moottorikelkkailureitistön perustaminen – keskisuomalainen malli

keskisuomi.fi

moottorikelkkailureitistön perustaminen – keskisuomalainen malli

1MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN –KESKISUOMALAINEN MALLIKESKI-SUOMEN LIITTOHORONJÄRVI KY / ILKKA MANKONEN28.5.2003KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 124, ISBN 951-594-200-4; ISBN 951-594-201-2 sähk.versio; ISSN 0788-7043


2JulkaisijaKeski-Suomen liittoSepänkatu 4, 40100 JyväskyläPuhelin (014) 652 200Telekopio (014) 652 277YhteydetKotisivu: www.keskisuomi.fiYhteydet henkilökuntaan:etunimi.sukunimi@keskisuomi.fiJulkaisuB 124ISBN 951-594-200-4ISBN 951-594-201-2 sähköinen versioISSN 0788-7043Julkaisun avainsanatKeski-SuomiMaakuntakaavaMoottorikelkkailuKannen kuvaKeski-Suomen liiton kuva-arkistoKuvaaja Keijo PenttinenPainosmäärä: 70 kpl


1ESIPUHEMoottorikelkkareittien toteuttaminen on yksi konkreettinen keino edistää maakunnan yritys- ja elinkeinotoimintaasekä parantaa talvimatkailupalveluita. Tehtyjen selvitysten ja yrityskyselyiden perusteellamoottorikelkkailulla on erittäin suuri talousvaikutus matkailuyrityksille ja laajasti myös muulleyritystoiminnalle. Samalla harrastuskelkkailumahdollisuudet paranevat ja kelkkailu ohjautuu asianmukaisillekelkkareiteille toiminnan aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Se on myös toimintaaohjaavan maastoliikennelain tarkoitus.Keskisuomalaisten kunnanjohtajien 4.6.2002 tekemän aloitteen perusteella Keski-Suomen liittokutsui koolle moottorikelkkailun asianosaisia keskustelemaan mahdollisuudesta luoda Keski-Suomeen tarpeeseen perustuvan laajuinen maastoliikennelain tarkoittama moottorikelkkailureitistö.Keskustelutilaisuus pidettiin 18.6.2002. Siinä ensivaiheen välitavoitteeksi esitettiin tehtäväksi selvityskeskisuomalaisesta kelkkareittien toteutusmallista, johon eri osapuolet voivat sitoutua. Tämäraportti on tuon aloitteen seurauksena syntynyt.Tarkoituksena oli koota yksiin kansiin rahoitusmahdollisuudet eri toteutusvaiheisiin, juridiikkaa sekäperiaatteet suunnittelulle, rakentamiselle, ylläpidolle ja korvauksille. Selvitystä esiteltiin kunnanjohtajakokouksissasekä maakuntahallitukselle. Raportti oli lisäksi lukuisilla osapuolilla kommentoitavana.Palautemenettelyn ja esittelyiden avulla rahoittaja- ja toteuttajaosapuolten toivottiin sitoutuvanasiaan niin, että maastoliikennelain mukaisen kelkkailureitistön toteuttaminen käynnistyy. Samallaeri puolilla Keski-Suomea valmisteltavat kelkkailureittihankkeet saavat paremmat rahoitusmahdollisuudetja yhtenäisen toteutustavan. Keskisuomalainen malli on eräänlainen reitittämishankkeitaohjaava ohjelmasopimus.Raportista saatujen palautteiden ja lausuntojen tiivistelmä on julkaisun liitteenä.Selvitystyö rahoitettiin Keski-Suomen liiton alueidenkäytön suunnittelumäärärahoilla ja työtä ohjasiKeski-Suomen liiton, Keski-Suomen TE -keskuksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja moottorikelkkailijoidenedustajista koostuva nelihenkinen työryhmä:Jaakko Ryymin, suunnittelija. Keski-Suomen TE-keskusSeppo Korhonen. Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ryMerja Tissari, suunnitteluinsinööri. Keski-Suomen ympäristökeskusJarmo Koskinen, pj., maakuntainsinööri. Keski-Suomen liittoSelvityksen laatijana toimi Ilkka Mankonen, Horonjärvi Ky, SaarijärviOsin tämän selvityksen ansiota on, että Keski-Suomen liiton toimeksiannosta ja rahoituksella onkevättalvella 2003 käynnistynyt suunnitellun runkoreitistön luontoselvitys.Jyväskylässä 28.5.2003Jarmo KoskinenTyöryhmän puheenjohtajaMaakuntainsinööri


2MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN - KESKISUOMALAINEN MALLISISÄLTÖsivuESIPUHE 1SISÄLTÖ 21. Johdanto 32. Moottorikelkkailun merkitys harrastajien ja yritysten liiketoiminnan kannalta 43. Moottorikelkkailureitistön tarve, mitoitus ja toteuttamisjärjestys 64. Maastoliikennelain määräyksiä sekä reittisuunnittelun vaatimuksista 85. Käyttöoikeuden hankkiminen maapohjaan ja hinnoittelu 106. Toteuttamisen ja ylläpidon järjestämisen periaatteet 107. Kustannusarvio 118. Rahoitusmahdollisuuksia 139. Moottorikelkkailureittien perustaminen - keskisuomalainen malli 15LIITTEET:1) Maastoliikennelain mukainen menettely moottorikelkkailureittien perustamiseksi2) Luonnos esitykseksi kelkkareittiverkon runkoreitiksi3) Saatujen palautteiden ja lausuntojen tiivistelmä


3MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN - KESKISUOMALAINEN MALLI1. JohdantoKeski-Suomen matkailuelinkeinon strategiassa vuosille 2002 - 2006, samoin kuin PohjoisenKeski-Suomen kehittämis- ja toimenpideohjelmassa, molemmissa yhdeksi perustavoitteeksion kirjattu moottorikelkkailureitistön toteuttaminen, kuin myös, että ulkoilureittien toteuttaminenkytketään tähän kelkkailureitistön toteuttamiseen.Valtakunnallisesti ajatellen Keski-Suomen kelkkareittien kehittäminen on linjassa Ympäristöministeriön/ Suomen ympäristö, raportti n:o 535 kanssa (ohjelma luonnon virkistyskäytönja luontomatkailun kehittämiseksi). Siinä luontomatkailun kehittämisen keskeisiin toimenpide-ehdotuksiinon kirjattu moottorikelkkareittien ylläpidon rahoituksen järjestäminen ja reitistöjenkehittämisen edistäminen. Raportin yhtenä tavoitteena on, että luontomatkailuunliittyvien työpaikkojen nykyinen (v. 2000) määrä 32.000 tulee kaksinkertaistumaan vuoteen2010 mennessä.Keski-Suomessa on lähes 2000 km epävirallisia moottorikelkkauria, mutta maastoliikennelainmukaisia reittejä ei laisinkaan. Ympäristöministeriö on esittänyt virkistyskäytön ja luontomatkailunkehittämisohjelmassaan, että moottorikelkkailijoilta tultaisiin perimään käyttömaksua,joka palaute taan virallisten kelkkareittien ylläpidon rahoitustukena. Keski-Suomenuraverkosto jäisi epävirallisen luonteensa vuoksi tämän tuen ulkopuolelle. Epävirallisina jaosin lyhytkestoisiin sopimuksiin perustuvina urat ovat olleet alttiina sijaintipaikkamuutoksilleja katkoksille. Se on hankaloittanut matkailuyrittäjien markkinointityötä eikä merkittäviin kehittämistoimiinsiitä syystä ole ollut halukkuutta.Pohjois-Savossa toimiva Nilsiän Tahkovuori on juuri saanut ”Vuoden kehittyvä kotimainenmatkailukohde” -palkinnon. Tahkovuorellakin moottorikelkkailutoiminnan liikevaihto on josuurempi kuin laskettelurinnetoiminnan. Moottorikelkkailu on yksi merkittävimmistä matkailuelinkeinotoimintaanliittyvistä aktiviteettimuodoista koko valtakunnassa. Kun on kyse matkailunkehittämistoimista talvikautena Keski-Suomessa, tätä seikkaa ei voi jättää huomioimatta.Tämä selvitys edistää osaltaan maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien toteuttamista.Olemassa olevista tietolähteistä , kelkkakerhoilta, laki- ja asetusteksteistä, viranomaisohjeista,aiemmin tehdyistä moottorikelkkailua koskevista selvityksistä ja suunnitelmistakoottiin keskeisimmät kelkkareitistön toteuttamisperiaatteet. Rahoitusavustustamyöntäviltä osapuolilta ja viranomaisilta saatiin tiedot suunnittelua, rakentamista, ylläpitoaja maanomistajakorvauksia koskevista rahoitusmahdollisuuksista ja -periaatteista.Näiden tietojen kokoaminen yhteen toimii maakunnallisena koordinaationa, jolla saavutettaviahyötyjä eri osapuolille ovat mm.:- Vältetään hankkeiden tukirahoituksen hajaantuminen useaan pieneen osaan. Samallarahoituksen käyttö tehostuu hankehallinnoinnin osuuden pienentyessä.


4- Tukirahoituksen kohdistaminen eri hankkeille ja niiden eri toteutusvaiheisiin on yhdenmukaista.- Varmistetaan rahoituksen pitkäkestoinen vaikuttavuus, koska päästään pysyvämpiin reittiratkaisuihin.- Reitistön suunnittelussa otetaan huomioon eri osapuolten tarpeet: elinkeinojen tukeminen,maanomistajien tasapuolinen kohtelu, luonto- ja ympäristöarvojen turvaaminen, kelkkailijoidentarpeet ja kiinnostuksen kohteet, muiden maastossa liikkuvien tarpeiden yhteensovittaminen(mm. vaeltajat, hiihtäjät, ratsastajat ja pyöräilijät).- Runkoreitit voidaan myös sisällyttää kuntien kaavoihin sekä maakuntakaavaan.- Kelkkareittien suunnittelu ja perustaminen tapahtuu ylikunnallisina kokonaisuuksina jaylimaakunnalliset tarpeet huomioiden.2. Moottorikelkkailun merkitys harrastajien ja yritysten liiketoiminnan kannaltaKelkkojaKeski-Suomessa on rekisteröityjä moottorikelkkoja Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteritietojenmukaan (30.6.2002) 5.464 kpl. Ympäröivissä maakunnissa (Pohjois- ja Etelä-Savo,Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa) rekisteröityjä kelkkoja on 27.065 kpl ja koko maassarekisterissä olevien kelkkojen määrä on 94.337 kpl. Suurin osa Suomessa myydyistämoottorikelkoista on retkikelkkamallisia. Kelkalla voi tällöin samanaikaisesti matkustaa kaksihenkilöä ja lisäksi sillä voidaan vetää rekeä, jolloin suurempikin henkilömäärä voi liikkuasamanaikaisesti. Käyttäjämääriä ajatellen tulee huomioida, että käyttäjiä on enemmän kuinmitä on rekisteritilaston osoittama kelkkamäärä.Järjestäytyneitä harrastajiaKeski-Suomessa toimii 10 rekisteröityä moottorikelkkakerhoa, joiden yhteinen jäsenmääräon 1466 henkilöä. Keski-Suomessa olevat moottorikelkkakerhot kotipaikkakunnittain sekäniiden jäsenmäärät:1. Ala-Keiteleen Kelkkailijat Ry, Äänekoski 2502. Joutsan Seudun Lumikissat Ry, Joutsa 803. Jämsänjokilaakson Moottorikelkkakerho Ry, Jämsä 1904. Konneveden UA, moottorikelkkajaos, Konnevesi 205. Kouheron kelkkailijat Ry, Karstula 1106. Kuhmoisten Moottorikelkkakerho Ry, Kuhmoinen 1007. Lumikiitäjät Ry, Jyväskylä 5718. Läntisen Keski-Suomen Moottorikelkkailijat Ry, Keuruu 709. Pihtiputaan Kelkkailijat, Pihtipudas 2010.Viitasaaren Lumikot Ry, Viitasaari 55Em. moottorikelkkakerhot (pois lukien Joutsan ja Pihtiputaan kerhot) kuuluvat Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ry nimiseen kattojärjestöön, joka perustettiin v.2001.


5Reittejä ja uriaKoko Suomessa virallisia reittejä sekä epävirallisia uria on Metsähallituksen antaman selvityksenmukaan 15.000 km. Keski-Suomessa ei ole tällä hetkellä ainuttakaan virallista kelkkareittiä,mutta urien määrä on lähes 2000 km.LiikennemääräTilastoa tarkasta liikennemäärästä Keski-Suomessa ei ole saatavilla, koska asiasta ei oleolemassa tutkittua tietoa. Edellä esitettyihin kelkkamäärä ja urapituuslukuihin pohjautuenvoi todeta, että maastossa tapahtuva kelkkailun liikennemäärä on merkittävä.Kelkkailuun liittyvä yritystoimintaKeski-Suomen Moottorikelkkareitistön esiselvityshankkeen (raportti 21.12.2001) mukaansuoranaisesti moottorikelkkailusta hyötyviä yrityksiä Keski-Suomessa on n. 110 kpl. Näitäovat mm. huoltoasemat, kahvilat, ravintolat, hotellit, safariyritykset, luontomatkailuyrityksetja moottorikelkkakauppiaat. Välilliset vaikutukset ovat myös laajat. Safariyrittäjille kelkkailuon elinehto.Tälläkin hetkellä kelkkailusta hyötyvien yritysten lukumäärä on huomattava, vaikka varsinaistakelkkareitteihin tai urastoon liittyvää markkinointityötä on ollut vaikea tai lähes mahdotonsuorittaa. Virallisten reittien puuttuessa urastot ovat muuttuneet vuosittain, koskapysyviä maankäyttöoikeuksia ei ole ollut. Urastojen ongelmia on selvitetty laajemmin esiselvitysraportissa21.12.2001.Kelkkailun vaikutus luontomatkailuyritysten liikevaihtoonKeski-Suomen elinkeinotoiminnan kannalta on todettava, että tutkittua koko maakuntaakattavaa tietoa yritysten liikevaihdosta, joka liittyy kelkkailuun, ei ole olemassa.Esiselvityshankkeen raporttia varten kysyttiin neljältä merkittävältä safariyrittäjältä kuinkapaljon yritysten liikevaihtoon reittien saaminen voisi vaikuttaa. Seuraavassa lyhyesti eri yritystenvastaukset:- Varjolan maatilamatkailutila, Laukaa: ”Nykyistä paremmin hoidettu ja kattavampi kelkkareitistö/-urastovoisi mahdollistaa liikevaihdon kaksinkertaistamisen”- Martin Safarit, Äänekoski: ”Liikevaihto olisi mahdollista kaksinkertaistaa hyvin hoidettujenkattavien reittien myötä”- Kotapojat, Safariyritys, Suolahti: ”Liikevaihto muodostuu lähes kokonaan moottorikelkkasafarienjärjestämisestä, reittien pysyvyys liiketoiminnalle on erittäin tärkeä”- Lomakouhero, Karstula: ”Moottorikelkkailun myötä on ollut mahdollista pitää yritys toiminnassatammikuussakin. Ennen safaritoimintaa yritys joutui pitämään tuolloin ovet suljettuina.Kelkkaurien pysyvyys on erittäin tärkeä.”


6Lisäksi 6.11.2002 suoritetun kyselyn vastauksia:- Himos Center, Jämsä: ”Virallisten kelkkareittien myötä pelkästään kelkkailuun kohdistuvaliikevaihtoon voi odottaa noin 15 % lisäystä.”- Majatalo Morva, Juokslahti: ”Virallisten kelkkareittien myötä liikevaihdon kaksinkertaistaminenon mahdollista ”- Rantapirtti, Koskenpää: ”Virallisten, turvallisten reittien saamisella on merkitystä ja varsinkinvuokrakelkkatoiminnan kehittämiseen hyvinkin merkittävä asia.”Safaritoiminnan liiketaloudellista merkitystä kuvaa, että Keski-Suomessa peritty päiväsafarinhinta on 200 € ja yöpymisen sisältävän vuorokausisafarin hinta on 315 €/kelkkailija.Esimerkiksi Martin safarit järjestää kaudessa noin 60 retkeä, joissa osanottajia on ollut noin700 henkeä.Kelkkailun muita talous- ja työllisyysvaikutuksiaKelkkakerhojen käytettävissä olevat varat ovat varsin pienet reittien hoidon järjestämiseksi.Suuruusluokkaa kuvaa, että esimerkiksi Lumikiitäjät Ry käyttää kuitenkin vuodessa noin25.000 euroa urastonsa ylläpitoon.Konnevesi, Hankasalmi, Sumiainen -seudulla 1.5. - 30.9.2002 tehdyn tutkimuksen mukaankelkkailija käytti keskimäärin 700 € ajokaudessa moottorikelkkailuun ja Jyväskylän seudullaaktiivinen kerhon jäsen käyttää ajokaudessa noin 1.400 € kelkkailuun.Työllisyyttä ajatellen maakunnallisesti kattavalla kelkkailureittien perustamisella on hyvinmerkittävä työllistävä vaikutus. Kokonaiskustannuksista reitistön rakentamisissa yleensä ontyöhön kuluva osuus n. 2/3. Näin ollen voidaan arvioida, että suunnittelu- ja rakentamisaikaisenjakson työllistämisvaikutus olisi noin 70-80 htv ja reitistön valmistuttua hoidon työllisyysvaikutusolisi noin 10 htv vuodessa.3. Moottorikelkkailureitistön tarve, mitoitus ja toteuttamisjärjestysMaantieteellisesti tarkasteltuna Keski-Suomi sijoittuu siihen osaa valtakuntaa, jossa talvellaon riittävästi lunta, jotta moottorikelkkailu on mahdollista. Luminen kausi on kestoltaanmerkittävä, 3-4 kk. Keski-Suomea ympäröivistä maakunnista tullaan kelkkailemaan maakuntaammejos täällä on olemassa urat tai reitit, joita voidaan turvallisesti käyttää. Tällähetkellä Keski-Suomessa ei vielä ole virallisia reittejä. Vaikka mittava uraverkosto onkinolemassa, sen hyödyntämistä ja siitä tiedottamista ei juurikaan voi tehdä, koska ei voidataata, että uralla voi turvallisesti ajaa (ks. esiselvityshanke 21.12.2001 kohta Uraverkostonkeskeisiä ongelmia).Keski-Suomen eteläpuolella on rekisterissä noin 25.000 moottorikelkkaa. Keski-Suomi voisiolla vaihtoehto sille, että kelkkailija suuntaisi vuotuiselle safarimatkalle Keski-Suomeenesim. Lapin sijasta. Sillä seikalla, että kuljettava matka lähes puolittuisi, on varmaan merki-


7tystä valittaessa talven safarimatkan kohdetta.Lähes jokaisessa Keski-Suomen kunnassa on olemassa kelkkaurasto, joka yhdistyy ympärilläoleviin kuntiin. Nykyinen urasto , pituudeltaan 1837 km, linkittää kunnat palveluineenyhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämän uraston muuttaminen kelkkailureiteiksi mahdollistaaliikkumisen maakunnan sisällä kunnasta toiseen. Kelkkailijan ei tarvitse keskeyttää ajoa janostaa kelkkaa trailerille viedäkseen ajokkinsa seuraavalle ajouralle. Tällä seikalla on merkitystä,koska kelkalla ajettavat matkaosuudet voivat olla jopa satoja kilometrejä päivässä.Reitistökokonaisuuden alustava mitoitusTämän esiselvitystyön ohjausryhmän asettama tavoite on, että Keski-Suomeen tulisi saadakoko maakuntaa käsittävä runkoreitistö, joka yhdistää kuntakeskukset ja maakunnan ulkopuoliseturat ja reitit toisiinsa. Aiemmin suoritetussa urakartoituksessa (esiselvityshanke21.12.2001) päädyttiin tulokseen, että runkoreitistön pituus olisi noin 1195 km. Siinä määrässäjääosuuksien pituus on 214 km ja kustannusten kannalta oleellisemman maareitistönpituus o n noin 980 km. Reitityksen ulkopuolelle jäävän, mutta virallista reitistöä täydentävänuraston pituus on 642 km.Paikkakunnittaiset, esiselvityksen 21.12.2001 mukaiset määrät ovat seuraavat:EU:n 1 -tukialue:runkoreitti km (em. reitistä jäällä) muu urastoPihtipudas 27 16 22Kinnula 60 2 3Viitasaari 109 14 26Kivijärvi 35 - 18Kyyjärvi 28 4 -Kannonkoski 32 - 18Karstula 134 24 47Pylkönmäki 26 - 36Saarijärvi 100 36 30YHTEENSÄ 1-alue 551 96 200EU:n 2 -tukialue:Äänekoski 76 10 34Suolahti 12 - 4Sumiainen 18 7 56Konnevesi 36 2 30Uurainen 21 - -Multia 32 4 -Keuruu 33 2 10Petäjävesi 24 5 -Laukaa 46 13 44Hankasalmi 28 25 7Jyväskylän mlk 70 16 12Jyväskylä 10 - 12Toivakka 17 14 -


8Muurame 36 10 10Korpilahti 31 1 12Jämsänkoski 15 - 55Jämsä 68 4 22Kuhmoinen 33 3 24Joutsa 16 - 90Leivonmäki 22 2 20YHTEENSÄ 2-alue 644 118 442Alustavat reittilinjaukset on koottu erilliseen työkarttaan, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää.Tämän raportin liitteenä on sen pohjalta tehty yleissilmäyskartta.Alueittainen toteuttamisjärjestysNykyään tilanne on se, että eri puolilla Keski-Suomea urien tekninen kunto vaihtelee melkoisestijohtuen pohjatöistä ja käyttäjämääristä. Käyttäjämääriä ajatellen paine on suurinJyväskylän seudulla, jossa jo paikallisen kelkkakerhon jäsenmäärä on moninkertainen verrattunamuihin seuroihin. Jäseniä Lumikiitäjät Ry:ssä on 571 ja myös kerhoon kuulumattomienkelkkailijoiden määrä on moninkertainen muihin keskuksiin verrattuna. YmpäristöselvitystäJyväskylän seudulla ei ole laadittu, joten samanaikaisesti kun reititystyö käynnistyisi,tulisi suorittaa ympäristöselvitys.Toinen painealue käyttäjien suhteen on Jämsän seutu. Siellä kelkkailijoiden lukumäärääkasvattavat merkittävästi turistikelkkailijat, jotka tulevat maakunnan ulkopuolelta. Myös sielläympäristöselvitys tulisi aloittaa samalla kun reititystyötä käynnistetään.Pohjoisessa Keski-Suomessa kelkkaurien ympäristöselvitys on jo laadittu, joten reititystyövoidaan aloittaa nopeammin. Toteutusvastuun ottavan organisaation löydyttyä tarvitaanomarahoitusosuus ja päätökset muusta tukirahoituksesta.Koko Keski-Suomea ajatellen reititys voisi edetä osa-alueittain niin, että olisi 3-4 suuraluetta.Näin reitityshankkeet olisivat paremmin hallittavissa. Myös eri rahoitusmahdollisuuksienalueelliset ehdot voidaan ottaa huomioon. Alueryhmittelynä voisi olla esimerkiksi 1) KaakkoisenKeski-Suomen ja Jyväskylän seutukunnat yhtenä, 2) Jämsän - Keuruun seutukunnat,3) Äänekosken sekä 4) Viitasaaren - Saarijärven seutukunnat.4. Maastoliikennelain määräyksiä sekä reittisuunnittelun vaatimuksistaMaastoliikennelaki n:o 1710/1995 ja sen muutos 1018/1996Moottorikelkkareitti, otteita luvun 3 säädöksistä:§ 14. Reitin pitäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, valtio tai yhteisö taikka elinkeinonharjoittaja.Reitin pitäjän hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättäessään reittisuunnitelmasta.


9§ 15. Moottorikelkkareitin perustamiseksi on laadittava reittisuunnitelma, jonka hyväksymisestäpäättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Reittisuunnitelmassa on osoitettavareitin kulku ja reittiin kuuluvat levähdys- ja huoltoalueet niin, että ne voidaan suunnitelmanperusteella tarvittaessa merkitä maastoon. Suunnitelmassa on myös mainittava ne kiinteistöt,joiden kautta reitti tulisi kulkemaan.§ 16. Moottorikelkkareitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessatai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Moottorikelkkareittiäei saa perus taa, jos sen käyttämisestä aiheutuisi luonnolle tai muulle ympäristölle,luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulleyleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa. Moottorikelkkareitti voidaan perustaariippumatta maa-alueen tai vesistöalueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitinperustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannaltaeikä reitistä aiheudu maa-alueen omistajalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaahaittaa.§ 18. Sopimukseen perustuva, pysyväksi tarkoitettu moottorikelkkareitti merkitään asianomaisenkiinteistön kohdalle kiinteistörekisteriin, jos reitin pitäjä sitä pyytää. Tällöin on suoritettavasopimukseen perustuva § 17:ssä tarkoitettu reittitoimitus reitin sijainnin määrittämiseksi,edellä 16 §:n 4 momentissa tarkoitettujen korvausten määräämiseksi sekä muidensellaisten asioiden käsittelemiseksi, joihin sopimus antaa aihetta.§ 20. Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että moottorikelkkareitti on vuosittaisellakäyttöönottohetkellä ajettavassa ajokunnossa ja että reitin varrelle tällöin sijoitetaan reitinkulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat sekä muut tarpeelliset liikennemerkit.Reittisuunnittelun vaatimuksistaReittisuunnitelman laatimisen aikana on tärkeää pitää yhteyttä maanomistajiin. Reittisuunnittelunaloittamisesta tulee tiedottaa lehdessä, jonka levikki kattaa koko maakunnan. Kuntatiedotteissatulee kertoa suunnittelun tarkoitusperistä ja menettelytavoista. Koska on kyseolemassa olevan uran reitittämisestä, tulee maanomistajat kutsua kokouksiin, joissa tiedotetaanja keskustellaan reittihankkeesta. Maanomistajille tulee lähettää karttakopio reitinalustavasta linjauksesta, selvitys suunnitelman kulusta ja käsittelyjärjestyksestä sekä esitysmaankäyttösopimukseksi. Palautuskirjeellä maanomistajat voivat esittää mahdollisia muutoksiaalustavaan reittilinjaukseen tai hyväksyä sen korvaussopimuksineen.Maanomistajilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus suunnitelman nähtävänä pidon aikana jättäämuistutus suunnitelman sisältöön. Päättäessään virallisen moottorikelkkareitin perustamisestakunnan ympäristönsuojeluviranomainen tarvitsee reittisuunnitelman, ilmoituksensiitä mikä taho toimii reitin pitäjänä, maanomistajien kanssa tehdyt maankäyttösopimuksetsekä kartat, joista selviää reitin kulku huolto- ja levähdyspaikkoineen. Karttojen mittakaavantulee olla 1:2 000 – 1:10 000.Kaavio maastoliikennelain mukaisesta menettelystä on tämän selvityksen liitteenä.


105. Käyttöoikeuden hankkiminen maapohjaan ja hinnoitteluKäyttöoikeussopimus tehdään maanomistajan ja reitin pitäjän kesken. Maastoliikennelaissaon määrätty, että reitin pitäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, valtio, yhteisö tai elinkeinonharjoittaja.Tällöin näiden tahojen edustaja on sopimuksen toinen osapuoli. Kun ajatuksenaon perustaa koko maakuntaa kattava reitistö, kunnat tai kuntayhtymät tulisivat tällöin olemaanreitin pitäjiä. Näin muodoin tarkoituksen mukaista olisi, että kunnat suorittaisivat jokoomana työnä maankäyttöoikeuden hankkimisen tai ostaisivat sen konsulttityönä.Maankäyttöoikeuden luovuttamisesta maanomistajalle maksetaan kertakorvaus. Korvauksiakoskeva suositus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Ry:n 1.5.2000 antamassamoottorikelkkareittejä koskevassa suosituksessa. Moottorikelkkailureitin korvausperusteet- kohdassa 1 mainitaan seuraavaa: Korvaukset moottorikelkkareitin aiheuttamista haitoistaja vahingoista määritetään tässä suosituksessa ja soveltuvin osin maanmittauslaitoksenjulkaisussa - Korvaussuositukset kiinteistövahingoissa - annettujen periaatteiden jakorvaustaulukoiden mukaisesti. Korvaukset tulee määrittää kertakorvauksina. Myöhemminilmenevistä menetyksistä määritetään korvaukset erikseen. Korvaussummat maksaa reitinpitäjä.Maastopohjasta riippuen suosituksen mukainen kilometrikorvaus vaihtelee paljonkin. Joutomaallakorvaus on muutamia kymmeniä euroja kilometriltä, metsämaalla ja peltomaillakorvaus voi nousta satoihinkin euroihin kilometriltä.Valtion tuen saaminen reittien toteuttamiseen ja ylläpitoon edellyttää, että maanomistajienkanssa tehdään riittävän pitkäaikaiset, noin 30 vuoden, maankäyttösopimukset. Reittitoimituksettehdään ainakin tärkeimmille reitin osille ja jos sopimukseen ei muuten päästä.6. Toteuttamisen ja ylläpidon järjestämisen periaatteetToteuttamisperiaatteitaKoko maakuntaa kattavaa reitistöä ajatellen on tarkoituksenmukaista, että hankkeen ”isännäksi”,organisoijaksi ja käyntiin panevaksi osapuoleksi tulisi organisaatio, joka hallinnoi jatoimii koko maakunnassa. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus esitti ympäristökeskukselletätä vastuuta ympäristökeskuksen toimintasuunnitelmasta antamassaan lausunnossa.Käydyissä neuvotteluissa kävi ilmi, että ympäristökeskus ei Keski-Suomessa voi vastuutaottaa. Ympäristökeskus vastaa maastoliikennelain noudattamisen valvonnasta ympäristöhaittojenehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ympäristökeskus haluaa olla tiiviisti mukana moottorikelkkareittiensuunnittelussa. Korvausta vastaan ympäristökeskus voi laatia raporttejakelkkailureittien läheisyydessä olevista luonto- ja ympäristöarvoista sekä osallistua reittiensijainnin GPS -paikannukseen.Tämän valmistelutyön yhteydessä ei löytynyt maakunnan kattavaa toimijaa, joka haluaisiottaa vastuulleen koko Keski-Suomea käsittävän reitistön perustamisen. Jotta maakunnas-


11sa toteutettavien reittihankkeiden yhtenäinen toteuttaminen kuitenkin turvattaisiin ja jottahankkeet saisivat yhdenmukaisen käsittelyn hakiessaan rahoitusta, ohjausryhmä suosittaa,että maakuntahallitus perustaisi moottorikelkkailureittien toteuttamishankkeiden koordinaatioryhmän,jossa olisi edustettuina rahoittavat viranomaiset, kelkkakerhot ja matkailuyritykset.Maakunnallisen yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää, että hankkeet ovat mahdollisimman laaja-alaisia.Keski-Suomessa toteutus voisi tapahtua 3 - 4 seudullisena hankkeena. Siksi reitittämishankkeentoteuttajaksi tulee löytyä sopiva ylikunnallinen toimija. Tällainen voi ollamm. kunta naapurikuntien valtuutuksella, yhdistys, laaja-alaisena toimiva kelkkakerho taielinkeinojen kehittämisyhtiö. Kuntien virkistysalueyhdistyksistä on yli kymmenvuotiset hyvätkokemukset. Voitaisiin ajatella, että nämä olemassa olevat yhdistykset tai Keski-Suomenkuntien perustamat uudet laaja-alaiset yhdistykset toteuttavat hankkeet ja myös vastaisivatreitistön ylläpidosta. Hankkeen fyysisen suunnittelun toteuttajana puolestaan voi toimia jokinsuunnittelun asiantuntijaorganisaatio. Tällaisia tahoja voivat olla esim. Tieliikelaitos,Keski-Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti,konsulttitoimistot, kunta, ympäristökeskus ja kelkkakerhoistakin löytynee suunnitteluosaamista.Reitistön ylläpitoReitistön hoito ja ylläpito aiheuttavat jatkuvia kuluja. Kunnan ympäristöviranomaisen reittipäätöksessämäärätään reitinpitäjä, joka on vastuussa reitin ajettavuudesta ja turvallisuudesta.Reitinpitäjä voi delegoida käytännön ylläpitotehtävät haluamalleen muulle sopimuskumppanille.Kun on kyse virallisesta maastoliikennelain tarkoittamasta reitistä, reitin käyttäjältäts. kelkkailijalta ei voida periä käyttömaksua. Asia on ratkaistu muualla Suomessa,missä virallisia reittejä on, perustamalla ns. hoitopooleja. Niissä osakkaina ja rahoittajinaovat ao. kunnat sekä ne yritykset, jotka hyötyvät reitin olemassaolosta.Hoidon minimitasosta on määräys maastoliikennelaissa, muutoin hoitopoolit voivat itsenäisestipäättää varojen puitteissa hoidon tasosta. Myös Keski-Suomessa hoito voidaan järjestääniin, että perustetaan hoitopooleja. Koska etäisyydet ovat huomattavat, lähtökohtanavoi olla seutukunnalliset tai laaja-alaiset poolit, esim. Jyväskylän seutu - Kaakonseutu,Jämsän seutu - Keuruun seutu, Äänekosken seutu ja Saarijärven seutu - Viitasaaren seutu.Saarijärven - Viitasaaren -seudulla toimii esim. Pohjoisen Keski-Suomen VirkistysalueyhdistysRy, joka voisi hyvin toimia hoitopoolin hallinnoivana tahona kuntien, yritystenja alueen kelkkakerhojen ollessa mahdollisia toimijatahoja. Mikäli valtakunnallinen kelkkaverotai -maksu toteutuu, on mahdollista, että nämä kertyneet varat palautetaan virallistenreittien kunnossapitoon. Näin ollen poolien rahoitusosuudet kevenisivät merkittävästi.7. KustannusarvioKeski-Suomen runkoreitistön 21.12.2001 esiselvityksessä ehdotettu reitistö on noin 980 kmilman jääosuuksia. Jääosuuksilla, joita on noin 214 km, varsinaista rakentamista ei tarvitaja kustannuksia syntyy lähinnä reittimerkinnöistä. Laskelmissa voidaan lähteä siitä, että


12kustannukset syntyvät lähinnä maareiteiltä ja arvioon lisätään summa, joka tarvitaan jääosuuksienreittimerkintöihin. Kun olemassa olevaa urastoa muutetaan reitistöksi, kustannusarvioon oleellisesti pienempi kuin kokonaan uutta reitistöä toteutettaessa. Suurin säästösyntyy suunnittelun osalta (karkeasti arvioiden 50 % pienempi) kuin tilanteessa, jossaurastoa ei ole vielä olemassa.Sisä-Savossa (seitsemän kunnan alueella) saatiin juuri 4 metriä leveän reitistön rakentaminenpäätökseen. Reitistön pituus oli 290 km, jossa maaosuus on 220 km. Reittikilometrinkokonaiskustannus vaihteli noin 1.850 ja 2.200 €:n välillä maastosta riippuen. Kustannukseenvaikuttaa oleellisesti maapohjan laatu ja työstettävyys sekä ylityksien ja alituksienrakentaminen. Suunnittelun km-kustannukseksi tuli keskimäärin 500 € ja maanomistajakorvauksiksi150 €/km.Yleispiirteistä kustannusarviota tehdessä otetaan reittikilometrin kustannukseksi uraa reitiksimuutettaessa edellä oleviin tietoihin viitaten 1.800 €/km. Tällöin koko Keski-Suomenreitistön kustannusarvio on luokkaa 1,7 milj. euroa. Kun siihen lisätään jääosuusmerkinnät(300 €/km), eräiden täysin uusien reittiosuuksien hieman korkeampi rakentamiskustannussekä kustannusten ylitysvaraus (+15 %) päädytään karkeasti lukuun 2,1 milj. euroa.Eri puolilla Keski-Suomea kustannukset voivat vaihdella huomattavastikin. Hintaan vaikuttaalisäksi viranomaisten reittitoimituksista perimät toimitusmaksut. Niitä voi alentaa hyvälläsuunnittelulla ja reittien tarkalla GPS -paikannuksella. Kustannusten perinpohjainen selvittäminenon melko työläs ja aikaa vievä prosessi ja ne tarkentuvat hankesuunnittelun yhteydessä.Lisäksi on tärkeää, että jääalueet voitaisiin kiertää mahdollisuuksien mukaan.Jotta rahoituspäätökset saataisiin ripeästi, voitaisiin lähteä siltä pohjalta, että tätä arvioituakm-kustannusta käytetään pohjana.Kustannusarvio jakautuisi seuraavasti:Suunnittelu 333.000 € 340 €/kmMaanomistajakorvaukset 157.000 € 160 €/kmRakentaminen 1.274.000 € 1.300 €/km__________Yhteensä 1.764.000 € 1.800 €/km+ jääaluemerkinnät 65.000 € 300 €/km+ 15% kustannusylitysvaraus 270.000 €Yhteensä 2.100.000 €==========Kuntakohtaisen kokonaiskustannuksen suuruusluokan saa selville kohdassa 3. olevienreittipituuksien ja edellä arvioidun kilometrikustannuksen perusteella.Reittien vuosittainen hoitokustannus riippuu hoidon tasosta eli lanauskertojen määrästä .Lapissa lanauskilometrin kertahinta vaihtelee 5 -13 € välillä ja Pohjanmaalla 6 - 10 € välillä.Jos lanauskertoja olisi 16 kpl kaudessaan, jolloin 4 kk aikana lanaus suoritettaisiin kerranviikossa, tulisi kauden km-kustannukseksi 8,4 € keskiarvolla 135 €/km. Tällöin voidaan las-


13kea, että vuosittainen hoitokustannus olisi noin 8 % perustamiskustannuksista. Koko reitistönhoitokustannus ilman jääalueita olisi noin 135.000 €/v. Jääalueilla raskaita hoitokoneitavoidaan käyttää vain vahvan jääpeitteen aikana. Toisaalta reittipohja ei siellä mene niinhuo noon kuntoon kuin maaosuuksilla.8. RahoitusmahdollisuuksiaRahoitusmahdollisuudet on selvitetty eri osapuolille suoritetulla kyselyllä, eikä niiden yhteensovituksestaole käyty yhteisiä neuvotteluita. Seuraavassa rahoitusta on tarkasteltukelkkareittien toteuttamishankkeen eri vaiheiden näkökulmasta, koska rahoitusmahdollisuudetvaihtelevat käyttötarkoituksen ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Käytännössämaksimaalisen rahoitustuen saamiseksi hanke saatetaan joutua toteuttamaan palasina,koska samaan hankkeeseen voi olla vaikeaa tai mahdotonta saada päällekkäistä rahoitustaeri lähteistä.SuunnitteluKeski-Suomen liiton lausunto 9.10.2002:Keski-Suomen liitto voi osallistua suunnitteluosion rahoitukseen joko Keski-Suomen kehittämisrahasto,EU:n tavoite 1 tai EU:n tavoite 2 ohjelman kautta. Rahoituksen hakijan omarahoitusosuudenon oltava vähintään 30 % (kunta tai yksityinen). Näin ollen Keski-Suomenliiton rahoitus suunnitteluosioon voi olla maksimissaan 70 %.MaanomistajakorvauksetYmpäristöministeriö / Pekka Tuunanen lausunnon (26.11.2002) mukaan ympäristöministeriövoi tukea budjetin puitteissa maapohjan hankkimista 30 % osuudella.Kuntien osuudeksi tulisi näin ollen vähintään 70 %.RakentaminenKeski-Suomen liitto:Liitto ei voi rahoittaa investointeja alueohjelmien kautta (tav. 1 ja tav. 2). Omasta Keski-Suomen kehittämisrahastosta voidaan rahoittaa osa toteutuksen kuntarahasta, jos hankenähdään maakunnallisesti merkittävänä . Tällöin rahaston osuus on 10 - 20 % kuntarahasta.Kehittämisrahastosta ei siis rahoiteta yksittäisten kuntien reittejä. Kehittämisrahastonkäytöstä moottorikelkkareitteihin ei ole päätöstä, vaan se on tehtävä maakuntahallituksessatapauskohtaisesti.


14Keski-Suomen TE -keskuksen maaseutuosaston lausunto 15.10.2002:Reitistön rahoitus on ohjelmaperusteisen kehittämisen mukaan sovittu toteutettavaksi Keski-Suomentavoite 1 toimenpidekokonaisuudessa 1.2 (EAKR) ja Keski-Suomen tavoite 2ohjelman toimenpidekokonaisuudessa 5.3.2.(EAKR)EMOTR- rahoitusta koskeva lainsäädäntö mahdollistaa pienimuotoisten reitistöjen ja rakennelmiensuunnittelun ja toteuttamisen. Lähtökohdaksi rahoituksen suuntaamisessaKeski-Suomessa on otettu, että elinkeinotoimintaa palvelevat pienehköt reittihankkeet voivatolla tuen kohteena. Hankkeiden tulee tukea matkailuyritysten ja -keskusten toimintaa.Toteutettavien hankkeiden osalta tulee olla määriteltynä selkeästi tarve, ympäristövaikutukset,ylläpito ja luvitukset.Keski-Suomen TE -keskuksen työvoimaosaston lausunto 5.12.2002:Tavoite 1-ohjelman puolella on mahdollisuuksia määrärahojen puolesta rahoittaa hankettaesim. ensi vuonna (2003), rahoitusprosentti voi olla 25 - 40 %. Hakemuksessa tulee esittäähankkeen työllisyysvaikutukset eli investointivaiheen aikaiset työpaikat / pysyvät uudet työpaikat/ kasvusysäysvaikutukset.Tavoite-2-ohjelman mahdollisuudet ovat rajatummat: ko. ohjelmassa rahoitettavien hankkeidentulee olla kuntien erikoistumisvalintojen mukaisia, kuntien tulisi myös itse arvioidamitä hankkeita haluavat EU-rahoituksella toteutettavan. Määrärahat ovat myös 2-ohjelmassa enemmän sidottuja, ts. sitoutumatonta rahaa ei ole kovin paljon käytettävissä(jo aiemmin suunnitteilla oleviin hankkeisiin on varauduttu). Ohjelmakauden loppupuoli onasia erikseen.Täysin kansalliset investointimäärärahat:Hankkeeseen voidaan hakea rahoitusta myös kansallisista määrärahoistamme, jolloin rahoitusprosenttiyleisimmin on ollut 15 - 25 %.Länsi-Suomen lääninhallituksen lausunto:Harkinnanvaraisesti voidaan myöntää avustusta liikuntapaikkojen rakentamiseen määrärahojenpuitteissa. Käytännössä avustuksen suuruus on ollut 20 - 25 % kustannuksista.Kun on kyse yli 700.000 euron hankkeesta, avustusta haetaan opetusministeriöstä suoraan.Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari Ry:n lausunto:Pohjoisen Keski-Suomen (tavoite1 alue) osalta on mahdollista saada Maaseudun KehittämisyhdistysViisari Ry:n rahoitusta hankkeelle siltä osin kun on kyse ulkoilureittien rakentamisesta,pois lukien moottorikäyttöisille kulkuneuvoille tarkoitetut reitit. Rakenteet, jotkapalvelevat lumettomana aikana muita toimintoja, joissa ei ole kyse moottorikäyttöisistä välineistä,voi Viisari rahoittaa vaikka ne sitten olisivatkin lumisena aikana moottorikelkkareitistönkäytössä.


15Kuntien osuus:Rakennuskustannuksista kunnille jää 75 - 85 %, kun on kyse kansallisesta työllisyysperusteisestarahoituksesta. EU-rahoituksen kyseessä ollessa kuntarahoitus on 60 - 75 %, kunalueena on 1-ohjelma-alue. Mahdollinen liikuntapaikkarakentamiseen liittyvä avustus jaKeski-Suomen kehittämisrahaston avustus alentavat tätä kuntien omarahoitusosuutta.YlläpitoHoitopoolitHoitopooleissa osakkaina ja rahoittajina ovat ao. kunnat, mahdollisesti kelkkakerhot sekäne yritykset, jotka hyötyvät reitin olemassaolosta.Keski-Suomen ympäristökeskusKeski-Suomen ympäristökeskuksen ilmoituksen mukaan ympäristön hoidon ylläpitämiseksitarkoitettuja määrärahoja, ns. YTY -rahaa, voidaan mahdollisesti käyttää reitistön hoidonyhtenä rahoitusmahdollisuutena.Ympäristöministeriö / kelkkailijatMikäli valtakunnallinen kelkkavero tai -maksu toteutuu, on mahdollista, että nämä kertyneetvarat palautetaan virallisten reittien kunnossapitoon. Näin ollen poolien rahoitusosuudetkevenisivät merkittävästi.9. Moottorikelkkailureittien perustaminen - keskisuomalainen malliTavoitteena on perustaa jo olemassa olevaan urastoon pohjautuva maastoliikennelain(3.13) mukainen koko maakunnan kattava moottorikelkkailureitistö, joka soveltuvin osinpalvelee ulkoilulain tarkoittamana kesäajan ulkoilureittinä (esim. patikointi, pyöräily, maastoratsastus).Monikäyttöreitti on tärkeä siksi, että matkailu- ja virkistystoimintaa tapahtuuympäri vuoden ja tässä yhteydessä samalla suunnittelulla, työllä, maankäyttösopimuksillaja rahoituksilla saadaan sekä lumisen että lumettoman ajan aktiviteeteille reitit perustetuksi.Runkoreitistö yhdistyy maakunnan ulkopuolisiin uriin tai reitteihin ja yhdistää kuntakeskuksetja matkailuyrittäjät toisiinsa. Runkoreitistö tullaan sisällyttämään myös maakunta- jakuntakaavoihin.Moottorikelkkareitistön tavoiteleveys on vähintään 4 metriä (tällöin reitin korvaus määritetään6 m:n mukaan, jolloin 2 m leveät reunakaistat jäävät maanomistajan metsänkasvatuskäyttöön).Jääalueilla reitin leveyden tulee olla 10 metriä. Ulkoilureittien tavoiteleveys olisivähintään 2 metriä.Maanomistajien ja reitinpitäjien kesken tehdään ensisijaisesti vapaaehtoiset, pysyvät tai


16noin 30 vuoden aikaiset käyttöoikeussopimukset, jolloin turvataan valtion avustusten saaminen(valtionavustuslaki 688/2001). Kustannussäästön osalta on kannattavaa, että tutkitaanheti alkuvaiheessa reittitoimitusmahdollisuus, koska reittitoimitus on laitettava maastoliikennelainmukaan vireille vuoden kuluessa reittisuunnitelman hyväksymisestä. Reittitoimituksettehdään kaikille tärkeimmille reitin osille ja jos sopimukseen ei muuten päästä.Maanomistajille maksettavat käyttöoikeuskorvaukset perustuvat MTK:n suositukseen.Muulle urastolle, joka täydentää virallista reitistöä, tulee saada vapaaehtoiset, pitkäaikaisetja kirjalliset käyttöoikeussopimukset.Maakunnan kelkkailureitistö on syytä toteuttaa riittävän laaja-alaisina alueellisina hankkeina,joita maakunnassa voisi olla 3-4 kpl. Valmisteluryhmä esittää maakuntahallitukselle,että se perustaa näiden alueellisesti käynnistettävien reitistöhankkeiden rahoitusta ja tote u-tusta koordinoivaksi elimeksi moottorikelkkareitistön koordinaatioryhmän.Alueellisen reitittämishankkeen toteuttajana ja avustusten hakijana toimii sopiva ylikunnallinenyhteisö. Tällaisia voivat olla mm. virkistysalueyhdistys, yksittäinen kunta naapurikuntienvaltuuttamana tai elinkeinojen kehittämisyhtiö.Hankerahoituksessa noudatetaan edellä kohdassa ”8. Rahoitusmahdollisuuksista” esitettyjäperiaatteita.Käytännön suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa sopiva suunnittelun asiantuntijaorganisaatio,joka toimii yhteistyössä kuntien ja kaupunkien ympäristöviranomaisten, Keski-Suomen ympäristökeskuksen sekä Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ry:n kanssa. Tällaisiatahoja ovat esim. Tieliikelaitos, Keski-Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulunLuonnonvarainstituutti, konsulttitoimistot, kunnat ja kelkkakerhoistakin voi sopivaaosaamista löytyä.Maakunnallisen runkoreitistön käyttöoikeuksien haltijaksi ja hallinnoijaksi, ts. reitin pitäjäksi,tulisivat ensisijaisesti kunnat. Koska kyseessä on ylikunnallinen palvelu, tehtävä voidaanantaa myös ylikunnalliselle kuntapohjaiselle taholle. Tällainen voi olla mm. kuntaomisteinenelinkeinojen kehittämisyhtiö, koska kyseessä on mitä suurimmassa määrin elinkeinojenedistämistyö. Keski-Suomen kunnat voivat myös perustaa yhden maakunnallisen yhdistyksentai seutukunnallisia yhdistyksiä pitämään reitistöä. Olemassa olevat virkistysalueyhdistyksetvoivat tulla myös kysymykseen yhdistysten sääntöjen puitteissa.Reitistön hoitoa varten reitinpitäjät perustavat seutukunnalliset hoitopoolit ja päättävät hoitopoolienvastuullisista osapuolista ja hoitokustannusten jaosta. Eri kunnissa reittikilometrimäärätvaihtelevat huomattavasti. Näin ollen kuntien maksukyvyn kannalta on kohtuullista,että kunnille jäävä omarahoitusosuus jaetaan ko. hoitopooliin kuuluvien kuntien keskenpainottaen reittipituuden lisäksi myös kunnan asukaslukumäärää.


17LIITE 1MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MENETTELYMOOTTORIKELKKAILUREITTIEN PERUSTAMISEKSITarve reitin rakentamiseenReitinpitäjän laatimareittisuunnitelmaTiedotus esityksestäViranomaistenlausunnotKunnan ilmoitustaulu 14 vrklehti-ilmoitus14 vrkYmpäristönsuojeluviranomaisenpäätös14 vrkAsianomaistenlausunnotOikaisuvaatimusPäätöksestä tiedottaminen14 vrk + lehti30 vrkLainvoimainen suunnitelmaHallinto-oikeusJokoTaiKirjallinensopimusmaanomistaja/reitin pitäjäReittitoimitus-haettavavuoden kuluessareittisuunnitelmanhyväksymisestäMerkitään ao. kiinteistönkohdalle kiinteistörekisteriin,jos reitin pitäjä pyytääMääritellään:- alueen rajat- kartta- kulku ja rajat maastoontarpeellisilta osin- reitillä olevan aidan portti/veräjä- korvaukset 3 kk:n kuluessa- kiinteistörekisteriin merkitseminen


1MOOTTORIKELKKAILUREITTIEN PERUSTAMINEN – KESKISUOMALAINEN MALLIRAPORTISTA SAATUJEN PALAUTTEIDEN JA LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄHANKASALMIJOUTSAJYVÄSKYLÄJYVÄSKYLÄN MLKJÄMSÄ:JÄMSÄNKOSKIAjatus reitistön perustamisesta on hyvä ja kannatettava.Reitistö vähentää haittoja ja tukee yritystoimintaa.Perustaminen ylikunnallisena maakunnallisen ryhmittymän kautta takaisi laadunja ulkopuolisen rahoituksen paremman saannin.Kuntien osuudet kasvamassa liian suuriksi, joten toteutus alueellisina kokona i-suuksina on kannatettava.Hoitopoolit ovat kannatettavia. Pelkästään kuntien hoitamana ei rahoitus olevarmaa.Kuntien rahoitusosuus tulee jakaa asukasluvun tai kunnissa olevien moottorikelkkaillunharrastajamäärien mukaisesti.Valtakunnallinen kelkkavero on saatava läpi, jolla ylläpitoa rahoitetaan.Kunta suhtautuu myönteisesti, mutta ei tässä vaiheessa sitoudu.Lopulliset päätökset tehdään kun asiasta on tarkempaa tietoa sijainnin, suunnittelun,maanomistusolojen, rakentamisen kuin ylläpidonkin osalta sekä taloude l-lisista ja oikeudellisista vaikutuksista.Esitetty rahoitusmalli on kunnille raskas.Kunnalla ei ole mahdollista tässä vaiheessa sitoutua mallin mukaiseen toteuttamiseenja ylläpitoon.Jos hanke toteutuu, siinä tulee huomioida Joutsenlammen yhteydet reitistöön.Moottorikelkkareitistö koetaan tarpeellisena niin lainsäädännöllisesti kuin myösturvallisuustekijänä.Jääreittejä voidaan hyödyntää siirtymätaipaleina.Rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset tulisi kattaa moottorikelkkayhdistyksiltäja palveluja järjestäviltä yrityksiltä kerättävillä käyttömaksuilla.Virallisen reitistön rakentaminen on tarpeellista toiminnan saamiseksi lainsäädännönpiiriin. Tämä on myös turvallisuustekijä.Kustannusten jakoa on pohdittava kunnissa etukäteen.Rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset tulee kattaa kelkkayhdistyksiltäja palveluja järjestäviltä yrityksiltä kerättävillä maksuilla.Jämsän seudusta on muotoutumassa eteläisen Suomen moottorikelkkailukeskus,joka tukee ja edistää talvimatkailua.Maakunnallisen reitistön perustaminen hyvä ja kannatettava.Hallista oltava yhteys Pirkanmaan reitistöön.Jämsän lähivuosien investointiohjelmaan rakentamista ei voida sisällyttää ulkoisenrahoituksen vähäisyyden vuoksi.On myönteistä, että mahdolliset reitit ja rakentamiskustannukset on selvitetty.Reitin tulee liittyä Jämsänseudun matkailua palvelevaan Pirkanmaan reitistöön.


2Kaupungilla ei ole lähitulevaisuudessa mahdollisuuksia osallistua taloudellisestireittien rake ntamiseen tai ylläpitoon.Jämsek on kehittänyt kelkkareitistöä ja sitä on osittain jo rakennettu.KIVIJÄRVIKUHMOINENKYYJÄRVILAUKAALEIVONMÄKIMULTIAKelkkaurien kehittäminen monikäyttöverkostoksi on perusteltua.Kustannuslaskelmat tuntuvat suurilta.Kuntien 60-75% osuus rakentamiskuluista on selkeästi liian korkea.Kuhmoisissa paikallinen kelkkajärjestö on ylläpitänyt uria harrastajilta perimilläänmaksuilla ja toiminta on pelannut hyvin.Mallista puuttuu reittien liittyminen muiden maakuntien reitteihin.Perusreitin pituus kunnassa (33 km) on arvioitu alakanttiin.Reitin kesäkäyttö tulee olemaan olematonta Kuhmoisissa. Sen ehkäisee järvi-,pelto- ja suo-osuudet.Hankkeen toteuttajana voi olla muukin kuin kunta ja on tarkkaan harkittavamillä tavalla kunta lähtee hankkeeseen, jos lähtee.Kustannusten kurissapitämiseksi on tehtävä hyvät sopimukset.Kunnalla ei ole mahdollisuuksia hoitaa rakentamista ja ylläpitoa vaan paras tapaolisi, jos joku muu sen tekisi.Kunta voi osallistua kohtuullisella määrärahalla, ”jäsenmaksulla”.Hankkeessa tulisi toteuttaa vain runkoreitti muissakin kunnissa ja siihen liittyvätsivu-urat jäisivät edelleen vain kelkkauriksi.Tärkeä ja kiireellinen asia yritys- ja elinkeinotoiminnan sekä talvimatkailunkannalta.Pohjoisen Keski-Suomen Virkistysalueyhdistys on sopiva hallinnoija ja reitinpitäjäpohjoisen Keski-Suomen alueella.Kunta ei voi taloudestaan johtuen rahoittaa rakentamista esitetyssä laajuudessa.Analysoitu liian ohuesti aluetaloudellisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia.Virallisen reitistön rakentaminen tarpeen laillisuuden ja turvallisuuden takia.Kunnan vapaa-aikatoimella ei ole henkilökuntaa reitin huoltotyöhön.Kustannusten jakoa on pohdittava kunnissa etukäteen.Rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset tulisi kattaa kelkkayhdistyksiltäja palveluja järjestäviltä yrityksiltä kerättävillä maksuilla.Reittejä ei Kansallispuiston alueelle. Asutus ja muut toiminnot on huomioitavameluhaitan vuoksi.Kunta ei ole halukas ylläpitäjäksi.Osapuolten intressien yhteensovitus on tärkeää.Reittejä ei kaava-alueille eikä Rutalahden kylän yleiskaava-alueelle.Sopiva paikka Rutalahti-Leivonmäki tien varsi ja Joutsaan E-75 suuntaisesti taiLeivonmäen-Korpilahden rajamaita Tammijärvelle ja Joutsenlammelle.Yhtenä tavoitteena on oltava häiriöiden minimoiminen.Suunnitelma on onnistunut ja vaikuttaa kattavalta.Taloudellisten vaikutusten selvittäminen on puutteellista. Selvittäminen on tä r-keää, koska taloudellisista vaikutuksista ollaan varsin eri mieltä.Kustannukset kohoavat merkittäviksi.Vastuuta tarjotaan kunnille, joiden taloustilanne on heikko.


3Selvityksen heikkoutena on rahoituksen epämääräisyys, kuntien osuus saattaajopa olla esitettyä korkeampi.Vaikutukset yritysten talouteen on puutteellisesti selvitetty, joten kuntien onvaikea ottaa asiaan kantaa.Kunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia oman reitistöosuutensa mukaiseenrahoitukseen.On siis harkittava kustannusten uusjakoa ja etsittävä uusia rahoittajia.MUURAMEPYLKÖNMÄKIPeriaatteessa on hyvä, että suunnitelma on laadittu.Raportin avulla pystytään arvioimaan kustannusvaikutuksia seutukunnalle.Rahoituksen osalta on oltava yksilöidympiä kuntakohtaisia laskelmia ennenkuin kunta sitoutuu moottorikelkkailureitistöhankkeeseen.Kunnalla ei ole taloudellisessa tilanteessa mahdollisuutta kustantaa perustamiskustannuksia.(Vrt. Pylkönmäki 26 km/Jyväskylä 10 km)Maakunnallisen luonteen vuoksi toteuttamisvastuun voisi ottaa Keski-Suomenliittoon perustettava jaosto, jossa olisi edustettuina moottorikelkkailureittien toteuttamishankkeidenosapuolet.SUOLAHTI Tavoitteena on oltava pysyvien monikäyttöurien saaminen, joiden käyttöraho i-tusta saatavissa kelkkailumaksujen tuloutuksenaToteutus on organisoitava kestävälle pohjalle.Pohjoisen Keski-Suomen Virkistysalueyhdistys on sopiva hallinnoija ja byrokratianhoitaja.Rakentamisessa on käytettävä apuna kerhoja.Rahoitus jakaantuu usealle vuodelle, joten se ei ole kohtuuton.Suolahti osallistuu, jos hanke käynnistyy alueellisena.TOIVAKKA Matkailualan yrittäjät ja kelkkailun harrastajat ovat esittäneet jo vuosia kelkka i-lureitin toteuttamista Lievestuoreen Kelkkamäestä Joutsaan.Toteutuksen organisaatiota ei ole olemassa.UURAINENVIITASAARIÄÄNEKOSKITyötä tulee jatkaa yhtenäisen maastoliikennelain mukaisen kelkkareitistön saamiseksiKeski-Suomeen.Perustamis- ja ylläpitokustannuksiin tulee löytyä mahdollisimman suuri rahoitusosuusmuualta kuin kunnilta.Selvityksessä esitetty maakunnallisen yhtenäisyyden ja rahoituksen järje stäminenkelkkareitistön perustamisessa luo hyvän pohjan toteuttamiselle.Eteneminen seudullisina suuralueina mahdollistaa luontevien ja ominaispiirteiltäänsamankaltaisten hankealueiden syntymisen maakunnassa.Suunnittelijan, rakentamisen ja reitin pitä jän järjestämiseksi on hyvä olla vaihtoehtoja,joista hankealueiden puitteissa voidaan sopia.Toteuttamishankkeiden liikkeellelähdön ratkaisee kuntakohtaisen rahoituksenlöytyminen sekä hoitorahoituksen järjestyminen.Tässä taloustilanteessa kuntien maksettavaksi esitetyt toteuttamiskustannuksetovat liian korkeat.Ulkopuolista rahoitusta tulee saada niiden toteuttamiseen.Kuntien rahoitus on kohtuuttoman korkea huomioiden kuntien taloustilanne.


4Toiminta ei kuulu kunnan ydintehtävien hoitamiseen eikä sitä voi asettaa muitaharrastusmuotoja parempaan asemaan.Yritystoiminnan edellytyksiä palvelevan runkoreitin luomiseen kuntien mukanaolo on mahdollista jollakin osuudella.Äänekoskella ei ole kelkkailuun tai sen oheistoimintoihin erikoistuneita yrityksiä.Keiteleen rannalla sijaitsevat majoitus-, ravitsemus- ja polttoainepalvelujatarjoavat pisteet (4 kpl) voivat hyödyntää järvellä kulkevia runkoreittejä, joiltatarvitaan vain opastukset.Alueella ei ole nähtävissä edellytyksiä uuden yritystoiminnan synnyttämisellekelkkailun ympärille.Taloudellinen panostus kohdistuisi nyt ensisijaisesti harrastuksen tukemiseen, eielinkeinotoimintojen edellytysten kehittymiseen.KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen liiton mielestä on perusteltua ja oikea-aikaista toteuttaa riittävänlaaja, maastoliikennelain tarkoittama, naapurimaakuntien reitistöihin yhdistyvä,hyvin suunniteltu ja turvallinen moottorikelkkailun runkoreitistö myös Keski-Suomeen.Ympäristöministeriön ”Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailunkehittämiseksi” hyväksyttiin hallituksen istunnossa 6.2.2003 sellaisenaan tote u-tettavaksi. Sen mukaan luontomatkailuun liittyviä työpaikkoja tulee vuosien2000 – 2010 välisenä aikana lisätä 32.000:sta 64.000:een. Keski-Suomessa onmaakunnallisella, seudullisella ja kunnallisella tasolla laadittu useita kehittämisjamatkailustrategioita, joissa tavoitteena on työllisyyden kohentaminen. Kaikessamaaseudun kehittämiseen tähtäävässä toiminnassa sitä pidetään etusijalla.Myös maaseutu- ja luontomatkailuyritysten omissa kehittämistavoitteissa moottorikelkkailunähdään erittäin merkittävänä kasvumahdollisuutena. Keski-Suomen keskeiset yhteisöt ovat sitoutuneet ”Maailman yrittäjäystävällisimmänmaakunnan” tavoitteen (Y4-hanke) edistämiseen. Maaseutu- ja luontomatkailuyritystentoimintaympäristöä kehittämällä ja moottorikelkkailureittejä perustamallavoidaan myös tuota tavoitetta toteuttaa konkreettisesti.Talviaikana tapahtuvan matkailun kehittämiselle on selkeä tarve. Moottorikelkkailuunliittyvään safari- ja elämysmatkailu -toimintaan tehtävien investointienvaikutus ko. yritysten liikevaihtoon voidaan selvästi todeta olevan kannattavaa.Moottorikelkkailu on eniten liikevaihtoa tuottava tuote safariyrityksissä. Eräissälaskettelu- ja talvimatkailukeskuksissa moottorikelkkailun liikevaihto ylittäälaskettelurinnetoiminnan liikevaihdon.Keski-Suomen alue on sijainniltaan hyvin tavoitettavissa myös eteläisestä Suomesta.Kattava kelkkailureittien verkko yhdessä muun matkailuinfrastruktuurinkanssa luo alueelle tarjontaa vastaavan kysynnän ja lisää työpaikkoja matkailunpiirissä. Kelkkailureittien toteuttaminen on kustannustehokas tapa lisätä maaseuduntyöpaikkoja.EU:n, valtion ja maakunnan omia julkisia ja yksityisiä rahoitusmahdollisuuksiahyväksi käyttäen toteuttaminen nähdään mahdolliseksi. Toteuttamisella on kiiremyös rahoituksen kannalta, sillä rakennerahastokausi päättyy vuoden 2006 lopussa.Kuntien on oltava mukana toteutusorganisaatioissa, jotta saadaan maksimaalisetEU- ja valtion avustukset. Työpanoksen saaminen esim. talkootyönmuodossa alentaa toteuttamiskynnystä.


5Selvitystyötä ohjannut työryhmä esittää Keski-Suomen liiton maakuntahallitu k-selle toteutushankkeiden sisältöä ja rahoitusta koordinoivan työryhmän perustamista.Keski-Suomen liiton mielestä sellaisen ryhmän kokoamisvastuu sove l-tuu paremmin TE keskukselle, jolle toteuttamishankkeiden rahoitushakemustenkäsittely käytännössä pääosin kuuluu.Moottorikelkkailureitti on tieliikennelain 2 §:ssä määritelty tie, joka on tarkoitettumoottorikelkkaliikenteeseen. Kun tällaista, kaikille avointa tieyhteyttä rakennetaan,tulee yhteiskunnan kantaa myös vastuu kustannuksista siinä määrin,ettei siitä aiheudu käyttäjille kohtuutonta rasitusta. Kelkkojen käyttömaksu tu l-lee voimaan vuoden – kahden kuluessa ja maksuja saataneen kerättyä vuosittainn. 5 M€. Ne palautetaan virallisten kelkkareittien ylläpitoon maanlaajuisesti.Siksi on tärkeää, että maastoliikennelain mukaisia kelkkareittejä on myös Keski-Suomessa.Keski-Suomen liiton mielestä tulee toteutussuunnittelussa etsiä ratkaisuja selv i-tyksessä esitettyjen kokonaiskustannusten alentamiseksi. Kustannuksia alentaa,mikäli toteuttaminen tapahtuu riittävän laaja-alaisina hankkeina. Liitto on joosaltaan ryhtynyt toteuttamista edistäviin toimenpiteisiin tilaamalla Keski-Suomen ympäristökeskukselta olemassa olevan epävirallisen kelkkailu-urastonkeskeisimpiä osia koskevat luontoselvitykset. Lisäksi runkoreitistö tultanee sisällyttämäänmaakuntakaavaan.Keski-Suomen liiton mielestä riittävän laaja-alainen kuntataustainen yhdistystai kehittämisyhtiöt yhteistyössä voisivat ottaa asian hoitoonsa. Toteuttaminentulee aloittaa sieltä, missä käyttöpaine on suurin. Pään avaajina voisivat toimiaesim. Jämsän-Keuruun seuduilla toimivat kehittämisyhtiöt yhdessä sekä pohjoisessaKeski-Suomessa Pohjoisen Keski-Suomen Virkistysalueyhdistys ry. Pitemmänaikavälin tavoitteena voisi olla maakunnallinen organisaatio, jonka hoitovastuullemoottorikelkkailureittien lisäksi vähitellen siirtyisivät maakuntaurasekä muutkin ulkoilu-, hiihto- ja virkistysreitit ja –alueet.YMPÄRISTÖMINISTERIÖMoottorikelkkailureittien ja -urien toteutus- ja ylläpito on Suomessa yleisestijärjestämättä eikä vastuista ole valtakunnallisesti sovittu.On hyvä, että Keski-Suomessa kysymystä on nyt selvitetty.Työ tukee hyvin valtioneuvoston 13.2.2003 hyväksymää toimintaohjelmaaluonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi.Moottorikelkkailu on Keski-Suomessa merkittävä talvimatkailuharrastus. Liiketoiminnanmittakaavasta ei ole selvää tietoa.Reitistöhankkeen laajuus vaikuttaa kohtuulliselta ja seutukunnittainen etenemistapajärkevältä. Tällöin saadaan aikaan toiminnallisia, markkinoitavia kokona i-suuksia.Arvioidut kustannukset vastaavat kokemuksia toteutuneista hankkeista.Rahoitusvaihtoehdot antavat todenmukaisen kuvan hajanaisuudesta.Esitetty ajatus, että päävastuu olisi kunnilla tai kuntataustaisilla yhteisöillä, va s-taa hyvin saatuja kokemuksia. Vain kunnilla on käytännössä mahdollisuuksiasitoutua pysyvästi yleisiin liikennehankkeisiin.


6Tavoite, että perustetaan maastoliikennelain tarkoittama pysyvä kelkkailureitistö,on hyvä ja turvaa verovaroilla tehdyt investoinnit. Vain pysyvän verkostonvaraan voi rakentaa matkailupalveluita.Monikäyttöis yys parantaa investoinnin kannattavuutta.Hankkeiden perustelemiseksi on selvitettävä niiden aluetaloudellista merkitystäja syvennettävä arviota moottorikelkkamatkailun tavoitteellisesta laajuudestakun reitistöt on toteutettu.KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUSKeski-Suomen ympäristökeskus pitää tärkeänä nykyisten epävirallisten urienkorvaamista maastoliikennelain mukaisilla runkoreiteillä.Ympäristökeskus voi toimia reittisuunnittelun tukena asiantuntijana, mutta rooliinei kuulu vastuu suunnittelusta tai rakentamisesta.Selvityksessä esitetty malli lähtee kannatettavasta tarpeesta perustaa koordina a-tioryhmä, mutta koollekutsujaa ei ole nimetty. Ryhmän merkitys jää vaisuksiellei hanke saa vastakaikua alueen kunnilta ja alueen kehittämisestä vastuullisiltatahoilta.Aloitteentekijöinä voivat olla kunnat ja kehittämisyhtiöt.Reittien suunnitteluun ja toteutukseen tulee varautua huolella. Erityisesti Tieliikelaitoson varteenotettava mahdollisuus, sillä kyse on ajoneuvoliikenneväyliinrinnastettavasta kulkuväylästä.Muutoin johdonmukaisessa ja kattavassa selvityksessä jää avoimeksi, mitenmallin rakentaminen lähtee liikkeelle ja etenee. Lukuun 9. tulisi liittää etenemismallivastuutuksineen.Toteutushankkeessa tulee varautua varhaisessa vaiheessa ottamaan henkilökohtaisestiyhteyttä kaikkiin reitistöalueen maanomistajiin. Osallistamisen vaatimatyönlisäys on myös huomioitava aikatauluissa.Esitetty toteutusmalli jättää paljon avoimia käytännön kysymyksiä suunnitteluunja toteutukseen. Siksi mallia tulisi tarkentaa lausuntokierroksella saatujenkannanottojen perusteella.Selvityksen karttaliite ei liene valmis ja yleisesti hyväksytty esitys runkoreitiksi,vaan se pohjautuu esiselvitysaineistoon.TIELIIKELAITOSRaportin toteutusmalli on kannatettava ja liikenneturvallisuutta parantava.Tieliikelaitos on valmis tarjoamaan toteutukseen osaamistaan.TIEHALLINTO, KESKI-SUOMEN TIEPIIRIJärjestelmällinen reitistön toteuttaminen on hyvä lähtökohta, koska sen avullavoidaan parantaa liikenneturvallisuutta.Kelkkailulla on hyvin suuri merkitys elinkeinoelämälle ja matkailuelinkeinolle.Tiepiiri ottaa runkoreitistöesityksen huomioon liikenneturvallisuusasiana jakommenteissa esitetään suunnittelussa huomioitavia asioita.Joissakin kohdissa alikulkukäytävähankkeet voidaan sovittaa yhteen ulkoilu- jamoottorikelkkailureittien osana.Reitistöjen suunnittelussa tulee raportin kohdassa 1 lueteltujen asioiden lisäksiottaa huomioon liikenneturvallisuusnäkökohdat.Tiepiiri mieluusti mukana suunnittelussa liikenneturvallisuuden asiantuntijana.Tiehallinnon rahoitusmahdollisuudet ovat varsin rajalliset.Ensisijainen tavoite on turvata työ- ja koulumatkojen turvallisuus ja toissijaisestion mahdollista panostaa ulkoilureitteihin.


7Jos kelkkareitin tekemisestä aiheutuu lisäkustannuksia esim. yhteiskäyttööntehtävän sillan osalta, tulee muiden osallistua ylimääräisiin kuluihinPääteiden risteämisistä tulee jatkosuunnittelun yhteydessä neuvotella tapauskohtaisestitiepiirin kanssa.Karjatunneleiden käyttö voi olla toimiva ratkaisu johdettaessa reittejä maastoon.Pääsääntöisesti tulisi kelkkailijat alikulkukäytävissä erotella jalankulkuliikenteestä.KESKI-SUOMEN TE-KESKUSUrastojen toteutusta on rahoitettu mittavasti. Toteutus- ja ylläpito-ongelmienvuoksi maastoliikennelain mukaisten reittien saaminen maakuntaan on tärkeää.Virallinen reitistö tuo turvallisuutta, pysyvyyttä ja ohjaa toimintaa.Monikäyttöreittinä palvelee myös kesäajan ulkoilun tarpeita.Ympäristövaikutusten selvittämiseen kiinnitettävä huomiota ja ne tulee selvittääheti hankkeiden alkuvaiheessa.Taloudelliset vaikutukset on selvitettävä tarkemmin mm. matkailuelinkeinonnäkökulmasta.Reitistöjen ylläpito on selvitettävä suunnitteluvaiheessa ja kunnilta tulee ollasopimukset siitä.Jos ylläpitäjänä on joku muu, kuntien on sitouduttava rahoittamiseen.Esitetyt kokonaiskustannukset ja kunnille aiheutuvat kulut ovat suuria.On otettava paremmin huomioon olemassa olevan uraston kustannusvaikutus jaselvitettävä kaikki rahoitusmahdollisuudet.TE-keskus on päättänyt laatia reuna-aluestrategian maakunnan keskusseutujenulkopuolisille alueille ja niillä alueilla tulisi käyttää säädösten sallimia maksimitukitasoja.METSÄHALLITUS/LÄNSI-SUOMIOn hyvä, että joku ottaisi maakunnassa koordinointivastuun.Pyrkimys kiinteään runkoreitistöön on kannatettava. Tällöin perustaminen tuleetehtyä riittävän huolella ympäristöselvityksineen.Reittejä ei tule perustaa luonnonsuojelualueille ja talousmetsien luontokohteeton otettava linjauksissa huomioon.Metsähallitus osallistuu maanomistajan ominaisuudessa suunnitteluun, muttasuurempaan rooliin ei Keski-Suomessa ole edellytyksiä.Raportissa esitetty malli vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta.VATTENFALL VERKKO OYNykyiset urat kulkevat paljon yhtiön johtokaduilla. Minimietäisyyksistä onolemassa määräykset.Ohjeeseen tulee lisätä: ”Reittiä suunniteltaessa on hankittava ennakkolausuntopaikallisilta sähköverkkoyhtiöiltä, jos reitti kulkee sähköjohdon johtokadulla”.KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄTSuunnitelma on aiheellinen.Reitistö tukee merkittävällä tavalla suurta määrää pienyrittäjiä.Reitistön olemassaolo mukaan maakunnallisessa matkailustrategiassa.Hyvällä tuotteella on helppo tehdä businesta.SAARIJÄRVEN SEUDUN YRITYSPALVELU OYOn saatava yhteys olevan uran mukaisesti Pieksämäelle.


8KEHITTÄMISYHTIÖ KIVEN OYKunnille jää huomattava rahoitusosuus.On epätodennäköistä, että kunnat sitoutuvat siihen.Kuntien osuutta on pienennettävä.Reitit tulee suunnitella monikäyttöreiteiksi ja sitä on korostettava.Paikallisten yrittäjien ja asiakkaiden tarpeet on huomioitava suunnittelussa.Ennen reitistön syntymistä on siirtymäkaudeksi turvattava uraverkon hyödyntäminen.Resurssien kohdentaminen reitistöön uhkaa rappeuttaa uraverkon ja selisää negatiivista asiakaspalautetta.KESKI-SUOMEN MAASEUTUKESKUSReitistön kehittäminen on erittäin tärkeää maaseutumatkailuyritysten kannalta.Reitit mahdollistavat ohjelmapalveluyritystoiminnan laajentamisen ja monipuolistamisen,ateriapalvelut ja mahdollisen majoituspalvelun tarjoamisen.Yritystoiminta voi näin verkostoitua.Omarahoitusosuus olisi syytä suhteuttaa kunnassa olevien moottorikelkkojenja/tai kelkkailijoiden määrään.POHJOISEN KESKI-SUOMEN VIRKISTYSALUEYHDISTYSLukuisten selvitysten perusteella ja tässäkin selvityksessä esitetty tarve kelkkaurienkehittämiseksi monikäyttöverkostoiksi on selkeä ja perusteltu.Pohjoisen Keski-Suomen luontomatkailun kehittämis- ja toimenpideohjelmassaon luontoreittien kehittäminen priorisoitu erittäin keskeiseksi.Kyselyn perusteella nykyisten luontomatkailuyritysten liikevaihdosta moottor i-kelkkailun osuus on lähes puolet ja se kelkkaurien kehittämisen avulla nousee50-100%. Tämä kasvu ei vielä sisällä kokonaisvaikutus ta vaan on pelkästäänkelkkailun kasvun vaikutus.Raportin kokonaiskustannukset tuntuvat suurilta. Olemassa olevan uraston pohjallerakentaminen on otettava paremmin huomioon.1-alueen kuntien arvioitu omarahoitusosuus 60-75% tuntuu korkealta. Sen tue k-si tulee saada tietoa liikuntapaikkojen rakentamisen muista tukivaroista sekäKeski-Suomen kehittämisrahaston lopullisesta osuudesta.Realistisempi arvio kuntarahoituksen osuudesta lienee 20-30%.Reittien toteuttaminen on järkevää jaksottaa usealle vuodelle.Työ tulee aloittaa pitkäkestoisten maanomistajasopimusten työstämisestä. Samallatarkennetaan rakentamiskustannukset.Epävirallisen uraston kehittäminen mahdollistaa reittimaksujen perimisen käyttäjiltä.(virallisilla reiteillä reitin ylläpitäjä ei saa periä käytöstä maksua, vrt. tietulli)Nykyisen uraston kehittämistä ja virallisten reittien perustamista varten voitaisiinperustaa hoitopooli. Se tarkentaa kustannukset, rahoitusvaihtoehdot ja viehanketta eteenpäin yhdessä maakunnallisen koordinaatioryhmän kanssa.Pohjoisessa Keski-Suomessa on hyvät edellytykset viedä asiaa eteenpäin, koskaon valmiit toimijatahot ja luontoselvitys tehtynä.KESKI-SUOMEN LIITON MATKAILUTOIMIALAPÄÄLLIKKÖMoottorikelkkailu on todellinen mahdollisuus matkailuyrityksille tarjota sella i-sia palveluja, joilla tuetaan aikaisempia matkailuinvestointeja (majoitus, ravitsemus-ja ohjelmapalvelut). Kansainvälisillä markkinoilla Euroopassa ei ko. tarjontaaole.Suunnittelussa on lähdettävä kolmen asiakaskunnan tarpeista:


91. Paikalliset moottorikelkkaharrastajat (omat välineet)2. Muualta saapuvat moottorikelkkaharrastajat (omat tai vuokra välineet)3. Paikalliset ja muualta tulevat vapaa-ajan matkustajat (vuokravälineet ja tarvitsevatoppaan).Näiden asiakasryhmien tarpeet ja osaaminen ovat toisistaan poikkeavia.Erilaiset lausunnot perustuvat ”mutu-tuntumaan” ja saattavat antaa tahtomattaanepätarkkoja tuloksia. (kohta 2: liikennemäärä; kelkkailuun liittyvä yritystoiminta;vaikutus liikevaihtoon).Ehdotan:1. liikennelaskennan suorittamista valituilla uraosuuksilla2. tehdään tutkimus (luettelo) niistä yrityksistä, jotka moottorikelkkapalvelujatarjoavat asiakaskunnalle 3. (kts yllä)3. tutkitaan näiden yritysten.- asiakasmäärät- toteutuneiden tuotteiden lukumäärät kestoajoittain (3 tuntia? 6tuntia? 2 vrk?)- liikevaihto (laskutus)- toimenpiteet, joilla kelkkailupalveluja markkinoidaan4. Asetetaan tavoitteeksi, että näihin yrityksiin luodaan asiakaspalautejärjeste l-mä, josta saadaan kohdan kolme lisäksi:- kuljettajan sukupuoli, kotimaa, (jos Suomi, niin kotipaikkaku n-ta), ikä- asiakkaan tyytyväisyys- ostokanavaSUOMEN VAPAA-AJANKELKKAILIJOIDEN LIITTO RYYmpäristöministeriön ”Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailunkehittämiseksi” hyväksyttiin Paavo Lipposen II hallituksen istunnossa 6.2.2003sellaisenaan toteutettavaksi. Luontomatkailuun liittyviä työpaikkoja tulee vuosien2000 – 2010 välisenä aikana lisätä 32.000:sta 64.000:een.Talviaikana tapahtuvan matkailun kehittämiselle varsinkin Lapin läänin ulkopuolellaon selkeä tilaus ja tarve. Moottorikelkkailuun liittyvään safari- ja elämysmatkailu-toimintaan tehtävien investointien vaikutus ko. yritysten liikevaihtoonvoidaan selvästi todeta olevan kannattavaa. Moottorikelkkailu on niinikään selkeästi eniten liikevaihtoa tuottava tuote safariyrityksissä.Keski-Suomen alue on sijainniltaan hyvin tavoitettavissa myös eteläisestä Suomesta.Kattava kelkkailureittien verkko yhdessä muun matkailuinfrastruktuurinkanssa luo alueelle tarjontaa vastaavan kysynnän ja lisää työpaikkoja matkailunpiirissä.Työpaikkojen lisääminen tulee olla kaikessa maaseudun kehittämiseen tähtäävässätoiminnassa etusijalla.On järkevää ja oikea aika toteuttaa riittävä määrä hyvin suunniteltua ja turvallistakelkkailureittiä eteläiseen ja keskiseen Suomeen.EU:n rakennerahastoja käyttäen rakentaminen ei ole kohtuuttoman kallista kunnille,harrastajille tai yrittäjille. Toteuttamiselle on kiire, koska rakennerahastojentoiminta-aika päättyy vuoden 2006 lopussa. Kun huomioidaan vaikuttamismahdollisuusmm. valitusten kautta, on kiirehdittävä tarvittavia suunnitelmia.Mielestämme reittihankkeita ei tule osittaa, vaan suuralueittain käynnistettäväsamanaikaisesti. Näin tapahtuu myös esim. Etelä-Pohjanmaalla , Pohjois-Savossa ja Kanta -Hämeessä.


10Kelkkojen käyttömaksu tullee voimaan vuoden 2004 aikana ja maksuja saataneenkerättyä vuosittain n. 5 M€. Ne palautetaan virallisten kelkkareittien ylläpitoonmaanlaajuisesti. Tärkeää on, että maastoliikennelain mukaisia kelkkareittejäon rakennettu myös muualle kuin Lapin läänin alueelle. Muutoinhan maanlaajuisestikerätystä maksusta saatu tulo ohjautuu vain Lappiin.Moottorikelkkareitti on Tieliikennelain 267-81 mukainen yleinen tie moottor i-kelkoille, riittävän lumi- ja jääpeitteen aikana. Kun tällaista, kaikille avointatieyhteyttä rakennetaan, tulee yhteiskunnan kantaa myös vastuu kustannuksistasiinä määrin, ettei siitä aloitteen tekijöille aiheudu kohtuutonta kustannusta.Koska yleinen hyöty ja maaseudun elinkeinoje n monipuolistaminen ovat ensis i-jaisina asioina tällaisissa hankekokonaisuuksissa, on kustannuksetkin jaettavakantokyvyn mukaan.Keski-Suomessa suunniteltu malli toteuttaa niitä lakeja ja periaatteita, joillavoidaan olettaa olevan mahdollisuuksia toteutua, kunhan alueittain päästään yhteisymmärrykseenreittien määrästä ja käyttötarkoituksista.Mikäli halutaan käyttää moottorikelkkailureittiä edes osittain myös muunlaiseentarkoitukseen ja muuna kuin talviaikana, tulee kyseeseen maan lunastaminenmaanomistajilta, jolloin myös kustannuslaskelmissa on tämä huomioitava, samoinlinjauksessa ja rakenteissa.


11KOMMENTTI SAATU:KOMMENTTI PYYDETTY NÄILTÄ OSAPUOLILTA:19 kunnalta Kaikki Keski-Suomen kunnatKylläYmpäristöministeriöKylläKeski-Suomen ympäristökeskus xKeski-Suomen TE –keskus, maaseutuosastoKyllä, yhteinen Keski-Suomen TE –keskus, työvoimaosastoKeski-Suomen TE –keskus, yritysosastoKylläTiehallinto, Keski-Suomen tiepiiriKylläTieliikelaitos, Jyväskylän palveluyksikköKylläMetsähallitus, Länsi-SuomiKylläVattenfall Oy, SaarijärviKylläPohjoisen Keski-Suomen virkistysalueyhdistys ryKylläSuomen Vapaa-ajan Kelkkailijoiden Liitto ryKylläKeski-Suomen Maaseutukeskus ryKylläKeski-Suomen Yrittäjät ryKylläKehittämisyhtiö Kiven OyKylläSaarijärven Seudun Yrityspalvelu OyKylläKeski-Suomen liitto, maakuntahallitusKylläKeski-Suomen liitto, matkailun toimialapäällikköEiEiEiEiEiEiEiEiEiEiEiEiEiEiEiEiEiEiLiikkuva Poliisi, Jyväskylän yksikköMTK / Maataloustuottajain Keski-Suomen Liitto ryMetsäkeskus Keski-SuomiPäijänteen virkistysalueyhdistys ryKeski-Suomen Lumikelkkakerhot ryJyväskylään! OyJyväskylän seudun matkailuneuvontaKeuruun Matkailu OySaarijärven seudun matkailuKeski-Suomen kauppakamariJyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes OyJämsän Seutukunnan Kehitys Oy JämsekWiitaseudun Yrityspalvelu OyKehittämisyhtiö Karstulanseutu OyKehittämisyhtiö Keulink OyKyyjärven Kehitys OyPihtiputaan Kehitys OyJyväskylän ammattikorkeakoulu /Luonnonvarainstituutti

More magazines by this user
Similar magazines