Kaavaselostus liitteineen - Janakkalan kunta
Kaavaselostus liitteineen - Janakkalan kunta
Kaavaselostus liitteineen - Janakkalan kunta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • TervakoskiAsemakaavan muutosPaunila ja Huuna Diaarinumero 19/2011<strong>Kaavaselostus</strong>11 PERUS JA TUNNISTETIEDOT1.1 Tunnistetiedot<strong>Kaavaselostus</strong> koskee 29.3.2013 päivättyä asemakaavakarttaa.Asemakaavan muutos koskeeKorttelit 108, 136-139, 615, 616, 619 ja 620Katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueetAsemakaavan muutoksella muodostuuKorttelit 108, 136-139, 615, 616, 619 ja 620Katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueetAsemakaavan on laatinut<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • Tekniikka ja ympäristö • MaankäyttöLeena Turkka, kaavoitusarkkitehtiJuttilantie 1, 14200 TurenkiAloituspäätös kunnanhallitus 6.8.2012Ilmoitus kaavan vireilletulosta 17.8.2012 ja 14.2.2013Valtuuston hyväksymispäätös -
SISÄLLYSLUETTELO1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT1.1Tunnistetiedot1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista1.3 Kaava-alueen sijainti1.4 Kaavan tarkoitus2 TIIVISTELMÄ2.1 Kaavaprosessin vaiheet2.2 Asemakaava3 LÄHTÖKOHDAT3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista3.1.1 Alueen yleiskuvaus3.1.2 Luonnonympäristö3.1.3 Rakennettu ympäristö3.1.4 Maanomistus3.1.5 Vaikutusalue3.2 Suunnittelutilanne3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve4.2 Osallistuminen ja yhteistyö4.2.1 Osalliset4.2.2 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen4.2.3 Lausuntovaihe4.3 Asemakaavan tavoitteet4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet4.3.2 Muut tavoitteet4.3.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maa<strong>kunta</strong>kaavaan5 ASEMAKAAVAN KUVAUS5.1 Kaavan rakenne5.1.1 Mitoitus5.2 Aluevaraukset5.2.1 Korttelialueet, kaavamääräykset5.2.2 Muut alueet5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen5.4 Asemakaavan vaikutukset5.4.1Vaikutukset rakennettuun ympäristöön5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön5.4.3 Vaikutukset talouteen5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset5.5 Nimistö6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ja kuvista1. Ote maa<strong>kunta</strong>kaavasta, kaavaselostuksen sivulla2. Ote yleiskaavasta kaavaselostuksen sivulla3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta4. Ympäristön nykytilanne rakennettu ympäristö, peitteisyys5. Yleistarkastelu6. Havainnekuva7. Nykyinen ja suunniteltu vesihuolto ja muut verkostot, kunnan maanomistus8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma9. Asemakaavan seurantalomakeKuva 1 KaavamuutoskohteetKuva 2 Peruskartta vuodelta 1963Kuva 3 Viistokuva etelän suuntaan v. 20052
Kuva 4 Näkymä Koivusillantien ja Pajupillin suunnastaKuva 5 Näkymä Koivusillantien suunnasta Pajupillin kohdaltaKuva 6 Liikennemäärät ja nopeusrajoituksetKuva 7 Paunilanmutkaa luoteen suuntaanKuva 8 Rauhalanraitin kevyen liikenteen alikulku Huunan puolelta katsottuna31.3 Kaava-alueen sijaintiAlue sijaitsee noin puoli kilometriä Tervakosken liikekeskustasta itään, moottoritien suuntaan,ja sijoittuu Helsingintien (st 130) molemmille puolille.1.4 Kaavan tarkoitusAsemakaavan muutos koostuu useistaerillisistä muutostarpeista yritysalueilla.Kaavalla on tarkoitus ratkaista:1. Kunnan omistaman Paunilan alueenK- ja T-alueiden rajauksia,2. yksityinen aloite korttelin 619 omakotitontteinakäytettyjen tilojen muuttamiseksiniiden nykyisen käyttötarkoituksen mukaisestiTT-6-alueesta asuinkortteliksi,3. kunnan omistaman AL-tontin muutosK-korttelialueeksi korttelissa 620,4. kaavamääräysten yhtenäistäminen T-korttelialueilla ja5. Rauhalanraittiin rajoittuvien tonttienrajojen muutokset.Kuva 1 KaavamuutoskohteetPaunilan alueen kaavamuutoksella huolehditaan kunnan yritystonttitarjonnasta. Tavoitteenasuunnitella monipuolinen kokonaisuus ja tarjota elinkeinoelämän tarpeisiin eri kokoisiatontteja.
42 TIIVISTELMÄ2.1 Kaavaprosessin vaiheetVaiheAloituspäätös kunnanhallitus 6.8.2012 142 §Vireilletulosta kuuluttaminen 17.8.2012 ja 14.2.2013Tekninen lauta<strong>kunta</strong> 17.5.2011 49 §Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62 §, MRA 30 § 8.7.-16.8.2011 ja14.-28.2.2013Tekninen lauta<strong>kunta</strong> 11.12.2012 127 §Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 §, MRA27 §Tekninen lauta<strong>kunta</strong>KunnanhallitusValtuusto2.2 AsemakaavaAsemakaava3 LÄHTÖKOHDAT3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista3.1.1 Alueen yleiskuvausKaavamuutosalueen pinta-ala on n. 49 ha. Korttelialuetta on yhteensä n. 23 ha. tästä n.13 ha on rakentamatonta.Alue rajoittuu pohjoisessa Tervakoskentiehen ja yritysalueeseen. Lännessä aluetta rajaaosittain teollisuusalue ja osittain viheralueella yritysalueesta erotettu asuntoalue. Idässäalue rajoittuu asumiseen ja yritystoimintaa ja asumista käsittävään alueeseen. Alueetovat rakentuneet Helsingintien (st 130) molemmin puolin.Alue sijoittuu valmiiseen katuverkkoon. Tervakoskentiehen liittyvät Koivusillantie ja Huunantievälittävät korttelien liikenteen.3.1.2 LuonnonympäristöAlueella on niukasti luonnonympäristöä. Alueen halki virtaa Varisoja, jonka varressa Helsingintienitäpuolella on sekametsää ja pusikkoa samoin kuin eritasoliittymän ramppienkeskustoissa. Myös korttelin 620 kulmassa on pieni metsäsaareke.Kaava-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialueella.PinnanmuodostusAlue on pääosin tasaista. Varisojan uoma erottuu maisemassa matalampana kohtana.Alue sijoittuu korkeuskäyrien 84 ja 93 väliin.Maaperä ja rakennettavuusAlueen maaperä on geokartan mukaan savea.
VesialueetAlueen hulevedet johtuvat pintavaluntana Varisojan kautta Tervajokeen ja lopulta Kernaalanjärveen.53.1.3 Rakennettu ympäristöYhdys<strong>kunta</strong>rakenne, taajamakuva ja kulttuuriympäristöMuutosalue sijoittuu Tervakosken keskustan tuntumaan. Helsingintien länsipuolella Koivusillantienvarressa Paunilan alue, korttelit 136-139, ovat rakentamattomia. Korttelissa108 on viidellä tontilla toimitilarakennukset ja kaksi rakentamatonta tonttia.Helsingintien itäpuolella, Huunan alueella, on korttelissa 619 omakotiasumista ja toimitilakiinteistö.Korttelit 615 ja 616 ovat pääosin rakennettuja, molemmissa kortteleissa onyksi rakentamaton tontti.Rauhalanraitin ja Helsingintien kulmassa on ET-alue, jolla sijaitsee tiilinen teleliikenteenvahvistinasema. Huunan alueella on <strong>Janakkalan</strong> Veden entisen Huunan vedenottamonrakennelmia. Vedenotto kaivosta on päättynyt.Maisemakuva Helsingintien länsipuolella on avoin, myös rakennettujen tonttien kohdalla.Korttelissa 108 rakennuksien julkisivu on kaavamääräyksen mukaisesti kiveä. Kaikkienkorttelin rakennuksien julkisivu on harmaata betonia ja ne muodostavat kohtuullisen yhtenäisenkokonaisuuden.Helsingintien itäpuolella EV-alueen kasvillisuus ja osin yritystonttien istutukset tarjoavatsuojaa maantien suuntaan. Huunan puolella rakennuskanta on kirjavampaa vaikka kaavamääräykselläonkin pyritty ohjaamaan yhtenäisiin kivijulkisivuihin.Vanhassa kartassa näkyy jo Helsingintie.Rauhalantie risteää Helsingintienkanssa ja haarautuu tehtaalle javanhaan kylään.Kuva 2 Peruskartta vuodelta 1963.
6Kuva 3 Viistokuva etelän suuntaan v. 2005. Edessä Tervakoskentie, kuvan oikeassalaidassa on Tervakosken keskusta ja paperitehdas.Alueella ei ole kohteita rakennusinventointiluettelossa eikä tiedossa muinaismuistoja.Tervakosken tehtaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijoittuuaivan kaava-alueen lähituntumaan. Varismäenkuja 2-8 ja Varismäenkuja 10 ovat HeimoKautosen suunnittelemia asuinrakennuksia. Koivusillantien ja asuinkortteleiden välissäon virkistysalue, joka on kapeimmillaan 50 m levyinen.Koivusillantien kerrostalojen kohdalla asumisen ja yritysalueen erottaa yritysalueen puolellaoleva n. 50 m levyinen virkistysalue.Kuva 4 Näkymä Koivusillantien ja Pajupillin suunnasta. Edessä VP-alue.
7Kuva 5 Näkymä Koivusillantien suunnasta Pajupillin kohdalta.Väestö, palvelut ja työpaikatAlueella asuu 17 asukasta, näistä osa teollisuuskiinteistöissä.Kaavamuutosalue on suurimmalta osaltaan yritys- ja liikekortteleita. Alueen isoimmattoimijat ovat metallialan yrityksiä. Muita yrityksiä ovat mm. urkurakentamo, rengashuoltoja kukkaviljelmä. Yhteensä työntekijöitä on n. 100.LiikenneAlue tukeutuu valmiisiin pääliikenneväyliin. Länsiosan liikenteen välittää Koivusillantie.Itäosan liikenne tukeutuu Huunantiehen. Toteuttamatta on ennestään voimassaolevaankaavaan sisältyvä Paunilankulma.Erillinen kevyen liikenteen väylä on Koivusillantien, Huunantien ja Tervakoskentien varressa.Tervakoskentien kevyen liikenteen väylä ulottuu keskustasta moottoritielle asti.Myös Huunankaarron ja Huunankehän välillä on pätkä kevyen liikenteen väylää. Huunanpuolella Rauhalantien jatkeena on Rauhalanraitti, joka jatkuu Helsingintien alittavanakevyen liikenteen väylänä, joka liittyy Koivusillantiehen. Rauhalanraitilta erkanee kahteensuuntaan oikopolkuna käytetyt väylät, jotka ovat kaavassa korttelialueilla.Kuva 6 Liikennemäärät ja nopeusrajoitukset
8Kuva 7 Paunilanmutkaa luoteen suuntaan. Taustalla häämöttää paperitehtaan piippu.Tie on osa vanhaa maantietä.Kuva 8 Rauhalanraitin kevyen liikenteen alikulku Huunan puolelta katsottuna.Tekninen huoltoKaavamuutosalue on <strong>Janakkalan</strong> Veden toiminta-aluetta. Alueella on maakaasun runkojohtoja jakeluverkostoa.Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriötAlueella ei ole ympäristönsuojelukohteita (Hertta tietokanta).Alueella on ns. Huunan kaatopaikka, joka on toiminut tehtaan kaatopaikkana. Alueellaon pcb-pitoista maa-ainesta. Pohjavettä suojataan pumppaamalla siten, että pohjavedenyläpinta pysyy PCB-pitoisen maa-aineksen alapuolella eikä sekoitu siihen. Pohjaveden
suojaustoimenpiteet perustuvat Insinööritoimisto Ristolan 1989 tekemään selvitykseen. 9Huunan kaatopaikka-alue on rajattu selvityksessä ja alueen käytölle on asetettu pysyvätrajoitukset. Jo voimassaolevassa v. 1991 vahvistetussa asemakaavassa alue onhuomioitu ympäristövaara-alueena ja määräyksellä.3.1.4. Maanomistus<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> omistaa rakentamattomat korttelien 136-139 K- ja T-alueet sekä korttelin620. <strong>Janakkalan</strong> Teollisuusalueet (JTA) omistaa korttelin 108 tontit 1, 3, 5, 6 ja 8.JTA omistaa korttelissa 108 yhden vuokrahallin. Helsingintien itäpuolen EV-alueen omistaa<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong>. Muut korttelialueet ja länsipuolen EV-alue ovat yksityisessä omistuksessa.Liite 7 Nykyinen ja suunniteltu vesihuolto, kunnan maanomistus3.1.5 VaikutusalueVälitön vaikutusalue ilmenee sivun 1. sijaintikartasta.3.2 Suunnittelutilanne3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvityksetMAAKUNTAKAAVOITUSKanta-Hämeen maa<strong>kunta</strong>kaava on vahvistettuvaltioneuvostossa 28.9.2006. Maa<strong>kunta</strong>kaavassaalue on merkinnällä TP,työpaikka-alue.Liite 1 Maa<strong>kunta</strong>kaavaMaa<strong>kunta</strong>valtuusto hyväksyi 11.6.2012Kanta-Hämeen 1. vaihemaa<strong>kunta</strong>kaavan.Valtuuston käsittelyn jälkeen 1. vaihemaa<strong>kunta</strong>kaavaon saatettu vahvistettavaksiympäristöministeriöön.YLEISKAAVATervakosken yleiskaava on hyväksyttykunnanvaltuustossa 24.8.1981. Yleiskaavassaalue on teollisuustoimintojenaluetta, T ja maa- ja metsätalousaluetta,MT. MT-alueen osalta yleiskaava eivastaa nykyistä maankäyttöä eikä kunnanmaankäytön tavoitetta.Liite 2 Tervakosken yleiskaavaRAKENNEMALLI 2030+Vuonna 2010 hyväksytty maankäytön rakennemalli osoittaa suunnittelualueen työpaikkaalueeksi.
AsemakaavaAlueella on voimassa (25) 28.11.1979, (37) 26.8.1987, (39) 10.10.1988, (43) 28.8.1989,(44) 29.9.1989 ja (56) 2.10.1991 vahvistetut asemakaavat. Liite 3 Ote voimassa olevastaasemakaavastaRakennusjärjestys<strong>Janakkalan</strong> rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.12.2003.PohjakarttaAlueen pohjakartta on laadittu v. 1974 ja tarkistettu v. 2012. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset.RakennuskieltoAlueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.Selvitykset:• Rakennusinventointi, Teija Ahola 2002-2004• Kaavamuutosta varten ei tehdä uusia selvityksiä.4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4.1 Asemakaavan suunnittelun tarveAsemakaavanmuutoksen tarve syntyi useista samanaikaisista muutostarpeista, joistamerkittävin on kortteleiden 136-139 muutos.4.2 Osallistuminen ja yhteistyö4.2.1 OsallisetOsallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaOsallisia ovat:• Kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat• Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut• <strong>Janakkalan</strong> Vesi• <strong>Janakkalan</strong> Teollisuusalueet Oy• Museovirasto• Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskus• Kanta-Hämeen pelastuslaitos• Elenia Verkko Oy• Elenia Lämpö Oy• Gasum• Elisa• AinaCom Oy• Itella• <strong>Janakkalan</strong> Luonto ja Ympäristö ry4.2.2 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminenKaavan vireilletulosta kuulutettiin 17.8.2012. Kaavaluonnos oli nähtävänä MRL 62 ja 63§:n tarkoituksessa 17.8.-7.9.2012. Nähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella ja osallisillekirjeitse. Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla.Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja Tervakosken kirjastossa sekä10
kunnan internetsivulla. Kaavoitusarkkitehti oli tavattavissa Tervakosken kirjastossa23.8.2012. Yhtään osallista ei tullut paikalle.11Ensimmäisestä nähtävänäolosta saatujen mielipiteiden johdosta kaavamuutosaluettalaajennettiin koskemaan myös kortteleita108, 615 ja 616. Merkittävän laajennuksen takiakoko kaavamuutos asetettiin uudelleen nähtäville luonnoksena ajalle 14.-28.2.2013. Toisestanähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella <strong>Janakkalan</strong> sanomissa (koko kunnanjakelu) ja aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan internetsivullasekä Tervakosken kirjastolla. Kirjeitse tiedotettiin laajennetun alueen ja sen vaikutusalueenmaanomistajille.Molemmissa kuulemisissa saadut mielipiteet:Mielipide 1Korttelin 616 tontin 4 toiminnanharjoittaja esittää, että laajennettaessa toimitiloja olisimahdollista rakentaa myös niin, että julkisivua ei tarvitsisi suunnitella kivestä.HuomioituMielipide 2Korttelin 101b (kaavan vaikutusalueella, Varismäenkujalla) asukas esittää seuraaviahuomioita kaavaluonnoksesta:1. Teollisuuden mahdollisen heikentävän vaikutuksen alueen ilmanlaatuun. Minkälaistateollisuutta, minkä suuruista toiminta ja minkälaisilla päästöillä alueen tonteille voidaanrakentaa.2. Alueen kaavaan merkittävät melutasot.3. Teollisuustonteille on kulku Koivusillantieltä. Tonttien omistajat/vuokraajat pitäisi velvoittaaistuttamaan Koivusillantien puoleiseen reunaan kasvillisuutta näkö- ja kuulosuojaksi.4. Koivusillantien liikenteen määrän lisääntyminen: missä määrin teollisuutta palvelevaaliikennettä tiellä tullaan ajamaan, minkälaisella kalustolla ja mihin vuorokaudenaikaan.Mikäli ajoa teollisuustonteille on paljon, tulee sitä rajata niin ettei ajo tapahdu yöaikaan.5. Nopeusrajoitus riittävän alhaiseksi Koivusillantiellä, puuttuvien liikennemerkkien (esim.nopeusrajoitusmerkki ja suojatien merkit) pystyttäminen Koivusillantielle.6. Pohjavesialueen ja maaperän suojaamisen velvollisuus tontin omistajille tai vuokraajille(yksityiskohtaiset ympäristölupavaatimukset).7. Kuinka korkeita rakennuksia tonteille saa rakentaa niin, ettei teollisuusalueesta tulehallitsevaa ottaen huomioon naapurissa olevien asuinkiinteistöjen kerrosluvut.Mielipide 3Koivusillantien vastakkaisella puolella asuva henkilö esittää kaavamääräyksistä seuraavaa:T-alueet: Ulkoalueet,ulkovarastointi.Eihän niitä nytkään kaikki näytä noudatettavan. Urkupillin päässä oleva metallifirma onjulkisivustaan kuuluisa. Piha-aueella on melkein kaikkea ja kyllä näkyy. Näitä <strong>Janakkalan</strong>julkisivu esitteitä on kyllä muuallakin. Huunassa on myös näitä kasvamassa. Eikö kaavamääräyksiäkukaan valvo ja jos ei valvota ja noudateta niin turha niitä on kirjoitella.Vastine mielipiteet 2 ja 3Asemakaavalla luodaan edellytyksiä rakentamiselle ja asemakaavamerkinnöilläja -määräyksillä säädellään rakentamisen laatua. Keskeinen asemakaavamääräystenvalvonta kohdistuu lupavaiheeseen. Kaavaa laadittaessaei tiedetä, minkälaista toimintaa alueelle sijoittuu, mutta kaavamääräykset
12rajoittavat ympäristöä häiritsevän toiminnan sijoittumista. Kaavakartassaosoitetaan istutettavat tontinosat ja määräyksissä edellytetään tontin pitämistäsiistinä. Asumiselle aiheutuva melutaso ei saa ylittää kaavassa määrättyä.Rakennusten sijoittamisen ja julkisivun korkeuden säätelyllä pyritäänyhtenäiseen ympäristökuvaan.Asemakaava säätelee rajoitetusti toiminnan muutoksia, erityisesti ulkovarastoinninyleisen siisteyden osalta. Kyseessä on valvonta-asia.Ympäristölupatarpeesta säädetään ympäristönsuojeluasetuksessa. Ympäristölupaaei voida myöntää kaavan vastaisesti.Koivusillantien nopeusrajoitus on tällä hetkellä 50 km/h. Liikennemäärätkasvavat jonkin verran alueen rakentuessa. Jatkossa tulee harkittavaksi nopeusrajoituksenlaskeminen 40 km/h. Myös Rauhalanraitin kevyen liikenteenylityskohdan turvallisuutta on mahdollista kohentaa.Liikennemerkkien puuttumisesta on tiedotettu asiasta vastaavalle viranomaiselle.Koko kaavamuutosalue on pohjavesialuetta. Pohjaveden pilaamiskiellostamäärätään vesilain 18 § ja kaavakartassa on jokaisessa korttelissa asiaakoskeva merkintä ja määräys. Alueella ennestään olevan saastuneen alueenvastuu on sen pilaajalla.Mielipide 4Korttelin 615 tonttien 7 ja 8 omistaja esittää, että kaavan ohjeellista tontinrajaa siirretäänetelän suuntaan. Mielipiteessä esitetään lisäksi, että korttelialueella tulisi olla mahdollistaharjoittaa vanhusten tms. hoitokotipalveluita.VastineTonttien rajaa koskeva mielipide on huomioitu.Asumiseen verrattavaa hoitokotipalvelujen sijoittamista teollisuus- ja varastorakennustenkorttelialueelle ei ole pidetty mahdollisena. Kaavamääräyssallii yhden asunnon tontille.Mielipide 5Huunan puolella asuva henkilö esittää, että olisi hyvä, jos Rauhalanraitin kevyen liikenteenväylältä pääsisi jatkossakin oikaisemaan Koivusillantien suuntaanVastineKaavaratkaisu on sama kuin vuonna 1991 vahvistetussa kaavassa. Oikotietäon voinut käyttää, koska kaavan korttelialueita ei ole rakennettu. Kaavaratkaisuon perustunut siihen, että kevyt liikenne ja yritysalueen liikenneerotetaan toisistaan. Kaavaluonnosta ei muuteta mielipiteen johdosta.Lausunnot kaavaluonnoksestaLausunnot pyydettiin Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta, Hämeen liitolta, museovirastolta,ympäristölautakunnalta, <strong>Janakkalan</strong> kunnan ympäristöpalveluilta, <strong>Janakkalan</strong>Vedeltä, <strong>Janakkalan</strong> Teollisuusalueet Oy:ltä, Elenia Verkko Oy:ltä ja Elenia Lämpö
Oy:ltä, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Gasumilta, Elisalta, AinaCom Oy:ltä, Itellaltaja <strong>Janakkalan</strong> luonto ja13ympäristöltä.Kaavaluonnoksesta saatiin seuraavat lausunnot:Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset…Alue on 28.9.2006 vahvistetussa maa<strong>kunta</strong>kaavassa työpaikka-aluetta TP, ja 24.8.1981hyväksytyssä Tervakosken yleiskaavassa teollisuustoimintojen aluetta T. Alueen rakentuminenei ole toteutunut suunnitellulla tavalla, ja vuoden 1981 yleiskaavaa voidaan pitääjoiltain osin vanhentuneena. Nyt tehdyt ratkaisut tulee perustella ja niiden vaikutuksiaarvioida kaavaselostuksessa siten, että tarkastellaan niitä yhteydessä laajempaan kokonaisuuteen.Uuden K-alueen (620) ja K-alueiden laajentumisen (136-137) myötä on syytä määrätä,että K-alueilla ei sallita päivittäistavara kauppaa. Mikäli päivittäistavara kauppaa halutaansallittavan tulee selvittää tarkemmin minkä verran kerrosalaneliömetrejä kaavamuutosmahdollistaa ja millaisen matkatuotoksen kaavan kokonaisrakennusoikeus saa aikaanja millaisia vaikutuksia liikenteen lisääntymisellä on liikenneturvallisuuteen ja toimivuuteenja mitä parantamistoimenpiteitä tullaan tarvitsemaan liikenteen turvallisuuden jasujuvuuden ylläpitämiseksi.Kaava-alueen hulevesien osalta tulee määrätä että niitä ei saa johtaa maanteiden sivuojaan.VastineYleiskaavatasoista ratkaisua arvioidaan kaavaselostuksen kohdassa 5.3Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminenK-korttelialueiden kaavamääräys ei salli päivittäistavarakaupan rakentamista.Kaavamääräyksellä kielletään hulevesien johtaminen maanteiden sivuojiin.<strong>Janakkalan</strong> VesiEi huomauttamista kaavaluonnoksesta.<strong>Janakkalan</strong> Teollisuusalueet<strong>Janakkalan</strong> Teollisuusalueiden toimitusjohtaja esitti, että kaavamääräyksistä poistettaisiinvaatimus kivijulkisivusta kustannussyistä.VastineHuomioituElenia Lämpö OyKaavamuutokseen ei ole huomautettavaa.Suunnittelualueella sijaitsee Elenia Lämpö Oy:n maakaasulinja. …Kiinteiden rakennustenetäisyys maakaasulinjasta on oltava vähintään 4 metriä.VastineMaakaasun jakelulinja on merkitty kaavakarttaan.GasumKaava-alueella on Gasum Oy:n maakaasuputket DN500 (Tampereen haara) ja
14DN150 (Tervakosken haara) sekä venttiiliasema. Lisäksi alueella on maakaasun jakeluputkistoa.Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöönja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudestaannetussa asetuksessa (551/2009).Lausunnossa esitetään tarpeelliset suojaetäisyydet rakennuksista ja muuta toimintaakoskevat suojaetäisyydet.Gasum pyytää, että kaavaan tehtäisiin varaus maakaasuputkea varten ja maakaasuputkistostaaiheutuvat rajoitukset merkittäisiin kaavamääräyksiin, esim. ”Rakentaminen jamuu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 taisitä korvaavan säädöksen mukaisesti”.Maakaasuputkistolla ja sähköä johtavilla rakenteilla saattaa olla haitallisia keskinäisiävaikutuksia. Korttelin 139 kaavamääräyksiin pyydetään merkitsemään ” Kiinteistönsähköjärjestelmät ja muut sähköä johtavat rakenteet on suunniteltava standardin 5717mukaisesti”.VastineMaakaasun runkolinja on merkitty kaavakarttaan merkinnällä k ja suojaetäisyydethuomioitu lausunnon mukaan.Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoittaa, ettei pelastusviranomaisilla ole huomauttamistakaavan suhteen.MuseovirastoMuseovirasto esittää, että kaavaan olisi syytä merkitä uuden rakentamisen maksimikorkeudet.Museovirasto esittää lisäksi, että koska Tervakosken tehtaan valtakunnallisestimerkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijoittuu aivan kaava-alueen lähituntumaan, onkaavaselostuksessa tuotava esille tämä seikka. Myös kaavamääräyksissä on syytä ottaahuomioon viereinen RKY-alue niin, että uudisrakentaminen jää alisteiseksi Tervakoskentehdasalueeseen nähden.VastineHuomioitu korttelien 136-138 kaavamääräyksissä.4.2.3 LausuntovaiheKaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta, Hämeen ja UudenmaanELY-keskuksilta, Hämeen liitolta ja museovirastolta.4.3 Asemakaavan tavoitteetMaankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet 9 kohdan perusteellaalueidenkäytön suunnittelulla tulee mm. edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet<strong>Janakkalan</strong> maankäytön rakennemalli on hyväksytty valtuustossa 31.5.2010.Rakennemallista johdetut tavoitteet:Kehitetään nykyisiä työpaikka-alueita ja varataan elinkeinoelämälle soveltuvia uusia alueitasekä luodaan edellytyksiä palveluverkoston kehittämiselle. Turvataan nykyisten työpaikka-alueidenkehittäminen.
4.3.2 Muut tavoitteet15Luonnosvaiheen kuulemisessa merkittävin esille noussut tavoite yritystoiminnan taholtaoli tarve luopua voimassaolevan kaavan kivimateriaalia koskevasta julkisivumääräyksestä.4.3.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maa<strong>kunta</strong>kaavaanKaavamuutoksen keskeiset valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toteuttavat piirteetovat elinkeinoelämän toimintaedellytyksien edistäminen ja uusien työpaikkojen helpposaavutettavuus sekä edullinen sijoittuminen asutukseen ja moottoritiehen nähden.Eheytyvä yhdys<strong>kunta</strong>rakenne jaelinympäristön laatuYleistavoitteetYhdys<strong>kunta</strong>rakennetta kehitetään siten,että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eriväestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksienmukaan asuinalueiden läheisyydessäsiten, että henkilöautoliikenteentarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuuttasekä joukkoliikenteen,kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan.Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämäntoimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalleriittävästi sijoittumismahdollisuuksiaolemassa olevaa yhdys<strong>kunta</strong>rakennettahyödyntäen.ErityistavoitteetAlueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava,että asunto- ja työpaikkarakentamiseenon tarjolla riittävästi tonttimaata.Alueidenkäytön suunnittelussa on otettavahuomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuussuunniteltuun käyttöön. Pilaantuneenmaa-alueen puhdistustarve on selvitettäväennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta,tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaahaittaa ja pyrittävä vähentämään joolemassa olevia haittoja.ErityistavoitteetAlueidenkäytössä on varmistettava, ettävaltakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjenja luonnonperinnön arvot säilyvät.Viranomaisten laatimat valtakunnallisetinventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytönsuunnittelun lähtökohtina.Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisesti Tervakoskellaja yhteydet asuinalueilta ovat hyvät.Kevyen liikenteen väylät ovat valmiit.Tämän kaavahankkeen keskeinen tavoite onturvata riittävän tonttimaan tarjonta.Pilaantunut maaperä on tutkittu ja viranomaistenvalvonnassa.Kaavamääräyksillä vaikutetaan alueellesijoittuvien yritysten laatuun ja ympäristövaikutuksiin.Huomioitu kaavamääräyksessä.
16Kaavaratkaisu on maa<strong>kunta</strong>kaavan mukainen.5 ASEMAKAAVAN KUVAUS5.1 Kaavan rakennePääosa asemakaavan muutosalueesta on valmista ja muutos kohdistuu korttelialueidensisäisiin järjestelyihin ja määräyksiin. Kaavan rakenne pysyy ennallaan.Korttelien 136-139 rakenne noudattaa pääosin v. 1991 vahvistetun kaavan rakennetta.Korttelista 137 on vähennetty yksi K-tontti. Koivusillantien pohjoispäässä on neljä liiketonttia,näistä kolme sijoittuu uuden Paunilankulma-nimisen kadun varteen ja neljäs liittyysuoraan Koivusillantiehen. Uudet teollisuustontit liittyvät valmiiseen Paunilanmutkanimiseenkatuun.5.1.1 MitoitusKaavamuutosalueen pinta-ala on n. 49 ha. Korttelialuetta on yhteensä n. 23,5 ha, jostateollisuus- ja varastotonttien osuus on n. 18,5 ha, liiketonttien osuus n. 3,8 ha ja asuintonttienosuus n. 1,2 ha. Erityisviheralueen pinta-ala n. 6,5 ha, erityisalueen n. 0,35 ha,katualueen n. 5 ha, liikennealueen n. 11 ha ja virkistysalueen n. 2,6 ha.Korttelista 137 on vähennetty yksi liiketontti ja tonttien raja on sijoitettu sähkölinjan kohdallesiten, että sähkölinjaan ei tarvitse tehdä muutoksia alueen rakentuessa.Kaavan sisältämä teollisuuskorttelialueiden kokonaisrakennusoikeus on n. 60300 k-m².ja liikekortteleiden n. 10640 k-m². Teollisuusalueilla käytettävän laskennallisen työntekijäluvun1 tp / 300 k-m² perusteella tälle kaava-alueelle voisi sijoittua n. 200 työpaikkaa.Asuinkerrosalan määrä on n. 2190 k-m². Omakotitontin laskennallinen asukasmäärä on3,5 asukasta/tontti alueen laskennallinen asukasluku valmiina on 18. Luvussa ei olehuomioitu yritystonttien mahdollisia asukkaita.KorttelinnroKäyttötarkoitusVanha pinta-alan.Uusi pinta-alan.TehokkuuslukuRak.oikeus n.108 T 88 065 87 200 0,3 26 160136 K 13865 15100 0,3 4 530137 K 19100 14435 0,3 4 330T 9560 13100 0,3 3 930138 T 5285 3530 0,3 1 059139 T 13965 11535 0,3 3 461615 T 33005 33815 0,4 13 526616 T 26230 26705 0,4 10 682619 AO ´- 12435 2 190T 19975 7450 0,2 1 490620 K 9455 8905 0,2 1 781Yhteensä 238 505 234 490 73 223
Muut alueetKäyttötarkoitusVanha pintaalan.Uusi pintaalan.EV 63870 64855ET 2390 3530LT 111010 110 716VL 23074 26486Katualue 51320 50236Yhteensä 251664 255823175.2 Aluevaraukset5.2.1 KorttelialueetT -korttelialueetAlueen yrityskortteleiden kaavamääräys yhtenäistetään. Kortteleiden tehokkuusluku one=0,4. Paunilan alueen kortteleissa tehokkuusluku on kuitenkin e=0,3, koska tonteilla onkorkeuseroja ja huomattavan paljon maanalaisia johtoja, jotka rajoittavat rakentamista.Rakentamattomien tonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 3528-22907 m² ja rakennusoikeudet1058-6884 k-m². Kerrosluku on I.T-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöönsä haitallista tärinää,ilman pilaantumista tai muuta häiriötä.Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseenvaratun korttelialueen rajalla 55 dB.Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaayhtenäinen kokonaisuus ja sopeutua ympäristönsä maisemakuvaan.K-korttelialueetTonttitehokkuus on kortteleissa 136 ja 137 on e=0,3. Tonttitehokkuus korttelissa 620 one=0,2, koska vesihuoltojohto rajoittaa rakentamista. Tonttien pinta-alat vaihtelevat välillä5048-9804 m² ja rakennusoikeudet 1514-3016 k-m². Kerrosluku on I.K-1 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaran vähittäiskauppaa.Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaayhtenäinen kokonaisuus ja sopeutua ympäristönsä maisemakuvaan.Korttelialuetta saadaan käyttää ns. paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälän toteuttamiseen.Mahdollisia käyttötarkoituksia ovat esim. moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojenvaraosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeidenkauppa, matkailuvaunujen kauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus),rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa,kodintekniikkakauppa, huonekalukauppa.A-korttelialueetKorttelin 619 asuinkäytössä olevat, mutta teollisuuskortteliksi kaavoitetut tilat muutetaanvastaamaan niiden käyttötarkoitusta asumisena. Voimassaolevassa kaavassa ohjeelli-
18sella tonttijaolla on pyritty isompiin toteuttamisyksiköihin. Tässä kaavamuutoksessa ohjeellisettontinrajat palautetaan noudattamaan tilojen omistusrajoja.AO-9Erillispientalojen korttelialue.Tonttikohtainen tehokkuusluku e=0,25 enintään kuitenkin 500 k-m².Alueella olevien asuintonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 1293-3597 m². Rakentamattomantontin pinta-ala on 3597 m² ja sen rakennusoikeus on 500 k-m².Korttelialueen maanteiden puoleisilla sivuilla on melumääräys, joka ohjaa toteuttamaanrakenteet niin, että mahdollinen liikennemelu ei ulotu sisätiloihin.KaavamääräyksetYmpäristövaikutuksia ja ympäristökuvaa säädellään asemakaavamääräyksin.Kaavamuutosalueen K- ja T-korttelialueita koskevat määräykset:Korttelit 108, 136-139, 615, 616, 619 ja 620• Ulkovarastointi tulee sijoittaa liikenneväyliin nähden ensisijaisesti korttelin sisäosiin.Ulkovarastointiin käytettävät tontin osat on suojattava rakennuspaikalta ulos näkyviltäosilta näkösuoja-aidalla tai riittävin istutuksin.• Tontin istutettavaksi osoitettua aluetta ei saa käyttää ulkovarastointiin eikä pysäköintiin.• Rakentamattomat korttelinosat, joita ei käytetä liikenne-, huolto- tai oleskelualueina,on istutettava ja pidettävä siistissä kunnossa.• Tonttien ulkovalaistus ei saa aiheuttaa häikäisyä liikenneväylille eikä asutuksen suuntaan.• Tontin suunnittelussa on esitettävä ratkaisut syntyvien hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen.Liikennöintiin ja lastaukseen käytetyiltä alueilta hulevedet kerätään ja johdetaanviivytysaltaan ja tarvittaessa erottimen kautta hulevesiviemäriin.• Hulevesiä ei saa johtaa maantien sivuojaan.• Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 100 k-m² käyttää pääkäyttötarkoitukseenliittyvää yhtä asuntoa varten. Asunto tulee sijoittaa muiden tilojen kanssa samaanrakennukseen. Asuntoa varten tulee varata tonttikohtaista yhtenäistä yksinomaanleikki- ja oleskelukäyttöön tarkoitettua tilaa vähintään 20 m² / 50 m² asuntokerrosalaa.• Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää pääkäyttötarkoitukseenliittyviä myymälätiloja varten. Myymälää ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten• Rakennusten etäisyys tontin rajoista on oltava sama kuin rakennuksen julkisivun korkeus,kuitenkin vähintään 5 m.Kortteli 108• Rakennusten julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan korkeus maanpinnasta saa ollaenintään 8 m.Korttelit 136-139, 615, 616, 619 ja 620:• Rakennusten julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan korkeus maanpinnasta saa ollaenintään 6 m.
Korttelit 108 ja 139:19• Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettuaasetuksen 551/2009 tai sitä korvaavan säädöksen mukaisesti.• Maakaasun runkoputken johdosta kiinteistön sähköjärjestelmät ja muut sähköä johtavatrakenteet on suunniteltava standardin 5717 mukaisesti.Korttelit 108 ja 136-139• Rakennusten julkisivun pääväri on vaalean harmaa.Korttelit 136-138• Koivusillantien puoleisen julkisivun arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista ja ottaahuomioon alueen rajautuminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön.Autopaikkoja on varattava:• Teollisuus- ja varastotilat 1 ap/ 150 k-m² tai vähintään 1 ap / 2 työpaikkaa.• Liike- ja toimistokerrosala 1 ap / 60 k-m²• Asunnot K- ja T-korttelialueilla 1 ap / asunto• AO-korttelialueet 2 ap / asunto.5.2.2 Muut alueetVirkistysalueetKoivusillantien ja T-korttelialueiden välissä on n. 50 m levyinen puistoalue, joka erottaaasumisen ja yritysalueen. Tavoitteena on, että puistoalueelle istutettaisiin puustoa, jottase palvelisi myös virkistystä.ErityisviheralueetErityisviheralueiksi, EV, osoitetaan Helsingintien länsipuolella ns. Huunan kaatopaikkaaja sitä ympäröivä alue ja Helsingintien itäpuolella Helsingintien ja Varisojan väliin jääväalue.Ns. Huunan kaatopaikka osoitetaan vaara-alueeksi, yv-1. Alueen rajaus on sama, kuin v.1991 vahvistetussa kaavassa. Kaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa tehdä rakennuksia,eikä rakenteita, jotka vaativat maanpinnan alapuolisia perustuksia, alueelle eisaa sijoittaa maanalaisia putkia eikä kaapeleita ja alueella ei saa suorittaa nykyisenmaanpinnan alapuolista maankaivua.KatualueetKaavamuutoksella ei osoiteta uusia katualueita. Paunilankulma on rakentamaton katu.Kun korttelin 139 tontti 2 rakennetaan, katkeaa käytössä oleva huoltoyhteys Rauhalanraitinvarressa olevalle teleliikenteen vahvistinasemalle. Uusi huoltoyhteys osoitetaanRauhalanraittia pitkin. Uutta tieyhteyttä tarvitaan n. 50 m ja sen toteuttaa <strong>kunta</strong>. Samallapoistuu kevyeltä liikenteeltä mahdollisuus oikaista Rauhalanraitilta Koivusillantielle. Ratkaisuon perusteltu, koska näin kevyt liikenne ja yritysalueen liikenne voidaan erottaatoisistaan. Tässä ratkaisussa kevyt liikenne ylittää Koivusillantien vain yhdessä kohdassa.Ylityskohdan turvallisuutta tulee parantaa esim. korotetulla tai keskikorokkeellisellasuojatiellä.LiikennealueetHelsingintie ja Tervakoskentie osoitetaan yleisen tien alueeksi, LT.
20Tekninen huoltoKortteleita 136-139 palveleva viemäröinti on toteutettavissa EV-alueelle.Liite 6 Havainnekuva osoittaa tavoitellun ympäristökuvan.5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminenKun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 § 4 mom mukaan asemakaavaalaadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään(MRL 39 §). Liite 5 YleistarkasteluKaavamuutosalue sijoittuu valmiiseen ympäristöön ja perustuu alun perin 1979 tehtyynkaavaratkaisuun. Tuolloin kaavoitettiin Koivusillantien, Helsingintien, Tervakoskentien jaRauhalanraitin välinen alue kokonaan teollisuusalueeksi. 1989 selvitettiin Huunan kaatopaikantilanne ja jatkotoimenpiteet. Selvityksen perusteella v. 1991 vahvistetussa kaavassarajattiin osa korttelialueesta erityisviheralueeksi, joka sisälsi kaatopaikan alueenrajattuna. Korttelialueen osuus pieneni. Myöhemmin korttelialue siirtyi <strong>Janakkalan</strong> kunnanomistukseen ja EV-alue jäi sen alkuperäiselle omistajalle.Aluetta rajoittaa kolmelta suunnalta teollisuusalue ja neljänneltä peitetty Huunan kaatopaikkaja maantie. Tästä syystä muu maankäyttö, esimerkiksi asuminen, ei tullut kyseeseen.Helsingintien varsi molemmin puolin Tervakoskentien risteystä on kaavoitettu yritysalueeksi.Maankäytön rakennemallissa myös Helsingintien ja Tervakoskentien pohjoiskulmaanjäävä alue on osoitettu yritysalueeksi.Asuminen on -90-luvulta alkaen laajentunut voimakkaasti vanhan kylän eteläpuolelle.Vastikään tehty maakauppa voimistaa suuntaa entisestään. Tervakosken eteläosienyleiskaavan laatiminen on ohjelmoitu vuosille 2014-16. Yleiskaavalla ratkaistaan Tervakoskeneteläosan maankäytön pääpiirteet ja mm. yhteys Tervajoentieltä Helsingintielle.Ratkaisu tulee tasaamaan Koivusillantien läpiajoliikennettä.5.4 Asemakaavan vaikutuksetVaikutusten arviointi on tehty osana asemakaavatyötä. Vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen.Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue.5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöönKokonaisrakenne, taajamakuvaAlueen rakenne säilyy ennallaan. Paunilan alueen rakentuminen muuttaa Koivusillantientaajamakuvan rakennetuksi. Kaavamääräyksin pyritään vaikuttamaan rakentamisen laatuun.Koivusillantien toimitila-alueen julkisivu asumisen suuntaan pehmenee, koska kadunvarren istutettavan alueen leveyttä kasvatetaan voimassaolevaan kaavaan verrattuna.Suhde valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöönTervakosken tehtaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijoittuukaava-alueen lähituntumaan. Koivusillantien ja asuinkortteleiden välissä on virkistysalue,joka on kapeimmillaan 50 m levyinen. Etäisyys rakennettavaan yritysalueeseen on riittävä.Rakennettavien kortteleiden kaavamääräys velvoittaa hyvään arkkitehtuuriin ja ottamaanhuomioon rakennetun kulttuuriympäristön.
Liikenne21Koivusillantien liikenne kasvaa alueen rakentuessa täyteen. Liikenteen ei kuitenkaanarvioida kuormittavan asuntokatunakin käytettävää tietä kohtuuttomasti. Yleistarkastelussaesitetty uusi yhteys Tervajoentien päästä Helsingintielle tasaa liikennemääriä myöhemmässävaiheessa.5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöönAlueella ei ole erityisiä luontoarvoja eikä virkistyskäyttöä. Alueen vaikutukset luontoonsyntyvät rakentamattoman alueen muuntumisesta rakennetuksi teollisuusalueeksi.PienilmastoAlueen pääosa on ennestään avointa peltoa. Rakennettavan alueen pienilmasto määräytyyrakennusten sijoittumisen ja tontin istutusten mukaan.Koivusillantein viereinen VP-alue esitetään istutettavaksi ainakin osittain metsäiseksi.Toimenpide saattaa parantaa asuinympäristön pienilmastoa vähentämällä tuulten vaikutusta.HulevedetHulevesien johtumista luontoon pyritään hallitsemaan määräyksellä. Rakennettavia tonttejavarten on laadittava suunnitelma hulevesien käsittelystä ja johtamisesta.LuonnonsuojeluAlueella ei ole luonnonsuojelukohteita.Vaikutukset meluun ja tärinäänAsemakaavassa on korttelialueilla kielletty sellainen toiminta, joka aiheuttaa ympäristöönsämelua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Asemakaavalla määrätääntoimintojen lastaus- ja paikoitus sijoittumaan ensisijaisesti teollisuusalueen sisäpuolelle.Tervakoskentien liikennemäärät kasvavat alueen täydentymisen myötä jonkin verran.Liikennemelua on mahdollista vähentää mm. nopeusrajoituksin.5.4.3 Vaikutukset talouteenKunta kaavoittaa yritystontteja elinkeinoelämän tarpeisiin. Lyhyellä aikavälillä <strong>kunta</strong> saatuloja tonttien myynnistä, rakennusvalvontamaksuista ja <strong>Janakkalan</strong> Vesi vesihuollonliittymismaksuissa. Yritysten toiminta luo työpaikkoja ja tuo <strong>kunta</strong>an vuosittain kiinteistöjatuloveroja.Yhdys<strong>kunta</strong>tekniset kustannuksetKunnan menot koostuvat alueen tiestön ja puistoalueen rakentamisesta. Uutta katuarakennetaan n. 90 m (Paunilankulma), n. 62 000 €. Paunilanmutkan loppuosa parannetaanja Rauhalanraitin huoltoyhteys rakennetaan, n. 60 000 €. Vesihuollon kustannus(<strong>Janakkalan</strong> Vesi) on n. 180 000 €. Koivusillantien varren puistoalueen istuttamisen kustannuson n. 10 000 €.5.4.4 Sosiaaliset vaikutuksetSuhde nykyiseen asutukseenKoivusillantien varren yritysalueet on kaavassa erotettu asumisesta viheralueilla. Teollisuusaluesijoittuu riittävän etäälle asutuksesta, eikä aiheuta kohtuutonta haittaa asumiselle.
Huunan puolella asemakaavalla on -80-luvun lopulla luotu ratkaisu, joka perustuu olevanasumisen ja yritystoiminnan sekoittumiseen. Huunan yritystontit ovat melko pieniä ja yritystoimintapienimuotoista.VirkistysalueetKaavamuutosalue ei sisällä varsinaisia virkistysalueita. Koivusillantien varren VP-alueenmuuttaminen puustoiseksi saattaa tarjota mahdollisuuksia myös virkistykseen osana kevyenliikenteen liikkumisreittejä.Palveluiden saavutettavuusAlueen työpaikkojen ja kaupallisien palvelujen saavutettavuus liikenteellisesti on hyväsekä Tervakosken että moottoritien suunnasta. Kaupallisien palvelujen luonne on vähittäiskaupanpaljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa mutta ei päivittäistavaran kauppa.Myös nämä palvelut hyödyntävät liikenteellistä sijaintia. Nykyiset varaukset mahdollistavatn. 200 työpaikkaa5.5 NimistöEi uusia kadunnimiä.6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUSTonttijako ei vahvistu asemakaavalla.Kunta toteuttaa tarpeellisen infran rakentamisen vuosittaisen talousarvionsa mahdollistamallatavalla kaavan saavutettua lainvoiman. Korttelin 137 tontti 3 ja kortteli 138 ovatrakentamiskelpoisia heti kaavan saatua lainvoiman.22Janakkalassa 2.4.2013Leena Turkkakaavoitusarkkitehti
<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • TervakoskiAsemakaava ja asemakaavan muutosPaunila ja HuunaKaavaselostuksen liitteet23Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta
Liite 4 Ympäristön nykytilanne rakennettu ympäristö, peitteisyys24
Liite 5 Yleistarkastelu25
Liite 6 Havainnekuva26
Liite 7 Nykyinen ja suunniteltu vesihuolto ja muut verkostot, kunnan maanomistus27
28Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • Tervakoski 4.2.2013Paunila ja Huuna, asemakaavan muutosKorttelit 108, 136-139, 615, 616, 619 ja 620Katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueetOsallistumis- ja arviointisuunnitelmaKAAVA-ALUEEN SIJAINTIAlue sijaitsee noin puoli kilometriä Tervakosken liikekeskustasta itään, moottoritien suuntaan,ja sijoittuu Helsingintien (st 130) molemmille puolille.KAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEETKaavalla on tarkoitus ratkaista:1. Paunilan alueen K- ja T-alueiden rajauksia,2. yksityinen aloite korttelin 619 TT-6-alueen omakotitontteina käytettyjen tilojen muuttamiseksiniiden nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti asuinkortteliksi ja3. kunnan omistaman AL-tontin muutos K-korttelialueeksi korttelissa 620,4. kaavamääräysten yhtenäistäminen ja5. tonttien rajan muutokset.
Kohteiden 1-5 sijainti on esitetty numeroin liitteessä 1 Nykytilanne.29SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDATKaavan aloituspäätös on tehty kunnanhallituksessa 6.8.2012 § 142. Kaavan vireilletulostakuulutettiin 17.8.2012 ja kaavaluonnos oli nähtävänä 17.8.-7.9.2012. Kaavaluonnoksestasaatiin mielipiteitä ja lausuntoja. Saatujen mielipiteiden johdosta kaavoitettavaaaluetta laajennetaan kortteleihin 108, 615 ja 616. On tarkoituksenmukaista laajentaakaavoitettavaa aluetta, koska alue muodostaa kokonaisuuden.Koska kaavamuutosaluetta laajennetaan, käynnistetään MRL mukainen osallistumisprosessiuudelleen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täydennetään ja kaavaluonnosasetetaan uudelleen nähtäville. Aiemmassa kuulemisessa saadut mielipiteet huomioidaansoveltuvin osin.Nähtävänäolon aikana saatiin seuraavat mielipiteet:1. Kortteli 616 maanomistaja esitti, että kaavasta poistettaisiin määräys, joka velvoittaajulkisivumateriaaliksi kivipinnan.2. <strong>Janakkalan</strong> Teollisuusalueet Oy omistaa korttelissa 108 tontteja ja toimitiloja. JTA:ntoimitusjohtaja esitti saman toiveen kivimääräyksen poistamisesta. Korttelissa on vireilläolevien toimitilojen laajentamishanke ja asia on noussut esille sieltä.3. Kaavan nähtävänäolon aikana ilmeni, että korttelissa 615 toimivan yrityksen pihaalueenasvaltointia laajennettu niin, että asvaltti ulottuu Rauhalanraitin katualueelleenimmillään lähes 7 m. Tilanne on ratkaistavissa kaavamuutoksella ja maanomistajankanssa on sovittu, että hän ostaa lisämaaksi tonttiinsa mainitun alueen. MyösRauhalanraitin vastakkaisella puolella tehdään samanlainen rajan siirto.4. Koivusillantien vastakkaisella puolella korttelissa 101a olevan As Oy TervakoskenVarisojan hallituksen puheenjohtaja esitti useita seikkoja otettavaksi huomioon kaavaamuutettaessa.Kohtien 1, 2 ja 3 johdosta kaavaa laajennetaan koskemaan kortteleita 108, 616 ja 615.Kaavamääräykset on tarpeen yhtenäistää, siksi on tarkoituksenmukaista ottaa muutoksenpiiriin molemmat korttelit kokonaan, vaikka muutokset ovat muutoin vähäisiä.Kohdan 4 mielipide ei aiheuta muutosta kaava-alueen laajuuteen ja se käsitellään mielipiteenäseuraavassa vaiheessa.Paunilan toimitila-alueen asemakaava on vahvistettu laadittu v. 1992. Kunta omistaaliike- ja toimitilojen korttelialueeksi kaavoitetun osan. Korttelien käyttöönotto edellyttääpitkän viemärilinjan (kustannusarvio n. 120 000 euroa) rakentamista Helsingintien puolelle.On käynyt ilmi, että kaavaa laadittaessa varattu johtorasitteen paikka ei ole käyttökelpoinen.Koska alueen käyttöönottoa on kiirehditty, on ajankohtaista muuttaa kaavaa jasamalla tehdä eräitä muitakin tarkistuksia asemakaavaan.Korttelin 619 yksi maanomistaja on esittänyt kunnalle, että kaavaa muutettaisiin siten,että omistamalleen rakentamattomalle tontille saisi rakentaa omakotitalon. Voimassaolevassakaavassa pääkäyttötarkoitus on Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien käsiteollisuusrakennustenkorttelialue, TT-6. Korttelissa on 4 muullakin maanomistajalla asuinkäytössäoleva kiinteistö. Korttelin maanomistajien kanssa pidettiin keskustelutilaisuus17.3.2011. Tilaisuudessa todettiin, että kaavamuutos on muidenkin maanomistajien ta-
30voitteiden mukainen ja sovittiin kustannusten jakoperiaatteesta. Liite 1 Nykytilanne , Liite3 Ilmakuva v. 2005KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNEMuutosalue sijoittuu Tervakosken keskustan tuntumaan ja on suurimmaksi osaksi toteutumatontatoimitila-aluetta. Helsingintien itäpuolella Huunan alueella, on TT-korttelissa619 omakotiasumista ja toimitilakiinteistö. Helsingintien ja Rauhalanraitin kulmassa onET-alue, jolla sijaitsee tiilinen teleliikenteen vahvistinasema. Huunan alueella on <strong>Janakkalan</strong>Veden vedenottokaivot ja vedenkäsittelyrakennuksen tontti. Vedenotto on kaivostaloppunut. Korttelissa 108 on viidellä tontilla toimitilarakennukset ja kaksi rakentamatontatonttia.Kaava-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialueella. Voimassa olevassa kaavassa onyv-merkinnällä varustettu alue, joka on entinen tehtaan kaatopaikka. Alueella on pcbpitoistamaa-ainesta. Pohjavettä suojataan pumppaamalla siten, että pohjaveden yläpintapysyy PCB-pitoisen maa-aineksen alapuolella eikä sekoitu siihen.Alueella on niukasti luonnonympäristöä. Alueen halki virtaa Varisoja, jonka varressa Helsingintienitäpuolella on metsää ja pusikkoa samoin kuin eritasoliittymän ramppien keskustoissa.Myös korttelin 620 kulmassa on pieni metsäsaareke.<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> omistaa rakentamattomat korttelien 136-139 K- ja T-alueet sekä korttelin620 ja AL-korttelialueen. <strong>Janakkalan</strong> Teollisuusalueet (JTA) omistaa korttelin 108rakentamattomat tontit. JTA omistaa lisäksi korttelissa 108 kaksi vuokrahallia. Helsingintienlänsipuoleisen EV-alueen ympäristöineen omistaa Stora Enso Oyj ja Helsingintienitäpuolen EV-alueen omistaa <strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong>. Muut alueet ovat yksityisessä omistuksessa.Alueella ei ole kohteita rakennusinventointiluettelossa eikä tiedossa muinaismuistoja.SUUNNITTELUTILANNEValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetAsemakaavoituksella toteutetaan seuraavia VAT-tavoitteiden erityistavoitteita:• Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseenon tarjolla riittävästi tonttimaata.• Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista,sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdys<strong>kunta</strong>rakenteitahyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessäparannetaan elinympäristön laatua.
MAAKUNTAKAAVOITUSYLEISKAAVA31Kanta-Hämeen maa<strong>kunta</strong>kaava on vahvistettuvaltioneuvostossa 28.9.2006. Maa<strong>kunta</strong>kaavassaalue on merkinnällä TP,työpaikka-alue.Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymäänoikeusvaikutuksettomaan Tervakoskenyleiskaavaan. Yleiskaavassa alueon teollisuustoimintojen aluetta T.RAKENNEMALLI 2030+Vuonna 2010 hyväksytty maankäytön rakennemalli osoittaa suunnittelualueen työpaikka-alueeksi.ASEMAKAAVAAlueella on voimassa (25) 28.11.1979, (37) 26.8.1987, (39) 10.10.1988, (43) 28.8.1989,(44) 29.9.1989 ja (56) 2.10.1991 vahvistetut asemakaavat.Liite 2 Ote asemakaavayhdistelmästäSELVITYKSETKaavamuutosta varten ei tehdä selvityksiä.KAAVAN VAIKUTUKSETEtusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi viereisiin kortteleihin.Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa.• Ympäristö (luonto, melu, pintavedet)• Taloudelliset vaikutukset (yhdys<strong>kunta</strong>rakenteen taloudellisuus, yhdys<strong>kunta</strong>tekniikka,palvelujen järjestäminen)• Liikenne (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne)• Sosiaaliset vaikutukset (lähiympäristö)• Kulttuuri- ja muut vaikutukset (taajamakuva)OSALLISETOsallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaahuomattavasti vaikuttaa:• Kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat
• Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut• <strong>Janakkalan</strong> Vesi• <strong>Janakkalan</strong> Teollisuusalueet Oy• Museovirasto• Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskus• Kanta-Hämeen pelastuslaitos• Elenia Verkko Oy• Elenia Lämpö Oy• Gasum• Elisa• AinaCom Oy• Posti• <strong>Janakkalan</strong> Luonto ja Ympäristö ry32KAAVAPROSESSIN VAIHEETKaavan aloituspäätös on tehty kunnanhallituksessa 6.8.2012 § 142.Kaavan vireilletulosta kuulutettiin 17.8.2012.Kaavaluonnos oli nähtävänä 17.8.-7.9.2012.TAVOITEAIKATAULU• Maaliskuu 2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä• Kesäkuu 2013 kaavaehdotus nähtävillä• Syyskuu 2013 valtuusto hyväksyy kaavaehdotuksenTIEDOTTAMINEN• Kaavoituksen vireilletulosta ja kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella <strong>Janakkalan</strong>Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa sekä kirjeitse kaava-alueen javaikutusalueen maanomistajille.• Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella <strong>Janakkalan</strong> Sanomissa .• Aineisto on nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa ja lisäksi Tervakoskenkirjastossa os. Kivimiehentie 2.• Aineisto on nähtävänä kunnan internet-sivulla.VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN:OsallisetLAUSUNNOT PYYDETÄÄN:• Ympäristölauta<strong>kunta</strong>• Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksetYHTEYSTIEDOT<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03- 680 1293etunimi.sukunimi@janakkala.fiPostiosoite: <strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong>, Juttilantie 1, 14200 Turenki
Liite 1 Nykytilanne33
Liite 2 Ote asemakaavayhdistelmästä34
Liite 3 Ilmakuva v. 200535
36Liite 9 Asemakaavan seurantalomakeAsemakaavan seurantalomakeAsemakaavan perustiedot ja yhteenvetoKunta165 JanakkalaTäyttämispvm 27.03.2013Kaavan nimiPaunila TervakoskiHyväksymispvmEhdotuspvmHyväksyjäVireilletulosta ilm. pvmHyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 165aa082011Generoitu kaavatunnusKaava-alueen pinta-ala [ha] 49,0163 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]Maanalaisten tilojen pinta-ala[ha]Asemakaavan muutoksen pinta-ala[ha]49,0163Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaisetLomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaisetAluevarauksetPinta-ala[ha]Pinta-ala[%]Kerrosala[k-m²]Tehokkuus[e]Pinta-alanmuut. [ha +/-]Kerrosalan muut.[k-m² +/-]Yhteensä 49,0163 100,0 73159 0,15 0,0000 -13473A yhteensä 1,2433 2,5 2191 0,18 0,2979 301P yhteensäY yhteensäC yhteensäK yhteensä 3,8441 7,8 10642 0,28 0,5478 -2543T yhteensä 18,3426 37,4 60326 0,33 -1,2654 -11231V yhteensä 2,6486 5,4 0,3412R yhteensäL yhteensä 16,0992 32,8 -0,1338E yhteensä 6,8385 14,0 0,2123S yhteensäM yhteensäW yhteensäMaanalaisettilatPinta-ala[ha]Pinta-ala[%]Kerrosala [km²]Pinta-alan muut.[ha +/-]Kerrosalan muut. [km²+/-]YhteensäRakennussuojeluSuojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
RakennussuojeluYhteensäAlamerkinnätAluevarauksetSuojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutosPinta-ala[ha][lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Pinta-ala[%]Kerrosala[k-m²]Tehokkuus[e]Pinta-alanmuut. [ha +/-]37Kerrosalan muut.[k-m² +/-]Yhteensä 49,0163 100,0 73159 0,15 0,0000 -13473A yhteensä 1,2433 2,5 2191 0,18 0,2979 301AO 1,2433 100,0 2191 0,18 1,2433 2191AL -0,9454 -1890P yhteensäY yhteensäC yhteensäK yhteensä 3,8441 7,8 10642 0,28 0,5478 -2543K 3,8441 100,0 10642 0,28 0,5478 -2543T yhteensä 18,3426 37,4 60326 0,33 -1,2654 -11231T 18,3426 100,0 60326 0,33 15,4617 51683TT -16,7271 -62914V yhteensä 2,6486 5,4 0,3412VP 2,6486 100,0 0,3412R yhteensäL yhteensä 16,0992 32,8 -0,1338Kadut 4,4056 27,4 0,0233Kev.liik.kadut 0,6220 3,9 -0,1277LT 11,0716 68,8 -0,0294E yhteensä 6,8385 14,0 0,2123E -6,3872ET 0,3531 5,2 0,1141EV 6,4854 94,8 6,4854S yhteensäM yhteensäW yhteensä