Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 - Päijät-Hämeen liitto

lamk.fi
  • No tags were found...

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 - Päijät-Hämeen liitto

PÄIJÄT-HÄMEENTYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 2020Toimialoista klusteriennakointiinMarjo-Riitta Järvinen Jukka Mikkonen Keijo MäkeläSoili Saikkonen Jaana Simola Joni Vainikka Jukka VepsäläinenPÄIJÄT-HÄMEEN LIITTOB54 * 2008


Päijät-Hämeentyövoima- ja koulutustarve 2020Toimialoista klusteriennakointiin


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020SISÄLLYSLUETTELO1 Johdanto.....................................................................................52 Väestön ja työvoiman tarjonnan kehitys..................................63 Työvoiman kysynnän kehitys....................................................94 Maakunnan klusterikehitys.....................................................145 Ammattirakenteen muutos.....................................................166 Poistumat työvoimasta ja uuden työvoiman tarve.................207 Ammatti/koulutus –avaimet...................................................228 Koulutettujen tarve koulutusaloittain ja –asteittain...............249 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi...................2510 Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve......................2811 Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia...................................3012 Ennakointiyhteistyön arviointia.............................................3213 Liiteaineistot............................................................................334


Toimialoista klusteriennakointiin1 JohdantoOpetusministeriö ja Opetushallitus käynnistivät vuoden 2005 lopulla järjestyksessä toisen uusimuotoisen ennakointiyhteistyökierroksenmaakuntien kanssa. Ensimmäinen yhteinen KESU-kierros toteutettiin vuosina 2002-2003.KESU on työnimi koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnalliselle kehittämissuunnitelmalle, jonka opetushallinto laatiija valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi. Uusin suunnitelma ulottuu tavoiteasettelun osalta vuoteen 2012.Yhteistyössä arvioitiin tällä kertaa maakuntien työvoiman, ammattirakenteen ja koulutustarpeiden kehitystä vuoteen2020 saakka. Maakunnat laskivat ensin yhdessä työministeriön ja sisäministeriön kanssa pitkän tähtäimen työvoimaennusteetja sen jälkeen itsellisesti ammattirakenne-ennusteet lähtötiedoiksi Opetushallitukselle, joka laskiniiden pohjalta maakunnittaiset koulutustarve-ennusteet.Maakunnat ja sisäministeriö käyttivät laskennassa HEMAASU-laskentamallia ja Opetushallituksen laatimaaammattirakennetyökalua, työministeriö PT-laskentamallia ja Opetushallitus Mitenna-laskentamallia. Yhteistyöhuipentui maakuntien tavoitteellisia toisen ja korkea-asteen aloituspaikkoja koskeviksi maakuntien kannanotoiksi,jotka toimitettiin opetusministeriölle syksyllä 2007.Päijät-Hämeessä ennakointikierros toteutettiin Päijät-Hämeen ennakointiverkoston (www.paijat-hame.fi/ennakointi)yhteistyönä. Sen keskeisiä tahoja ovat Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja HämeenTE-keskus. Ennakointiverkoston yhtenä tarkoituksena on tuottaa yhteismitallisia arvioita työvoiman, työpaikkajaammattirakenteen sekä koulutustarpeiden tulevasta ja toivottavasta kehityksestä maakunnassa. Niitä tarvitaanjatkuvasti maakunnan kehittämisessä, elinkeinojen ja yritystoiminnan edistämisessä sekä toisen ja korkea-asteenkoulutuksen järjestämisessä.Maakunnan omassa yhteistyössä kokeiltiin ensimmäistä kertaa toimintamallia, jonka ajatuksena on se, että ennakointivastuunkustakin teemasta ottaa se taho, jolla on siihen paras asiantuntemus. Jokainen vastuutaho päättää itse, mitenja minkälaisen asiantuntijajoukon avustuksella työn tekee. Vastuutahot hyötyvät toistensa työn tuloksista ja voivatkeskittyä osaamisalueisiinsa koko prosessin hallitsemisen sijasta. Yhteistyötä koordinoi Päijät-Hämeen liitto.Päijät-Hämeen liitto asetti maakuntapoliittiset työvoimatavoitteet ja laati laskelmat työvoiman tarjonnasta eli toivottavaanväestökehitykseen perustuvasta työvoima- ja työpaikkakehityksestä. Hämeen TE-keskus laati laskelmattyövoiman kysynnästä eli maakunnan arvonlisäyksen ja elinkeinoelämän kehitysnäkymiin perustuvasta työvoima-ja työpaikkakehityksestä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni arvioi konsultin ja työelämän neuvottelukuntienavulla ammattirakenteen muutoksia ja työvoiman poistumia maakunnalle merkittävillä toimialoilla, sekä laatiammattirakenne-ennusteen.Päijät-Hämeen liitto kutsui kokoon maakunnallisen KESU-arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida edellämainittuja ennakointityön tuloksia sekä tehdä niistä johtopäätöksiä, suosituksia ja maakuntapoliittisia päätösehdotuksia.Yhteistyöllä pyrittiin näin aluksi vastaamaan valtionhallinnon yhteistyötarpeisiin. Lähivuodet näyttävät,onko toimintamallista pysyvämmäksi käytännöksi.Tässä raportissa esitetään edellä kuvatun ennakointiyhteistyön keskeisimmät päijäthämäläiset tulokset, niidenvaikutukset maakunnan aloituspaikkatavoitteisiin sekä ehdotukset ennakointiyhteistyön jatkokehittämisen kohteiksi.Raportissa käsitellään ns. tavoiteuralaskennan tuloksia, jotka perustuvat työssä mukana olleiden lukuistenpäijäthämäläisten asiantuntijoiden ja yritysten edustajien näkemykseen oman maakunnan väestö-, työvoima- jaammattikehityksestä. Ennusteluvut esitetään raportissa laskentamalleista johtuen pyöristämättöminä pois lukienväestöennuste ja työvoiman tarjontaennuste. Kaikki luvut on kuitenkin tarkoitettu tulkittaviksi pyöristettyinä. Kuvioidenja taulukoiden numerointi on lukukohtainen.Raportti laadittiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Hämeen TE-keskuksen kesken.Jukka Mikkonen kirjoitti luvut 1,2 ja 12, Joni Vainikka ja Jukka Vepsäläinen luvun 3, Keijo Mäkelä (ViestinhallintaOy) luvun 4 sekä yhdessä Soili Saikkosen ja Marjo-Riitta Järvisen kanssa luvut 5-10, ja Jaana Simola luvun 11. TuomasKomu arvioi raportin ensimmäisen luonnoksen. Tekijät kiittävät kaikkia ennakointiyhteistyöhön osallistuneita.5


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 20202 Väestön ja työvoiman tarjonnan kehitysVäestöennustePäijät-Hämeen liitto päivitti maakunnan pitkän tähtäimen väestöennusteen loppuvuodesta 2006 (liite 1). Kuntienennusteet huomioitiin päivityksessä niiltä osin kuin niitä oli saatavissa. Ennuste sovitettiin muuttoeron avulla liitonasettamaan maakunnan tavoiteväkilukuun 210 000 v. 2030. Maakunnan muuttoeron ikäprofiili säilytettiin nykyisessämuodossaan, mutta eroa parannettiin kaikissa ikäryhmissä.Ennusteessa arvioitiin skenaariomaisesti oikoradan ja maakunnan muiden vahvuuksien vaikutuksia väestökehitykseen.Niiden odotetaan houkuttelevan maakuntaan uusia keskimäärin nykyistä nuorempia asukkaita erityisesti seuraavienkymmenen vuoden aikana. Tätä väkiluvun nopeampaa kasvua odotetaan Lahden kaupunkiseudulla. Ennuste on siksialkuvuosiltaan nopeammin kasvava kuin Tilastokeskuksen vastaava. Maakunnan vuoden 2020 väkiluku arvioidaansiinä noin 207 500 asukkaaksi eli runsaat tuhat asukasta suuremmaksi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa.Väestöennusteen toteutuminen edellyttää, että maakunnan vuosittainen tulomuutto keskimäärin vähintään kolminkertaistuunykyisestään olettaen, että lähtömuutto ei samanaikaisesti enää lisäänny. Kasvuoletukset on tällöinlaskettava voimistuvan maahanmuuton varaan. Tilastokeskus julkaisi alkukesästä 2007 uuden väestöennusteen,joka tukee liiton aikaisemmin asettamaa v. 2030 tavoiteväkilukua. (Kuvio 2.1)215000210000Väkiluku2050002000001950001995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040Päijät-Hämeen liitto v. 2006 198286 197378 198975 202700 205300 207500 208800 209800 210200 210300Tilastokeskus v. 2004 198286 197378 199280 201560 203950 206220 207970 208610 207920 206390Tilastokeskus v. 2007 198286 197378 198975 201057 203614 206420 208964 210697 211473 211462VuosiKuvio 2.1 Päijät-Hämeen liiton ja Tilastokeskuksen väestöennusteiden vertailuTyövoiman tarjontaennusteTarjontaennusteessa arvioitiin, minkälaista työssäkäynnin ja työpaikkojen kehitystä6


Toimialoista klusteriennakointiinTyövoiman tarjontaennusteTarjontaennusteessa arvioitiin, minkälaista työssäkäynnin ja työpaikkojen kehitystä tavoitteellinen väestökehitys jatasapainoinen työvoimakehitys edellyttävät.Päijät-Hämeen työvoima pienenee pitkän tähtäimen työvoimaennusteessa runsaat 4 % v. 2020 mennessä lähinnäasukkaiden ikääntymisen johdosta. Työssäkäynnin puolestaan oletetaan lisääntyvän lähivuosina enemmän maakunnastamuualle kuin muualta maakuntaan. Tästä syystä pendelöintitappio kasvaa ennusteessa aluksi, muttapalautuu nykyiselle tasolleen v. 2020. Työpaikkaomavaraisuus pysyy nykyisellään. Työttömien määrä vähenee 4 700henkeen ja työttömyys viiteen prosenttiin, mikä tähtää liiton asettaman 4,5 prosentin työttömyysrajan alitukseen v.2030. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Taloudellinen huoltosuhde paranee hieman: 1,40 → 1,37.Työpaikkaennuste laadittiin niin, että edellä kuvattu työvoiman kokonaiskehitys on suotuisa työvoiman vähenemisestähuolimatta. Ennusteen yhtenä lähtökohtana käytettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen viisivuotisennustetta,jonka toimialoittainen muutosvauhti puolitettiin. Suurimpien toimialojen työpaikkakehitys sovitettiintyöministeriön laatiman valtakunnallisen työvoimaennusteen kehitysvauhtiin v. 2020. Naisten ja miesten viisivuotisikäryhmittäisettyövoimaosuudet sovitettiin työministeriön ennusteen tasoon v. 2025. Lopulliset toimialoittaisetennusteluvut muokattiin ennakointiverkoston palautteen perusteella. Päijät-Hämeessä arvioidaan siten olevan 85100 työpaikkaa vuonna 2020. Työpaikkojen määrä kasvaisi näin 6 % vuodesta 2003. (Kuvio 2.2)siten olevan 85 100 työpaikkaa vuonna 2020. Työpaikkojen määrä kasvaisi näin 6 % vuodesta2003. (Kuvio 2.2)Kuvio 2.2 Työvoima- ja työpaikkakehityksen vertailua120000Työvoima- ja työpaikkakehitys140Työvoimakehityksen vauhti10000012080000100lkm600004000080indeksi6040200002001995 2000 2003 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040vuosiTyövoima Työpaikat02003 2005 2010 2015 2020vuosiTyövoimaTyöpaikatTyöttömät Työvoimaosuus (15-64Työllisyysaste (15-64 v.)v.)Kuvio 2.2 Työvoima- ja työpaikkakehityksen vertailuaEnnuste tehtiin 27 päätoimialan tarkkuudella. Siinä kuusi suurinta toimialaa kattavat puoletPäijät-Hämeen työpaikoista. Suurinta työpaikkakasvua ennustetaan terveydenhuolto- jasosiaalipalveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa: yhteensä 3300 uutta työpaikkaa eli 2/3kokonaiskasvusta. Ennuste tehtiin 27 päätoimialan Muut yhteiskunnalliset tarkkuudella. Siinä ja kuusi henkilökohtaiset suurinta toimialaa palvelut, kattavat puolet majoitus- Päijät-Hämeen ja työpaikoista.Suurinta työpaikkakasvuaravitsemistoiminta sekä julkinenennustetaanhallintoterveydenhuoltoovatpienempiäja sosiaalipalveluissavahvasti kasvaviasekä tukkutoimialoja.vähittäiskaupassa:yhteensä 3300 uutta työpaikkaa eli 2/3 kokonaiskasvusta. Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut,Työpaikatvähenevätmajoitus- jaenitenravitsemistoimintamaa-, riistasekäjajulkinenkalataloudessa,hallinto ovatmuussapienempiävalmistuksessavahvasti kasvaviajatoimialoja.kierrätyksessäTyöpaikat(ml.vä-huonekalujen valmistus), sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa. (Kuvio 2.3)henevät eniten maa-, riista- ja kalataloudessa, muussa valmistuksessa ja kierrätyksessä (ml. huonekalujen valmistus),sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa. (Kuvio 2.3)Kuvio 2.3 Työpaikkojen jakautuminen ja muutos toimialoittain7


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020palkkien luvut = toimialan kasvu v. 2003-2020 (%)N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelutG Tukku- ja vähittäiskauppaK pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70)F RakentaminenM KoulutusO,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelutD 29 Koneiden ja laitteiden valmistusL Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutusI 60-63 Kuljetus ja varastointiD 23-25 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm.D 36-37 Muu valmistus ja kierrätysH Majoitus- ja ravitsemistoimintaD 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistusD 27-28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistusA 01,B Maa- , riista- ja kalatalousI 64 TietoliikenneD 21-22 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain.D 15-16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistusK 70 Asuntojen omistus ja vuokrausD 17-18Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistusJ Rahoitus- ja vakuutustoimintaD 34-35 Kulkuneuvojen valmistusD 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistusE Sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoA 02 MetsätalousD 30-33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistusC Mineraalien kaivu6,911,031,68,11,96,027,2-11,317,5-8,90,5-23,112,0-17,6-16,6-1,0-6,3-2,239,9-1,6-5,10,6-45,449,318,118,213,90 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17toimialan osuus työpaikoista v. 2020 (%)Kuvio 2.3 Työpaikkojen jakautuminen ja muutos toimialoittainEdellä kuvattu pitkäkestoinen työvoima- ja työpaikkakehitys voisi olla periaatteessa mahdollinenmaakunnan bruttokansantuotteen 2,2 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla ja työn tuottavuuden1,9 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla. Talousasiantuntijat odottavat kuitenkin lähivuosina ylikolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia Suomen bruttokansantuotteen kasvussa, mikätarkoittaa myös tätä ennustetta suurempaa työn tuottavuuden kasvua. (Liite 2)Edellä kuvattu pitkäkestoinen työvoima- ja työpaikkakehitys voisi olla periaatteessa mahdollinen maakunnanbruttokansantuotteen 2,2 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla ja työn tuottavuuden 1,9 prosentin vuotuisellakasvuvauhdilla. Talousasiantuntijat odottavat kuitenkin lähivuosina yli kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtiaSuomen bruttokansantuotteen kasvussa, mikä tarkoittaa myös tätä ennustetta suurempaa työn tuottavuuden kasvua.(Liite 2)8


Toimialoista klusteriennakointiin3 Työvoiman kysynnän kehitysTyövoiman kysynnän ennakoiminen on vähintään yhtä oleellista kuin työvoiman tarjonnan ennakointi. Samalla seon astetta haastavampi tehtävä. Monet työvoiman tarjonnan taustalla olevista muutoksista ovat demografisia ja sitenluotettavammin ja helpommin laskettavissa. Työvoiman kysynnän arvioinnissa tulisi kyetä arvioimaan yritystenliiketoiminnan kehitystä tulevaisuudessa. Samoin pitäisi arvioida julkisten organisaatioiden työpaikkojen lukumääränmuutoksia. Tällainen tarkastelu toimialoittain edellyttää lukemattomien taustamuuttujien huomioon ottamistamaailmantalouden trendeistä aina paikallisiin ilmiöihin. Tehtävä vaikuttaa mahdottomalta. Koska työvoiman kysynnänennakointia ei kuitenkaan voida sivuuttaa, on pyrittävä yksinkertaistamaan todellisuutta. On rakennettavayksi tulevaisuuskuva jo tapahtuneen perusteella ja aistittava samalla viimeisimpiä kehitystrendejä.Päijät-Hämeen työvoimatarvetta eli työpaikkojen määrää tulevaisuudessa arvioidaan käyttämällä hyväksi Hemaasulaskentamallia.Siinä työvoiman kysyntä lasketaan numeerisesti vain kahden indikaattorin kehitystä ennakoimalla.Indikaattorit ovat:• tuotannon arvonlisäyksen muutos toimialoittain• tuottavuuden muutos toimialoittainPeruskaava on seuraava: työvoiman määrä (hlö) on yhtä kuin tuotannon arvo (€) jaettuna tuottavuudella (€ / hlö).Pääpiirteittäin laskenta etenee siten, että ensin arvioidaan kunkin toimialan tuotannon arvon muutos (%) tulevaisuudessa.Tuottavuuden kehitys arvioidaan samaan tapaan. Tuottavuus kertoo kuinka paljon euroja yksi työntekijätuottaa. Laskentamalli laskee työvoiman määrän niin ikään toimialoittain ja eri ajanjaksoille tulevaisuuteen.Koska kysyntälaskelmassa ei ole väestörakenteen tarjoamaa mahdollisuutta täsmälliseen pitkän aikavälin laskentaan(tarjontalaskelma), rajoitutaan toimialojen arvioinnissa käytännössä 15 vuoden aikatähtäykseen aikavälille2006–2020. Tätä ajanjaksoa seuraavat 20 vuotta ovat aivan liian kaukana vakavasti otettavaa, eräänlaista keskiarvoennakointiaajatellen, ja tälle ajanjaksolle olisi hyödyllisempää luoda skenaarioita toimialojen kehityksestä.Tuotannon arvonlisäysTuotannon arvo on kasvanut ja kasvaa yleisesti ottaen kaikilla toimialoilla Päijät-Hämeessä. Parhaillaan vallitsevakorkeasuhdanne ilmenee tilastoissa yli kolmen prosentin vuosikasvuna, joillain toimialoilla vieläkin korkeampana.Historiatietojen osalta lähteenä käytetään Tilastokeskuksen aluetilinpitoa, kun taas tulevaisuusarvioiden pohjanatoimii osittain Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan (Toimiala Online 2007) laskelmat vuoteen 2011 saakka. Etlanennusteiden rinnalle on laskettu myös arvonlisäyksen lineaarisen kasvun trendi toimialoittain vuodesta 1975 vuoteen2004 – ja edelleen ekstrapoloimalla niiden jatkumot tulevaisuuteen. Pääosin laskelmassa käytetään mainittujakahta lähdettä. Tämä tarkoittaa, että arvioissa ei ole improvisoitu vaan perustettu ne jopa 30 vuoden kehitykseen.Joissakin tapauksissa on tehty oma arvio - esimerkiksi jos lineaarisen kehityksen ja Etlan arviot eroavat suuresti toisistaantai jos historiallisen kehityksen perusteella ei ole tilastollisesti merkitsevää perustetta lineaariselle kasvulle tulevaisuudessa.Myös ajankohtainen paikallistuntemus on vaikuttanut joihinkin kasvuprosentteihin. Tässä vaiheessavoidaan sanoa, että Etlan ennusteet ja tasaisen kehityksen mukaisen muutosprosentit aikavälillä 2006–2010 eiväteroa suuresti toisistaan.Suurimpia ongelmia arvonlisäyksen kehityksen arvioinnissa aiheuttavat maa-, riista- ja kalatalous, tekstiiliteollisuus,muu valmistus ja kierrätys sekä mineraalien kaivu. Näiden toimialojen arvonlisäyksen kehitys vuosina 1974–2004sopii heikosti lineaariselle käyrälle; niiden korrelaatio tasaisen kehityksen kanssa on alle 0,8. Maatalouden arvonlisäyksenkasvu tai hiipuminen riippuu monesta tekijästä ja maatalouden kehityssuuntia olisi hyvä tarkastella lähemminkattavammin toisessa julkaisussa. Mineraalien kaivu on Päijät-Hämeessä hyvin vähäistä, ja vaikka on mahdollista,että mineraalilöytöjä tehdään, ei niitä tässä spekuloida. Tekstiiliteollisuuden arvonlisäys ei globaalissa taloudessatule nousemaan 1980-luvun turvatun viennin tasolle, ja alan on tässä arvioitu hiipuvan, vaikka tekstiiliteollisuudenarvonlisäys voi pysytellä 50 miljoonan euron tasolla pitkäänkin. Muussa valmistuksessa ja kierrätyksessä on nähtyvoimakasta kausivaihtelua, jonka vuoksi tarkan ennusteen tekeminen on vaikeaa. Tässä alan on kuitenkin oletettu9


tekstiiliteollisuuden arvonlisäys voi pysytellä 50 miljoonan euron tasolla pitkäänkin. MuussaPäijät-Hämeen valmistuksessa työvoima- ja kierrätyksessä koulutustarve 2020 on nähty voimakasta kausivaihtelua, jonka vuoksi tarkan ennusteentekeminen on vaikeaa. Tässä alan on kuitenkin oletettu hitaasti kasvavan vahvan huonekaluteollisuudenja ympäristöklusterin myötä. Muista toimialoista voidaan mainita mm. rakentaminen jahitaasti rakennusaineteollisuus kasvavan vahvan sellaisina, huonekaluteollisuuden joihin suhdannevaihtelu ja ympäristöklusterin iskee nopeasti. myötä. Muista toimialoista voidaan mainitamm. rakentaminen ja rakennusaineteollisuus sellaisina, joihin suhdannevaihtelu iskee nopeasti.Arvonlisäyksen kehityksen arvioinnissa täytyy ottaa huomioon myös voimistuvat megatrendit jaArvonlisäyksen teknologian kehittymisen kehityksen aikaansaamat arvioinnissa täytyy muutokset ottaa huomioon eri toimialoilla. myös Muun voimistuvat muassa megatrendit liikennepalveluja teknologian ja kehittymisensähköteknisten aikaansaamat tuotteiden muutokset valmistusta eri toimialoilla. ei voi täysin Muun perustella muassa aiemman liikennepalveluja kehityksen ja perusteella, sähköteknisten jos on tuotteidenvalmistusta nähtävissä, ei että voi tietoliikenne täysin perustella ja ohjelmistoteollisuuden aiemman kehityksen perusteella, merkitys itsessään jos on nähtävissä, ja toimialojen että tietoliikenne sisällä kasvaa ja ohjelmistoteollisuudentulevaisuudessa. merkitys Energiatalouden itsessään ja väistämätön toimialojen sisällä uudelleen kasvaa organisointi tulevaisuudessa. tuo myös Energiatalouden epävarmuutta väistämätön tähän uudelleenbusinessorganisointias usual malliin.tuo myösLyhyenepävarmuuttaaikavälintähänennusteitabusinessonasmyösusualtarkastettumalliin. Lyhyenjos tiedetäänaikavälinmerkittävistäennusteita on myösinvestoinneista alueella. Tällaisia on otettu huomioon mm. kulkuneuvojen valmistuksen jatarkastettu jos tiedetään merkittävistä investoinneista alueella. Tällaisia on otettu huomioon mm. kulkuneuvojenliikennepalvelujen toimialoilla.valmistuksen ja liikennepalvelujen toimialoilla.Lopputulos laskelmasta on, että Päijät-Hämeen tuotanto kasvaa vuoteen 2010 saakka keskimäärin 2,9 %Lopputulos vuosittain. Tästä laskelmasta eteenpäin on, että kasvu Päijät-Hämeen hidastuu siten, tuotanto että aikavälillä kasvaa vuoteen 2011–2015 2010 saakka kasvu keskimäärin on vuosittain 2,9 2,4 % vuosittain. % jaTästä aikavälillä eteenpäin 2016–2020 kasvu hidastuu 2,1 %. Tämän siten, että jälkeen aikavälillä kasvu 2011–2015 painuu kahden kasvu prosentin on vuosittain alapuolelle. 2,4 % ja aikavälillä Näin siksi, 2016–2020 että2,1 jos talous %. Tämän kasvaa jälkeen tasaisesti kasvu painuu joka vuosi kahden absoluuttisesti prosentin alapuolelle. saman euromäärän, Näin siksi, kasvuvauhti että jos talous väistämättä kasvaa tasaisesti hiipuu jokavuosi ja kasvuprosentti absoluuttisesti pienentyy. saman euromäärän, Prosenttien kasvuvauhti pieneneminen väistämättä on perusteltua hiipuu ja siinäkin kasvuprosentti mielessä, pienentyy. että talous Prosenttien ei voipieneneminen kasvaa eksponentiaalisesti perusteltua kovinkaan siinäkin mielessä, pitkään ilman että talous rajuja ei rakenteellisia voi kasvaa eksponentiaalisesti muutoksia. Maakunnan kovinkaan suurista pitkäänilman teollisuustoimialoista rajuja rakenteellisia voimakkainta muutoksia. kasvun Maakunnan arvioidaan suurista vuoteen teollisuustoimialoista 2015 saakka olevan voimakkainta mekaanisessa kasvun arvioidaanvuoteen puunjalostuksessa 2015 saakka ja olevan paperiteollisuudessa mekaanisessa puunjalostuksessa sekä kone- laiteteollisuudessa. ja paperiteollisuudessa Palvelualoilla sekä kone- arvioidaan ja laiteteollisuudessa.voimakkaimmin Palvelualoilla kasvaviksi arvioidaan kuljetus-, voimakkaimmin varastointi kasvaviksi ja tietoliikenne kuljetus-, sekä varastointi yrityspalvelujen ja tietoliikenne toimialat. sekä yrityspalvelujenSosiaali- jatoimialat. terveydenhuollon Sosiaali- (sekä ja terveydenhuollon julkinen että yksityinen (sekä julkinen toiminta) että yksityinen kasvuksi arvioitiin toiminta) n. kasvuksi 2,8 % vuosittain arvioitiin n. kaudella 2,8 % vuosittain2006–2020.kaudellaYleisesti2006–2020.ottaenYleisestiennusteottaenkuvaaennustemaakunnankuvaa maakunnansiirtymisestäsiirtymisestäenemmänenemmänpalveluyhteiskuntaanpalveluyhteiskuntaanpäin, sillä useiden palvelualojen kasvuprosentit ovat suurempia kuin teollisuudessa keskimäärin.päin, sillä useiden palvelualojen kasvuprosentit ovat suurempia kuin teollisuudessa keskimäärin.Taulukko 3.1 Ennuste Päijät-Hämeen tuotannon arvonlisäyksen kehittymisestä toimialoittain (Milj. )Taulukko 3.1 Ennuste Päijät-Hämeen tuotannon arvonlisäyksen kehittymisestä toimialoittain (Milj. €)1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040A01,B Maa- , riista- ja kalatalous 46 45 41 42 43 44 45 45 46 47A02: Metsätalous 61 89 91 102 112 123 133 144 154 164C: Mineraalien kaivu 5 4 4 4 5 5 6 6 7 7DA: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 75 90 138 152 168 184 200 215 231 247DB, DC: Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 57 48 46 46 42 37 32 27 22 17DD: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 123 152 198 236 266 295 325 354 384 413DE: Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 145 125 155 190 211 232 252 273 294 315DG: Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 77 125 145 145 165 185 205 225 244 264DI: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 34 39 46 52 58 64 70 76 82 87DJ: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 78 98 106 122 137 153 168 184 199 215DK: Koneiden ja laitteiden valmistus 213 174 232 275 311 346 382 418 453 489DL: Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 27 36 43 56 64 71 78 85 92 99DM: Kulkuneuvojen valmistus 13 20 24 31 35 39 43 47 51 55DN: Muu valmistus ja kierrätys 127 149 101 111 120 128 137 145 154 162E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 39 47 45 51 58 64 70 77 83 90F: Rakentaminen 150 276 291 306 342 379 416 452 489 526G: Tukku- ja vähittäiskauppa 237 276 362 419 469 519 569 619 669 718H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 49 50 54 61 68 75 82 89 97 104I: Kuljetus ja varastointi, tietoliikenne 204 290 331 403 458 513 568 623 678 733J: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 87 94 79 91 103 114 126 137 148 160K: pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) 228 205 240 282 322 362 401 441 481 521K70: Asuntojen omistus ja vuokraus 300 348 363 426 488 550 612 674 737 799L: Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 124 126 148 154 158 162 166 169 171 174M: Koulutus 162 171 173 200 227 254 281 308 335 362N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 281 306 321 375 428 482 536 590 644 698O,P,Q: Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 108 122 121 141 161 180 200 220 240 260X: Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv. -75 -97 -124 -124 -124 -124 -124 -124 -124 -124Arvonlisäys yhteensä (Meuro) 2976 3408 3777 4351 4894 5436 5979 6520 7061 760210


Toimialoista klusteriennakointiinTuottavuusTuottavuusLaskelman tuottama työpaikkojen lukumäärä on riippuvainen tuottavuuden kehityksestä. Tuottavuudenkasvu Laskelman vähentää tuottama henkilöstön työpaikkojen tarvetta. lukumäärä Tuottavuuden on riippuvainen kasvu siis tuottavuuden hidastaa sitä työpaikkojen kehityksestä. määrän Tuottavuuden lisäystä, kasvujonka vähentää arvonlisäyksen henkilöstön kasvattamiseen tarvetta. Tuottavuuden muutoin kasvu tarvittaisiin. siis hidastaa Koko sitä aluetalouden työpaikkojen tuottavuuden määrän lisäystä, jonka arvonlisäyksenkasvattamiseen on kaudella muutoin 2006–2010 tarvittaisiin. arvioitu Koko 2,5 aluetalouden %. Seuraavalla tuottavuuden viisivuotiskaudella kasvuprosentiksi tuottavuuden on kaudellakasvuprosentiksiarvioidaan 2006–2010 kasvavan arvioitu 2,5 2,3 %. % Seuraavalla ja kaudella viisivuotiskaudella 2015–2020 hieman tuottavuuden vähemmän, arvioidaan 2,1 %. Tämän kasvavan jälkeen 2,3 % ja kaudellatuottavuuden 2015–2020 hieman kasvu vähemmän, edelleen hiipuu. 2,1 %. Tämän jälkeen tuottavuuden kasvu edelleen hiipuu.Luvut ovat lievästi optimistisia. Esimerkiksi Etla Etla on on arvioinut arvioinut tuottavuuden tuottavuuden vuosikasvuksi vuosikasvuksi noin noin 1,9 1,9 % % Päijät-Päijät-HämeessäHämeessä ajanjaksollaajanjaksolla2006–2011.2006–2011.Kun tarkastellaanKun tarkastellaantuottavuudentuottavuudenmuutosta Päijät-Hämeessämuutosta Päijät-Hämeessä1990-luvun loppupuolelta,on havaittavissa nouseva trendi. Etlan laskelmassa tuottavuus pysyttelee käytännössä samana aikavälillä1990-luvun loppupuolelta, on havaittavissa nouseva trendi. Etlan laskelmassa tuottavuus pysytteleekäytännössä samana aikavälillä 2006–2011. Todellisuudessa tuottavuuden kasvuprosentti vaihtelee2006–2011. Todellisuudessa tuottavuuden kasvuprosentti vaihtelee vuosittain koko aluetaloudessakin -10 ja +10vuosittain koko aluetaloudessakin -10 ja +10 % välillä vuosittain, yksittäisellä toimialalla vielä enemmän.Suomen% välillä vuosittain,Pankin ennusteissayksittäisellätyöntoimialallatuottavuudenvielä enemmän.vuosimuutosSuomenon 2000-luvunPankin ennusteissaloppupuolellatyön tuottavuudenollut noin 2 %vuosimuutoshieman on 2000-luvun enemmän. loppupuolella ollut noin 2 % tai hieman enemmän.taiTaulukko 3.2 3.2 Ennuste Ennuste Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen tuottavuuden tuottavuuden kehittymisestä kehittymisestä toimialoittain toimialoittain (1 000 € / työntekjiä) (1 000 / työntekjiä)1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040A01,B Maa- , riista- ja kalatalous 11 14 16 19 20 21 22 23 24 25A02: Metsätalous 135 186 227 263 276 290 305 321 337 354C: Mineraalien kaivu 79 48 86 100 105 110 116 122 128 135DA: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 43 50 96 120 135 153 165 175 184 193DB, DC: Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 33 32 38 47 53 60 65 69 72 76DD: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 42 48 56 70 80 90 97 103 108 114DE: Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 72 65 82 93 105 119 128 136 143 150DG: Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 51 56 37 46 51 58 63 67 70 74DI: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 69 61 76 95 107 121 131 139 146 153DJ: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 40 43 49 62 70 79 85 90 95 100DK: Koneiden ja laitteiden valmistus 54 44 56 70 79 89 96 102 107 113DL: Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 49 49 64 79 90 101 109 116 122 128DM: Kulkuneuvojen valmistus 42 38 45 56 63 72 77 82 86 90DN: Muu valmistus ja kierrätys 38 44 36 45 51 58 62 66 69 73E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 56 84 62 70 79 89 96 102 107 113F: Rakentaminen 46 49 57 64 72 82 88 94 99 104G: Tukku- ja vähittäiskauppa 28 30 39 42 48 53 57 60 63 67H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 25 20 22 24 27 30 32 34 36 38I: Kuljetus ja varastointi, tietoliikenne 51 60 75 91 103 113 122 130 136 143J: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 74 99 78 84 96 105 114 121 127 133K: pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) 53 36 42 45 51 56 61 64 68 71K70: Asuntojen omistus ja vuokraus 246 233 199 204 214 225 237 249 261 275L: Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 41 40 43 47 53 58 63 66 70 73M: Koulutus 38 38 37 40 45 50 54 57 60 63N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 30 27 27 28 30 33 35 37 39 41O,P,Q: Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 36 34 34 35 40 44 48 51 53 56X: Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv. -44 -77 -84 -84 -84 -84 -84 -84 -84 -84Tuottavuus keskimäärin Päijät-Hämeessä 42 42 46 53 59 66 71 75 79 84Tämän käsillä olevan kysyntälaskelman optimistisuutta tuottavuuden kasvun suhteen voi perustellalyhyesti kahdella ilmiöllä: ikääntymisellä ja automaatiolla. Ikääntyvä työvoima nostaa tuottavuuttapoistuessaan työmarkkinoilta ja viedessään työpaikkoja mukanaan. Automaatio, ICT ja teknologinenkehitys ylipäätään vähentävät työvoiman tarvetta sekä tehostavat tuotantoa ja siten kasvattavattuottavuutta. Tuottavuusarvioiden perusteita kuvataan seuraavassa toimialoittain. Päijät-Häme ei muunmuassa yritysrakenteensa vuoksi ole ollut tuottavuudessa Suomen kärkialueita.Toimialoittaista tuottavuutta arvioitaessa on laskelmassa tehty joitakin karkeita oletuksia. Alkutuotannontuottavuuden on arvioitu kasvavan vuoteen 2010 saakka vuosittain kolme prosenttia. Syynä ovat11


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020Tämän käsillä olevan kysyntälaskelman optimistisuutta tuottavuuden kasvun suhteen voi perustella lyhyesti kahdellailmiöllä: ikääntymisellä ja automaatiolla. Ikääntyvä työvoima nostaa tuottavuutta poistuessaan työmarkkinoiltaja viedessään työpaikkoja mukanaan. Automaatio, ICT ja teknologinen kehitys ylipäätään vähentävät työvoimantarvetta sekä tehostavat tuotantoa ja siten kasvattavat tuottavuutta. Tuottavuusarvioiden perusteita kuvataan seuraavassatoimialoittain. Päijät-Häme ei muun muassa yritysrakenteensa vuoksi ole ollut tuottavuudessa Suomenkärkialueita.Toimialoittaista tuottavuutta arvioitaessa on laskelmassa tehty joitakin karkeita oletuksia. Alkutuotannon tuottavuudenon arvioitu kasvavan vuoteen 2010 saakka vuosittain kolme prosenttia. Syynä ovat viljelijöiden ikääntyneisyys,sukupolven- ja omistajanvaihdokset sekä tilakoon kasvu. Koko loppuennustekauden alkutuotannon tuottavuuskasvaa laskelmassa vuosittain vain prosentin.Teollisuuden tuottavuuden arvioidaan yleisesti ottaen kasvavan suhteellisen vauhdikkaasti, vuosittain 4,5 % ensimmäiselläjaksolla 2006–2010. Syynä ovat mm. teollisuuden työvoiman ikääntyneisyys, mikä aiheuttaa normaalitilannettasuurempia poistumia. Teollisuusyritykset myös investoivat teknologiaan ja automatisoivat prosessejaansamalla kun osaavasta työvoimasta on pula. Vuoden 2010 jälkeen tuottavuuskehitys hidastuu teollisuudessa hieman2,5 prosenttiin päätyäkseen ennustekauden lopulla yhteen prosenttiin.Energiasektorin, rakentamisen ja palvelujen tuottavuuden arvioidaan kasvavan hitaammin kuin mitä tapahtuu teollisuudessa.Vuoteen 2010 mennessä kasvu on yleisesti ottaen palveluissa 1,5 % sekä vesi-, kaasu- ja sähkösektorillaja rakentamisessa 2,5 %. Poikkeuksen muodostaa kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimiala, jonka kasvuon 4 %. Yleistä puolentoista prosentin kasvua hitaammin kehittyvät asuntojen omistuksen sekä yhteiskunnallistenja henkilökohtaisten palvelujen toimialat.Palvelujen tuottavuus kiihtyy 2,5 %:iin kaudella 2011–2015 hiipuen sen jälkeen ensin 2 %:iin ja edelleen 1,5 %:iin.Palvelujen tuottavuuden kasvun lähteinä uskotaan olevan lisääntyvä ja tehostuva informaatio- ja kommunikaatioteknologianhyödyntäminen sekä aluerakenteen keskittyminen. Myös toiminnan mittakaavaa kasvattavat yhteenliittymätja yhteistyöverkostot sekä yleistyvä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ovat omiaan vauhdittamaanpalvelujen tuottavuutta. Erityisesti julkiselle sektorille ominaisilla toimialoilla (hallinto ja koulutus) mainitun kaltaisettuottavuuden kasvuprosentit ovat erittäin korkeita.Optimistisista tuottavuuden kasvuluvuista poikkeuksen tekee toimiala, jonka vaikutus maakunnan työvoiman kysyntäänon merkittävä: sosiaali- ja terveydenhuolto. Hoivasektorin tuottavuus on 1990-luvun puolivälistä lähtienkeskimäärin supistunut (negatiivinen tuottavuuden kasvu). Tässä laskelmassa toimialan tuottavuuden on arvioitukuitenkin ensin kaudella 2006–2010 varovasti paranevan 0,5 %:lla vuosittain. Sittemmin sosiaali- ja terveydenhuollontuottavuus kasvaisi vuoteen 2025 saakka 1,5 % vuosittain supistuakseen sittemmin lopulta 1 %:iin. Toimialantuottavuuden kasvun perusteena ensi vuosikymmenellä on teleterveydenhoiton ja ihmisten itse toteuttaman terveydenhoidonkehittyminen.Työpaikkojen lukumäärä – työvoiman kysyntäLaskentamallin tuottama työpaikkojen lukumäärän kasvu Päijät-Hämeessä on varsin maltillinen. Koko tarkastelujaksonaikana työpaikkojen lukumäärä kasvaa karkeasti 80 000 työpaikasta 90 000 työpaikkaan. Työpaikkojen määräkasvaa ensin vuoteen 2020 mennessä on noin 2 000, jonka jälkeen kasvuvauhti on noin 400 työpaikkaa vuodessavuoteen 2040 asti. Loppupäätelmänä voi ennakoida, että jos tuottavuuskehitys on suotuisa, Päijät-Häme ei kohtaaainakaan kovin dramaattista työvoiman riittävyysongelmaa. Toisaalta yksittäisten toimialojen tai ammattien – yksittäisistäyrityksistä puhumattakaan – osalta osaavan työvoiman puute voi muodostua ongelmaksi. Huomion arvoistaon se, että tässä laskelmassa hoiva-alan työpaikkojen lisääntyminen kattaa noin puolet koko maakunnan uusientyöpaikkojen projisoidusta määrästä. Tuottavuuskehitys tällä alalla ja väestön terveystilanne vaikuttaa siten hyvinpaljon koko maakunnan ammattirakenteeseen.12


Toimialoista klusteriennakointiinTaulukko 3.3 Ennuste Päijät-Hämeen työpaikkojen kehittymisestä toimialoittain1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040A01,B Maa- , riista- ja kalatalous 4049 3174 2553 2255 2185 2115 2048 1982 1917 1854A02: Metsätalous 455 481 403 388 406 423 436 448 457 464C: Mineraalien kaivu 58 77 48 41 44 46 48 50 52 53DA: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1762 1792 1435 1271 1240 1200 1209 1230 1256 1277DB, DC: Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 1733 1490 1230 987 781 610 491 392 306 227DD: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 2909 3156 3504 3355 3336 3275 3344 3436 3541 3628DE: Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 2000 1936 1890 2043 2005 1948 1972 2012 2061 2101DG: Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 1501 2239 3965 3193 3207 3175 3263 3372 3491 3591DI: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 494 632 612 553 544 529 536 547 561 572DJ: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 1950 2301 2154 1979 1971 1938 1981 2038 2102 2155DK: Koneiden ja laitteiden valmistus 3936 3940 4144 3945 3939 3881 3973 4092 4226 4337DL: Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 559 734 683 713 710 697 712 732 755 774DM: Kulkuneuvojen valmistus 311 539 542 555 554 546 559 576 595 611DN: Muu valmistus ja kierrätys 3336 3361 2789 2468 2348 2222 2200 2201 2217 2226E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 702 558 728 735 730 716 731 751 774 793F: Rakentaminen 3262 5608 5134 4769 4722 4621 4706 4825 4964 5078G: Tukku- ja vähittäiskauppa 8385 9247 9242 9931 9820 9839 10010 10257 10545 10781H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1987 2466 2430 2557 2524 2525 2566 2627 2698 2756I: Kuljetus ja varastointi, tietoliikenne 3975 4823 4435 4435 4455 4520 4645 4800 4971 5113J: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1170 949 1005 1082 1076 1083 1106 1137 1172 1200K: pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) 4281 5736 5754 6274 6324 6434 6627 6861 7115 7328K70: Asuntojen omistus ja vuokraus 1220 1492 1828 2088 2277 2443 2588 2712 2819 2908L: Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 3021 3180 3430 3315 3004 2790 2655 2539 2452 2368M: Koulutus 4313 4532 46371200004977 4994 5062 5198 5368 5556 5713N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 9409 11369 11682 13305 14125 14758 15228 15786 16390 16898O,P,Q: Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 3016 35901000003586 3970 4003 4072 4195 4343 4504 4640X: Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv. 1715 1268 80000 1474 1474 1474 1474 1474 1474 1474 1474Työpaikat yhteensä 71509 80670 81315 82658 82797 82943 84502 86587 88969 9092060000LähteetTilastokeskus (2007). Tuotannon ja työllisyyden aluetilit. 9.8.2006. 0.ToimialaKuviossa esitettyOnlinetyövoiman(2007). Px-Web:tarjonnanEtlankuvaajaalue-ennusteperustuu pääosinmaakunnittain.Tilastokeskuksen9.8.2006.(vanhaan).väestöennusteeseen.Kuviossa esitetty työvoiman tarjonnan kuvaaja perustuu pääosin Tilastokeskuksen (vanhaan)%/v ed.jaksollaväestöennusteeseen.1200003,5100000Kuvio 3.1 Työvoiman kysyntä ja tarjonta vuosina 1995–2040 2,5 Päijät-Hämeessä (perusura)80000600004000020000TyövoimaTyöpaikat1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040Kuvio 3.2 Aluetuotteen, työpaikkojen ja työn tuottavuuden kasvuprosentit viisivuotiskausina Päijät-Hämeessä3,02,01,54000020000TyövoimaTyöpaikat01995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040Kuvio 3.1 Työvoiman kysyntä ja tarjonta vuosina1995–2040 Päijät-Hämeessä (perusura)%/v ed.jaksolla3,53,02,52,01,51,00,51,00,50,01996-20002001-20052006-20102011-20152016-20202021-20252026-20302031-2035Arvonlisäys () Työpaikat (hlö) Työn tuottavuus (/hlö)Kuvio 3.2 Aluetuotteen, työpaikkojen ja työntuottavuuden kasvuprosentit viisivuotiskausinaPäijät-Hämeessä2036-20400,0Kuvio 3.2 Aluetuotteen, työpaikkojen ja työn tuottavuuden kasvuprosentit viisivuotiskausina Päijät-Hämeessä1996-20002001-20052006-20102011-20152016-20202021-20252026-20302031-2035Arvonlisäys () Työpaikat (hlö) Työn tuottavuus (/hlö)2036-204013


Päijät-Hämeen ammattirakenteen ja koulutustarpeiden ennakointia pohjustettiin ensimmäistäkertaa myös klusterinäkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa laadullisella klusteriennakoinnillaPäijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020perusteet määrällisille toimialojen ammattirakenne-ennusteille. Klusterit havainnollistettiinkuvioina, joissa kuvattiin TOP TEN -periaatetta soveltaen: klusterin muutostekijät, klusterin4 tärkeimmät Maakunnan tuotteet ja palvelut, klusterikehitystuotantotavan muutos, klusterin kilpailukyky, klusterinavainammatit ja klusterin avainkoulutukset. Lisäksi kuvattiin yhteys KESU2012-toimialaennakoinnin mukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin.Päijät-Hämeen ammattirakenteen ja koulutustarpeiden ennakointia pohjustettiin ensimmäistä kertaa myös klusterinäkökulmasta.Tavoitteena oli tuottaa laadullisella klusteriennakoinnilla perusteet määrällisille toimialojenKutakin klusteria konkretisoitiin työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoillaammattirakenne-ennusteille. Klusterit havainnollistettiin kuvioina, joissa kuvattiin TOP TEN -periaatetta soveltaen:perustuen klusterin muutostekijät, KTM Toimiala klusterin Online tärkeimmät -tietokannan tuotteet ja vuosien palvelut, tuotantotavan 2002 - 2004 muutos, sisältämiin klusterin yritysten kilpailukyky,klusterin henkilöstömääriin avainammatit ja ja liikevaihdon klusterin avainkoulutukset. muutokseen, Lisäksi sekä kuvattiin eräiden yhteys ammattiryhmien KESU2012-toimialaennakoinnin(OPH:nmukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin.ammattiluokitus) taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen 5-numerotasonammattiluokitus). (Kuva 4.1)Kutakin klusteria konkretisoitiin työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoilla perustuen KTM ToimialaOnline -tietokannan vuosien 2002 - 2004 sisältämiin yritysten henkilöstömääriin ja liikevaihdon muutokseen, sekäeräiden Kuva 4.1 ammattiryhmien Klusterityöskentelyn (OPH:n ammattiluokitus) malli taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen5-numerotason ammattiluokitus). (Kuva 4.1)Klusterin, yritysverkoston tai yrityksen jäljittävään ennakointiin perustuva henkilöstön kehittäminenB. Klusterien muutos 1 2 3 4 5A. Megatrendit ja innovaatiot Tasot Tuotannonalat *) Ympäristö Teknologia Ravinto Hoiva Palvelut1 Verkostoituminen 1 Markkinat- alihankinta - asiakkaat- yritysostot ja myynnit - pelaajat- liittoumat - brändit2 Ikääntyminen 2 Tuotteet/ palvelut- Työkyvyn ylläpito - massatuotteet- Eläköttyminen, poistumat - menestystuotteet- Iäkkäät asiakkaat - uudet tuotteet4 Globalisaatio 3 Tuotanto- kv-pääoma, sijoittajat - toimintakonsepti- ulkoisoaminen - tuotantokonsepti- kv-ketjut Suomeen - teknologia5 Teknologiat 4 Kilpailukyky- materiaalit - laatu, ainutlaatuisuus- valmistusteknologia - hinta/laatu-suhde- informaatioteknologia - logistiikka, sijainti(KM 30.11.2006)Tuotannon määräD. Henkilöstön kehittäminen C. Työn muutos Osaamisalueet, kvalifikaatiot **)Ammattirakenne/ammatit Hallinta Asiakas Ydin. Logistiikka Tuki Määrät1 Aikuiskoulutus 1 Asiantuntijat- porrasnostot - johtajat-muutoskoulutus- ratkaisijat- täydennyskoulutus - kehittäjät2 Siirtymät 2 Asiakastoimijat- sisäiset tiiminvaihdot - markkinoijat- sisäiset tehtävänvaihdot - myyjät, CRM- poistumat - logistikot3 Uusi työvoima 3 Tekijät- koulutuksesta - tiimivetäjät- muualta, reservistä - tiimiosaajat- ulkomailta - apu- ja tukiosaajatKuva 4.1 Klusterityöskentelyn malli14


Toimialoista klusteriennakointiinKlusteriennakoinnin ja toimialaennakoinnin yhteensovittaminen on jossain määrin pulmallista. Klusterit voidaanmääritellä ja rajata vapaasti halutusta näkökulmasta, jolloin keskitytään lähinnä tärkeimpiin ja mielenkiintoisimpiinklustereihin. Klusterit määritellään yleensä aitoina työelämän tuotantoverkostoina, mutta ne voidaan jäsentää myösosaamisen näkökulmasta silloin kun ennakointiprosessilla halutaan vastata koulutuksen järjestäjien tarpeisiin. Molempianäkökulmia tarvitaan.Päijät-Hämeen klusterit määriteltiin koulutusalakohtaisten neuvottelukuntien jaon ja vastuun jaon mukaisesti: ympäristö,puutuoteala, asuminen, mekatroniikka, muovi, muotoilu, logistiikka, palvelut, matkailu, elintarvike, viestintäja kulttuuri, hyvinvointi. Tämän johdosta klusterikokonaisuuksia voi luonnehtia osaamisklustereiksi. Toimialattaas perustuvat tiettyyn toimialaluokitukseen, mikä kattaa maakunnan koko tuotannon eli kattaa kaikki työpaikat.Jotta klusteriennakoinnissa saavutettiin riittävä kattavuus, klustereihin sisällytettiin myös sellaisia osaklustereita elitilastollisessa mielessä alatoimialoja, jotka eivät suoranaisesti sisältyneet klusterin määrittelyn ideaan ja perusajatukseen,mutta jotka tuotantoverkoston näkökulmasta olivat lähellä valittua klusterin ydintä.Klusterikuvauksissa esitettiin myös numeeriset arviot asteikolla -5…+5 eri tekijöiden merkityksestä klusterikehitykselle.Luvut olivat suhteellisia tulkintoja verrattuna toisaalta vastaaviin muihin tekijöihin kussakin osiossa jasuhteessa tilanteeseen muissa klustereissa. Esimerkiksi T&K -toiminnan merkitys vaihteli verrattaessa klusterin sisäisiäkilpailutekijöitä tai verrattaessa eri klustereita keskenään. Numeerisia arvioita on pidettävä viitteellisinä ja ensiaskeleina sovellettaessa klusteriennakointia ensimmäistä kertaa koulutuksen määrällisen ennakointiin. (Liite 3)Suhteellisen myönteiset klusteriarviot esitettiin siitä lähtökohdasta, että maakunnassa sitoudutaan klusterien kehittämiseenja ennakointi on täten nimenomaan tulevaisuuden tekemistä. Toisin sanottuna arviot sisältävät mahdollisuudenja potentiaalin klusterin kehittymiselle. Mikäli arviot olisi kuvattu ennusteina ja suhtautuen klusterikehittämiseenpassiivisesti, arviot olisivat todennäköisesti huomattavasti pessimistisempiä.15


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 20205 Ammattirakenteen muutosAmmattirakenne-ennuste toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäneuvottelukuntienkanssa. Neuvottelukunnat perustettiin syksyllä 2006 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäyhteyksien kehittämiseksi.Yksi neuvottelukuntien keskeisimmistä tehtävistä on työelämässä tapahtuvien muutosten ennakointi.Neuvottelukuntia on 11 kappaletta ja niiden kokoonpano noudattaa Päijät-Hämeen elinkeinostrategiassa määriteltyäklusterirakennetta soveltuvilta osin. Neuvottelukunnat koostuvat elinkeinoelämän sekä julkisten yhteisöjenedustajista, Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun sekä Lahden alueen kehittämisyhtiön edustajista.Joissakin neuvottelukunnissa on myös Lahden yliopistokeskuksen edustajia.Ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä laati kullekin neuvottelukunnalle pohja-aineiston, joka muodostui laadullisistaklusteriaineistoista, KTM:n Toimiala Online -tilastotiedoista sekä ikäkorteista, joilla kuvattiin klusterienydinammattien ikärakennetta. Ennakointiprosessi käynnistyi neuvottelukunnissa syksyllä 2006. Ensimmäisessävaiheessa tarkasteltiin osaamisklusteriin ja alatoimialoihin vaikuttavia muutostekijöitä sekä pohdittiin ammattienja ammattirakenteen sisällöllistä muutosta. Toisessa vaiheessa nämä pohdinnat muunnettiin määrälliseksi tarkasteluksiikäkorttien ja muiden tilastotietojen avulla. Neuvottelukunnat arvioivat keskeisten ammattiryhmien kehitystäsuunta-arvioiden avulla. Tavoitteena oli selvittää klusterien rakenteellisien ja sisällöllisten muutosten vaikutuksiaammattirakenne-ennusteeseen. Kokousten pöytäkirjojen perusteella asiantuntija Keijo Mäkelä laati alustavanammattirakenne-ennusteen, jota vielä tarkennettiin projektiryhmän kokouksessa.HEMAASU -mallilla laaditusta elinkeinorakenne-ennusteesta saatiin kunkin toimialan työpaikkojen kokonaismuutos,millä on keskeinen merkitys myös ammattirakenteen muutoksessa. Ammattirakenne-ennuste saatiin 28toimialan ammattirakenne-ennusteen summana.Ennuste laadittiin Opetushallituksen ammattirakennetyökalulla ammattiryhmittäin. Kullakin toimialalla ammattiryhmiäon 60 kpl, joskin määrällisesti merkityksellisiä on kullakin vain muutama. Tärkeimpänä ammattirakenneennusteenperusteena on käytetty neuvottelukuntien työskentelyssä syntynyttä aineistoa, joka on tiivistetty liitteeseen4. Tässä raportissa käsitellään ensisijaisesti yhteenvetotaulukoita mutta toimialoittaiset luvut ovat saatavissaPäijät-Hämeen ennakointiverkoston www-sivuilta (www.paijat-hame.fi/ennakointi).Ennusteessa asiantuntijatyön suhteellinen osuus kasvaa jonkin verran suhteessa perusammattilaisiin. Muutos sisältyyuseimpiin ammattilohkoihin (liite 5). Ammattilohkot itsessään kuvaavat enemmän ammattialojen keskinäistärakennemuutosta kuin osaamisen tason kohoamista (perusammattilaiset vs. asiantuntijat). Asiantuntijatyön osuudenkasvu näkyy ammattiryhmätason ennusteessa (liite 6).16


Toimialoista klusteriennakointiin25 00020 000Työllisten määrä15 00010 0005 00001995 2000 2004 2010 2015 2020Vuosi1 Maa- ja metsätaloustyö 2 Teollinen työ3 Rakennusalan työ 4 Liikenne- ja logistiikkatyö5 Palvelutyö 6 Toimistotyö7 Sosiaali- ja terveysalan työ 8 Opetus- ja kasvatustyö9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö11 Turvallisuusalan työ 12 TuntematonKuvio 5.1 Työllisten määrät pääammattiryhmittäin17


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020Suurimpien pääammattiryhmien keskinäinen suuruusjärjestys pysyy samana koko ennustekauden ajan. Neljäsuurinta pääammattiryhmää ovat teollinen työ, palvelutyö, sosiaali- ja terveysalan työ sekä toimistotyö. Voimakkaimmintyöllisten absoluuttiset määrät kasvavat palvelutyössä, sosiaali- ja terveysalan työssä sekä muussa johto- jaasiantuntijatyössä. Suhteellinen kasvu on voimakkainta kulttuuri- ja tiedotustyössä sekä muussa johto- ja asiantuntijatyössä.Kuvioihin 5.2 ja 5.3 on kerätty määrältään eniten kasvavat ja supistuvat ammattiryhmät. Määrältään eniten kasvavatammattiryhmät ovat kauppiaat ja myyjät, sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat ja sairaanhoitajat. Voimakkaimminsupistuvia ammattiryhmiä ovat maatalous- ja puutarhatyöntekijät sekä toimistotyöntekijät.Määrä9 0008 0007 0006 0005 0004 0003 0002 0001 00001995 2000 2004 2010 2015 2020Aika2.5 2.11 5.3 5.4 7.1 7.2 7.4 10.2 10.52.5 Konetekniikan asiantuntijat2.5 2.11 Konetekniikan Sähköalan asiantuntijat asiantuntijat2.11 5.3 Sähköalan Kauppiaat ja asiantuntijatmyyjät5.3 5.4 Kauppiaat Kaupan alan ja johtajat myyjät ja asiantuntijat5.4 7.1 Kaupan Perus- ja alan lähihoitajat johtajat ja asiantuntijat7.17.2Perus-Sairaanhoitajatja lähihoitajat7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat7.2 Sairaanhoitajat10.2 Yhteiskunta- ja talouden asiantuntijat7.4 10.5 Sosiaalialan Tietotekniikan työntekijät johtajat ja asiantuntijat ja ohjaajat10.2 Yhteiskunta- ja talouden asiantuntijat10.5 Kuvio Tietotekniikan 5.2 Eniten määrältään johtajat v. 1995–2020 ja asiantuntijat kasvaneet ja kasvavat ammattiryhmätKuvio 5.3 Eniten määrältään v. 1995–2020 supistuneet ja supistuvat ammattiryhmät18


Toimialoista klusteriennakointiinMäärä4 5004 0003 5003 0002 5002 0001 5001 00050001995 2000 2004 2010 2015 2020Aika1.1 2.2 2.3 2.7 2.8 2.10 3.1 5.2 6.1 6.21.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät1.12.3Maatalous-Metallityöntekijätja puutarhatyöntekijät2.2 2.7 Tekstiili-, Puutyöntekijät vaatetus- ja -asiantuntijat ja nahkatyöntekijät2.3 2.8 MetallityöntekijätKemiallisen prosessityön työntekijät2.7 2.10 Puutyöntekijät Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijätja -asiantuntijat2.8 3.1 Kemiallisen Rakennustyöntekijät prosessityön työntekijät2.10 5.2 SiivoustyöntekijätSähkö- ja elektroniikkatyöntekijät3.1 6.1 RakennustyöntekijätTaloushallinnon toimistotyötekijät6.2 Muut toimistotyöntekijät5.2 Siivoustyöntekijät6.1 Taloushallinnon toimistotyötekijätKuvio 5.3 Eniten määrältään v. 1995–2020 supistuneet ja supistuvat ammattiryhmät6.2 Muut toimistotyöntekijät6 Poistumat työvoimasta ja uuden työvoiman tarveOpetushallituksen laskelma työvoimapoistumista pääammattiryhmittäin on kuvattu taulukossa6.1. Poistumakertoimet ovat valtakunnallisia. Poistumakerroin koostuu kolmesta osasta:kuolleisuusoletuksesta, työkyvyttömyysoletuksesta ja vanhuuseläkeoletuksesta, Poistumatvoidaan laskea myös maakunnan työvoiman ikäkerrostumista, jotka on kuvattu ikäkorteilla.Poistuman ennakointi on suhteellisen luotettavaa ja poistuman merkitys on huomattavaennakoinnin lopputuloksen kannalta. Tämä on käytetyn ennakointimenetelmän vahvuus.Poistumien korvaamisella on erityisen suuri merkitys ennakoitaessa työpaikka-avauksia.Työpaikka-avaukset muodostuvat ammattirakenteen muutoksesta ja poistumista. Suurin osauusista työpaikoista avautuu suurten ikäluokkien poistuman kautta. Poistumien merkitys on suurimyös supistuvilla aloilla, joissa työpaikka-avaukset perustuvat nimenomaan poistumienkorvaamiseen (esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa). Sitä vastoin nuorilla ja kasvavilla aloillamyös elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutoksella on tarvelaskelmassa kohtalaisen suurimerkitys. Absoluuttisesti tarkasteltuna suurimmat poistumat ovat teollisessa työssä (vuosittainenpoistuma lähes 700 henkeä) ja palvelualalla (noin 550). Myös sosiaali- ja terveysalalla19


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 20206 Poistumat työvoimasta ja uuden työvoiman tarveOpetushallituksen laskelma työvoimapoistumista pääammattiryhmittäin on kuvattu taulukossa 6.1. Poistumakertoimetovat valtakunnallisia. Poistumakerroin koostuu kolmesta osasta: kuolleisuusoletuksesta, työkyvyttömyysoletuksestaja vanhuuseläkeoletuksesta, Poistumat voidaan laskea myös maakunnan työvoiman ikäkerrostumista, jotkaon kuvattu ikäkorteilla. Poistuman ennakointi on suhteellisen luotettavaa ja poistuman merkitys on huomattavaennakoinnin lopputuloksen kannalta. Tämä on käytetyn ennakointimenetelmän vahvuus.Poistumien korvaamisella on erityisen suuri merkitys ennakoitaessa työpaikka-avauksia. Työpaikka-avaukset muodostuvatammattirakenteen muutoksesta ja poistumista. Suurin osa uusista työpaikoista avautuu suurten ikäluokkienpoistuman kautta. Poistumien merkitys on suuri myös supistuvilla aloilla, joissa työpaikka-avaukset perustuvatnimenomaan poistumien korvaamiseen (esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa). Sitä vastoin nuorilla ja kasvavillaaloilla myös elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutoksella on tarvelaskelmassa kohtalaisen suuri merkitys.Absoluuttisesti tarkasteltuna suurimmat poistumat ovat teollisessa työssä (vuosittainen poistuma lähes 700 henkeä)vuosittainen poistuma on arvioitu yli 300 henkilön suuruiseksi. Laskelmat eivät sisälläja palvelualalla (noin 550). Myös sosiaali- ja terveysalalla vuosittainen poistuma on arvioitu yli 300 henkilön suuruiseksi.Laskelmat eivät sisällä ammatillista tai alueellistaammatillista tai alueellista liikkuvuutta.liikkuvuutta.Taulukko 6.1 6.1 Poistuma Poistuma työvoimasta työvoimasta v. 2005–2020, v. 2005–2020, henkeä henkeäYhteensä 2005-2020 Vuotta kohden 2005-2020PääammattiryhmätKuolleisuusTyökyvyttömyysVanhuuseläkeYhteensäKuolleisuusTyökyvyttömyysVanhuuseläkeYhteensä1 Maa- ja metsätaloustyö 134 745 1 129 2 007 8 47 71 1252 Teollinen työ 911 5 371 4 541 10 822 57 336 284 6763 Rakennusalan työ 279 1 429 1 024 2 732 17 89 64 1714 Liikenne- ja logistiikkatyö 209 1 016 877 2 102 13 63 55 1315 Palvelutyö 618 4 112 4 245 8 975 39 257 265 5616 Toimistotyö 255 1 504 2 132 3 891 16 94 133 2437 Sosiaali- ja terveysalan työ 300 2 466 2 240 5 006 19 154 140 3138 Opetus- ja kasvatustyö 115 405 1 234 1 755 7 25 77 1109 Kulttuuri- ja tiedotustyö 44 164 320 528 3 10 20 3310 Muu johto- ja asiantuntijatyö 98 415 885 1 398 6 26 55 8711 Turvallisuusalan työ 32 109 312 454 2 7 20 2812 Tuntematon 49 412 537 998 3 26 34 62Yhteensä 3 045 18 147 19 476 40 667 190 1 134 1 217 2 542Ammattiryhmittäin (60 (60 kpl) kpl) tarkasteltuna suurimmat suurimmat absoluuttiset absoluuttiset poistumat poistumat kohdentuvat kohdentuvat seuraaviin ryhmiin:1) seuraaviin kauppiaat ryhmiin: ja myyjät,2) 1) sosiaalialan kauppiaat työntekijät ja ohjaajat, myyjät,3) 2) taloushallinnon sosiaalialan toimistotyöntekijät, työntekijät ja ohjaajat,4) 3) siivoustyöntekijät, taloushallinnon toimistotyöntekijät,5) 4) metallityöntekijät, siivoustyöntekijät,6) 5) opettajat ja opetusalan metallityöntekijät, muut asiantuntijat,7)6)rakennustyöntekijät,opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat,8) puutyöntekijät ja –asiantuntijat sekä7) rakennustyöntekijät,9) maatalous- ja puutarhatyöntekijät.8) puutyöntekijät ja –asiantuntijat sekäKaikissa9)edellämaatalousmainituissaammattiryhmissäja puutarhatyöntekijät.poistuma on arviolta vähintään 100 henkeä vuodessa. (Liite 7)Uuden Kaikissa työvoiman edellä mainituissa tarve on työstetty ammattiryhmissä Opetushallituksessa, poistuma eikä on tätä arviolta vaihetta vähintään ole arvioitu 100 henkeä alueellisessa ennakointityössä.vuodessa. Tätä (Liite vaihetta 7) ei ole työstetty alueellisessa ennakointityössä. Uuden työvoiman tarvelaskelmassa on otettuhuomioon sekä avautuvat työpaikat että myös työttömät. Kun verrataan työttömien tulovirtaa suhteessa työttömäksiUuden päätymiseen, työvoiman nettovaikutus tarve on työstetty uuden Opetushallituksessa, työvoiman tarvelaskelman eikä kannalta tätä vaihetta on käytännössä ole arvioitu erittäin pieni. Toisinsanottuna alueellisessa työttömyysvirroilla ennakointityössä. ei ole Tätä juurikaan vaihetta merkitystä ei ole työstetty työelämästä alueellisessa johtuvien ennakointityössä.koulutettujen tarvelaskelmaan,vaan Uuden tarve työvoiman selittyy käytännössä tarvelaskelmassa työpaikka-avauksilla on otettu huomioon eli poistumilla sekä avautuvat ja ammattirakenteen työpaikat muutoksella. että myös Työvoimanliikkuvuus työttömät. ei Kun sisälly verrataan laskelmaan. työttömien (Liite 8) tulovirtaa suhteessa työttömäksi päätymiseen, nettovaikutusuuden työvoiman tarvelaskelman kannalta on käytännössä erittäin pieni. Toisin sanottunatyöttömyysvirroilla ei ole juurikaan merkitystä työelämästä johtuvien koulutettujentarvelaskelmaan, vaan tarve selittyy käytännössä työpaikka-avauksilla eli poistumilla jaammattirakenteen muutoksella. Työvoiman liikkuvuus 20 ei sisälly laskelmaan. (Liite 8)


Toimialoista klusteriennakointiinmuutoksesta. Toimistotyön, maa- ja metsätaloustyön, turvatyön sekä tuntemattomienpääammattiryhmässä ammattirakenteen muutos pienentää poistumien aiheuttamaa työpaikkojenKuviossa 6.1 on kuvattu ammattirakenteen muutoksen ja poistuman vaikutusta avautuvien työpaikkojen määrään.Positiivinen luku kertoo kuinka paljon työpaikkoja tulee vuodessa lisää poistumista tai ammattirakenteen muutoksestajohtuen kussakin pääammattiryhmässä. Negatiivinen luku taas kertoo kuinka paljon työpaikkoja häviäämäärän lisäystä.ammattirakenteen muutoksesta johtuen.Eniten avautuvia työpaikkoja on teollisen työn, palvelutyön sekä hyvinvointityönSuurin osa avautuvien työpaikkojen määrästä aiheutuu poistumista. Ainoastaan asiantuntijatyön pääammattiryhmässäammattiryhmissä. suurempi osa työpaikkojen Teollisen työn lisäyksestä pääammattiryhmän aiheutuu ammattirakenteen työpaikka-avaukset muutoksesta. Toimistotyön, syntyvät lähes maa- jametsätaloustyön, turvatyön sekä tuntemattomien pääammattiryhmässä ammattirakenteen muutos pienentää poistumienaiheuttamaa työpaikkojen määränkokonaan poistumista johtuen.lisäystä.Kuvio 6.1 Ammattirakenteen muutoksen (Muutos) ja poistuman (Poistuma) vaikutus työpaikkaavauksiinv. 2004–2020, henkeä vuodessa pääammattiryhmittäinEniten avautuvia työpaikkoja on teollisen työn, palvelutyön sekä hyvinvointityön ammattiryhmissä. Teollisen työnpääammattiryhmän työpaikka-avaukset syntyvät lähes kokonaan poistumista johtuen.12 Tuntematon11 Turvatyö10 Asiantuntijatyö9 Kulttuurityö8 KasvatustyöMuutosPoistuma7 Hyvinvointityö6 Toimistotyö5 Palvelutyö4 Liikennetyö3 Rakennusalan työ2 Teollinen työ1 Maa- ja metsätaloustyö-200 0 200 400 600 800Kuvio 6.1 Ammattirakenteen muutoksen (Muutos) ja poistuman (Poistuma) vaikutus työpaikka-avauksiin v. 2004–2020,henkeä vuodessa pääammattiryhmittäin7 Ammatti/koulutus –avaimetAmmatti-koulutus-avaimen avulla selvitetään, mihin koulutuksiin uuden työvoiman tarveammattiryhmittäin (60 kpl) kohdentuu. Kysymys on rekrytointistrategiasta eli kääntäen21tulkittuna koulutettujen sijoittumisesta ammattiryhmiin. Ammatti-koulutus-avaimet perustuvatOpetushallituksen tuottamiin tilastoaineistoihin eli empiiriseen sijoittumiseen.


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 20207 Ammatti/koulutus –avaimetAmmattikoulutusavain Ammatti-koulutus-avaimen avulla on tavoitteellinen. selvitetään, mihin koulutuksiin Taulukossa uuden 7.1 työvoiman on kuvattu tarve esimerkkinäammattiryhmittäin (60metallityöntekijöiden kpl) kohdentuu. Kysymys on ammattiryhmän rekrytointistrategiasta valtakunnallinen eli kääntäen tulkittuna ammatti-koulutus-avain. koulutettujen sijoittumisesta Avain ammattiryhmiin.Ammatti-koulutus-avaimet perustuvat Opetushallituksen tuottamiin tilastoaineistoihin eli empiiriseenkohdentaa kummassakin tavoitteellisessa avaimessa työvoimatarpeen vuonna 2020 lähessijoittumiseen.kokonaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Tavoite on täten noin 25 prosenttia toteutumaakorkeampi. Muun koulutuksen suorittaneet tai tutkintoa kokonaan vailla olevat eivät näytavoiteavaimessa enää juuri lainkaan (esim. verrattuna vuosiin 2000 ja 2004) jaammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuskin laskee noin 5 prosenttia.Ammattikoulutusavain on tavoitteellinen. Taulukossa 7.1 on kuvattu esimerkkinä metallityöntekijöiden ammattiryhmänvaltakunnallinen ammatti-koulutus-avain. Avain kohdentaa kummassakin tavoitteellisessa avaimessa työvoimatarpeenvuonna 2020 lähes kokonaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Tavoite on täten noin 25 prosenttiatoteutumaa korkeampi. Muun koulutuksen suorittaneet tai tutkintoa kokonaan vailla olevat eivät näy tavoiteavaimessaenää juuri lainkaan (esim. verrattuna vuosiin 2000 ja 2004) ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneidenosuuskin laskee noin 5 prosenttia.Taulukko 7.1 Esimerkki ammatti-koulutusavaimesta, joka kuvaa rekrytointistrategian (mistäkoulutuksesta rekrytoidaan alalle)Taulukko 7.1 Esimerkki ammatti-koulutusavaimesta, joka kuvaa rekrytointistrategian (mistä koulutuksesta rekrytoidaan alalle)2.3 MetallityöntekijätKoulutusaste 2000 2004e AvainAmmatillinen peruskoulutus 74,38 73,99 97,59Ammattikorkeakoulututkinto 5,61 6,81 1,29Yliopistotutkinto 0,28 0,43 0,00Muu koulutus tai ei tutkintoa 19,73 18,77 1,12Koulutusaste Opintoala 2000 2004e AvainAmmatillinen peruskoulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 0,92 1,11 1,24Ammatillinen peruskoulutus 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 5,27 5,56 1,02Ammatillinen peruskoulutus 502 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 43,38 38,46 82,14Ammatillinen peruskoulutus 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 3,79 4,56 3,51Ammatillinen peruskoulutus 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 0,96 1,28 0,14Ammatillinen peruskoulutus 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 3,64 4,19 5,23Ammatillinen peruskoulutus 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 8,61 9,85 3,98Ammatillinen peruskoulutus 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 0,48 0,96 0,33Ammattikorkeakoulututkinto 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 0,86 0,66 1,20Ammattikorkeakoulututkinto 706 Tekniset terveyspalvelut 0,02 0,11 0,10Muu koulutus tai ei tutkintoa 19,73 18,77 1,12Yhteensä 87,66 85,51 100,00Avaimeen kuulumaton koulutus 12,34 14,49 0,00Kaikki yhteensä 100,00 100,00 100,00Taulukossa 7.2 7.2 on kuvattu on kuvattu Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen aineistoilla tuotettu aineistoilla avain, tuotettu jossa tavoite avain, on koulutusasteen jossa tavoite suhteen on jokseenkinsama. Sama koskee myös yksittäistä suurinta opintoalaa eli ammatillisen peruskoulutuksen kone-, metalli- jakoulutusasteen suhteen jokseenkin sama. Sama koskee myös yksittäistä suurinta opintoalaa elienergiatekniikkaa (502), johon työvoimatarvetta kohdennetaan ko. ammattiryhmässä noin 82 prosenttia. Taulukostanäkyy tässä kohden peruskoulutuksen myös avaimen huomattava kone-, tavoitteellisuus, metalli- ja energiatekniikkaa koska tavoitteessa suhteellinen (502), johon osuus suunnilleenammatillisentyövoimatarvetta kaksinkertaistuu toteutuneeseen kohdennetaan rekrytointiin. ko. ammattiryhmässä noin 82 prosenttia. Taulukosta näkyy tässäkohden myös avaimen huomattava tavoitteellisuus, koska tavoitteessa suhteellinen osuussuunnilleen kaksinkertaistuu toteutuneeseen rekrytointiin.Taulukko 7.2 Esimerkki Päijät-Hämeen luvuilla laaditusta ammatti-koulutus -avaimesta22


Toimialoista klusteriennakointiinTaulukko 7.2 Esimerkki Päijät-Hämeen luvuilla laaditusta ammatti-koulutus -avaimesta2.3 MetallityöntekijätPäijät-HämeKoulutusaste 2000 2004 AvainAmmatillinen peruskoulutus 52,22 66,36 98,61Ammattikorkeakoulututkinto 3,15 5,26 0,56Yliopistotutkinto 0,07 0,18 0,00Muu koulutus tai ei tutkintoa 44,57 28,20 0,83Koulutusaste Opintoala 2000 2004 AvainAmmatillinen peruskoulutus 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 36,10 43,21 82,37Ammatillinen peruskoulutus 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 3,92 5,17 5,58Ammatillinen peruskoulutus 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 3,13 4,68 4,99Ammatillinen peruskoulutus 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 1,20 2,20 2,73Ammatillinen peruskoulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 0,29 0,43 1,41Ammatillinen peruskoulutus 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 2,02 2,78 1,30Muu koulutus tai ei tutkintoa 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 0,00 0,00 0,55Ammattikorkeakoulututkinto 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 0,38 0,67 0,52Muu koulutus tai ei tutkintoa 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 0,00 0,00 0,22Ammatillinen peruskoulutus 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 0,42 0,70 0,15Ammatillinen peruskoulutus 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 0,31 0,58 0,06Muu koulutus tai ei tutkintoa 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 0,00 0,00 0,05Ammattikorkeakoulututkinto 706 Tekniset terveyspalvelut 0,00 0,00 0,04Ammatillinen peruskoulutus 003 Lukiokoulutus 0,00 0,00 0,00Edellä kuvattuun kuvattuun tapaan tapaan on kuvattavissa on kuvattavissa kaikkien kaikkien 60 ammattiryhmän 60 ammattiryhmän ammatti-koulutus-avaimet. ammatti-koulutus-avaimet.Avaimien keskei-Avaimien keskeisiä piirteitä ovat:siä piirteitä ovat:- tavoitteellisessa avaimessa koulutustarve koulutustarve kohdennetaan kohdennetaan ammattiryhmän ammattiryhmän kannalta avainkoulutukseen kannaltaavainkoulutukseen- toteutuneen rekrytoitumisen hajonta selittyy esimerkiksi koulutettujen omilla valinnoilla sekä sillä, mitä työtä on- toteutuneen ollut saatavilla rekrytoitumisen hajonta selittyy esimerkiksi koulutettujen omilla valinnoilla sekäsillä, - ammateissa mitä työtä koulutusaste on ollut kohoaa saatavilla pääsääntöisesti siksi, että vailla tutkintoa olevia eläköityy runsaasti ja tilalle tulee- ammateissa tutkinnon suorittaneita koulutusaste kohoaa pääsääntöisesti siksi, että vailla tutkintoa olevia eläköityyrunsaasti - perusammattien ja tilalle kohdalla tulee avain tutkinnon voi olla suorittaneitapulmallinen; yhtäältä tavoitteissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneidenosuus vähenee kun yhtäältä osaamistason kohoamisvaatimukset saattaisivat edellyttää ammattikorkeakoulututkintoa- perusammattien kohdalla avain voi olla pulmallinen; yhtäältä tavoitteissaammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vähenee kun yhtäältä osaamistason- asiantuntijatehtävissä koulutusaste kohoaa perusammatteja selkeämmin, koska sekä vailla tutkintoa olevien määrävähenee että myös ammatillisenkohoamisvaatimukset saattaisivatkoulutuksenedellyttääsuorittaneidenammattikorkeakoulututkintoaosuus väheneeasiantuntijatehtävissä koulutusaste kohoaa perusammatteja selkeämmin, koska sekä vailla- koulutettujen rekrytoimisen seurannan kannalta jossain määrin pulmallinen ryhmä on opintonsa keskeyttäneet,tutkintoa jotka voivat olevien sijoittua määrä koulutustaan vähenee vastaavaan että myös ammattiin ammatillisen ilman tutkintoa; koulutuksen osittain suorittaneiden suoritettu koulutus osuus näkyy jatkossakintilastoissa luokassa ”ei-tutkintoa”vähenee- koulutettujen rekrytoimisen seurannan kannalta jossain määrin pulmallinen ryhmä on opintonsakeskeyttäneet, jotka voivat sijoittua koulutustaan vastaavaan ammattiin ilman tutkintoa; osittainsuoritettu koulutus näkyy jatkossakin tilastoissa luokassa ”ei-tutkintoa”8 Koulutettujen tarve koulutusaloittain ja –asteittainAmmateittain ennakoitu koulutettujen tarve on muunnettu ammatti-koulutus-avaimilla (vrt.23


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 20208 Koulutettujen tarve koulutusaloittain ja –asteittainsamoin Ammateittain kuin sosiaali- ennakoitu ja koulutettujen terveysalan tarve osuudet on muunnettu ovat vajaat ammatti-koulutus-avaimilla 20 prosenttia. Työttömien (vrt. taulukko 7.1) koulutusala-ja -astekohtaiseksi ei voida tarpeeksi pitää (ks. merkittävänä taulukko 8.1). Koulutettuja tarpeen tyydyttäjänä. tarvitaan vuoteen Koulutusasteittain2020 mennessä vuositasolla yh-työvoimatarjontaatarkasteltaessa teensä lähes 2 500 ammatillisen henkeä. Tekniikan koulutuksen ja liikenteen suorittaneiden alan osuus tästä osuus tarpeesta koulutettujen noin 36 prosenttia. kokonaistarpeesta Yhteiskuntatieteiden, onnoin liiketalouden 52 prosenttia, ja hallinnon ammattikorkeakoulututkinnon alan samoin kuin sosiaali- ja terveysalan suorittaneiden osuudet osuus ovat noin vajaat 27 20 prosenttia. ja Työttömienyliopistotutkinnon työvoimatarjontaa ei voida suorittaneiden pitää merkittävänä osuus noin tarpeen 18 tyydyttäjänä. prosenttia. Koulutusasteittain tarkasteltaessa ammatillisenkoulutuksen suorittaneiden osuus koulutettujen kokonaistarpeesta on noin 52 prosenttia, ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneiden 8.1 Uuden osuus työvoiman noin 27 prosenttia tarve koulutusaloittain ja yliopistotutkinnon ja -asteittain suorittaneiden v. 2005–2020, osuus noin henkeä 18 prosenttia.TaulukkovuodessaTaulukko 8.1 Uuden työvoiman tarve koulutusaloittain ja -asteittain v. 2005–2020, henkeä vuodessaAvautuvattyöpaikatTyöttö-mientyövoimatarjontaUudentyöllisentyövoimankokonaistarveTyöttömätvuonna2020UudentyövoimankokonaistarveKoulutusala / Koulutusaste1 Humanistinen ja kasvatusala 129 5 124 9 134Ammatillinen koulutus 11 1 10 1 11Ammattikorkeakoulututkinto 8 0 8 1 9Yliopistotutkinto 110 4 106 8 1142 Kulttuuriala 124 10 115 8 123Ammatillinen koulutus 54 5 49 4 53Ammattikorkeakoulututkinto 36 2 34 2 36Yliopistotutkinto 34 2 32 2 343 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 419 27 392 32 425Ammatillinen koulutus 146 14 132 14 145Ammattikorkeakoulututkinto 175 9 166 13 179Yliopistotutkinto 98 3 95 6 1014 Luonnontieteiden ala 67 4 63 5 68Ammatillinen koulutus 4 1 3 0 4Ammattikorkeakoulututkinto 25 1 24 2 26Yliopistotutkinto 38 2 36 2 395 Tekniikan ja liikenteen ala 900 76 824 71 895Ammatillinen koulutus 632 64 568 53 622Ammattikorkeakoulututkinto 191 9 182 13 195Yliopistotutkinto 76 3 73 5 786 Luonnonvara- ja ympäristöala 82 8 74 7 81Ammatillinen koulutus 52 5 47 5 52Ammattikorkeakoulututkinto 23 2 21 2 23Yliopistotutkinto 7 0 6 0 77 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 462 20 441 31 472Ammatillinen koulutus 230 13 217 15 233Ammattikorkeakoulututkinto 169 6 163 12 175Yliopistotutkinto 63 1 61 4 658 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 197 22 175 16 191Ammatillinen koulutus 176 20 155 14 170Ammattikorkeakoulututkinto 19 1 18 1 19Yliopistotutkinto 2 0 2 0 29 Muu koulutus 76 8 68 7 74Ammatillinen koulutus 4 0 4 0 4Ammattikorkeakoulututkinto 3 0 3 0 3Yliopistotutkinto 1 0 1 0 1Muu koulutus tai ei tutkintoa 67 8 60 6 66Yhteensä 2 456 178 2 277 186 2 46324


9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksiToimialoista klusteriennakointiinKoulutuksen aloittajia tarvitaan työvoimatarvetta enemmän johtuen koulutuksen läpäisystä taikääntäen keskeytymisistä, moninkertaisesta koulutuksesta eli pääasiassa opintojen jatkamisesta9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksiseuraavalla koulutusasteella sekä tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteesta. Vaikkahenkilötasolla lähes kaikki työllistyvätkin, kustakin tutkinnon suorittaneiden vuosiluokasta osa eikuuluu työlliseen työvoimaan pääasiassa perhesyistä, ”välivuosista”, asevelvollisuudenKoulutuksen aloittajia tarvitaan työvoimatarvetta enemmän johtuen koulutuksen läpäisystä tai kääntäen keskeytymisistä,moninkertaisesta työttömyydestä koulutuksesta eli johtuen. pääasiassa opintojen jatkamisesta seuraavalla koulutusasteella sekäsuorittamisestatutkinnon suorittaneiden työllisyysasteesta. Vaikka henkilötasolla lähes kaikki työllistyvätkin, kustakin tutkinnonsuorittaneiden vuosiluokasta osa ei kuuluu työlliseen työvoimaan pääasiassa perhesyistä, ”välivuosista”, asevelvollisuudensuorittamisesta tai työttömyydestä johtuen.Taulukossa 9.1 on kuvattu nämä aloittajatarvelaskelmassa käytetyt valtakunnalliset oletukset.Koulutuksen tuotoskertoimet vaihtelevat selvästi asteen mukaan. Ammatillisessa koulutuksessatarvitaan aloittajia enemmän kuin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, jotta työelämäänvalmistuu tarvittava määrä osaajia aloittajien määrään suhteutettuna. Kertoimet vaihtelevat myösaloittain. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutasolla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla aloittaneistasiirtyy työelämään huomattavasti suurempi määrä kuin tekniikan ja liikenteen alalla aloittaneista.Taulukossa 9.1 on kuvattu nämä aloittajatarvelaskelmassa käytetyt valtakunnalliset oletukset. Koulutuksen tuotoskertoimetvaihtelevat selvästi asteen mukaan. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan aloittajia enemmän kuinammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, jotta työelämään valmistuu tarvittava määrä osaajia aloittajien määräänsuhteutettuna. Kertoimet vaihtelevat myös aloittain. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutasolla sosiaali-, terveys- jaliikunta-alalla aloittaneista siirtyy työelämään huomattavasti suurempi määrä kuin tekniikan ja liikenteen alallaaloittaneista.Taulukko 9.1 Koulutuksen tuotoskertoimetTaulukko 9.1 Koulutuksen tuotoskertoimetOPH 24.3.2007Läpäisykertoimet, opintojen jatkaminen ja työvoimaosuudet (työllisyysaste) 2007Aloitusp. Tuotos Työelämänsyöttösarake Läpäisys Jatkaminen Työv.osuus kpl/% tarve ->alpaa1 Humanistinen ja kasvatusalaToinen aste 100 90 % 23 % 91 % 63 1,6Ammattikorkeakoulu 100 83 % 5 % 92 % 72 1,4Yliopisto 100 83 % 3 % 93 % 75 1,32 KulttuurialaToinen aste 100 73 % 23 % 91 % 51 1,9Ammattikorkeakoulu 100 83 % 5 % 92 % 73 1,4Yliopisto 100 79 % 3 % 93 % 71 1,43 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaToinen aste 100 77 % 23 % 91 % 54 1,8Ammattikorkeakoulu 100 78 % 5 % 92 % 68 1,5Yliopisto 100 83 % 3 % 93 % 75 1,34 Luonnontieteiden alaToinen aste 100 74 % 23 % 91 % 52 1,9Ammattikorkeakoulu 100 74 % 5 % 92 % 65 1,5Yliopisto 100 71 % 3 % 93 % 64 1,65 Tekniikan ja liikenteen alaToinen aste 100 83 % 23 % 91 % 58 1,7Ammattikorkeakoulu 100 71 % 5 % 92 % 62 1,6Yliopisto 100 76 % 3 % 93 % 68 1,56 Luonnonvara- ja ympäristöala 93 %Toinen aste 100 76 % 23 % 91 % 53 1,9Ammattikorkeakoulu 100 76 % 5 % 92 % 66 1,5Yliopisto 100 76 % 3 % 93 % 68 1,57 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaToinen aste 100 84 % 23 % 91 % 59 1,7Ammattikorkeakoulu 100 89 % 5 % 92 % 78 1,3Yliopisto 100 95 % 3 % 93 % 86 1,28 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalaToinen aste 100 79 % 23 % 91 % 56 1,8Ammattikorkeakoulu 100 78 % 5 % 92 % 68 1,5Yliopisto 100 65 % 3 % 93 % 59 1,79 Muu koulutusToinen aste 100 100 % 23 % 91 % 70 1,4Ammattikorkeakoulu 100 100 % 5 % 92 % 87 1,1Yliopisto 100 100 % 3 % 93 % 90 1,1Laskelman tulos eli aloittajatarve on esitetty taulukossa 9.2. Aloittajatarve on saatu lisäämälläuuden työvoiman kokonaistarpeeseen taulukossa 9.1 kuvatut läpäisykertoimet, moninkertaista25


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020Laskelman tulos eli aloittajatarve on esitetty taulukossa 9.2. Aloittajatarve on saatu lisäämällä uuden työvoimankokonaistarpeeseen taulukossa 9.1 kuvatut läpäisykertoimet, moninkertaista koulutusta koskevat oletukset sekätyövoimaosuutta kuvaavat kertoimet. Aloittajatarpeesta on laskettu keskimääräinen vuosittainen aloittajatarve, jokaon suhteutettu nuorten aloituspaikkoihinPäijät-Hämeessä vuonna 2007. Taulukon viimeisessä sarakkeessa on laskettu näiden lukujen erotus. Negatiivinenluku kertoo, että maakunnassa on liian vähän aloituspaikkoja työvoiman tarpeeseen verrattuna, positiivinen lukutaas kertoo aloituspaikkojen ylitarjonnasta maakunnan työvoimatarpeeseen nähden. Luvut ovat suuntaa-antavia.Lukuja tulkittaessa on syytä huomioida myös ylimaakunnalliset koulutusvirrat. Päijät-Häme kouluttaa ihmisiämyös muiden maakuntien tarpeisiin ja päijäthämäläisiä koulutetaan muissa maakunnissa.Työvoimatarpeeseen perusteella Päijät-Hämettä varten tarvitaan vuosittain noin 600 yliopistoasteen aloituspaikkaa.Koska Päijät-Hämeessä on vain joitakin aloituspaikkoja, lähes kaikki Päijät-Hämeen tarvitsemat yliopistokoulutuksensaaneet henkilöt tulevat maakunnan ulkopuolelta. Ammattikorkeakoulutuksesta puuttuu lähes sata paikkaavuoden 2007 aloittajapaikkamääriin verrattuna ja ammatillisesta koulutuksesta uupuu yli 200 aloituspaikkaa vuottakohden. Koulutusaloittain voidaan todeta, että tekniikan ja liikenteen alalla aloituspaikkoja on erittäin vähän verrattunatarpeeseen. Paikkoja on liian vähän myös yhteiskunta-, liiketalouden ja hallinnon alalla. Myös sosiaali- ja terveysalalletarvitaan lisää aloituspaikkoja. Päijät-Häme on liikunnan alalla valtakunnallinen kouluttaja ja liikunnankoulutuspaikkoja onkin runsaasti maakunnan omaan tarpeeseen nähden. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala kuuluvatsamaan koulutusalaan. Tästä syytä aloituspaikkojen ja aloittajatarpeen välinen erotus näyttää todellista hiukan pienemmältäsosiaali- ja terveysalan näkökulmasta katsottuna.Aloituspaikoista näyttäisi olevan ylitarjontaa kulttuurialalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Päijät-Hämeenkouluttaa korkeatasoisia kulttuurialan osaajia omaa maakuntaan huomattavasti laajemmalle alueelle. Ympäristöalaon nostettu Päijät-Hämeen kärkialaksi ja alueen ympäristöala onkin vahvistunut viime vuosina voimakkaasti. Ympäristöalanmerkitys ja työvoimatarve tulevat kasvamaan lähivuosina.26


alueen ympäristöala onkin vahvistunut viime vuosina voimakkaasti. Ympäristöalan merkitys jatyövoimatarve tulevat kasvamaan lähivuosina.Toimialoista klusteriennakointiinTaulukko 9.2 Työvoimatarpeeseen perustuva koulutettujen aloittajatarve v. 2005–2020koulutusaloittain ja -asteittain (henkeä/vuosi)Taulukko 9.2 Työvoimatarpeeseen perustuva koulutettujen aloittajatarve v. 2005–2020 koulutusaloittain ja -asteittain(henkeä/vuosi) 27


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 202010 Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve10 Nuorisoikäluokan Nuorisoikäluokkaan (16 – 21 -vuotiaat) keskimääräiseksi suhteutettu kooksi on oletettu noin aloittajatarve2 350.Aloittajatarve on kuitenkin huomattavasti suurempi (kaikkiaan noin 3 570), kun otetaanNuorisoikäluokan huomioon opintojen (16 läpäisy – 21 -vuotiaat) sekä moninkertainen keskimääräiseksi koulutus kooksi (ks. on taulukko oletettu 10.1). noin 2 350. Aloittajatarve on kuitenkinhuomattavasti suurempi (kaikkiaan noin 3 570), kun otetaan huomioon opintojen läpäisy sekä moninkertainenkoulutus Alueen nuorisoikäluokka (ks. taulukko 10.1). ei siten riitä tyydyttämään koulutustarvetta, mikä entisestään korostaaaikuiskoulutuksen merkitystä. Laskennallinen aloittajatarve on suurinAlueen 1) tekniikan nuorisoikäluokka ja liikenteen ei alalla, siten riitä tyydyttämään koulutustarvetta, mikä entisestään korostaa aikuiskoulutuksenmerkitystä. 2) yhteiskuntatieteiden, Laskennallinen liiketalouden aloittajatarve hallinnon suurin alalla sekä1) 3) tekniikan sosiaali- ja terveysalallaliikenteen alalla,2) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä3) Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveysalalla on ainoastaan 25 perustutkintoon johtavaa yliopiston aloituspaikkaa, joten lähesPäijät-Hämeessä600 nuorta hakeutuuon ainoastaanvuosittain25muualleperustutkintoonyliopisto-opintoihin.johtavaa yliopiston aloituspaikkaa, joten lähes 600 nuorta hakeutuuvuosittain muualle yliopisto-opintoihin.Taulukko 10.1 Ikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve v. 2007–2020, näistä lasketutTaulukko loppututkinnot 10.1 Ikäluokkaan (koulutettavat) suhteutettu sekä aloittajatarve toteutunut koulutuksen v. 2007–2020, aloittaminen näistä lasketut koulutusaloittain loppututkinnot ja (koulutettavat) – sekä toteutunutasteittain koulutuksen aloittaminen koulutusaloittain ja –asteittainKoulutusala / KoulutusasteAloittaneetka.AloittaneetviimeinenvuosiKoulutettavatLaskennallinenaloittajatarve1 Humanistinen ja kasvatusala 92 79 115 175Ammatillinen koulutus 92 79 18 28Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 7 10Yliopistotutkinto 0 0 91 1382 Kulttuuriala 454 451 119 181Ammatillinen koulutus 269 285 58 88Ammattikorkeakoulututkinto 185 166 31 47Yliopistotutkinto 0 0 31 473 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 413 354 382 580Ammatillinen koulutus 244 186 144 219Ammattikorkeakoulututkinto 169 168 151 229Yliopistotutkinto 0 0 87 1334 Luonnontieteiden ala 107 95 71 107Ammatillinen koulutus 60 49 9 14Ammattikorkeakoulututkinto 47 46 25 38Yliopistotutkinto 0 0 36 555 Tekniikan ja liikenteen ala 960 979 899 1 367Ammatillinen koulutus 687 710 643 978Ammattikorkeakoulututkinto 273 269 186 282Yliopistotutkinto 0 0 70 1076 Luonnonvara- ja ympäristöala 171 160 86 131Ammatillinen koulutus 145 136 59 89Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 22 33Yliopistotutkinto 26 24 6 97 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 612 628 420 639Ammatillinen koulutus 308 324 234 356Ammattikorkeakoulututkinto 304 304 136 207Yliopistotutkinto 0 0 49 758 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 384 339 204 311Ammatillinen koulutus 302 263 183 279Ammattikorkeakoulututkinto 82 76 19 29Yliopistotutkinto 0 0 2 39 Muu koulutus 0 0 54 82Ammatillinen koulutus 0 0 7 11Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 4 6Yliopistotutkinto 0 0 1 1Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 0 42 63Yhteensä 3 192 3 085 2 351 3 572Lisäksi on otettava huomioon opiskelijoiden liikkuvuus Päijät-Hämeen ja muiden maakuntienvälillä. Tietyillä koulutuksilla vastataan valtakunnalliseen tarpeeseen, mikä näkyy kysyntänämuista maakunnista. Esimerkiksi kulttuurialan koulutukseen 28 hakeudutaan muualta ja useimmitenmyös työllistytään muualle. Taulukossa 10.2 on tarkasteltu ylimaakunnallisia opiskelijavirtojaPäijät-Hämeen näkökulmasta. Yhtenä tarkastelun kohteena on myös se, minkä verran Päijät-


Toimialoista klusteriennakointiinLisäksi on otettava huomioon opiskelijoiden liikkuvuus Päijät-Hämeen ja muiden maakuntien välillä. Tietyillä koulutuksillavastataan valtakunnalliseen tarpeeseen, mikä näkyy kysyntänä muista maakunnista. Esimerkiksi kulttuurialankoulutukseen hakeudutaan muualta ja useimmiten myös työllistytään muualle. Taulukossa 10.2 on tarkasteltuylimaakunnallisia opiskelijavirtoja Päijät-Hämeen näkökulmasta. Yhtenä tarkastelun kohteena on myös se, minkäverran Päijät-Hämeestä lähdetään opiskelemaan muihin maakuntiin. Ns. ”nettovoittajina” (tulijoita enemmän kuinlähtijöitä) voidaan pitää kulttuurialaa, sosiaali- ja terveysalaa sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa.Kaiken kaikkiaan Päijät-Hämeeseen tulee vuosittain lähes 1 000 opiskelijaa muista maakunnista, joten alueen ikäluokkaennusteestaon vaikea vetää johtopäätöksiä opiskelijamäärän potentiaalisesta kehityksestä. Päijät-Hämeenrekrytointialue on kohtuullisen suuri ja Päijät-Häme kouluttaa etenkin Etelä-Suomen suuralueen tarpeisiin.Taulukko 10.2. Ylimaakunnalliset oppilasvirrat Päijät-Hämeen näkökulmasta v. 2005 koulutusaloittain ja -asteittain2005 Opiskelee omassa Muista maakunnista Opiskelee Muiden Opiskelee muissa Nettomäärämaakunnassa tulleet (A) maakunnassa %-osuus maakunnissa (B) (A-B) %-osuus20051 Humanistinen ja kasvatusala 91 40 131 31 % 170 -130 -99 %Ammatillinen peruskoulutus 91 40 131 31 % 13 27 21 %Ammattikorkeakoulu 0 0 0 14 -14Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 143 -1432 Kulttuuriala 169 244 413 59 % 167 77 19 %Ammatillinen peruskoulutus 136 99 235 42 % 44 55 23 %Ammattikorkeakoulu 33 145 178 81 % 62 83 47 %Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 61 -613 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 262 100 362 28 % 222 -122 -34 %Ammatillinen peruskoulutus 166 32 198 16 % 30 2 1 %Ammattikorkeakoulu 96 68 164 41 % 100 -32 -20 %Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 92 -924 Luonnontieteiden ala 70 26 96 27 % 109 -83 -86 %Ammatillinen peruskoulutus 44 2 46 4 % 9 -7 -15 %Ammattikorkeakoulu 26 24 50 48 % 13 11 22 %Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 87 -875 Tekniikan ja liikenteen ala 757 224 981 23 % 357 -133 -14 %Ammatillinen peruskoulutus 615 82 697 12 % 79 3 0 %Ammattikorkeakoulu 142 142 284 50 % 155 -13 -5 %Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 123 -1236 Luonnonvara- ja ympäristöala 64 85 149 57 % 108 -23 -15 %Ammatillinen peruskoulutus 60 66 126 52 % 67 -1 -1 %Ammattikorkeakoulu 0 0 0 21 -21Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 4 19 23 83 % 20 -1 -4 %7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 376 277 653 42 % 170 107 16 %Ammatillinen peruskoulutus 235 119 354 34 % 38 81 23 %Ammattikorkeakoulu 141 158 299 53 % 83 75 25 %Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 49 -498 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 222 126 348 36 % 73 53 15 %Ammatillinen peruskoulutus 197 66 263 25 % 38 28 11 %Ammattikorkeakoulu 25 60 85 71 % 34 26 31 %Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 1 -19 Muu koulutus 0 0 0 16 -16Ammatillinen peruskoulutus 0 0 0 16 -16Ammattikorkeakoulu 0 0 0 0 0Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 0 0Yhteensä 2011 1122 3133 36 % 1392 -270 -9 %Ammatillinen peruskoulutus 1544 506 2050 25 % 334 172 8 %Ammattikorkeakoulu 463 597 1060 56 % 482 115 11 %Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 4 19 23 83 % 576 -557 -2422 %11 Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmiaJaana Simola, Päijät-Hämeen liittoPäijät-Hämeessä on tehty johdonmukaista strategista kehittämistyötä, jossa kärkenä toimiiosaamisen kehittäminen. Tulevaisuuden painopistealueina ovat ennen kaikkea aikuisväestönkoulutustason nosto ja työelämän eri erityisryhmien osaamisen uudistaminen. Päijät-Hämeenkoulutuksen yhteistyöverkosto on toiminut jo usean vuoden, joten alue on jonkinlainenedelläkävijä tällä alueella koko maassa. Jotta kehityksessä ei jäätäisi paistattelemaan nykyisenjärjestelmän saavutuksilla, tulee tulevaisuuden painopisteitä suunnatessa harkita tarkasti myöselinkeinoelämän prioriteetit ja kasvusuuntaukset.Päijät-Hämeen aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena onjärjestelmällinen aikuisväestön koulutustason nosto nykyistä tasoa seuraavaksi korkeammalle29


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 202011 Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmiaPäijät-Hämeessä on tehty johdonmukaista strategista kehittämistyötä, jossa kärkenä toimii osaamisen kehittäminen.Tulevaisuuden painopistealueina ovat ennen kaikkea aikuisväestön koulutustason nosto ja työelämän eri erityisryhmienosaamisen uudistaminen. Päijät-Hämeen koulutuksen yhteistyöverkosto on toiminut jo usean vuoden, joten alueon jonkinlainen edelläkävijä tällä alueella koko maassa. Jotta kehityksessä ei jäätäisi paistattelemaan nykyisen järjestelmänsaavutuksilla, tulee tulevaisuuden painopisteitä suunnatessa harkita tarkasti myös elinkeinoelämän prioriteetit jakasvusuuntaukset.Päijät-Hämeen aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on järjestelmällinen aikuisväestönkoulutustason nosto nykyistä tasoa seuraavaksi korkeammalle tasolle. Vuoden 2005 tilaston mukaan peruskoulunjälkeisen tutkinnon oli suorittanut 60,2 % väestöstä. Vastaava luku esimerkiksi Uudellamaalla on 67,1 % jaKanta-Hämeessä 61,7 %.Maakunnan koulutusalakohtaisina painopisteinä ovat alueella toimivat vahvat ja valtakunnan johtavat koulutusalat –liikunta- ja muotoilukoulutus, joiden aloituspaikat pyritään turvaamaan, jotta pystytään vastamaan sekä kansalliseenettä kansainväliseen koulutuskysyntään ja työvoiman tarpeeseen. Väestörakenteen voimakas kääntyminen ikääntyneempäänsuuntaan edellyttää myös sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudessa kasvavaan työvoimatarpeeseen reagoimistakoulutuksen keinoin riittävän ajoissa. Tätä ennakointia on maakunnassa pyritty aktiivisesti tekemään jo useita vuosia.Aluelähtöinen koulutus ja tutkimus tuottavat sitä tieto-taitoa, jota alueet tarvitsevat menestyäkseen sekä kansallisessaettä kansainvälisessä kilpailussa erityisosaajista. Alueelle ominaisten ns. perinteisten koulutusalojen kehittyminen onmyös turvattava, vaikka niiden volyymi ei olekaan niin suuri kuin kärkialoille sijoittuvien koulutusalojen. Koulutustarjonnansuuntaamisessa tulee pyrkiä laadukkaaseen koulutukseen ja laadun kehittämiseen. Koulutuksessa on painotettavamyös laaja-alaisten valmiuksien oppimista eikä pelkästään ammatillisten valmiuksien ja työelämän vaatimanosaamisen kehittämistä.Alueellisen kehittämisen strategioissa alueen yhdeksi yhteiseksi toimintamalliksi on määritelty elinikäistä oppimistatukevat koulutusjatkumot, mikä tarkoittaa sitä, että alueella tarjottava koulutus toteuttaa osaltaan elinikäisen oppimisenperiaatetta tuottamalla palveluja aikuisille koko työuran ajan. Päijät-Hämeen työelämän kehitys ja koulutustarveennuste2010 -tutkimuksen mukaan koulutusjärjestelmää tulee kehittää siten esteettömäksi, että järjestelmä ei hidastaetenemistä tutkintojärjestelmässä. Tutkintojärjestelmän kehittämisellä turvataan niin ikään alueellinen työvoimansaatavuus ja työllisyys erityisesti eläkkeelle siirtymisestä johtuvan henkilöstövajeen täyttämiseksi.Toisen asteen ammatillinen koulutusToisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnalla pyritään turvaamaan ammattitaitoisen osaajajoukon saatavuusalueella. Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityksen mukaan 10 % toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeneistajää ilman koulutuspaikkaa Päijät-Hämeessä. Etelä-Suomen läänin maakunnista Päijät-Hämeessä on vaikeintapäästä ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen saanut väestö on juuri se ryhmä, joiden tulevaisuudentyöpanoksen tulisi säilyä omassa maakunnassa nostamassa tuottavuutta ja kilpailukykyä perustuotannon aloilla.Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2010 saakka Päijät-Hämeen nuorisoikäluokka 15–19 -vuotiaat tuleeselvästi vielä kasvamaan. Viime vuosina tapahtunut huomattava väestönlisäys alueen keskuskunnissa viittaa alueenhoukuttelevuuden kasvuun, mitä osaltaan voimistavat maakunnan hyvät liikenneyhteydet ja vahvistuva mielikuvahyvästä saavutettavuudesta maan eri osista. Tätä taustaa vasten on perusteltua väittää, että ammatillisen koulutuksentarjontaa on tietyillä painopistealoilla lisättävä.AmmattikorkeakoulutusItsenäisen tiedekorkeakoulun puuttuessa alueelta on ammattikorkeakouluyksiköiden eri koulutusalojen tarjonta merkittävässäroolissa ja ammattikorkea-koulun rooli on vahva ja yhä vahvistuu myös jatkotutkintokoulutuksen mahdollistamana.Päijät-Hämeen ammattikorkeakoulujen vetovoimatekijänä on panostus koulutuksen laatuun ja monipuolisuuteen,mikä kehittämistoiminnassa tulee tulevaisuudessakin näkyä. Ammattikorkeakoulujen eri koulutusohjelmiintulee runsaasti hakijoita muualta kuin Päijät-Hämeestä, eli kyseessä on valtakunnallisesti vetovoimaiset ammattikor-30


Toimialoista klusteriennakointiinkeakouluyksiköt. Joihinkin koulutusohjelmiin tulee opiskelijoita merkittävästi myös ulkomailta, sillä kansainvälinenkiinnostus koulutustarjontaan on lisääntynyt.Etelä-Suomen lääninhallituksessa vuonna 2003 tehdyssä opiskelijavirtaselvityksessä ammattikorkeakoulutuksen osaltapäijäthämäläisen koulutuksen vetovoimaisuus tuli todistettua erityisen voimakkaasti. Päijät-Hämeeseen kohdistuuvoimakas opiskelijavirta. Maakunnan ammattikorkeakouluihin haki 1200 opiskelijaa enemmän kuin täältä hakimuiden maakuntien oppilaitoksiin. Vuonna 2004 peräti 88 % kulttuurialalle valituista opiskelijoista oli muualta kuinPäijät-Hämeen alueelta. Matkailu- ja ravintola-alan opiskelijoista 61 % tuli opiskelemaan alueen ulkopuolelta. Myössosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin valituista opiskelijoista 55 % oli kotoisin alueen ulkopuolisista kunnista.Koko ammattikorkeakoulutuksen tarjonnan vetovoimaisuutta valtakunnallisesti kuvaa hyvin se, että kaikissa Päijät-Hämeessä toimivissa ammattikorkeakoulujen yksiköissä 53 % opiskelijoista tulee alueen ulkopuolelta.Ristiriidan kysynnän ja tarjonnan välillä aiheuttaa se, että maakunnassa ei ole ammattikorkeakoulupaikkoja 19–21-vuotiaiden ikäluokkaan suhteutettuna sen enempää kuin keskimäärin muissakaan Etelä-Suomen maakunnissa. Tästänäkökulmasta katsottuna alueen toimijat ovat oikeassa painottaessaan ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnanmerkitystä alueen kilpailukykytekijänä.YliopistokoulutusPäijät-Hämeen työelämän kehitys ja koulutustarve-ennuste 2010 -tutkimuksen mukaan yliopistotutkinnon suorittaneentyövoiman tarve on Päijät-Hämeessä noin 650 henkeä vuodessa. Koulutustarjonta alueella on minimaalista.Korkeakoulutuksen aloituspaikat ovat käytännössä Helsingin yliopiston Ympäristöekologian laitoksen varassa, jonkayksikkö sijaitsee Lahdessa. Em. tutkimuksen mukaan yliopistokoulutusta tulisi laajentaa esimerkiksi maisteriohjelmienavulla siten, että vähintään puolet työvoiman tarpeen osoittamasta määrästä tutkinnon suorittaneita olisi mahdollistarekrytoida omista yliopistokoulutusaloista. Koulutusohjelmien tulee olla hyvin erikoistuneita perinteisten yliopistomalliensijaan, kuten ympäristöekologian laitoksen opinnot tällä hetkellä ovat.AikuiskoulutusOpetusministeriön julkaisemassa aikuiskoulutuksen tavoitteellisessa aloittajaennusteessa vuosille 2007 ja 2012 esitetytaikuiskoulutuksen kehittämisperiaatteet ovat varsin pitkälle yhteneväiset Päijät-Hämeen osaamisen kehittämisenpainopisteiden kanssa. Päijät-Hämeessä tarvitaan vaihtoehtoisia opintopolkuja ja koulutusjatkumoita erityisesti työssäkäyville aikuisille ja panostusta niihin. OPM:n julkaisun mukaan kokonaan vailla toisen asteen tutkintoa olevien osallistumistakoulutukseen on tarkoitus kasvattaa siten, että koulutusvirta kasvaisi 2,3 prosenttiin. Tavoite on haastava,mutta tavoitetta olisi mahdollista realistisesti nostaa vielä tuostakin.Päijät-Hämeessä toisen asteen ammatillisten tutkintojen osuus on kaikissa aikuisikäryhmissä suurempi kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta Päijät-Hämeen tavoitteena ovat nousevat koulutustrenditkaikilla koulutustasoilla. Horisontaalisen ja vertikaalisen koulutuksen lisääminen aikuisikäryhmässä edellyttäämyös korkeampien koulutusasteiden aikuiskoulutustavoitteiden nostamista. Vain tällä tavoitteenasettelulla saavutetaanmaakunnassa asetetut aikuisten koulutustason nostamisen tavoitteet. Yleisesti mm. opetusministeriön valtakunnallisiinlaskennallisiin lukuihin perustuvat aloittajaennusteet aikuisten opiskelun tavoitteista ovat liian pieniä. Näitäaloittajaennusteita on aktiivisesti maakunnan taholta pyritty nostamaan kohdistamalla huomio edellä esitettyihinasioihin. Erityisen merkittävää on, että aikuiskoulutukseen panostus on nyt nostettu myös valtakunnallisesti tärkeäksitoimenpiteeksi, mikä tukee maakunnan tavoitteita.Yksi kasvava aikuisopiskelijoiden joukko ovat maahanmuuttajat. Koulutustarvetta ennakoidessa tulee tulevina vuosinamiettiä myös sitä, miten vieraskielinen koulutus alueella ylipäätään aiotaan järjestää. Kyse on ennen kaikkea maahanmuuttajakoulutuksestamutta myös muusta vieraskielisestä koulutustarjonnasta.Maahanmuuttoon liittyvät alueelliset koulutustarpeet ja tehtävät ovat osa alueen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa,joka tulisi mahdollisimman nopeasti laatia. Koulutuksen osalta alueelliset haasteet ovat kahtaalla: Alueellisen työelämänosaamistarpeet ja riittävät kieli- ja kommunikointitaidot. Humanitaarisen mahanmuuton osalta tarpeet voivatluonnollisesti olla laajempia.31


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 202012 Ennakointiyhteistyön arviointiaTuloksetEnnakointitulokset ovat väestön, työvoiman ja ammattirakenteen osalta parhaan taidon mukaan yhteistyössälaadittu maakunnan oma näkemys. Koulutustarpeet ovat Opetushallituksen laskennallinen näkemys. Todellisettulokset riippuvat siitä, millä tavalla nämä laskennalliset ja sanalliset näkemykset huomioidaan eri tahojen päätöksenteossamaakunnassa ja muualla.MenetelmätTyövoiman kysyntäennuste laadittiin nyt ensimmäistä kertaa ja siinä laskentasovelluksena käytetyssä HEMAASUmallinkokeiluversiossa havaittiin joitakin toimintovirheitä. Työvoiman tarjonta- ja kysyntäennusteet jätettiin siksikeskenään systemaattisesti yhteensovittamatta ja tyydyttiin silmämääräiseen vertailuun. Seuraavat ennusteet sovitetaantoisiinsa myös laskennallisesti, jos työkalu saadaan asianmukaiseen kuntoon.Opetushallituksen Mitenna-menetelmä tuottaa lineaarisen koulutustarve-ennusteen, jossa skenaariomenetelmällälaaditut väestö- ja työvoimaennusteet menettävät osan merkityksestään lähtötietoina. Tästäkin syystä on tärkeääsaada maakunnan käyttöön laskentatyökalu, joka huomioi ikäryhmissä tapahtuvat ei-lineaariset muutokset myöskoulutustarpeiden laskennassa.Koulutustarpeiden ennakoinnissa tyydyttiin tällä kertaa Opetushallituksen toimittamiin ammatti-koulutusavaimeenja koulutuksen läpäisykertoimiin sellaisinaan. Valtakunnallisen prosessin luonne ja kiire aikataulu eivät juurimuuta menettelyä sallineetkaan. Jatkossa on kuitenkin aiheellista muokata avain ja kertoimet mahdollisimmanhyvin maakunnan todellisuutta kuvaaviksi, koska niillä on suuri vaikutus lopputuloksiin eli ennustettavaan aloituspaikkojenmäärään ja jakaumaan. Laskentamallien prosessikaaviot on koottu liitteeseen 9.YhteistyöMaakunnallinen yhteistyö ja vastuunjako toimivat erinomaisesti. Ammattirakenne- ja koulutustarve-ennuste todettiinkuitenkin liian raskaaksi paketiksi yhdelle taholle (tällä kierroksella PHKK). Ennakointiverkoston piirissäsovittiinkin, että Hämeen TE-keskus vastaa jatkossa ennakointiverkoston avustuksella maakunnan ammattirakenteenennakoinnista sillä varauksella, että resurssit siihen järjestyvät. Työvoimaennusteiden laadintaa pohjustavaatulevaisuuskeskustelua on myös hyväksi laajentaa.Maakunnan ja valtionhallinnon viranomaisten välinen yhteistyö toimi kokonaisuutena hyvin. Opetushallituksenosuuden kiireellinen aikataulu ja ammattirakennetyökalun saanti myöhäisessä vaiheessa hankaloittivat neuvottelukuntientyötä maakunnassa. Tulevaa yhteistyötä ajatellen eniten parannettavaa on kuitenkin laskentaprosessinjälkeisessä opetusministeriön johtamassa vaiheessa. Sisäasiainministeriö, Opetushallitus ja Valtiontalouden tarkastusvirastokeräsivät maakunnilta palautetta prosessin onnistumisesta. Kiinnostuneet voivat tiedustella niihinliittyvää Päijät-Hämeen palauteaineistoa Päijät-Hämeen liitosta.32


Toimialoista klusteriennakointiin13 LiiteaineistotLiite 1 Päijät-Hämeen liiton väestöennuste v. 2006Liite 1 Päijät-Hämeen liiton väestöennuste v. 2006PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME2005 2010 2015 2020Ikä M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht.0-4 5047 4871 9918 5111 4971 10082 5095 4946 10041 5081 4927 100085-9 5303 5239 10542 5344 5174 10518 5367 5233 10600 5343 5197 1054010-14 6195 6105 12300 5474 5445 10920 5492 5346 10838 5493 5406 1089915-19 6062 5839 11901 6331 6242 12573 5613 5605 11218 5614 5491 1110620-24 5741 5472 11213 5593 5305 10899 5896 5695 11592 5316 5194 1051125-29 5527 5305 10832 5581 5365 10946 5434 5175 10609 5724 5510 1123430-34 5447 5121 10568 5720 5527 11248 5762 5574 11336 5598 5367 1096535-39 6389 6208 12597 5760 5386 11146 6041 5755 11796 6071 5798 1186940-44 7131 6752 13883 6584 6382 12966 5957 5556 11513 6242 5903 1214545-49 7059 7127 14186 7199 6927 14126 6668 6529 13198 6054 5703 1175850-54 7701 7949 15650 7096 7225 14321 7247 7043 14290 6739 6646 1338555-59 8884 8984 17868 7573 7976 15549 7033 7275 14308 7200 7121 1432160-64 6141 6544 12685 8560 9016 17576 7362 8017 15379 6909 7349 1425865-69 4809 5649 10458 5856 6545 12400 8128 8950 17078 7082 7997 1507970-74 3590 4888 8478 4338 5505 9843 5334 6391 11725 7450 8746 1619675-79 2764 4621 7385 2991 4530 7521 3649 5128 8776 4572 6001 1057380- 2293 6218 8511 2999 7019 10018 3560 7491 11051 4372 8314 12686Yhteensä 96083 102892 198975 98110 104541 202651 99638 105710 205348 100860 106670 207530PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME2025 2030 2035 2040Ikä M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht.0-4 4987 4834 9821 4927 4774 9701 4893 4750 9643 4892 4758 96505-9 5303 5154 10457 5247 5103 10349 5212 5081 10293 5211 5073 1028510-14 5445 5345 10790 5445 5337 10783 5416 5316 10732 5403 5308 1071115-19 5615 5554 11168 5582 5519 11101 5594 5526 11120 5578 5516 1109420-24 5360 5138 10498 5298 5161 10459 5233 5077 10310 5213 5056 1026825-29 5207 5031 10238 5266 5002 10269 5220 5030 10251 5157 4947 1010430-34 5878 5675 11553 5396 5228 10625 5478 5219 10697 5441 5268 1070935-39 5888 5568 11455 6198 5903 12101 5745 5478 11223 5837 5487 1132440-44 6256 5925 12180 6110 5723 11834 6450 6093 12543 6018 5685 1170345-49 6341 6041 12383 6396 6100 12497 6277 5923 12201 6633 6313 1294650-54 6131 5814 11944 6460 6184 12644 6541 6274 12815 6445 6115 1256155-59 6716 6712 13429 6163 5928 12091 6537 6332 12868 6651 6442 1309360-64 7100 7227 14326 6697 6860 13556 6212 6119 12330 6626 6568 1319465-69 6715 7364 14078 6991 7320 14311 6665 7003 13668 6250 6300 1254970-74 6571 7853 14424 6334 7302 13636 6678 7329 14007 6447 7060 1350875-79 6460 8264 14724 5827 7509 13335 5728 7077 12805 6135 7175 1331080- 5586 9711 15296 7788 12712 20500 8610 14130 22740 8878 14398 23277Yhteensä 101557 107208 208765 102125 107666 209791 102489 107758 210247 102815 107471 21028633


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020Liite 2 Työvoiman tarjonta ja työpaikat v. 1995–2040Liite 2 Työvoiman tarjonta ja työpaikat v. 1995–2040MAAKUNNAN VÄESTÖ, TYÖVOIMA, TYÖLLISYYS, HUOLTOSUHDE JA IKÄÄNTYMISEN HINTA SEKÄ ALUETUOTE 1995-2040PÄIJÄT-HÄME* Maakunnan BKT kasvaa v.2003-2030 2,2 %/v* Maakunnan työn tuottavuus kasvaa v. 2003-2030 1,9 %/vAluetalouden indikaattorit Tavoite1995 2000 2003 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040MUUTTOERO ED. JAKSOLLA -549 -842 1199 478 4300 3800 3800 3600 4500 5200 5700MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -388 -401 231 -62 510 360 360 270 450 540 640NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA 278 233 169 301 350 400 400 450 450 500 500SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) 365 -13 -48 32 -125 -221 -324 -473 -695 -949 -1132VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 198286 197378 198434 198975 202700 205300 207500 208800 209800 210200 210300TYÖVOIMA (henkeä) 94381 97151 96377 95705 94400 92800 92300 92100 90900 90500 90500TYÖVOIMAOSUUS (% 15-64 -v:sta) 70,8 73,3 73,0 72,7 71,4 73,1 74,4 75,2 75,4 75,7 75,5TYÖPAIKAT 71509 80670 80278 80400 82500 83800 85100 85600 86500 86500 86500NETTOPENDELÖINTI -1266 -1757 -2403 -2500 -3000 -3000 -2500 -2300 -1000 -1000 -1000TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 98,2 97,8 97,0 96,9 96,4 96,4 97,1 97,3 98,8 98,8 98,8TYÖTTÖMÄT (henkeä) 21606 14724 13696 12805 8900 6000 4700 4200 3400 3000 3100TYÖTTÖMYYSASTE (%) 22,9 15,2 14,2 13,4 9,4 6,5 5,1 4,5 3,8 3,3 3,4TYÖLLISYYSASTE (työlliset 15-64 -v:ista,%) 54,8 62,4 62,8 63,1 65,1 69,3 72,1 73,8 74,7 75,2 74,8TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 1,72 1,39 1,40 1,40 1,37 1,37 1,37 1,38 1,40 1,40 1,40KOULUTUSKUSTANNUKSET (Me) 239 237 233 230 230 220 220 210 210 210 210TERVEYDENHUOLLON KUST.(Me) 350 360 371 379 400 420 440 470 490 510 520VANHUSTENHUOLLON KUST. (Me) 53 58 64 70 80 90 100 120 140 160 160PÄIVÄHOIDON KUST., LAPSILISÄT (Me) 133 121 117 115 115 115 115 115 110 110 110"IKÄÄNTYMISEN HINTA" YHT.(Me) 774 777 786 790 820 850 880 910 950 990 1000"IKÄÄNTYMISEN HINTA"/TYÖLLINEN (Euroa) 10642 9427 9503 9600 9600 9800 10000 10400 10900 11300 11500ELÄKKEET (Me) 561 602 640 670 760 870 940 990 1030 1050 1070ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v. 2000 hintoihin) 3051 3506 3653 3810 4240 4670 5170 5660 6240 6890 7630INVESTOINNIT, Meuro (v.2000 hintoihin) 461 706 755 880 930 1080 1140 1360 1440 1580 1830INVESTOINTIASTE 15,1 20,2 20,7 23,0 22,0 23,0 22,0 24,0 23,0 23,0 24,034


Toimialoista klusteriennakointiinTYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN:(Alueella työssä käyvät): 1995 2000 2003 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040A 01,B Maa- , riista- ja kalatalous 4049 3174 2730 2700 2600 2300 2100 2100 2100 2100 2100A 02 Metsätalous 455 481 497 500 500 500 500 400 400 400 400C Mineraalien kaivu 58 77 67 100 100 100 100 100 100 100 100D 15-16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1762 1792 1798 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1300 1300D 17-18Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 1733 1490 1281 1300 1300 1200 1200 1200 1100 1100 1100D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 2909 3156 2853 2900 2800 2700 2600 2500 2400 2400 2400D 21-22 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 2000 1936 1820 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1300 1300D 23-25 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 1501 2239 2515 2600 2800 3000 3200 3400 3600 3600 3600D 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 494 632 610 600 600 600 600 600 600 600 600D 27-28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 1950 2301 2190 2200 2200 2200 2200 2200 2200 2200 2200D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 3936 3940 3794 3900 4000 4000 4100 4100 4200 4200 4200D 30-33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 559 734 732 600 500 500 400 400 300 300 300D 34-35 Kulkuneuvojen valmistus 311 539 572 600 700 700 800 800 900 900 900D 36-37 Muu valmistus ja kierrätys 3336 3361 3268 3300 3100 3000 2900 2800 2700 2700 2700E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 702 558 527 500 500 500 500 500 500 500 500F Rakentaminen 3262 5608 4960 5000 5200 5200 5300 5300 5400 5400 5400G Tukku- ja vähittäiskauppa 8385 9247 9224 9500 10000 10500 10900 11300 11600 11600 11600H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1987 2466 2468 2600 2700 2800 2900 2900 3000 3000 3000I 60-63 Kuljetus ja varastointi 2603 3219 3114 3200 3200 3300 3300 3300 3300 3300 3300I 64 Tietoliikenne 1372 1604 1785 1800 1900 1900 2000 2000 2100 2100 2100J Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1170 949 1023 1000 1000 1000 1000 1000 900 900 900K pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) 4281 5736 6099 6300 6700 7000 7200 7400 7600 7600 7600K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus 1220 1492 1515 1500 1500 1500 1500 1500 1500 1500 1500L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 3021 3180 3336 3400 3400 3400 3400 3400 3400 3400 3400M Koulutus 4313 4532 4776 4900 5100 5200 5300 5300 5400 5400 5400N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 9409 11369 11682 12000 12500 12900 13300 13500 13600 13600 13600O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 3016 3590 3647 3800 4200 4600 4800 4800 5000 5000 5000X Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv. 1715 1268 1395Työpaikat yhteensä 71509 80670 80278 80400 82500 83800 85100 85600 86500 86500 8650035


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020Liite 3 Asumisklusterin kehitysmahdollisuudetLiite 3 Asumisklusterin kehitysmahdollisuudet03 AsumisklusteriMerkitys maakunnan klusterin tuotannolleMitenna-toimialat (leikkaavat)Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 10 Rakentaminen (45)asteikolla -5 … +5 A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto- Maakunta 5 18 Liike-elämän tekniset palvelut- Muu Suomi 4 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut- EU ja lähialueet 2- Globaali Markkina 1B. Uuudis- ja korjausrakentaminen, palvelut1. Pientalot, valmistalot, mökit 32. Pientalot, mökit, paikalla 43. Kerros- ja rivitalot 24. Tuotantorakennukset 25. Palvelurakennukset, yksityiset 46. Palvelurakennukset julkiset 37. Ympäristörakentaminen 28. Kiinteistöpalvelut, huolto, kauppa 49. Suunnittelupalvelut, hallinto 310. Projektivienti 2Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutusA. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit- Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Rakennustyöntekijät 4- Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Korjausrakentajat,lvi 4- Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 2 - Työnjohto 4- Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 2 - Projketinjohto 4- Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Suunnittelu 3- Kasvava raaka-ainepula 2 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Logistiikka 3- Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 4- Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset- Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 5 - ammatillinen koulutus 5- Kaavoitus, asuminen - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikorkeakoulujen tutkinnot 4- Kaavoitus, palvelut - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2- Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4- T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3- Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1KilpailukykyMitenna-ammattiryhmät (leikkaavat)- Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5- Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 3.1 Rakennustyöntekijät- Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 4 3.2 LVI-asentajat- Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 3 3.3 Rakennusmaalarit- Ekologisuus 3 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat- Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 4 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät- Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet 4 5.2 Siivoustyöntekijät- Mielikuvat, imago, brändit 4- Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3- Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3- Asiakasosaaminen 4- Koulutus 3- Valinnat, strategiat, politiikka 4Työpaikat 2004, muutos 2004-2020 ja työpaikka-avaukset vuotta kohtiAsuminen 2004 2004-2020 Uudet/v3.1 Rakennustyöntekijät 3 130 -110 763.2 LVI-asentajat 536 114 223.3 Rakennusmaalarit 191 -31 43.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 1 129 121 415.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 1 105 -85 345.2 Siivoustyöntekijät 3 061 -331 85Avainammatit, kaikki toimilat/klusterit, Päijät-Hämeen tavoitekehitys.36


Toimialoista klusteriennakointiinLiite 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteetPäijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämän neuvottelukunnissa ennakoitiin ammattirakenteiden muutosta toimialoittain.Tarkastelussa pohdittiin muun muassa asiantuntijatyön ja suorittavan työn suhdetta ja mahdollistamuutosta.Seuraavassa luetellut toimialojen ammattirakenne-ennusteiden perustelut pohjautuvat neuvottelukuntien työhön,erilaisiin ennakointiaineistoihin ja alueellista ammattirakenteen ennakointityötä koordinoineen ennakoinnin asiantuntijanpohdintoihin.1 Maa-, kala- ja riistatalous- tuotekehitys ja automaatio lisäävät asiantuntijatyön tarvetta- viljan energiakäyttö mahdollista, lisää kuljetustyötä2 Metsätalous ja metsäteollisuus- hyvässä suhdannetilanteessa mekaanisen puuteollisuuden (puualan) ammattilaisten kokonaismäärä voi hiemankasvaa nykyisestään vuoteen 2020 mennessä (puusepät, rakentajat, saha- ja levyteollisuuden sekä kokonaispalvelunyritykset ja kaupan puualan ammattilaiset- metsäteollisuus on suuressa rakennemuutoksessa; supistukset kohdistuvat puutuotteiden tuotannon teollisiinvalmistajiin- tuotanto automatisoituu, vaihe- ja aputyö vähenee, ammattitaitoisten linjanhoitajien tarve kasvaa.- metsätyön asiantuntijatehtävissä ja kuljetustyössä pientä kasvua, etenkin energiasyistä- pakkausteollisuudessa näkymät hyvät- rakentaminen merkittävä puutuotteiden tilaaja- Pietari lähialueineen on puutuotteille merkittävä potentiaali. Puutuoteteollisuus ja mekaaninen teollisuus voivatjoiltakin osin siirtyä Suomen ulkopuolelle jossakin vaiheessa, mikä tulee vaikuttamaan koulutusrakenteisiin.- etenkin valmistalotuotannon kysyntä jatkuu, Päijät-Hämeellä hyvä logistinen sijainti Etelä-Suomen suuralueennäkökulmasta- alan perinteisistä ammateista verhoilijoiden kysyntä vähenee, mutta uudenlaisten ammattilaisten tarve korvaatämän- kasvavia ammattiryhmiä ovat etenkin mekaanisen metsäteollisuuden asiantuntijat, sisustusrakentajat, puurakentajat,puutuotteiden teollisen rakentamisen moniosaajat sekä puutavara- ja sisustuskaupan osaajat3 Elintarviketuotteiden valmistus- pienpanimoita lisää- leipomo- ja kondiittoritoiminta kasvaa- samoin muu pienkauppatoiminta kasvaa, yksilöllisen palvelun vaatimus kasvun taustalla- muu elintarviketeollisuus supistuu- automaatio ja koneellinen tuotanto johtaa insinöörityön lisääntymiseen ja siivoustyön vähenemiseen4 Metallin ja metallituotteiden valmistus- tuottavuus kohoaa automaation johdosta, tarvitaan konetekniikan asiantuntijoita- romumetallin keruu ja jalostus metallin hintojen noustessa eräs mahdollisuus- kierrätettävyys lisää metalliteollisuuden mahdollisuuksia5 Kemiantuotteiden valmistus- markkinat ulkomailla, voivat muuttua nopeasti öljyherkällä alalla- alueella on panostettu runsaasti muovialaan, minkä uskotaan luovan uusia yrityksiä ja työpaikkoja- kasvavia ammatteja: kemiallisen prosessityön asiantuntijat, graafisen alan työ, koneasentajat, sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät(kunnossapito), myyntihenkilöstö, siivoustyö ulkoistettuna, taloushallinnon toimistotyö- kemiallinen prosessityö vähenee selvästi37


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 20206 Koneiden ja kulkuneuvojen valmistus- kilpailutekijänä erikoistuminen- ympäristöteknologian kysyntä tukee mekatroniikan kysyntää- suunnittelu lähellä asiakkaita ja tuotantoa- etenkin konetekniikan ja sähköalan asiantuntijat tarve kasvaa automaation johdosta- insinöörien koulutuksessa käytännönläheisyys varmistettava7 Elektroniikka- ja sähköteknisten tuotteiden valmistus- työvaltainen valmistus supistuu voimakkaasti- korkeampaa osaamista vaativa valmistus säilyy: sähkötekniikan asiantuntijoiden tarve kasvaa- syntyy pieniä erikoistuneita firmoja, joissa asiantuntijoita enemmän kuin suorittavan tason työntekijöitä8 Muu teollisuus- huonekaluteollisuus merkittävin, kasvu asennuksessa- globaalia liiketoimintaa, jossa tehdään yhteistyötä mm. eurooppalaisten tehtaiden kanssa esim. suunnittelupuolella(IKEA –tyyppisesti)- kaluste/asuminen – suunnittelu siirtyy tutkimuspuolelle (asumisen laboratorio, kalustelaboratorio, sähköinentalotekniikka)- materiaalitutkimus myös suunnittelijoiden työkenttää- myös teva voi säilyä merkittävänä9 Sähkö- , kaasu- ja vesihuolto- energiariskeihin varautuminen voi lisätä työvoiman tarvetta- bioenergian lisääntyvä käyttö voi tuoda pieniä muutoksia, esimerkiksi kuljetustyö voi lisääntyä10 Rakentaminen- korjausrakentaminen lisääntyy- uudistuotantoa on, mutta saneeraustarve lisääntyy- sähköinen talotekniikka tuo lisää elementtejä rakentamiseen- kasvua valmistaloissa- kasvua ammateissa: työkoneiden käyttäjät, LVI-asentajat, elektroniikka-asiantuntijat, kauppiaat, toimistotyöntekijät- vähenevät ammatit: taloushallinnon työntekijät11 Tukkukauppa- verkkokauppa kasvaa ja sen myötä tukkukauppa, mutta ei välttämättä Päijät-Hämeessä- mahdollisuuksia päijäthämäläisen tuotannon verkkokaupassa- logistiikassa vastaavia piirteitä, tehostuu,- ammattirakenteessa ei mainittavia muutoksi12 Vähittäiskauppa- muutoksia runsaasti, mutta eivät juurikaan vaikuta ammattirakenteeseen- syntyy viihdekeskuksia, yhtäältä lähikaupat säilyvät- kasvu kohdistuu myyjiin, myös asiantuntijoihin- kassatyö vähenee, automaattikassat tulevat- 24h-palvelut lisääntyvät- turvatyö lisääntyy (pitkälle ulkoistettuna)- keskitason logistiikkatyö lisääntyy- vastuuta keskijohdolle enemmän, ylin porras kevyt13 Matkailu- ja ravitsemustoiminta- monien mahdollisuuksien toimiala, mm. kongressimatkailu potentiaalina- toimialan kasvua tukevat useat muut toimialat (hyvinvointi, terveys, sosiaaliala, kulttuuri, kauppa)- toimialan kasvu kohdistuu myös ravitsemusalan työntekijöihin, pidemmällä aikavälillä myös ao. asiantuntijoihin- toimialalla suunnitteilla investointeja- uusia kahviloita, ravintoloita perustetaan- matkapalvelutyöntekijöiden tarve vähenee pitkällä aikavälillä, matkatoimistovirkailijan rooli muuttuu38


Toimialoista klusteriennakointiin14 Kuljetus (logistiikka)- logistiikan merkitys kasvaa niin teollisuudessa kuin palveluissa, mutta samalla tehokkuusvaatimukset (kustannussäästöt)kasvavat- ulkomaiset toimijat uhka alalle työpaikkojen näkökulmasta- (kansainvälinen) verkkokaupan kasvu lisää logistiikkaa- vähäinen kasvu kohdistuu pääasiassa autonkuljettajiin, mutta myös rahdinkäsittelijöihin15 Posti- ja teleliikenne- lyhyellä aikajänteellä markkinointijakelu (ilmaislehdet) kasvattavat hieman muun palvelutyön (jakelutyön)ammattiryhmää- pitkällä aikavälillä sähköinen kauppa lisää jakelua, tosin integroituu usein muihin palveluihin (kotipalvelut,matka-asemat)- teleliikenteessä työllistää lähinnä kunnossapito16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta- myydään kokonaispaketteja, joissa rahoitus ja vakuutukset mukana (asunnot, autot ja muut isot hankinnat)- rahoituspalvelut kehittyvät, kehitystyö tehdään pääasiassa muualla- sijoittaminen lisääntyy- verkkopalvelut lisääntyvät, myös kansainvälistä tarjontaa- asiantuntijapalvelut korostuvat, ammattirakenteessa muutosta17 Kiinteistö- ja jätehuolto- siivoojien määrä kasvaa johtuen muiden toimialojen ulkoistamisesta, myös kotisiivouksen kysyntä kasvaa- kiinteistötyötä siirtyy alan yrityksille- kiinteistöt teknistyvät- jätteen kuljetukset lisääntyvät, isojen polttolaitosten rakentaminen18 Liike-elämän tekniset palvelut- eniten kasvaa ICT-sovellusten käyttöönotto ja ylläpito käytännössä kaikilla toimialoilla, myös kotitalouksissa(mm. langattomat ratkaisut)- myös käsi- ja taideteollisessa konsultoinnissa avaus- perinteisesti rakennus- ja arkkitehtitoimistopalveluilla merkittävä asema- tutkimustyö- ja kehitystyö lisääntyy myös liiketoimintana- ympäristöosaaminen on suunnittelun ja konsultoinnin merkittävä alue- monialaisuudesta johtuen ammattirakenne on hajanainen19 Liike-elämän hallinnolliset palvelut- verkkoratkaisut lisääntyvät, kyse ei vain palveluautomaatiosta vaan myös muualta tulevasta runsaasta palvelutarjonnasta- markkinointi säilyy vahvana, graafisen työn kohde siirtyy painetusta viestinnästä verkkoon- kulttuurituottajat ja -toimijat lisääntyvät mm. globalisaation vaikutuksesta, kulttuurivienti lisää työtä20 Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus- lähtöoletuksena hallinnon säilyminen nykyisellä tasolla- palveluverkostot ja yhteispalvelut lisääntyvät- pitkällä aikavälillä verkkoratkaisuja- projektitoiminta lisääntyy- pelkästään yhden viraston siirtäminen pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen muuttaisi ennustetta merkittävästi21 Maanpuolustus- ja järjestystoimi- uusia ratkaisuja tulossa kuten verkottumista, mutta ei edellytä ennakointia tässä yhteydessä39


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 202022 Koulutus ja tutkimus- koulutustarjonta ja suunnittelu lisääntyvät (mm. aikuiskoulutus,- lasten ja nuorten esim. taiteenperusopetus, maahanmuuttajakoulutus, vanhenevan väestön koulutus)- tutkimustoiminta kasvaa- kansainvälinen yhteistyö kasvaa23 Terveydenhuoltopalvelut- väestön ikääntyminen määräävä tekijä tarpeissa- pidentyvä työssäolo lisää palvelutarvetta- yksityisten palvelujen kasvu ’jää’ toimialalle- palvelujen verkottaminen sekä verkkoratkaisut vähentävät pitkällä aikavälillä hallinnollisen työn tarvetta- amk-tason koulutustarve ja osaajien tarve kasvaa- myös suppeamman osaamisalueen haltijoita (ei suoriteta koko tutkintoa, vaan osa tutkinnosta)- työnjakokysymykset ratkaisevia; lääkärin tehtäviä siirtyy sairaanhoitajille, hammaslääkärin tehtäviä suuhygienistille- täydentävien hoitomuotojen kysyntä kasvamassa24 Sosiaalipalvelut- väestön ikääntyminen keskeisin syy- myös lasten ongelmat, syrjäytyminen ja köyhyys lisäävät alan palvelujen tarvetta- päihdetyö ja psykososiaalinen työ kasvaa- maahanmuuttajat- ihmisten hätä- monialaistuminen, esim. hyvinvointineuvolatoiminta (yhteys kulttuuriin, liikuntaan)- nuorisopuolelta painopiste siirtyy vapaa-ajan ohjauksen suuntaan- ikääntyvien päivätoiminta lähdössä kasvuun- tehtävän siirtoja ammattirakenteen sisällä- sosiaalialan johtajien osalta painopiste laadullisessa, osaamistarpeiden muutoksessa25 Järjestötoiminta- verkostoyhteiskunnassa potentiaalisesti merkittävä lohko- yhtäältä järjestötoiminnassa vankat perineet- kolmas sektori, vastuu etenkin sosiaalitoimen aukoista- internet kansainvälistä- globaalitoiminta ja sieltä tulevat haasteet26 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta- vakiintuneita rakenteita, jotka ottavat uusia tehtäviä (kirjastot, museot)- painetusta viestinnästä painopistettä digimediaan, kuitenkin pienkustanteet nousussa (mm. henkilökohtainenelämänkerta)- digimedia tukee myös taidealojen kehitystä, esimerkiksi edesauttaa kansainvälistymistä- urheilu mittava potentiaali myös liiketoimintana, uusien lajien läpimurtoja jatkuvasti- pienet tuotantoyhtiöt lisääntyvät maksullisen ohjelmatarjonnan kautta (esim. SubTv:n tyyppinen ohjelmatarjonta)- peli- ja nettipalvelut kasvavat- lähentyvät ammatit – esim. valokuvaaja- ja toimittajayhdistelmät- mediatuottaja, viestintämanageri- kulttuurituottaja, urheiluohjaaja, valmentajatyyppi, personal trainers27 Muut palvelut- kauneudenhoito kasvaa, sisältö laajenee- paljon koulutettua työvoimaa reservissä (täydennyskoulutuksen tarve)- autot ja laitteet monimutkaistuvat, mikä lisää palvelukysyntää- yksilöllisten palvelujen vaatimus voi johtaa palvelutarpeen kasvuun28 Tuntematon- tuntematon luokasta on sijoitettu työpaikat muille toimialoille- perusuralaskelmasta on luettavissa tuntemattomien määrä- kunkin em. mainitun toimialan tuntematon-ammattiryhmä sisältyy ao. toimialaan40


Toimialoista klusteriennakointiinLiiteLiite55TyöllisetTyölliset(työpaikat)(työpaikat)pääammattiryhmittäinpääammattiryhmittäinv. 1995–2020v. 1995–2020Pääammattiryhmät 1995 2000 2004 2010 2015 20201 Maa- ja metsätaloustyö 4 885 3 822 3 554 3 300 3 074 2 8392 Teollinen työ 20 142 22 105 20 600 20 773 20 884 20 9883 Rakennusalan työ 3 415 5 142 4 986 5 028 5 055 5 0804 Liikenne- ja logistiikkatyö 4 004 4 541 4 242 4 284 4 312 4 3395 Palvelutyö 15 810 17 620 18 693 19 288 19 767 20 2516 Toimistotyö 7 307 7 345 7 199 6 819 6 479 6 1247 Sosiaali- ja terveysalan työ 8 105 9 773 10 528 11 379 12 094 12 8258 Opetus- ja kasvatustyö 2 514 3 688 4 196 4 300 4 381 4 4639 Kulttuuri- ja tiedotustyö 1 054 1 010 1 122 1 407 1 650 1 90010 Muu johto- ja asiantuntijatyö 2 097 2 511 2 682 3 238 3 712 4 20011 Turvallisuusalan työ 838 940 1 050 1 033 1 016 99812 Tuntematon 1 559 2 385 1 969 1 654 1 378 1 093Yhteensä 71 730 80 882 80 821 82 501 83 801 85 10041


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020Liite 6 Työlliset (työpaikat) ammattiryhmittäin v. 1995–2020Ammattiryhmät 1995 2000 2004 2010 2015 2020 2004-20201.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 4 129 3 092 2 837 2 548 2 294 2 030 -8071.2 Puutarhatalouden avustavat työntekijät 18 45 113 108 103 98 -151.3 Metsätyöntekijät 413 394 351 355 358 361 101.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 325 291 253 289 319 350 972.1 Elintarviketyöntekijät 798 1 098 917 901 886 870 -472.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 2 144 1 800 1 347 1 303 1 262 1 220 -1272.3 Metallityöntekijät 3 112 3 541 3 270 3 199 3 131 3 060 -2102.4 Koneasentajat 2 464 2 508 2 288 2 427 2 542 2 660 3722.5 Konetekniikan asiantuntijat 1 661 1 509 1 385 1 523 1 640 1 760 3752.6 Työkoneiden käyttäjät 896 838 709 758 798 840 1312.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 2 783 3 745 3 288 3 056 2 849 2 635 -6532.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 1 577 2 505 2 528 2 478 2 430 2 380 -1482.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 348 375 562 595 622 650 882.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 1 525 1 614 1 560 1 482 1 413 1 340 -2202.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 632 637 488 631 754 880 3922.12 Graafisen alan työntekijät 920 758 779 840 891 943 1642.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 798 628 499 526 548 570 712.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 484 549 980 1 054 1 116 1 180 2003.1 Rakennustyöntekijät 1 661 3 117 3 130 3 095 3 059 3 020 -1103.2 LVI-asentajat 392 515 536 578 614 650 1143.3 Rakennusmaalarit 136 224 191 180 170 160 -313.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 1 226 1 286 1 129 1 175 1 212 1 250 1214.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 2 596 2 848 2 594 2 589 2 580 2 570 -244.2 Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö 20 9 6 7 9 10 44.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat 2 6 1 12 21 30 294.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 1 386 1 678 1 641 1 676 1 702 1 729 885.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 1 110 1 197 1 105 1 076 1 049 1 020 -855.2 Siivoustyöntekijät 2 294 2 807 3 061 2 945 2 840 2 730 -3315.3 Kauppiaat ja myyjät 6 436 7 198 7 560 7 936 8 247 8 563 1 0035.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 1 325 1 474 1 784 1 997 2 178 2 363 5795.5 Ravitsemisalan työntekijät 2 337 2 412 2 502 2 541 2 571 2 600 985.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat 772 782 839 880 914 949 1105.7 Matkapalvelutyöntekijät 90 150 109 110 110 110 15.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 517 493 493 564 624 686 1935.9 Muut palvelutyöntekijät 929 1 107 1 240 1 238 1 235 1 230 -106.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 3 501 3 565 3 696 3 456 3 243 3 021 -6756.2 Muut toimistotyöntekijät 3 202 2 787 2 734 2 462 2 222 1 973 -7616.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 604 993 769 901 1 014 1 130 3617.1 Perus- ja lähihoitajat 1 659 1 805 1 957 2 165 2 340 2 520 5637.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 2 116 2 411 2 850 3 068 3 251 3 438 5887.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 615 699 734 868 983 1 100 3667.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 3 146 4 168 4 538 4 697 4 826 4 957 4197.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 389 508 279 411 524 640 3617.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 180 182 170 170 170 170 08.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 2 514 3 688 4 196 4 300 4 381 4 463 2679.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät 136 108 65 132 190 250 1859.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat 435 400 463 557 637 720 2579.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat 94 107 223 291 350 410 1879.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat 93 108 72 75 77 80 89.5 Tiedottajat ja toimittajat 296 287 299 351 395 440 14110.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat 58 63 39 72 101 130 9110.2 Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat797 839 908 1 128 1 316 1 510 60210.3 Lakiasiantuntijat 193 256 241 285 322 360 11910.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat 669 789 823 889 944 1 000 17710.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat 326 467 585 733 860 990 40510.6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 54 97 86 131 170 210 12411.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat 477 563 602 587 573 558 -4411.2 Sotilaat 174 187 258 241 226 210 -4811.3 Muut turvallisuustyöntekijät 187 190 190 205 217 230 4012 Tuntematon 1 559 2 385 1 969 1 654 1 378 1 093 -876Yhteensä 71 730 80 882 80 821 82 501 83 801 85 100 4 27942


Toimialoista klusteriennakointiinLiite 7 Poistuma ammattiryhmittäin v. 2005–2020Liite 7 Poistuma ammattiryhmittäin v. 2005–2020Yhteensä 2005-2020 Vuotta kohden 2005-2020AmmattiryhmätKuolleisuusTyökyvyttömyysVanhuuseläkeYhteensäKuolleisuusTyökyvyttömyysVanhuuseläkeYhteensä1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 98 560 949 1 608 6 35 59 1001.2 Puutarhatalouden avustavat työntekijät 9 41 38 88 1 3 2 51.3 Metsätyöntekijät 18 100 80 198 1 6 5 121.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 9 44 61 114 1 3 4 72.1 Elintarviketyöntekijät 34 225 191 450 2 14 12 282.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 47 407 593 1 047 3 25 37 652.3 Metallityöntekijät 187 1 018 643 1 848 12 64 40 1162.4 Koneasentajat 118 596 392 1 106 7 37 25 692.5 Konetekniikan asiantuntijat 70 228 408 706 4 14 26 442.6 Työkoneiden käyttäjät 34 221 156 411 2 14 10 262.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 131 833 709 1 674 8 52 44 1052.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 84 589 295 967 5 37 18 602.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 14 119 123 255 1 7 8 162.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 73 485 307 865 5 30 19 542.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 21 69 135 226 1 4 8 142.12 Graafisen alan työntekijät 33 184 171 388 2 12 11 242.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 29 231 125 386 2 14 8 242.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 34 165 292 491 2 10 18 313.1 Rakennustyöntekijät 185 1 027 520 1 731 12 64 33 1083.2 LVI-asentajat 31 148 79 258 2 9 5 163.3 Rakennusmaalarit 17 68 63 148 1 4 4 93.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 47 187 362 595 3 12 23 374.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 139 618 610 1 366 9 39 38 854.2 Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö 2 12 8 23 0 1 1 14.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat 0 0 1 1 0 0 0 04.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 68 386 259 712 4 24 16 455.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 55 296 335 686 3 19 21 435.2 Siivoustyöntekijät 112 999 837 1 949 7 62 52 1225.3 Kauppiaat ja myyjät 222 1 210 1 579 3 012 14 76 99 1885.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 82 345 624 1 051 5 22 39 665.5 Ravitsemisalan työntekijät 72 643 387 1 101 4 40 24 695.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat 29 233 166 428 2 15 10 275.7 Matkapalvelutyöntekijät 4 21 24 48 0 1 1 35.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 9 81 122 212 1 5 8 135.9 Muut palvelutyöntekijät 33 284 171 488 2 18 11 306.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 117 796 1 165 2 077 7 50 73 1306.2 Muut toimistotyöntekijät 114 575 744 1 433 7 36 47 906.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 25 133 223 381 2 8 14 247.1 Perus- ja lähihoitajat 70 500 448 1 017 4 31 28 647.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 81 492 551 1 123 5 31 34 707.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 24 78 246 348 2 5 15 227.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 114 1 308 865 2 287 7 82 54 1437.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 5 54 75 134 0 3 5 87.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 7 34 56 96 0 2 3 68.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 115 405 1 234 1 755 7 25 77 1109.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät 5 11 18 34 0 1 1 29.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat 15 52 114 181 1 3 7 119.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat 10 35 78 123 1 2 5 89.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat 1 11 25 38 0 1 2 29.5 Tiedottajat ja toimittajat 13 55 85 152 1 3 5 1010.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat 1 9 21 30 0 1 1 210.2 Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat 29 133 361 523 2 8 23 3310.3 Lakiasiantuntijat 10 44 97 150 1 3 6 910.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat 38 123 279 440 2 8 17 2710.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat 18 92 101 211 1 6 6 1310.6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 3 14 26 43 0 1 2 311.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat 20 78 186 285 1 5 12 1811.2 Sotilaat 6 5 109 120 0 0 7 711.3 Muut turvallisuustyöntekijät 6 26 17 49 0 2 1 312 Tuntematon 49 412 537 998 3 26 34 62Yhteensä 3 045 18 147 19 476 40 667 190 1 134 1 217 2 54243


Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020Liite 8 Uuden työvoiman kokonaistarve ammattiryhmittäinLiite 8 Uuden työvoiman kokonaistarve ammattiryhmittäinAmmattiryhmätAvautuvattyöpaikatUudentyöllisentyövoimanTyöttömätvuonna2020AmmattisiirtymätTyöttömientyövoimatarjontakokonaistarveUudentyövoimankokonaistarve1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 746 0 30 716 71 7871.2 Puutarhatalouden avustavat työntekijät 10 0 39 -29 3 -261.3 Metsätyöntekijät 180 0 8 172 13 1841.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 196 0 16 180 12 1932.1 Elintarviketyöntekijät 339 0 28 311 30 3422.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 633 0 74 559 43 6022.3 Metallityöntekijät 1 360 0 90 1 270 107 1 3782.4 Koneasentajat 1 333 0 47 1 286 93 1 3792.5 Konetekniikan asiantuntijat 1 009 0 14 995 62 1 0572.6 Työkoneiden käyttäjät 458 0 23 435 29 4652.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 757 0 72 685 92 7772.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 687 0 73 614 83 6982.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 326 0 7 319 23 3422.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 484 0 100 384 47 4312.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 583 0 17 566 31 5962.12 Graafisen alan työntekijät 459 0 16 443 33 4762.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 267 0 43 224 20 2442.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 571 0 20 551 41 5923.1 Rakennustyöntekijät 1 209 0 130 1 079 106 1 1853.2 LVI-asentajat 346 0 24 322 23 3443.3 Rakennusmaalarit 61 0 22 39 6 453.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 656 0 20 636 44 6804.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 1 177 0 46 1 131 90 1 2214.2 Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö 6 0 2 4 0 44.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat 30 0 0 30 1 314.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 666 0 45 621 61 6825.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 537 0 24 513 36 5495.2 Siivoustyöntekijät 1 354 0 48 1 306 96 1 4015.3 Kauppiaat ja myyjät 3 600 0 145 3 455 300 3 7545.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 1 417 0 39 1 378 83 1 4615.5 Ravitsemisalan työntekijät 945 0 194 751 91 8425.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat 504 0 8 496 33 5295.7 Matkapalvelutyöntekijät 37 0 24 13 4 175.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 383 0 31 352 24 3765.9 Muut palvelutyöntekijät 423 0 20 403 43 4466.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 1 182 0 40 1 142 106 1 2486.2 Muut toimistotyöntekijät 365 0 162 203 69 2726.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 720 0 5 715 40 7547.1 Perus- ja lähihoitajat 1 503 0 45 1 458 88 1 5467.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 1 668 0 22 1 646 120 1 7677.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 711 0 3 708 39 7467.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 2 519 0 91 2 428 173 2 6027.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 490 0 5 485 22 5077.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 92 0 0 92 6 988.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 1 954 0 29 1 925 156 2 0819.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät 213 0 5 208 9 2179.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat 401 0 48 353 25 3789.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat 310 0 0 310 14 3249.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat 39 0 5 34 3 369.5 Tiedottajat ja toimittajat 269 0 15 254 15 27010.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat 115 0 6 109 5 11410.2 Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä taloude 1 069 0 19 1 050 53 1 10310.3 Lakiasiantuntijat 262 0 4 258 13 27110.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat 602 0 5 597 35 63210.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat 583 0 29 554 35 58910.6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 167 0 0 167 7 17411.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat 238 0 2 236 20 25511.2 Sotilaat 71 0 1 70 7 7711.3 Muut turvallisuustyöntekijät 79 0 9 70 8 7812 Tuntematon -83 0 765 -848 38 -810Yhteensä 39 291 0 2 854 36 437 2 979 39 41544


Toimialoista klusteriennakointiinLiite 9 Laskentamallien prosessikaaviotLiite 9 Laskentamallien prosessikaaviot45


(Lähde: Autio, Veikko et al. 1999: Ammatillinen koulutus 2010. Työvoiman tarve v. 2010 jaammatillisen koulutuksen mitoitus, s. 223–224, Opetushallitus)Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020(Lähde: Autio, Veikko et al. 1999: Ammatillinen koulutus 2010. Työvoiman tarve v. 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus,s. 223–224, Opetushallitus)46


PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTOB54 * 2008ISBN 978-951-637-161-3ISSN 1237-6515

More magazines by this user
Similar magazines