Itä-Vantaan linja-autovarikko - Vantaan kaupunki

Vantaan yleiskaavaItä-Vantaan linja-autovarikkoMuistioGilbert Koskela3.4.2007

Vantaan kaupunkiKaupunkisuunnitteluKielotie 2801300 VantaaLisätietoja: Gilbert Koskela(09) 83911 vaihdehttp://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnitteluC 7:2007, Kaupsu 5/2007ISBN -13978-952-443-197-24ISSN 1236-2182Kannen kuva:Viistokuva Hakunilan varikon alueeltaVantaan kaupunki, mittausosasto

EsipuheVantaan yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä on selvitetty Hakunilan linja-autovarikolle korvaavaapaikkaa Itä-Vantaalta. Itä-Vantaan linja-autovarikkokysymys on herättänyt runsaasti keskustelua.Yleiskaavaluonnoksesta jätettiin yli 50 mielipidettä, jotka koskivat Itä-Vantaan linja-autovarikkoa.Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli yleiskaavaehdotusta sekä yleiskaavaluonnoksesta annettujamielipiteitä ja lausuntoja 14.2.2007. Lautakunta totesi, että Itä-Vantaan linja-autovarikon paikka eiole vielä ratkaistavissa ja että yleiskaavaehdotus mahdollistaa varikon sijoittamisen Kuninkaanmäkeenyhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET) ja Hakkilan työpaikka-alueelle ympäristövaikutuksiltaanmerkittävien teollisuustoimintojen alueelle (TT). Kaupunginhallitus päätti 19.3.2007 asettaayleiskaavaehdotuksen nähtäville. Kaupunginhallitus ei muuttanut kaupunkisuunnittelulautakunnanpäätöstä siltä osin kuin se koski Itä-Vantaan linja-autovarikkoa.Varikon lopullinen paikka selviää tarkempien tutkimusten pohjalta. Keväällä 2007 on tarkoitus selvittäätarkemmin Kuninkaanmäkeen yhdyskuntateknisen huollon alueen (ET) ja Hakkilan työpaikkaalueenympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueen (TT) mm. pohja- ja pintavesiolosuhteita,maapohjan tasausmahdollisuuksia, vesihuollon järjestämismahdollisuuksia ja varikkotoimintojensijoittumista.Tähän muistioon on koottu yleiskaavatyön laadinnan aikana kertynyt Itä-Vantaan linja-autovarikkoakoskevaa materiaali. Tarkoituksena on, että tämä muistio valaisee varikon sijoittamiseen liittyviäongelmia ja antaa käytävälle keskustelulle tarvittavan asiapohjan.Muistion on koonnut yleiskaavainsinööri Gilbert Koskela.Matti Pallasvuoyleiskaavapäällikkö1 (29)

Itä-Vantaan linja-autovarikkoSisällysluettelo1 Lähtötilanne .................................................................................................................................. 31.1 Hakunilan kauppakeskus ......................................................................................................31.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymät..................................................................................... 31.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteet........................................................................ 31.4 Tilantarpeet ........................................................................................................................... 61.5 Yleiskaavan lähtökohdat....................................................................................................... 71.6 Yleiskaavan tavoitteet........................................................................................................... 71.7 Teknisen huollon aluevaraus -selvitys .................................................................................. 71.8 Korvaava sijoituspaikka........................................................................................................ 72 Yleiskaavaluonnos - varikko Kuninkaanmäkeen.......................................................................... 83 YTV:n linja-autovarikkoselvitys ................................................................................................ 134 Yleiskaavaluonnoksesta saatu palaute ........................................................................................ 134.1 Mielipiteet........................................................................................................................... 134.2 Valtuustoaloite .................................................................................................................... 145 Yleiskaavatoimikunnan ohjeet jatkosuunnittelulle ..................................................................... 146 Vuotuiset siirtoajokustannukset.................................................................................................. 147 Yleiskaavaehdotuksen valmistelu - asukastilaisuus ja varikkokeskustelu.................................. 208 Pohjavesiselvitys ja kahden vaihtoehdon vertailu ...................................................................... 219 Yleiskaavaehdotus ...................................................................................................................... 232 (29)

Itä-Vantaan linja-autovarikko1 Lähtötilanne1.1 Hakunilan kauppakeskusHakunilan linja-autovarikko on jäämässä Hakunilan keskustan laajenemisen alle. Hakunilan varikolleon tarve saada korvaava paikka, tai linja-autovarikkotoiminta on järjestettävissä kokonaan toisinpääkaupunkiseudulla.1.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymätVarikkotoimintojen järjestämistä on periaatetasolla pohdittu pääkaupunkiseudulla silloin, kun selvitettiinpääkaupunkiseudun linja-autovarikkotarvetta vuonna 1999 1 . Tällöin on todettu, että kilpailutetunliikenteen kannalta tarkoituksenmukaisinta olisi, että varikot hankittaisiin kuntien tai YTV:nomistukseen ja varikoiden käytöstä sovittaisiin kilpailuttamiseen liittyvien tarjousasiakirjojen ja sopimustenyhteydessä.1.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteetVarikon sijainnilla on iso merkitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannuksiin. Linja-autojentyhjänä ajoa varikolta linjan päätepysäkille pyritään minimoimaan, koska nämä siirtoajokustannuksetvarikolta linjalle maksaa lopulta liikenteen tilaaja. Tyhjien linja-autojen ajo linjan alku- taipäätepisteestä varikolle sisältyy liikennöitsijän tarjouksessaan laskemiin ajokilometreihin. Kuljettajienpalkka, polttoaineen hinta ja kaluston kulumisen korvaaminen eivät oleellisesti muutu linjallaajettaviin kilometreihin verrattuna. Kulut ovat liikennöitsijälle samat kuin linjakilometriltä, mutta,koska näillä kilometreillä ei ole matkustajia, Vantaan kaupunki ei saa lipputuloja. Tämän takia ontaloudellisesti perusteltua optimoida varikon sijainti.Siirtoajokustannukset kohdistuvat siis Vantaan kaupungin sisäisestä ja seudullisesta liikenteestämaksamiin liikennöintikorvauksiin. Varikkoselvityksen pohjana on ollut yksityiskohtaisempi kustannusrakenne,jonka yhteenvetona on esitetty, että vuoden 1999 kustannustasossa yhteenlasketutsiirtoajokustannukset olivat 3337 - 4862 mk/km autoa kohden vuodessa. Yhteen varikkoon sijoittuu150 - 200 linja-autoa ja varikkoajoja tulee autoa kohti 3-4 päivässä. Siirtoajokustannukset (kuljettaja-ja autokulut) olivat 4,58 mk/km vuonna 1999.Varikot on tarkoituksenmukaista sijoittaa siten, että siirtoajokustannukset ovat mahdollisimman pienet.Varikon ja varsinaisen vuoron väliset matkat ajetaan usein kääntöpaikoilta. Kuvissa 1- 4 on esitettylähdöt vuonna 2002 Vantaan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman VANJO2007 pohjalta.Kuvien perusteella Itä-Vantaan varikon olisi edullisinta sijaita Tikkurilan pohjoispuolella.Varikot aiheuttavat ympäristöhaittoja. Aikaiset ja myöhäiset lähdöt häiritsevät asutusta. Sopiva sijaintivarikolle on teollisuusalueella pääväylien läheisyydessä. Toiminnallisesti on etu, jos varikkosijaitsee siten, että sitä voidaan käyttää myös kuljettajien sosiaalitilana taukojen aikana. Lisäksi onotettava huomioon tarve suojata maaperä, mikä edellyttää polttoainesäiliöiden lisäksi korjaamojenöljyntorjuntaa sekä mahdollisesti öljynerotuskaivojen tarvetta.Varikkoja on esitetty sijoitettavaksi myös kallioluoliin, joissa vallitsee +6- +10 0 C. Erikseen tuleeselvittää aiheuttaako tämä autojen ruostumista, kun pohjaan kertynyt lumi ja jää sulaa.1 Route 96 Consulting Oy (1999).3 (29)

Kuva 1. Aikaiset lähdöt pysäkeittäin vuonna 2002 (Matti Holopainen).Kuva 2. Viimeiset lähdöt pysäkeittäin vuonna 2002 (Matti Holopainen).4 (29)

Kuva 3. Arkivuorokauden lähdöt pysäkeittäin vuonna 2002 (Matti Holopainen).Kuva 4. Lähdöt kääntöpaikoilta vuonna 2002 (Matti Holopainen).5 (29)

1.4 TilantarpeetYTV:n vuonna 1999 valmistuneessa selvityksessä on arvioitu pääkaupunkiseudun linja-autovarikkotarvetta2 . YTV:n selvityksen mukaan Itä-Vantaalla on tarve noin 200 linja-auton varikolle. Paikaksiselvityksessä esitettiin Brunabergetin tai Långmossebergenin alueita. Tontin pinta-alatarveolisi noin 4,5 ha.Kuva 5. Potentiaaliset varikkojen sijoitusalueet 2 .YTV:n selvityksessä todettiin, että Hakunilan varikon siirto Brunabergetiin tai Långmossebergeniinei aiheuta ratkaisevan suuria lisäkustannuksia ja että ottaen huomioon nykyisen varikon sijainti asutuksenkeskellä on varikon siirto pois nykyiseltä paikalta hyväksyttävä toimenpide, vaikka uudetkalliimmat tilat aiheuttavatkin varsinaisten varikkokustannusten lisääntymistä.2 Route 96 Consulting Oy (1999).6 (29)

Linja-autovarikon sijoittamista Kuninkaanmäkeen ovat puoltaneet useat seikat. Kuninkaanmäki sijaitseelinjastojen päätepysäkkeihin nähden mahdollisimman keskeisesti - keskellä Itä-Vantaata. Kuninkaanmäenalue on logistisesti edullisella paikalla Lahdenväylän liittymän luona. Yhteydet Itä-Vantaan pääväyliin ovat lyhyet. Alue on rakentamaton, ja se jo yleiskaavassa 1992 osoitettu työpaikka-rakentamiselle,joka mahdollistaa myös varikkotoiminnan. Alue liittyy luontevasti Hakkilantyöpaikka-aluekokonaisuuteen. Varikolle ei ole tarvetta kulkea asuinalueen läpi. Ympäristö on joliikenteen ja liikennemelun hallitsemaa. Alueella ei ole virkistysarvoa tai maisemallista arvoa. Alueei sijaitse pohjavesialueella, lähimmän pohjavesialueen reunaan on 250 metriä. Lähin asutus on metsäisenmäen takana Lahdentien itäpuolella, asuinalueelta ei ole näköyhteyttä varikolle. Varikon jaasuinalueen välinen mäki suojaa asuinaluetta melulta ja päästöiltä. Mm. Långmossebergen Porvoonväylänja Kehä III:n liittymässä on syrjässä linjastoihin nähden.VehkalaLahdentiellä Kuusijärven kohdalla kulkee nykyisin aamun ja illan huipputuntien aikana noin 650autoa tunnissa, mikä merkitsee noin 6500 autoa vuorokaudessa. Yleiskaavatyön yhteydessä tehtyjenliikenne-ennusteiden 5 mukaan vuonna 2030 liikennemäärät ovat nykyisellä tieverkolla noin 1500autoa tunnissa aamun ja illan huipputuntien aikaan ja 15000 autoa vuorokaudessa. Vastaavasti vuon-KuninkaanmäkiKuva 9. Yleiskaavaluonnos ja nykyiset päätepysäkit.Varikkoalueen liikenne suuntautuu pääosin Lahdentien liittymän kautta etelään Lahdentien ja Koivukylänväylänliittymään, josta liikenne jakautuu Itä-Hakkilaan, Hakunilaan, Tikkurilaan, Keski-Vantaalle, Koivukylään ja Korsoon. Lahdentietä pohjoiseen Kuusijärven ohitse kulkevat lähinnäNikinmäen suunnan päätepysäkille kulkevat linja-autot, samat linja-autot kulkenevat nykyisinkinLahdentietä Kuusijärven ohitse Hakunilan varikolta Nikinmäen suuntaan.5 Strafica Oy (2005).9 (29)

na 2030 liikennemäärät ovat yleiskaavaluonnoksen mukaisella tieverkolla noin 1000 autoa tunnissaaamun ja illan huipputuntien aikaan ja 10000 autoa vuorokaudessa.Linja-autot lähtevät ajoon ennen aamun huipputunteja. Osa palaa varikolle aamuruuhkan jälkeenlähteäkseen uudelleen liikkeelle ennen iltapäiväruuhkia. Linja-autot palaavat varikolle vähitellenillan ja yön kuluessa.Linja-autovarikon sijoittamisestaKuninkaanmäkeen on laadittu alustaviaperiaatekuvia (kuvat 10-15).Kuva 10. Kuusijärven luontainen valuma-alueon 73 ha, liikennealueiden aiheuttamaKuva 11. Vantaan pääkatujen ja -teiden liikennemeluennuste vuonna 2030. Yleiskaavaluonnoksenmukainen ET-alue Kuninkaanmäessä on rajattu puneella. 66 Ramboll Oy (2007a)10 (29)

Kuva 15. Maankäytön periaatekuvan leikkaukset.12 (29)

3 YTV:n linja-autovarikkoselvitysYleiskaavaluonnoksen hallinnollisen käsittelyn jälkeen ennen yleiskaavaluonnoksen nähtävillepanoavalmistui talvella 2005 YTV:n uusi linja-autovarikkoselvitys 7 , jossa on selvitetty pääkaupunkiseudunlinja-autovarikkotarpeita. Vantaan alueella on varikkotarvetta noin 300 autolle. Itä-Vantaalla ontarpeen varata alue 150-200 linja-auton varikolle, käytännössä noin 200 autolle, koska Itä-Vantaaltahoidetaan myös Keski-Vantaan liikennettä. Pinta-alatarve on noin 5 ha. Länsi-Vantaan varikolta onvarauduttava hoitamaan myös Keski-Vantaan ja Pohjois-Espoon liikennettä, minkä takia myös Länsi-Vantaallatarvitaan 150-200 linja-auton varikkoa. Vaihtoehtona esitetään, että Vantaalle toteutettaisiin3 - 6 pienempää varikkoa.4 Yleiskaavaluonnoksesta saatu palaute4.1 MielipiteetYleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja keväällä 2005. Itä-Vantaan linja-autovarikko sai runsaasti palautetta.Varikon sijoittamista Kuninkaanmäkeen vastustettiin 53 mielipiteessä. Paikallisista järjestöistämielipiteensä jättivät Kuninkaanmäen, Itä-Hakkilan, Päiväkummun, Rekola-Asolan, Kuusikon jaVaaralan Omakotiyhdistykset, Suomen Latu ry, Itä-Hakkilan Kilpa ry, Itä-Hakkilan Sos.dem. yhdistysry, Rekolan Työväenyhdistys ry, Koivukylän Sos.dem. työväenyhdistys ry, Vasemmistoliiton Itä-Vantaan yhdistys ry, Itä-Hakkilan Eläkkeensaajat ry ja Kuusikon koulun vanhempainyhdistys.52 mielipiteessä esiintyi seuraavia väitteitä ja perusteita, miksi linja-autovarikko ei soviKuninkaanmäkeen:- Raskas liikenne lisääntyy. Lahdentien liikenne lisääntyisi merkittävästi.- Liikenneturvallisuus Lahdentiellä laskee.- Liikennemelu lisääntyy. Linja-autojen käynnistysmelu.- Puuston poisto edistää Lahdenväylän melun leviämistä asuinalueelle.- Ilman laatu huononee. Lisääntyvät pakokaasu- ja pöly/hiukkasongelmat Kuusijärven ulkoilualueella.Asukkaiden terveys heikkenee.- Hajuhaitat Kuusijärvelle. Nykyinen metsä suojaa Kuusijärven luontoaluetta.- Veden laatuongelmat, jos sade- ja sulamisvedet Kuusijärveen.- Kuusijärven veden riittävyysongelmat, jos virtaavan veden määrä pienenee. Tuhoaa Kuusijärvenulkoilualueen.- Todennäköisesti pohjavesi pilaantuu.- Kuusijärven maaperä pilaantuu.- Alue on maastollisesti hankala.- Kuusijärvi virkistys- ja ulkoilualue on ainutlaatuinen, Kuusijärven virkistysarvo laskee.- Varikon alle jää hyvät hiihtoladut.- Alueella on mielenkiintoisia siirtolohkareita.- Vallitsevat tuulet Kuusijärven ja asuinalueiden suuntaan.- Asumisviihtyisyys laskee.- Imago-ongelma Vantaan kaupungille. Alue on portti Lahdenväylää pohjoisesta tultaessa.- Alue liittyy laajaan vihervyöhykkeeseen Hanabölen kulttuurimaisemaan asti.- Ikävä näkymä Kuusijärveltä varikolle.- Varikko vaarantaa maakuntakaavan virkistyskäytön toteuttamista Kuusijärvellä.- Varikko uhkaa alueen ekologiaa.Yhdessä mielipiteessä (maanomistaja HOK-Elanto) esitettiin alueen muuttamista tilaa vievälle kaupalle.7 Sito Oy (2005).13 (29)

Linja-autovarikko esitettiin rakennettavaksi Hakkilan teollisuusalueelle Vanha Porvoontien varteen(6 mielipidettä), Långmossebergenille (6), Porttipuiston eteläpuolelle (6), Lentokentän luokse (5) jaPäiväkummun puolelle Lahdenväylän ja Koivukylänväylän risteystä (3). Yhdessä mielipiteessä esitettiinvarikkotoiminnan hajauttamista useampaan pienempään varikkoon.4.2 ValtuustoaloiteLinja-autovarikkoasiasta on jätetty 10.4.2006 15 valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite yhdensuurvarikon sijoittamiseksi Keski-Vantaalle Tuupakkaan. Aloitteessa todetaan, että Kuninkaanmäensijaintipaikka on koko Vantaan näkökulmasta tarkasteltuna varsin syrjäinen ja Vantaan ainoan järventulevaisuutta uhkaava.5 Yleiskaavatoimikunnan ohjeet jatkosuunnittelulleSaadun palautteen pohjalta yleiskaavatoimikunta päätti 27.4.2006, että Kuninkaanmäen linjaautovarikkovaraukselleon selvitettävä muita mahdollisia sijoituspaikkoja Kuninkaanmäen linjaautovarikkovarauksenvälittömästä läheisyydestä.6 Vuotuiset siirtoajokustannuksetYTV selvitti 16 vaihtoehtoisen sijaintipaikan Itä-Vantaan linja-autoliikenteen (200 linja-autoa) varikkoajoistaaiheutuvia vuotuisia liikennöintikustannuksia vuonna 2006 (siirtoajokustannukset). Tutkitutpaikat sijaitsivat pääosin lentokentän ympäristössä ja Hakkilassa. Lisäksi yksittäisiä kohteita oliNikinmäessä, Leppäkorvessa, Långmossebergenillä ja Vehkalassa. Tutkitut alueet ovat pääasiassayksityisomistuksessa olevia rakentamattomia yleiskaavaluonnoksen mukaisia työpaikka-alueita.Hakkilan Mercantile (4) ja Koivukylän Solifer (6) olivat rakennettuja kiinteistöjä. Jossain kohteissasaattaa olla asemakaavan mukaisia hankkeita vireillä.Taulukko 1. Tutkittujen vaihtoehtojen kaavatilanne.Id AluePinta-ala Yleiskaava 1992 YleiskaavaluonnosAsemakaavatilanne(ha)20040 Hakunila (nykyinen varikko) 4,5 TE C/A2 T1 Kuninkaanmäki 8,7 TE ET ei ole2 Längmossebergen 5,5 ET ET ET3 Hakkila, Schenker 5,3 TE, 10% VL TT TV, ei ole4 Hakkila, Mercantile 4,0 T T TTV5 Päiväkumpu 6,0 TE TT T6 Koivukylä, Solifer 5,3 T TP T7 Nikinmäki 5,5 T T TK/M rak.kaava8 Leppäkorpi 5,5 VL T TK rak.kaava9 Ruskeasanta 6,3 ei ole TP ei ole10 Koivuhaka 5,8 T T/tk T-211 Viinikkala, Osumakuja 5,4 T TT TkT12 Tuupakka 5,8 T, 10% kat TT ei ole13 Viinikkala, Tikkurilantie 5,6 T, EV, VL T ja KTTY, VL14 Viinikanmetsä 5,7 EV, 5% TE TT LP15 Lavanko, Myllykyläntie 6,1 M, 5% tie TT ei ole16 Vehkala 5,4 T TT ei ole14 (29)

Kuva 16. Tutkitut vaihtoehtoiset alueet Itä-Vantaan linja-autovarikolle.YTV laski linja-autojen päivittäisistä siirtoajoista varikon ja liikennöitävien reittien välillä syntyviävuotuisia kustannuksia (siirtoajokustannukset). Laskelmassa ei ole huomioitu uuden varikon perustamisestatai toimintojen siirtämisestä aiheutuvia kertakustannuksia (varikon siirtokustannukset).Laskelma perustuu YTV:n teettämän varikkoselvityksen konsultin (SITO) määrittelemään siirtoajokilometrinyksikköhintaan, johon sisältyy ajoneuvon ja kuljettajan kustannukset. Laskelmassa onarvioitu Itä-Vantaan linjojen linja-autojen vuotuisia siirtoajokustannuksia. Vertailukohtana on samanliikenteen hoitaminen kokonaisuudessaan nykyisen Hakunilan varikon paikalta, eli Hakunilan varikoltakäytännössä nyt hoidettava liikenne. Siirtoajojen todellisia reittipituuksia, ajokertoja ja sujuvuuttaon huomioitu laskelmassa oikaisukertoimilla. Laskelman tuottamat kustannusluvut ovat karkeastisuuntaa-antavia ja soveltuvat vain varikon eri vaihtoehtoisten paikkojen keskinäisen hyvyydenvertailuun.Laskelmassa käytettyjen ajoreittien perusteena on ollut nykyinen linjasto ja nykyinen tie- ja katuverkko.Lisäksi on oletettu, että uusille varikkopaikoille on tarkoituksenmukaiset liittymät tieverkolleja että rakenteilla oleva Koivukylänväylä Ilolasta Asolanväylälle on käytössä.Mukana laskelmassa ovat olleet Itä-Vantaan ja poikittaisliikenteen sisäiset linjat 46 – 88 sekä Itä-Vantaan ja lentoaseman suunnan seutulinjat 415, 514, 518 - 520, 535 ja 611 – 742; nykyliikenteessäyhteensä 185 autoa. Kaikilla näillä linjoilla Vantaa maksaa merkittävän osuuden liikennöintikustannuksista.Keravalta Vantaalle tulevat seutulinjat 633, 738 ja 873, jotka ajetaan nykyisin Keravallasijaitsevalta varikolta, eivät ole olleet mukana laskelmassa. Itä-Vantaan varikolta voitaisiin sijainnistariippuen hoitaa edullisesti myös joitakin Pohjois-Helsingin linjoja (Suutarila, Suurmetsä, Jakomäki).Varikkoselvityksen arvion mukaan kapasiteettitarve on Itä-Vantaalla enintään 200 autoa.15 (29)

Taulukko 2. Eri vaihtoehtojen maanomistus- ja pohjavesitilanne (prosenttiosuudet alueen pintaalastaovat silmämääräisiä, eivät mitattuja).Id Alue Maanomistaja (omistusosuudet ovat karkeita arvioita) Pohjavesitilanne0 Hakunila, nykyinen Kiint Oy Itäkehä, kaupunkiei olevarikko1 Kuninkaanmäki 40% SOK, 25% Kiint Oy Lahdenväylä, 25% Rekolan ei olevarastokeskus Oy, kaupunki, Sumiloff, tiehallinto2 Långmossebergen 95% Kuolinpesä Wahlman vai YTV?, 5% kaupunki ei ole3 Hakkila, Schenker 60% Schenker East, 20% kaupunki, 20% Forsström Valkealähde4 Hakkila, Mercantile Oy Mercantile Ab Valkealähde5 Päiväkumpu Rekolan Varastokeskus Oy ei ole6 Koivukylä, Solifer Vantaan Teollisuuskiinteistöt Oy Valkealähde7 Nikinmäki 55% kaupunki, 45% Kiint Oy Nikinmäen Aunela ei ole8 Leppäkorpi Olavuori Pertti ja Raija ei ole9 Ruskeasanta 90% Vantaan seurakuntayhtymä, 10% Ilmailulaitos noin 10 % Lentoasemanpv-alueella10 Koivuhaka 60% Kuolinpesä Falck, 35% Palkkiyhtymä Oy, Nordea ei ole11 Viinikkala,EKE-yhtiötei oleOsumakuja12 Tuupakka kaupunki ei ole13 Viinikkala,95% Suomen Pankki, 5% kaupunki ei oleTikkurilantie14 Viinikanmetsä 95% kaupunki, 5% Sylvi Smalén noin 30 % Lavangonpv-alueella15 Lavanko,Lemminkäinen Oyei oleMyllykyläntie16 Vehkala 95% kaupunki, 5% Maj-Britt Semi ei oleTaulukko 3. Eri vaihtoehtojen vuotuiset siirtoajokustannukset.Id Alue Vuotuiset siirtoajokustannukset(€/v)Vuotuisten siirtoajokustannusten erotusverrattuna nykyiseen varikkoon (€/v)0 Hakunila, nykyinen varikko 1 611 200 01 Kuninkaanmäki 1 451 600 -159 6002 Långmossebergen 2 166 000 554 8003 Hakkila, Schenker 1 383 200 -228 0004 Hakkila, Mercantile 1 436 400 -174 8005 Päiväkumpu 1 330 000 -281 2006 Koivukylä, Solifer 1 406 000 -205 2007 Nikinmäki 2 036 800 425 6008 Leppäkorpi 2 318 000 706 8009 Ruskeasanta 2 052 000 440 80010 Koivuhaka 1 732 800 121 60011 Viinikkala, Osumakuja 2 576 400 965 20012 Tuupakka 2 766 400 1 155 20013 Viinikkala, Tikkurilantie 3 108 400 1 497 20014 Viinikanmetsä 3 838 000 2 226 80015 Lavanko, Myllykyläntie 3 952 000 2 340 80016 Vehkala 4 088 800 2 477 60018 Kivikko 2 462 400 851 20016 (29)

Vuotuisten siirtoajokustannusten erotus (€/v)Kuva 17. Eri vaihtoehtojen vuotuisten siirtoajokustannusten erotus verrattuna nykyiseen Hakunilanvarikkoon.Karkean laskennan perusteella edullisimmat paikat ovat Hakkilan alueella Koivukylänväylän jaLahdenväylän liittymän ympäristössä. Tällä alueella vuotuiset varikkoajoista aiheutuvat liikennöintikustannuksetovat jopa edullisempia kuin nykyisestä sijaintipaikasta Hakunilasta, koska Koivukylänväylänseutu sijaitsee keskeisemmällä paikalla suhteessa Itä-Vantaan linja-autoliikenteen päätepysäkkeihin.Ympäristön kannalta merkittävää on, että Koivukylänväylän eteläpuoli on Valkealähteen pohjavesialuetta.Polttoaineen tankkauspistettä ei nykyisin sallita sijoitettavaksi pohjavesialueelle. Tämän takiasekä talouden että ympäristön kannalta soveliaimmat paikat ovat Koivukylänväylän pohjoispuolella.Mikäli taas pohjavesialueelle sijoitetaan varikko, on tankkaus järjestettävä muualla tavalla.Koivukylänväylän pohjoispuolella maankäytön kannalta paras paikka on yleiskaavaluonnoksen mukainenalue Kuninkaanmäessä, koska tällöin Päiväkummun puoleisesta osasta on muodostettavissayhtenäinen logistiikka-alue. Päiväkummun puoleisen alueen käyttöönotto edellyttää lisäksi mittavialouhintatöitä. Toistaiseksi alue on metsätalouskäytössä, vaikkakin on asemakaavoitettu teollisuusalueeksi.17 (29)

Kuva 18. Hakkilan alueen vaihtoehdot ja virastokartta.Kuva 19. Hakkilan alueen vaihtoehdot ja Valkealähteen pohjavesialue.18 (29)

Kuva 20. Hakkilan alueen vaihtoehdot ja asemakaavatilanne.Kuva 21. Hakkilan alueen vaihtoehdot ja yleiskaavaluonnos.19 (29)

Kuva 22. Edullisimpien vaihtoehtojen vuotuisten siirtoajokustannusten erotus verrattuna nykyiseenHakunilan varikon vuotuisiin siirtoajokustannuksiin.7 Yleiskaavaehdotuksen valmistelu - asukastilaisuus ja varikkokeskusteluYleiskaavaluonnos on perustunut kahden linja-autovarikon järjestelmään. Yleiskaavaehdotus on laadittuyleiskaavatoimikunnan ohjauksessa tämän periaatteen pohjalta.YTV:n laskelmien tuloksia esiteltiin yleiskaavaehdotuksen valmisteluun liittyvässä asukastilaisuudessaItä-Hakkilan koululla 20.11.2006. Tilaisuudessa esitettiin lukuisia Kuninkaanmäen paikkaankohdistuneita vastustavia mielipiteitä. Perusteet ovat olleet samat kuin yleiskaavaluonnoksesta saaduissamielipiteissä.Asukastilaisuudessa ja sen jälkeisessä keskustelussa on esitetty kahden varikon sijasta myös kolmenvarikon järjestelmää: yksi Länsi-Vantaalla, toinen Keski-Vantaalla ja kolmas Itä-Vantaalla. Perusteenaon mainittu, että silloin varikot olisivat lähempänä tarvetta ja niiden koko jäisi pienemmäksi jaettä tehokkuus kasvaisi lyhyiden siirtoajokustannusten vuoksi. Lisäksi todettiin, että kahden varikonjärjestelmä ei ota riittävästi huomioon voimakkaasti kasvavaa Keski-Vantaata. Länsi-Vantaan varikkoolisi tällöin nykyisessä paikassaan Tuupakassa ja Keski-Vantaan varikko lentoaseman ja Tikkurilanvälissä.Kolmen varikon järjestelmän perusteluina on todettu myös, että Itä-Vantaa on hajanainen, alue onlaaja, ja sieltä voi hakea erilaisilla painotuksilla paikkaa. Kahden varikon strategiaa on pidetty huo-20 (29)

nona vaihtoehtona. Ongelmina on pidetty pitkiä siirtomatkoja, isoja varikkoja, useiden liikennöitsijöidentoimiminen samalla varikolla, varikoiden tulevaisuus (laajenemiset, supistukset), kilpailuttaminenjne.Vastauksena voidaan todeta, että kolmen varikon ongelmana on vaara, että yksittäiset varikot jäävättoiminnallisesti liian pieneksi, jolloin harvoin tarvittavien erikoislaitteiden (erikoiskorjaukset ja maalaamo)investoinnit eivät maksa itseään takaisin. Kilpailuttamisen tuloksena liikennöitsijä joutuisijakamaan varikkotoimintojaan useisiin suhteellisen lähellä oleviin pisteisiin. Mm. tämän takia kahdenvarikon järjestelmää on pidetty parempana. Iso varikko on myös jaettavissa useammankin liikennöitsijänkanssa, jolloin erikoislaitteet voivat olla yhteiskäytössä.Länsi-Vantaan varikko on tarkoitus siirtää myöhemmin Tuupakasta Vehkalaan, joka on toiminnallisestikeskeisemmällä paikalla Länsi-Vantaan linja-autoliikenteen kannalta. Myyrmäen, Martinlaakson,Pähkinärinteen asutus on eteläpuolella ja kasvavan Kivistön ja Seutulan asutus pohjoispuolella.Kivistöstä muodostuu useiden Seutulan suunnan linja-autoreittien eteläinen pääteasema.Keski-Vantaalle päättyvien linja-autoreittien ja liikenteen määrää vähentää tulevaisuudessa Kehäradankäyttöönotto. Tikkurilasta ja Myyrmäestä ei ole enää tarpeen ajaa suoria reittejä lentoasemalle.Ylästön, Pakkalan ja Tammiston asutus ja Kehä III:n varren työpaikat tarvitsevat tosin omat linjansaniin Myyrmäen kuin Tikkurilan suuntaankin. Seudullinen liikenne hoidetaan jatkossa pitkälti tukeutuenKehärataan Kehä III:n pohjoispuolella. Siis vaikka Keski-Vantaan asutus kasvaa vielä muutamiavuosia ennenkuin Pakkala ja Tammiston ovat valmiita, niin Keski-Vantaalle päättyvän linjaautoliikenteenennustetaan pienenevän huomattavasti, kun Kehärata otetaan käyttöön.YTV:n laskelmat osoittivat, että taloudellisesti edullisin alue varikolle Itä-Vantaalla on Koivukylänväylänja Lahdenväylän ympäristö. YTV:n selvityksessä on tältä alueelta selvitetty viiden eri varikkovaihtoehdonsiirtoajokustannukset. Tulosten mukaan merkittäviä taloudellisia eroja eri vaihtoehtojenvälillä ei esiintynyt. Kaikki Koivukylänväylän ja Lahdenväylän ympäristön kohteet olivat edullisempiakuin nykyinen paikka Kaskelassa. Lopullisen varikon sijainnin ratkaisevatkin muut tekijätkuin taloudelliset seikat kuten ympäristö- ja pohjavesiolosuhteet ja alueen muut maankäyttöratkaisut.Yleiskaavatoimikunta päätti 15.11.2006, että yleiskaavaehdotus valmistellaan siten, että Itä-Vantaanlinja-autovarikon paikka säilyy edelleen yleiskaavaluonnoksessa osoitetussa paikassa Lahdenväylänja Lahdentien välissä Koivukylänväylän pohjoispuolella. Yleiskaavatoimikunnan hyväksyessäänomalta osaltaan yleiskaavaehdotuksen 8.2.2007 linja-autovarikon paikkaa ei päätetty muuttaa.8 Pohjavesiselvitys ja kahden vaihtoehdon vertailuEnnen kaupunkisuunnittelulautakunnan yleiskaavaehdotuksen nähtävillepanokäsittelyä YTV:n laskelmienpohjalta on tutkittu tarkemmin kahta vaihtoehtoista aluetta linja-autovarikolle: yleiskaavaluonnoksenmukaista Kuninkaanmäkeä ja Vanhan Porvoontien länsipuolella oleva Rusokalliontienaluetta. Näistä paikoista on laadittu pohjavesiselvitys 8 , jossa on arvioitu varikkotoiminnan vaikutuksiapohjaveteen ja jossa on esitetty toimenpidesuositukset mahdollisten haitallisten pohjavesivaikutustenehkäisemiseksi. Pohjavesiselvitys on perustunut aikaisimpiin tutkimusaineistoihin, maastotarkasteluunja lähdekartoitukseen. Pohjavesiselvityksen yhteydessä ei ole otettu kairausnäytteitä.8 Ramboll Finland Oy (2007b)21 (29)

21Kuva 23. Pohja- ja pintavesiolosuhteita on selvitetty tarkemmin Vanhan Porvoontien varrella olevassaRusokalliontien kohteessa (1) sekä yleiskaavaluonnoksen mukaisella alueella Kuninkaanmäessä(2). Pohjalla kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.2.2007 käsittelyssä ollut yleiskaavaehdotus.Kuva 24. Rusokalliontien kohde (1) jayleiskaavaluonnoksen mukainen kohdeKuninkaanmäessä (2) opaskartalla.2122 (29)

Kuva 25. Yllä Rusokalliontien kohde ja Kuninkaanmäenkohde maaperäkartalla (pintamaalaji).Kahden vaihtoehdon pohjavesiselvityksen tulokset ja muut keskeiset lähtötiedot on koottu seuraavallasivulla alkavaan taulukkoon.Pohjavesiselvityksen perusteella ei vielä voi tehdä päätöstä kumpi alue on edullisempi linjaautovarikolleja miten mm. tankkauksen aiheuttamat riskit pohjavesialueella olisi riittävissä poistettavissa.9 YleiskaavaehdotusKaupunkisuunnittelulautakunta totesi 14.2.2007 päättäessään esittää kaupunginhallitukselle yleiskaavaehdotuksenasettamista nähtäville, että Itä-Vantaan linja-autovarikon paikka ei ole vielä ratkaistavissa.Yleiskaava mahdollistaa varikon sijoittamisen Kuninkaanmäkeen yhdyskuntateknisenhuollon alueelle (ET) ja Hakkilan työpaikka-alueelle ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuus-toimintojenalueelle (TT). Varikon lopullinen paikka selviää tarkempien tutkimusten pohjalta.Kaupunginhallitus ei tältä osin muuttanut päätöstä 19.3.2007 päättäessään asettaa yleiskaavaehdotuksennähtäville.Koska pohjaveden virtaukset ovat etenkin Rusokalliontiellä erittäin paikallisia, keväällä 2007 ontarkoitus selvittää tarkemmin pohja- ja pintavesiolosuhteita mm. kairausnäyttein. Lisäksi on tarpeenselvittää alueiden maapohjan tasausmahdollisuuksia, vesihuollon järjestämismahdollisuuksia ja varikkotoimintojensijoittumista kummallakin alueella. Lisäksi ennen päätöksentekoa olisi hyvä selvittääKuninkaanmäen vaihtoehdossa poistuvan pintavaluman Kuusijärveen korvaaminen etelästä syöttövedellä,vaikka tarve muulta johdettuun veteen voisi olla Kuusijärvelle. muutenkin tarpeen.23 (29)

MaankäyttöjaasutusLiikennemäärätAlue on asumiselle ja virkistykselle soveltumatontaliikennemelualuetta.Varikon liikenne ei ohjaudu asuntoalueille, vaansuoraan päätielle, Lahdentielle, ja siitä edelleen alueenmuille pääteille.Kuninkaanmäen alue liittyy luontevasti Hakkilantyöpaikka-aluekokonaisuuteen. Lähin asutus on yli200 metrin päässä metsäisen mäen takana Lahdentienitäpuolella, asuinalueelta ei ole näköyhteyttä varikolle.Varikon ja asuinalueen välinen mäki suojaa asuinaluettamelulta ja päästöiltä. Linja-autovarikko ei estäKuusijärven käyttämistä edelleen ulkoilualueena.Varikon tuottamat liikennemäärät ovat pienet verrattunaLahdentien nykyiseen liikennemäärään. LahdentielläKuusijärven kohdalla kulkee nykyisin aamun jaillan huipputuntien aikana noin 650 autoa tunnissa 9 ,mikä merkitsee noin 6500 autoa vuorokaudessa.Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn liikenneennusteenmukaan vuonna 2030 liikennemäärät ovatnykyisellä tieverkolla (eli uusia pääteitä ei rakennettaisi)noin 1500 autoa tunnissa aamun ja illan huipputuntienaikaan, mikä merkitsee 15000 autoa vuorokaudessa.Vastaavasti vuonna 2030 liikennemäärätovat yleiskaavaehdotuksen mukaisella tieverkolla(uudet päätiet ja kadut rakennetaan) noin 1000 autoatunnissa aamun ja illan huipputuntien aikaan, mikämerkitsee 10000 autoa vuorokaudessa. Linjaautovarikonollessa enimmäiskapasiteetissaan varikoltalähtee tai palaa arviolta noin 600 linja-autoavuorokaudessa, mikäli puolet linja-autoista palaavarikolle aamuajojen jälkeen. Linja-autoliikennevarikolta päätepysäkeille ajoittuu aamun ja illanruuhkatuntien ulkopuolelle.Taulukko 4. Kuninkaanmäen ja Rusokalliontie vaihtoehtojen vertailu (viisisivuinen taulukko).Kohde Kuninkaanmäki RusokalliontieSijainti Yleiskaavaluonnoksessa esitetty Kuninkaanmäenvarikkoalue sijaitsee logistisesti edullisella paikallaLahdenväylän liittymän luona keskellä Itä-Vantaata.Rusokalliontie varikkoalue sijaitsee myös logistisestiedullisella paikalla Hakkilan työpaikka-alueella VanhanPorvoontien varrella lähellä Lahdenväylän liittymääkeskellä Itä-Vantaata.Alue on keskellä teollisuusaluetta, joka aiheuttaapaljon raskasta liikennettä.Varikon liikenne ei ohjaudu asuntoalueille, vaanVanhan Porvoontien kautta joko pohjoiseen Koivukylänväylälleja edelleen Lahdenväylälle tai eteläänJokiniementielle tai Kehä III:lle.Rusokalliontien alue on osa Hakkilan työpaikkaaluetta.Lähin yksittäinen asuinrakennus RusokallionpolullaHanabölen peltoalueen itäreunalla 200metriä varikosta länteen. Lähin asuntoalue on Kuninkaanmäessä900 metriä varikosta itään.Varikon aiheuttama liikennemäärä on vähäinen verrattunaVanhan Porvoontien nykyiseen liikennemäärään.Vanhalla Porvoontiellä Rusokalliontien kohdallakulkee nykyisin aamun ja illan huipputuntien aikananoin 1270 autoa tunnissa 10 , mikä merkitsee noin12700 autoa vuorokaudessa. Yleiskaavatyön yhteydessätehdyn liikenne-ennusteen mukaan vuonna2030 liikennemäärät ovat nykyisellä tieverkolla (eliuusia pääteitä ei rakennettaisi) noin 1600 autoa tunnissaaamun ja illan huipputuntien aikaan, mikä merkitsee16000 autoa vuorokaudessa. Vastaavastivuonna 2030 liikennemäärät ovat yleiskaavaehdotuksenmukaisella tieverkolla (uudet päätiet ja kadutrakennetaan) noin 2100 autoa tunnissa aamun ja illanhuipputuntien aikaan, mikä merkitsee 21000 autoavuorokaudessa. Linja-autovarikon ollessa enimmäiskapasiteetissaanvarikolta lähtee tai palaa arvioltanoin 600 linja-autoa vuorokaudessa, mikäli puoletlinja-autoista palaa varikolle aamuajojen jälkeen.Linja-autoliikenne varikolta päätepysäkeille ajoittuuaamun ja illan ruuhkatuntien ulkopuolelle.LuonnonjamaisemansuojeluAlue ei ole luonnonsuojelun kannalta tai maisemallisestiarvokasta, eikä se liity toiminnallisesti Kuusijärvenulkoilualueeseen.Rusokalliontien alue ei ole luonnonsuojelun kannaltatai maisemallisesti arvokasta.9 Strafica Oy (2005)10 Strafica Oy (2005)24 (29)

Kohde Kuninkaanmäki RusokalliontiePintavesiolosuhteetPintavesivaikutustenarviointiKuninkaanmäen varikkoalue sijoittuu Kuusijärven lähivalumaalueellealle 0,5 km etäisyydelle Kuusijärvestä, joka on ympäristöineensuosittu virkistysalue ja Vantaan tärkein uimaranta. Kuusijärvikuuluu Krapuojan valuma-alueeseen (81.048), järven valuma-alueon pieni, noin 73 ha. Valuma-alueella on Lahdenväylä ja Lahdentie.Idässä ja etelässä järvi rajoittuu kalliomäkiin. Valuma-alueeneteläosassa on jonkin verran asutusta. Muilta osin valuma-alue onsekametsää. Järven lasku-uomana on koilliskulmasta laskeva puro.11Kuusijärven mataluudesta johtuen sen tilavuus on pieni, muttaviipymä on lähes vuosi. Läpivirtauksen puuttumisesta johtuen järveentuleva aines jää pääosaksi järveen, minkä seurauksena onjärven mataloituminen. Järven mataluude 12 n vuoksi myös hajotustoimintavesipatsaassa on vähäistä.Kuusijärvi on rehevöitynyt, mikä on osittain seurausta ulkopuolisestakuormituksesta ja osittain veden huonosta vaihtuvuudesta jasen aiheuttamasta sedimentoitumisesta. Järven korkeahko kemiallinenhapenkulutus johtuu pohjasedimentin korkeasta humusainepitoisuudesta.Järven sähkönjohtavuus on koholla, mikä voi johtuaosittain läheisten teiden vaikutuksesta. Kuusijärven uimarannanveden laatu on täyttänyt pääosin uimaveden laatuvaatimukset. 13Varikon aiheuttama päästöriski Kuusijärveen muodostuu kemikaalienja polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä. Hallissa tapahtuvastatoiminnasta ei arvioida aiheutuvan pintavesivaikutuksia, joshallin huolto- ja korjaustila sekä maalauspaikka yhdistetään viemäriverkostoon.Linja-autojen pysäköinnin ei katsota merkittävästivaarantavan Kuusijärven veden laatua. 15Poikkeustilanteissa varikkoalueelta voi päästä esim. polttoainevuodonseurauksena hiilivetyjä maaperään tai läheiseen Kuusijärveenlaskevaan avo-ojaan. Päästöjen haitallisuus riippuu oleellisestipäästön määrästä ja kemikaalin haitallisuudesta. Vaikutukset voivatolla mm. rantojen likaantuminen, virkistysarvon väheneminen japieniä kalakuolemia. Esimerkiksi diesel ja polttoöljy ovat myrkyllisiävesieliöille ja voivat aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksiavesiympäristössä. 16Varikkoalueen pinta-ala (noin 5 ha) on noin 7 % järven koko valuma-alueesta(noin 73 ha). Varikkoalueen valuman vuosikeskiarvoon järven tilavuudesta noin 15 %. Jos varikkoalue päällystettäisiinja valumavedet johdettaisiin Kuusijärven valuma-alueen ulkopuolelle,järven viipymä kasvaisi nykyisestä vuodesta noin kaksi kuukautta,mikä heikentäisi jo nyt pitkän viipymän kuormittamaa järveä.Jos varikkoalueen pintavedet johdetaan Kuusijärveen, voivatvalumavesien sisältämät mahdolliset haitta-aineet olla vaaranaKuusijärven veden laadulle ja sen virkistyskäyttöarvolle, muttaoikein toteutettujen suojausten avulla pintavesivaikutuksien arvioidaanjäävän vähäisiksi. 17Alueen pintavedet virtaavat pääosinluoteeseen Hanabölen pellolle ja edelleenKeravanjokeen. Varikkoalue onsuurimmaksi osaksi kalliota. Alueenitäreunassa pintavedet saattavat laskeaKaaripuiston kautta KolohonkaanRåmossenin suolle. 1411 Ramboll Finland Oy (2007b).12 Ramboll Finland Oy (2007b).13 Ramboll Finland Oy (2007b).14 Ramboll Finland Oy (2007b).15 Ramboll Finland Oy (2007b).16 Ramboll Finland Oy (2007b).17 Ramboll Finland Oy (2007b).25 (29)

Kohde Kuninkaanmäki RusokalliontieMaaperä-japohjavesiolosuhteetYmpäristön kannalta merkittävää on, ettäKoivukylänväylän pohjoispuoli ei ole Valkealähteenpohjavesialuetta. Varikko sijoittuumoreenipeitteisten kallioselänteidenpäälle sekä näiden väliseen painanteeseen,jossa maaperä on pintaosastaan turvetta.Alueella muodostuvan pohjaveden määrä onhyvin vähäinen, koska alue on kallioaluetta,jossa pintamaakerroksen paksuus on hyvinohut. Pohjavettä esiintyy kalliosyvänteissä,joissa maapeitteen paksuus on suurempi.Pohjaveden virtaus suuntautuu varikkoalueeltakalliopinnan ohjaamana pääasiassapohjoiseen kohti Kuusijärveä. Alueella ei olemerkitystä yhdyskunnan vedenhankinnankannalta. Varikkoalueen itäpuolen asuinalueellaon yksityiskaivoja, jotka sijaitsevatpohjaveden virtaukseen nähden varikkoalueenyläpuolella. 18Ympäristön kannalta merkittävää on, että Rusokalliontie onValkealähteen pohjavesialuetta, joka on Vantaan tärkeinpohjavesialue. Varikkoalue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueenreunalla. Maankäytön kannalta tämä asettaa rajoituksia,minkälaista toimintaa alueella on mahdollista harjoittaa.Ongelmallisimpia toimintoja ovat tankkaus ja erilaistenkemikaalien käsittely linja-autoja huollettaessa, korjattaessaja maalattaessa. Tämän takia näitä pohjavedelle riskialttiitatoimenpiteitä ei enää nykyään sallita sijoittuapohjavesialueelle. 19Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,14 km 2 , josta pohjavedenmuodostumisaluetta on 2,83 km 2 . Pohjavesialueellasijaitsevat Valkealähteen vedenottamo ja Grönbergin varavedenottamo.Valkealähteen vedenottamo sijaitsee linjaautovarikonlounaispuolella noin 800 metrin päässä. Pohjavesialueenmerkittävimmät pohjaveden muodostumisalueetovat Hakkilanharju ja Hiekkaharju. Linja-autovarikko sijoittuuHakkilanharjun hiekkamuodostumalle. Valkealähteenvedenottamo sijaitsee savipeitteisessä Keravajokilaaksossa,lähellä joen rantaa. Pohjaveden päävirtaussuunnat suuntautuvatmuodostuman keskustaa ja Valkealähteen vedenottamoakohti. Joen itäpuolella Hakkilan alueella on runsaasti pohjavedenpinnanyläpuolella nousevia kalliokynnyksiä, jotkaohjaavat pohjaveden virtausta. 20Linja-autovarikko sijoittuu suurelta osin kallioselänteen(Brunaberget) päälle ja siten vettä johtavien maakerrosten javarsinaisen pohjavesivyöhykkeen paksuus on hyvin ohut.Pohjaveden virtaus suuntautuu varikkoalueen pohjoisreunaltakohti luodetta ja pohjoista. Varikon itäreunalta pohjavedenvirtaus suuntautuu mahdollisesti kaakon suuntaan, pohjavedenpurkautumista tapahtuu Lahdenväylän kevyen liikenteenalikulun kohdalla. Varikon länsi- ja eteläsivut rajoittuvatkallioon. Kalliot ohjaavat pohjaveden virtausta siten, ettäpohjaveden virtaus ei suuntaudu varikkoalueelta etelään Valkealähteenvedenottamon valuma-alueelle. 2118 Ramboll Finland Oy (2007b)19 Ramboll Finland Oy (2007b).20 Ramboll Finland Oy (2007b)21 Ramboll Finland Oy (2007b)26 (29)

Kohde Kuninkaanmäki RusokalliontiePohjavesivaikutustenarviointiKuninkaanmäen alueella ei ole merkitystäyhdyskunnan vedenhankinnankannalta. Pohjaveden virtaussuunnassa varikonalapuolella (pohjoispuolella) ei olemyöskään yksityisiä kaivoja. Varikkoalueensijoittaminen ei siten uhkaa alueen vedenhankintaa.Alueella muodostuu luontaisestivähän pohjavettä, eikä varikkoalueen päällystäminenmerkittävästi vähennä alueellamuodostuvan pohjaveden määrää. 22Kuninkaanmäen - Kuusijärven läheisyyteensijoittuu entuudestaan pohjaveden ja pintavedenlaatua uhkaavia riskitoimintoja (Lahdenväylänja Lahdentie), jotka voivat vaikuttaahaitallisesti alueen pinta- ja pohjavesienlaatuun. Tieliikenteen ja linja-autovarikonvaikutukset pinta- ja pohjavesissä voivatilmetä mm. kohonneina kloridin ja mineraaliöljyjenpitoisuuksina sekä kohonneinasähkönjohtavuusarvoina. 23Varikkoalueen päällystäminen ei vaikuta juurikaan alueellamuodostuvan pohjaveden määrään, koska muodostuva pohjavesimääräon jo entuudestaan vähäinen Varikkotoiminalle voiolla vaikutusta pohjaveden laatuun. Tämä voi ilmetä mm.kohonneina mineraaliöljypitoisuuksina alueen pohjavedessä.24Varikon mahdolliset vaikutukset Valkealähteen vedenottamonveden laatuun ovat kuitenkin epätodennäköisiä, koskapohjaveden virtaus ei suuntaudu Valkealähteen vedenottamonitäiselle valuma-alueelle, jossa esiintyy hyvin vettä johtaviamaakerroksia. Varikkoalueen pohjoisreunalla, jossa pohjavedenvirtaus suuntautuu kohti Keravanjokilaaksoa, maaperä onmoreenia ja pohjaveden virtausolosuhteet ovat siten heikommat.Haitta-aineiden kulkeutuminen on hitaampaa ja tällöinmahdollisen vahingon sattuessa puhdistustoimenpiteille jääenemmän aikaa haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseksiKeravanjokilaakson vettä johtaviin kerroksiin. Riski pohjavedenpilaantumisesta liittyy lähinnä mahdollisiin onnettomuustilanteisiintai huolimattomuuteen polttoaineiden tai kemikaalienkäsittelyssä ja varastoinnissa. 25SuunnittelutilanneAlue on yleiskaavassa 1992 osoitettu erityistoimintojentyöpaikka-alueeksi (TE), jokasallii mm. varikkotoiminnan. Yleiskaavaehdotusrajaa erityistoimintojen työpaikat yhdyskuntatekniseenhuoltoon (ET) kuten linjaautovarikkoihin.Varikon itäpuolella ei ole tiedossa pohjaveden käyttökohteita,joihin varikkotoiminta voisi vaikuttaa haitallisesti. Varikkotoiminnanpohjavesivaikutusarvioiden täsmentämiseksi tulisisuunnittelukohteessa suorittaa tarkentavia maaperä- ja jatkotutkimuksia.Kohteen pohjarakennussuunnitelmia ei ole vielälaadittu. Mahdollisella kalliolouhinnalla voi olla vaikutuksiapaikallisiin pohjaveden virtausolosuhteisiin. 26Alue on yleiskaavassa 1992 osoitettu erityistoimintojen työpaikka-alueeksi(TE), joka sallii mm. varikkotoiminnan.Yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu ympäristövaikutuksiltaanmerkittävien teollisuustoimintojen alueeksi (TT).Kaavamääräyksessä todetaan, että alueella varataan mm sellaisellevarikkotoiminnoille, joilta ei voida toiminnan aiheuttamanympäristöhaittojen vuoksi sijoittaa muille työpaikkaalueille.Yleiskaavaehdotus ei siten sinänsä estä varikon sijoittamistaRusokalliontielle.Varikkotoimintojen tarkemmastasijoittamisesta päätetään asemakaavan,rakennusluvan ja ympäristöluvan yhteydessä.Varikkotoimintojen tarkemmasta sijoittamisesta päätetäänasemakaavan, rakennusluvan ja ympäristöluvan yhteydessä.22 Ramboll Finland Oy (2007b).23 Ramboll Finland Oy (2007b).24 Ramboll Finland Oy (2007b).25 Ramboll Finland Oy (2007b).26 Ramboll Finland Oy (2007b).27 (29)

Kohde Kuninkaanmäki RusokalliontiePohja-Kuninkaanmäen suunnitellun linjaautovarikonmahdollisten haitallistenvesi-vaikutusten estämiseksi varikkoalueselvi-tyksen teellä.päällystetään vesitiiviillä asfalttipäällys-toimenpidesuosituksetPiha-alueen hulevesien ohjaaminenKuusijärveen tulee suunnitella alueenjatkosuunnittelun yhteydessä. Alue onkallioista moreenimaastoa, minkä vuoksihulevesien imeyttämismahdollisuudetmaaperään ovat heikot. Muita mahdollisiaratkaisuja pintavesien johtamisessaovat mm. tasausaltaan sekä öljynerotuskaivojenhyödyntäminen.Kuusijärveen johdettavan veden laatuaseurataan säännöllisin väliajoin otettavinnäyttein.Varikkohallin vedet tulee ohjata öljynerotuskaivonkautta jätevesiviemäriin.Kemikaalien käsittelyn ja varastoinninsekä polttoaineen jakelun osalta noudatetaansoveltuvin osin Rusokalliontielleesitettyjä ohjeita ja suosituksia. Niitäsovellettaessa on otettava huomioon,että Kuninkaanmäen alue ei sijaitsepohjavesialueella. 27Jos linja-autovarikko sijoitetaan Hakkilaan, pohjaveteen mahdollisestikohdistuvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi esitetäänkäytettäväksi seuraavia rakenteellisia suojausmenetelmiä.Pysäköintialue päällystetään vesitiiviillä materiaalilla. Riittävävesitiiviys saavutetaan asfalttipäällysteellä, jonka vedenläpäisevyyson 1x10-9 m/s tai pienempi. Asfaltin tiiviysvaatimustentoteutumista tulee valvoa rakennusvaiheessa.Pysäköintialueen sadevedet tulee kerätä sadevesikaivoihin, joistane ohjataan pohjavesialueen ulkopuolelle. Tällä ehkäistään mahdollinenkohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän pintavedenimeytyminen pohjavesialueelle.Sadevesiviemäröinnissä tulee käyttää kestävää materiaalia (muovi,PVC), putkistot varustetaan öljyn ja liuottimien kestävillätiivisteillä.Varikkohallin lattian on oltava tiivis ja käytettäviä kemikaalejakestävä.Varikkohallin vedet tulee ohjata öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin.Kemikaalit tulee säilyttää niin, että ne eivät pääse jätevesiviemäriin.Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä siten, että mahdollisissavuototilanteissa kemikaalien valuminen maaperään ja joutuminenedelleen pohja- tai pintaveteen on estetty. Tämä voidaantoteuttaa allastamalla kemikaalien säilytyspaikat. Allastuksetrakennetaan ns. kaksoispidätyksen periaatteella.Myös kemikaalien käsittelytilat/-alueet allastetaan.Altaisiin sekä käsittely- ja varastotiloihin kerääntyneet vedet johdetaanviemäriin tai tarvittaessa jatkokäsittelyyn.Linja-autovarikon polttoaineen jakelupisteen sijainti tulisi määritelläkalliopinnan topografian tarkemman selvityksen sekä kohteenalustavan pohjarakennussuunnitelman laatimisen jälkeen,jotta jakelupiste voitaisiin sijoittaa pohjaveden suojelun kannaltaedullisimpaan kohtaan.Polttoaineen jakelupisteen polttonestesäiliö/-säiliöt sijoitetaanmaanpäälle päällystetylle ja tiivistetylle alueelle. Säiliöiden tuleeolla vuodonilmaisujärjestelmällä varustettujakaksoisvaippasäiliöitä. Säiliön täyttöpaikka varustetaan ylivuodonestolaitteella.Jakelu- ja täyttöalueen pintavedet johdetaan öljynerotuskaivonkautta viemäriin.Sekä palavien nesteiden varastoinnin että jakeluaseman rakentamisenosalta on huomioitava annetut määräykset ja standardit(mm. KTM:n päätös 415/1998). 2827 Ramboll Finland Oy (2007b).28 Ramboll Finland Oy (2007b).28 (29)

LähdeluetteloLähteet, joihin muistiossa viitataanRamboll Finland Oy (2007a). Vantaan yleiskaavan meluselvitys. Vantaan kaupunki.Ramboll Finland Oy (2007b). Yleiskaavan tarkistustyön pohjavesiselvitykset. Vantaan kaupunki.12.2.2007.Route 96 Consulting Oy (1999). Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot. Selvitys linja-autovarikkojennykytilanteesta ja tulevaisuuden tarpeesta. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. PSJ B1999:6.Sito Oy (2005). Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaYTV. PSJ B2005:9.Strafica Oy (2005). Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennusteet. Vantaan kaupunki 26.9.2005.Vantaan kaupunki (2002). Yhdyskuntatekniikka - lähtökohdat ja alustavat tavoitteet. Vantaan kaupunki,kaupunkisuunnitteluyksikkö 16.12.2002.Vantaan kaupunki (2004). Teknisen huollon aluevaraustarpeet. Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu10.5.2004. YK0007.29 (29)