LANNOITUS LUOMUOHRAN VILJELYSSÄ

LANNOITUS LUOMUOHRANVILJELYSSÄLUOMUMALLASOHRASEMINAARI, VIKING MALT31.1.2013HOLLOLAN HIRVIMMM Jukka KiveläProjektitutkija, tohtorikoulutettavahttp://www.helsinki.fi/maataloustieteet/www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Luomumallasohran lannoitus –viljelyjärjestelmä ohjaa Ravinteiden kierrättäminen tuotantoon Lannoitustarpeen arviointi Lannoitusmenetelmät luomussa Maan ravinnevarastot ja niiden käyttö Typen ja muiden ravinteiden varastot maassa Kaupalliset luomulannoitteet jamaanparannusaineet A.I. Virtanen ja typpikotovarainen viljely Humus pitää yllä maan elämääwww.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Ravinteiden kiertoruokajärjestelmässäTyppi on tärkein kasvinravinne luomuviljelyssä‣ Typpeä tulee luomusysteemiin biologisentypensidonnan avulla‣ Suomessa 80-85 % pelloista tuottaa rehuakotieläimille‣ Suurin osa rehun typestä kertyy lantaan ja virtsaan,70 – 80 % rehujen sisältämästä-> tilan sisäinen ravinnekierto tärkein‣ Yhdyskuntalietteeseen kertyy paljon typpeä jaorgaanista ainesta, suurin osa ruoan sisältämistä‣ Elintarviketeollisuuden sivutuotteista paljon typpeäwww.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Kotieläintuotannon ja pellonvälinen suhde luomussaLuomun tavoitteiden mukaisessa viljelyssä samallatilalla tai useamman tilan välisessä yhteistyössätuotetaan rehua kotieläimille, myytiin meneviäkasvituotteita sekä kotieläintuotantoa, jossamuodostuva lanta käytetään lannoitteena pelloilla.Ruotsalaisessa tutkimuksessa 10 tonnia lantaahehtaarille vuodessa tuotti saman sadon kuinsuositusten mukainen keinolannoite (Westerling2011)Rajalan mukaan Suomessa muodostuu noin 18 milj.kiloa lantaa ja Heleniuksen mukaan noin 20 milj.kiloa, josta riittäisi noin 8-9 tonnia hehtaarillevuosittainwww.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Lannoitustarve ja ravinnetase‣ Yksittäisellä luomutilalla lannoituksen ongelma onravinteiden oikea määrä ja ajoitus kasvin tarpeisiin‣ Ravinnetaseen avulla voidaan laskea kertyykö oikeamäärä esimerkiksi typpeäEsimerkki:3 vuotta apilaa, 1. vuosi 200 kg N, 2 vuosi 150 ja 3. vuosi 50 kg = 400 kg, josta pitäävähentää ravinteiden mineralisaatio kasvukausien aikana 150 kg -> nettosidonta250 kg /ha. Apilasadon N pitoisuus 100 kg vuosina 1. ja 2., 3. vuotena 70 kg.3 viljasatoa ottaa 70 kiloa N/vuosi = 210 kiloakompostilannoituksena annetaan lannan typpeä noin 100 kg kerran viljelykierrossa +täydennyslannoitteetViljelylohkon ravinnetase 400 + 100 = 500 lohkolle tulevia ravinteitäLohkolta poistuu 270+ 210 = 480 kg. Lohkon tase 500 – 480 = 20 kg +www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Lannoitusmenetelmätluomuviljelyssä‣ Biologinen typensidonta‣ Esikasvivaikutukset‣ Aluskasvien käyttö‣ Maan ravinnevarojen hyväksikäyttö‣ Ravinteiden kierrätys‣ Kompostilannoitus, karjanlanta‣ Viherlannoitus ja pyydyskasvien käyttö‣ Täydennyslannoitus (kivijauheet, teollisuuden sivutuotelannoitteet‣ Asumisen ja elämisen orgaaniset jätteet kompostoituina (alkuperä pitäätuntea)‣ Orgaaniset pitkävaikutteiset maanparannusaineet (esimerkiksimetsäteollisuuden sivutuotteet, puuainesta sisältävät lannat, jne)www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Maasta vapautuvien ravinteidenmäärä‣ Maassa on runsaasti ravinteita- 1 % humuspitoisuus vastaa 1000 kiloa typpeä- fosforia keskimäärin 3000 kg /ha- kaliumia useita tonneja‣ Riippuu maan elävyydestä ja humustilanteesta- Hyvässä pellossa humuksen typestä voi vapautua0,8 % vuodessa, huonossa 0,5 %- Tiiviissä maassa humuksesta vapautunut typpimuuttuu typpikaasuksi, kun nitrifikaatio ei toimi,ravinteet menetetään.www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Hyvän sadon koe Viikissä 3.6.09www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Typpilannoitus luomutilalla‣ Humuksen typpi -> muokkaus, humuksen laatu ja määrä,hyvä ojitus ja pH pellon toiminnan perusta‣ Biologinen typensidonta -> typpi sitoutuu juurimassaan japieneliöstöön, ongelmana typen vapautumisen ajankohta‣ Eläinlantaa, lietettä tai virtsaa tarvitaan keväälläkiihdyttämään maan elämää – saadaan maanravinnevarastosta ravinteita kasvien käyttöön sekätäydennetään sitä‣ Pieni C/N –suhde lannoitusaineessa saa orgaanisentypen liikkeelle, kaupalliset luomulannoitteet ja muokkaussäätelymenetelmiä typen vapautumiseen‣ Esim. Lihaluujauho, vinassi ja verijauhe esimerkkejänopeavaikutteisista org. N –lannoitteista (polttovioit.mahdollisia)www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Fosforin kierto maatilalla‣ Fosforia kasvit tarvitsevat 10-20 kiloa kasvukaudessa normaaliinkasvuun‣ Fosforin puute pienentää satoa‣ Fosforia on maassa monessa eri muodossa ja Suomen viljelymaissasitä on yleensä 2,5-3,5 t /ha‣ Suurin osa kasvien ottamasta fosforista jää satojätteisiin ja päätyykarjanlantaan‣ Suomen peltoja voitaisiin monin paikoin viljellä 20-30 vuotta ilmanfosforilannoitusta‣ Mykorritsat tehostavat hidasliukoisen fosforin käyttöä‣ Viherlannoitus on tehokas keino lisätä kasveille käyttökelpoisen fosforinmäärää maassa‣ Vanhoilla ruislajikkeilla kyky hyödyntää hidasliukoista fosforia‣ Fosforin puute yleisin karkeilla maalajeilla ja turvemaillawww.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Kaliumin peltotase Öjebyn tilallawww.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Kaupalliset luomulannoitteet janiiden lannoitusvaikutus Viljo-lannoite on tehokas typpi ja fosforilannoite,mutta valmistusmäärä rajallinen (2000-3000 tonniavudessa), hinta noin 250 € /tn Novarbo Oy Arvo 4-1-2 viljakasveille (hinta noin 200€ /tn) tai Arvo 6-3-5 puutarhakasveille, onhidasvaikutteisempi ja hinta on vähän kalliimpisuhteessa ravinnemäärään (vrt. Viljo) Orgaaniset maanparannusaineet, voivat sisältäämyös typpeä ja muita ravinteita, ovatpitkävaikutteisia, sopivat erikoiskasvien viljelyyn Kivijauheet ovat hidasvaikutteisiamaanparannusaineitawww.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Sato kg/haOhran sato lihaluujauholla ja keinolannoitteella 2000-01(lannoitemäärä laskettu kokonaistyppipitoisuudenmukaan, (MTT, E-P tutkimusasema)50004500400035003000250020001500100050000 60 90 120N kg/haY3Lihaluuj.www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Hyvän sadon koe 13.8.2009Tipple –ohra,lannoitettu noin 700kg/ha(Värdestadt Rapid),satomäärä reilut 4000kg /ha, luomunaensimmäisen vuodensiirtymävaihelohkowww.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Hyvä sato –koe 2012kannattavuus tuloksetBerner Raisio Novarbo Pro-Agria L NSL HY SFGMyytävä sato ja sen määrä Syysruis KauraMallasohraluomu Syysvehnä Syysvehnä SyysruisViherlannoitusnurmi10141 5667 6026 4040 7946 7358 0TUOTOTSadon arvo 2232 1012 2265 1216 1668 1576 0Tuet yhteensä 602 574 738 728 574 589 565Tuotot yhteensä €/ha 2834 1586 3003 1944 2242 2165 565KATE A 2053 1139 2452 1409 1540 1545 438www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

A.I. Virtasen typpikotovarainenmenetelmäBiologinen typensidonta käytössä, kun apilaheinää viljeltiin 3/6vuodesta ja herne-kauraa 1 vuosiFosfori tuli kiertoon käyttämällä superfosfaattia kerranviljelykierrossa tarpeen mukaanKalium tarpeesta vastasi savinen maa, jota lannoitettiinkarjanlannallaKalium/magnesium (naudan rehussa tärkeä) tasapaino hoituidolomiittikalkillaLanta varastoitiin huolellisesti ja käytettiin runsaasti olkikuiviketta,virtsa varastoitiin 2. erilliseen säilöönLannalla lannoitettiin viljoja ja perunaa, virtsaa käytettiin laitumille japerunalle, vuosittain pienet käyttömäärät (Typpiomavaraisuustoimikunnanmietintö 1951)www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Virtasen viljelykiertoLähde: Typpiomavaraistoimikunnan mietintö 1951www.helsinki.fi/yliopisto

Komposti on ihmisen tekemähumusta valmistava bioreaktoriwww.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Humus ylläpitää maan elämää‣ Humusta pitää olla peltomaassa vähintään 3,4 %,jotta se on viljelykelpoista (Loweland ja Webb 2003)‣ Humusta muodostuu, kun eloperäisen aineen lisäys(org.lannoitus, kasvintähteet, sivutuotteet) onsuurempi kuin eloperäisen aineksen hajoaminenmaassa (kasvilajista riippuen vilj. tekniikka,satomäärä, typen mineralisaatio) (Brock et al. 2008)‣ Elävä humus pitää yllä maan rakennetta javiljavuutta, hyvä sato on paras esikasvi (Preuschen1991). Lapiodiagnoosi –menetelmä maankasvukunnon määrityksessä.www.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Kiitos mielenkiinnostanne!Jukka Kivelä, Helsingin yliopiston maataloustieteidenlaitos, agroekologian osasto‣ Sivutuotteiden käyttö lannoitteena – jatko-opinnot‣ Viljo –lannoitteiden tuotekehitys‣ Beras Implementation –hanke 2010-2013‣ Agrobiohiili –tutkimushanke / MMM‣ Metsäteollisuuden sivutuotteiden lannoitus- jamaanparannuskäyttö / Cursor Oywww.helsinki.fi/yliopisto31.1.2013

Esityksen kirjallisuuttaBridges EM and Oldeman LR 1999. Global assessment of human-induced land degradation. AridSoil Research and Rehabilitation 13, 319-325 Typpiomavaraistoimikunnan mietintö. 1951. Maa- ja metsätalousministeriö Mon 1951:3. Lampkin, Nicholas. Organic Farming. New York: Diamond Farm Book Publishers, 2000.Bond, W. and Grundy, A. C. (2001), Non-chemical weed management in organic farming systems.Weed Research, 41: 383–405.Von Borell, E. and Sorensen, J. T. 2004. Organic livestock production in Europe; aims, rules andtrends with special emphasis on animal health and welfare. Livestock Production Science. Vol. 90,issue 1.Loveland, P. & Webb, J. 2003. Is there a critical level of organic matter in the agricultural soils oftemperate regions: a review. Soil & Tillage Research, 70: 1-18. Brock, C. & G. Leithold (2008): The Impact of Site and Management Factors on Humus Dynamicsin Long-term Field Experiments. In: Tagungsband zur 2. ISOFAR-Konferenz „Cultivating the futurebased on science“Werner, W. 2003. Complementary nutrient sources. IFA-FAO Agriculture conference. : Global foodsecurity and the role of Sustainable Fertilisation, 26-28.3.2003 Roma, Italy: 20 s.Dept. of Agricultural sciences www.helsinki.fi/yliopisto20.3.2013 21