12.07.2015 Views

RAVIPONIOPAS - Hippos

RAVIPONIOPAS - Hippos

RAVIPONIOPAS - Hippos

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>RAVIPONIOPAS</strong>3. PAINOS


Hei kaikki poniravitoiminnan ystävät!Tämä opas kertoo raviponin hankinnasta,hoidosta, ruokinnasta, varsan opetukseneri vaiheista, aikuisen ponin valmennuksestaja hieman myös kengityksestä.Opas sisältää myös tietoa Suomen Poniraviyhdistyksen,Suomen Hippoksen jaravinuorten toiminnasta.Kiitokset oppaan mahdollistaneilleSuomen Hevosenomistajien Keskusliittory:lle ja Suomen <strong>Hippos</strong> ry:lle.Mukavia lukuhetkiä toivottaaHanna LaakeristoSisällysluettelo1. Raviponin hankinta 31.1. Ponin sopivuus raviponiksi 41.2. Yleisiä ponista aiheutuviakustannuksia 42. Ponin perushoito 53. Ponin ruokinta 63.1. Ruokinta kilpailupäivänä 74. Varsan opetus 84.1. Ajo-opetus 84.2. Nuori poni ja kilpailut 96. Varusteet 147. Ongelmat 148. Kengitys 159. Motivaatio ja turvallisuus 1610. Starttiin! 1610.1. Ilmoittaminen 1710.2. Raveissa 1711. Organisaatiot 185. Valmennus 105.1. Peruskuntovalmennus 105.2. Nopeusharjoittelu 125.3. Kilpaileminen 135.4. Tauot 13


1. RAVIPONIN HANKINTAPonin hankinnan keskeinen lähtökohta onaina käyttötarkoitus, johon ponia ollaanhankkimassa. Raviponiakin hankittaessatulisi miettiä lähtökohtia ja tavoitteita.Raviponivaihtoehtoja ovat A-kategorianshetlanninponit ja B-kategorian muutpuhdasrotuiset ponit, lähinnä russponit.A-kategoriaan kuuluvien shetlanninponiensäkäkorkeus on korkeintaan 107 cm, ja B-kategoriaan kuuluvien puhdasrotuisten ponien107,1–130 cm.Ponin rodun ja sukupuolen ohella harkitatulee myös sitä, halutaanko ostaa varsavai nuorehko tai aikuisiän saavuttanut poni.Poneja tuodaan myös ulkomailta, raviponejalähinnä Ruotsista, joten mieti,haluatko ostaa Suomessa syntyneen vaiulkomailta tuodun ponin.Ennen ostopäätöstä kannattaa vielä kerrananalysoida omistajan sekä valmentajanosaaminen, motivaatio, valmennuspuitteet,rahoitus ja taustajoukkojen mahdollisuudetosallistua harrastukseen. Lasta eikoskaan saa jättää yksin vastuuseen ponista.Mitä tahansa ponia ostettaessa – ja erityisestitulevaa kilpaponia hankittaessa – tuleeaina tarkistaa ponin tausta. Varmista, onkoponi rekisteröity puhdasrotuisena poninaSuomen Hippoksen perusrekisteriin. Jokaisellaponilla tulisi olla alkuperäinen passi,jonka poni saa jo varsana rekisteröimisenyhteydessä. Passista löytyy ponin tiedot:nimi, rekisterinumero, polveutuminen,kasvattaja ja rokotukset. Passista ilmenevätmyös ponin omistajatiedot, joiden tuleeolla ajan tasalla. Pyydä aina passi nähtäväksesiponia ostaessasi.Ostettaessa jo kilpaillutta raviponia, kannattaatarkistaa myös ponin kilpailutiedot.Kilpailutulokset voi tarkistaa hevostietokannastawww.hippos.fi tai soittamallaSuomen Hippokseen.Suomessa syntyneiden puhdasrotuistenponien sekä Ruotsissa syntyneiden puhdasrotuistenshetlannin- ja russponien kilpailuoikeuspäivittyy automaattisesti Hippoksentietojärjestelmään, kun poni onrekisteröity puhdasrotuisena ponina SuomenHippoksen perusrekisteriin ja1.1.1997 jälkeen syntyneellä on jalostukseenhyväksytty isäori. Lisäksi poniin kohdistuvatmuut maksut ja velvoitteet tuleeolla hoidettu (mm. passi lunastettu). Muuallasyntyneiden ponien kilpailuoikeus tarkistetaanpyynnöstä tapauskohtaisesti.3


Mikäli isäori ei ole astutushetkellä jalostukseenhyväksytty, puhdasrotuinenkaanponi ei saa ravikilpailuoikeutta.Jotta shetlanninponi ei kasvaisi ylikorkeaksi,sen ei tulisi 2-3-vuotiaana olla säkäkorkeudeltaanyli 104 cm. 4-vuotiaana taivanhempana poni ei saa olla yli 107 cmkorkea päästäkseen kantakirjaan tai saadakseenravikilpailuoikeuden A-kategoriassa.Ylikorkeat shetlanninponit voivat kilpaillaB-kategoriassa. B-kategorian poni ei saa ollayli 130 cm. Esimerkiksi russponin, jonkasäkäkorkeuden tulee olla kantakirjattaessa115-130 cm, on suositeltavaa olla 3-vuotiaanakorkeintaan 128 cm, jottei se olisiaikuisena säkäkorkeudeltaan yli 130 cm.Ponit mitataan mittakepillä sään kohdaltasiten, että ne seisovat tasaisella, mielelläänbetonisella alustalla. Mittauksen suorittaaraviradan tai Hevosjalostusliiton toimihenkilötai Suomen Ratsastajainliiton(SRL) hyväksymä virallinen mittaaja. Virallisetmittaajat löytyvät SRL:n internetsivuiltaosoitteesta www.ratsastus.fi. Mittaustuloson mitta ilman kenkiä. Ponillavoi olla kengät, mutta niiden paksuus vähennetäänsaadusta kokonaiskorkeudesta.1.1. Ponin sopivuus raviponiksiKun olet löytänyt kiinnostavan ponin, käyläpi vielä seuraavat asiat:- ponin luonne, rakenne, koko ja suku- ponin terveydentila- ponin liikkeet ja lahjakkuus- ponin koulutustaso ja liikennevarmuus- onko ponilla edellytyksiä juosta nopeatahtistaravia ja onko se eteenpäin pyrkivä- ennätykset ja kilpailusaavutukset- ponin paperit- maksuehdot, kauppakirja (malli osoitteessawww.shkl.net), omistajanvaihdosilmoitus,mukaan tulevat varusteet.Hyvällä raviponilla on synnyinlahjana hyväjuoksupää, rakenne ja liikkeet sekä lahjakkuutta.Ponin kehitettäviä ominaisuuksiaovat nopeus ja kestävyys sekä ylläpidettäviäpsyyke. A-kategoriassa ei ole minimisäkäkorkeutta,mutta aivan pienimpienshettisten (esim. alle 95 cm), voi olla vaikeamenestyä raviponina. Ruunaaminen onaina varteenotettava vaihtoehto varsinkinei jalostukseen hyväksytyillä oriilla, mikälisen kanssa on pienimpiäkään ongelmia.1.2. Yleisiä ponista aiheutuviakustannuksiaEnnen ponin hankkimista kannattaa miettiä,onko itse tarpeeksi motivoitunut ja kokenutponin valmentajaksi – onko omanponin hankkiminen todella realistista?Valmentajalla tulee olla aikaa hoitaa,ruokkia, valmentaa ja kilpailuttaa ponia.Suurin yksittäinen alkukustannus onponin hankintahinta. Se on kuitenkinvain murto-osa ponista aiheutuvista kuluista.Lisäksi tulevat ponin jatkuvat ylläpitokustannukset.Jos poni asuu täysihoitotallissa,maksetaan kuukausittain kiinteäkarsinavuokra, joka yleensä sisältää karsinansiivouksen, ruokinnan (perusrehut) jatarhauksen. Ponin pitäminen omassakintallissa maksaa – huomioi siis tallin investointikulut,irtaimisto, sähkö, vesi, vakuutuksetja korjaukset.Ponista johtuvia muita kustannuksiaovat rekisteröintikulut, ruokintakulut, terveydenhoito-ja eläinlääkärikulut, varusteet,vakuutukset (mm. pakollinen kilpailuvakuutus),kengityskulut, kuljetuskustannuksetja kilpailumatkat. Sitten kunkaikki nämä asiat on otettu huomioon,voidaan vasta ajatella ponin hankintaa.4


2. PONIN PERUSHOITOPoni voi asua joko viihtyisässä, hyvin ilmastoidussaja valoisassa tallissa, jossa sillä onoma turvallinen karsina tai asianmukaisessapihatossa. Osoitteesta www.mmm.fi taimaa- ja metsätalousministeriön julkaisemastaTerve ja hyvinvoiva hevonen -oppaastalöytyvät mm. karsinoiden, tallien japihattojen vaadittavat mitat.Ponitallin hyvä lämpötila on muutamaaste plussan puolella, aina kuitenkin allekymmenen astetta. Ponin juomaveden tuleeaina pysyä sulana.Pihatto on erinomainen vaihtoehto siitostammoille,varsoille ja joutilaille poneille.Mikäli valmennuksessa oleva poni asuupihatossa, tulee kiinnittää erityistä huomiotasiihen, ettei poni vilustu valmennuslenkkienjälkeen. Hikisenä kylmään ulkoilmaanlaitetulla ponilla on suuri riski sairastua.Ponille annetaan aina paras mahdollinenhoito, kuitenkin vähintään eläinsuojelulainminimivaatimusten mukaisesti.Poni ruokitaan vähintään kolme kertaapäivässä (ruokinnasta lisää kohdassa 3. Poninruokinta).Ponin tulisi päästä päivittäin tarhaanjaloittelemaan koko päiväksi tai kelistä riip-puen edes muutamaksi tunniksi, mielelläänlajitovereiden seurassa. Näin poni pääseetoteuttamaan luonnollisia käyttäytymistapojaan.Tarhan tulee olla riittävän suuri ja pohjaltaanturvallinen. Aidan tulee olla sellainen,ettei poni karkaile. Piikkilanka onkielletty aitamateriaali hevosilla ja poneilla.Kiellettyä on myös liekassa pitäminen!Ulkotarha tulee siivota säännöllisestilannasta ja heinän jäänteistä. Kesällä kilpaponikinvoi laiduntaa ainakin osan päivästä.Ponin päivittäiseen hoitoon kuuluvatharjaus, kavioiden puhdistus ja terveydentilanseuranta. Harjaaminen paitsi puhdistaa,myös edistää pintaverenkiertoa.Nuorille poneille harjaaminen on hyväätotuttelua ihmisen kanssa toimimiseen.Harjatessasi ponin päästä häntään huomaatmyös mahdolliset naarmut, turvotuksetyms.Ponin normaalin ruumiinlämmön tuleeolla tiedossa (mielellään päivittäin mitattuna)– muutenhan ei voi tietää, koskalämpö on kohonnut.Kurakelillä jalkojen pesu on myös osaponin päivittäistä perushoitoa.5


Kengityksestä, kavioiden vuolusta, madotuksista,hampaiden raspauksesta jamahdollisista rokotuksista huolehtiminenon perusasia kaikkien ponien kohdalla.Valmennuksessa olevan ponin perushoitoonkuuluvat myös asiallinen loimitus,pesu, jalkojen ja lihaksiston hoitaminensekä varusteiden kunnossapito.3. PONIN RUOKINTAKaikkien ponien perusruokintaan kuuluvatraikas vesi, hyvälaatuinen heinä jasuolakivi. Hyvälaatuinen heinä on ravinteikasta,homeetonta, pölytöntä, lehtevääja hyvän tuoksuista. Kesäisin heinän voikorvata tuore laidunruoho. Ponille tuleeantaa kivennäis- ja suolalisää. Jos poni eiole ahne, sillä voi olla heinää koko ajanvapaasti saatavilla. Ahneen ponin heinämääräätulee säännöstellä. Päivittäinen heinäntarve vaihtelee noin 3,5 kilosta aina 6kiloon riippuen ponin koosta. Ponille voisyöttää myös esikuivattua säilöheinää, jokakuitenkin soveltuu poneille kuivaa heinäähuonommin korkeamman valkuaispitoisuudenvuoksi.Ponit ovat eläneet vuosisatoja melkovaatimattomissa oloissa, joten ne pystyvätyleensä käyttämään korsirehun huomattavanpaljon paremmin hyväkseen kuin esimerkiksilämminveriravihevonen. Raskaassatyössä olevalle tai kasvavalle ponille eikuitenkaan pelkkä heinä riitä.Väkirehuna poneilla käytetään kauraa.Ponille syötettävän kauran on oltava ensiluokkaisenhyvää. Hehtolitrapaino kertookauran laadun: painava kaura on laadukasta.Yksi litra hyvää kokonaista (ei litistettyä)kauraa painaa 550-600 grammaa. Punnitserehut, myös lisärehut, jotta osaat suunnitellaruokinnan oikein! Aikuiset shetlanninponitpainavat 150-250 kiloa ja russponit220-300 kiloa.Päivittäin syötettävän kauran määrä riippuuponin lihavuusasteesta, rodusta, valmennuksestaja rehunkäyttökyvystä. Poneillevoidaan syöttää myös samoja valmisrehujakuin ratsu- tai ravihevosillekin. Yleisestiottaen poneilla on huono väkirehujensulatuskyky. Valmennettavan ponin päivittäinenväkirehumäärä on noin litrasta(noin 0,5 kg) ylöspäin aina 3 litraan asti.6


Isot B-kategorian ponit voivat tarvita tätäkinsuurempia väkirehumääriä. Suuriaväkirehumääriä syötettäessä ponin valmennuksenon oltava järjestelmällistä, säännöllistäja riittävän tehokasta.Poni ruokitaan vähintään kolme kertaapäivässä säännöllisin ruokintavälein. Ruokinta-ajaksitalli tulee rauhoittaa kaikeltamelulta – suo ponillesi ruokarauha.Ponia ei saa ruokkia välittömästi kovanrasituksen jälkeen tai ennen sitä, vaan valmennusajaton sovitettava ponin ruokintaaikojenmukaan. Rasituksen jälkeen ponintulee antaa palautua kunnolla ennen vedentai rehujen tarjoamista. Hikiselle ponilletarjotaan haaleaa, ei kylmää vettä.Ponin lihavuusastetta tarkkaillaan.Sopivalihavuusaste voidaan määrittää vanhannyrkkisäännön avulla: kylkiä kokeiltaessakylkiluut tuntuvat selvästi, mutta eivät näy.Sopivan lihava poni liikkuu mielellään,on pirteä, terveennäköinen ja sopusuhtainen.Liian laiha poni on usein apea,huonossa karvassa ja haluton (muistatarkistaa hampaat ja madotus). Liikalihavuusrasittaa ponin jalkoja ja muutaterveyttä, eikä se jaksa liikkua mielellään.Ruokinnan muutokset tehdään varovaisestiasteittain – uuteen rehuun siirtyminenkestää vähintään 1-2 viikkoa. Ponitovat herkkiä sokeri- ja tärkkelyspitoiselleruokinnalle, joista saattaa aiheutua muunmuassa kaviokuumetta ja lihasongelmia.Öljy ja turvotettu melassileike ovat pieninäannoksina hyviä lisäenergian lähteitäponeille. Lese on sitä vastoin melko turhalisä, paitsi levossa olevalle tai sairaalle ponille.Väkirehut kannattaa antaa mahdollisimmankuivina syljen erityksen lisäämiseksi.Liiallinen energian saanti aiheuttaa poneillajäykkyyttä, lihaskipua ja pahimmillaanjopa lannehalvauksen tai kaviokuumeen.Oireiden ilmaantuessa sokeri ja tärkkelyspitoistenrehujen antaminen lopetetaan.Liiallisen energian saannin paras ennaltaehkäisyon oikein mitoitettu ja oikeanlainenruokinta suhteessa ponin valmennukseen.Säännöllinen liikunta jahuolellinen verryttely sekä jäähdyttely ovatmyös muistettava ongelmien ennaltaehkäisyssä.Esimerkkejä ruokinnasta:A-kategorian poni Caizan ruokavalioonkuuluu päivittäin 3-4 kiloa kuivaa heinääja 1,5-2 litraa kauraa. Caiza saa lisäksiiltaisin vähän melassileikettä, lesettä japorkkanoita.B-kategorian russponi Mouche syö päivittäinesikuivattua säilöheinää 4,5 kiloa.Lisäksi se saa 1,2 litraa kauraa, 1,2 litraaRacing Prixiä, 4 dl melassileikettä ja 2 dlpellavansiemenrouhetta. Iltaruokaan lisätäänkivennäiset ja kalkki. B- ja E-vitamiinilisääponi saa joka toinen päivä ja jauhemaistarautalisää kilpailukaudella.3.1. Ruokinta kilpailupäivänäKilpailupäivänä ponia ruokitaan samallatavalla kuin normaaleina valmennuspäivinäkin,äkilliset ruokinnan muutokseteivät ole hyväksi ponin terveydelle. Älähuijaa itseäsi – kilpailusuoritusta ei voiparantaa ponille annettavalla energiapommilla!Poni ruokitaan viimeistään 4-5 tuntiaennen kilpailusuoritusta. Kuljetuksen ajaksiponi ei tarvitse heinää, jollei se ole rauhatonmatkaaja. Kilpailupaikalla (ja myös pitkälläkuljetusmatkalla) ponille tarjotaan raikastavettä pienissä erissä. Vettä tarjotaan ponillemyös lämmityksen jälkeen.Startin jälkeen ponin on oltava täysin7


palautunut ennen kuin sille annetaan ruokaa.Vettä tarjotaan ensimmäiseksi kilpailunjälkeen, ja sekaan voi sekoittaa elektrolyyttejä.Jos poni ei halua juoda kilpailumatkalla,veteen voi lisätä hieman seosmelassia.Heinää voi antaa hiukan heti,kun poni laitetaan karsinaan tai kuljetuskoppiin.Väkirehua saa antaa kuitenkinvasta kahden tunnin kuluttua rasituksesta.Kilpailua seuraavana päivänä poni ruokitaannormaalisti, mutta lihasjäykkyyteentaipuvaisilla poneilla kannattaa väkirehuannoksenmäärää hieman pienentää ja antaaelektrolyyttilisää.Kevyt liikunta on myös tärkeää. Useinkannattaa liikuttaa kevyt palautumislenkkiheti seuraavana päivänä ja antaa ponillelepopäivä vasta sitä seuraavaksi päiväksi.4. VARSAN OPETUSVarsan synnyttyä on sitä käsiteltävä silittelemälläja taputtelemalla, jotta se tottuisiihmisen läheisyyteen. Varsa totutetaanriimuun ja talutukseen mahdollisimmanaikaisin. Varsa on riippuvainen emästäänvieroitukseen asti. Vieroitus tapahtuuyleensä 4-6 kuukauden iässä. Ennen vieroitustavarsa tulee totuttaa korsi- ja väkirehuun.Vieroitetulle varsalle tarjotaan riittävänväkirehuruokinnan lisäksi vapaastiheinää, koska se kasvaa ensimmäisenä elinvuotenaaneniten.Varsa opetetaan ensimmäisen elinvuodenaikana hyville käytöstavoille. Talutukseenoppinut varsa opetetaan seisomaankytkettynä käytävällä, harjaamiseen, jalkojennostamiseen ja pesuun. Varsan kanssaei koskaan saa olla kiire.Kaikille poneille, varsinkin nuorille, lajitovereidenseura on tärkeää. Kun ponitsaavat olla paljon yhdessä, joko tarhassa taipihatossa, jäävät yleensä ylimääräiset kujeetkinpois.4.1. Ajo-opetusKaikkien tulisi muistaa, että varsojen opetuson eri asia, kuin täysi-ikäisen poninvalmennus. Opetus on varsan kevyttä jalyhytkestoista taitojen, tapojen sekä uusienasioiden opettelua ja oppimista. Valmennustaas on täysi-ikäisen ponin kovempaa8


treeniä, joka tähtää hyvään perus- ja kilpailukuntoon.Varsan ajo-opetuksen tekevät kokeneethevosten käsittelijät rauhallisesti ja johdonmukaisesti.Hyvin kehittynyt terveponi voidaan opettaa ajolle jo 1,5-vuotiaana,yleensä ponit opetetaan 2-vuotiaanatai viimeistään 3-vuotiaana. Vanhemmankinratsastukseen opetetun ponin voiopettaa ajolle. Aikuista ponia opetettaessatulee olla vähintään yhtä varovainen jahuolellinen kuin varsaa opetettaessa.Varsaa totutellaan valjaisiin ensin vainseisottamalla sitä valjaat päällä. Varsaa voimyös taluttaa, pitää tarhassa tai juoksuttaavaljaissa. Opetuksessa käytettävien valjaidenja muiden varusteiden tulee olla sopivat,ehjät ja turvalliset.Ohjista-ajo tapahtuu siten, että kaksikokenutta hevosten käsittelijää taluttaavarsaa ja yksi ohjastaa takaa. Tällöin varsalleopetetaan käskystä liikkeelle lähtöä, pysähtymistä,kääntymistä ja peruuttamista.Valjastus poikkeaa normaalivaljastuksestasiten, että ohjakset kulkevat kuolaimiinaisalenkkien läpi, ei siis ohjasrenkaista.Tällöin varsa tottuu kylkiin osuviinohjiin ja ohjattavuus on parempi. Obersekkiävoidaan ohjista ajettaessa käyttääalusta alkaen tai viimeistään parilla viimeiselläkerralla ennen kärryjen peräänlaittamista. Obersekin on oltava löysähkö.Taluttajien narut kiinnitetään riimuun, eikuolaimiin.Ajokertojen toistoja tehdään peräkkäisinäpäivinä, jotta varsa ei unohtaisi oppimiaanasioita. Varsaa ei missään nimessäsaa rasittaa eikä väsyttää liiaksi.Varsa totutetaan ohjista ajettaessa myösravaamaan. Hyvä keino on opettaa varsaensin ”jarruihin”, eli varsa komennetaanraviin, ja jo muutaman kymmenen metrinravaamisen jälkeen se palautetaankin takaisinkäyntiin. Kun näitä toistoja on tehtymuutamia, voi varsan antaa ravata pidemmästikin.Ohjastaja totuttaa varsan tuleviin kärryjenääniin muun muassa potkimallamaassa olevaa hiekkaa äänekkäästi, jolloinvarsa tottuu äkillisiin, koviinkin ääniin.Kun ohjista ajo sujuu moitteettomasti,voidaan varsa seuraavaksi totuttaa kärryihin.Ensimmäisinä kärryihintotutuskertoinatulee olla taluttajat molemmilla sivuilla.Kärryillä ajattaessa varusteisiin lisätäänpotkuremmi. Potkuremmi laitetaan varsanlautasten päältä molemmin puolin aisoihinkiinni, jolloin remmi estää varsaapotkimasta ja nostamasta jalkojaan aisanyli. Monet käyttävät varsoilla ensimmäisilläkerroilla myös kokosilmälappuja, jolloinvarsa pystyy paremmin keskittymään opetukseen.Varsa opetetaan alusta asti sekä kävelemäänettä ravaamaan reippaasti ja tahdikkaasti.Varsaa ajolle opettavien henkilöidenrooli on merkittävä, ja heidäntuleekin olla kokeneita varsan kouluttajia.Avustajien tulee osata toimia oikein myössilloin, jos varsa esimerkiksi käy makuulleen,hyppii pystyyn, potkii tai yrittääviedä kiitolaukkaa.Ratsastusopetus tapahtuu aikaisintaanponin ollessa 3-vuotias, ja säännöllinenratsastus tulee kysymykseen vasta 4-vuotiaana.4.2. Nuori poni ja kilpailutPonit kehittyvät hitaasti, kuten muutkinkylmäverirodut. Poneilla saa aloittaa raveissakilpailemisen kolmivuotiskauden heinäkuussa.Erittäin harva poni on kui-9


tenkaan vielä kolmivuotiaana valmiskilpailemaan.Paras tapa nuoren ponin kanssa on edetähitaasti ponin ehdoilla, ja kilpailuttaa javalmentaa ponia vasta sitten, kun se onvarmasti siihen valmis. Mikäli poninhalutaan kilpailevan raveissa jo 3-vuotiaana,tulisi sen olla erittäin lahjakas yksilö.Montéssa poni saa kilpailla vasta 4-vuotiaana. Aikaista kilpailemista tärkeämpitavoite on saada pitkäikäinen ja kestäväkilpakumppani ja hyvä ystävä. Turvallinenikä aloittaa kilpailuttaminen on 5-vuotiaanatai vanhempana.5. VALMENNUSPonin valmennus voidaan jakaa viiteenvaiheeseen: opetus, peruskuntokausi, nopeusharjoittelu,kilpaileminen ja tauko.Ponin valmennuksenpääperiaatteet:- ponin kehityksen ja kunnon arviointi- monipuolinen, säännöllinen ja nousujohteinenvalmennus- hyvä hoito- oikea ruokinta- asiantunteva kengitys- terveydenhoito- säännölliset lepopäivät- ponin ”lukeminen” – onko ponilla kivaa?- koska kyseessä on harrastus, sekä poninettä valmentajan viihtyminen on tärkeää!5.1. PeruskuntovalmennusRaviponin valmennus aloitetaan kuukausiakestävällä peruskuntovalmennuksella.Perusperiaatteiltaan ponin valmennus eipoikkea ravihevosen valmennuksesta.Mikäli ponin kunto on aivan nollassa,sen kanssa kannattaa aloittaa varovasti jaajaa hidasvauhtista valmennuslenkkiämuutamia kilometrejä päivittäin. Tällöinvalmentajan on muistettava kohtuus, koskaliika rasitus ei ole hyväksi ponin fyysiselleja psyykkiselle kehitykselle.Ponin kunnon salliessa voidaan aloittaapidempien valmennuslenkkien ajaminen.Peruskuntokaudella ponilla ajetaan pitkiä,rauhallisia noin 6-10 km:n lenkkejä käyntiäja reipasta hölkkää. Ponia valmennetaanyleensä 4-6 päivänä viikossa. Ponin kun-10


non kohotessa voi lenkillä ajaa reippaampiapätkiä ns. vauhti-ilottelua. Tarkoituksenaei ole väsyttää ponia liialla rasituksella, vaantavoitteena on luoda ponille hyvä kunto.Kävelytys on myös tärkeä osa raviponinvalmennusta. Aina ei tarvitse mennä juosten,vaan välillä voidaan kävelyttää poniakoko lenkki. Mikäli poni on reipaskäyntinen,on kävelytys mielekästä sekä ponilleettä valmentajalle. Reippaalla kävelytykselläkinponille voidaan saada hiki pintaan.Muita hyviä peruskuntokauden valmennusmuotojaovat reki-, hanki- ja kahluutusvalmennus,ratsastus, uittaminen,liinassa juoksutus ja perähevosena pito.Perähevosena pito tarkoittaa sitä, että poniapidetään valmennuslenkillä toisen poninperässä talutuksessa.Edellä mainittuja valmennusmuotojavoidaan käyttää myös myöhemmin kilpailukaudenaikana.Valmennuslenkki on ponin työtä, ja sentulee liikkua reippaasti ja tahdikkaasti pyydetyssätempossa. Kun tähdätään ravikilpailuihin,kärryillä ajettaessa valmennuslenkeillätulisi ajaa pelkästään käyntiäja ravia. Ponin laukatessa se palautetaanheti raville. ”Vapaalla” poni saa olla tarhassa.Jo valmennuksen alkuvaiheessa ponillehankitaan juuri sille sopivat valjaat ja kärryt.Valjaiden tulee olla sellaiset, joissa aisatsaadaan kiinnitettyä tarpeeksi ylös. Valmennusteidentulee olla sopivan pehmeitä,hyväpintaisia ja turvallisia.Jos ponilla aiotaan kilpailla montélähdössä,ponin tulee olla tottunut kilpailuvauhtiseenratsastukseen. Muutama kertaei riitä totuttamaan ponin lihaksistoaratsastuksen tuomaan rasitukseen, vaanponia täytyy ratsastaa säännöllisestipidemmän aikaa.Hyvä valmennus sisältää myös riittävästilepoa ja oikeinmitoitetun ruokinnan. Levonmerkitystä ei koskaan kannata aliarvioida,ja lepo kuuluu jokaisella ponilla osaksiviikko-ohjelmaa. Ponin mielialan pitämineniloisena vaatii myös työtä, sillä ponitkyllästyvät helposti yksitoikkoiseen valmennukseen.Sekä valmentajalle että ponilleon mukavaa ja turvallisempaakin, joslenkillä on muitakin valjakoita tai ratsukoita.Esimerkki viikko-ohjelma: perusvalmennuskausi (aikuinen poni)Vkomatiketopelasu11h ajokävelyäratsastuskentällä45 min.hölkkälenkki6 kmlepoperähevosena5 kmhölkkälenkki6-8 kmlepo21h ajokävelyäperähevosena5 kmlepohölkkälenkki7 kmratsastusmaasto5 kmreipashölkkälenkki6-8 kmlepoPäivittäin vapaata jaloittelua tarhassa.11


5.2. NopeusharjoitteluEnnen nopeusharjoitteluun eli hiittivalmennukseensiirtymistä ponilla on oltavahyvä peruskunto.Hiittiajo on vauhtiharjoittelua, jossa saadaankuva ponin kilpailukunnosta javauhtivaroista. Hiitillä ei kuitenkaan olejatkuvasti tarkoitus kokeilla, kuinka kovaaponi pääsee, vaan tarkoitus on nousujohteisestivalmentaa poni kilpailukuntoon. Sekuntikelloaon syytä käyttää – vauhdinarvioiminen silmämääräisesti tai ”mututuntumalla”on mahdotonta. Hiittaaminenaloitetaan rauhallisesti ja ponin kuntoatunnustellen. Vaatimustasoa vauhdin,matkan tai vetojen määrän suhteen nostetaanmaltillisesti.Hiittiajoa voi ajaa ravi- tai harjoitusradanlisäksi hiittisuoralla tai vaikka kotitiellä,kunhan tien pohja on tarpeeksi hyvä jasoveltuu tarkoitukseen. Raviradalla ajettaessarataympäristö tulee ponille tutuksi.Ponia kannattaa aina hiitata yhdessämuiden ponien kanssa. Tällöin on hyvätilaisuus opettaa ponia juoksemaan eri paikoissaparijonossa.Ennen varsinaista hiittiä poni verrytelläänhyvin, yksilöstä riippuen 2-3 kilometriä.Varsinainen hiitti on ainakilpailumatkaa pitempi. Lyhimmilläänkinhiitti on siis aina vähintään1000 metriä, muttase voi yhtä hyvin olla1600-2000 metriä.Toinen mahdollisuus onajaa ns. intervalleja eli vetoja.Lämmityksen jälkeen ponillavoidaan ajaa esimerkiksi 4-6kappaletta 500 metrin vetoja,joiden välissä ponia kävelytetään1-2 minuuttia.Hiitin jälkeen poni jäähdytellään ensinkevyellä hölkällä (0,5-1 kilometriä) ja senjälkeen kävelyttämällä kunnes hengitys ontäysin tasaantunut. Poni pestään, loimitetaan,juotetaan ja jalat kääritään kotimatkalle.Kun poni menee hiitillä mallikkaasti likimainkilpailuvauhtia – helposti ja hyvääravia – on aika ilmoittaa poni starttiin.Nopeusharjoitukset ovat raviponientyötä, ja ravirata on yksi ponin monistatyöpaikoista. Tärkeää on, että työpaikastamuodostuu ponille mahdollisimman hyvämielikuva.Muistettava on, että poni on yksilö jahiittivalmennuskin on aina sen mukaista.Toiset ponit tarvitsevat vähän ja toisetpaljon valmennusta. Usein ponin ruokahaluja iloisuus määrittävät sen, kuinkapaljon ponia voi valmentaa. Nyrkkisääntönävoi siis pitää, että ponia voi valmentaajuuri niin paljon, että se on iloinen ja pysyypyöreässä kunnossa. Jos poni laihtuu liikaaja on apaattinen, on valmennusta ehdottomastikevennettävä.Ponin heikoin ominaisuus määrää sentason. Tämä ns. minimitekijä voi olla esim.laukkaherkkyys, hermostuneisuus, laiskuustai hitaus. Heikointa ominaisuuttatulee pyrkiä parantamaan.Hiittivalmennus vaihteleepaljon poneittain.Esim. 1990-luvunhuippuponi Tyttiä valmennettiinmäärällisestierittäin paljon. Tytinratahiitti käsitti usein 3km lämmitystä ja 2 km:nhiitin. 500 metrin vetojase saattoi juosta kahdeksankinkappaletta.12


Esimerkki viikko-ohjelma: nopeusharjoittelukausi (aikuinen poni)Vkomatiketopelasu1hölkkälenkki6 kmratsastusmaastohiitti(2-3 km:nlämmitys+ 1600 m)leporatsastuskentälläperähevosena5 kmlepo2hölkkälenkki6 kmhiitti(2-3 km:nlämmitys,500 m:nvetoja 4)perähevosena5 kmlepo1h ajokävelyäratsastusmaastolepoPäivittäin vapaata jaloittelua tarhassa.5.3. KilpaileminenMilloin poni on valmis kilpa-areenalle?Silloin, kun: 1) poni ei väsy tavallisellahölkkälenkillä, jonka pituus on n. 5-7 km,2) palautuminen tapahtuu suhteellisennopeasti, 3) poni näyttää sopusuhtaiseltaja pirteältä (ei laiha tai lihava), 4) valmennuson kestänyt tarpeeksi kauan (kunnotonponi vähintään 4 kk) ja 5) poni ravaapuhtaasti eikä kolistele kengillä juostessaan.Suositeltavaa on, että hiitit sujuvat aloittelevillashettiksillä helposti vähintään3.30–vauhteja, ja B-poneilla n. 3.00–vauhteja.Kun ponilla aletaan kilpailla, valmennustayleensä kevennetään hieman. Kilpailukaudellapitkiä valmennuslenkkejä voilyhentää sekä matkallisesti että kestoltaan.Poni tarvitsee myös useammin lepopäiviä.Ennen kilpailukauden alkua kannattaamiettiä kauden tavoitteet ja suunnitellakilpailuohjelma sen mukaisesti. Lue lisääkilpailuttamisesta kohdasta 10. Starttiin!5.4. TauotRaviponin valmennukseen ja kilpailuttamiseenkuuluvat myös tauot. Raviponivoidaan joko laittaa kokonaan lepoon taisitä voidaan liikuttaa kevyesti. Molemmillatavoilla on saatu hyviä tuloksia.Muistettava on, että jokainen poni onyksilö. Kaikille poneille eivät samanlaisetvalmennusmenetelmät, kengitys tai ruokintasovi. Jos poni on hieman yhteistyöhalutonja kilpailusuoritukset ovat menneetalle odotusten, voi parin viikon valmennuspaussitehdä ihmeitä ponin psyykelle.Mikäli säännöllisesti useita vuosia valmennettuvanhempi raviponi on muutamiaviikkoja liikuttamatta, ei sen kuntojuuri laske. Mutta jos poni on kuukausiatai jopa vuosia valmentamatta, tuleeperuskunnon luominen aloittaa alusta.Tauot kannattaa huomioida vuosittaistakilpailuohjelmaa suunniteltaessa. Monetajoittavat tauot pimeisiin talvikuukausiin,jolloin kilpailutoiminta on vähäisempää.13


6. VARUSTEETPonin varusteiden tulee olla ehjiä, hyvinhoidettuja, sopivan kokoisia, siistejä ja turvallisia.On hyvä muistaa, että kilpailupaikallajokainen ponivaljakko luo omaltaosaltaan poniraviurheilun imagoa! Kannattaahankkia kerralla hyvät ja kunnollisetperusvarusteet, jolloin ne kestävät hyvinhoidettuina vuosikausia.Tavoitteena kannattaa pitää pyrkimystämahdollisimman vähiin varusteisiin. Yleisimmätlisävarusteet poneilla ovat potkuremmi(opetusvaiheessa aina), putsit etujaloissa,silmälaput, korvahuput tai vedettävätpallot ja martingaali. Obersekki kuuluuraviponilla perusvarusteisiin. Tarvit-tavissa varusteissa niin valmennuksessakuin kilpailutilanteessakin on yksilöllisiäeroja.Yleensä raviponeilla on selvät liikkeet,jolloin poni ei lyö jalkoihinsa. Jos ponikuitenkin valmennuslenkeillä tai tarhassaollessaan tekee niin, tulee sillä käyttää suojiatai pinteleitä. Jalkojen suojaaminen on erityisentärkeää nopeavauhtisessa harjoittelussaja kilpailuissa. Mikäli edes epäillään,että poni lyö jalkoihinsa, tulee suojia käyttää,jotta vaurioita ei pääse syntymään.Lyönnit näkyvät jaloissa verisinä haavoina.Mikäli poni lyö jalkoihinsa, tulee valmennuksestasille epämukavaa kivun vuoksi.7. ONGELMATValmennustyön on oltava kaikille mielekästäja mukavaa.Jos poni muuttuu yhteistyöhaluttomaksi,tulee syitä muutokseen hakea suurennuslasilla,jotta häiritsevät tekijät (esim.hankaavat silat, vääränlainen kengitys, kurittomuus,kyllästyminen tai väärä ruokinta)saadaan eliminoitua.Mikäli poni on kipeytynyt valmennuksesta,eläinlääkärin kannattaa antaa tutkiase. Yleensä ponit kipeytyvät jaloista ja lihaksista.Useat vaivat voidaan ennalta-ehkäistä huolellisella hoidolla.Erityisen tärkeää on muistaa lämmitelläja jäähdytellä poni huolella ennen ja jälkeenrasituksen. Ponin jalat voidaan viilentäärasituksen jälkeen kylmällä vedellä, lumellatai esim. apteekista saatavilla kylmägeelipusseilla.Sopiva viilennysaika on vähintäänviisi minuuttia.Ponin lihaksia voidaan huoltaa myösvenyttelemällä ja hieromalla. Ammattitaitoinenhieroja antaa venyttelyohjeet mielelläänmyös ponin omistajalle.14


8. KENGITYSVarsa totutetaan kengitykseen jo pienestäpitäen nostelemalla ponin jalkoja omienjalkojen väliin ja puhdistamalla kavioita.Kavioita on hyvä koputella kevyestivaikkapa harjalla.Varsan kavioiden kasvua seurataan janiitä vuollaan tarpeen mukaan jo ennenensimmäistä kengitystä. Ajankohta, jolloinponi tarvitsee kengät, riippuu kavioidenlaadusta, valmennuksen aloittamisesta,mahdollisista kavio-ongelmista tai jalkaasentojenvirheistä sekä tarhojen ja teidenpohjan kovuudesta.Täysikasvuisen ponin tulee olla hyvinkengitetty ennen valmennuksen aloittamista,jotteivät kaviot kuluisi liiaksi ja aiheuttaisiponille turhaa kipua ja arkuutta.Heti uuden kengityksen jälkeen ponia eipidä rasittaa, sillä sen jalat tarvitsevat aikaatottua mahdollisiin muutoksiin. Mikäliponi on levoton kengitettäessä eikä se maltaseistä paikallaan, kannattaa sillä ajaa tairatsastaa reipas lenkki ennen kengittäjäntuloa. Tällöin ponin ei enää tarvitse purkaaenergiaansa kiukutteluun.Poneilla sarveiskavio ja kannatinreunaovat hyvin ohuet, ja näin ollen kakkosennaula on suurin niillä käytettävä naulakoko.Kengän voi naulata kiinni kuudellanaulalla, jos ponilla on hyvät kaviot, muttajos kavio on huono tai pienikokoinen, riittääneljäkin naulaa, jolloin kantanaulatjäävät pois. Naulan päiden kohta on lähempänäravi- kuin ratsukengitystä.Ensimmäinen kengitys on peruskengitys,jota voidaan muuttaa myöhemmin,mikäli tarvetta on. Yleisin ongelma valmennuksenalkuvaiheessa on saada poni juoksemaanpuhdasta ravia. Tällöin poninjuoksemista voidaan helpottaa kengityk-sellä (esimerkiksi raskaammat kengät). Syyepäpuhtaaseen askellukseen voi olla myösmuualla – aina tulee etsiä syy ongelmaan,ei vain hoitaa seurausta!Painojen ja raskaiden kenkien käyttö rasittaaniveliä, joten kannattaa miettiä, voidaankopainoa lisätä muulla tavalla hetkellisesti,esim. käyttämällä painoputseja.Ponien kengitysväli on yksilöllinen. Yleinenkengitysväli on 4-8 viikkoa. Kavioitaei saa koskaan päästää kasvamaan liian pitkiksi,koska silloin nivelet rasittuvat liikaa.Kengitysvälin pituuteen vaikuttavat kavionlaatu ja kasvu, valmennusmaastot jatarhojen/karsinan pohjan kosteus.Talvisin käytetään hokkikenkiä. Hokkienvähimmäismäärä on pienellä ponillapienessä kengässä 4 hokkia/kenkä, muttasuositeltavaa on 6-8 hokkia. Muun muassaponin liikkeet ja valmennusmaasto vaikuttavattarvittavien hokkien määrään -mitä enemmän hokkeja on, sitä paremmanpidon poni saa alustasta. Hokkien kireyskannattaa tarkistaa aina kavioiden puhdistamisenyhteydessä.Ponia ei kannata kengittää juuri ennenstarttia, vaan parhaan tuloksen kilpailuistasaa yleensä ”vanhassa” kengässä. Kengät onkuitenkin aina tarkistettava ennen kilpailuaja tarvittaessa voidaan vaihtaa nauloja.Raviponit vaativat usein painoa eteen japitkähkön etukavion, taakse käy kevytkenkä. Takajalan liike ei korostu poneillaniin paljoa kuin hevosilla. Jos ponilla onarat kavionpohjat, on hyvä laittaa ohut välipohjatai alumiinipohjallinen. Normaalivälipohja on huono, koska se on naulattavavahvasti kiinni. Taitava ja tunnollinen kengitysseppäon oleellinen osa hyvää valmennustiimiä.15


9. MOTIVAATIO JA TURVALLISUUSPonin valmentaminen vaatii valmentajaltaitsekuria ja pitkäjänteisyyttä, koska tulokseteivät välttämättä synny kuukaudessa eivätkävuodessakaan. Pitkäjänteisyys yleensäpalkitaan, kun vain jaksaa olla ahkera. Ainaponista ei kuitenkaan tule toivotun tasoistakilpakumppania tai oma kiinnostus eri riitä.Tällöin poni voidaan jättää harrasteponiksitai siitostammaksi tai myydä uuteen hyväänkotiin. Omistajan tulee aina vastuullisestihuolehtia ponistaan ja sen tulevaisuudesta,täytti se odotukset kilpaponina taiei.Ponin lisäksi myös ohjastaja/valmentaja onurheilija, jolle säännölliset elämäntavat, hyväkäytös ja omasta kunnosta huolehtiminenpitäisivät olla itsestäänselvyyksiä.Valmennuslenkeillä tulee muistaa myösturvallisuus. Ponilla ja valmentajalla tuleeolla kunnon varusteet, pimeällä riittävästiheijastimia ja ajajalla aina kypärä. Kypäränkäyttöä ajettaessa ei tule ollenkaan vähätellä.Vakuutukset kannattaa olla kunnossasiltä varalta, jos vahinkoja sattuu.Muun liikenteen joukossa liikuttaessatulee kunnioittaa muita tiellä liikkujia jamuistaa hyvät käytöstavat. Ponia ajettaessakuljetaan tien oikeaa reunaa. Mikäli poniavalmennetaan toisen omistamilla teillä taipelloilla, tulee maanomistajalta kysyä lupa.Vain varmasti toimivalla ponilla voi kokenutkaanajaja lähteä yksin lenkille.Turvallisuussyistä ponien kanssa puuhaillessapitkät hiukset pidetään aina kiinni,ja roikkuvia koruja ja lävistyksiä tulisivälttää.10. STARTTIIN!Kun poni on kilpailukuntoinen ja toimiimoitteettomasti kilpailuympäristössä, voisen ilmoittaa kilpailuun. Sekä ohjastajanettä ponin tulee hallita volttaus ja muidenvaljakoiden joukossa juokseminen.Ennen ensimmäistä kilpailua ponia kannattaahiitata useampi kerta raviradalla.Joillakin raviradoilla nuorisoravikerhot järjestävätponien yhteishiittejä. Ne ovat mainiotapa aloittaa tutustuminen raviradallaajoon – kysy lähiratasi nuorisovastaavaltalisätietoja!Poniravilähtöjä ajetaan sekä ravien yhteydessäettä kokonaan omina poniraveina.16


Yleisin juostava kilpailumatka on 1000-1100 metriä, mutta matka voi olla jopa2600 metriä. Ponilähtöihin ei pelata totalisaattoripeliä.Ennen kilpailuun ilmoittamista käy läpiseuraavat asiat:- ponivalmentaja on rekisteröity(1.7.2006 alkaen)- ohjastajalla tulee olla voimassa oleva P-ajolupa- ohjastajalla tulee olla vuosittainen kilpailulisenssimaksumaksettu- jos epäilet ponisi olevan ylikorkea, mittautase virallisella mittaajalla ennen ilmoittamistakilpailuun (toimita tällöin mittaustodistusSuomen Hippokseen)10.1. IlmoittaminenTulevat ravilähdöt julkaistaan kuukausittainilmestyvässä Kilpailukutsut-lehdessä,josta löytyvät kaikki kilpailusarjat radoittain.Raviponi ilmoitetaan raveihin Kilpailukutsussailmoitettujen tietojen perusteellayleisten ilmoittautumisohjeidenmukaisesti. Kun raveihin on asianmukaisestiilmoittauduttu, tulee kilpailuihinmyös osallistua. Poisjääntiin tulee olla erittäinpätevä syy, esim. ponin sairastuminen.Lähtölistat kaikista raveista julkaistaankaksi kertaa viikossa ilmestyvässä Hevosurheilu-lehdessä,7-oikein -lehdessä jainternet-osoitteessa www.hippos.fi.Lähtölistoja kannattaa seurata tarkasti, jottatietää onko oma raviponi päässyt mukaankilpailuun vai onko se mahdollisestikarsittu. Myös tulokset löytyvät sekäHevosurheilu-lehdestä että Suomen Hippokseninternet-sivuilta.Poniravikilpailusäännöt löytyvät internetosoitteistawww.hippos.fi jawww.poniravit.co.m10.2. RaveissaKun lähdet ponin kanssa kilpailumatkalle,ota mukaan myös aimo annos rehtiä kilpailumieltäja positiivista asennetta. Poninkuljetus kannattaa miettiä jo ennen ilmoittautumistastarttiin – mennäänkö omallakuljetuskopilla, jonkun toisen kilpailijanmukana vai lähteekö joku ulkopuolinenkuljettamaan ponia? Elävää eläintä kuljetettaessaon kuljettajalla oltava malttia jataitoa ennakoivaan ajoon.Kuljetuskalustoa koskevat määräyksetlöytyvät maa- ja metsätalousministeriöninternet-sivuilta osoitteesta www.mmm.fi.Ponin varusteet tulee pakata jo edellisenäpäivänä. Kilpailumatkaan ja matkalle lähtöönkannattaa varata reilusti aikaa.Kilpailupaikalla sisäänkirjoituksessa vahvistetaanosallistuminen allekirjoituksella,ja samalla tarkistetaan käsiohjelmatietojenoikeellisuus oman ponin kohdalta ja saadaankilpailunumero eli voilokki.Ilmoita sisäänkirjoitukseen, jos poni täytyymitata tai tunnistaa. Eläinlääkäri tairaviradan toimihenkilö tunnistaa ja mittaaponin ennen ensimmäistä kilpailua, jolloinon ehdottomasti oltava passi tai rekisteripaperimukana. Lisäksi 4-6-vuotias ponimitataan aina ennen vuoden ensimmäistäkilpailua. Tarkista, että tunnistaminen merkitäänpassiin tai rekisteritodistukseen jamittaus mittauskorttiin. Mittauskortin saatradan sisäänkirjoituksesta. Yli 7-vuotiaanauransa aloittaneet ponit mitataan vain ennenensimmäistä ravikilpailua.Raviradalla ja varikolla liikuttaessa noudatetaankilpailusääntöjä ja varotaan muitaliikkujia. Ohjastajien ja ponien turvallisuuson tärkeintä. Ratakohtaisen turvallisuusohjeensaat sisäänkirjoituksesta. Valjastettaessaponia tulee varmistaa, että voilokkion näkyvästi ja oikein kiinnitetty.17


Ponit lämmitetään aina vasten kilpailusuuntaaulkorataa pitkin. Lämmitysmatkaja -vauhti on ponikohtainen. Normaalikuntoistaponia lämmitetään 2-3 kilometriäennen starttia. Esittelyyn kokoonnutaanhyvissä ajoin ja valjakot hakeutuvatomille paikoilleen jonoon. Mikäli olet epävarmajostakin kilpailutapahtumaan liittyvästäasiasta, muista, että voit kysyä neuvoakeneltä tahansa raviradan toimihenkilöltä!Kilpailun tiimellyksessä pidä ravikilpailusäännötmielessäsi, sillä sääntörikkomuksestaseuraa varoitus tai jopa ajokielto.Ajovitsan oikea käyttö vaatii ohjastajaltataitoa, ei voimaa. Maaliintulon jälkeen voittajavaljakkosaapuu voittajaesittelyyn, kuitenkinvasta sitten, kun kaikki lähdön osanottajatovat ylittäneet maalilinjan. Joissakinlähdöissä myös toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneetosallistuvat seremoniaan.Lähdön jälkeen poni jäähdytellään jasiitä huolehditaan hyvin, oli se sitten ensimmäinentai viimeinen maalissa. Hoitotoimenpiteistäon kerrottu kohdassa 5.2.Nopeusharjoittelu.Voilokki palautetaan sisäänkirjoitukseen.Ota samalla lähdön tulospöytäkirjaja tarkista, että tulospöytäkirjan tiedot ovatoikein. Mahdollisista virheistä tulee ilmoittaaheti.Muista turvallisuus kilpailualueella liikuttaessa.Yleinen ponilähtöjen turvallisuusohjelöytyy www.hippos.fi -sivuilta.11. ORGANISAATIOTHevoskasvatuksen ja raviurheilun keskusjärjestöSuomen <strong>Hippos</strong> ry ylläpitää raviponienkilpailu- ja valmentajarekisteriä.Raviradat laativat ponilähtöjen sarjamääritykset,järjestävät poniravilähtöjä ja maksavatniiden palkinnot.Vuonna 1994 perustettu Suomen Poniraviyhdistysry (SPRY) edistää suomalaistaponiraviurheilua mm. julkaisemalla ravinuortenkanssa yhteistä Kärryillä-lehteä,järjestämällä koulutusta ja tekemällä yhteistyötäsidosryhmien (esim. rotuyhdistystenja raviratojen) kanssa.Suomen <strong>Hippos</strong> ry:n alaiset nuorisoravikerhotjärjestävät muun toimintansaohessa P-ajolupakursseja ja yhteishiittejä.Hyväksytysti suoritettu P-ajolupakurssion edellytys ponilähdöissä ohjastamiselle.P-ajolupakurssille voi osallistua 10-18-vuotias nuori, joka on tutustunut ravikilpailusääntöihinja hallitsee ponin valjastuksenja ohjastuksen eri tilanteissa. P-ajolupakurssion tavallaan näyttökoe, jossatuleva ohjastaja osoittaa sekä teoriassa ettäkäytännössä olevansa valmis kilpailuihin– kurssilla ei enää opetella alkeita! Yli 18-vuotias voi suorittaa P-ajoluvan C-ajolupakurssilla.Kurssilaisilla tulee olla käytössään toimivaponi varusteineen. A-kategoriassaohjastajan alaikäraja on 10 vuotta ja B-kategoriassa 12 vuotta.18


Suomen ennätykset(tilanne 1.5.2006)A-kategoria- vanhemmat oriit/ruunatGolda Apache 2.05,7a- vanhemmat tammatCaiza 2.12,3a- 5-vuotiaat oriit/ruunatGlamour 2.28,4- 5-vuotiaat tammatSonata 2.24,8- 4-vuotiaat oriit/ruunatJupiter III 2.39,2a- 4-vuotiaat tammatSonata 2.31,2- 3-vuotiaat oriit/ruunatGolda Apache 2.36,5- 3-vuotiaat tammatMillbay’s Moira 2.51,4Monté- oriit/ruunatGolda Apache 2.16,8- tammatSonata 2.31,5B-kategoria- vanhemmat oriit/ruunatGuran 1.50,4a- vanhemmat tammatLinella Ess 2.00,4Hyödyllisiä yhteystietojaSuomen <strong>Hippos</strong> ry:puh. 020 760 500, www.hippos.fiSuomen Hevosenomistajien Keskusliitto:puh. 09-541 3472, www.shkl.netSuomen Poniraviyhdistys ry:www.poniravit.comMaa- ja metsätalousministeriö:puh. 09-160 01, www.mmm.fiLisäksi: www.sey.fi, www.ratsastus.fi,www.sptf.nu, www.shettis.com,www.hevosnetti.com/rotuyhdistys/russ.htmKirjallisuutta*Lillkvist, Anneli. Ruokinnalla tuloksiin 3.2002. Forsbergin Kirjapaino Oy*Uusi ravihevosen hoito ja valmennus, osatI-IV. Suomen Hevosurheilulehti Oy.Hakapaino 1999 ja 2000.*Maaseutukeskukset, Tieto tuottamaansarjan nro 101. Hevosen ruokinta ja hoito.Uusin painos 2003.*Maa- ja metsätalousministeriö.Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen.*Sevelius Fritz, Olsson Harry & Lennart.Terve ja sairas hevonen. 1980. Otava.*Hevosurheilu-lehti*Kilpailukutsut-lehti*Shettis- ja russyhdistyksen julkaisut*Kärryillä-lehti (Ravinuorten ja SuomenPoniraviyhdistys ry:n jäsenlehti)* Hevosurheilun taskukalenteriRaviponiopasJulkaisija: Suomen <strong>Hippos</strong> ry Painos: 4 500 kpl toukokuu 2006Taitto: Hanna Lankinen (alkuperäinen) III-painosPäivitykset: 1.5.2006 Anne LaitinenKansikuva: Juhani LänsiluotoKuvat: Leena Kahisaari, Aila Kajander, Anja Laakeristo, Hanna Laakeristo, AnneLaitinen, Elina Paavola, Satu Peltoniemi, Maura Tuomi ja Mari Ukskoski19

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!