Janakkalan kunnan henkilöstökertomus 2010 - Janakkalan kunta

Janakkalan kunnan henkilöstökertomus2010

2 (30)JOHDANTO ................................................................................................................................................. 3HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ .............................................................................................................................. 4PALKAT JA PALKKIOT ................................................................................................................................ 6Palkkakustannukset.................................................................................................................................. 6Henkilötyövuosi......................................................................................................................................... 6Palkantarkistukset..................................................................................................................................... 7HENKILÖSTÖN RAKENNE.......................................................................................................................... 8Sukupuolijakauma..................................................................................................................................... 8Ikärakenne................................................................................................................................................ 8Eläkkeelle siirtyminen ............................................................................................................................... 8Janakkalan kunnan varhe-maksut eri vuosina......................................................................................... 11Vaihtuvuus.............................................................................................................................................. 11Työvoiman saatavuus ja työnantajakuva................................................................................................. 12POISSAOLOT ............................................................................................................................................ 12Sairauspoissaolot ................................................................................................................................... 12Tapaturmapoissaolot .............................................................................................................................. 14Muut poissaolot....................................................................................................................................... 15Poissaoloajan palkkakustannukset ......................................................................................................... 16TERVEYS JA TYÖHYVINVOINTI............................................................................................................... 16Työterveyshuollon toimintaa ................................................................................................................... 18Työterveyshuollon kustannukset............................................................................................................. 19YHTEISTOIMINTA ..................................................................................................................................... 21Työsuojelutoiminta.................................................................................................................................. 21Virkistystoiminta...................................................................................................................................... 21TYKY –toiminta....................................................................................................................................... 22Seudullinen yhteistoiminta ...................................................................................................................... 22Poikkihallinnollinen yhteistyö................................................................................................................... 22HENKILÖSTÖKYSELY 2010...................................................................................................................... 23Henkilöstökyselyn tulosten käsittely ........................................................................................................ 23Henkilöstökyselyn tulokset...................................................................................................................... 23PALKITSEMINEN....................................................................................................................................... 26HENKILÖSTÖKOULUTUS JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN .............................................................. 26Konsernihallinnon järjestämät koulutukset .............................................................................................. 26Henkilöstöhallinnon järjestämät koulutukset ja tilaisuudet ....................................................................... 27Työyksiköiden järjestämä koulutus.......................................................................................................... 28TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS...................................................................................................... 28HENKILÖSTÖKERTOMUKSESTA TIEDOTTAMINEN............................................................................... 30LIITE 1: Henkilöstökyselyn kyselylomakeLIITE 2: Henkilöstökyselyn keskiarvotaulukko, kaikki toimialat

3 (30)JOHDANTOEdellisvuosien uudistukset vakiintuivat osaksi arkea ja päivittäistä työskentelyä saavuttaennäin toiminnallista jäntevyyttä ja syvyyttä. Myös tarkasteluvuoteen 2010 kohdistui muutamiamerkittäviä, henkilöstöön liittyviä prosesseja kuten uuden kuntastrategian laatiminen, Kuntarekryynliittyminen, sähköisen henkilöstökyselyn rakentaminen sekä kunta-alan tuloksellisuuserä- palkkakierros ja esimiesiltapäivien aloittaminen.Strategialaadinnan vahva vuorovaikutteisuus oli merkki uudenlaisesta toimintakulttuurista.Henkilöstö oli prosessin aktiivijäsen alusta loppuun ja jokaisella työyksikön työntekijällä olimahdollisuus olla strategian valmistelussa osallisena. Www -kyselyn, esimiesvalmennuksen jatyöyksiköiden laatimien strategiatyökirjojen kautta henkilöstön ajatukset kanavoituivat lopulliseenstrategiaan. Kokonaisvaltaisuutta lisäsi strategiatyöskentelyn kytkeminen kunta-alallavarsin uudenlaiseen palkkakierrokseen, ns. tuloksellisuuserään. Strategiatyössäkin esillenousseen esimiestyön tueksi aloitettiin säännöllisten esimiesiltapäivien järjestäminen yhteisestikunnan esimiehille tarkoituksenaan tukea esimiesten lähijohtamista työyksiköissä sekä tarjotapoikkihallinnollinen, kollegiaalinen tilaisuus keskustella esimiestyöstä ja vaihtaa siitä ajatuksia.Sijaishankinnan ja rekrytoinnin vahvistamiseksi liityimme Kuntaliiton hallinnoimaan sähköisenrekrytoinnin, kuntatyön ja kunta-alan työpaikkojen verkkoportaaliin – Kuntarekryyn.Eräs merkittävimpiä ponnistuksia oli sähköisen henkilöstökyselyn suunnittelu, prosessointi jakyselyn ensimmäinen toteutus. Vastausprosentti oli 71 % ja vastausten yleisarvosana oli 4,13(max. 5).Työsuojelu- ja virkistystoiminta aktivoituivat selvästi edellisvuosiin verrattuna. Työsuojeluvaltuutetutkävivät työpaikoilla ja antoivat puhelin- ja henkilökohtaista neuvontaa selvästi viimevuotistaenemmän, mutta toisaalta työsuojeluilmoituksia jätettiin aiempaa enemmän, mikä kertoneevalistuneesta herkkyydestä ilmoittaa työpaikan uhkatilanteista työnantajalle. Henkilökunnantyössä jaksamista ja työhyvinvointia tukevat kulttuuri- ja liikuntamuodot kokivat uudistumisen,mukaan tuli uusia tuttavuuksia kuten geökätköily.Henkilöstökertomuksessa esitetyt tunnusluvut noudattavat pääosin edellisvuotista tasoa, joskinmaininnanarvoisia ovat naisten ja miesten välisen palkkaeron merkittävä kutistuminen jasairauspoissaolopäivien lukumäärän tason vakiintuminen. Haasteellisimpana nousee esilleeläkkeelle siirtymisen yhä etenevä aikaistuminen, erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden osalta.Henkilöstökertomuksessa esitetään keskeisimmät henkilöstön tilaa kuvaavat tunnusluvut ja netoimenpiteet, joilla arvioidaan olevan konkreettista vaikutusta henkilöstön toimintakykyyn. Tarkoituksenaon kiinnittää huomiota myös muutos- ja kehityssuuntiin, jotta tulevaisuuden tilanteisiinvoitaisiin varautua ennakoidusti tai mahdollisesti jopa muuttaa negatiivisen kehityksensuuntaa. Henkilöstökertomus havainnollistaa ja kuvaa toteutunutta henkilöstötilannetta toimiensamalla suunnittelun ja päätöksenteon välineenä. Esitetyt taulukot ja graafit perustuvat Populus-järjestelmän, Kuntien eläkevakuutuksen, vakuutusyhtiö Pohjantähden ja Tilastokeskuksentuottamaan materiaaliin sekä Digiumilla toteutettun henkilöstökyselyn tuloksiin. Palkkahallintojärjestelmämmehenkilöstötilinpäätösraportit noudattavat Suomen Kuntaliiton suositusta henkilöstötilinpäätösraportoinnista.Merja Ylipaavalniemihenkilöstöjohtaja

4 (30)HENKILÖSTÖN MÄÄRÄKunnan palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 1113 henkilöä (kasvua edelliseen vuoteen 22henkilöä eli 2 %) Vakituisessa työ-/virkasuhteessa toimi 801 henkeä (kasvua 1,5 % edelliseenvuoteen verrattuna) ja tilapäisessä palvelussuhteessa 312 (kasvua 3,3 % edelliseen vuoteen).Vastaavat luvut aikaisemmilta vuosilta ovat:Vakituiset ja tilapäiset henkilöt vuosina 2007-20102007 2008 2009 2010Muutos-%2009-2010Vakituiset 735 740 789 801 1,52 %Tilapäiset 252 278 302 312 3,31 %Taulukko 1, vakituisten ja tilapäisten henkilöiden määrä vuosina 2007 - 2010Naisten osuus koko kunnan henkilöstöstä oli 960 henkilöä eli 86,25 %, luku on kasvanut hiukanedellisestä vuodesta (v. 2009: 85,9 %). Naisten osuus koko kuntasektorin lukuun (v. 200979 %) verrattuna on selkeästi korkeampi.Vakituisessa palvelusuhteessa työskenteli 72 % kunnan koko henkilöstöstä ja tilapäisessäpalvelusuhteessa 28 % työntekijöistä. Suhdeluku on pysynyt lähes samana edelliseen vuoteenverrattuna. Koko kunta-alalla työskentelee vakituisessa palvelussuhteessa 77,6 % henkilöstöstä(v. 2009).Koko henkilöstöstä 86,3 % työskentelee kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti 13,7 % (153 henkilöä),joista naisia oli 79,7 % (v. 2009 83 %). Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä pysyi samanakuin 2009.Uusia vakansseja perustettiin 10, näistä kolme määräaikaista. Edellisenä vuonna perustettiin19 vakanssia. Uudet vakanssit kohdistuivat pääsääntöisesti perusturvan toimialalle.Työllistettyinä työskennelleiden palvelussuhteita oli 93 kpl, työtoiminnan palvelussuhteita 30kpl, oppisopimussuhteisia 12 kpl ja siviilipalvelusmiehiä kaksi.Kesätyöntekijöinä toimineiden palvelussuhteita oli 80 kpl.

5 (30)Kesätyöntekijähaku toteutettiin sähköisesti, kuten myös heille osoitettu palautekysely.Kyselyyn saatiin 31 vastausta mm. seuraavasti:TäysinsamaamieltäJokseenkinsamaamieltäEnosaasanoaJokseenkineri mieltäTäysineri mieltäKesätyö vastasi hyvin odotuksiani 45 % 48 % 0 % 6 % 0 %Työni oli mielekästä 45 % 52 % 0 % 3 % 0 %Työstä oli hyötyä tulevaisuuttani ajatellen 55 % 26 % 13 % 6 % 0 %Valmistuttuani voisin hakea töihin JanakkalanKuntaan 23 % 26 % 45 % 6 % 0 %Taulukko 2, ote kesätyöntekijöiden palautekyselystäMyönteisiksi asioiksi koettiin mm. työilmapiiri, ystävälliset ja avuliaat työntekijät, joustavuus jamonipuoliset työtehtävät. Parantamisen varaa löytyi mm. seuraavissa asioissa: suunnittelu,aina ei tekemistä tarpeeksi, työnjako ja ystävällisyys kesätyöntekijöitä kohtaan.Henkilömääriltään suurimmat ammattiryhmät kunnan organisaatiossa ovat:• Opetushenkilöstö• Terveydenhuollon tehtävät• Terveydenhuollon vaativat ammattitehtävät• Päivähoidon tehtävät• Siivoojat• Perhepäivähoitajat• Sosiaalialan tehtävät• Ruokapalveluhenkilöstö• Päivähoidon opetustehtävät• SihteeritLähde: Keva

6 (30)PALKAT JA PALKKIOTPalkkakustannuksetPalkat ja palkkiotMilj. €34323028262422202007 2008 2009 2010Taulukko 3, palkat ja palkkiot tilinpäätöksistä 2007 – 2010 euroina mitattuina.Kunnan maksamien palkkojen ja palkkioiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 1,9 miljoonaaeuroa eli 6,4 %, mikä selittyy uusien vakanssien määrällä sekä virka- ja työehtosopimustenkorotuksilla (vuonna 2009 oli kasvua 2,5 miljoonaa eli 9,2 %). Kokonaisuudessaan henkilöstökulujenosuus kaikista toimintakuluista oli 42,8 % (v. 2009 n. 42,5 %).Henkilötyövuosi.Henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrääkuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12.2010, mikäli henkilöstön koko vaihtelee voimakkaastivuoden aikana. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksieli henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevänhenkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi hänenosa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Ylitöitä tai muulla tavalla tehtyä normaalin työajan ylittäväätyöaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuosi vuonna 2010 oli 1056,52.

7 (30)PalkantarkistuksetPalkalla on tärkeä rooli työnteon motivoinnin ja rekrytoinnin näkökulmasta. Kunta-alan palkkausjärjestelmäperustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkkamuodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja työaikakorvauksista.Palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan, joissa palkkahinnoittelutesitetään ammattiryhmäkohtaisina vähimmäisperuspalkkoina. Kunta päättää maksettavantehtäväkohtaisen palkan suuruuden ottamalla huomioon tehtävien vaativuuden, omanpalkanmaksuvaran, alueen työmarkkinatilanteen sekä yleisen palkkatason.Janakkalan kunnassa sovellettavat virka- ja työehtosopimukset ovat:• Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) sekä ns. Tehy -pöytäkirja• Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES)• Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS)• Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES)• Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS)Meneillään olevalla sopimuskaudella 2010-2011 palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistääkuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaakunta-alan palkkojen kilpailukykyisyyttä. Tavoitteena on edistää samapalkkaisuutta eli poistaamiesten ja naisten välisiä perusteettomia palkkaeroja, korjata paikallisia palkkausepäkohtia jatukea palkkakilpailukyvyn ylläpitämistä kohdistamalla järjestelyeriä koulutetuille naisvaltaisilleryhmille sekä niille yksiköille, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneettoimintansa laatua ja tehokkuutta. Palkantarkistuksissa pidettiin huoli esimiesten palkansuhteesta työntekijöidensä palkkaan nähden.Vuoden alkupuoliskolla toteutettiin eri sopimusaloilla hieman toisistaan poikkeavia, sekä valtakunnallisiaettä paikallisia palkantarkistuksia seuraavasti:• KVTES: 0,8 % sekä 0,5 %• Ns. Tehy –pöytäkirja: 1,3 % ja 0,5%• OVTES: 0,75 % - 0,99 %• TS: 0,4 %• TTES: 0,4 %• LS: kunnassa on voimassa paikallinen virkaehtosopimus lääkärisopimuksen piiriin kuuluvanhenkilöstön osalta.Kaikilla sopimusaloilla oli syyskaudella käytössään tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinenjärjestelyerä 0,7 %, joka kytkettiin uuden kuntastrategian laadintaan. Tarkasteluvuonnaei jaettu kunnan omaa palkankorotusmäärärahaa.Palkantarkistusten lisäksi ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelurakennetta muutettiin uudenKVTES:n mukaiseksi erottamalla johto ja esimiestehtävät toisistaan sekä vaativat ammattitehtävätja peruspalvelutehtävät toisistaan. Myös perhepäivähoitajat siirtyivät uuteen hinnoitteluluokitukseen,joka erottelee ammattitutkinnon suorittaneet ja muut perhepäivähoitajat toisistaan.Janakkalassa hoitajat jaettiin kolmeen palkkaryhmään: ammattitutkinnon suorittaneethoitajat, suppeamman perhepäivähoitajan koulutuksen saaneet hoitajat ja ne hoitajat, joilla eiole alan koulutusta.

8 (30)HENKILÖSTÖN RAKENNESukupuolijakaumaVakituisen henkilöstön sukupuolijakauma 20101201131091081008084878979604020023201818 12 1289 81 0 03-20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64NaisetMiehetTaulukko 4, sukupuolijakauma ikäryhmittäin 2010.IkärakenneVuonna 2010 vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta, joka on pysynyt samana edelliseenvuoteen verrattuna (koko kunta-alalla v. 2009 45,5 vuotta). Suurin ikäryhmä vakituisessapalvelussuhteessa työskentelevistä on 45-49 vuotiaat. Yli puolet henkilöstöstä on yli 45 vuotiaita(58,8 %)Vuosi 2007 2008 2009 2010Keski-ikä / vuotta 46,5 47,7 46,4 46,4Taulukko 5, ikärakenne vuosina 2007-2010Eläkkeelle siirtyminenKäytössä oleva sähköinen hakulomake nopeutti ja yksinkertaisti haluprosessia niin eläkkeenhakijan,työnantajan kuin Kevankin näkökulmasta. Kaikki eläkehakemukset tehdään suoraanKevan tietojärjestelmään henkilöstöhallinnon toimesta.

9 (30)KuEL-eläkkeelle siirtyneet 2007-2010Henkilöt ja keski-ikä, v.Vuosi Henkilöt Keski-ikä, v.Keski-ikä, v.koko kuntaala2007 29 60,7 58,62008 23 60,9 58,72009 26 58,5 59,42010 26 57,5 59,7Taulukko 6, eläkkeelle siirtyneet 2007-2010 Janakkala ja koko kunta-ala. Lähde: KevaEläkkeelle siirryttiin keskim. 57,5 vuoden ikäisenä, jossa on vuoden verran aikaistumista edelliseenvuoteen verrattuna. Uusia osa-aikaeläkkeitä alkoi seitsemän kappaletta.KuEL-eläkkeelle siirtyneet 2007-2010Keski-ikä, v. eläkelajeittainVuosiOsa-aikaeläkehenkilöäkeskiikähenkilöäkeskiikähenkilöäkeskiikähenkilöäkeskiikähenkilöä2007 29 60,7 14 62,7 8 57,6 7 60,1 62008 23 60,9 15 63,3 5 53,6 3 60,0 12009 26 58,5 11 62,7 14 54,9 1 60,0 22010 26 57,5 17 63,5 9 46,2 0 7Lähde: KevaKaikki eläkelajitVanhuuseläkeTyökyvyttömyys-jaosatyökyvyttömyyseläkesekäkuntoutustukiTyöttömyyseläkeTaulukko 7, eläkkeelle siirtyneet 2007-2010 eläkelajeittain. Lähde: KevaVuoden 2005 voimaan tulleen eläkelainsäädännön muutoksen myötä jokainen voi valitavanhuuseläkeikänsä vuosien 63-68 välillä, mistä johtuen eläköitymisen tarkka ennustaminenei ole mahdollista. Kevan tilaston mukaan vuodelle 2012 on kohdistumassa lähivuosien suurineläkepoistuma.

10 (30)Taulukko 8, Janakkalan kunnan eläkepoistuma 2010-2030. Lähde: KevaEnnuste eniten eläköityvistä ammattiryhmistäEläkepoistuma 2010 - 2015Suurimmat ammattiryhmätEläkepoistumaAmmattiryhmät%Keittiöapulaiset 46,1Talous- ja hallintojohtajat 38,9Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 30,5Peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 29,8Kiinteistöhuoltomiehet 28,6Sosiaalityöntekijät 27,9Siivoojat 27,5Kodinhoitajat ja kotiavustajat 27,4Sihteerit 26,4Muut 24,9Perhepäivähoitajat ym. 23,5Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 21,7Sosiaalialan hoitajat 21,2Puutarha- ja kasvihuonetyöntekijät 20,7Opinto-ohjaajat 17,7Taulukko 9, ennuste eniten eläköityvistä ammattiryhmistä 2010-2015. Lähde: Keva

11 (30)V. 2006 otettiin käyttöön varhaiseläkemenoperusteinen maksu eli varhe -maksujärjestelmä,joka kannustaa työyhteisöjä panostamaan pitkäjänteisesti työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen.Varhe -maksu tulee maksettavaksi, kun työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyys-,työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista kuntoutustukea.Maksu realisoituu vain eläkkeellä olevasta työntekijästä ts. mikäli henkilö palaa työelämään,varhe -maksu pysähtyy.Janakkalan kunnan varhe-maksut eri vuosinaVuosi Varhe-maksu €2006 709232007 1464942008 2187412009 2802072010 228457Taulukko 10, Janakkalan kunnan varhe-maksut vuosina 2006-2010 (v. 2010 on ennakkotieto). Lähde:KevaVarhe -maksut ovat merkittävä kustannuserä kunnalle ja sen työyksiköille johtuen mm. aikaisestasiirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kasvaviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa kiinnittämällähuomiota työntekijöiden työssä jaksamiseen, edistämällä työntekijän työssä pysymistäja tukemalla esim. kuntoutustuelle siirtyneiden työntekijöiden työhön paluuta. Varhe –maksuja ehkäistään käytössä olevalla henkilöstöhallinnon määrärahalla ns. henkilöstöpankilla,joka mahdollistaa omaan työhönsä työkyvyttömän henkilön sijoittamisen räätälöiden kunnanmuuhun työtehtävään. Palkkaraha tulee tällöin henkilöstöpankista.VaihtuvuusVakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti on viime vuosina kasvanut tasaiseen tahtiin.Vakinaisia työ-/virkasuhteita päättyi 80 kpl lähtövaihtuvuusprosentin ollessa 10,0 %, kun niitäedellisenä vuonna päättyi 75. Lähtövaihtuvuusprosentilla tarkoitetaan päättyneiden palvelussuhteidenja henkilöstömäärän välistä suhdetta, mukana ovat myös eläkkeelle siirtyneet.Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus eri vuosinaVakituisen henkilökunnan vaihtuvuus 2007-2010Vuosi 2007 2008 2009 2010Vaihtuvuus % 6,7 7,4 9,5 10,0Taulukko 11, vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus vuosina 2007 - 2010Tyypillisin syy palvelussuhteen päättymiselle oli eläkkeelle jääminen, toiseksi tyypillisin syy oliirtisanoutuminen. Suhteellisesti eniten vaihtuvuutta oli perusturvan toimialalla.

12 (30)Työvoiman saatavuus ja työnantajakuvaEläköityminen, henkilöstön ikääntyminen ja sairauspoissaolot asettavat haasteita palvelutuotannolleja työyksiköiden esimiehille, jotka suorittavat rekrytoinnit omana työnään. Kunnan rekrytyöryhmäkokoontui seitsemän kertaa suunnittelemaan rekrytointiin ja kuntaan työnantajanaliittyvää toimintaa. Kuluvana vuonna ryhmän päätehtävänä oli sijaisten saatavuuden parantaminenja ATK -jäjestelmän hankkiminen tähän tarkoitukseen.Työvoiman saatavuus on heikentynyt jatkuvasti, ja varsinkin hoitotyössä alkaa olla jo pulaatyövoimasta. Sijaisten saanti on jatkuvasti vaikeampaa ja vie esimiesten aikaa suhteettomanpaljon. Helmikuussa 2010 sijaisrekrytoinnissa aloitti määräaikainen projektityöntekijä. Työ alkoipäivittämällä vanhustyön hoitajasijaisten tiedot excel-taulukoksi, minkä jälkeen rakennettiinsähköiset lomakkeet uusien sijaisten saamiseksi sijaisrekisteriin. Lomakkeet tehtiin Digium –kyselyohjelmalla. Toukokuussa käyttöönotetuilla lomakkeilla saatiin sijaishakijoita rekisteriinlähes 150, joista hoitotyön sijaisia kolmannes. Ongelmana on kuitenkin, että sijaisten käytettävyysmuuttuu todella nopealla tahdilla.Loppuvuodesta tehtiin päätös liittyä Kuntaliiton uuteen Kuntarekry –järjestelmään, joka pitääsisällään kaikki rekrytointityökalut ja sen ominaisuudet on suunniteltu joustamaan organisaationtarpeiden mukaisesti tulevaisuuttakin silmällä pitäen. Uuden järjestelmän opettelu aloitettiinpääkäyttäjäkoulutuksella ja loppuvuosi kuluikin järjestelmän kuntakohtaisten asetusten muokkaamiseenja järjestelmän itseopiskeluun pääkäyttäjillä. Alkuvuodesta 2011 on tarkoitus ottaakäyttöön ensin järjestelmän sijaisrekry -palvelut sekä käynnistää esimiesten koulutus.Rekrytoinnin ja työnantajakuvan näkökulmasta Janakkalan kunta oli esillä mm:• kaksi isoa työpaikkailmoitusta Hämeen Sanomissa• OmaKoti –messut Vantaalla (Häme-markkinointi)• Likkojen lenkki Tampereella (Häme-markkinointi)• Alihankintamessut (JTA osallistui)• KiipFit (tapahtumayhteistyö)• Yön konsertti (tapahtumayhteistyö)• Kissanpäivät• Häme-osasto Helsingin kauppakeskuksissa x 2 (Häme-markkinointi)• OmaKoti -messut• HAMK rekrytointipäivä• Helsingin ja Tampereen lääkäripäivätPOISSAOLOTSairauspoissaolotVakinaisen henkilöstön sairauspäivien lukumäärä oli 10 257 työpäivää, jossa on laskua n. 0,5% edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä kertyi reilut 12 työpäivää yhtä vakituisessapalvelussuhteessa olevaa työntekijää kohden. Määrä on pysynyt kutakuinkin samana edelliseenvuoteen verrattuna, samoin kuin tarkasteltaessa koko henkilöstön sairauspoissaolopäiviä.Niitä kertyi reilut 12 työpäivää per työntekijä, yhteensä 13 499 työpäivää. Positiivisesti tarkasteltunavakituisissa palvelussuhteissa työskennelleistä 273 henkilöllä ei ollut lainkaan sairauspoissaolopäiviäv. 2010. Tämä on 34,1 % vakituisesta henkilöstöstä.

13 (30)Vakituisen henkilöstön sairauspäivät toimialoittainToimialaTyöpäivätTyöpäiviä/vakituinenhlöKonsernipalvelut 110 6,11Tekniikka ja ympäristö 1760 13,97Perusturva 4483 12,87Sivistystoimi 3904 10,84Koko kunta 10257 12,08Taulukko 12, sairauspäivät työpäivinä mitattuna toimialoittain/vakituinen hlö.Suurin osa vakituisen henkilöstön sairauspoissaoloista kohdistuu välille 11-60 työpäivää ja toiseksieniten välille 1-3 työpäivää.Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen pituusTyöpäivät 1-3 Työpäivät 4-10 Työpäivät 11-60Työpäivät 61-90 Työpäivät 91-180 Työpäivät 181-7 %11 %8 %22 %19 %33 %Taulukko 13, vakituisten henkilöiden sairauspoissaolojen pituus

14 (30)Yleisimmät sairauspoissaolodiagnoositTuki ja liikkuntaelinten sairaudetHengityselintensairaudetHermoston sairaudetSisäelinten sairaudet7 %6 %3 %12 %Muut erittelemättömät sairaudetMielenterveys ja käyttäytyminenVammat ja myrkytykset35 %8 %29 %Taulukko 14, työterveyshuollon yleisimmät poissaolodiagnoosit.Sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi ja terveyden ylläpitämiseksi järjestetty toiminta on koottukohtaan Terveys ja työhyvinvointi.TapaturmapoissaolotTapaturmavakuutusyhtiön tilaston mukaan työtapaturmia sattui 22 kappaletta. Yleisimmät tapaturmatliittyivät liukastumisiin, kaatumisiin sekä äkillisiin fyysisiin kuormittumisiin. Tapaturmiasattui 13 vähemmän kuin edellisenä vuonna eli määrä laski 37 %. Koko henkilöstön osalta työtapaturmapoissaolojakertyi 185 kalenteripäivää. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kustannuksetolivat 15 347 €.

15 (30)Korvaukset €40 00035 000344533600830 00025 0002796320 00018081Korvaukset €15 0001534710 00092675 00002005 2006 2007 2008 2009 2010Taulukko 15, tapaturmavakuutusyhtiöltä saadut korvaukset vuosina 2005 – 2010Muut poissaolotKoko henkilöstön muita poissaoloja oli kalenteripäivinä mitattuna seuraavasti:Taulukko 16, koko henkilöstön muut poissaolot kalenteripäivinä.

16 (30)Poissaoloajan palkkakustannuksetSeuraavasta taulukosta ilmenevät välilliset palkat eli ei-tehdyn työajan palkkakustannukset.Taulukosta selviää vain palkalliset poissaolot ja mukana on koko henkilöstö.PoissaoloPalkkakustannukset€Hinta/työpäivä Hinta/kal.päiväSairaus 1129476,78 84,19 62,20Perhevapaat 224055,44 94,38 74,91Työtapaturma 12505,12 106,88 70,25Lomat 2440470,76 104,17 74,27Koulutus 151332,25 82,02 73,43Kuntoutus 2382,27 11,24 10,18Taulukko 17, koko henkilöstön välilliset palkat.TERVEYS JA TYÖHYVINVOINTITyökyky tarkoittaa työntekijän omien voimavarojen ja työn yhteensopivuutta. Se on kokonaisuus,jossa kaikilla työhön liittyvillä tekijöillä, osaamisella, arvoilla ja terveydellä on omat roolinsa.Työkykyä arvioidaan aina suhteessa työhön, työympäristöön ja -yhteisöön, täten kyseessäon työyhteisön ja organisaation yhteinen asia.Työterveyslaitoksen professorin Juhani Ilmarisen työkyvyn toimintamallin mukaan työntekijävastaa pääasiallisesti omista voimavaroistaan; terveydestään, ammatillisesta osaamisestaanja arvoistaan. Työnantaja ja esimiehet taas vastaavat työhön liittyvistä osa-alueista. Työkykyäylläpitävä toiminta on ehkäisevää, korjaavaa ja kuntouttavaa toimintaa, jonka tavoitteena onparantaa työntekijän edellytyksiä toimia työelämässä eläkeikään saakka.

17 (30)Työhyvinvointia ja sairauspoissaoloja voi tarkastella myös pitkäaikaisterveys –käsitteen avullaja arvioimalla sitä tukevia tekijöitä. Työelämän pitkäaikaisterveyttä tukevat:• Tiedostava organisaatio, jolla on selkeät tavoitteet, hyvä vuorovaikutus sekä johdonmukainenja suora palautekäytäntö• Luova ympäristö, jossa korostuu turvallisuus, sanan- ja arvovapaus. Jokainen työntekijätuntee, että hän on hyvä ja osaava ihminen. Uskallus kokeilla uusia asioita ja ottaa vastuutatyöstä.• Neuvoa-antava johtaminen, jolloin esimiehet tuntevat vastuunsa tiedottamisesta, ovat saatavillaja käytettävissä sekä toimivat selkeiden tavoitteiden mukaan tukea antavasti ja kannustavasti.Johtamisen tavoite on tehdä kaikkien onnistuminen työssään mahdolliseksi.• Avoin ja optimistinen työilmapiiri, jossa kaikki osallistuvat työn suunnitteluun ja päätöksentekoon.Jokaisen pätevyyttä kunnioitetaan ja jokaiseen luotetaan.(Lähde: Keva, kuntatyö kunnossa; Aktiivinen aikainen puuttuminen -tavoitteena pitkäaikaisterveys)Toiminta terveyden ja työkyvyn edistämiseksiHenkilöstön terveyden ylläpitäminen ja työkyvyn säilyminen on suurimpia henkilöstöjohtamisenhaasteita työelämän muutosten, sairauspoissaolojen, henkilöstön ikääntymisen ja eläköitymisenjohdosta. Työyksiköillä on omat työhyvinvoinnin edistämisohjelmansa, kuntatasontyöhyvinvointitoiminnan suunnittelu ja toteutus perustuu työterveyshuollon ja työsuojelun toimintasuunnitelmaansekä TYKY- ja VIRKKU- ryhmien toimintaan. Vakiintuneet toimenpiteet japienimuotoinen, mutta monipuolinen TYKY –tarjonta sekä aktiivinen ja aikainen puuttuminenedistävät pitkäaikaisterveyttä ja työhyvinvointia. Tarkasteluvuonna erityisesti VIRKKU –ryhmän suunnittelema ja organisoima virkistystoiminta monipuolistui huomattavasti. Uranvaihto-ohjelmaansisältyvä henkilöstöpankki ja siihen liittyvä onnistunut kolmikantayhteistyö työterveyshuollon,esimiehen ja henkilöstöhallinnon kanssa on merkittävä osa henkilön ja työyhteisöntyöhyvinvointia ja työkykyä. Henkilöstöpankin käyttö on vakiintunut normaaliksi osaksihenkilöstöhallinnollista toimintaa ja sen turvin voidaan ehkäistä ennenaikaista työkyvyttömyyseläköitymistä.Työhyvinvointivajeisiin on panostettu ansiokkaasti jo useana vuonna mm.seuraavasti:• Pomonpolku –esimieskoulutus (2002)• Uranvaihto-ohjelma (2003)• Työhyvinvoinnin edistämisohjelmat (2004)• Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset (2004)• Varhaisen puuttumisen malli (2005)• Häirinnän ehkäisy (2005)• Päihdeohjelma (2006)• Väkivallan uhkaan varautuminen (2007)• Sairauspoissaoloprojekti (2007)• Henkilöstöpankki (2009)Henkilöstön kehittäminen• Ammatillisen osaamisen lisääminen• Omaehtoisen koulutuksen tukeminen• Työelämään liittyvien asioiden käsittely esim. erilaisten luentojen avulla• Työnohjauksen tukeminen

18 (30)Seurantajärjestelmät• Henkilöstökertomus• Populus raportointijärjestelmä• Sähköinen henkilöstökysely ja tulosten jatkotoimet (2010)• Tasa-arvokyselyTyöterveyshuolto• Suunnatut terveystarkastukset• Määräaikaistarkastukset• Työpaikkaselvitykset• Tukitoimenpiteet työyksikössäAslak- ja TYK -kuntoutukset• Kuntoremonttikurssit• Muut yksilölliset kuntoutukseen ohjaukset• Painonhallintaryhmät• Savuton työpaikka –kampanjaTyösuojelu• Työpaikkakäynnit- käyntiraportit,- työterveyshuollon käynnit,- ympäristöterveydenhuollon Terveydellisten olojen seurantakäynnit• Koulutus-, opastus- ja keskustelukäynnit työpaikoilla• Yhteistyö työsuojeluviranomaisten ja työterveyshuollon kanssa• Työn vaarojen arvioinnit ja niistä johtuvat toimenpiteet työyksiköissä• Läheltä piti –tilanteiden käsittely• Työyksiköiden riskienarviointi -kartoitus (2009)Virkistystoiminta• maksuton uinti ja kuntosalin käyttö kerran viikossa Tervakosken uimahallissa• maksuton Liikuntahallin kuntosalin käyttö tiistaisin ja torstaisin• maksuton TYKY –jumppa, sulkapallovuorot, sählyvuorot• Tervakosken keilahallin käyttö• konsertit, teatterit, elokuvat ja taidemuseo• liikuntasetelit Janakkalan Janan, Vanajaveden Opiston ja Riihimäen kansalaisopistonliikuntaryhmiin.Työterveyshuollon toimintaaTyöterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuoltolaki, hyvä työterveyshuoltokäytäntö ohjeistosekä yhteistyössä työnantajan kanssa laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma (2009-2012), jota tarkistetaan vuosittain. Kunnan työterveyshuolto sisältää sekä lakisääteisen työterveyshuollonettä työnantajan kustantaman vapaaehtoisen sairaanhoidon, joka käsittää terveyskeskustasoisetyleislääkäripalvelut siihen kuuluvine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen.

19 (30)Sairaanhoidon tavoitteena on tukea mahdollisimman varhaista puuttumista työkykyä uhkaaviintekijöihin, edistää varhaisen kuntoutustarpeen arviointia ja edistää työkykyä. Ennaltaehkäiseväntyöterveyshuollon tehtävänä on yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa• ennaltaehkäistä työstä johtuvia terveysriskejä ja sairauksia,• edistää ja kehittää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä,• edistää työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä• kehittää toimivia työyhteisöjä.Työn painopiste on siirtynyt yhä enemmän ennaltaehkäisevän työterveyshuollon suuntaan jaaiempien vuosien tapaan työterveyshuolto osallistui TYKY -ryhmän, työsuojelujaoston sekäyhteistyöryhmän toimintaan. Henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon toiminnat linkittyvät vahvastitoisiinsa, mistä johtuen yhdessä tekeminen on hyvin tiivistä.Vuonna 2010 jatkettiin psykologin ostopalvelusopimusta. Psykologin palveluja saatiin kerranviikossa yksilövastaanottotoimintaan sekä työyhteisöjen ongelma- ja kriisitilanteisiin tarpeenmukaan.Työterveyshuollon kustannuksetTuhat €300Työterveyshuollon kustannukset yhteensä237,318272,042250184,606 207,1162001501005002007 2008 2009 2010Taulukko 18, työterveyshuollon kustannukset vuosina 2007 – 2010.

20 (30)Työterveyshuollon kustannukset olivat 339 €/vakituinen työntekijä (v. 2009 300 €). Merkittäväosa viime vuoden työterveyshuollon arkityötä oli vajaakuntoisten työntekijöiden työkyvyn tukeminen.Yhteistyössä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa on luotu uusia räätälöityjäurapolkuja. Uranvaihto-ohjelmaa hyödynnettiin kahdeksan (v. 2009 viiden) työntekijän työhönpalaamiseen pitkän sairausloman jälkeen. Kevan tai kunnan oman henkilöstöpankin sekä työyhteisöjenja esimiesten avulla tehtiin onnistuneita työkokeiluja ja työhön palaamisia. Henkilöstöpankinmäärärahoja käytettiin työkokeiluihin sekä työntekijöiden työn räätälöintiin vajaa20 000 €. Työterveyshuollon seurannan mukaan n. 50 työntekijällä on työkyvyn menetyksenuhka johtuen terveydellisistä syistä. Keventämällä työtä ja muuttamalla työtehtäviä voidaan ylläpitäätyökykyä ja työtekijä voi jatkaa työssä pidempään. Työkyvyttömyyseläkkeistä koituvavarhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetäänhuomioita ajoissa.Aslak –kuntoutuksissa olleiden jatkotapaamisia järjestettiin työterveyshuollossa kolme kertaa.Tapaamiset olivat puolen vuoden välein ja niiden tarkoituksena on motivoida kuntoutujia jatkamaankuntoutuksessa saatuja ohjeita. Alueellisille Aslak –kuntoutuskursseille osallistui työntekijöitämm. sairaalan vuodeosastolta. Ryhmäkuntoutusten lisäksi työterveyshuolto on ohjannutlukuisan joukon työntekijöitä yksilöllisiin kuntoutuksiin. Kuntoremonttiviikko toteutettiin yhteistyössäKuntoutus Peurungan kanssa ja se oli suunnattu runsaasti ylipainoisille henkilöille.Kuntoremonttiviikkoon osallistui 14 työntekijää.Hoitotyöntekijöille järjestettiin kaksi niska-selkäkurssia ja kaksi ergonomiakoulutustilaisuutta.Lisäksi annettiin yksilöllistä asiakaskohtaista ergonomiaohjausta. Siivoojille ja keittiöhenkilöstöllejärjestettiin yksi niska-selkäkurssi. Työfysioterapeutti teki lukuisia ergonomiatyöpaikkakäyntejäeri työntekijöiden työpisteisiin. Näyttöpäätetyöntekijöiden työergonomiaa parannettiinja annettiin henkilökohtaisia ohjeita. Työterveyshuolto oli mukana useissa työyhteisöjen työhyvinvointipalavereissa ja työyhteisötapaamiset olivatkin yksi tärkeä työterveyshuollon toiminnanmuoto.Työterveyshuolto teki työpaikkakäyntejä mm. sairaalaan, Tapailakodin keittiöön, psykiatrisenavohoidon tiloihin, vammaispalvelun tiloihin, Porttilantien ja Jänispolun päiväkoteihin, hammashuollontiloihin ja osallistui Aluehallintoviraston käynteihin Turengin ja Tervakosken kouluilla.Lisäksi työterveyshuolto teki yhteistyössä työsuojelun ja terveysvalvonnan kanssa lukuisiatyöpaikkakäyntejä.”Tupakat pois ja piiput piiloon” –ohjelma jatkui myös kuluvana vuonna ja työnantaja tarjosiedelleen mahdollisuutta lopettaa tupakointi tuetusti kustantamalla lääke- tai nikotiinikorvaushoidon.V. 2008 ohjelmaan mukaan lähti 21 työntekijää, v. 2009 mukaan tuli kuusi työntekijää.Vuoden 2009 lopussa tästä joukosta oli polttamatta edelleen 11 työntekijää. Tarkasteluvuonnavieroitushoidon avulla 13 kunnan työntekijää lopetti tupakoinnin.Päihdeongelmien varhaiseen havaitsemiseen kiinnitettiin huomiota jokaisessa terveystarkastuksessaAudit-kyselyn avulla sekä tarvittaessa myös muilla vastaanottokäynneillä. Painonhallinnan ohjausta on toteutettu yksilökäynneillä ja korostettu liikunnan ja ruokavalion merkitystä2 -tyypin diabeteksen puhkeamisen ennaltaehkäisyssä. Syksyn aikana järjestettiin painonhallintakurssiyhteistyössä HAMK:n kanssa, kurssille osallistui kahdeksan työntekijää.Lisäksi työterveyshuolto organisoi perinteisen joululuennon, johon ilmoittautui lähes 200 henkilöä.Lopulta luennolle osallistui n. 150 henkilöä.

21 (30)YHTEISTOIMINTATyönantajan ja henkilökunnan välistä yhteistoimintaa varten on kunnassa Henkilöstön ja työnantajanyhteistoiminnan periaatteet (1.4.2009 alkaen), joissa on tarkemmin määritelty edustuksellisenyhteistoiminnan lisäksi välittömän yhteistoiminnan muodot eli yksilö- ja työpaikkatasollatapahtuva osallistuminen, yhteiset keskustelut ja kokoukset, kehityskeskustelut, omantyön suunnittelu ja kehittäminen, päivittäinen vuorovaikutus jne. Edustuksellinen yhteistyöryhmäkokoontui neljä kertaa käsittelemään perinteisiä aiheita kuten talouteen, TYKY -toimintaan, virkistykseen, työsuojeluun, työterveyshuoltoon ja tapaturmiin liittyviä asioita. Asialistallaon ollut myös muutama merkittävä uudistus: verkkopalkkaan siirtyminen, sähköisenhenkilöstökyselyn suunnittelu ja toteutus, Kuntarekryyn liittyminen sekä uuden kuntastrategianlaadinta. Yhteistyöryhmän alaisuudessa toimivat työsuojelujaosto, virkistystyöryhmä Virkkusekä kunnan TYKY -ryhmä.Yhteistoimintaan kuuluen henkilökunnalla on ollut omat edustajansa kunnan johtoryhmässäsekä toimialojen johtoryhmissä. Pääluottamusmiehet ja henkilöstöpäällikkö kokoontuivatsäännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista asioista, käsittelemään henkilöstöpoliittisia kysymyksiäja neuvottelemaan paikallisten järjestelyvaraerien kohdentamisesta.TyösuojelutoimintaTyösuojelujaosto kokoontui 9 kertaa. Työsuojeluvaltuutetut tekivät 38 työpaikkakäyntiä jaAluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja teki neljä tarkastuskäyntiä. Työpaikkakäynneilläon tarkasteltu mm. työolosuhteita, fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä, työssäjaksamista, työtehtävien jakoa, vaativuutta ja laajuutta sekä moniammatillista työskentelyä,vakinaisen henkilöstön ja sijaisten asemaa työyhteisössä. Työsuojeluvaltuutetut olivat koulutuksessayhteensä neljä päivää.Väkivalta- ja uhkatilanneilmoituksia tuli yht. 29 kappaletta, kymmenen kappaletta enemmänkuin edellisvuonna ja, ne kohdistuivat pääosin päivähoitoon, hoitolaitoksiin ja kouluille. Tapaturma-ja vaaratilanteita raportoitiin kaksi kappaletta ja häirinnästä työpaikalla tuli kolme ilmoitusta.Puhelin- ja henkilökohtaista neuvontaa sekä neuvotteluja/keskusteluja on ollut vuodenaikana runsaasti, yhteensä n. 150 kappaletta.VirkistystoimintaVirkistystyöryhmä Virkku koostuu eri ammattijärjestöjä edustavista henkilöistä ja se kokoontuikuusi kertaa suunnittelemaan ja valmistelemaan henkilöstön virkistystoimintaa. Virkistystoiminnallatuettiin henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia edistäen sitä kautta henkilökunnantyössä jaksamista ja työhyvinvointia.Liikunnallista virkistystoimintaa edustivat maksuton uinti ja kuntosalin käyttö kerran viikossaTervakosken uimahallissa, liikuntahallin kuntosalin käyttö tiistaisin ja torstaisin, Tyky –jumppakerran viikossa, sulkapallovuorot, sählyvuorot sekä liikuntasetelit Janakkalan Janan, VanajavedenOpiston ja Riihimäen kansalaisopiston liikuntaryhmiin. Uusiin lajeihin tutustumiseksi jär-

22 (30)jestettiin suunnistuskurssi ja opastusta geökätköilyyn. Virkku osallistui myös henkilökunnanryhmänä KiipFit –tapahtuman kuntokympille.Virkku järjesti marraskuussa henkilökunnan pikkujoulun, johon osallistui noin 100 henkilöä.Kulttuurielämyksistä olivat valittavina elokuvat Tervakoskella, kesäteatteriesitys Hämeenlinnassa,talvipäivien Katri-Helenan konsertti sekä muotinäytös ja Yö-yhtyeen konsertti. Virkkutuki myös Hämeenlinnan taidemuseokäyntejä. Yksittäisenä esityksenä Virkku tarjosi Prinsessa-elokuvanilmaiseksi, jolloin etua käytti hyväkseen 220 henkilöä.Suositumpia olivat uimahallikäynnit (1672 käyntiä) ja liikuntahallin kuntosalin käyttö (465 käyntiä).Teatterikäyntejä oli yhteensä 39 kpl ja elokuvissakäyntejä 95 + 220 kpl. VanajavedenOpiston liikuntaryhmiin käytettiin 83 liikuntaseteliä, Janakkalan Janan ryhmiin 25 ja Riihimäenkansalaisopiston liikuntaryhmiin 4 liikuntaseteliä.TYKY –toimintaTYKY -ryhmä kokoontui kuusi kertaa suunnittelemaan ja valmistelemaan henkilöstön työhyvinvointiinliittyviä asioita. Sisällöllisesti TYKY –ryhmän toiminta noudatteli edellisvuosien ohjelmaa,esillä ovat olleet koulutusasiat, työnohjaukset, henkilöstökysely, kuntoremontti ja -treffit, joululuento, painonhallinta-, tupakka- ja laihdutusryhmät, tupakointi työajalla sekä giryaharjoittelu.Seudullinen yhteistoimintaKunnan taloushallinto ja palkanlaskenta on hoidettu vuodesta 2003 lähtien Seutukeskus OyHämeessä. Seutukunnan HR -ryhmä kokoontui kuusi kertaa käsittelemään ajankohtaisia palkkahallinnonasioita, liittyen lähinnä Populus-projektiin, ohjelman kehittämiseen ja uusiin toimintoihinsekä talous- ja palkkahallinnon ajankohtaisiin asioihin.Poikkihallinnollinen yhteistyöHuomattava osa henkilöstöön liittyvistä ajankohtaisten asioiden suunnittelusta, valmistelustaja toteuttamisesta tapahtuu verkostoituneessa ympäristössä, poikkihallinnollisissa työryhmissä.Aktiivisesti toimivia henkilöstöhallinnollisia työryhmiä ovat Rekryryhmä, TYKY- ja VIRKKU -työryhmät, yhteistyöryhmä ja työsuojelujaosto sekä henkilöstö- ja taloushallinnon Heta -ryhmä.

23 (30)HENKILÖSTÖKYSELY 2010Koko henkilöstölle suunnattu henkilöstökysely toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisestisyys-lokakuussa. Aiemmat työhyvinvointikyselyt on toteutettu paperiversioina vuosina 1996,1999, 2002 ja 2006, mutta jatkossa kysely toteutetaan vuosittain sähköisesti henkilöstöhallinnontoimesta.Valmistelun pohjana käytettiin kunnan aikaisempaa työhyvinvointikyselyä sekä muutaman ulkopuolisenorganisaation henkilöstökyselyä. Kyselyn pääteemat mukailevat aiemmin toteutettujahenkilöstökyselyjä: ammatillinen osaaminen ja kehittäminen, omat voimavarat, työolot,työyhteisön toimivuus ja johtaminen (Liite 1, kysymyspatteristo). Ennen kyselyn toteuttamistakysymyspatteristo ja kyselyprosessi käsiteltiin esimiesiltapäivässä ja yhteistyöryhmässä. Esimiehetohjeistettiin kyselyyn liittyen ja vastausmahdollisuuksien järjestämiseen henkilökunnalle.Vastauslinkki lähetettiin sähköpostilla kaikille kunnan sähköpostiosoitteen omaaville henkilöille.Ne, joilla ei ollut kunnan sähköpostia, vastasivat kyselyyn avoimella linkillä Intrassa. Kyselyynvastaamista varten järjestettiin kolme tilaisuutta; kaksi Turengin koululla, yksi Tervakoskenkoululla. Tilaisuuksissa annettiin neuvontaa ja opastusta kyselyn täyttämiseksi. Esimiestentehtävänä oli järjestää jokaiselle mahdollisuus vastata kyselyyn työajallaan joko omallatyöpaikalla tai em. yhteistilaisuuksissa.Henkilöstökyselyn tulosten käsittelyKyselyn tulokset lähetettiin esimiehille, tulosaluepäälliköille ja toimialajohtajille. Esimiehet vastasivatsiitä, että tulokset käydään henkilökunnan kanssa tarkasti läpi työpaikkakokouksissa ja,että kokousmuistioon kirjoitetaan henkilökunnan näkemys/mielipide seuraavista asioista:• Vastaavatko kyselyn tulokset oikeasti ja totuudenmukaisesti työyksikkönne tilaa?• Miten henkilöstökyselyn tuloksia hyödynnetään työyksikkönne kehittämisessä jatkossa?• Mitkä ovat kolme tärkeintä kehittämisen kohdetta työyksikössänne?• Mitkä asiat ovat työyksikössänne erittäin hyvin?• Millaisia tuloksenne ovat verrattuna koko kunnan tuloksiin, eli mitä voisitte oppia muiltaja mitä voisitte opettaa muille?• Ehdotuksenne henkilöstökyselyn kehittämiseksiMuistiot toimitettiin tulosalueen esimiehelle ja toimialajohtajalle, edelleen toimialojen johtoryhmissäläpikäytäväksi. Toimialajohtajat toimittavat omat tiivistelmänsä henkilöstöhallintoon, jokakoostaa kyselyn jatkotoimenpiteet yhteiseksi raportiksi.Henkilöstökyselyn tuloksetKyselyyn vastasi 762 henkilöä vastausprosentin ollessa 71 % (henkilökunnan määrä kyselyntoteutusajankohtana 1081 hlöä). Vuoden 2006 paperilomakkeilla toteutettuun kyselyyn vastasi81 % lomakkeen saaneista, v. 2002 osuus oli 80 %, v. 1999 85 % ja v. 1996 84 %. Vastaus-

24 (30)prosentti on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Kyselyyn vastanneista 80 % toimii vakinaisessapalvelussuhteessa ja 20 % määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vastanneista 11 %toimii esimiesasemassa. Konsernipalveluiden kohdalla vastausprosentti on 138, mikä selittyysillä, että vastaajat ovat valinneet väärän yksikön sitä kysyttäessä. Nämä ylimääräiset vastaajatpuuttuvat jostain muista yksiköistä.Toimialoittain kyselyyn vastattiin seuraavasti:Vastanneet henkilöt VastausprosenttiPerusturva 288 67 %Tekniikka ja Ympäristö 104 73 %Sivistystoimi 330 70 %Johto 10 100 %Konsernipalvelut 18 138 %Janakkalan Vesi 12 86 %Yhteensä 762 71 %Taulukko 19, henkilöstökyselyyn vastanneet toimialoittain.Erityisen tyytyväisiä työntekijät olivat oman työnsä monipuolisuuteen, omaan työkykyyn jaammattitaitoon suhteessa työtehtävään, omaan sitoutuneisuuteen, työaikajärjestelyihin sekätunteeseen, että kuuluu työyhteisöön. Työntekijät kokevat, että he saavat apua työkavereilta,uskaltavat sanoa mielipiteensä kokouksissa ja kertoa epäonnistumisista esimiehelle ja, ettäesimiehet luottavat heidän ammattitaitoonsa.Kehitettävää löytyi työergonomiasta ja työtiloista, työajan riittämättömyydestä suhteessa työtehtäviin,tiedonkulusta ja palautteensaannista. Esimiestyöhön kohdistettiin toiveita, että esimieskeskustelisi enemmän päätöksistään, ohjaisi ja seuraisi työntekoa enemmän ja olisienemmän työntekijöiden käytettävissä. Myös kehityskeskustelujen hyödyllisyyteen on hyväpanostaa. (Liite 2, henkilöstökyselyn keskiarvotaulukko toimialoittain)

Taulukko 20, henkilöstökyselyn tulokset koko kunta25 (30)

26 (30)PALKITSEMINENKunta palkitsee vuosittain työntekijöitään henkilökunnan huomioimisohjeiston mukaisesti.Henkilökuntaa huomioidaan entistä enemmän oman kunnan palvelun perusteella. Janakkalankuntaa pitkään palvelleille annetaan palkallisia vapaapäiviä palveluvuosien täyttymisestäseuraavasti:25 vuotta Janakkalan kunnan palvelua 1 palkallinen vapaapäivä30 vuotta Janakkalan kunnan palvelua 2 palkallista vapaapäivää35 vuotta Janakkalan kunnan palvelua 3 palkallista vapaapäivää40 vuotta Janakkalan kunnan palvelua 5 palkallista vapaapäivääVuonna 2010 henkilökunnalla oli oikeus 78 palkalliseen vapaapäivään.Palkallisten vapaapäivien lisäksi kunnassa pitkään työskennelleitä huomioidaan vuosittainmyös yhteisen tilaisuuden merkeissä. Riku Niemi Orchestran konserttiin, solisteina JormaKääriäinen ja Annika Eklund, kutsuttiin 24 henkilöä, joilla täyttyi nimenomaisena vuonna 30,35 tai 40 vuotta palvelua kunnassa. Kunta huomioi myös vakinaisen viranhaltijan ja työntekijän50- ja 60 -vuotisjuhlapäivät kukilla ja lahjaesineellä. Vuonna 2010 50 vuotta täytti 19 henkilöäja 60 vuotta täytti 31 henkilöä.HENKILÖSTÖKOULUTUS JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINENPalvelualalla henkilöstön osaaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen ovat merkityksellisiä palvelutuotannonlaadukkuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Koulutusta järjestettiinhenkilöstö- ja konsernihallinnon, työsuojelujaoston, kunkin toimialan ja työterveyshuollon toimesta.Vakituinen henkilöstö käytti henkilöstökoulutuksiin 1670 kalenteripäivää, jossa on kasvuan. 15 % edelliseen vuoteen verrattuna.Konsernihallinnon järjestämät koulutuksetKonsernihallinto järjesti seuraavat koulutustilaisuudet:• II koulutuspäivä kirjaajille.• Kuntatoimisto -koulutusta viranhaltijapäätöksien tekijöille, valmistelijoille ja esityslistojenkokoajille• TdocAnnan käyttökoulutus.Koulutuksiin osallistui 70 henkilöä.Esimiehille järjestettiin kuntastrategian uudistamiseen liittyvää koulutusta maaliskuun aikana.Puolenpäivän mittaisia koulutuksia pidettiin toimialoittain yhteensä kolme kappaletta. Koulutustenavulla esimiehet valmennettiin strategiseen ajatteluun ja heille annettiin työvälineet strategianitsenäiseen työstämiseen työyksiköissä. Palkitseminen järjestettiin kytkemällä tuloksellisuuseräyksiköiden työkirjojen tekemiseen.

27 (30)Strategian valmistuttua henkilöstölle ja luottamushenkilöille järjestettiin yhteinen juhlatilaisuusJanakkalan liikuntahallissa. Kyseessä oli strategian virallinen julkistamistilaisuus ja kiitosjuhla,ja sen ohjelmistossa oli mm. casino ja musiikkia paikallisen orkesterin toimesta. Juhlaan ilmoittautui194 henkilöä.Henkilöstöhallinnon järjestämät koulutukset ja tilaisuudetHenkilöstöhallinto aloitti vuoden alusta esimiehille suunnattujen iltapäivien järjestämisen tarkoituksenaanvakiinnuttaa iltapäivät systemaattiseksi vuosittaiseksi toiminnaksi. Esimiesiltapäivienvakioaiheina olivat ajankohtaiset henkilöstö- ja palkkahallinnon asiat, kuntastrategiantilannekatsaus sekä palvelussuhdeasiat. Lisäksi iltapäivissä kuultiin asiantuntijoiden puheenvuorojaeri aihealueista kuten asiakirjahallinnosta, viestinnästä ja tapaturmavakuutuksista.Esimiesiltapäiviä järjestettiin neljä kappaletta ja niiden tarkoituksena on tukea esimiesten toteuttamaalähijohtamista työyksiköissä sekä tarjota poikkihallinnollinen, kollegiaalinen tilaisuustavata kunnan muita esimiehiä ja vaihtaa ajatuksia sekä kokemuksia kaikille yhteisestä esimiestyöstä.Vuoden aikana järjestettiin koulutusta seuraavasti:• Titania kertauskoulutus• kaksi Populus -henkilöroolikoulutusta• verkkopalkkainfot Turengissa ja TervakoskellaNäihin osallistui yhteensä noin 100 henkilöä.Joulun alla järjestettiin jo perinteeksi muodostunut jouluhartaus ja joulupuuro yhdessä seurakunnanja kunnan työntekijöiden kesken. Jouluhartaus pidettiin Turengin kirkossa, minkä jälkeenkunnantalolla oli tarjolla aamukahvit hartaukseen osallistuneille. Päivällä nautittiin vieläjoulupuuroa ja torttukahvit.Esimiehillä ja työyksiköillä oli aikaisempien vuosien tapaan mahdollisuus hakea tukea omiintyönohjauskustannuksiinsa henkilöstöhallinnon määrärahasta. Työnohjauksia haettiin selvästiedellisvuotta enemmän ja erityisesti työyksikköohjauksia. Perusteluissa nousivat esille haasteellisetvuorovaikutustilanteet asiakkaiden tai henkilöstön kesken, työyksikön muutokset jaammatillinen kehittyminen. Kaikki hakeneet saivat henkilöstöhallinnon määrärahasta tukeapuolet työnohjauskustannuksistaan.Työsuojelujaosto järjesti syksyllä turvallisuuskulttuuri – koulutuksen Haltian päiväkodin henkilöstölle.Omaehtoista koulutusta eli työajan ulkopuolella tapahtuvaa ammatillista koulutusta tuetaan taloudellisestijoko henkilöstöhallinnon tai työntekijän oman työyksikön toimesta. Henkilöstöhallintomyönsi tukea täydennyskoulutukseen eli ammatillisten valmiuksien ylläpitämiseen, päivittämiseenja laajentamiseen sekä jatkokoulutukseen eli nykyiseen ammattiin liittyvien jatkoopintojenja tutkinnon suorittamiseen. Tukea sai 14 henkilöä, hieman enemmän kuin viimevuonna (11). Tukea saavien määrä on ollut laskeva vuosina 2007-2009.

28 (30)Työyksiköiden järjestämä koulutusTyöyksiköt ovat voineet tukea henkilöstönsä omaehtoista koulutusta täydennys-, jatko- jauudelleenkoulutusta sekä johtamis- ja esimieskoulutusta omien määrärahojen puitteissa. Periaatteenaon, että näin tuetut koulutukset tuovat lisäarvoa työntekijän ammatillisuuteen jahyödyntävät täten myös työnantajaa.TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUSTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin pohjautuva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma onlaadittu v. 2007. Sen mukaisesti kaikessa toiminnassa edistetään naisten ja miesten välistätasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset hallinto-ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioidenvalmistelussa ja päätöksenteossa. Suunnitelman toteutumista selvitetään kolmen vuoden väleinsuoritettavalla tasa-arvokyselyllä. Edellisen kerran tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilaakartoitettiin henkilökunnalle tehdyllä kyselyllä 2007 ja seuraava tasa-arvokysely toteutetaansähköisenä alkuvuodesta 2011.Tasa-arvon edistämiseksi Janakkalan kunta työnantajana• toimii siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä• edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luo heilleyhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen• edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa• kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille• helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällähuomiota etenkin työjärjestelyihin ja toimii siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleenperustuva syrjintä.Kunnassa tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolista ja ammatillista tasa-arvoa sekä ikääntymisenhuomioimista tasa-arvossa. Kyse ei ole samanlaisuuden vaatimuksesta, vaan tasapuolistenmahdollisuuksien luomisesta miehille ja naisille sekä työyhteisön eri-ikäisten työntekijöiden välille.Tavoitteena on luoda tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset, yhteistyökykyiset ja laadukasta työtätekevät työyhteisöt. Tarkoituksena on• rakentaa tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta kunnioittava työyhteisö• innostaa sekä naisia että miehiä uusiin haasteisiin ja tehtäviin• edistää kummankin sukupuolen ja kaikkien työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja työssäetenemistä• edistää hyvää yhteistyötä ja työilmapiiriä eri sukupuolten välillä• edistää palkkauksen oikeudenmukaisuutta• edistää naisten ja miesten mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen• estää sekä sukupuolinen että muu häirintä ja ahdistelu• estää syrjintä ja työsyrjintä työyhteisöissä• sitouttaa työyhteisö tasa- ja moniarvoiseen kehittämiseen.

29 (30)Palkkaerojen näkökulmasta sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet. Tilastokeskuksen palkkarakennetilastonmukaan v. 2009 sukupuolten välinen palkkaero kaventui kaikilla sektoreilla,eniten valtion palkoissa. Ansioeron kaventuminen johtui palkansaajarakenteen muutoksesta janaisten miehiä paremmasta ansiokehityksestä. Kuntasektorilla palkkaero kaventui 0,3 % v.2008-2009. Kunta-alan sopimuksiin 2007-2009 sisältyi pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämisestä.Samapalkkaisuuserillä pyrittiin edistämään naisvaltaisten alojen palkkakilpailua sekäpoistaman naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja. V. 2009 samapalkkaerä oli kaikillasopimusaloilla 0,5 %.Muutos 2008-Naisten ansiot miesten ansioista %20092007 2008 2009 %-yksikköäKuntasektori 79,5 80,6 80,9 0,3Yksityinen sektori 81,1 81,6 81,7 0,1Valtio 81,3 82,1 83,2 1,1Yhteensä 80,2 80,8 81,0 0,2Taulukko 21, kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot vuosina 2007 - 2009 eri työnantajasektoreilta.Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto.Palkkaero % Palkkaero %Sopimuskoodi vuosijoulukuu2009 2010KVTES -17,26 -7,08OVTES -1,71 -0,46Tekniset 5,27 12,87Lääkärit -24,74 -4,66Taulukko 22, Janakkalan kunnan naisten ja miesten tehtäväkohtaisten palkkojen palkkaerot eri sopimusaloillaVertailtaessa sopimusalojen tehtäväkohtaisia palkkoja sukupuolen mukaan jaettuna, vain teknistensopimuksen osalta naiset ansaitsevat enemmän kuin miehet.

30 (30)HENKILÖSTÖKERTOMUKSESTA TIEDOTTAMINENHenkilöstökertomus 2010 on luettavissa Intrassa ja se käsitellään yhteistoimintamenettelyssä,kunnan johtoryhmässä, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Myös kunnan TYKY -ryhmä jatyösuojelujaosto ovat perinteisesti käsitelleet vuosittaisen henkilöstökertomuksen.Tieto henkilöstökertomuksesta menee työyksiköiden esimiehille esimieskirjeen liitteenä. Ontoivottavaa, että esimiehet ottaisivat vastuun henkilöstökertomuksen käsittelystä omassa työyksikössään.

Henkilöstökysely 2010Liite 1Kyselyyn vastataan nimettömästi. Yksittäiset vastaajat eivät ole tunnistettavissa.TAUSTATIEDOTIkä( ) alle 35( ) 35 - 50( ) yli 50Olen ollut Janakkalan kunnalla työssä( ) alle 3 kk( ) 3 kk - 1 vuosi( ) 1 vuosi - 10 vuotta( ) yli 10 vuottaTyösuhde( ) vakinainen( ) määräaikainenOletko esimies?( ) kyllä( ) enValitse toimiala:[ ] Johto[ ] Konsernipalvelut[ ] Perusturva[ ] Hattulan suun terveydenhuolto[ ] Lääkäri- ja avoterveydenhuollon palvelut, erityistyöntekijät[ ] Terveydenhoitajapalvelut ja psykiatrinen avohoito[ ] Röntgen, työterveyshuolto, kuntoutus, laboratorio ja välinehuolto[ ] Janakkalan suun terveydenhuolto[ ] Terveyskeskuksen siivoushuolto[ ] Hoitopalvelut[ ] Yleinen sosiaalityö, perhetyö ja työpajatoiminta[ ] Talous- ja hallintopalvelut, keskusvarasto[ ] Vammaistyön asumispalvelut: Honkakoti, Mäntykoti ja Ratasmylly[ ] Muu vammaistyö, avotoiminta[ ] Janakkalan sairaala[ ] Ehkäisevä vanhustyö[ ] Turengin kotihoito[ ] Tervakosken kotihoito[ ] Vanhusten asumispalvelut: Kotipelto, palvelukoti Tapaila ja Tohvelakoti[ ] Kotihoito: Päiväkuntoutus[ ] Tapailakoti: Vanhainkoti[ ] Tapailakoti: Kuntoutusyksiksikkö[ ] Tekniikka ja ympäristö[ ] Siivouspalvelut[ ] Aluetekniikka[ ] Kadunpito[ ] Ympäristö- ja maaseututoimi[ ] Tilapalvelut ja teknisen toimen hallinto[ ] Maankäytön suunnittelu[ ] Ruokapalvelut: Tapailakodin ravintokeskus ja Tohvelan palvelukeittiö[ ] Ruokapalvelut: Turengin yhteiskoulu, Heinäjoen-, Harvialan-, Leppäkosken-, Tanttalan

ja Löyttymäen koulu[ ] Ruokapalvelut: Turengin koulu, Kivitaskun-, Haltian- ja Jänispolun päiväkodit, toimisto[ ] Ruokapalvelut: Tervakosken-, Tarinmaan-, Viralan- ja Vähikkälän koulut, Tervakoskenyhteiskoulu, Pikkuniitun- ja Kettukallion päiväkodit[ ] Sivistystoimi[ ] Sivistystoimen johto[ ] Kirjasto- ja kulttuuritoimi[ ] Nuoriso- ja liikuntatoimi[ ] Harvialan koulu[ ] Haukankallion, Leppäkosken ja Varatien koulut[ ] Tervakosken koulu[ ] Tervakosken lukio[ ] Tervakosken yhteiskoulu[ ] Turengin koulu[ ] Turengin lukio[ ] Turengin yhteiskoulu[ ] Pienet koulut: Virala, Vähikkälä, Heinäjoki, Löyttymäki, Tanttala ja Tarinmaa[ ] Haltian päiväkoti[ ] Jänispolun päiväkoti[ ] Kettukallion päiväkoti[ ] Kivitaskun päiväkoti[ ] Perhepäivähoito[ ] Pikkuniitun päiväkoti[ ] Vuorohoito[ ] Erityiskasvatuspalvelut ja varhaiskasvatuksen johtaminen[ ] Janakkalan VesiValitse kunkin väittämän kohdalla mielipidettäsi vastaava vaihtoehto5 = Täysin samaa mieltä4 = Osittain samaa mieltä3 = Ei eri eikä samaa mieltä2 = Osittain eri mieltä1 = Täysin eri mieltäAMMATILLINEN OSAAMINEN JA KEHITTÄMINENAmmattitaitonivastaatyötehtäviäniTyöni on riittävänmonipuolistaTehtäväkuvani onmielekäskokonaisuusSaan riittävästivastuuta ja voinkehittyäammatillisestiSaan riittävästiosallistua omantyöyhteisönikehittämiseen5 4 3 2 1( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )Saamani palautevastaa omaakäsitystäni( ) ( ) ( ) ( ) ( )ammattitaidostaniMinulla on ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

iittävästimahdollisuuksiasaada koulutustaja perehdytystäPanostan itseriittävästiammatillisenosaamisenkehittämiseen( ) ( ) ( ) ( ) ( )Valitse kunkin väittämän kohdalla mielipidettäsi vastaava vaihtoehto5 = Täysin samaa mieltä4 = Osittain samaa mieltä3 = Ei eri eikä samaa mieltä2 = Osittain eri mieltä1 = Täysin eri mieltäOMAT VOIMAVARAT5 4 3 2 1Työkykyni on riittävä( ) ( ) ( ) ( ) ( )nykyisiin tehtäviiniPidän työstäni ( ) ( ) ( ) ( ) ( )Koen, että ihmisethaluavat tehdä ( ) ( ) ( ) ( ) ( )yhteistyötä kanssaniOlen sitoutunuttyöpaikkammelinjauksiin ja( ) ( ) ( ) ( ) ( )toimintaperiaatteisiinSuhtaudunmuutoksiinmyönteisesti( ) ( ) ( ) ( ) ( )Voimavarani riittävätnyt tapahtuviin jatulossa oleviinmuutoksiin( ) ( ) ( ) ( ) ( )Huolehdin itseriittävästijaksamisestani( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Valitse kunkin väittämän kohdalla mielipidettäsi vastaava vaihtoehto5 = Täysin samaa mieltä4 = Osittain samaa mieltä3 = Ei eri eikä samaa mieltä2 = Osittain eri mieltä1 = Täysin eri mieltäTYÖOLOT5 4 3 2 1Työaikajärjestelymme( ) ( ) ( ) ( ) ( )sopivat minulleTyötilat ja -välineetvastaavat työnitarpeitaTyötilani ergonomiaon kunnossaTyöyksikköni onturvallinenTunnen kuuluvanityöyhteisööniSuoriuduntyötehtävistänityöajan puitteissa( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSYksikkömmeilmapiiri onkunnossa5 4 3 2 1( ) ( ) ( ) ( ) ( )Saan apua ja tukea( ) ( ) ( ) ( ) ( )työtovereiltaniUskallan sanoamielipiteenipalavereissa( ) ( ) ( ) ( ) ( )Käsittelemmeavoimesti ristiriidat ( ) ( ) ( ) ( ) ( )ja epäonnistumisetKetään ei syrjitäyksikössämme( ) ( ) ( ) ( ) ( )Meillä on riittävästityöpaikkakokouksia ( ) ( ) ( ) ( ) ( )Olen tyytyväinentiedonkulkuunKoen, että työtäniarvostetaan( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Valitse kunkin väittämän kohdalla mielipidettäsi vastaava vaihtoehto5 = Täysin samaa mieltä4 = Osittain samaa mieltä3 = Ei eri eikä samaa mieltä2 = Osittain eri mieltä1 = Täysin eri mieltäJOHTAMINENTiedän mitäminultaodotetaanEsimiehenikohtelee kaikkiatasapuolisestiSaan riittävästipalautetta työnionnistumisestaMinun on helppoantaa palautettaesimiehelleniEsimiehenikeskusteleeriittävästipäätöksistäänEsimieheni ohjaaja seuraa työtäniriittävästiEsimiehenitoiminta onjohdonmukaistaEsimieheniluottaaammattitaitooni5 4 3 2 1( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )Uskallan kertoaesimiehellenimyös( ) ( ) ( ) ( ) ( )epäonnistumisistaEsimieheni tukeeminua vaikeissatilanteissaEsimies onriittävästikäytettävissä( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( )Käytkö esimiehesi kanssa etukäteen suunnitellun kehityskeskustelun tai vastaavan?( ) Kyllä, kerran vuodessa tai useammin( ) Kyllä, kerran kahdessa vuodessa tai harvemmin( ) En

Valitse kunkin väittämän kohdalla mielipidettäsi vastaava vaihtoehto5 = Täysin samaa mieltä4 = Osittain samaa mieltä3 = Ei eri eikä samaa mieltä2 = Osittain eri mieltä1 = Täysin eri mieltäKEHITYSKESKUSTELU5 4 3 2 1Kehityskeskustelutesimieheni kanssa ( ) ( ) ( ) ( ) ( )ovat hyödyllisiäValitse kunkin väittämän kohdalla mielipidettäsi vastaava vaihtoehto5 = Täysin samaa mieltä4 = Osittain samaa mieltä3 = Ei eri eikä samaa mieltä2 = Osittain eri mieltä1 = Täysin eri mieltäKUNTA TYÖNANTAJANA5 4 3 2 1OlentyytyväinenJanakkalankuntaantyönantajana( ) ( ) ( ) ( ) ( )Miksi suosittelisit Janakkalan kuntaa työnantajaksi ystävällesi?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Miksi et suosittelisi Janakkalan kuntaa työnantajaksi ystävällesi?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Henkilöstökysely 2010 Liite 2Keskiarvotaulukko kaikki toimialatKaikkivastaajatSivistystoimi PerusturvaKonsernipalvelutTekniikka ja JanakkalanJohtoympäristö vesiN=762 N=330 N=288 N=18 N=10 N=104 N=12AMMATILLINENOSAAMINEN JAKEHITTÄMINENAmmattitaitoni vastaatyötehtäviäniTyöni on riittävänmonipuolistaTehtäväkuvani onmielekäs kokonaisuusSaan riittävästi vastuutaja voin kehittyäammatillisestiSaan riittävästi osallistuaoman työyhteisönikehittämiseenSaamani palaute vastaaomaa käsitystäniammattitaidostaniMinulla on riittävästimahdollisuuksia saadakoulutusta ja perehdytystäPanostan itse riittävästiammatillisen osaamisenkehittämiseen4,23 4,23 4,25 4,34 4,44 4,18 3,794,45 4,44 4,50 4,61 4,40 4,29 4,504,51 4,55 4,48 4,56 4,80 4,46 4,254,20 4,20 4,24 4,22 4,40 4,15 3,504,32 4,32 4,39 4,33 4,70 4,15 3,834,14 4,20 4,12 4,17 4,70 4,06 3,424,14 4,13 4,16 4,33 4,20 4,13 3,583,97 3,91 3,99 4,28 4,30 4,07 3,834,09 4,05 4,15 4,22 4,00 4,11 3,42

Henkilöstökysely 2010 Liite 2KaikkivastaajatTekniikkaKonsernipalvelutJohto Sivistystoimi Perusturva jaympäristöJanakkalanvesiN=762 N=330 N=288 N=18 N=10 N=104 N=12OMAT VOIMAVARAT 4,38 4,36 4,41 4,52 4,50 4,41 3,87Työkykyni on riittävänykyisiin tehtäviini4,47 4,45 4,47 4,83 4,40 4,49 4,58Pidän työstäni 4,50 4,49 4,56 4,28 4,60 4,53 3,67Koen, että ihmiset haluavattehdä yhteistyötä kanssaniOlen sitoutunuttyöpaikkamme linjauksiinja toimintaperiaatteisiinSuhtaudun muutoksiinmyönteisestiVoimavarani riittävät nyttapahtuviin ja tulossaoleviin muutoksiinHuolehdin itse riittävästijaksamisestani4,40 4,43 4,42 4,28 4,40 4,36 3,584,58 4,61 4,54 4,78 4,80 4,54 4,174,37 4,29 4,47 4,61 4,60 4,36 3,674,15 4,06 4,20 4,50 4,50 4,25 3,754,22 4,21 4,21 4,33 4,20 4,33 3,67

Henkilöstökysely 2010 Liite 2KaikkivastaajatSivistystoimi PerusturvaKonsernipalvelutTekniikka ja JanakkalanJohtoympäristö vesiN=762 N=330 N=288 N=18 N=10 N=104 N=12TYÖOLOT 4,04 4,04 3,89 4,30 4,33 4,36 4,07Työaikajärjestelymmesopivat minulleTyötilat ja -välineetvastaavat työni tarpeitaTyötilani ergonomia onkunnossaTyöyksikköni onturvallinenTunnen kuuluvanityöyhteisööniSuoriudun työtehtävistänityöajan puitteissa4,37 4,36 4,28 4,67 4,60 4,59 4,333,76 3,75 3,50 4,39 4,40 4,33 3,923,66 3,66 3,48 3,89 4,40 4,05 3,584,09 4,18 3,87 4,11 5,00 4,31 4,084,46 4,45 4,43 4,22 4,60 4,57 4,583,89 3,84 3,78 4,50 3,00 4,30 3,92

Henkilöstökysely 2010 Liite 2KaikkivastaajatSivistystoimi PerusturvaKonsernipalvelutTekniikka ja JanakkalanJohtoympäristö vesiN=762 N=330 N=288 N=18 N=10 N=104 N=12TYÖYHTEISÖNTOIMIVUUSYksikkömme ilmapiiri onkunnossaSaan apua ja tukeatyötovereiltaniUskallan sanoamielipiteeni palavereissaKäsittelemme avoimestiristiriidat jaepäonnistumisetKetään ei syrjitäyksikössämmeMeillä on riittävästityöpaikkakokouksiaOlen tyytyväinentiedonkulkuunKoen, että työtäniarvostetaan4,01 4,05 3,90 4,04 4,15 4,14 4,133,96 4,00 3,82 4,22 4,10 4,16 4,084,38 4,39 4,32 4,33 4,40 4,49 4,584,41 4,39 4,38 4,50 4,40 4,49 4,833,64 3,57 3,60 3,83 3,80 3,92 3,833,96 3,95 3,87 3,89 4,20 4,20 3,834,07 4,21 3,86 4,13 4,00 4,12 4,673,54 3,72 3,28 3,56 4,00 3,69 3,174,11 4,16 4,09 3,89 4,30 4,02 4,00

Henkilöstökysely 2010 Liite 2KaikkivastaajatSivistystoimi PerusturvaKonsernipalvelutTekniikka jaJohtoympäristöJanakkalanvesiN=762 N=330 N=288 N=18 N=10 N=104 N=12JOHTAMINEN 4,05 4,12 3,91 4,14 3,86 4,27 3,83Tiedän mitä minultaodotetaanEsimieheni kohteleekaikkia tasapuolisestiSaan riittävästipalautetta työnionnistumisestaMinun on helppo antaapalautetta esimiehelleniEsimieheni keskusteleeriittävästi päätöksistään4,38 4,37 4,37 4,56 4,20 4,43 4,084,06 4,15 3,89 3,89 3,90 4,30 3,833,72 3,75 3,64 3,94 3,60 3,92 3,253,96 3,91 3,90 3,78 3,70 4,38 3,923,84 3,97 3,60 3,83 3,60 4,12 3,50Esimieheni ohjaa jaseuraa työtäni riittävästi3,79 3,89 3,59 3,94 3,70 4,08 3,50Esimieheni toiminta onjohdonmukaistaEsimieheni luottaaammattitaitooniUskallan kertoaesimiehelleni myösepäonnistumisistaEsimieheni tukee minuavaikeissa tilanteissaEsimies on riittävästikäytettävissä3,91 4,06 3,69 3,94 3,50 4,14 3,504,44 4,52 4,37 4,44 4,20 4,46 4,004,48 4,50 4,42 4,50 4,50 4,60 4,254,17 4,26 4,00 4,39 3,80 4,34 4,173,84 3,91 3,61 4,33 3,80 4,16 4,08

Henkilöstökysely 2010 Liite 2KaikkivastaajatTekniikkaKonsernipalvelutJohto Sivistystoimi Perusturva jaympäristöJanakkalanvesiN=762 N=330 N=288 N=18 N=10 N=104 N=12KEHITYSKESKUSTELU 3,92 3,96 3,89 3,80 3,67 3,98 3,25Kehityskeskustelutesimieheni kanssa ovathyödyllisiä3,92 3,96 3,89 3,80 3,67 3,98 3,25KUNTA TYÖNANTAJANA 4,13 4,10 4,11 4,56 4,40 4,32 3,42Olen tyytyväinenJanakkalan kuntaantyönantajana4,13 4,10 4,11 4,56 4,40 4,32 3,42Yhteenveto 4,13 4,15 4,06 4,25 4,21 4,26 3,89