Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.esse ❘ <strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong> ❘ Perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ Tuomiokirkko ❘ <strong>Espoon</strong>lahti ❘ Leppävaara ❘ Olari ❘ Tapiola ❘ Kauniainen<strong>29.4.2010</strong> ❘ esse3Tapiolan seurakunta 50 vuotta21.1.2010 KolumniSylin kosketus”Pelastakaa mut tästä suosta”P u h e e n v u o r oTapiolan seurakunnan perustaminen viisivuosikymmentä sitten aloitti <strong>Espoon</strong> suomenkielistenseurakuntien jakautumisen. Yhdestäsuomenkielisestä seurakunnasta on syntynytviisi osittain hyvin erilaisella profiililla toimivaaseurakuntaa.Tapiolan seurakunta perustettiin pian senjälkeen, kun Tapiolaa alettiin rakentaa. Kirkkooli läsnä, kun Tapiolan asukkaat muuttivatuusiin koteihinsa. Kaikkien kirkon tekemienselvitysten mukaan näin pitäisikin olla. Liianmyöhään alkavan seurakuntatyön on paljonvaikeampi tavoittaa seurakuntalaisia.Tapiolan seurakunnan hyvä alku näkyy yhätilastoissa. Sekä seurakunnallisessa aktiivisuudessaettä jäsenuskollisuudessa Tapiola menestyyhivenen muita <strong>Espoon</strong> suomenkielisiä seurakuntiaparemmin.Tapiolan seurakunnalla on ollut yhteisöä rakentavaja paikallista identiteettiä vahvistavarooli. Kirkko on ollut kaupunginosan keskeinenrakennus ja toimija.Kannattaa pohtia, onko seurakunnan merkitysollut yhtä vahva myös Tapiolan seurakuntaankuuluvissa Laajalahdessa, Mankkaalla jaWestendissä.Tapiolan keskustassa seurakunta on paljoltiidentifioitunut kirkkorakennukseen, joka onparhaiten <strong>Espoon</strong> kirkoista keskellä kylää.Karun kaunis ja monipuolisine tiloineen hyvintoimiva kirkko on oleellinen osa Ta piolankeskustan kaupunkikuvaa. Kirkkorakennus julistaapelkällä olemassaolollaan ikuisten arvojenkeskeisyyttä ihmiselämän kohtaloissa.”Juhlittaessa Tapiolanseurakunnan 50-vuotistataivalta kannattaa kysyä,millaisia ovat espoolaisenseurakunnan seuraavat 50vuotta. Vanhoilla eväillä eipäästä eteenpäin.”Reijo O StedtKeskustan <strong>Espoon</strong> kunnallisjärjestönpuheenjohtajareijo.o.stedt@kolumbus.fiKirkon rooli korostuu taantumassaKansankirkkomme natisee liitoksissaanmuun muassa pienryhmien irtiottojenvuoksi. Ajan muuttuminenja sen soveltaminen Raamatun arvoihinon haaste seurakunnille. Siihentarvitaan laajaa ajantajuistaymmärtämistä. Myös nuorempaapolvea tarvitaan mukaan auttamaanmuutosten soveltamisessatähän aikaan.Historiallinen äänioikeusikärajanmuutos 16 ikävuoteen antaa mahdollisuudenmyös nuorille vaikuttaaja valita nuoria ehdokkaita. Keskustantavoitteena Espoossa on asettaajokaiseen seurakuntaan 3–5ehdokasta, joiden tulee edustaaTapiolan seurakunta on ollut toiminnassaanmonin tavoin ennakkoluuloton. Seurakuntatyöon tavoittanut takavuosina hämmästyttävänlaajalti alueen asukkaat. Tällä hetkellä Tapiolaon jumalanpalveluksen osanottajaluvuissaselvästi edellä <strong>Espoon</strong> muita suomenkielisiäseurakuntia.Tapiolalla on alusta asti ollut vahva paikallisidentiteetti.Se suunniteltiin uudenlaiseksiasuinympäristöksi. Erilaisuus on säilynyt,vaikka muut <strong>Espoon</strong>, Helsingin ja Vantaankaupunginosat ovatkin tulleet suunnittelussalähelle Tapiolan ihanteita.Juhlittaessa Tapiolan seurakunnan 50-vuotistataivalta kannattaa kysyä, millaisia ovatespoolaisen seurakunnan seuraavat 50 vuotta.Vanhoilla eväillä ei päästä eteenpäin. Kirkkojärkeistää tukitoimintojaan, kuten taloushallintoa,jäsenrekisteriä ja kiinteistötointa. Kriittinenkysymys on, osaako kirkko erottaa tukitoiminnotvarsinaisesta seurakuntatyöstä jatehdäänkö seurakuntatyötä tukitoimintojenehdoilla.Seurakunnan rooli muuttuu, kun asuinaluevanhenee. Tapiolankin väestö vanhenee ja alkaavähitellen sekoittua uusien ihmisten muuttaessatyhjiksi jääneisiin asuntoihin. Alueenasukkaat eivät ole enää samalla tavalla yhteisöllisiäja seurakunnankin haasteet monimutkaistuvat.Myös muiden vahvojen yhteisöä luovienelementtien, kuten koulujen, merkitys lähiyhteisössämuuttuu ja ohenee.Seurakunnan muuttuva rooli on osa kokokaupunginosan kehitystä.Simo Reposimo.repo@evl.fimonipuolisesti seurakuntalaistenikä- ja sukupuolijakaumaa.Keskustalaiseen ja alkiolaiseenaatemaailmaan kuuluu olennaisenatasa-arvo, tasapuolisuus ja köyhäinasiat.Nämä ovat myös keskeisiäkristillisiä arvoja. Niiden avullaseurakuntia voi kehittää vielä paremminpalvelemaan kaikkia tasapuolisestikoko alueella ja taata riittäväntiheä toimintaverkko.Sanotaan, että käsitys itsestäsyntyy vuorovaikutuksessa toistenihmisten kanssa – siitä katseesta,jotka toiset minuun luovat.Tämä ei ole vain psykologistaperustietoa ihmisestä, vaanmyös avain teologiaan ja teologisointiin.5Minuuteni syntyy toisen ihmisenja Jumalan katseen alla.Siis vuorovaikutuksessa itse Elämänkanssa.Jos koen katseen rakastavaksi,auttaa se minua myös löytämään, hyväksymään ja rakastamaansitä, mitä minä syvimmältäni olen.Mutta katse ei ole kaikki. Melkeinpä katsettakin tärkeämpääon kosketus. Ihmisen käsitys itsestään syntyy ja kasvaamyös siitä kosketuksesta, jolla toiset tulevat minua lähelle.Siksi moni meistä on huolestunut aikamme vääristyneessäsuhtautumisesta ihmisen seksuaalisuuteen ja fyysiseenkosketukseen. Lasten parissa toimivien on yhä vaikeampaatukea lapsen kasvua kosketuksella, sylillä ja halauksella.Lapsen hyväksikäyttöä pelätessämme laadimme syystäyhä tiukempia turvallisuusohjeistuksia. Mutta samallamenetämme lapsen kasvun tukemisen kannalta jotain tuikitärkeää.Työtoverini toi terveisiä isolta kansainväliseltä lasten januorten leiriltä. Leirin turvasäännökset olivat niin tiukat,ettei hän uskaltanut ottaa syliinsä edes omaa surevaa lastaan.Tähän ollaan tultu.Kun ihminen, lapsi tai aikuinen, on syvässä surussa, tiedämme,mitä tehdä. Halaus on miljoonia sanoja ja myötätuntoistakatsettamme voimakkaampi. Kun kaksi ihmistälöytää toisensa, tarvitaan sen kertomiseen ja siitä iloitsemiseenkosketusta.Kun Jeesus kohtasi sairaita, hän paransi heidät koskettamalla.Kun Jumala tulee meitä lähelle, se tapahtuu syvimmilläänleivän, viinin ja veden kosketuksella.Lapsia on suojeltava väärältä kosketukselta. Sen vaikutuksetovat tuhoisia. Lapsilla on silti oikeus kokea hyvä kosketusja turvallinen syli. Niitä ei saa heiltä riistää meidän aikuistenluoman seksuaalisesti vääristyneen kulttuurin takia.Kun Jeesuksen luokse tuotiin lapsia, jotta hän koskisiheitä, otti hän heidät syliinsä ja siunasi heidät.Yhteiskunnassa ja kuntataloudessataantuma on aiheuttanut suurialeikkaustarpeita, jotka useimmitenkohdistuvat lapsiin, kouluihin, lapsiperheisiinja vanhuksiin.Kuntataloudessa huoltosuhteenalenema huonontaa tilannettamyös jatkossa. Ilman taantumaakinhaasteita on kaikilla toimijoilla, joillaon huoli lähimmäisistään.Taantumassa kirkon rooli korostuuauttajana. Seurakunnat voisivatolla koordinoijana saattamassayhteen kolmannen sektorin toimijoita,hyväntekijöitä ja palvelujärjestöjätekemään yhdessä avustustyötä.Ison haasteen ja mahdollisuudenseurakunnille tuovat myös maahanmuuttajatja heidän kotoutumisensasuomalaiseen yhteiskuntaan.Vuoropuhelu uskontokuntienkesken lisää keskinäistä kunnioitustaja luottamusta, ja sopivienEero Jokelaeero.jokela@ptk.fiKirjoittaja on pastori ja Poikien ja tyttöjen keskuksen (PTK)toiminnanjohtaja, joka asuu <strong>Espoon</strong> Nuuksiossa.toimintamallien luominen antaamahdollisuuden yhteiseen toimintaanseurakuntien kanssa. Se antaamyös mahdollisuuksia pitäätarjolla kristillistä rakkauden sanomaa,joka meille suomalaisille onolennainen osa omaa identiteettiämme.Palstalla kirjoittavat seurakuntavaalienehdokaslistojen edustajat.Vaalit järjestetään 14.–15.11.Bändi ja solisti vauhdissa Emyn talossa. Kuva oikealla: Vestan svengin loihtivat Nikke (vas.), Marko, Reima,Laura ja Samuli.Kun kulkee <strong>Espoon</strong> keskuksenjärjestökadulla eliPappilantietä maanantaiiltaisin,kuulee väistämättärumpujen pauketta. Setulee vanhasta puisestatalosta, <strong>Espoon</strong> mielenterveysyhdistyksenEmy ry:ntiloista.Teksti Ritva Larva-SalonenKuvat Jukka GranströmMä en hei nyt ehdimulla on jo muutakatsotaan vaikka ensi kuuta.Pappilantien talon yläkerrassaharjoittelee päihdekuntoutujienyhtye Vesta. Se on hyväntahdon bändi matalankynnyksen Askel-talosta.Bändiprojekti herättääsuurta innostusta. Alun perinidea yhtyeestä oli musiikkikasvattajaMarika Hyvärisen.Hän puhalsi projektinalkuun yhdessä sosiaalialanmoniosaajan ja innovaattorinKaijus Varjosen kanssareilu vuosi sitten.Tarkoitus oli aktivoidapäihdeongelmaisia tasa-arvoisenmusiikkikasvatuksenavulla.”Ajateltiin koota bändiihmisistä, joilla ei olisi muutenmahdollisuutta soittamiseen”,Hyvärinen selvittää.<strong>Espoon</strong> mielenterveysyhdistysEmy ry lähti mukaanlainaamalla tilan ja soittimet.Hyvään alkuun toi ikävänkäänteen Hyvärisen sairastuminen,ja hän joutui jäämäänprojektista kokonaan pois.Tilalle tulivat Askeleen päihdetyöntekijätPäivi Teräväja Irene Ponkolo-Karlsson.Sittemmin Hyvärinen on vapaaehtoisenaauttanut yhtyettävoimiensa mukaan.Karaokestaoikeaan orkesteriinOn niin kiire, täytyy jo juostapelastakaa mut tästä suosta.Kolmekymppisen LauraRautasen elämään on mahtunutpaljon – päihteitäkin.Rautanen kertoo, että ensimmäisetkokeilut olivat jo12-vuotiaana ja läträystä jatkuikymmenisen vuotta. Lähihoitajaopinnotjäivät kesken.Vihdoin 21-vuotiaana hänpääsi vertaistukiryhmien jaKalliolan päihdeklinikoidenkautta kuntoutukseen ja hidastoipuminen saattoi alkaa.Kuntoutusjaksojen jälkeenRautanen etsi muuta tahoa,josta saada tukea. Hänpäätyi <strong>Espoon</strong> keskuksenmatalankynnyksen Askelolohuoneeseen.Rautanenkeitteli ensin siellä kahviaja auttoi muun muassa karaoke-tilaisuuksienvetäjänä.Laulamisesta hän on ainapitänyt ja tämän huomasimyös päihdetyöntekijä Terävä,joka pyysi Rautasta bändiinensimmäisen solistinlähdettyä.Vaikka yhtye on Rautaselleharrastus, hän on siinätäysillä mukana. Hän toivoo,että bändi saisi uusia keikkojaja hyväntekeväisyyskonsertteja.”Olemme vastaanottaneetniin paljon hyvää, ettähaluai simme pistää hyvänkiertämään”, Rautanen toteaa.”Emme olisi kehittyneetnäin nopeasti, jos emme olisisaaneet opastusta ja tukea”,Rautanen jatkaa kiitollisena.Musiikkikasvattaja Hyvärinenon auttanut Rautastalaulutekniikan löytämisessä,bändin pojat ovat saaneetpuolestaan apua rumpalitaustaiseltaPekalta.VaativakuntoutusmuotoJotkut kulkee nopeastieteenpäintoiset jää tuleen makaamaansieltä ne ylös taas kömpivätja elämää rakastavat.Siitä alkuperäisestä unelmastaon jouduttu tosin luopumaan,että päihdekuntoutujiaolisi saatu mukaan samoinkuin Askeleen jalkapallojoukkueeseenon saatu.Bändi on kuntoutujillevaativampaa kuin jalkapallo,koska siinä tarvitaan vahvaasitoutumista. Kehittyäkseensoittajaryhmän tulee harjoitellapaljon ja siten kasvaayhteen. Yhdenkin poissaolotuntuu.Vestan jäsenet ovat vaihtuneetusein. Päivi Terävälaskeskelee henkilöitä, jotkaovat käyneet kokeilemassasoittamista. Kymmenkuntanimeä tulee listalle nopeasti.Lähestyvien keikkojen takiamukaan on jouduttu pyytämäänmuita soittotaitoisiaihmisiä, joilla ei ole päihdetaustaa.Silti Terävä kokeebändin vastaavan tarkoitustaan.”Päivääkään en vaihtaisipois”, Terävä kertaa kokemuksiaanyhtyeen parissatyöskentelystä. Useaan otteeseenhän painottaa ja kiittääEmyn tukea projektille.Relataan, chillataanei kiireen anneta viedämukanaannautitaan elämästätässä ja nyt.Rautasen lisäksi bändiinkuuluvat kosketinsoittajaMarko, kitaristi Reima,rumpali Samuli ja basistiNikke, joka liittyi joukkoonhelmikuussa.Vestan tähän asti huikeinkeikka oli Asunnottomienyössä viime syksynä <strong>17</strong>.10.VPK:n talossa. Vesta sai kuulijattanssimaan ja tunnelmahipoi kattoa. Tätä ennen bändioli esiintynyt pari kertaa,muun muassa Rautasen valmistujaisjuhlissa.Rautasestatuli lähihoitaja keväällä 2009.Vesta unelmoi levyttämisestäja uusista biiseistä. Rautanenlisää vielä uudet soittokeikattoivomuslistalle.Tärkeintä on silti se, ettäbändi pysyisi koossa, Samulija Reima toteavat yhdestäsuusta. Pojat innostuvatimprovisoimaan. Soitto kulkee.Kuulija nauttii ja niinnauttivat soittajatkin.”Tästähän voisi tulla biisi”,Samuli toteaa.Tekstiin lainattu lyriikka on LauraRautasen sanoittamasta laulustaRelataan. Sävelen siihen on tehnytyhtyeen entinen kitaristi Mikaja sovitus on Vestan yhdessähioma. Tosi tarina bändistä nimelläVialliset piuhat - on tekeilläYLE TV1:lle.
Change language