Kohti kestävää työelämää - Työterveyslaitos

ttl.fi

Kohti kestävää työelämää - Työterveyslaitos

SisällysluetteloEsipuhe 4Johdanto 5Kestävän työn neljä ulottuvuutta 7Ekologinen kestävyys 10Inhimillinen kestävyys 14Sosiaalinen kestävyys 18Taloudellinen kestävyys 22Kohti kestävää työn tulevaisuutta 24Seuraavien sukupolvien työelämä? 25Sivu Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


JohdantoMAAILMANTALOUDEN TAANTUMA – Vuonna2008 alkanut maailmantalouden taantuma onjohtanut työttömyyden voimakkaaseen kasvuunkaikkialla. Suomessa työpaikkoja on menetetty joyli satatuhatta taantumaa edeltäneeseen huipputasoonverrattuna, ja vähenemisen ennakoidaanjatkuvan edelleen. Jatkossa kasvun odotetaan jäävänteollisuusmaissa suhteellisen alhaiselle tasolleesimerkiksi väestön ikääntymisen ja taantumanaikana kertyneiden rahoituksellisten vajeiden aiheuttamienrasitteiden vuoksi. Maailmantaloudenkasvun painopisteen odotetaankin siirtyvän melkoselkeästi vanhoista teollisuusmaista Kiinaanja muihin uusiin kehittyviin talouksiin, mikäheijastuu myös yritysten investointipäätöksiin jatyöpaikkojen tulevaan sijoittumiseen.KASVUN RAJAT – Teollisuusmaiden ja niissätoimivien yritysten tarve sopeutua rajallisistaluonnonvaroista käytävän kilpailun kiristymiseenja tiukentuviin ympäristörajoitteisiin kasvaa jatkuvasti.Ihmiskunnan taloudellisten toimintojenlaajentumisen on arvioitu johtavan lähivuosikymmeninämuun muassa veden, ruoan, energian jaraaka-aineiden lisääntyvään kulutukseen samallakun nämä toiminnot kuormittavat yhä raskaamminmaapallon ekosysteemiä.Erityisen suureksi ongelmaksi on noussutfossiilisten polttoaineiden laajamittaisen käytönseurauksena tapahtunut ilmaston lämpeneminen.Keskeisimmäksi tehtäväksi on noussut fossiilistenpolttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla energianlähteillä,mutta paljon muutakin tarvitaanihmiskunnan taloudellisten toimintojen mukauttamiseksikestävän kehityksen mukaisiin rajoihin.UUSI TEOLLINEN VALLANKUMOUS –Kehittyneillä teollisuusmailla on käytännössäedessään uusi teollinen vallankumous, jos neasettavat tavoitteeksi tuottamiensa kasvihuonekaasujenmäärän vähentämisen 80–90 prosentillavuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä sekäetenemisen kokonaan hiilineutraaliin yhteiskuntaanennen vuosisatamme päättymistä. Tämänohella tulevat myös muut suuret muutokset, joitatarvitaan matkalla kohti kestävämpää kehitystä.Tämän mittakaavan ekologisen rakennemuutoksentoteuttaminen tulee mullistamaan monintavoin myös vallitsevia työn tekemisen tapoja.Jos muutoskehityksen halutaan toteutuvan vieläkäytettävissä olevien aikarajojen puitteissa, ensiaskelten on lähdettävä liikkeelle välittömästi.KESTÄVÄ TYÖELÄMÄ – Siirryttäessä taantumastauuteen nousuun talouskehitys ei voipalata enää entisille raiteilleen sen paremminkehittyneissä teollisuusmaissa kuin muuallakaanmaailmassa. Kasvun painopisteet joudutaan määrittelemäänmonissa suhteissa entisestä poikkeavallatavalla. Varsinkin monet energiaa runsaastikuluttavat ja ympäristön kannalta haitallisetliiketoiminnot voivat joutua vaikeuksiin, kun taaskasvun tärkeimmiksi vetureiksi tulevat todennäköisestinousemaan sellaiset liiketoiminnot, jotkapystyvät tarjoamaan kestävän kehityksen mukaisiaratkaisuja.Kestävän kehityksen käsite on noussutnykyaikaiseen yhteiskuntapoliittiseen keskusteluunnäkyvämmin 1980-luvun lopulta lähtienihmisten toimintojen ja ympäröivän luonnonvälisiä vuorovaikutuksia tarkasteltaessa. Klassiseksimuodostuneen määritelmän mukaankestävän kehityksen periaatteen noudattaminenedellyttää ihmisten pidättäytymistä sellaisestarajallisten luonnonvarojen hyväksikäytöstä, jokaSivu Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


veisi tulevilta sukupolvilta mahdollisuuden päästähyödyntämään vastaavia resursseja. Konkreettisestitämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettäihmisten ei tulisi kuluttaa mitään luonnonvarojayli luonnon oman uusiutumiskyvyn rajojen, eikäihmisten tulisi myöskään kuormittaa ympäröivänluonnon ekosysteemejä enempää kuin niidensopeutumiskyky sallii.Nykyoloissa on varsin perusteltua nostaakestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminenpääperiaatteeksi myös edessä olevien työelämämuutostenhallintapyrkimyksissä. Tällöin kestävyyttäkannattaa lähestyä nimenomaan moniulotteisestiottaen huomioon ekologisen näkökulmanohella myös taloudellisen, inhimillisen ja sosiaalisenkestävyyden vaatimukset.Pyrittäessä kohti kestävämpää työelämääon tärkeä korostaa muutosten systeemistä luonnetta,jolloin kestävyyden eri aspektit kytkeytyvätläheisesti yhteen ja edellyttävät toisiaan. Ei oleesimerkiksi mahdollista luoda pitkällä aikavälillätaloudellisesti kestäviä työpaikkoja ekologisenkestävyyden kustannuksella, vaan ympäristönsuhteen tehtyjen laiminlyöntien kustannuksetkoituvat joka tapauksessa jossakin vaiheessaainakin jonkin tahon maksettaviksi. Jos taastoimintoja tehostetaan inhimillisen kestävyydenkustannuksella, organisaatiot jäävät vaille tarvitsemiaantyövoima- ja osaamisresursseja, kun taaskansantaloudet joutuvat vaikeuksiin huoltosuhteenheikentymisen vuoksi. Jos töiden järjestelyissärikotaan sosiaalisen kestävyyden periaatteita,synnytetään organisatorisia, työmarkkinallisia japoliittisia jännitteitä, jotka voivat aikanaan tehdäkyseisten järjestelyjen noudattamisen mahdottomaksi.Sivu Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


Kestävän työnneljä ulottuvuuttaEKOLOGINENsosiaalineninhimillinentaloudellinenSivu Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


Kestävä työelämäEkologinenulottuvuus


Ekologisella ulottuvuudella päätavoitteeksi nousee kaikkientöiden organisointi siten, että niiden suorittaminen eikuluta kohtuuttomasti rajallisia luonnonvaroja tai horjutaympäröivän luonnon ekologista tasapainoa sen paremminitse tuotannon kuin työn tuloksena olevien tavaroiden taipalveluiden välityksellä.“Työyhteiskunnan perusteiden muuttaminen paremmintulevaisuuden haasteita vastaaviksi on mahdollista vainhuomioimalla työn luontoa tuhoava vaikutus. Työnmuuttuminen prekaariksi, palkattomaksi, epäviralliseksitai miksi tahansa ei automaattisesti tarkoita, että myös työnhaittavaikutukset luonnolle kumoutuisivat”- Ulrich Beck (The Brave New World of Work, 2000)Sivu Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


EkologinenkestävyysEKOLOGINEN KESTÄVYYS – Luonnonvarojenkäyttö kasvoi Suomessa vuosina 1970–2006 noinpuolitoistakertaiseksi. Energian kokonaiskulutuson puolestaan yli viisinkertaistunut vuodesta 1950vuoteen 2007. Samaan aikaan jätteiden määrä onedelleen kasvussa, kaupunkien yhdyskuntarakennehajautuu, ja esimerkiksi työmatkojen pituus onkaksinkertaistunut 20 vuodessa. 1 Kasvihuonekaasujenpäästöt ovat taantuman vuoksi laskeneet jo nytlähelle vuoden 1990 tavoitetasoja, mutta kiristyviäpäästövähennystavoitteita on luvassa jo lähivuosienaikana. Olemme siis vielä hyvin kaukana todellisestakestävästä kehityksestä.“Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaanaiheuttaa dramaattisia muutoksia yhteiskunnan,teollisuuden ja yksilöiden tavoissa elää.Toisaalta, mikäli vaadittaviin päästövähennyksiinei päästä, ovat muutokset monin verroinpahempia.” (Delfoi-panelisti)EKOLOGISESTI KESTÄVÄ TYÖ – Työelämänmuutoksen näkökulmasta kyse ei ole vain uusistapäästörajoitteista, joita mahdollisesti otetaankäyttöön Kioton ilmastosopimuksen jälkeiselläaikakaudella, vaan myös yritysten yhteistyökumppanitja asiakkaat määrittävät omat odotuksensaniiden toiminnan vastuullisuuden suhteen.Samaan aikaan puhtaasti liiketaloudelliset tekijätpakottavat yritykset etenemään kokonaan uusilletasoille toimintojensa energia- ja materiaalitehokkuudessa,koska sekä energiasta että monistakeskeisistä raaka-aineista joudutaan maksamaantulevaisuudessa yhä enemmän.Organisaatiot joutuvat ottamaan käyttöönsäkaikki tieteen ja tekniikan kehityksen tarjoamatmahdollisuudet työn tuottavuuden kohottamiseen.Monet ihmisten vielä nykyisin suorittamatrutiiniluontoiset tehtävät siirtyvät koneiden taierilaisten keinoälysovellutusten avulla suoritettaviksi.Organisaatiot ottavat myös käyttöön moniasellaisia materiaaleja ja prosesseja, joihin liittyviäterveys- ja turvallisuusriskejä ei välttämättä vielätunneta kovin hyvin.Kaikilla työpaikoilla joudutaan etsimäänuusia keinoja energian säästämiseksi ja päästöjenvähentämiseksi, esimerkiksi karsimalla poistarpeetonta matkustamista, ohjaamalla henkilöstöäkäyttämään vähäpäästöisiä kuljetusvälineitä,lisäämällä virtuaalikokousten käyttöä sekä laajentamallamahdollisuuksia paikkariippumattomaantyöntekoon.NELIPÄIVÄINEN TYÖVIIKKO? – Eteneminentyöelämän ekologisella ulottuvuudella saattaaaiheuttaa merkittäviäkin muutoksia perinteisissätyöjärjestelyissä ja tavoissa toimia. Utahin osavaltionkäynnistämä kokeiluhanke – nelipäiväinentyöviikko energiakustannusten vähentämiseksi– on hyvä esimerkki tällaisesta suuntauksesta.Utahin osavaltio päätti vuonna 2008 siirtyä omienvirkamiestensä osalta nelipäiväiseen työviikkoon,jolloin kaikki toimitilat voitiin jättää perjantaisinilman valaistusta, lämmittämistä tai viilentämistä.Tämä kokeilu johti 13 % säästöihin energiankulutuksessasekä n. 12 000 tonnin vähennyksiinosavaltion kasvihuonekaasupäästöissä.Suurin osa (82 %) työntekijöistä on ilmoittanuthaluavansa jatkaa kokeilua vuoden testijatkonjälkeen, vaikka 40 tunnin työviikon tiivistäminenneljälle päivälle onkin aiheuttanut suuria haasteitaetenkin lapsiperheille. Kokeilujakson aikanamyös virastojen palveluiden laadussa tapahtuipositiivista kehitystä: esimerkiksi monet asiakasjonotlyhentyivät pidentyneiden aukioloaikojenSivu 10Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ1Ympäristön tila 2008 (Suomen ympäristökeskus)


Ekologinenkestävyysseurauksena. Pitkät, 10-tunnin työpäivät eivätmyöskään aiheuttaneet pelättyä uupumista– sairauspoissaolojen määrä itse asiassa vähenikokeilujakson aikana. 1Utahin esimerkki osoittaa, kuinka ekologisestikestävää työtä tavoiteltaessa tulisi valmistautuamoniin yllättäviin vaikutuksiin myös muillakestävän työelämän ulottuvuuksilla.3 Tuottaako organisaatiosi sellaisia tuotteita tai palveluita, jotka ovat sopusoinnussakestävän kehityksen vaatimusten kanssa?3 Onko organisaatiosi tehnyt kaiken mahdollisen energiankulutuksen vähentämiseksi?3 Onko organisaatiossasi käytetty energia tuotettu uusiutuvia energianlähteitäkäyttäen?3 Onko organisaatiossasi tehty kaikki mahdollinen kasvihuonepäästöjen ja muunjätteen vähentämiseksi ja loppuunkulutettujen materiaalien palauttamiseksikierrätykseen?3 Onko organisaatiossasi ryhdytty aktiivisiin toimiin työhön liittyvien matkojenja niiden aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi?3 Onko organisaatiossasi suunnitelmaa siitä miten ja millä aikataululla toiminnotmuutetaan hiilineutraaleiksi?3 Käytetäänkö organisaatiossasi sellaisia prosesseja t. teknologioita, joihinliittyy suuria ympäristöriskejä tai joita pidetään muutoin kyseenalaisina t.vaikeasti hyväksyttävinä?1“The Four-Day Workweek Is Winning Fans” (Walsh; TimeMagazine 2009)Sivu 11Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


Kestävä työelämäInhimillinenulottuvuus


Inhimillisellä ulottuvuudella perusvaatimuksenaon töiden ja niihin kohdistuvien tulosvaatimustenmuotoileminen siten, että ihmisillä on mahdollisuustyöskennellä elämänarvojensa mukaan, tehokkaasti sekäterveytensä ja työkykynsä säilyttäen aina vapaaehtoisellevanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka. Samalla tulisipyrkiä varmistamaan töiden sisällöllinen mielekkyys niin,että ihmiset myös haluavat tehdä kyseistä työtä ja voivatsaada siitä tarvitsemansa tyydytyksen.“Työelämässä tulisi panostaa ‘kestävään kehitykseen’ eikäsiihen, että työntekijästä imetään kaikki mehut irti ja heitetäänsitten uuden tulijan edestä pois. Yhteiskuntavastuu ja hyvänyhteistyöhengen tulisi parantua työpaikoilla; ja se on palkkaatärkeämpää jaksamisen kannalta”.(Kansalaispalaute, Työ murroksessa -kysely, Työterveyslaitos 2007)Sivu 13Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


“Pidän erittäin huolestuttavana sitä, että josihmiset ajavat itsensä loppuun, niin miten käyseuraavan sukupolven? Jos (vanhemmat) ajavatitsensä loppuun, he eivät pysty antamaannormaalia panosta lapsilleen. Ja tämä on sittenvuosikymmenien juttu” (Delfoi-panelisti)KOHTUULLISTAMINEN – Työelämän huokoisuudenlisäämisessä työelämän erilaisillarakenteilla ja käytännöillä on erityisen vahva rooli.Kestävän työelämän inhimillistä ulottuvuuttavoidaan kuitenkin tehostaa myös henkilökohtaisinkeinoin, kohtuullistamalla (downshifting). Inhimillisenkestävyyden kannalta keskeiset tekijät,kuten omien arvojen mukaan eläminen, merkityksellisettyötehtävät sekä työn ja muun elämänvälinen tasapaino, sopivat kaikki kohtuullistaminen-teemanalle.Motivaatio kohtuullistamiseen lähtee useintyytymättömyydestä työelämään ja niihin uhrauksiin,joita tehdään työn ulkopuolisen elämän,harrastusten tai perhe-elämän kustannuksella.Oman käytöksen ja elämäntavan vapaaehtoisellamuuttamisella – useimmiten työntekoa vähentämällä– pyritään lieventämään haitallista stressiäja uupumista. Toisaalta lisääntynyt vapaa-aikahalutaan kanavoida sellaiseen toimintaan, jokavastaa paremmin omia arvoja ja kiinnostuksenkohteita. Myös ympäristönäkökohdat toimivatusein vahvana kimmokkeena kohtuullistamiseen. 1Tehokkuuden ja luovuuden näkökulmastadownshiftaaja voi osoittautua jopa aikaisempaaarvokkaammaksi työntekijäksi myös yritykselle.Enemmän omilla ehdoilla työelämässä mukanaoleminen, mielekkäiksi ja palkitseviksi koettuihintyötehtäviin keskittyminen sekä panostaminenvapaa-aikaan motivoivat työntekijää tehokkaasti. 1“Työantajat voisivat antaa bonuksia kaikestavapaaehtoistyöstä palautumisen ja työstäelpymisen välttämättömyyden hyvälle työssäsuoriutumiselle tultua nykyistä tutummaksi”(Delfoi-panelisti)Inhimillinenkestävyys3 Antaako nykyinen työsi Sinullemahdollisuuden mielekkääseentyöntekoon?3 Antaako työsi Sinulle mahdollisuudenhyödyntää ja kehittää täysipainoisestiosaamistasi?3 Ovatko työssäsi asetetut tulosvaatimuksetkohtuullisia tosiasialliseensuorituskykyysi verrattuna?3 Liittyykö työhösi piirteitä, jotkasaattavat uhata Sinun terveyttäsija työkykyäsi?3 Antaako työsi Sinulle mahdollisuudenhuolehtia riittävästi muistavelvollisuuksistasi?3 Olisitko halukas jatkamaan nykyisenkaltaisissatyötehtävissä eläkkeellesiirtymiseensaakka?1Kohtuullistamisen jäljillä (Toim. Tomi Leivo), Kansallinenennakointiverkosto, 2009.Sivu 15Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


Kestävä työelämäSosiaalinenulottuvuus


Sosiaalisella ulottuvuudella perustavoitteena voidaan pitääsitä, että yhteiskunnassa tarjolla olevat työt jakautuvatkohtuullisen tasaisesti kaikkien työikäisten kansalaistenkesken ja että töiden edellyttämät uhraukset ja niistäsaatavat palkinnot ovat oikeudenmukaisessa suhteessakeskenään. Yksilöiden välillä voi toki esiintyä suurtakinvaihtelua, mutta vaihtelu ei saa johtaa heikommassatyömarkkina-asemassa olevien ihmisten jäämiseenkokonaan työelämän ulkopuolelle.“Pienen maan etu on hallittavuudessa. Korkeajärjestäytymisaste (sekä työntekijöiden että työnantajien)mahdollistaa osapuolten välisen yhteistyön, jolloin voidaanetsiä yli toimialojen meneviä kansallisia ratkaisuja”(Delfoi-haastateltava)Sivu 17Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


Sosiaalinenkestävyys3 Kohdellaanko Sinua ja muita työntekijöitä oikeudenmukaisesti työpaikallasi?3 Koetko asemasi turvalliseksi jos sairastut, menetät työkykysi tai työpaikkasilopetetaan esimerkiksi tuotannollisten uudelleenjärjestelyjen seurauksena?3 Perustuuko Sinun nykyinen työpaikkasi olemassaolo sellaisiin tukijärjestelyihint. protektionistisiin toimiin joita jotkin muut tahot pitävät epäoikeudenmukaisina?Sivu 19Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


Kestävä työelämäTaloudellinenulottuvuus


Taloudellisella ulottuvuudella perusvaatimuksena voidaanpitää sekä olemassa olevien että tulevaisuudessasynnytettävien uusien työpaikkojen taloudellisen kilpailukyvynvarmistamista niin, että kyseisiin töihin sijoittuvat ihmisetvoivat luottaa työpaikkojensa säilyvän taloudellistensuhdanteiden tilapäisistä vaihteluista huolimatta. Toisenakeskeisenä vaatimuksena on sellaisten tuottavuustasojensaavuttaminen, että ihmisillä on mahdollisuus säällisentoimeentulon hankkimiseen työstä saatavilla tuloilla.“Suomalaisten työpaikkojen kilpailukyky säilyisi paremmin, josymmärrettäisiin, miten hyvin koulutettu työvoima meillä jo nyton, ja kehitettäisiin töiden organisointia tältä pohjalta”(Delfoi-panelisti)Sivu 21Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


TaloudellinenkestävyysTALOUDELLINEN KESTÄVYYS – Kestävän työelämäntaloudellisella ulottuvuudella on keskeistätalouden ja yksittäisten organisaatioiden kilpailukyvystähuolehtiminen siten, että ihmiset voivatluottavaisin mielin kehittää omaa ammattitaitoaanvalitsemallaan toimialalla. Yhtä lailla keskeisenävoidaan pitää toimintojen tuottavuuden kohoamistasellaisille tasoille, että aktiivinen osallistuminentyöelämään tarjoaa ihmisille kohtuulliset mahdollisuudetoman toimeentulonsa turvaamiseen.Yhteiskunnan kannalta oleellista on työllisyysasteenkohoaminen sellaiselle tasolle, joka tekeemahdolliseksi hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisenja riittävän sosiaalisen turvan tarjoamisen myöstyöelämän ulkopuolella eläville kansalaisille.Taloudellinen kestävyys linkittyy tulevaisuudessakiinteäksi osaksi ekologisen kestävyydenulottuvuutta, sillä yritysten on entistä vaikeampaamenestyä taloudellisesti, elleivät ne huomioitoiminnassaan edessä olevaa ekologista rakennemuutostaja energiakriisiä. Vaikka siirtyminenhiilineutraaliin yhteiskuntaan tarkoittaa, ettäosa teollisuuden aloista tulee muuttumaan taihäviämään kokonaan, suurin osa kuitenkin hyötyykiristyvistä ympäristönormeista.VIHREÄ SOPIMUS – Elämme nykyisin kolmipäisenkriisin aikaa, jonka keskeisinä ulottuvuuksinaovat talouslama, ympäristökriisi sekäenergiakriisi. Kokonaisvaltaiseksi lääkkeeksi onehdotettu Green New Dealia – vihreää sopimusta. 1Ajatuksena on, että maailmantalouden lamastavoitaisiin nousta presidentti Rooseveltin 1930-luvulla käynnistämän sosiaali- ja talouspoliittisenohjelman (New Deal) hengessä. Vihreässäsopimuksessa hahmoteltu siirtyminen kohtivähähiilistä ja energiatehokasta taloutta tuottaisiparhaimmillaan maailmanlaajuisesti miljooniauusia työpaikkoja.“Luonnonvarojen kulutus on laskettava murtoosaannykyisestä. Suomalaiset kuluttavat luonnonvarojahenkeä kohden maailman kolmanneksieniten, joten erityisesti meillä on vastuu kulutuksenvähentämisestä. Ekologinen verouudistusja siirtyminen palveluintensiiviseen talouteenmahdollistavat myös tulevaisuudessa taloudellisenhyvinvoinnin. Olennaista on kuitenkin luodaonnellisia yhteiskuntia, joiden menestys ei perustujatkuvaan talouskasvuun.” (Delfoi-panelisti)IMMATERIAALITALOUS – Vaatimukset aineettomaantalouteen siirtymisestä ovat voimistuneetilmastonmuutoksen uhan ja luonnonvarojenkiihtyvän ehtymisen saattelemana. Innovaatioista,esimerkiksi uusista tuote- ja palvelukonsepteista,toivotaan myös uutta taloudellisen kasvun veturia.Ainakaan tähän mennessä immateriaalitaloudenvahvistuminen ei ole kyennyt lunastamaanlupauksia talouden muuttumisesta myösympäristöystävällisemmäksi. Onkin esitetty, ettäimmateriaalitalous olisi pikemminkin synnyttänytvain uuden kulutuksen luokan entisten päälle.Toisin sanoen, absoluuttiseen irtikytkentään – elitilanteeseen, jossa talouden kasvusta huolimattaresurssien käyttö kääntyy laskuun – on vielämatkaa. 2Aineettoman talouden merkitys korostuujoka tapauksessa tulevaisuudessa, ja samalla myösmonet vakiintuneet näkemykset tuottavuudesta,palkitsemisesta ja toiminnan kehittämisestäjoudutaan miettimään uudelleen. Selvää on, ettäluovuuden ja innovointikyvyn merkityksen kasvaessamyös kestävän työelämän taloudellinen jainhimillinen ulottuvuus linkittyvät toisiinsa entistävahvemmin.Sivu 22Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ1Vihreä sopimus uutena yhteiskuntapolitiikan strategiana(Massa), Janus, 2009.2Immateriaalitalous – Kapitalismin uusin muoto (Bruunym.), 2009.


Taloudellinenkestävyys“Työntekijöiden ensisijainen toive on voida suhtautualuottavaisesti työsuhteensa säilymiseen,jolloin he voivat suunnitella elämäänsä pidemmälläperspektiivillä ja samalla myös kehittääitseään ja työtään.” (Delfoi-panelisti)3 Onko organisaatiosi taloudellisesti riittävän vahvassa asemassa ja kilpailukykyinenniin, että sen voidaan olettaa kykenevän työllistämään yhtä paljonväkeä tai enemmän kuin nykyisin myös 5–10 vuoden kuluttua?3 Uskotko sen tehtäväalueen jolla itse toimit pysyvän osana organisaatiositoimintaa myös jatkossa?3 Onko palkkasi nykyisellään riittävä turvaamaan itsellesi ja huollettavillesikohtuullisen toimeentulon?3 Uskotko työsi tarjoavan mahdollisuudet kohtuulliseen toimeentuloon 5–10vuoden kuluttua?Sivu 23Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ


KOHTI KESTÄVÄÄTYÖN TULEVAISUUTTAMAAILMANTALOUDEN MURROS – Maailmantalouseteni edellisen kerran merkittävään taitepisteeseen1990-luvulla tietoteknisen kumouksenläpimurron ja ns. uuden talouden nousun myötä.Tuolloin myös työelämän muutosta tarkasteltiin ennenmuuta tietotyön yleistymisen ja tietotekniikanleviämisen näkökulmasta. Suomi ja muut pohjoismaatetenivät uuteen kasvuaaltoon kokemistaansyvistä talousvaikeuksista huolimatta hyvin valmistautuneina,ja ne kykenivät nousemaan maailmanlaajuisentietoyhteiskuntakehityksen eturintamaansekä samalla kansainvälisten kilpailukykyvertailujenkärkisijoille. Nyt maailmantalous on uuden - tälläkertaa kestävän kehityksen liiketoimintojen johdollaetenevän - kasvukauden kynnyksellä.POHJOISMAAT EDELLÄKÄVIJÖINÄ? – Pohjoismaillaon jälleen hyvät edellytykset päästähyödyntämään kasvun mahdollisuuksia muunmuassa sen vuoksi, että niiden piirissä on jojonkin aikaa pyritty ottamaan kestävän kehityksenvaatimukset huomioon kaikessa yhteiskuntapoliittisessapäätöksenteossa.Pohjoismaissa on suunnattu huomattaviaresursseja uusien ympäristöliiketoimintojenkehittämiseen, ja useat näistä maista ovat omaksuneetaktiivisen roolin myös ilmastopolitiikastakäytävissä kansainvälisissä keskusteluissa sekäkansallisten pilottien käynnistämisessä.Suomen asema on ehkä hieman poikkeavasen vuoksi, että maa on omassa energia- jailmastopolitiikassaan tyytynyt lähinnä seurailemaanyleisiä eurooppalaisia linjauksia. Kestäväntyöelämän teemat eivät ole olleet myöskäänsuomalaisessa työpoliittisessa keskustelussa taialan tutkimuksessa yhtä vahvasti esillä kuin muissapohjoismaissa. Siksi 1990-luvun kehityksestäpoiketen Suomi ei välttämättä pääse kunnollamukaan maailmantalouden seuraavan kasvuaaltoon,vaan taantuma ja sen aikaansaama korkeatyöttömyys voivat muodostua pitkäkestoisiksi.Tämänhetkisen melko passiivisen ja mukailevantoimintamallin sijaan Suomen tulisi lähteätavoittelemaan edelläkävijän asemaa kestäväntyöelämän periaatteiden toteuttamisessa. Monet ihmisetsuhtautuvat todennäköisesti tulevina vuosinaerilaisiin talous-, yhteiskunta- ja ympäristöpoliittisiinratkaisuihin paljolti sen mukaan, millaisiavaikutuksia niillä arvioidaan olevan heidän nykyisiintai tuleviin työn tekemisen mahdollisuuksiinsa.Radikaalitkin toimet ilmastonmuutoksenhillitsemiseksi - joita jatkossa tullaan tarvitsemaan– on helpompi hyväksyä, jos ne näyttävät mielekkäiltäihmisten tulevien työnteon ja toimeentulonmahdollisuuksien näkökulmasta tarkasteltuina.Kestävän työelämäkehityksen voidaanolettaa edesauttavan myös talouden voimavarojenuudelleensuuntautumista tavalla, joka lisäisi Suomenmahdollisuuksia päästä tehokkaasti mukaanmaailmantalouden kasvuun. Ja jos Suomi kykeneeprofiloitumaan kansainvälisessä tietoisuudessakestävän työn edelläkävijänä, täällä toimivienyritysten on helpompi saada palvelukseensa hyviäosaajia muualta maailmasta.Samoin on tärkeä korostaa sitä, että eteneminenkohti kestävämpää työelämää edellyttääyhdensuuntaista toimintaa kansallisten työllisyysjärjestelmienkaikissa osissa ja kaikkien toimijaosapuoltentaholta. Yksittäisten organisaatioiden,työpaikkojen ja kokonaisten toimialojen ohellakeskeinen merkitys on muun muassa kansallisellatyöpoliittisella säätelyllä sekä sillä, mitenkoulutusjärjestelmä varustaa tulevat työelämänsukupolvet kestävän työelämän edellyttämillävalmiuksilla.Sivu 24Antti Kasvio & Timo RäikkönenKOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ

More magazines by this user
Similar magazines