M_2-2014

SisällysIlmestymispäivä 4.9.2014Ajassa4 Teollisuusuunit energiatehokkaammiksiTuhansia ilmaisia hävikkilounaita5 Ekotukea työpaikan arkeenPäivä täynnä höyryävieraskynä5 Kassan kautta ulosEnergiatehokkuus6 Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla8 20 prosenttia paremmin11 Esimerkkejä sovelluskohteistaJulkiset hankinnat12 Kiertotalouden mahdollisuudet13 Jyväskylä viitoittaa tietätehokkaaseen ulkovalaistukseenResurssitehokkuus14 Käytännönläheistä vastuullisuustyötäavoimin korteinRakentaminen ja asuminen16 Yhteinen näkemys lähes nollaenergiarakentamiseen17 Energiatehokas koti -hankelähes nollaenergia rakentamistaedistämässäsorvin ääreltä17 M+-lehti lukijoiden silminPuusta polttonesteitä18 UPM jalostaa mäntyöljyn uusiutuvaksidieseliksi19 Sahanpurukin sopii polttonesteenraaka-aineeksiTranssmart20 Suomesta kestävän liikenteenmallimaa21 Öljyaikakaudesta biotalouteenHyvin tehty22 Kestävyyttä kaivoksiinElvari24 Säästä jopa satasiasähkölämmityslaskussaUusiutuva energia26 Biokattiloiden käyttö tehokkaaksiAurinko ja joki lämmittävät rivitaloa27 Energiakierros markkinoi suomalaistaosaamistaEnergiatehokas kauppa28 Kotitalouksien muovipakkauksistapian uusiomuovia29 Energiaviisasta kaupankäyntiäkurjenmiekka29 Jätteen käsittelystä kiertotalouteennäkökulma30 Media keke-änkyrän käännytykseenLiikenne30 Arkiliikunnasta terveyttä jahyvää mieltä31 UPM kehittää työmatkaliikkumistaKannattaako riskinotto?Kytkennät32 Neuvontaa julkisiin cleantechhankintoihinEnergiakatselmoijan pätevyystähtäimessäHukkalämmössä piileesäästön paikka33 Energiajärjestelmä uusiksiPellettisiilot saapuivat Salmisaareen34 TuuliMuukko tuli tutuksiUusia julkaisuja35 Omaa sähköä mökilleViljelijäoppaita joka lähtöönKiertotalouden reseptit• Makaronilaatikot, pizzat ja muut tutut eineksetvalmistetaan energiaa säästäen Saarioisilla, s. 6.– Kuva: Saarioinen Oy• Energiakierros markkinoi suomalaista osaamista,kertoo Motivan Kirsi Sivonen, s. 27. – Kuva: Jari Aalto• UPM:n kehittämä uusiutuva diesel on saanutmenestystä kestävän energian kilpailuissa, s. 18.– KUVA: UPMEkokem kehittää muovinkierrätystä,s. 28. – Kuva: Ekokem22/2014

PääkirjoitusKuva: JARI AALTOM+ on kestävästä kehityksestä viestiväMotivan sidosryhmälehti.Julkaisija:MotivaUrho Kekkosen katu 4–6 APostiosoite: PL 489, 00101 HELSINKIPuh. 0424 2811, faksi 0424 281 299www.motiva.fiMotiva – asiantuntija energian ja materiaalientehokkaassa käytössä.Toimitus:Päätoimittaja: Iiris LappalainenViestintäjohtaja: Jochim DonnerToimitussihteeri: Sirpa MustonenToimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell,Sari Kaste, Minna Kinnari, Minna Mattsson,Suvi Salmela ja Leila TimonenToimituksen sihteeri: Sini UotilaTilaukset ja osoitteenmuutokset:Lehden kortilla tai puh. 0424 2811.Julkaisutilaukset myös sähköpostillajulkaisutilaukset@motiva.fi– Materiaalikatselmusten tunnettuuden lisääminen elinkeinoelämässä on työssämme yksitämän syksyn pääteemoista, sanoo Motivan Tommi Lehtisalo.Kohti toimivaa kiertotalouttaM+ ilmestyy 3 kertaa vuodessa sekä painettunaettä Digipaper-versiona. M+ 3/14 ilmestyymarraskuussa.ISSN 2323-8879 (painettu)ISSN 2323-8887 (verkkolehti)Vuosikerta: maksutonPainos: 6 500 kplPaino ja repro: Libris OyUlkoasu ja taitto: Merja Sainio / DesignioLehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava.Energiavirasto tukee lehden julkaisemista.Kansikuva: Kannessa myynti- ja markkinointijohtajaSari Mannonen UPM Biopolttoaineista.Kannen kuvasi Brendan Delany.Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopääpuntaroi maailman menoa omalla tavallaan.Palaute motiva@motiva.fi.piirros: Harri TarkkaAikamoisia aikaeroja! LappeenrantalaisenTuuliMuukon voimaloidenrakentamislupien saamiseenkului kolme vuotta. Yhden isontuulivoimalan pystyttämiseenkului kolme työpäivää.Suurimmat edistysaskeleet materiaalien, energian ja muiden resurssienkäytön tehostamisessa syntyvät yleensä uuden teknologian käyttöönotonmyötä yrityksissä. Kuitenkin ilman merkittäviä investointejakin,pelkällä toiminnan tarkastelulla voidaan saavuttaa tuloksia.* * *Materiaali- ja energiatehokkuuden tehostaminen voisi parantaa Suomenelinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä. Tehostamismahdollisuuksienselvittäminen kannattaa. Saksan metalliteollisuudessa on eritoimialoilla määritetty materiaalien säästöpotentiaaliksi 2-6 prosenttia.Energiansäästöpotentiaali jää murto-osaan tästä – materiaalien käytössäon siis selvästi eniten pääomaa sidottuna ja mahdollisuuksia säästämiseen.Nykyaikaisen kiertotalouden toteutuminen edistyy, jos ympäristölainsäädäntöäja menettelyjä virtaviivaistetaan ja tehostetaan Suomessa.Myös Euroopan laajuista yhteistyötä eri säädösten tulkitsemisessa tarvitaan.* * *Alan edelläkävijät ovat jo pitkään toimineet eri puolilla Suomea. Teollisensymbioosin toimintamallin kehittäminen edesauttaa kiertotalouteenperustuvan liiketoiminnan syntyä ja sivuvirtojen tuotteistamistalaajemminkin.Yksittäinen yritys voi edetä resurssitehokkuuden edistämisessämonin tavoin. Motivan kehittämät ja ylläpitämät katselmus- ja analyysimallittuovat resurssitehokkuuden edistämisen käytännön tasolle.Sivuvirtojen määrän, laadun ja arvon määrittäminen antaa tulokseksipäivitetyt tiedot ja valmiudet entistä laajempaan yhteistyöhön eri toimijoidenvälillä.* * *Motivan mallin mukainen materiaalikatselmus täydentää ja antaa lisätyökalujamyös perinteiseen tuotannon virtaustehokkuuden parantamiseen.Pitäisikin puhua resurssitehokkuusanalyysistä, jossa tarkasteltavantoimipaikan materiaalin-, energian- ja työn virtaukset määritetäänalusta loppuun ja tehostamismahdollisuuksia kartoitetaan systemaattisesti.Näin eri asiantuntijoiden on sujuvaa edetä analyysityössä ja saavutettujensäästöpotentiaalien arviointi on kaikilta osin johdonmukaista.Materiaalikatselmusten tunnettuuden lisääminen elinkeinoelämässäon työssämme yksi tämän syksyn pääteemoista. Samalla koulutetunasiantuntijan löytäminen tehdään entistä helpommaksi Motivanverkkosivujen kautta. Vuoden vaihteessa muoviteollisuuden yrityksetvoivat jakaa kokemuksia materiaalitehokkuuden teemapäivän aikana.Tommi Lehtisalo, asiantuntija, Motiva2/20143

AjassaKuva: Tuomas Uusheimo / Fiskars HomeTeollisuusuunit energiatehokkaammiksiUunit ovat yksi eniten energiaa kuluttavista laiteryhmistäteollisuudessa.• Uuneja on laajasti käytössä muun muassametalli-, konepaja-, valimo-, muovi-, kemian-,metsä-, betoni-, lasi-, tiili-, keramiikka- sekäelintarviketeollisuudessa. Niitä tarvitaan esimerkiksisulattamiseen, kypsytykseen, kuivattamiseenja kovettamiseen.Motiva koordinoi yhteistyöhanketta, jokakokoaa tiedon teollisuusuunien energiatehokkaastakäytöstä ja tuottaa yhtenäisen menettelytavananalysoida, tehostaa ja ylläpitääuunien energiatehokkuutta.Uunien energiankulutusta voi vähentääjärkevämmillä täyttö- ja käyttötavoilla, uudellatekniikalla ja paremmalla lämmön talteenotollaja eristyksellä. Uunin kapasiteetintäysmittainen hyödyntäminen ja tasakokoisettäyttöerät lisäävät energiatehokkuuden lisäksimyös tuotantotehokkuutta.Uunien ylijäämälämpö kannattaa ottaa talteenja hyödyntää muualla tuotannossa. Enitenlämpöä on mahdollista saada talteen savukaasuista,mutta myös jäähdytysvaiheen lämpökannattaa ottaa talteen ja käyttää hyödyksi.Hankkeessa ovat mukana Aga Oy Ab, HK-Scan Oyj, Iittala Group Oy Ab, J.M. HuberFinland Oy, Kuusakoski Oy, Metso MineralsOy, Sulzer Pumps Finland Oy ja Sarlin FurnacesOy Ab. Lisäksi hankkeeseen osallistuvatmyös Rodbay Oy ja Motiva Services Oy.Hanke päättyy vuoden 2015 alussa pidettäväänseminaariin.• Lauri Suomalainen, 0424 281 248,lauri.suomalainen@motiva.fi, MotivaTuhansia ilmaisia hävikkilounaita• Syömäkelpoista ruokaa päätyy kotitalouksissavuosittain roskiin satojen eurojen edestä.Se kuormittaa ympäristöä, koska ruoan tuotantovaatii paljon luonnonvaroja ja tuottaapäästöjä. Kolmessa kaupungissa tempaistaan11.9. ruoan tuhlauksen vähentämiseksi.Helsingissä, Turussa ja Tampereella opiskelijatvalmistavat 11. syyskuuta kaupoilta ylijääneistä raaka-aineista tuhansia lounaita,jotka jaetaan kaupunkien keskustoissa ohikulkijoille.Ruoka tulee S-ryhmän ja K-Citymarketinpaikallisista kaupoista.Helsingin tempauksen juontaa MarcoBjurström ja tilaisuuden avaa tanskalainenSelina Juul, joka luennoi aktiivisesti eri puolillamaailmaa ruokahävikin vähentämisenpuolesta. Tempaukset toteuttavat Motiva, TurunSeudun jätehuolto sekä Ekokumppanitmonine yhteistyökumppaneineen.Katse ostoskoriin ja jääkaappiinRuokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun kaikissavaiheissa, mutta eniten kotitalouk sissa42/2014– nelihenkisessä perheessä jopa 500 euron arvostavuosittain. Fiksuin tapa vähentää ruokahävikkiäon ostaa kotiin vain sen verranruokaa kuin tarvitsee ja hyödyntää tähteet.Saa syödä! -verkkosivuilta löytyy kätevä reseptihakukaapista löytyvien raaka-aineidenhyödyntämiseen ruoanlaitossa.Hävikkiviikkoa vietetään8.–14.9.2014Hävikkiviikolla viestitään ruokahävikistä jajaetaan vinkkejä hävikin vähentämiseksi niinkotikeittiössä, ruokakaupassa kuin lounaallakin.Helsingin, Turun ja Tampereen tempaustenlisäksi Hävikkiviikolla järjestetäänmuita paikallisia kuluttajatapahtumia. Tänävuonna Hävikkiviikko on esillä myös useissalounasravintoloissa. Hävikkiviikko on osa yhteispohjoismaistaUnited Against Food Waste-kampanjaa.• www.saasyödä.fi• www.facebook.com/havikkiviikkoHelsingissä tarjoiltiin marraskuussa 2013tuhansia ilmaisia hävikkilounaita.• twitter.com/Havikkiviikko. – Kuva: Nina Kaverinen

AjassaEkotukea työpaikan arkeen•Ekotukitoiminta tuo pontta ympäristöasioiden huomioimiseentyöpaikoilla.Työyhteisöihin nimetään ja koulutetaan tukihenkilöitäedistämään ekoarjen uusia käytäntöjä. Ekotukitoimintasäästää sekä luontoa että rahaa. Suomessa ekotukihenkilöitäon jo 23 kunnassa ja kaupungissa, mukana ovatHelsingin lisäksi muun muassa Tampere, Turku, Oulu jaVantaa sekä Kouvola, Riihimäki ja Vihti.Toimintamalli auttaa ympäristöasioiden huomioimisessatyöpaikoilla. Työyhteisöön nimetään yksi tai useampiekotukihenkilö, joka saa toimeensa koulutuksen. Tukihenkilöopastaa ja motivoi työtovereitaan ympäristötyöhönoman työnsä ohella.Ekotukihenkilöt opastavat ottamaan ympäristöasiathuomioon työpaikan ekoarjessa; tukihenkilöt jakavat tietoatyöpisteiden jätteiden lajittelussa, hankintojen energiatehokkuudestaja energiansäästöstä työpisteissä sekä ottavatympäristöasiat esiin kokouksissa. Toiminta käynnistetäänalkukartoituksella, jonka pohjalta voi laatia työpaikalle toimintasuunnitelman.Työtä seurataan ja siitä raportoidaantyöyhteisölle.Ekotukitoiminnan malli syntyi vuonna 2006 yhtenäHelsingin kaupungin ekologisen kestävyyden ohjelmankonkreettisena toimenpiteenä. Seuraavana vuonna toimintarantautui myös Tallinnaan. Tällä hetkellä ekotukitoimintaatoteutetaan ja kehitetään useassa suomalaisessa javirolaisessa kunnassa sekä organisaatiossa Helsingin mallinmukaan. Ekotukitoimintaa ja sen kehittämistä koordinoiHelsingin kaupungin ympäristökeskus. Ekotukihenkilöitäon tällä hetkellä yli 3 100.• www.eco-support.netMotiva haastaa ekotukiverkoston mukaanEnergiansäästöviikkoa viettämäänMotiva ja Ekotukiverkosto käynnistivät kesän kynnykselläyhteistyön sopimalla tiiviistä tiedotusyhteistyöstä.Motiva toimittaa ekotukiverkostolle ajankohtaista tietoaenergiatehokkuuteen sekä kestäviin hankintoihin liittyen.Yhteistyön käynnistämiseksi toden teolla Motiva haastaaekotukiverkoston mukaan viettämään Energiansäästöviikkoaviikolla 41 eli 6.− 12. lokakuuta.Teemaviikon viettämisessä voi hyödyntää Motivan Energiansäästöviikonkampanja-aineistoja. Energiansäästöviikonverkkosivuilla on paljon vinkkejä ja valmiitamateriaaleja kampanjaviikon järjestämiseen tai yleisestienergiankäytön tehostamiseen omalla työpaikalla.Päivä täynnä höyryä•Miten parantaa, ylläpitää, mitata ja analysoida vanhanhöyry- ja lauhdejärjestelmän energiatehokkuutta?Tämä selviää Motivan järjestämässä vuosittaisessaHöyrypäivässä 4.11.2014 Tampereella.Käytännönläheisesti aihetta lähestyvä tilaisuus onsuunnattu erityisesti tuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöllesekä järjestelmien ylläpidosta vastaavillepalveluntarjoa jille. Viime vuonna höyrypäivä keräsipaikalle runsain joukoin höyryjärjestelmien parissa työskenteleviäammattilaisia ja päivän aikana käyty keskusteluoli vilkasta.• Ilmoittaudu mukaan Motivan verkkosivuilla:www.motiva.fi/hoyrypaiva2014Kassan kautta ulosvieraskynäJuhani IlmolaEdunvalvontajohtajaSOKPäivittäistavarakaupassa tuotteita virtaa takaovesta sisään, ja asiakkaatkärräävät ne kassan kautta ulos. Tehokas logistinen ketju varmistaa sen,että maataloustuottajilta ja elintarviketeollisuudesta kumipyörillä kaupanlogistiikkakeskusten ja terminaalien kautta myymälöihin toimitetuttuotteet ovat ajallaan kaupan tiskeillä ja hyllyissä.Tässä toimitusketjussa materiaalitehokkuus on arkipäivää ja näkyyerityisesti pakkaamisessa. Tuotteiden kuljettamisessa keskeinen roolion uudelleenkäytettävillä puisilla kuljetuslavoilla, metallirullakoilla jamuovilaatikoilla. Niillä korvataan vuosittain kymmeniätuhansia tonnejakertakäyttöisiä pakkauksia, ja ne antavat myös suojaa kuljetuksen kolhuilleja vähentävät siten tuotehävikkiä, joka taas on yksi haasteellisimpiamateriaalitehokkuuden parantamisen osa-alueita sekä logistiikkakeskuksissaettä myymälöissä.Suomen päivittäistavarakaupassa jää vuosittain myymättä 70 000–80 000 tonnia elintarvikkeita johtuen muun muassa rikkoontumisesta,tuotteiden vanhenemisesta ja laadun heikkenemisestä. Tämä poisheittohävikkiei mene asiakkaan mukana kassan kautta ulos, vaan takaovestaosa hyväntekeväisyyteen ja suurin osa elintarvikejätteenä kompostointiin,biokaasutukseen tai etanolin tuotantoon.Syömäkelpoisen ruoan päätyminen jätteeksi on eettisesti arveluttavaa,mutta sillä on myös merkittävä taloudellinen ja ympäristöllinenvaikutus. Kauppa tekee parhaansa vähentääkseen poisheittohävikkiä,koska myymättä jääneiden elintarvikkeiden kustannukset maksaa viimekädessä kuluttaja. Ruokakaupoissa on jo useita vuosia ollut käytössäalennushinnoittelu tuotteille, jotka lähestyvät viimeistä käyttöpäivää taiovat ohittamassa parasta ennen päiväyksen. Muita toimenpiteitä ovatmuun muassa hyvä tilaus- ja toimitusketjun hallinta, pakkausten kehittäminenyhdessä tavarantoimittajien kanssa sekä johdonmukainenhedelmien ja vihannesten laadunarviointi.Päivittäistavarakaupan näkökulmasta materiaalitehokkuuden keskeisimpiätoimenpiteitä ovat vähemmän ruokaa hävikkiin ja syntyvänjätteen tehokas kierrätys ja muu hyötykäyttö. Tämä on taloudellisestitärkeää kaupanalan yrityksille, mutta myös eettisesti ja ympäristön kannaltaperusteltua. Tätä tukevat myös Euroopan komission ehdotuksettiukemmiksi kierrätystavoitteiksi, joilla edistetään siirtymistä kiertotalouteenja luodaan uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua.Heinäkuussa komissio hyväksyi tiedonannon, jonka mukaan ruokajätteenmäärää pitää vähentää 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.Siksi kaupan oma slogan ”tuotteet menevät kassan kautta ulos” on ajankohtaisempikuin koskaan.P.S. Kun tuotteet menevät ”kassan kautta ulos”, elintarvikkeeksi tuotetturuoka päätyy sinne mihin se on tarkoitettu.KUVA: Jari Aalto2/20145

EnergiatehokkuusEnergia ei kulu hukkaanSaarioisillaMakaronilaatikot, pizzat ja muut suomalaisille tututeinekset valmistetaan energiaa säästäen Saarioisilla.Perheyhtiö on tehnyt linjakasta työtä energiatehokkuudeneteen ja saanut aikaan valtavia säästöjälämpöpumpputekniikalla.TEKSTI: MINNA MATTSSON•KUVA: Saarioinen OySaarioisten kolme tuotantolaitostaSahalahdessa, Valkeakoskella jaHuittisissa valmistavat suomalaistenruokapöytiin erilaisia valmisruokia,lihavalmisteita, salaatteja, puuroja,kiisseleitä, hilloja, marmeladeja ja salaattikastikkeita.Saarioisen energiansäästötyötäajaa eteenpäin ympäristöarvojen lisäksikustannustehokkuus. Yhtiön tuotantolaitoksetkuluttavat energiaa vuosittainyli 125 gigawattituntia, joten kaikkisäästöt energiakustannuksissa ovat tervetulleita.Jättisäästöt lauhdelämmöstäElintarviketeollisuudessa ison osanenergiankulutuksesta haukkaavat tuotannonlämmitys- ja jäähdytysvaiheet.Näin on myös Saarioisilla.– Meillä on paljon jäähdytettyjätiloja ja isoja kylmälaitoksia, joissasyntyy runsaasti hyödynnettävää lauhdelämpöä,kertoo tekninen päällikköHarri Merisalo Saarioisilta. Tehtaatkäyttävät myös paljon lämmintä vettäpesuihin, joten lämmön hyötykäyttökohteitaei tarvitse etsiä kaukaa.Yhtiön viime vuosien suurimmatenergiansäästötoimet ovat kohdistuneetjuuri lämmön talteenottoon.Kaikkiaan ratkaisut säästävät vuosittainjopa 10 gigawattituntia energiaa.– Ensimmäinen lämpöpumppuratkaisuotettiin käyttöön Sahalahdentuotantolaitoksella vuonna 2010. Hyvienkokemusten myötä rohkenimmemonistaa vastaavanlaisia toteutuksiamyös yhtiön muilla tehtailla, sanooMerisalo.Tänä päivänä yhtiön kaikillatuotantolaitoksilla on käytössä lämpöpumppuratkaisuja,joiden avullatehtaan kylmälaitoksen lauhdelämpöja öljyjäähdytyksen ylijäämälämpöähyödynnetään käyttöveden lämmitykseenja ilmastoinnin esilämmitykseen.Lämpöpumppujen lisäksi Sahalahdessahyödynnetään maakaasukattilansavukaasujen ylijäämälämpöä tehdasalueenlämmitykseen ja kattilan syöttövedenesilämmitykseen.Isojen investointien ohella yhtiössäon tehty lukuisia pienempiä tehostamistoimia.– Olemme tehneet muun muassapieniä lämmönvaihdintoteutuksia, ilmastoinninkäyntiajan muutoksia sekämuuttaneet tuotantotilojen valaistuksenliiketunnistimilla toimiviksi, Merisaloluettelee.Energia-analyysi viitoitti polkua– Kaikki viime vuosina tehdyt säästötoimettulivat alun perin esiin energiaanalyyseissä,jotka teetimme tehtaillammevuonna 2010. Ulkopuolinenja asiantunteva energiakatselmoijatoi mukanaan laajempaa näkemystä,jonka koimme hyödylliseksi.Analyysit osoittivat yhteensä yli 30toimenpide-ehdotusta, joista pääosaon jo tehty. Ennen tätä yhtiö oli toteuttanutpari suurempaa energiatehokkuustoimenpidettä,joiden avulla vuosittaistaenergiankulutusta oli leikattureilulla kolmella gigawattitunnilla.Hyvät tulokset ruokkivat lisätoimiaYhtiössä on tehty energiatehokkuustyötäjo 90-luvun alkupuolelta lähtien.Vuonna 2007 Saarioinen liittyi elinkeinoelämänenergiatehokkuussopimukseenja sitoutui säästämään energiaa15 gigawattituntia vuoteen 2016 mennessä.– Tämän tavoitteen olemme josaavuttaneet, kertoo Merisalo.Vaikka tavoite on jo saavutettu,energiankäytön tehostaminen jatkuu62/2014

EnergiatehokkuusSaarioisten Sahalahden tehtaallavalmistuu maksalaatikoita vuosittainhuikeat 9 miljoonaa kappaletta japizzoja jopa 20 miljoonaa kappaletta.Kalakeittoa valmistamassa onMira Saarinen.yhtiössä. Tänä vuonna Valkeakoskentehtaan leipomopuolella otettiin käyttöönkylmälaitoksen lauhdelämpöähyödyntävä lämpöpumppuratkaisu.– Meillä on myös alustavissa suunnitelmissavastaavanlainen toteutustehtaan lihapuolelle.Energiankäytön tehostamistyö onosa jokaisen tehtaan arkea. Ydinryhmänmuodostavat Merisalo ja tehtaidenkunnossapitopäälliköt. Yhteydenpitoja yhteistyö eri tuotantolaitostenvälillä on tiivistä.– Tehtaamme ovat teknisesti hyvinsamantyyppisiä, kaikissa jäähdytetäänja käytetään vettä paljon. Olemmehuomanneet, että pyörää on turhakeksiä uudelleen jokaisella tehtaalla.Energiankulutustarkassa seurannassaSaarioisten tehtailla energiankulutuson reaaliaikaisessa seurannassa. Siitäon Merisalon mukaan ollut korvaamatonapu yhtiön energiatehokkuustyössä.– Kyllä peruslähtökohta on, ettäenergiankulutusta täytyy seurata, jottatietää mihin sitä kuluu. Meillä on käytössäetäluettavat energiankulutusmittarit.Niiden ansiosta voin koskatahansa seurata, kuinka paljon eritehtailla on viimeisen kahden tunninaikana kulunut sähköä, vettä, höyryätai kaukolämpöä, Merisalo kiittelee.– Olemme tehneet aktiivisestitöitä energiatehokkuussopimuksessaasettamamme säästötavoitteen eteen,kertoo Merisalo. Reipas tahti ja aktiivinenote ovat kannattaneet – vuodessaenergiaa säästyy useiden satojen tuhansieneurojen edestä.– Jokainen euro on kotiinpäin,summaa Merisalo tehtyä työtä.2/20147

EnergiatehokkuusEnergiatehokkuusdirektiivi vaikuttaakaikkeen energiankäyttöön. Suomessa sitäsovelletaan osin vapaaehtoisin voimin uudenenergiatehokkuuslain kautta.:n energiansäästötavoitteetEU tähtäävät merkittäviin säästöihinvuoteen 2020 mennessä. EUmaissaleikataan energiankulutusta20 prosenttia. Kasvihuonekaasuja vähennetään20 prosenttia. Samalla lisätäänuusiutuvan energian käyttö 20prosenttiin.Kunnianhimoisten tavoitteidenvälineeksi valjastettiin kaikkia 28 jäsenmaatakoskeva Energiatehokkuusdirektiivi(EED), joka tuli voimaanjoulukuussa 2012. Se on ohjannut lainsäädännöntoteuttamista jäsenmaissa.Energiatehokkuusdirektiivi korvasienergiapalveludirektiivin (2006/32/EY) ja ns. CHP-direktiivin (Direktiivihyötylämpöön perustuvan sähkön jalämmön yhteistuotannon edistämisestäsisämarkkinoilla, 2004/8/EY).Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksienergiaa on tärkeää säästää myösmuista syistä. Näitä ovat energian saatavuudenturvaaminen, tuontienergiatarpeenvähentäminen, energiakustannustenalentaminen ja muutympäristösyyt, kuten ympäristön- jailmansuojelu. Uusiutuvan energianosuuden kasvattaminen edistää myöspäästöjen vähentämistä.neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka.– Laki ei sisällä erityistä dramatiikkaaenergiankäytön tehostamisessa.Olemme tehneet tätä työtä vuosia,jolloin laki on yksi lisälenkki pitkässäketjussa.Energiavirastossa energiatehokkuudestavastaava ryhmäpäällikköHeikki Väisäsen mukaan SuomessaTEKSTI: JUHA KONTU•KUVAt: Lehtikuva ja Rodeo / Lehtikuvaenergiatehokkuutta on tähän asti ohjattulähes yksinomaan vapaaehtoisuudenkautta.– Tässä on merkittävä periaatteellinenmuutos, hän sanoo. Tokiesimerkiksi rakentamisen energiatehokkuuttaon pitkään ohjattu velvoittavillarakentamismääräyksillä. Myöskotitalouksien käyttämien laitteidenJatkuu seuraavalla sivulla Lain voimalla energiatehokkuuttaEnergiatehokkuusdirektiivi vaikuttaakaikkeen energiankäyttöön. Sen toimeenpanoon Suomessa ollut työ- jaelinkeinoministeriön vastuulla. Mukanadirektiivin toimeenpanotyössäon ollut myös muita ministeriöitä sekäuseita energiankäyttöön tiiviisti liittyviäsidosryhmiä, kuten ET, EK, ÖKL,Rakli ja Kuntaliitto.Energiaviraston tehtävänä on uudenvalmisteilla olevan energiatehokkuuslaintoimeenpano. Motiva toimiiviraston työvälineenä ja tekee käytännöntyötä energiansäästön ja uusiutuvienenergialähteiden käyttämisenedistämiseksi. Esimerkiksi energiatehokkuussopimustentoimeenpano onmyös tulevaisuudessa Motivan vastuulla.– Energiatehokkuuden parantaminentulee nyt ensimmäistä kertaakirjatuksi Suomessa lakiin. Aikaisemminon toteutettu vapaaehtoisiatoimia ja kehitetty työvälineitä tästälähtökohdasta. Uusi laki kattaa laajastikoko energiankäytön, sanoo TEM:nEnergiatehokkuuden parantaminen kirjataan nyt ensimmäistä kertaa Suomessalakiin. Rakentamismääräyksillä on tosin ohjattu rakentamisen energiatehokkuuttajo pitkään, sanoo Pentti Puhakka.2/20149

Energiatehokkuus edelliseltä sivultaSuomessa direktiiviä sovelletaan sekä vapaaehtoisin toiminettä uuden lain kautta.energiatehokkuutta on parannettumääräyksin. Niiden vaikutukset ovatkuluttajan kannalta näkyneet siten,että energiatehottomia laitteita, esimerkiksihehkulamppuja, ei enää saakaupan hyllyltä. Nämä EU:n yhteisetenergiatehokkuusvaatimukset ovattulleet voimaan sellaisenaan kaikissaEU-maissa.Direktiiviä sovelletaanpaikallisestiEnergiatehokkuusdirektiivissä onolennaista se, että sitä sovelletaan jäsenmaissapaikallisista olosuhteistalähtien, Suomessa osin vapaaehtoisintoimin, osin uuden energiatehokkuuslainkautta.– Direktiivin käyttöönotto kokoEU:ssa sellaisenaan ei olisi ollut mielekästä.Tilanteet eri jäsenmaissa eroavatmerkittävästi toisistaan. Suomessa onsaavutettu hyviä tuloksia vapaaehtoisuudenkautta, josta esimerkkeinä ovatenergiakatselmukset ja energiatehokkuussopimuksetkuntien ja yritystenkanssa. Tätä on tuettu neuvonnalla jakoulutuksella. Tällä tiellä jatketaan,Puhakka sanoo.Väisäsen mukaan energiatehokkuuttavoidaan edistää taloudellisellaja informaatio-ohjauksella sekä säädöstenkautta.– Meillä on sovellettu pääasiassa taloudellistaja informaatio-ohjausta. Seon tarkoittanut erilaisia energiatehokkuuttaparantavia tukia ja veroja. Taloudellisessaohjauksessa on käytetty sopivassasuhteessa keppiä ja porkkanaa.Energiatehokkuuslaki vaikuttaamyös energiakatselmustoimintaan.– Katselmustoiminta on perustunutvapaaehtoisuuteen ja niihin onsaanut taloudellista tukea, Väisänensanoo. – Energiakatselmukset ovat olleetSuomessa käytössä jo yli 20 vuotta.Tulokset ovat olleet erinomaisia. Katselmustoimintamuuttuu nyt suurilleyrityksille pakolliseksi. Samalla niiltäloppuu mahdollisuus tukeen. Sen sijaanpk-yrityksille ja kunnille katselmuksetsäilyvät vapaaehtoisina, ja neovat edelleen oikeutettuja yhteiskunnantukeen.Suomi sai neuvotteluvaiheessapoikkeamia direktiivin velvoitteisiin.– Meillä vapaaehtoisia sopimuksiavoidaan käyttää pakollistenenergiayhtiöiden energiatehokkuusvelvoitteidensijasta, Puhakka sanoo.– Kymmenkunta jäsenmaata käyttäävelvoiteohjelmaa muiden toimien lisäksi,muutamassa tulee olemaan vainenergiayhtiöiden velvoiteohjelma.Aiemmat vahvuudetsäilyvätPuhakka korostaa, ettei energiatehokkuusdirektiivinsoveltamisessa hylättyaikaisempia hyviä kokemuksia.– Energiatehokkuuslaki ei syrjäytävuosia kestänyttä tuloksellista energiatehokkuustyötäja sen yhteydessä kehitettyjävälineitä.Alun perin komission ehdotussisälsi pääasiassa velvoittavia toimenpiteitä.Osa niistä sopi täkäläisiin olosuhteisiinhuonosti.– Saimme useimpiin artikloihinSuomeen paremmin sopivia ratkaisuja,poikkeuksia ja vaihtoehtoja komissionEnergiankäyttötehostuu tulevaisuudessayrityksissäja kunnissa, muttakansalaisten arkeensiitä tuskin on näkyviäseurauksia. Kuvanpojat syövät lounastapäiväkodissa.102/2014

Energiatehokkuusalkuperäisiin linjauksiin. Uskon, ettei lainsoveltamisesta käytäntöön synny yrityksissäja kunnissa merkittäviä haasteita,Väisänen sanoo.Hänen mukaansa energiatehokkuusdirektiivinsoveltaminen on toistaiseksinäkynyt selvimmin virkakoneistontyömäärässä.– Aikaa direktiivin soveltamiseen jäivähän, ja työtä on ollut paljon, Väisänensanoo. – Myös tulevaisuudessa tekemistäriittää. Joudumme esimerkiksiraportoimaan vuosittain komissiolletuloksista. Aikaisemmin raportteja toimitettiinneljän vuoden välein.Yhtenäinen raportointikaikille jäsenmaillePuhakan mukaan tulosten raportointitapamuuttuu. Samalla kaikissa 28 jäsenmaassasiirrytään yhtenäiseen raportointiin.– Onneksi meillä on valmiina välineet,joilla tietoa kerätään, Puhakkasanoo. – Se tekee tilanteemme helpommaksikuin monissa jäsenmaissa, joissavälineet eivät ole niin kehittyneet. Yhtenäinenraportointikäytäntö antaa mahdollisuudenseurata EU-tasolla, mitentoimenpiteet vaikuttavat.Aiemmassa vapaaehtoisuuteen perustuvassajärjestelmässä erillistä valvontaaei esimerkiksi energiakatselmuksilletarvittu, koska tarvittavat tiedot saatiintukijärjestelmän kautta.– Vastedes joudumme käyttämäänviranomaisresursseja seurantaan, Puhakkapohtii. – Jää myös nähtäväksi,millaisena uusi tilanne näyttäytyy yrityspuolella,jotka ovat tähän asti sitoutuneetenergiatehokkuuden parantamiseen vapaaehtoisuudenkautta. Yhteisenä intressinäon toki se, etteivät velvoitteet aiheutaylimääräisiä rasitteita yrityksissä.Entä tavallisen kansalaisen näkökulmasta,mikä muuttuu?– Kansalaisille uudella lailla tuskinon arjessa näkyviä seurauksia, sillä toimetkeskittyvät yrityksiin ja kuntiin,Puhakka sanoo.Miten tästä eteenpäin?– Maailma ei tule koskaan valmiiksi,aina voi parantaa ja rimaa korottaa, Puhakkasanoo. – Nykyinen direktiivi jasiitä kansallisesti säädetty energiatehokkuuslakitähtää vuoteen 2020. Lisää onkuitenkin jo tulossa. Parhaillaan neuvotellaanvuoden 2030 energiatehokkuustavoitteistaja toimista, joilla ne saavutetaan.Esimerkkejä sovelluskohteista• Energiatehokkuusdirektiivi jakaantuupariinkymmeneen artiklaan, joissatarkastellaan energiansäästöä ja tarvittaviakeinoja useista näkökulmista.Direktiivin soveltaminen kansalliseenlainsäädäntöön ratkesi neuvotteluvaiheessa,jossa siihen saatiin jäsenvaltioidenerot huomioon ottavia joustoja.Seuraavassa muutama esimerkki, mitendirektiivin artiklat toteutuvat omassatoimeenpanossamme.Artikla 7Artikla 7 edellyttää, että jokaisessa jäsenmaassaon energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä.– Direktiivissä lähdettiin alun perinsiitä, että jäsenvaltioiden tulee ottaakäyttöön energiayhtiöiden velvoiteohjelmia,Heikki Väisänen sanoo. – Niidenavulla olisi säästöjen aikaansaaminenulkoistettu energiayhtiöille. Yhtiöidenvelvollisuudeksi olisi tullut järjestääsäästöä asiakkaittensa energiankäytöstäja myös sen osoittaminen, että toimillaon saavutettu säästöjä.Neuvotteluvaiheen tuloksena artiklaansaatiin vaihtoehto, jonka mukaanjäsenvaltio voi käyttää myös muita toimia,edellyttäen, että niillä saadaan aikaanvastaavat säästöt.– Suomessa artiklan säästövelvoitetoteutetaan isolta osin energiatehokkuussopimuksilla.Ne kattavat vähintäänpuolet tarvittavista säästöistä, Väisänensanoo. Esimerkiksi yksittäisestäsäästöteknologiasta hän nostaa lämpöpumput,jotka tuottavat merkittäviäsäästöjä. – Toinen esimerkki on energiayhtiöidentoteuttamat asiak kaidenneuvontapalvelut, jotka ovat Suomessakansainvälisesti hyvällä tasolla. Liikenteenosalta energiaverojen vaikutustenmukaan laskemisen hyväksytään osaksisäästötavoitetta.Artikla 8Suomessa on tehty vapaaehtoisuuteenperustuvia energiakatselmuksia vuodesta1994.– Yritykset ja kunnat ovat saaneettukea katselmusten tekemiseen, Väisänenkertoo. – Katselmuksia on tehtyvuosittain 400 – 500. Tukea on annettukaikille yrityskoosta riippumatta.Nyt tilanne muuttuu siten, ettäsuurille yrityksille (karkeasti yli 250työntekijän yrityksille) tulee pakollinenkatselmusvelvoite.– Lopullinen tulkinta, mitä täsmällisestitarkoitetaan suurella yrityksellä,täsmentyy alkusyksyn aikana, Väisänensanoo. – Myös katselmusten kriteeristöönsaadaan tarkennuksia lähiaikoina.Ensimmäinen pakollinen energiakatselmuson tehtävä 5.12.2015 mennessä.Sen jälkeen niitä tehdään neljän vuodenvälein.– Katselmuksista tulee nykyistä laajempia,koska tarkasteltavana on yrityksenkoko energiankulutus. Pakollisissakatselmuksissa ei kuitenkaan mennäniin syvälle yksityiskohtiin kuin nykyisessämallissa. Selkeä muutos on se, etteipakollisille katselmuksille voida myöntäätaloudellista tukea.Pk-yritysten näkökulmasta tilannejatkuu nykyisellään. Ne ovat edelleenoikeutettuja tukeen.– Direktiivissä korostuu vahvanahalu edistää edelleen pk-yritysten energiakatselmuksia.Tämä on suomalaistenkannalta tervetullut linjaus, koskakatselmustoiminta on meillä kunnossaja siitä on saatu runsaasti hyviä kokemuksia.Osassa toimialoista on toki tarvettalisätä panostuksia katselmustenlisäämiseen.Artikla 9Suomessa on jo aiemman energiapalveludirektiivinmukaisesti määritelty, mitenenergiankulutusta mitataan ja mitäinformaatioita laskuun kirjataan.– Uutena kohtana direktiivissäoli kaukolämpötalojen lämmön huoneistokohtainenmittaus, Puhakka sanoo.– Tämä olisi ollut toteutuessaansuuri muutos. VTT:n tekemä selvityskuitenkin osoitti, ettei huoneistokohtainenmittaaminen ole kannattavaa.Investointikustannukset eivät kattaisipienehköiksi jääviä säästöjä. Huoneistokohtaistamittausta ei sen vuoksitarvitse ottaa meillä käyttöön. Suomessarakennusten energiatehokkuuson jo nykyisten rakentamismääräystenansios ta hyvällä tasolla.2/201411

Julkiset hankinnatKiertotaloudenmahdollisuudetHollannissa kehitetään systemaattisesti valtiotasollakiertotaloutta hankintojen kautta.TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN•KUVA: Joan Prummel– Hankintoja voidaan hyvin käyttääkannustimena vihreän kiertotaloudenkehittämisessä, sanoi Joan Prummelseminaariesityksessään.Hollannin valtiovarainministeriönhankintapäällikkö Joan Prummelaloittaa Kestävien hankintojen vuosiseminaarissaesitelmänsä dramaattisellakalvolla.– En ole Greenpeacen jäsen, tonginvain jätteitäni.Seminaarissa kuultiin, miten Hollanninvaltio pyrkii edistämään hankintojensakautta kierrätystä tai paremminkinkiertotaloutta.Maapallo ei riitä nykymenollatarpeisiimme– Jos jatkamme elämää nykyiseenmalliin luonnonvaroja tuhlaten, tarvitsemmemaailman yhdeksälle miljardilleihmiselle 3,5 maapallon raakaaineet.On opittava hyödyntämäänkäytettyjä materiaaleja, Prummel perusteleetavoitteen taustoja.Vuodesta 2013 on hallituksen virallisenpolitiikan mukaan maassa kehitettykiertotalouden ymmärrystä jakäytäntöjä hankinnoissa.– Hankintoja voidaan hyvin käyttääkannustimena vihreän kiertotaloudenkehittämisessä. Resursseja ei kertakaikkiaan kannata tuhlata. On myöstoimittava omien puheiden mukaisesti,hän painottaa.Luotettavien laskelmien mukaanHollannin julkisen sektorin on mahdollistatienata vuosittain seitsemänmiljardia euroa ja luoda jopa 54 000uutta työpaikkaa kierrätyksen ja uudelleenkäytön avulla.Kierrättäminenlisää riippumattomuutta– Meillä ei ole paljon omia raakaaineita.Kierrättäminen ja uudelleenkäyttö lisäävät riippumattomuuttaulkoisista resursseista, kiertotalousauttaa siinä.Jotta tilanne muuttuisi, tarvitaanosto-käyttö-jäte-ajattelun tilalle ihanuudenlainen lähestymistapa.Kiertotaloudella tarkoitetaanhyvin suunniteltua taloutta, jossamateriaalien hukkaaminen ja jätteensyntyminen on mahdollisimmanvähäistä.– Oston ja käytön jälkeen on luotavauusiokäyttöä, kunnostamista,remontointia, uusiovalmistusta, korjaamistaja kierrätystä ja sitten käyttö,siis kiertotalous.Prummel toteaa myös, että kuntiaei voi velvoittaa mukaan.– Olemme kuitenkin saaneet neljäsuurinta kaupunkia Amsterdamin,Rotterdamin, Haagin ja Utrechtinosallistumaan tähän uuteen ajatteluun,hän kertoo.Hankkijat ja alihankkijaton koulutettavaPrummel kertoo esimerkkejä, mitenuusia menettelytapoja on onnistuttuluomaan. Valtiolla on Hollannissakaikkiaan 150 000 työntekijää.– Koulutamme hankintayksiköidenhenkilökuntaa kiertotalouteen.Toimistoissa lajitellaan jätteet. Paperinkierrätys on vanha tuttu käytäntö,mutta nyt päätettiin erotella myösmuovit, biojäte, kahvikupit ja sekajäte.Huonekalujen kierrätyksestä tehtiintarjouskilpailu, mutta vain kaksiviidestä alihankkijasta jätti tarjoukseneivätkä nekään pystyneet varmistamaanuudelleen käyttöä. Nyt valtionhallinnollaon oma huonekalujen kierrätysvarasto.– ICT-laitteiden kierrätys on itseasiassa tietoturvallisuuden vuoksikaikkein vaikeinta. Oikeastaan vainyksi suomalaistaustainen firma Blancoon tiedossamme, joka varmistaa muistienluotettavan tyhjentämisen.122/2014

Julkiset hankinnatnen johtaja Markku Järvelä avatessaanVaasassa järjestetyn tilaisuuden.Kevään ensimmäisen seminaarinisäntäkaupungin Joensuun kaupungininsinööriAri Varosen mukaan aiheon pelkästään energiatehokkuusdirektiivinvaatimusten takia erittäin ajankohtainen.– Kaikki ulkovalaistuksen omistajatjoutuvat päättämään, millä ratkaisullavalaistuksesta saadaan riittävänenergiatehokasta ja muiden valaistuksentavoitteiden mukaisia. Valaistuksenkehittämisestä on edelleen hyvinpaljon epätietoisuutta: tarvitaan lisäätietoa ja varmuutta toimenpiteidenvalintaan.Katuvalaistuksen energiatehokkuudenparantamishankkeisiin sopiihyvin ESCO-palvelu. ESCO-hankkeissaESCO-toimija ottaa kokonaisvastuunhankkeen toteutuksesta jainvestointi rahoitetaan kokonaan taiosin palvelukauden aikaisilla säästöillä.– ESCO-toimija takaa lupaamansasäästöt sopimuskaudelta sekä palvelunlaadun pysyvyyden. Valaistushankkeissalaadun pysyvyyden takaaminenja todentaminen on tärkeää, joten sii-Jyväskylä viitoittaa tietätehokkaaseen ulkovalaistukseenJyväskylä on saavuttanut noin 40 prosentin säästötkaupungin ulkovalaistusverkon energiankulutuksessa.TEKSTI: Kirsi-Maaria Forssell•KUVA: Juhana KOnttinen / Jyväskylän kaupunkiJyväskylän kaupungin ratkaisujaja hyviä kokemuksia on esiteltysyksystä 2013 alkaen kunnille ja kaupungeillesuunnatuissa seminaareissaOulussa, Joensuussa, Vaasassa ja Jyväskylässä.Suuren suosion saaneisiin tilaisuuksiinon osallistunut 312 edustajaayli 50 eri kunnasta ja kaupungista.EU:n EcoDesign-direktiivi velvoittaakuntia mittaviin valaistusuudistuksiinlähivuosina. Katu- jakaupunkivalaistuksessa on valtavasäästöpotentiaali, mutta muutoksetovat käynnistyneet Suomen kunnissahitaasti. Jyväskylässä on viime vuosinaponnisteltu valaistuksen saneeraamiseneteen, minkä ansiosta energiatehokkuusdirektiivinvelvoittamat muutoksetovat toteutuneet alle tavoiteajanja sähköä on säästynyt vuosittain jopakuusi miljoonaa kilowattituntia.– Kaupungeilla on samat haasteetulkovalaistuksessa ja talous ohjaaratkaisuja. Vaasassa on vielä lamppujenvaihdossa savottaa, sen lisäksi onhyvä miettiä valon esteettistä puolta.Valo voi olla yksi vetovoimatekijä, jaJyväskylä on tehnyt hyvää työtä tässäasiassa, totesi Vaasan kaupungin tekni-hen on hyvä kiinnittää erityistä huomiotatilaajan ja toimijan välisessäESCO-sopimuksessa, korostaa johtavaasiantuntija Pertti Koski Motiva Oy:stä.Energiansäästöön liittyvien kysymyksienlisäksi Jyväskylän Ulkovalaistuksenvalistushankkeen järjestämissäseminaareissa on käyty vilkasta keskusteluamuun muassa kaupunkivalaistuksentulevaisuuden visoista sekä valaistuksenrakentamisen ja saneerauk senmahdollisista rahoituskanavista sekäkatuvalaistuksen elinkaarikustannuksistaja valaistuksen kilpailutuksenhaasteista. Seminaarikiertueen aineistoihinvoi tutustua hankkeen verkkosivuilla.Ulkovalaistuksen valistushankkeentavoitteena on tukea Suomenkuntia ulkovalaistuksen muutoshaasteissahyödyntämällä Jyväskylän kokemuksiaja tietotaitoa. Valistushankettarahoittaa ELY-keskus, ja toteutuksessaovat Jyväskylän lisäksi mukana Oulun,Joensuun ja Vaasan kaupungit sekäKiinteistöliitto, Kuntaliitto sekä SuomenValoteknillinen Seura.• valonkaupunki.jyvaskyla.fi/projektit/seminaarikiertueJyväskylän Lutakon puisto on valaistuledivaloilla.2/201413

ResurssitehokkuusKäytännönläheistävastuullisuustyötä avoiminKemianteollisuuden kansainvälinen Responsible Care-ohjelma on teollisuuden pitkäikäisin ja tunnustetuinvapaaehtoinen ohjelma, joka tukee kestävää kehitystä.Responsible Care -ohjelmassaSuomessa onmukana 100 yritystäkemianteollisuuden eritoimialoilta. Näissä yrityksissätyöskentelee yli20 000 henkilöä. Tiedotkattavat yli 80 prosenttiakemianteollisuudentuotannosta. Vastuullisuustyönetenemistäseurataan indikaattoreilla,jotka kattavat kemianteollisuudenkokotoimintakentän.Kansainvälinen Responsible Care-ohjelma on jo 20 vuoden ajan ollutSuomessa kemian alan toiminta- jaajattelumalli kestävän kehityksen kysymyksissä.Ohjelman on pitänyt elinvoimaisenasen jatkuva kehittyminen.Tuloksia on saavutettu järjestelmälliselläkäytännön yhteistyöllä jajakamalla parhaita käytäntöjä. Keskeistäon ollut suorituskyvyn jatkuvaparantaminen. Tuloksia on seurattusystemaattisesti mittareilla, jotka kattavatkemianteollisuuden koko toimintakentän.Aikaansaannoksia eikuitenkaan jäädä ihailemaan, vaan työkokonaisvaltaisen vastuullisuuden sarallajatkuu. Se työ tehdään tekemällä,ei julistamalla.Takana pitkäjänteinenja globaali kehitystyöAlussa vastuullisuustyön pääpaino olituotannon päästöjen vähentämisessä.2010-luvulle tultaessa keskiössä ovatluonnonvarojen kestävä käyttö, energia-ja materiaalitehokas sekä turvallinentuotanto ja hyvinvoiva henkilöstö,vastuu tuotteesta koko elinkaaren ajansekä avoin sidosryhmäyhteistyö.– Erityisesti kemianteollisuus koettiinlänsimaissa haittoja aiheuttavanateollisuudenalana 1970- ja 1980-luvuilla.Kantapään kautta opimme, ettäselittely ei auta. Oli tartuttava toimeen,kertoo emeritusjohtaja Aimo Kastinenohjelman käyttöönoton alkuajoista.Länsi-Euroopassa kemianteollisuudenjärjestö Cefic oli aktiivinen toimija.Aimo Kastinen toimi Kemianteollisuusry:n Ympäristö-, terveys- ja turvallisuussektorinjohtajana jo 1990-luvunalussa, jolloin Responsible Care-ohjelmalanseerattiin Suomessa.– Me osallistuimme järjestön kokouksiin,joissa ohjelma ja sen perusteettulivat tutuiksi. Teimme rohkeastiSuomen oloihin soveltuvan ohjelmanja painotimme ympäristöön, terveyteenja turvallisuuteen vaikuttavientekijöiden mittaamista ja mittaustulostensystemaattista seuraamistajatkuvan parantamisen konkretisoimiseksi.Monissa muissa maissa tämäosa-alue tuli käyttöön paljon myöhemmin,Kastinen kertoo.Jatkuvasti kehittyväei sammaloidu”Jämähtäminen” ei kuulu suomalaisenohjelman sanavarastoon, vaan senvahvuus on systemaattinen kehitystyö.Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti vastaamaanvastuullisuustyön haasteita. Kunne muuttuvat, niin muuttuvat myösohjelman painopisteet.Pari vuotta sitten ohjelmaa ja senpainopistealueita tarkasteltiin perusteellisestija vuorovaikutuksessa sidosryhmien− muiden muassa palkansaajajärjestöjen− kanssa. Syntyi vahvanäkemys siitä, miten kemianteollisuusSuomessa etenee kohti kestävää tulevaisuutta.TEKSTI: SARI KASTE•KUVA: RODEO / Lehtikuva– Edessä on paljon raakaa työtä.Jakamalla parhaita käytäntöjä, avoimellasidosryhmäyhteistyöllä, jokapäiväisilläarjen teoilla sekä luomallakumppanuuksia, jotka auttavat luomaanyritysten käyttöön käytännöntyökaluja, vievät kehitystä eteenpäin.Edelläkävijän osa on näyttää suuntaa,kertoo osastopäällikkö Sami NikanderKemianteollisuus ry:stä.Energiatehokkuus tavoitteenaEuroopan laajuisestiEnergia on kemianteollisuudelle tärkeäraaka-aine. Alan osuus Suomenenergiankulutuksesta on kahdeksanprosenttia. Energiatehokkuutta edistetäänniin kansallisesti kuin kansainvälisesti.Kaksi kolmesta ResponsibleCare -ohjelman yrityksestä on mukanakansallisessa energiatehokkuussopimusjärjestelmässä.Kemianteollisuuden eurooppalaisenjärjestön Ceficin (The EuropeanChemical Industry Council) laatimaenergiatehokkuuteen painottuva kansainvälinenCare+ on muokattu Suomenoloja vastaavaksi. Ohjelma tarjoaatietoa ja työkaluja, joiden avullayritykset voivat arvioida ja parantaaomaa energiatehokkuuttaan. Tehostuneellaenergiankäytöllä on säästettyluonnonvaroja ja yritysten kannattavuuson parantunut. Samalla yrityksetovat oppineet hahmottamaan, miteninvestoinnit energiatehokkuuteen lisäävättuottavuutta.Keväällä 2013 käynnistyi kemianteollisuudenyhteinen, Euroopanlaajuinen SPiCE3-sektorihanke, jossavaihdetaan hyviä käytäntöjä ja kehitetäänyhteisiä työkaluja energiatehokkuudenkehittämiseksi. Suomessa hankettavahvistetaan myös omaehtoisellateemaan keskittyvällä kummiverkostotoiminnalla.– Ainutlaatuista tässä on se, että työtehdään Euroopan laajuisesti. Hyviäkäytäntöjä jatkojalostetaan työpajoissa142/2014

ResurssitehokkuuskorteinKäytännön yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia.ja seminaareissa, joita Kemianteollisuusjärjestää yhteistyössä Motivan kanssa.Teema kiteytyy seminaarista toiseen jasamalla myös tutustutaan seminaaripaikanenergiatehokkuustyöhön, SamiNikander kertoo.Hankkeen kolmannen seminaarinsuunnittelu on käynnissä. Tarkoituksenaon sukeltaa entistä syvemmälleenergiatehokkuuteen ja parhaidenkäytäntöjen jakamiseen.– Kemianteollisuus on aloitteellisellatoiminnallaan noussut johtavaksialan energiatehokkuuden edelläkävijäksimyös Euroopassa. Jokapäiväinentyö asian edistämiseksi käytännöntasolla SPiCE3-projektissa edesauttaaloistavasti myös Suomen ResponsibleCare -ohjelman tavoitteita, iloitsee Ceficinenergia ja ilmastopolitiikan päällikköMartina Beitke.Resurssitehokkuusnousee keskiöönMotiva Oy ja Kemianteollisuus rytoteuttivat vuonna 2013 yhteistyöhankkeen,jossa haettiin keinoja materiaalitehokkuudenedistämiseen.Ensimmäisenä toimialana Suomessakemianteollisuudella on nyt käytettävissääntoimialakohtaisia indikaattoreita,joilla voidaan seuratamateriaalitehokkuuden kehitystä. Indikaattoritkerätään osana ResponsibleCare -ohjelman indikaattoreita. Kemianteollisuusonkin ensimmäinen toimialaSuomessa, joka räätälöi itselleenmateriaalitehokkuuden indikaattorit.Tämä kuvastaa hyvin toimialan haluaolla edelläkävijä ja suunnannäyttäjäkestävän kehityksen edistämisessä.Yrityksille on myös tarjolla hankkeessapilotoitu materiaalikatselmusmalli.Uusi työkalu antaa mahdollisuuksiamyös resurssitehokkuudenkokonaisvaltaiseen tarkasteluun yritystasollasekä valmiuden tuottaa tuoteketjutarkasteluuntarvittavia tietoja.• www.kemianteollisuus.fi/fi/tietoaalasta/rc20/mika-responsible-care/• www.spice3.eu• www.energiatehokkuussopimukset.fi2/201415

Rakentaminen ja asuminenYhteinen näkemyslähes nollaenergiarakentamiseenYmpäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT ry:n jaLVI-talotekniikkateollisuus ry:n käynnistämässäFInZEB-hankkeessa kiteytetään rakennusalan yhteinennäkemys siitä, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä”lähes nollaenergiarakennuksilla”.TEKSTI: KIRSI-MAARIA FORSSELL•Kuva: Kari Palsila / Saint-Gobain Rakennustuotteet OyFInZEB-hankkeessa määritellään, milletasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukseteri rakennustyypeillä on asetettava.Tarkoitus on, että hankkeen tulokset vaikuttavatsuoraan normiohjaukseen ja alan koulutukseen.Keväällä 2014 käynnistyneessä hankkeessanäkemyksiä ja määritelmiä sekä tietoaja kokemuksia toteutuneista kohteista kootaanavoimissa työpajoissa, joita järjestetäänneljä. Työpajojen tuottamat esitykset ovatkaikkien nähtävillä hankkeen verkkosivuilla.FInZEB-hankkeeseen osallistuu Suomenjohtavia energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijoita.Pääkonsulttina toimii GranlundOy. Hankkeen on tarkoitus päättyä keväällä2015.EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi(EPBD) on edellyttänyt useita kansallisiaohjaustoimia rakennusten energiatehokkuudenparantamiseksi. Niitä ovat olleetesimerkiksi uudis- ja korjausrakentamisenenergiamääräykset sekä energiatodistuskäytäntö.− Yhteisen hankkeen avulla saamme teollisuudeltatärkeää käytännönläheistä tietoasiitä, miten Suomessa kyetään tekemään järkevästierittäin energiatehokkaita rakennuksiaja minkälaisia vaatimuksia niille on asetettava.Tarkoitus on myös vauhdittaa yrityksiä prosessien,menetelmien ja tuotteiden kehittämi-Pientalorakentajien kannattaatutustua muiden rakentajienkokemuksiin Energiatehokaskoti.fisivustolla,jossa esitellään muunmuassa kuvan talo Villa Isover.162/2014

TranssmartJoka ikinen litraSuomessa tuotettuabiopolttoainetta vähentäätuontienergian tarvetta,sanoo Timo Huhtisaari.Suomesta kestävänliikenteen mallimaaTransSmart-tutkimusohjelmajärjestää 9. lokakuuta klo 8.30alkaen seminaarin Finlandia-talossa.Tilaisuus on askel kohtiTransSmart-visiota Suomestakestävän liikenteen mallimaana.Pääteemat ovat energia, ajoneuvot,älypalvelut ja liikennejärjestelmä.Motiva järjestääTransSmart-seminaarin rinnallaFinlandia-talossa liikenteenCleantech-hankinnoista tilaajatoimittajatilaisuudenjulkisellesektorille. Yhdessä tilaisuudetovat ikkuna liikenteen tulevaisuuteen.Ilmoittautumiset Motivan tapahtumakalenterinkautta.• www.motiva.fi >ajankohtaista>tapahtumat202/2014

TranssmartÖljyaikakaudestabiotalouteenMaailman raakaöljyvarat ehtyvät javaihtoehtoja öljylle etsitään intensiivisesti.Metsävaroiltaan rikas Suomivoisi siirtyä öljyaikakaudesta biotalouteenedelläkävijöiden joukossa.Biotalous voimistuu myös liikenteessä.Muita• TEKSTI: SIRPA MUSTONEN •Kuva: Petri KuokkaVTT:n tutkijoiden mukaan tulevaisuusnäyttää Suomessa nykyistäparemmalta, jos uudentyyppisen, biotalouteenperustuvan yhteiskunnankehittäminen otetaan tosissaan. Ainakin20–30 vuotta kestävä siirtyminenbiotalouteen edellyttää kuluttajiltasopeutumista ja yrityksiltä riskinottokykyäja merkittäviä investointeja.Valtionhallinnon päätöksentekijöiltämuutos vaatii pitkäjänteistä tukea.Siirtymäkaudella muutosta pohjustavattutkimusohjelmat. NelivuotinenTransSmart-tutkimusohjelma tavoitteleeälykästä ja vähähiilistä energiaakäyttävää liikennettä.Biopolttoaineitaraskaaseen liikenteeseenYksi tutkimusohjelman monista hankkeistaon 2GBioPilot, jonka päärahoittajaon Tekes. Siinä tavoitellaan uusiaraskaan kaluston markkinoita kestävänkehityksen biopolttoaineille, etanolin,biokaasun ja metsäpohjaisen parafiinisendieselpolttoaineen tarjonnankasvua sekä toimivaa mallia tuottajien,jakelijoiden, autonvalmistajien ja käyttäjienvälille.Hankkeessa tutkitaan kolmea kestävänkehityksen mukaista toisen sukupolvenbiopolttoainekonseptia: 1)lisäaineistettua dieseletanolia, 2) biometaaniaja 3) mäntyöljyyn perustuvaaparafiinista dieselpolttoainetta. Yrityshankkeidenvarsinaisia osapuolia ovatNeot (North European Oil Trade), St1,UPM, Itella ja Stara. Rinnalla on VTT:ntutkimuslaitoshanke. VTT:n roolina onkehittää vaihtoehtopolttoaineiden pakokaasumittausmenetelmiä,ylläpitääkansainvälisiä yhteyksiä IEA:n suuntaanja koordinoida, raportoida sekäarvioida yrityshankkeita.kokonaishankkeeseen kytkeytyviätahoja ovat mm. HelsinginSeudun Liikenne, Helsingin Bussiliikenne,Veolia Transport, Scania(Ruotsi), Scania Finland, Volvo TrucksFinland, Gasum ja Neste Oil.− Hienoa saada näin monta toimijaasaman pöydän ääreen puhaltamaanyhteen hiileen. Edistykselliset biopolttoaineetovat merkittävä mahdollisuusSuomelle, sanoo TransSmart-ohjelmaajohtava tutkimusprofessori Nils-OlofNylund VTT:ltä.Biotalous perustuu luonnonvarojenjärkevään, kestäväänkäyttöön ja se liittyy tulevaisuudessalähes kaikkeentoimintaan. Tutkijoidenmukaan biotalous voisi sitoayhteen erilaisia teknologioita,markkinoita ja toimintatapoja.Se yhdistää tulevaisuudessaerilaisia teollisuudenaloja ja kestävänkehityksen ajattelutavan liiketoimintaan.Positiivinen vaikutuskansantalouteen− Joka ikinen litra Suomessa tuotettuabiopolttoainetta vähentää tuontienergiaaja pienentää Suomen kauppataseenvajetta. Sillä on todella suuri positiivinenvaikutus kansantalouteen jatyöllisyyteen sekä liikenteen päästöjenvähentämiseen Suomessa, toteaa biopolttoaineisiinerikoistunut asiantuntijaTimo Huhtisaari Neot-yhtiöstä.Neot on St1:n, Shellin ja ABC-asemienpolttoaineiden hankintayhtiö. Sehuolehtii dieseletanolin hankinnastamyös 2GBioPilot-hankkeen bussikokeiluun.Huhtisaaren mielestä dieseletanolion kiinnostava tuote, muttaSuomen kilpailukykyä ja energiahuoltoaon katsottava kokonaisuutena,jossa huomioidaan kaikkien toimijoidenpolttoainetuotteet.− Kaikki hyötyvät yhteistyöstä.2GBioPilot-hankkeessa todennetaanbiopolttoainetuotteiden konkreettinentoimivuus Suomessa. Tämä ontärkeää, jotta saataisiin suomalaisetkuljetus- ja bussiyhtiöt investoimaanuudentyyppiseen kalustoon, Huhtisaarijatkaa.Edistykselliset biopolttoaineetovat merkittävä mahdollisuusSuomelle.Helsingin Seudun Liikenteellä(HSL) on kunnianhimoiset päästöjenvähentämistavoitteet ja ympäristöbonusjärjestelmä,joka palkitseeedelläkävijäbussiyhtiöitä antamallaniille rahallista korvausta päästöjä vähentävänteknologian korkeammistakustannuksista. HSL arvioi teknologianeutraalisti,mitä ympäristöhyötyjäkullakin teknologialla saavutetaan jakuinka paljon pisteitä niiden avulla onmahdollista saada. 2GBioPilot-hankekonkretisoi esimerkiksi sitä, kuinkapaljon ympäristöbonuspisteitä bussiyhtiötvoivat kilpailutuksessa saadadieseletanolin käytöllä.Scanian kaksi dieseletanolibussiasaatiin koekäyttöön Helsingissä viimemarraskuussa HSL:n linjalla 41 KampistaKannelmäkeen Helsingin BussiliikenneOy:n (Helb) liikennöimälläreitillä. Toistaiseksi kokemukset ovatolleet varsin hyviä. VTT hoitaa bussientestauksen sekä päästöjen ja kulutuksenseurannan.Huhtisaaren mukaan dieseletanolibussienavulla pystyttäisiin vähentämäänmerkittävästi sekä lähi- ettähiilidioksidipäästöjä suurimmissakaupungeissa Suomessa.− Vaihtoehtoja pitäisi katsoa avoiminsilmin. Vuoteen 2030 mennessäsähköinen liikenne ei vielä syrjäytänestemäisiä polttoaineita. Infrastruktuuriniitä varten on jo olemassa eikäsiirtyminen fossiilisista polttoaineistabiopolttoaineisiin vaadi suuria investointeja,Huhtisaari pohtii.Hän harmittelee sitä, että EU onikään kuin korjannut kurssia biopolttoaineistamuihin vaihtoehtoihin,vaikka juuri biopolttoaineiden avullaolisi mahdollista saada aikaiseksimerkittäviä päästövähennyksiä sekäraskaassa liikenteessä että henkilöautopuolellajo lähivuosina.• www.transsmart.fi2/201421

ElvariSäästä jopa satasia sähkölämSähkölämmitys mielletään usein energiasyöpöksi jakalliiksi pientalon lämmitysvaihtoehdoksi. Näin eikuitenkaan välttämättä ole. Sähkölämmittäjällä on mahdollisuusottaa käyttöön erilaisia keinoja, joiden avullalämmitykseen kuluva sähkön määrä pysyy maltillisena.TEKSTI: SARI KASTE•Kuva: ISMO PEKKARINEN / LehtikuvaSähkölämmityksen tehostamisohjelmaElvarin useassa sähkölämmitteisessäpilottikohteessa lämmityssähkönkulutus on pienentynyt noin30–40 prosenttia ainoastaan eri tilojenlämpötiloja säätämällä ja pienillä investoinneillauuteen tekniikkaan. Siisnoin 120 m 2 kodissa, jossa sähköä onvuodessa kulunut ennen toimenpiteitänoin 20 000 kWh, vuotuinen kulutuson tippunut 12 000 –14 000 kilowattituntiin.Muutos lähtee asukkaastaTalon asukkaat ovat pääroolissa, kuntavoitellaan energiatehokkuutta tailämmityssähkönkulutuksen pienentämistä.Kulutukseen vaikuttaa voimakkaimminsisälämpötilojen säätäminenja pitäminen oikeina.Suora sähkölämmitys sopii erinomaisestilämmittämisen energiatehokkaaseenperiaatteeseen eli lämmöntuottamiseen sinne missä sitä tarvitaan.Tyhjää taloa tai tilaa on turha lämmittää,joten lämpötilan alentaminenpoissaolojen, kuten lomien ajaksi, onkannattavaa.Energiatehokkuuden perustoimet• aseta ja pidä sisälämpötilat lämmitetyissätiloissa suositustenmukaisina– oleskelutilat 20–21 °C– makuuhuoneet 18–20 °C– varasto 12 °C– autotalli 5 °C• estä hallitsemattomat ilmavuodot• käytä ilmanvaihtoa aina käyttötarpeenmukaan.Kerran kunnolla tehtyjen säätötoimieneteen ei myöhemmin tarvitseenää ponnistella ja muuttuneisiin lämpötiloihintottuu, kun lämpötilaa alennetaanpienin askelin. Säännöllistäkulutuksen ja lämpötilojen seurantaakannattaa toki tehdä.– Nykyisin säästötoimien vaikutustavoi myös seurata entistä helpommin,kunhan kirjautuu netissäoman sähkönjakeluverkkoyhtiönsätai sähkönmyyjänsä sivuilla olevaanenergiankulutuksen seurantapalveluun.Yleensä eilisen päivän kulutustietojavoi katsella jo puoleenpäiväänmennessä, kannustaa Pekka SalomaaEnergiateollisuus ry:stä.– Teemme arkisia ympäristötekojapäivittäin, emme esimerkiksi heitä roskialuontoon ja viemme pullot kierrätykseen.Miksi emme miellä sähkönkäytönvähentämistä yhtä tärkeäksiteoksi, kun sen ympäristövaikutuksetovat merkittäviä ja sitä voi tehdä jokapäivä, toteaa Elvari-hankkeen vetäjäPäivi Suur-Uski Motivasta.Harkitse tarkkaanlämmitysmuodon vaihtamistaVallitseva mielikuva on, että sähkölämmitysolisi huono ja kannattamatonlämmitysvaihtoehto. Pientalonsähkölämmityksen vaihtaminen toiseenlämmitysmuotoon on kuitenkiniso investointi, jota ei helposti käännetäkannattavaksi. Lämmitystavanvaihtoon ei kannata ryhtyä ennen kuinon selvittänyt, voiko vaikkapa säätöjämuuttamalla taikka pienillä investoinneilla,kuten lisälämmönlähteellä, vähentääsähkönkulutusta.Investoinnin tarve ja toimenpiteensoveltuvuus on aina asunto- ja asukaskohtaista,eikä yleispäteviä neuvojaole. Suoran sähkölämmityksen vaihtaminenon harvoin kannattavaa, koskakoko lämmönjakojärjestelmän muutoson mittava investointi. Vesikiertoisensähkölämmityksen vaihtaminenesimerkiksi pellettiin tai maalämpöönon yksinkertaisempaa, kun tarvittavalämmönjakojärjestelmä on jo olemassa,mutta investointi muutokseenon siltikin suuri ja se kannattaa harkitatarkoin.242/2014

ElvarimityslaskussaElvari on Motivan koordinoima yhteistyöhanke,jolla tehostetaan sähkölämmitteistenpientalojen energiankäyttöä. Elvarissa ovatmukana energia-alalta: Energiapolar Oy,Energiateollisuus ry, Helsingin Energia,JE-Siirto Oy ja Ryhmä 4 (Järvi-SuomenEnergia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy,PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima VerkkoOy) ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy,Scanoffice Oy sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliittoSTUL ry.Sähkölämmittäjänhelpot tehostamistoimetIlmalämpöpumppu on usein helpposuoran sähkölämmityksen tehostaja.Tosin Elvarin pilottikohteissa on käynytilmi, että muillakin keinoin voi samaanlopputulokseen päästä. Ahkeranpuun ja tulisijan käyttäjän sähkönkulutusvoi olla jo tasolla, jossa lämpöpumpunhyöty jää vähäiseksi.Elvarin pilottikohteissa on selvinnytmyös, että lämmittimien ja termostaattienuusimisella sekä lisäämällälämmitykseen aikaohjaus, saadaan säätöihinlisää tarkkuutta ja lämmityksenohjaus paranee merkittävästi.– Markkinoilla kaivataan puolueetontatietoa sähkölämmityksen tehokkuudesta,mahdollisuuksista ja käyttökelpoisuudesta.Tietoa ei ole olemassariittävästi, vaan lämmitysmarkkinoitaja -valintoja ohjaavat mielikuvat jalaitekauppiaat, sanoo Arto SaastamoinenSTUL:sta, joka on myös mukanaElvari-hankkeessa.Onnistuminen ja hyvät tuloksetkannustavat jatkamaanElvarin pilottikohteissa on testattu erikeinoja lämmityskulutuksen pienentämiseen.Esimerkiksi säätämällä lämminvesivaraajanveden lämpötila 80asteesta 60 asteeseen syntyy säästöjävuositasolla jo merkittävästi. Useitamuitakin keinoja on kokeiltu, muttaniiden vaikutukset ja soveltuvuus erikotitalouksille vaihtelevat suuresti.Merkittäviä tuloksia on saatu asentamallaaikaohjatut termostaatit kylpyhuoneensähköiseen lattialämmitykseen.Toimenpiteellä on lähes puolitettutilan lämmittämiseen käytetty energia.Tämä tarkoittaa tavanomaisen pientalonkylpyhuoneessa noin 1 000 kWhvuodessa. Jos kaikkiin kylpyhuoneisiin,joissa on sähköllä toimiva lattialämmitys,asennettaisiin aikaohjattu termostaatti,saataisiin valtakunnan tasollamerkittäviä säästöjä.– Hankkeessa saadut sähkönkäytöntehostamisen tulokset ovat olleethämmästyttäviä. Kaikista sähkölämmittäjistäei varmaan tule aivan samanlaisiatehosäästäjiä kuin näistäElvarin pilottikohteista, mutta merkittäviäsäästöjä on saatavissa yllättävänkinhelposti ja edullisesti, toteaa myösSalomaa.• Päivi Suur-Uski, 0424 281 243,paivi.suur-uski@motiva.fi,Motiva2/201425

Uusiutuva EnergiaEnergiakierros markkinoisuomalaista osaamistaMotivan verkkosivuilla julkistettuEnergiakierros-palvelu tarjoaa tietoaja mahdollisuuden kertoa uusimmistaenergia-alan tuotteista. Palveluunkootaan suomalaista energiaosaamista jamielenkiintoisia vierailukohteita.TEKSTI: SIRPA MUSTONEN•Kuva: Jari AaltoSuomalainen energiasektori ontehnyt ennakkoluulottomasti jaluovasti asioita toisin. Tarkoituksenaon paitsi vähentää päästöjä myös lisätäkotimaisten ja uusiutuvien energialähteidenkäyttöä sekä tehostaa tuotantoprosesseja.Erityisesti bioenergianja siihen liittyvien ratkaisujen sarallaSuomi on edelläkävijämaa.– Energiakierros on tarkoitettusuomalaisille yrityksille, jotka haluavatmarkkinoida tuotteitaan tai palvelujaanSuomessa ja ulkomailla referenssienkautta. Palvelussa esitellään tällähetkellä pääasiassa energiaan liittyviätuotteita ja palveluja, mutta muutakincleantechiä sinne voidaan sisällyttää,sanoo asiantuntija Kirsi Sivonen Motivasta.Palvelu tarjoaa hankkijoille mielenkiintoisiaesimerkkejä energiaratkaisuista.Kohteista voi myöhemminkoota todellisen tutustumiskierroksen.Lisäksi se on työkalu Suomen vientiäedistäville tahoille, jotka voivat esitelläsuomalaista osaamista referenssienkautta.– Toivomme mukaan lisää yrityksiä,joilla on kiinnostusta myydä palvelujaanja tuotteitaan myös ulkomaille,lisää ryhmäpäällikkö Timo Määttä.Jo nyt mukana on vientiin tähtääviäyrityksiä, kuten kaasutukseenperustuvia pienvoimalaitoksia ja-lämpölaitoksia valmistavat Ekogen jaGasek sekä biokaasulaitoksia valmistavaMetener Oy.Liittyjille luvassa näkyvyyttäEnergiakierrosta markkinoidaan aktiivisestisekä Suomessa että ulkomaillahyödyntäen Motivan ja partnereidenverkostoja ja kanavia.Sivosen mukaan yrityksiltä ja yhteistyökumppaneiltakerätään syksynaikana kommentteja ja näkemyksiäsiitä, mihin suuntaan energiakierrostapitäisi kehittää, jotta se palvelisi parhaitenkansainvälisille markkinoilletähtääviä suomalaisyrityksiä. Palvelulleetsitään myös uusi kansainvälisempinimi.• www.motiva.fi/energiakierrosKirsi Sivonen toivoo yhteydenottoja suomalaisyrityksiltä, jotka haluavat markkinoida tuotteitaan tai palveluitaan referenssien kautta.2/201427

näkökulmaTarja HeikkonenAamupostin toimittajaympäristökasvattajaMedia keke-änkyränkäännytykseenMitä tekemistä on lehtialalla ja kestävällä kehityksellä?Kasvattaako lehtityö muuta kuin paperinkeräyspinoja?Lähes jokainen sanomalehti on jossainmuodossa luettavissa myös sähköisesti.Moni yritys sertifioi, koulut ja päiväkodit tekevätkestävän kehityksen ohjelmia, kunnat sitoutuvatenergiansäästöön ja haastavat asukkaita ilmastotalkoisiin.Mitä tekevät lehtitalot? Fuusioivat, keskittävätja säästävät. Sana ympäristö loistaa poissaolollaan.Vai oletteko nähneet lehtitalojen katoilla aurinkopaneeleitatai mainoksia ympäristövastuusta? Medianympäristöpäiviä?* * *Hyvinkään ja Riihimäen seudun paikallislehti Aamupostiotti rohkean askelen kohti kestävää kehitystä.Laadin opinnäytetyönä lehdelle kestävän kehityksenohjelman. Yllätys oli, että paikallislehti täyttääjo monet kestävän kehityksen kriteerit.Aamupostin työmatka- ja työssäliikkumiskyselytoi esiin, että automatkat ovat kohtuullisen lyhyitä.Työntekijät asuvat lähellä. Pyöräilyä harrastetaan joahkerasti. Työntekijöidenkin toive työpaikkapyörästäon etenemässä. Videoneuvottelukäytäntö onkonsernissa jo osittain käytössä ja sitä lisätään.Yrityksen sosiaalinenvastuukin oliMedia voisi pitää yllätys: paikallisuus onvalttia markkinoinnissaja levikkityössä.enemmän esilläympäristöasioita Aamupostin Lystilauantaieli kierrätyspäiväon suosittu. Kirpputoripöydätvarataan alta aikayksikön. Lehti on mukanamessuilla ja tapahtumissa hyödyntäen paikallisia palveluita.Lehti on suosittu harjoittelupaikka nuorille.LiikenneArkiliikunnastaterveyttä ja hyväämieltäEuroopan Liikkujan viikkoa vietetäänvuosittain 16.–22.9.TEKSTI: SIRPA MUSTONEN•Kuvat: Rodeo / Lehtikuva, Jere Nieminen / SAM’S AGENCYTänä vuonna Liikkujan viikonteemana on hyvä elämä ja mukaankutsutaan taas kunnat, järjestöt,yritykset ja aivan tavallisetliikkujat. Kampanjan suojelijanajatkava artisti Paleface alias KarriMiettinen on äänessä kampanjantiimoilta Radio Novalla syyskuussa.Palefacen mielestä hyvä elämäja liikkuminen kytkeytyvät yhteenjoukkoliikenteessä liikkuessa, kunmatkustaessaan voi samalla tehdäjotain muuta hyödyllistä. Kaikenlisäksi joukkoliikenteessä matkustaminenvoi olla meditatiivista jamukavaa.− Matkustaessa voi samallatehdä hyödyllisiä asioita sen sijaan,että puristaisi autonrattia ja kiroilisimuille autoilijoille. Hiljattain oltiinperheen kanssa interreilaamassajunalla Euroopassa ja se muistuttisiitä, että matkustaminen voi ollakivaa, Paleface sanoo.Hyvään ja palkitsevaan elämäänliittyy hänen mielestään hyväomatunto esimerkiksi siitä, kunei tärvää ympärillä olevaa luontoa.Keikkamatkoilla ulkomaillailmaisen joukkoliikenteen kyytiinpäässyt Paleface ihmettelee, mikseise voisi olla Suomessakin mahdollinen.Hän uskoo sen olevan keino,joka parhaiten vähentäisi yksityisautoilua.Muusikon työssä riittäähyötyliikuntaaTänä vuonna on julkisuudessa keskusteltupaljon istumiseen perustuvannyky-yhteiskunnan ja työkulttuurinterveyshaitoista. Staattinen* * *Media voisi myös pitää enemmän esillä ympäristöasioita.Aina on niitä, jotka voivat ajatella, ettei omillateoilla kotona tai työpaikalla ole merkitystä. Mediallaon kaikki valttikortit oikean tiedon jakamisessa.Kerrotaan selkeästi, yksinkertaisesti ja tehdään helpoksi.Hyviä keinoja ovat myös osallistaminen jakampanjat.Kampanjan suojelijana jatkava Paleface alias Karri Miettinen on äänessäkampanjan tiimoilta Radio Novalla syyskuussa.302/2014

UPM kehittäätyömatkaliikkumistaLiikenne• UPM osallistuu Motivan vetämään työmatkaliikkumistakehittävään hankkeeseenosana omaa globaalia Focus on Health -ohjelmaansa.Syksyn aikana UPM:n Helsingintoimipisteessä toteutetaan kysely, jonka tulostenperusteella yhtiössä kampanjoidaanfiksun liikkumisen puolesta ja kannustetaantyöntekijöitä järkeviin liikkumisvalintoihin.Työmatkaliikenteen suunnittelu tukeeyhtiön ympäristö-, energiatehokkuus- jatyöhyvinvointitavoitteiden saavuttamista.Joukkoliikenteessä matkustaessa voi samallatehdä jotain muuta hyödyllistä.paikallaan olo tietokoneen ääressäon osoittautunut yllättävän epäterveelliseksi.Muusikon työssä sensijaan liikettä tulee tavallista enemmän.− Jokainen keikka on hyötyliikuntaa.Joskus tuntuu siltä, ettäolen osa-aikainen aerobic-ohjaaja.Pelkästään sisällä istuminen ei olekenellekään kovin kehittävää. Se onjokaisen isän ja äidin haaste saadalapset välillä ulos ovesta.Keväällä julkaistulla uudellaMull’ on lupa -singlellään Palefaceottaa vahvasti kantaa ilmaisunvapaudenpuolesta. Taustalaulajat toistavat”Mull’ on lupa kävellä kadulla,ainakin vielä, mull’ on lupa halutamuutosta, olla jotakin mieltä”. Lauluhansopii mainiosti myös meilleliikkumisen parissa työtä tekeville.− Kuulija tulkitsee laulun haluamallaantavalla. Sehän se onkinlyriikan kauneus, vastaa muusikko.Videokilpailu haastoi nuoretOmilla poluilla -videokilpailuhaastoi nuoret pohtimaan liikkumistaankouluun ja harrastuksiinvideoilmaisun keinoin. Kilpailuntulokset julkaistaan Liikkujan viikolla.• www.liikkujanviikko.fi• www.facebook.com/liikkujanviikkoKannattaako riskinotto?•Tieliikenteen päästöjä pitäisi leikata, muttasiihen nähden Suomen vanha autokanta tuntuuuusiutuvan harmillisen hitaasti.Voisiko kehitystä nopeuttaa vanhoja autojamuuntamalla?– Suomessa on noin 700 000 vanhaaautoa, jotka voitaisiin periaatteessa muuntaamonipolttoainekäyttöisiksi flexfuel-autoiksi,sanoo biopolttoaineasiantuntija TimoHuhtisaari Neot-yhtiöstä (North EuropeanOil Trade).Huhtisaari laskeskelee, että liikenteeseenvoitaisiin saada jopa 200 miljoonaa litraaE85-polttoainetta, jos vaikka vain 100 000auton moottorit muunnettaisiin.Kuinka paljon päästöt vähenisivät?Päästöt vähenisivät silloin todella paljon.Kyseisten autojen myötä liikenteen hiilidioksidipäästötvoisivat vähentyä 150 000tonnia. Se vastaa noin 7,5 prosenttia tieliikenteenkahden miljoonan tonnin päästövähennystavoitteesta,jota tavoitellaanliikenne- ja viestintäministeriön Ilmastopoliittisessastrategiassa biopolttoaineidenkäytön lisäämisellä.− Lainsäädäntömme mukaan vanhanauton moottorin muuntaminen monipolttoainekäyttöiseksiedellyttää ajoneuvonmuutoskatsastusta, mikä on työläs prosessi.Tämä lainsäädännön mutka pitäisi oikaista,jotta moottoreiden muuntaminen olisi laillistaja käytännössä mahdollista.Miksi tarvitaan muutoskatsastusta?– Vaatimus muutoskatsastuksesta perustuuEU-lainsäädäntöön, joka rajoittaaniin sanottua vähäpäästöisten autojen – elikäytännössä kaikkien katalysaattorilla varustettujen– muutoksia, sanoo johtava tutkijaJuhani Laurikko VTT:stä.Muutosten vaikutukset auton pakokaasupäästöihinpitää todentaa, ennen kuinmuutos on laillinen.– Lisäksi vanhempien autojen polttoainejärjestelmäei välttämättä kestä korkeitaetanolipitoisuuksia. Muunnoksen tekemiseensisältyy siten aina riskejä, Laurikkovaroittaa.2/201431

KytkennätKuva: RodeoNeuvontaa julkisiin cleantech-hankintoihinMotivan hankintapalvelutarjoaa nyt myös neuvontaaja sparrausta cleantechratkaisujenhankintaan.•TEKSTI: SUVI SALMELA• Hankintapalvelussa on tarjolla tietoa jatyökaluja erityisesti puhtaan energian kutensähkön ja lämmön hankintoihin, joukkoliikenteen,ajoneuvojen ja kuljetuspalveluidenhankintoihin sekä jätteen synnyn ehkäisyä tehostavienratkaisujen hankintaan.Cleantech-hankinnoilla tarkoitetaan uusia,innovatiivisia ratkaisuja, joiden ympäristövaikutuksetovat perinteisiä ratkaisujapienemmät. Niihin liittyen voivat esimerkiksiteknologian toimivuus ja soveltuvuus aiheuttaatavanomaisia hankintoja suurempiariskejä.Innovatiiviset hankinnat tarjoavat suomalaisillecleantech-yrityksille referenssejä,jotka ovat arvokkaita niin uuden teknologiankehittämisessä kuin ratkaisujen koti- ja ulkomaanmarkkinoillepääsyn edistämisessä. Senlisäksi niillä voidaan pienentää julkisen sektorinhankintojen ympäristövaikutuksia taiedistää paikallista elinkeinotoimintaa.Miten cleantech-ratkaisuja ostetaan?Julkisen hankkijan näkökulmasta cleantechratkaisuissakorostuu erityisesti hankintaprosessinalkuvaiheen merkitys, kertoo asiantuntijaElina Ojala Motivasta.– Markkinavuoropuhelua kannattaa ja tuleetehdä jo hankinnan suunnitteluvaiheessa.Silloin saadaan hyvä käsitys siitä, minkälaisiateknologiavaihtoehtoja on tarjolla ja mitkäniistä ylipäätään ovat tarpeisiin soveltuvia.Motivasta saa tukea esimerkiksi markkinakartoituksentekemiseen, sen tulostensoveltamiseen sekä kilpailutuksen suunnitteluun.Hankintapalvelu tarjoaa myös tietoarahoituslähteistä ja cleantech-hankintoja tukevistaverkostoista.Motivan asiantuntijoita voi myös kutsuakeskustelemaan hankintaorganisaationkanssa siitä, miten kehittää hankintatoimintaaniin, että se mahdollistaa kestävät ja innovatiivisetratkaisut. Sparrausapu on maksutonta jase räätälöidään kunkin kaupungin tai hankintayksiköntarpeiden pohjalta.Help Desk -palvelu vastaa kysymyksiinCleantech-hankintoihin liittyviä kysymyksiävoi lähettää Help Desk -palveluun sähköpostitse.Motivan asiantuntijat ovat tavoitettavissamyös puhelimitse toimistoaikoina. Sähköpostitsesaapuvat kysymykset käsitelläänmuutaman arkipäivän kuluessa.Motivan tarjoamaa cleantech-neuvontaarahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö.www.motivanhankintapalvelu.fiHelp Desk: hankintapalvelu@motiva.fi• Seuraa Tuusulan kunnan hankintatoiminnansparrausta EnergiansäästöviikonFacebook-sivuilla osoitteessawww.facebook.com/energiansaastoviikko32Energiakatselmoijan pätevyys tähtäimessä•Motiva järjestää järjestyksessään 53. energiakatselmoijan peruskurssinHelsingissä 18.–20.11.2014. Koulutuksen hyväksyttävästi suorittanuton oikeutettu toimimaan energiakatselmoijana työ- ja elinkeinoministeriöntukemissa palvelu-, teollisuus- ja energia-alan energiakatselmuksissaja -analyyseissä. Ensimmäinen koulutuspäivä soveltuuerityisesti katselmusten tilaajille sekä prosessiteollisuuden ja energiaalanhakijavastuuhenkilöille. Kurssin järjestää Motiva Services Oy.• www.motiva.fi/KAT_syksy20142/2014Hukkalämmössä piileesäästön paikka•PK-teollisuudelle suunnattu seminaaripureutuu tuotannon ylijäämälämmön hyödyntämisenmahdollisuuksiin. Helsingissä23.10.2014 järjestettävä tilaisuus on maksutonenergiatehokkuussopimukseen liittyneilleTeknologiateollisuus ry:n, Kemianteollisuusry:n sekä Elintarviketeollisuus ry:n jäsenyrityksille.Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaanMotivan verkkosivuilla.• www.motiva.fi/ajankohtaista/tapahtumat

KytkennätEnergiajärjestelmä uusiksi•TEKSTI: IIRIS LAPPALAINENAurinko- ja tuulienergian tuottaminen on päästötöntä,mutta molempien tuotos vaihtelee –aina ei tuule eikä aurinko paista. Energiamarkkinoilletulee koko ajan lisää pieniä tuottajia, muttalainsäädäntöä, energian varastointia eikä energiajärjestelmiäole sitä silmälläpitäen kehitetty.Neo-Carbon Energy -hanke hakee ratkaisua tähänongelmaan.– Hankkeen tavoitteena on kehittää energiajärjestelmä,joka perustuu energian varastointiin hiilivetyjeneli tavanomaisten polttoaineiden muodossa,kertoo hankkeen koordinaattori johtava tutkija PasiVainikka VTT:ltä. – Polttoaineita voitaisiin myöskäyttää sellaisenaan liikenteen polttoaineina.Aurinko- ja tuulisähkön avulla valmistetuthiilivedyt, kuten synteettinen maakaasu, voitaisiinvarastoida ja käyttää energiajärjestelmässä. Järjestelmänhiilen lähteenä käytettäisiin erilaisia CO 2-päästölähteitä ja ilmakehän hiilidioksidia.VTT:ssä nähdään hiilidioksidi arvokkaanaraaka-aineena eikä pelkästään harmillisena päästönä.Usko pois!– Esimerkiksi suomalaisten sellutehtaiden hiilidioksidipäästöistävoitaisiin tuottaa synteettistämaakaasua, Vainikka sanoo.Hanke on monitieteellinen ja keskittyy tulevaisuudenenergiajärjestelmän toiminnallisiin perusteisiin,teknologioihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.– Tarvitaan internet-pohjaiset energiakaupanjärjestelmät, uudenlaiset arvoketjut ja kokonaanuusi ajattelutapa. Energiajärjestelmän murros hahmotellaanlaajemmassa koko yhteiskunnan ja elintyylienmuutosten valossa. Kartoitamme myös suomalaisenliiketoiminnan mahdollisuuksia Kiinanja Afrikan kanssa tehtävässä yhteistyössä, kertooprofessori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskuksesta.Hankkeessa on mukana myös Lappeenrannanteknillinen yliopisto. Siellä aurinko- ja tuulienergianmahdollisuuksia tutkii professori Christian Breyer.Neo-Carbon Energy -hanketta rahoittaa Tekesviidellä miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaisbudjettion seitsemän miljoonaa euroa.Pellettisiilot saapuivatSalmisaareen•TEKSTI: SIRPA MUSTONEN• Helsingin Energia valmistautuu pelletinPellettisiilot saapuivat osina kesäkuussa Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitokselle.– KUVA: HELENpolton aloittamiseen Salmisaaren voimalaitoksessavuoden lopulla. Kaksi isoa pellettisiiloasaapui kesällä osissa Salmisaaren satamaanlaivan kyydissä.Kumpaankin pellettisiiloon mahtuu 1 000kuutiota pellettiä. Siilot ovat halkaisijaltaan10 metriä, ja niiden katto nousee yli 20 metrinkorkeuteen. Pellettisiilot kootaan neljästäosasta, joista suurimmat painavat noin 35 000kiloa. Osat nostetaan paikoilleen siilorakennuksenpäälle 50 metrin korkeuteen kohoavallanosturilla.Voimalaitosalueen keskelle rakennetaanvastaanottorakennus ja kuljettimia, joilla annostellaanja syötetään puupelletit kivihiilenjoukkoon ennen hiilimyllyjä. Suunnitelmissaon alkaa polttaa puupellettiä kivihiilen joukossa5−7 prosentin osuudella. Rinnakkaispolttoavarten tarvitaan 5−7 rekkaa vuorokaudessakuljettamaan pellettiä Salmisaareen.Rinnakkaispolttoa suunnitellaan myös Hanasaarenvoimalaitokseen.Helsingin kaupunginvaltuusto päättäävuonna 2015 Helsingin Energian kehitysohjelmaninvestoinneista. Päävaihtoehtoina onkasvattaa pellettiosuus 40 prosenttiin Hanasaarenja Salmisaaren voimalaitoksissa tairakentaa Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos,joka käyttäisi pääpolttoaineenaanhaketta.2/201433

KytkennätIsot TuuliMuukon tuulivoimalat tervehtivät Valtatie 6:lla matkustavaa Lappeenrannassa. – Kuva: Milja AarniTuuliMuukko tuli tutuksiElokuussa matkattiin Helsingistä isolla joukolla kohti Lappeenrantaatutustumaan TuuliMuukon tuulivoimapuistoon.metriä•TEKSTI: Iiris Lappalainen• Valtatie 6:lla matkustavaa tervehtii tienmolemmin puolin yhteensä seitsemän isoatuulivoimalaa. LähiTapiola ja TuuliSaimaa Oyomistavat Muukonharjulla sijaitsevat kolmenmegawatin turbiinit.Kun saavumme yhden voimalan viereen,voimalan lähellä haketetaan puuta. Haketuksenvoimakas ääni lähes peittää voimalanlapojen suhahduksen, on oikein keskityttäväkuunteluun.– Voimalat ovat hiljaisia ja sijaitsevat Lappeenrannankaupungilta vuokratuilla mailla.Osa niistä on teollisuusalueella, ja lähellä onampuma- ja motocrossrata, sanoo TuuliMuukonjohtaja Juha Tuominen.Iltapäivän aurinko paistaa vinosti taustalta,ja lapojen varjo pyyhkii mäntyjen runkoja.Tuominen vaikuttaa tyytyväiseltä. Voimaloidenlähimmät talot sijaitsevat vajaan kilometrinpäässä niistä, mutta mitään valituksiaei ole asukkailta tullut.TuuliMuukon voimalat vihittiin käyttöönkesän 2013 alussa.– Olemme päässeet tämän ensimmäisenvuoden aikana tuotantotavoitteeseen, vaikkavuosi ei ollut erityisen hyvätuulinen, toteaaTuuliMuukon johtaja.TuuliMuukon voimaloiden turbiinin napakorkeus95 metriä ja siipien halkaisija 110ja maksimilapakorkeus 150 metriä.Korkeutta on rajoitettu kymmenen kilometrinpäässä sijaitsevan lentokentän vuoksi.– Sisämaassa tuulet eivät ole yhtä voimakkaitakuin merialueilla, joten korkeammattornit ja isommat roottorit olisivat järkeviä.Mutta tuulivoimaloiden rakentamisessa kyseon aina monien eri asioiden yhteensovittamisesta,sanoo Lappeenrannan teknillisenyliopiston professori Olli Pyrhönen.Sisämaa kiinnostaa nyt tuulivoiman rakentajia,sillä rakentamiselle soveliaat rannikonalueet ovat kovin varattuja.Matkan Lappeenrantaan järjestivät yhteistyössäMotiva, Suomen Tuulivoimayhdistysry, Energiateollisuus ry, Teknologiateollisuusry ja Tuulivoimaa Helsinkiin -kampanja.Retki oli avoin kaikille ja mukana matkalla olireilu 40 osanottajaa.• www.tuulisaimaa.fiUusia julkaisujaPilkekattilalämmittäjän energiansäästöopas• Pilkekattilalämmittäjän energiansäästöopasauttaa lämmittäjää säästämäänpilkettä sekä vähentämäänlämmityksestä syntyviä haitallisiapäästöjä. Oppaassa paneudutaanmuun muassa pilkkeen laatuun, kattilanoikeanlaiseen käyttöön sekä erikattilatyyppeihin.Energiatehokkuuden mittaus- jaseurantajärjestelmän hankinta• Energiankäytön tehostamisentuek si tarvitaan mitattua, mittauksistajalostettua tietoa ja energiatehokkuuttakuvaavia tunnuslukuja. Tämäjulkaisu kertoo, mitä tarvitaan mittaus-ja seurantajärjestelmän hankintaan.• www.motiva.fi/julkaisut342/2014

TILAUS- JA PALVELUKORTTITällä kortilla voit tilata maksuttoman M+-lehden.Kyllä kiitos! Olen uusi tilaaja ja haluan M+-lehden maksuttaalla olevaan osoitteeseen. paperijulkaisuna verkkojulkaisuna näytenumeron Olen vanha tilaaja ja korjaan osoitetietoni: koti työ Haluan peruuttaa tilauksen.NimiYritys tai toimipaikkaOsoitePostinumero ja -toimipaikkaPuhelinSähköpostiosoiteMotiva OyMotivan julkaisut löydätmaksaaosoitteestapostimaksunwww.motiva.fi/julkaisuttai QR-koodin kautta.Motivan uusimmat julkaisut:(Julkaisut saatavilla vain sähköisenä PDF- ja/tai digipaper-muodossa: eDocker-digipaper toimiiselaimilla Firefox, Chrome, Safari tai IE 10/11eli ei IE:n vanhemmilla versioilla)Pilkekattilalämmittäjän energiansäästöopasPilkekattilalämmittäjän pikavinkitMotivaMotivan toimintakatsaus 2013Tunnus 5011535Motiva Annual Report 2013Motivan tilinpäätös 201300003• Energiatehokkuuden mittaus- ja seurantajärjestelmänhankintaVASTAUSLÄHETYS• Helsinki Region Public Transport (HSL) –Aiming for a low-emission bus fleet• ESCO Procurement by the City of Vantaa –Curiosity and Persistency• TUORE-osaamisverkosto -esiteSYKSY ON TÄYNNÄ TAPAHTUMIA– valitse itsellesi sopivin tai vietä vaikka kaikkia11.9.2014Hävikkiviikolla (vko 37) tempaistaanruokahävikin vähentämiseksi.11.9. Helsingin, Turun ja Tampereenkeskustoissa jaetaan tuhansia ilmaisiahävikkilounaita.Tervetuloa syömään!www.saasyödä.fi16.–22.9.2014Arkiliikunnasta terveyttä jahyvää mieltä kansainväliselläLiikkujan viikolla. Tänä vuonnaviikon teemana on hyvä elämä.www.liikkujanviikko.fiKatso tapahtumatmyös Facebookista!6.–12.10.2014Viikolla pureudutaan liikenteen, ruoanja lämmityksen hankintojen haasteisiin.Hyödynnä valmiit ideat, esimerkit jamateriaalit.Ilmoittaudu nyt maksuttomaankampanjaan!www. energiansaastoviikko.fiAsiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä