kouluhelsinki3page21.. - Nikkemedia.fi

nikkemedia.fi

kouluhelsinki3page21.. - Nikkemedia.fi

32008Teemana sisäilmalokakuu 2008KouluHelsinki – SkolHelsingforshelsingin kaupungin opetusviraston henkilöstölehti.ilmestyy neljä kertaa vuodessa. verkkolehtilöytyy opetusviraston internet-sivuilta:www.edu.hel.fin JulkaisijaHelsingin kaupungin opetusvirastoPostiosoite: pl 3000, 00099 helsingin kaupunkiKäyntiosoite: hämeentie 11 a, helsinki 53Puhelin (09) 310 8600Faksi (09) 310 87069n Päätoimittajaraili tanhuanpää, puh. (09) 310 86239,paatoimittaja@edu.hel.fin Toimitusneuvostoinari salonen, liisa huovinen, leila lehto,aulikki kalalahti, liisa kotimäki, hanneleMäättä, christer sundqvist, aune lehtola japaula nuutinen.n Kannen kuvasvenska normallyceum.kuva: hannes victorzonn Ulkoasu ja taittoolli turunen | tovia Design oyn Painatus uusimaa oyn issn 07859686Anna palautetta!Mitä mieltä olet lehdestämme? palaute on tervetullutta!laita sähköpostia osoitteeseen:paatoimittaja@edu.hel.fisivuilla 4–9● Markku Viinikka ympäristökeskuksesta,Pekka Hapuoja kiinteistöviraston tilakeskuksestasekä Susanna Sarvanto ja KaarloKontro opetusvirastosta korostavat eri toimijoidenyhteistyötä.● remonttikoulussa rehtorin ja kouluisännäntiimityö takaa arjen sujuvuuden. AnneliRautiainen ja Timo Särkijärvi kertovat kulosaarentilanteesta.● ”sisäilmaoppisopimuskoulutuksen” käyneidenrehtorien kolumni sivulla 11.Vuosaaren lukion logistiikka-opetussivulla 10Henkilöstöuutisiasivulla 11Sakarinmäen ja Östersundomin koulutesittäytyvätsivuilla 12–13Skolhelsingforssidorna 13–15Ajankohtaistasivuilla 15–18Tapahtumiasivuilla 19–22Saksittuasivuilla 23.4–9112–1313Paula Sermilä, kehittämisjohtaja, opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskusPalveluverkon uudistaminen etenee yhteistyönäKaupunki elää ja muuttuu.Niinpä myös tarjottavia palveluitatulee uudistaa väestöjamuita muutoksia vastaaviksi.Tilajärjestelyt voivat jokotukea tai estää palvelujen uudistamista.hannes victorzonKaupungin organisaatiossa onollut tapana – uudisrakentamisalueitalukuun ottamatta– että kukin virasto tai laitos suunnitteleeitsenäisesti omat palveluverkkonsaja niiden muutokset. Tällöin palvelutarjonnankokonaisuus ei välttämättätoteudu asuinalueen tai asukkaannäkökulmasta laadukkaasti. Kaikkienkannalta on edullista, että kaupungintilat ovat joustavasti kuntalaisten käytettävissävuodenajasta ja vuorokaudenajastariippumatta.Kaupunginhallitus on 25.2.2008 kehottanutvirastoja jatkamaan palvelujenvaihtoehtojen kartoittamista ja palveluverkkojentarkistamista asiakasrakenteenmuutoksia vastaavaksi.Lisäksi kaupunginosien asukaslähtöistätoimintaa tulee kehittää hallintokuntien,kolmannen sektorin ja yritystenkumppanuutena. Palvelujen järjestämisessäkehitetään erityisesti ennaltaehkäisevänja varhaisen tuen toimintatapoja.Lasten ja nuorten hyvinvoinninturvaamiseksi parannetaantoimenpiteiden vaikuttavuuttayhteistyössä muiden hallintokuntienkanssa.Kouluja tarkastellaanasukkaille tarkoitettuina tiloinaPäättäessään kouluverkon uudistamisenperiaatteista opetuslautakunta kehotti15.4.2008 opetusvirastoa valmistelemaanehdotuksia yhdessä muidenpalveluntuottajien kanssa.Vuodesta 2009 lähtien palveluverkkoakäsitellään vuosittain opetuslautakunnassa.Ehdotusten tulee edistäämonialaista yhteistoimintaa sekä korostaaasukaslähtöisyyttä ja osallisuutta.Samalla tulee etsiä uusia muotojahallintokuntien yhteistyölle koulurakennuksissa.Kouluja tulee tarkastellakaikille asukkaille tarkoitettuinatiloina: Turvallisina, innostavina,viihtyisinä oppimis- ja toimintaympäristöinä.Uudistustyötä ollaan käynnistämässäopetusvirastossa. Mukaan ovat tulossaainakin sosiaalivirasto, terveysvirasto,nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto,työväenopistot, kaupunginkirjasto,kaupunginorkesteri, tietokeskus jatilakeskus. Lisäksi yhteistyötä tullaantekemään Helsingin kaupunginosayhdistystenliiton, Helkan kanssa. n320083


Tiina SandbergHyvä sisäilma on työsuojeluasiaHomeongelma, yksityiset ja julkiset ’hometalot’, ovat julkisuudessasäännöllisin väliajoin. Viime vuonna mediassa isoa huomiotasaivat Laajasalon ala-asteen korjaustyöt, ja oppilaidensiirtäminen Ruoholahteen. Mediamyrskyjen takana on ihan oikeaongelma, joka on paljon monisyisempi kuin pelkkä home.pertti nisonenKaikki sisäilmaongelmat eivätjohdu homeesta. Homeon isoin, vaativin ja vaarallisinongelma, mutta ei suinkaan yleisin.Tavallisesti sisäilman pilaavat tunkkaisuusja liiallinen lämpö.Miksi ongelma näyttää viime vuosinapaisuneen, suorastaan räjähtävänkäsiin?– Koulurakennusten ikä on varmastitärkein tekijä. Vanhat ja keski-ikäisetkoulut ovat tulleet tiensä päähän teknisesti,esimerkiksi koneellinen ilmas-F Markku Viinikka peräänkuuluttaavanhaa välituntikäytäntöä.tointi puuttuu monesta koulusta kokonaan.Samoin viemäröinti, lvi-järjestelmäja sähkösysteemit kaipaavatperuskorjausta, kiinteistöviraston tilakeskuksenkiinteistöpäällikkö PekkaHapuoja kertoo.– Kosteus- ja homeongelmat johtuvatosin myös 60-, 70- ja 80-luvun arkkitehtoonisistaratkaisuista: tasakatoista,räystäiden ja sokkelien puutteesta, ympäristökeskuksenjohtava ympäristötarkastajaMarkku Viinikka jatkaa.Hyvän sisäilman ohjeetNiin Viinikka kuin opettajien työsuojeluvaltuutettuKaarlo Kontro opastavatmielellään kouluja sisäilma-asioissa.Arkipäiväisillä, ’pienillä’ keinoilla saa-432008


pertti nisonenpiirros anssi keränendaan monesti luokat pysymään raikkaana.Koneellisen ilmastoinnin puuteon esimerkiksi selvä ongelma, muttaei toimenpidelistalla kiireellinen. Teknistenkorjausten odotteluun voi mennäuseampi vuosi.– Vaikka ensiapu ei perusongelmaaratkaise, se usein helpottaa ihmistenelämää, Viinikka opastaa.Ensiavuksi hän ehdottaa vanhaa välituntikäytäntöä:koululaiset ulos välituntienajaksi ja luokkaan läpiveto. Tarpeentullen luokkaa voi tuulettaa keskenoppitunninkin.Kontro muistuttaa niin ikään vanhoistahyvistä käytännöistä: pölyt poisja ulkovaatteet eteiseen.– Siivoamisen tasoa on tiputettu 80-luvun ajoista. Usein halvin keino parantaasisäilman laatua olisi siivota koulutvanhanaikaiseen tyyliin huolella.Käydessään kouluilla hän yleensähuomauttaa pölyä keräävistä viherkasveistaja viihtyisyyttä tuovista tekstiileistä.Isoissa kukkaruukuissa voi jopapesiä homesieni, jos oikein huonotuuri on.– Nykykouluissa on lisäksi korkeallahuonosti siivottavia tasoja, ritilöitäja putkistoja, joiden päälle kerääntyypölyä. Arkkitehtien kannattaisi miettiäkoulua siivoamisen kannaltakin.Kontro tietää, että pienten parannustenvaikutusta on vaikea seurata.Toisaalta kun keinot ovat lähes ilmaisia,niitä olisi syytä kokeilla aina ensihätään.– Ihmiset saattavat kokea nämä neuvotsyyllistämiseksi tai luulla, että asiaaei oteta vakavasti kun ratkaisuksi tarjotaanyksinkertaisia ja halpoja keinoja.Näin ei missään tapauksessa ole.Kun omat konstiteivät enää riitäIso tai pieni ongelma, sitä ei etukäteenvoi tietää. Jokainen ilmoitettu ongelmatutkitaan.– Rehtorille, kouluisännälle ja koulunisännöitsijälle tulisi ilmoittaa havaituistaepäkohdista tai ongelmista,Kontro opastaa.Rehtori on koulun esimies, joka vietutkittavan asian eteenpäin kiinteistönkunnosta vastaavalle taholle. Yleensätyösuojeluvaltuutettukin käy tutustumassatilanteeseen.– Me kutsumme paikalle asiantuntijoitatarpeen mukaan: HKR: n kosteusryhmän,työsuojelutarkastajan taiympäristökeskuksen asiantuntijan, hänjatkaa.Arvio alkaa yleensä aistinvaraisesti,haistellaan ja katsellaan mitä näkyy.Homeen haju on jo sinällään riittäväKuka on vastuussa?G Pekka Hapuoja toimii kaupunginyhteisen sisäilmatyöryhmän puheenjohtajana.todiste ongelmista. Myös näkyvät vesivauriotjohtavat aina toimenpiteisiin.Mikäli mitään ilmiselvää ei havaita, otetaannäytteitä materiaaleista, pinnoistaja ilmasta. Mitataan muun muassakosteutta ja mikrobeja.Rehtorilla on työsuojeluvastuu opettajista ja oppilaista. Tilakeskuksellaon vastuu omistamistaan koulurakennuksista. Opetusvirastolla on vastuukoulun toiminnallisuudesta ja toisaalta vuokralaisen velvollisuudetpitää huolta kiinteistöstä ja ilmoittaa epäkohdista mahdollisimman pian.Ympäristökeskus on terveydensuojeluviranomainen, joka tutkii ja valvoosisäilmaa ja voi tarvittaessa kehottaa toimenpiteisiin.Monimutkaiselta kuulostava vastuunjako toimii käytännössä hyvänäyhteistyönä ja selkeänä roolijakona. Havaittuja ongelmia ei suinkaan pallotellapuolelta toiselle, vaan niistä keskustellaan yhdessä ja kukin hoitaaoman tehtävänsä sovitusti.320085


F Susanna Sarvanto toivoo, ettäkoulut muistaisivat ilmoittaa sisäilmaongelmistamyös isännöitsijälle.työterveyshuolto on tietämätön yksittäistenihmisten oireilusta.– Vaikka kävisi yksityisellä lääkärillä,olisi hyvä ilmoittaa ongelmista työterveyshuoltoon.Tämä koskee niin opettajiaja muuta henkilökuntaa kuin oppilaitakin.Kouluisännän ja isännöitsijän on hyväolla mukana tarkastuksissa ja mittauksissa,ovathan he juuri tämän koulunparhaita teknisiä asiantuntijoita.– Toivon että koulut muistaisivat ainailmoittaa sisäilmaongelmista myösisännöitsijälle eikä pelkästään työsuojeluun,opetusviraston tilapalvelupäällikköSusanna Sarvanto kehottaa.Isännöitsijä ja kouluisäntä tuntevatkoulun tekniikan. Sisäilmaongelmasaattaa joskus ratketa ilmastointilaitettasäätämällä tai koneita huoltamalla.Viinikka heittää ilmaan ajatuksen,että opettajia voisi perehdyttää talotekniikanalkeisiin, ihan samalla tavallakuin autokoulussa tutustutaan autontekniikkaan.– Isoja olemassaolevia ongelmia eitällä tavoin ratkaista tietenkään, hänmuistuttaa.Ympäristökeskus toimii terveydensuojeluviranomaisena.Sen tehtäviinkuuluu epäiltyjen terveyshaittojen tutkiminen.Tarvittaessa se voi kehottaatoimenpiteisiin.– Hyvin harvoin joudumme antamaanvirallista korjausmääräystä.Yleensä teemme vankkaa yhteistyötäomistajatahon eli tilapalvelukeskuksenja isännöitsijöiden kanssa, Viinikkajatkaa.Rakenteiden purkamista vaativatutkiminen on aina kiinteistövirastonalaista toimintaa. Mikäli koulun rakenteistalöytyy vikoja tai vaurioita, siirretäänasia hankesuunnitteluun ja korjausrakennusportaaseen.Prosessi vieaikansa, mutta sisäilmaongelmat onpriorisoitu kaupungin korjaushankkeissa.Mikäli koulu on käyttökelvoton,voidaan byrokratian kiemuroitamyös suoristaa.– Kaikki ongelmat tutkitaan heti. Mitäsen jälkeen tapahtuu, riippuu ensisijaisestiongelman luonteesta ja sen jälkeenmonesta muusta tekijästä. Pienetpertti nisonenkorjaukset voidaan hoitaa heti, muttaperiaatteena on, että etsimme ongelmanperimmäisen syyn ennen kuin korjaammemitään, Hapuoja sanoo.Priorisointi tapaus kerrallaanParhaillaan Helsingissä korjataan kolmeakoulurakennusta vakavien sisäilmaongelmienvuoksi: Laajasalon ja Kulosaarenala-asteen kouluja ja Svenskanormallyceumia.Terveysongelmat menevät muidenasioiden edelle, mutta muuten korjaustöidenpriorisointi tehdään tapaus kerrallaan.Sisäilma-asiat ovat poliittisessamyötätuulessa, joten rahaa korjaustöihinon tarjolla. Silti hankkeet kestävät.Syitä on monia. Näistä isoin väistötilaongelma.– Opiskelijat eivät voi siirtyä pihalletai jäädä kotiin. Parakkejen saatavuuson ollut ongelmallista ja niiden pystyttäminenkestää sekin. Tyhjiä väistötilaksisopivia kouluja ei ole. Opetusvirastollaon vastuu oppilaista ja opetuksenjärjestämisestä, Sarvanto luettelee.– Tilakeskuksen suhde opetusvirastoonon periaatteessa normaali vuokranantaja–vuokralainensuhde. Käytännössätoimimme tiiviissä yhteistyössäniin opetusviraston kuin ympäristökeskuksenkinkanssa. Käsittääkseni kaikkiosapuolet ovat tyytyväisiä yhteistyöhön,Hapuoja selvittää.– Haemme erilaisissa asiantuntijakokoonpanoissaparasta yhteistä näkemystä.Kukin tuo oman osaamisensayhteiseen käyttöön, ja yhdessä sovitaanjatkosuunnitelmista, Sarvantokiteyttää.– Olemme oppineet istumaan samanpöydän ääreen ja ymmärtäneetkuinka tärkeää on jakaa tietoa, Hapuojalisää.Kontro muistuttaa jokaisen henkilökohtaisestavastuusta. On tärkeää, ettäkaikki sisäilmaan liittyvät ongelmattulevat kirjatuksi ylös. Yllättävän useinpertti nisonenSisäilmatyöryhmältäon lupa odottaa paljonToimivista suhteista kielii vajaa vuosisitten perustettu kaupungin yhteinensisäilmatyöryhmä. Ryhmään kuuluvatedustajat tilakeskuksesta, kaupunginkolmesta suurimmasta virastosta– sosiaalivirasto, tereysvirasto ja opetusvirasto– työsuojelusta, ympäristökeskuksesta,henkilöstökeskuksesta jaHKR: stä. Hapuoja toimii ryhmän puheenjohtajana.Ryhmä kokoontuu kohtuullisen tiiviistija odotukset ovat isot. Ensimmäisenätavoitteena ryhmällä on ollut rakentaatoimenpidemalli ja tiedotusstrategia.– Keskustelemme kaikesta ajankohtaisestaproblematiikasta, esimerkiksipriorisoinnin periaatteista. Myös sisäinenja ulkoinen viestintä on ollut yksiisoimmista agendoista. Laajasalon tapauksessaviestinnässä oli paljon parannettavaa,Kulosaaren kohdalla olemmeonnistuneet jo paljon paremmin, Hapuojatäsmentää.– Ihmisillä on oikeus saada tietää,mitä koulussa aiotaan tehdä ja mitense vaikuttaa heidän elämäänsä. Turhaapelkoa syntyy siitäkin kun ei tiedetä tosiasioitavaan eletään huhujen ja juorujenvarassa, Kontro lisää.Sarvanto rummuttaa hänkin tiedonkokoamisen ja jakamisen, yleensäkinyhteistyön nimiin.– Yhteinen keskustelu – niin asiantuntijoidenkesken kuin perheiden jaasiantuntijoiden välinenkin – on äärimmäisentärkeää.n632008


32008Tiina SandbergKulosaaren koulun arki sujuuepävarmuudesta huolimattaKulosaaren ala-asteen koulussaodotellaan parakkeja pihalle.Väliaikaisena ratkaisunakoulussa on joka luokassa ilmanpuhdistimet,sokkelin saumoja tiivistettyja pian myös ilmastointikontista puhalletaankäytävälle ’männynraikastailmaa’. Koulu toimii normaalisti ja ilmaon mittauksien mukaan puhdasta.Huolta ja pelkoa on silti ilmassa.Rehtori Anneli Rautiainen katsoo,että asiantuntijoiden mittauksiin onvoitava luottaa. Kesän korjaustöiden japerusteellisen puhdistuksen jälkeen ilmanlaatuon tutkittu ja puhtaaksi todettu.Väliaikaisuus ja epätietoisuus kuitenkinhuolestuttaa häntä. Muuttoaikataulukaanei ole vielä täsmentynyt.– Vaikeinta on ollut sietää keskeneräisyyttäja odottamista. Lähitulevaisuudessahuolettaa eniten muutto jasiihen liittyvät järjestelyt. Oletan ettätyörauha palaa kunhan pääsemmeparakkeihin.Periaatteessa rehtori on tyytyväinenyhteistyöhön opetusviraston ja tilakeskuksenkanssa. Tukea ja ymmärrystäon löytynyt kun on itse ollut tarpeeksimäärätietoinen.– Otin napakasti yhteyttä tilakeskukseenkun henkilökunta alkoi oirehtimaan,vaadin kiirehtimään asioita. Senjälkeen kun ilmanäytteistä löytyi itiöitä,on toimittu niin nopeasti kuin käsittääksenion ollut mahdollista.Nopeus on kuitenkin suhteellista.Kaupungin sisäinen päätöksentekoprosession ollut Rautiaisen ja kouluisäntäTimo Särkijärven mielestä välillätuskallisen hidasta.– Jos olisi lyhyt pinna, olisin jo hyppinytseinille moneen otteeseen, Särkijärvikertoo.Tiedottaminen ja yhteistyöon tärkeääRehtorin linja on ollut selkeä tiedottamisensuhteen: vanhempia ja opettajiainformoidaan mahdollisimman useinja seikkaperäisesti. Myös keskustelutilaisuuksiaon pidetty. Vanhemmatovat saaneet kuulla asiantuntijoita jakysellä asioita.– Meillä on myös työryhmä, jossa onasiantuntijoiden lisäksi vanhempienedustaja. Ryhmässä pyöritellään ajankohtaisiaasioita. Vanhemmat saavat tätäkautta tietoa tilanteesta, mutta tietoakulkee myös toisinpäin. On tärkeää,että vanhempien huolet ja kysymyksetvälittyvät asiantuntijaryhmälle.Rehtori ja kouluisäntä ovat kriisinkeskellä hioutuneet tiimiksi, joka huolehtiikoulun arjen sujuvuudesta. Yhteistyösujuu kuin ajatus, molemmatkiittelevät.– Minun tehtäväni on turvata oppimis-ja työympäristö. Käytännössä tämätarkoittaa, että olen joka suuntaanyhteydessä. Hankin ja jaan tietoa, Rautiainentäsmentää.Särkijärvi hoitaa käytännön asioita jaseuraa tilannetta päivittäistasolla.– Vien esimerkiksi viestiä rakennusmiehiltäopettajille ja päinvastoin. Olenmyös yhteydessä isännöitsijään.Kuormittavaamutta opettavaistaNormaaliarjesta ei voi rehtorin tai kouluisännänkannalta puhua. Oppilaidenja opettajien työrauhan turvaaminenkuormittaa sekä henkisesti ettäfyysisesti.– Ennen päivät sujuivat aika tavallasamanlaisina. Nyt voi tulla mitä vaanvastaan, Särkijärvi selventää.– Opettavaista tämä on ollut ja mielenkiintoistakin,sitä ei voi kieltää, vaikkahuoli onkin päällimmäisenä tuntemuksista,Rautiainen jatkaa.Molemmat kertovat oppineensa paljonkaupungin päätöksentekojärjestelmästäja vastuunjaosta.– Aluksi oli vaikea ymmärtää, ettäasioiden pitää mennä niin monen portaanja päättäjän kautta. Toisaalta asioidenhoitaminen on helpottunut kunon oppinut, mikä kunkin viraston vastuullaon. Koulun hyvä henki on auttanutselviytymään vaikeista ajoista,rehtori kertoo.– Seuraan opettajien jaksamista kylläjatkuvasti. Keskenämme voimme purkaaasioita ja purnatakin, mutta ymmärrämmekyllä että kaikki tahot pyrkiväthoitamaan tehtävänsä mahdollisimmanhyvin, hän jatkaa.– Selvästi huomaa, että ei yritetämennä siitä mistä aita on matalin,vaan kaikki tekevät parhaansa, Särkijärvilisää.Parakeissa kulosaarelaiset tulevatopiskelemaan todennäköisesti kaksitai kolme vuotta. Vielä on auki, peruskorjataankotalo vai rakennetaanko kokonaanuusi.– Meillä on noin sata oppilasta enemmänkuin mihin tilat on mitoitettu. Katsotaan,mitä opetuslautakunta on tilanteestamieltä, Rautiainen pohtii.Koulu on 60-luvulla rakennettu jatyypillinen aikansa edustaja. Ilmastointiaon puhdistettu useaan kertaan, osakatosta korjattu, salaojitus uusittu. Peruskorjausoli alunperin suunniteltuvuodelle 2012. Mikäli vanha koulu peruskorjataan,uusiksi menee koko talotekniikka.Muun muassa kahden ilmastointilaitteentilalle tulee kolme entistätehokkaampaa laitetta. nE G F Rehtori Anneli Rautiainen ja kouluisäntä Timo Särkijärvi ovat kriisinkeskellä hioutuneet tiimiksi, joka huolehtii arjen sujuvuudesta. Viereisen sivunkuvassa Kulosaaren ala-asteen koulun oppilaita.kuvat pertti nisonen7


Raili TanhuanpääKoulutilat käytössä iltaisin ja vapaa-aikanaErja Peltola ja Tarja Kuntamo:Yhteistyö on sujuvuuden avainsanaHelsingin koulutilat ovat ahkerassakäytössä iltaisin javiikonloppuisin. Opetusvirastossatilavarauksia koskevien asioidenparissa ahkeroi kaksikko ErjaPeltola ja Tarja Kuntamo. Yhteistyöon sujuvan toiminnan avainsana, hemuistuttavat.– Asiakaspalvelu on meille sydämenasia. Tykkäämme ihmisistä. Motivaatiotulee siitä, että työmme on merkittävää,Erja Peltola ja Tarja Kuntamovakuuttavat iloisesti.Ja merkittävää heidän työnsä taatustionkin. Kun koulutilojen ilta- ja vapaa-ajankäyttöäkoskevat asiat hoituvatsujuvasti, siitä koituu iloa ja hyötyämonille tahoille. Jos taas asiat eivätrullaa suunnitellusti, siitä aiheutuumonenlaista harmia, ja myös kustannuksia.– On tärkeää, että koulut muistavatilmoittaa meille oman tarpeensa käyttäätilojaan iltaisin, Erja ja Tarja painottavat.Tieto ilmoitetaan sähköpostillakolme viikkoa etukäteen osoitteeseentilavaraukset@edu.hel.fi.Koulujen oman tilantarpeen ilmoittaminenon tärkeää siksi, että tilojenkäyttäjät eivät tulisi turhaan paikalleodottelemaan peruuntunutta sali- taimuuta vuoroaan. Toinen syy on, ettäErjan ja Tarjan täytyy peruuttaa Seureltavarattu iltavahtimestari. Jollei iltavahtimestariaperuuteta ajoissa, ope-tusvirastolle rapsahtaa lasku palvelusta,vaikkei sitä olisikaan käytetty.Web Timmi– monipuolinen työkaluErja Peltola ja Tarja Kuntamo opastavatja neuvovat asiakkaita koulutilojenilta- ja vapaa-ajankäytön asioissa työvälineinäänpuhelin ja tietokone. Tilojenkäyttöä hallinnoidaan internetissäolevalla Web Timmi -nimiselläjärjestelmällä.piirros anssi keränen832008


Järjestelmä on ollut käytössä muutamanvuoden ja sitä on kehitetty kokoajan. Alkuaikojen ongelmista on vähitellenpäästy eroon. Olennainen osaErjan ja Tarjan työtä on opastaa asiakkaitaWeb Timmin käytössä.Rekisteröityneitä käyttäjiä järjestelmässäon peräti 2 900. Heitä ovat kouluisännät,iltavahtimestarit, koulusihteeritja rehtorit sekä ne tahot, jotkaovat saaneet tiloja käyttöönsä eli esimerkiksierilaiset järjestöt, musiikkiopistot,työväenopistot, valmennuskeskukset,seminaarien järjestäjät jne.Myös kokoustilojen varaus edellyttääkäyttäjäksi rekisteröitymistä.– Web Timmissä voi liikkua joko selaajanatai rekisteröityneenä käyttäjänä,Erja Peltola selostaa. Kuka tahansa voiselata Webtimmiä ja nähdä mitä tilojakouluissa ja oppilaitoksissa on olemassaja mitkä ovat vapaina.– On tärkeää, että yhteistyö eri osapuoltenkesken toimii. Kaikissa koulutilojenilta- ja vapaa-ajan käyttöönliittyvissä asioissa voitte ottaa meihinrohkeasti yhteyttä, Erja Peltola ja TarjaKuntamo kannustavat. nTarjolla 1 600 erilaista tilaan Helsinkiläiset järjestöt, yhteisöt, yritykset ja yksityiset henkilöt voivat anoakoulujen ja oppilaitosten liikunta-, juhlasali- ja luokkatilojen käyttövuorojailloiksi ja viikonlopuiksi. Tarjolla noin 1 600 erilaista tilaa.n Koulutiloja voi anoa myös liikunta- ja kulttuuritapahtumien majoituskäyttöön.n Kausivaraukset haetaan vuosittain, hakuaika on ollut maaliskuussa, muttasiirtynee huhtikuulle. Vapaita vuoroja voi hakea koko ajan.n Tiloja anotaan sähköisen varausjärjestelmän eli Web Timmin kautta.n Opetuslautakunta päättää tilojen hinnoittelusta ja niistä periaatteista, joidenpohjalta tiloja myönnetään.n Koulutilojen ilta- ja vapaa-ajankäyttöasioista löytyy tietoa opetusviraston internet-sivuiltawww.edu.hel.fi > Palvelut > Koulutilojen käyttö.n Opetusviraston omaa väkeä varten tietoa on myös Skolenetissa:http: //intranet.edu.hel.fi. Ks. Opetusvirasto > Tilapalvelut > Koulutilojen ulkopuolinenkäyttö.n Ilta- ja vapaa-ajankäytön puhelinpalveluaika on ma–pe klo 9–14,puh. (09) 3101 2001, sähköposti: tilavaraukset@edu.hel.fiH Tarja Kuntamo ja Erja Peltola liikkuvat paljon vapaa-aikanaan, joten koulujenjumppasalit ovat heillekin tuttuja ja tärkeitä paikkoja.Tilojen jakoperusteet1 Koulun/oppilaitoksen omatoiminta2 Helsingin kaupungin virastojenja Helsingin seudunkesäyliopistosäätiön tarvitsematopetus- ja liikuntatilat3 Liikuntalautakunnan liikuntatukeenoikeutetut urheiluseurat4 Liikuntalautakunnan tukeasaamattomien rekisteröityjenyhteisöjen järjestämälasten ja nuorten liikunta- jakulttuuritoiminta5 Muut urheiluseurat ja yhteisöt6 Muut käyttäjätraili tanhuanpääpiirros anssi keränen320089


F Suuri konttialus (vasemmalla) onlähdössä Rotterdamista hakemaanuutta lastia kaukoidän satamista.Sen tuomat kontit on siirretty pienempiinaluksiin, jotka liikennöivätmm. Suomen satamiin.Juha Venäläinen, Vuosaaren lukioVuosaaren lukiossa alkoilogistiikan opetusVuosaaren lukiossa aloitettiin viime lukuvuonna logistiikanopetus. Logistiikka on uusi ja muissa lukioissa tuiki tuntematonoppiaine. Viisi Vuosaaren lukion opettajaa hankki aiheesta perustietoakauppakorkeakoulun tuotantotalouden kurssilta. Lisäävirikkeitä ja ideoita ammennettiin Alankomaihin suuntautuneeltaopintomatkalta.Logistiikka-termillä tarkoitetaansuppeassa merkityksessä tavaroidenkuljetusta ja varastointia,mutta sisällöltään se on paljon laajempi.Logistiikan eri osa-alueita ovatjakelu, toiminnanohjaus, kuljetukset,ostotoiminta, toimitusketjun hallinta jaorganisaatioiden toiminta. Logistiikkaon yrityksille tärkeää, koska sen avullavoidaan saavuttaa huomattavia säästöjätai kilpailuetua.Uuden sataman läheisyys ja logistiikanmerkityksen voimakas kasvu globaalistuvassamaailmassa ovat hyviäperusteluja opetuksen aloittamisellemyös yleissivistävässä koulussa.Vuosaaren lukion logistiikan kursseillaon opiskeltu logistiikan perusteitaja opeteltu myös hyödyntämäänExcel-taulukkolaskentaa.Viisi lukion opettajaa kouluttautuihankkimalla perustietoutta logistiikastaHelsingin kauppakorkeakouluntuotantotalouden kursseilla keväällä2007 ja 2008.Alun epävarmuuden ja hämmennyksenjälkeen logistiikan opetus onalkanut jäsentyä. Opetussuunnitelmaton kertaalleen tehty ja niitä arvioidaansamalla kun kursseja toteutetaan.Oppimateriaalien puute työllistääpaljon. Fronter-oppimisympäristötarjoaa mahdollisuuden tuottaamateriaalia ja asettaa se kurssilaistensaataville.Oppia Rotterdamistaja AlsmeeristäLisää virikkeitä ja ideoita lähdettiinhakemaan Alankomaihin suuntautuneeltatutustumismatkalta 21.–23. toukokuuta2008. Matkan kohteina olivatmaailman suurimpiin satamiin jalogistiikkakeskuksiin kuuluva Rotter-F Aalsmeerin kukkahallissa tuottajiltatulevat miljoonat kukat myydäänja pakataan kuljetettaviksi ainaAmerikkaa myöten.kuvat juha venäläinendamin satama sekä Aalsmeerin valtavakukkahuutokauppa Amsterdamineteläpuolella.Rotterdamin satama on Euroopansuurin ja maailman kuudenneksi suurinkonttisatama muun muassa Shanghain,Hongkongin ja Singaporen jälkeen.Satama sijaitsee Euroopan sydämessäliikenteen ja kaupan keskiössä.Maailman suurimmat säiliö- ja konttialuksettuovat tavaraa ja raaka-aineitaAasiasta, Etelä-Amerikasta jne. Lastitpuretaan ja jaetaan uudelleen pienempiinaluksiin, jotka kuljettavat tavaranperille joko Itämeren satamiin tai Keski-Euroopansisämaahan sen tiheän joki-ja kanavaverkoston kautta.Rotterdamin satama on kooltaan jotainaivan muuta kuin Vuosaaren satama.Se on laajuudeltaan yli 10 000hehtaaria ja pituudeltaan kymmeniäkilometrejä. Sen kautta kulki vuonna2007 noin 11 miljoonaa konttia sekä100 000 tonnia raakaöljyä.Rotterdamiin on keskittynyt valtavienvarastojen, konttivuorten ja säiliöidenlisäksi suurten logistiikkayritystenmahtipontisia pilvenpiirtäjiä.Globaalistumisen ja sen merkityksentodella huomaa myös asiaan vihkiytymätön.Aalsmeer on tunnettu valtaisastakukkien huutokaupasta. Se sijaitsee aivanAmsterdamin kansainvälisen lentokentänkupeessa ja sitä ympäröivätlaajat kasvihuoneista ja kukkapelloistakoostuvat tuotantoalueet. Huutokaupassamyydään päivittäin 19 miljoonaakukkaa ja kaksi miljoonaa muuta kasvia,jotka tulevat yhteensä noin 7 000tuottajalta. Kukkia tulee ja menee valtavallavauhdilla suurissa halleissa puikkelehtivientrukkien ja automaattistenkuljetushihnojen kiskomina.Myynti tapahtuu sekin hämmentävällänopeudella huutokaupassa, jokapoikkeaa meille tutusta menettelystä.Halleissa on yhteensä 13 ”huutokauppakelloa”,joissa asetetaan aloitushinta.Kellon käydessä hinta laskee, ja nopeinostaja voi nappia painamalla tehdä oston.Ostajat ovat tukkukauppojen edustajia.Heidän ostamansa kukkaerät lähtevätsitten matkaan rekoissa ja lentotailaivakonteissa. Osa tuodaan myösSuomeen, missä kukat ovat myynnissäparin päivän kuluessa.Tulevana lukuvuonna Vuosaaren lukiossatarjotaan lisää logistiikan kursseja.Tavoitteena on luoda yhteistyötäVuosaaren sataman ja sen alueella toimivienyritysten kanssa. Pyrkimyksenäon myös kehittää uudenlaisia kursseja,joissa voidaan integroida logistiikkaaperinteisiin oppiaineisiin kuten kemiaan,maantieteeseen, matematiikkaanja tietotekniikkaan.n1032008


32008puun ja kuoren välissäTilakeskus, opetusvirasto, kiinteistövirasto, HKR, projektipäällikkö,arkkitehtitoimistot, ympäristökeskus,urakoitsijat, aliurakoitsijat, rakennustöiden valvoja, pelastuslaitos,työterveyshuolto, työsuojelu, kouluterveydenhuolto,kansanterveyslaitos, opettajat, henkilökunta, vanhemmat,Palmia, opetuslautakunta, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto,kilpailutus, Eu-direktiivit ja karenssiajat, kaupunginmuseo,rakennusvirasto, LVI, sähköt, KSV, kaupunkikuvaneuvottelukunta,parakit, rakenteet, lukkofirma, rakennuslautakunta…Ainiin, ja jossain siellä se oppilaskin!Tällainen viidakko on tullut tutuksi remonttikoulun rehtorille.Aluksi pää on pyörällä: Kuka hoitaa mitäkin? Kukapäättää mistäkin? Miten asiat sujuvat? Mikä on aikataulu?Pitääkö se?Samalla rehtori tuntee olevansa jatkuvasti ikään kuin puunja kuoren välissä. Tärkeintä on oppilaiden ja henkilökunnanterveellinen ja turvallinen oppimis- ja työskentely-ympäristö.Arjen sujuminen ja vanhempien huolien kuunteleminensekä niihin vastaaminen ovat rehtorin akuuttia toimintaa.Tiedottamisen tulee sujua, pelkoja ja epäilyksiä kuunnella.Samalla rehtori yrittää itse oppia luottamaan asiantuntijoiltasaamaansa tietoon ja kiirehtii jatkuvasti asioiden eteenpäinmenoa.Kasvatustieteilijällä ei ole rakennusalan asiantuntemusta.Miten siis selvitä kaikesta tästä? Auttaako pedagoginenjohtajuus vai pitäisikö lähteä vielä insinöörikoulutukseen?Oleellista on koko viidakon tiimin yhteinen toimivuus. Vähitellenennakkoluulot poistuvat ja kukin jakaa ammatillisentietonsa toiselle. Vuorovaikutus eri ammattiryhmien välilläon avain asioiden eteenpäin menemiselle.Puolin ja toisin ymmärretään, miksi lapset eivät voi edesväliaikaisesti opiskella ikkunattomassa tilassa. Ja toisaaltavoidaan ymmärtää sitäkin, miksi vedet tulevat läpi katosta,vaikka se on joskus korjattukin. Ilmastomuutos on tuonutlämpimät talvet, mutta sekään ei auta, kun lapset eivät pystykirjoittamaan lapaset kädessä toppatakki päällä. Toiveitasaa kertoa ja osa niistä voi jopa toteutuakin.Tunnelin päästä on aina löytynyt valoa pimeimpinäkinhetkinä. Parakkien tulo koulun pihalle on kuin joulu, vaikkavettä ja vessaa ei niissä olekaan. Vähitellen huomaa asioidenetenevän ja arjen sujuvan remontinkin keskellä väistötiloissapoikkeusoloissa. Ilman väljää välituntipihaakin tullaantoimeen. Perinneleikit nousevat uudelleen käyttöön.Opetuksessa liitu, taulu ja oppikirja ovatkin ihan riittäviä,vaikka nettiyhteyksiä tai videoita ei olisikaan.Loppu hyvin, kaikki hyvin – toivottavasti. Päällimmäisenäon onnistumisen kokemus siitä, että moniammatillinenyhteistyö voi tässä kaupungissa ja sen byrokratian rattaissatoimia. Unelma entistä toimivammasta 2000-luvun koulurakennuksestavoi sittenkin toteutua. Tiimityö tehdään vainja ainoastaan oppilasta varten. Loppujen lopuksi, viidakostahuolimatta tärkeintä on aina turvata toimiva ja terveellinenoppimisympäristö, jotta oppimisen into voi toteutuajokaisen lapsen ja nuoren kohdalla.Marianne Ropponen, Vartiokylän ala-asteen kouluAnneli Rautiainen, Kulosaaren ala-asteen koulu”Sisäilmaoppisopimuskoulutuksen saaneet rehtorit”Rehtorit saman katon allaHelsingin opetusvirastossa onperinteenä, että kaikki rehtoritkokoontuvat uuden lukukaudenalkajaisiksi yhteiseentilaisuuteen opetusvirastonjuhlasaliin. Tänä vuonna tuopäivä oli torstai 7.8.Aamupäivän ohjelmassa oliopetustoimen johtaja RaunoJarnilan puheenvuoro ja uusienrehtoreiden esittäytyminen. Mukanatilaisuudessa oli myös opetusministeriSari Sarkomaa, joka kertoi opetusmaailmanasioista koko valtakunnanvinkkelistä.Iltapäivällä perusopetuslinjan,nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan sekäruotsinkielisen koulutuslinjanrehtorit työskentelivät kukin omissaryhmissään.Uusia rehtoreitaLukuvuoden alkaessa useassa koulussaon uusi rehtori. TehtaankadunPerusopetuslinjaLinjanjohtaja Outi Salo on palannutvirkavapaalta. Marjo Kyllönen puolestaanon virkavapaalla 31.11.8saakka. Marjoa sijaistaa Lassi Kilponen.Opetuskonsultti Katri Kuukan sijaisenaon Katarina von Renteln31.12.8 asti.Opetuskonsultti Sari Vahtera toimiiuusissa tehtävissä, projektipäällikkönävaltakunnallisessa oppilaanohjauksenlaadun kehittämishankkeessa.Saria sijaistaa Tuulia Tikkanen.Tiina Kalliokoski on Tero-hankkeen(tehostettua ja erityistä tukeatarvitsevien oppilaiden opetuksenkehittämishanke) projektipäällikkö.Lisää aiheesta sivulla 15.Salin täydeltä uusia opettajiaHenkilöuutisiaG Jukka Orava.hannes victorzonG Pasi Silander.Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjaMervi Pekkarin nimike on nykyäänohjauspalveluiden päällikkö. Mervintehtäviin kuuluvat psykologi- ja kuraattoritoiminnankehittäminen, moniammatillistenohjauspalveluidensuuntaaminen ja opiskelijaksiotto.Hallinto- ja kehittämiskeskusMediakeskuksessa, tieto- ja viestintätekniikkaopetuksessa -tiimissä onaloittanut kaksi uutta henkilöä, erityissuunnittelijatJukka Orava ja PasiSilander. Molempien tehtävänä ontieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöntäydennyskoulutus ja konsultointisekä kehittämishankkeet. Pasi Silandervastaa lisäksi myös digitaalisista oppimateriaaleista.ala-asteen rehtorina toimii MarjoRantanen 31.5.29 saakka. Töölönala-asteen koulun rehtorina toimiiHelene Luostarinen ja Suutarilanyläasteen rehtorina Pertti Purhonen.Sockenbacka lågstadieskolanrehtorin tehtäviä hoitaa Munksnäslågstadieskolan rehtori Mia Förars-Pöytäniemi.Lastenlinnan sairaalakoulunrehtorin tehtävää hoitaaAuroran koulun rehtori SirpaLautjärvi.Helsingin luonnontiedelukion uusirehtori on Timo Hartikka ja Itäkeskuksenlukion uusi rehtori SirpaJalkanen. Brändö gymnasiumin uusirehtori on Kristiina Koli. Alppilanlukion rehtorina 31.12.28 saakkatoimii Helena Ahola-Höök. Laajasalonlukion rehtorina 31.7.29 saakkatoimii Silja Siltanen-Muilu.Koillis-Helsingin lukion uusi apulaisrehtorion Juha Salo. Helsinginluonnontiedelukion virka-apulaisrehtorina31.7.29 toimii MarkoPaju. Mäkelänrinteen lukion virkaapulaisrehtorina1.2.29 saakkatoimii Anne Mäki.Pe r u s o p e t u s l i n j a n u u d e topettajat ottivat lähtövauhditkoulutielleen perehdyttämistilaisuudessa,joka pidettiin opetusvirastonjuhlasalissa tiistaina 5.8.Myös ruotsinkielinen koulutuslinjajärjesti opettajilleen perehdyttämistilaisuutensa.Toinen, iltapäivän mittainen, uusienopettajien tilaisuus pidettiin maanantaina22.9. viraston juhlasalissa,ja se oli suunnattu kaikkien kouluasteidenväelle. Tällöin aiheina olivatmuun muassa opettajan oikeudellinenasema sekä salassapito ja tietosuoja.Myös palkkaus, työterveyshuolto,ja työyhteisö-asiat olivat iltapäivänagendalla.G Juha Kouvonen.Jukka Orava on tullut opetusvirastostalähteneen Essi Ryyminintilalle. Pasi Silander jatkaa kaupunginmuihin tehtäviin siirtyneen MerviKukkosen työsarkaa.Cosmos-projektin projektipäällikkönätoimii Timo Suvanto 31.12.9asti. Lisää aiheesta sivulla 21.Tila- ja hankintapalveluiden palvelupäällikkönäaloitti elokuussa uusihenkilö, Juha Kouvonen, tehtäväalueenaanjulkiset hankinnat, kilpailuttaminenja hankintasopimukset.Tieto- ja ennakointipalveluissaaloitti 15.9. erityissuunnittelijanaRisto Loimakoski. Hän vastaa mm.yleissivistävän koulutuksen oppilashallinnontietojärjestelmien ylläpidostaja suunnittelusta.11


Raili TanhuanpääSakarinmäessä viihdytäänSipoon liitosalueella sijaitsevat ala-asteet Sakarinmäen koulu jaÖstersundom skola ovat toimineet osana Helsingin kouluverkkoajo tämän lukuvuoden alusta lähtien. Opetusvirasto toivottaauudet koulut, oppilaat ja henkilökunnan tervetulleiksi!Täällä on kivat opettajat, hyvät jasiistit tilat ja iso piha, kehuvat5.-luokkalaiset Risto ja Linneakouluaan Sakarinmäen ala-astetta.Myös toisluokkalaiset Torsti ja Matildaovat tyytyväisiä kouluunsa.Lapset arvostavat erityisesti koulunsaja alueen luonnonläheisyyttä. Matkatvoi pyöräillä ja talvella vaikkapahiihtää, jos vain lunta riittää. Itäsalmessaasuva Linnea pyöräileekin päivittäinneljän ja puolen kilometrin pituisenkoulumatkansa.Landbossa asuvat Torsti ja Matildaovat aloittaneet opintiensä uudenkarheassakoulutalossa. Risto ja Linnea sensijaan ehtivät käydä kaksi ensimmäistäkouluvuottaan parakkirakennuksissa ennenkuin kauan odotettu Sakarinmäenkoulukeskus vuonna 2005 valmistui.Palvelut saman katon altaSuomenkielinen Sakarinmäen koulu jaruotsinkielinen Östersundom skola sekäpäiväkoti sijaitsevat vierekkäin, jotentiloja voidaan hyödyntää puolin jatoisin. Yhteisessä käytössä ovat kirjasto,tieto- ja viestintätekniikan tila ja liikuntasali,samoin koulujen urheilukentät.Torstaisin lapset voivat olla välitunneillamolempien koulujen pihoilla. Tilankäytönohella kouluilla on myös yhteistätoimintaa, kuten päivänavauksia,juhlia, toimintapäiviä ja projekteja.Sakarinmäen koulukeskus onkin varsinainenmonen palvelun tavaratalo, jokatyydyttää eri-ikäisen väestön tarpeitaaamukuudesta iltamyöhään. Koulujenja päiväkodin lisäksi siellä toimivat1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerho, lastenja nuorten kerhotoimintaa tarjoavaNANO, seurakunta, työväenopistoja nuorisotoimi.Sipoon alueliitos toteutuu 1.1.2009, jaliitosalueella sijaitsevat kaksi ala-astetta,Sakarinmäen koulu ja Östersundomskola ovat syyslukukauden loppuun astiosa Sipoon kunnan koulutointa.Helsinki on halunnut turvata koulunkäynninjatkuvuuden 6. luokalta7. luokalle siirtyville. Niinpä yhteensänoin 45 liitosalueella asuvaa 7.-luokkalaistaoppilasta aloitti tänä syksynäkoulunkäynnin Helsingissä Vartiokylänyläasteen koulussa ja Botbyhögstadieskolassa. Helsingin opetusvirastojärjestää näille oppilaille koulukuljetukset.Sakarinmäen kouluosoite:knutersintie 924, 01100 itäsalmioppilasmäärä: 252henkilökuntamäärä: 19luokat: 1–6kuvat raili tanhuanpääSakarinmäen koulu ja Östersosaksi Helsingin kouluvToiveenatasavertainen kohteluEntä miten Sakarinmäen koulussa suhtaudutaanHelsinkiin liittymiseen?– Käsittelimme asiaa heti kun se olivahvistunut, vaikka toki huhuja oli liikkunutjo aiemmin. Helsingiltä meilleon tullut tietoa ihan kiitettävästi, rehtoriKaisa Alanne kertoo.– Henkilökuntamme suhtautuu aikaneutraalisti, sillä enemmistö asuu Helsingissätai Vantaalla.Kaisa Alanne sanoo, ettei hän tunnekovin hyvin Helsingin kaupunkia,mutta sellainen tuntuma hänellä on, ettäHelsingin opetusvirastolla on valmiitrakenteet ja kohtalaisen hyvät resurssitesimerkiksi oppilashuoltoon. Myöshenkilöstön täydennyskoulutus on hyvinjärjestetty.Alanne odottaa heidän saavan infoamyös jatkossa. – Toivon, että meitä kohdellaantasavertaisina muiden Helsinginkoulujen kanssa. Alkuun lähtemisessätarvitsemme varmasti tukea!Henkilökuntaan kuuluu rehtori, 14opettajaa, kaksi koulunkäyntiavustajaa,koulusihteeri-vahtimestari sekä koko taloneli koulujen ja päivähoidon yhteineniltavahtimestari. Vahtimestaripalveluaei ole ulkoistettu kuten Helsingissä,vaan vahtimestari on talon omaa väkeä.Koulussa ollaan tyytyväisiä tähän järjestelyynja sen toivotaan voivan jatkuaHelsinkiin liittymisen jälkeenkin.– Meillä myös päivähoito ja esiopetusovat tiivis osa kouluyhteisöä. On yhteisiäprojekteja, ruokailua, päivänavauksiaja juhlia. Varhaiskasvatus linkittyysiis vahvasti opetustoimeen. Helsinginkanssa on alustavasti neuvoteltu, ettätätä systeemiä voitaisiin soveltaa myösjatkossa, Alanne sanoo.Kasvatuskeskeistäkoulutuspolitiikkaa5.b-luokan opettaja Timo Jantunenei henkilökohtaisesti hyväksy Sipoonalueliitosta. Mutta nyt kun näin on käynyt,hän on sopeutunut asiaan.Vantaan Kuninkaanmäessä asuvaJantunen haluaa jatkaa nykyisessä työssään.Hän opettaa luokkaa, jota hän onluotsannut jo ensiluokalta lähtien.Timo Jantunen on työskennellytopettajana 25 vuotta. Hänellä on hyvätmuistot myös nykyisen Sakarinmäenkoulukeskuksen alueella aiemminsijainneesta parakkikoulusta, jokatoimi osana Etelä-Sipoon koulua. Silloinoltiin ihan metsän vieressä ja ulkoiltiinpaljon.Jantusella on sellainen tuntuma, ettämuutosprosessissa heitä on kuunneltu.Sitä hän toivoo myös jatkossa. Helsinginhän arvelee olevan vireä koulutuskaupunki.– Toivon Helsingiltäkasvatuskeskeistä koulutuspolitiikkaaja kasvatus- ja opetusyksiköiden autonomiaa.Kiireettömyyttä ja yhteisyyttäSakarimäen koulussa arvoina ovat kiireettömyysja yhteisyyden kokeminen.Nämä arvot on nostettu myös painotusalueiksitoisena vuonna peräkkäin.Uutena painotusalueena on tänä lukuvuonnailmaisu- ja viestintäkasvatus.Sosiaalisten taitojen opetus on osa äidinkielenopetusta jokaisella vuosiluokallaja opettajat ovat kouluttautuneetsosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.F Matilda, Torsti, Risto ja Linneapitävät alueen luonnonläheisyydestä.G Sakarinmäen koulun rehtoriKaisa Alanne.G Opettaja Timo Jantunen toivooHelsingin kuuntelevan heitä myösjatkossa.Koulun henkilökunnalla on säännöllisetviikkopalaverit. Lisäksi noin kerrankuussa pidetään niin sanottuja pedagogisiaviikkopalavereja, jotka rakentuvatjonkun tietyn aiheen ympärille.– Meillä opettajat tekevät paljon yhteissuunnittelua.Parisuunnittelu jaryhmäsuunnittelu ovat normaali osaopettajien arkipäivää, Kaisa Alannetoteaa.nhannes victorzon1232008


undom skolaerkkoaG Östersumdoms skolas rektorAgneta Lundmark.Östersundom skolaadress: knutersvägen 924,01100 Östersundomelevantal: 88anställda: 12Årskurser: 1–6hannes victorzonOliver BlomqvistÖstersundom – ny skola med ny rektorEn bit in i det som än så länge är Sibbo ligger byn Östersundom.Förutom trävillan på Björkudden, där självaste Topelius hade sinhemvist på gamla dagar, kan byn också stoltsera med det nyastetillägget till Helsingfors svenska skolnätverk – Östersundomskola.Innan man stiger in i den färggrannaoch moderna skolbyggnadensom delas av Östersundom skolaoch dess finska medpart Sakarinmäenkoulu, går man förbi bollplaneroch otaliga lekställningar, där barnenfår göra sig av med överloppsenergiinnan det följande passet inne i klassrummeninleds.– Vår skola satsar medvetet på fysiskfostran, och vi har två idrottsinstruktörersom har hand gymnastikundervisningen,upplyser rektor AgnetaLundmark.Lundmark, som tar emot Skol-Helsingfors i skolans lärarrum, är nykomlingi Östersundom skola, och tillpå köpet den yngsta inom lärarkollegiet.Hon har trätt in i tjänsten vid entidpunkt då skolan drabbas av stora omvälvningartill följd av inkorporeringenav området med Helsingfors. Helsingforsstad är hon lyckligtvis bekantmed sedan tidigare, då hon jobbadesom klasslärare i Sockenbacka lågstadieskola.Alltså vet hon något om vaddet finns att vänta sig då skolan börjarlyda under Helsingfors:– Helsingfors är väldigt stort. På ettmöte för rektorer i Sibbos skolor (bådefinska och svenska) deltar cirka 20rektorer, medan rektorerna i Helsingforsär över 200 stycken! I Helsingforsär allt också mera organiserat och detfinns bra system för allting, anser Lundmark.Nya systemRent förvaltningsmässigt skiljer sig Sibbosoch Helsingfors skolsektorer åt.Östersundom skola saknar till exempelen egen läroplan – i Sibbo tillämpasen kommunal läroplan, medan läroplanernai Helsingfors är skolspecifika.I Helsingfors skolor ska det ocksåfinnas en direktion, något som Östersundomskola inte har. Lundmarkhoppas framför allt på stöd och förståelsefrån Helsingfors håll:– Nyheten om anslutningen togs intelika positivt emot hos alla, och reformenkan vara ett känsligt ämne försåväl elever som föräldrar. Dessutomhar vi delvis andra datasystem än i Helsingfors,och vi vill gärna behålla denpersonal och de skolmatsarrangemangsom vi för närvarande har och är nöjdamed.I Helsingfors skolor är det nämligenPalmia som sköter vaktmästartjänsternaoch skolmaten, medan Östersundomskola sedan länge har haft egen vaktmästare.Skolmaten sköts i Östersundomav Sodexho. Hittills har svenskalinjen vid Helsingfors utbildningsverkändå enligt Lundmark agerat klanderfritt,och både stödtjänsterna och informationsflödetger hon berömligavitsord:– I skolan ser man för stunden meroptimistiskt fram mot inlemmandeti huvudstaden, och all den nytta somdet kan medföra.Flerspråkig skolmiljöÖstersundom skola har ett tätt samarbetemed finska Sakarinmäen koulu.Detta vittnar till exempel gemensammalärarrum, skolgårdar och undervisningslokalerom. Klassrummen är sko-Christian, Camilla, Thomas ochRonja trivs i skolan. Nästan allanämner gymnastik som sitt favoritämne,men även bildkonst ärpopulärt. Skolan tycker de väl omoch de gillar lokalerna, i synnerhetbiblioteket och skolgården. Detfinns ändå alltid något man kangöra bättre, och de kritiska ungaeleverna har några hälsningar tillmyndigheterna i Helsingfors:– Potatisen i skolmåltiderna ärinte bra. Den smakar gummi ochhar ibland mörka klimpar inuti.Och klockan som ringer in oss frånrasten hörs inte tillräckligt bra, såman vet inte alltid när rasten hartagit slut.F Från vänster, Christian, Camilla,Thomas och Ronja.lornas egna; gymnastiksalen, slöjdsalenoch biblioteket delar de på. De två skolornahar också var sin skolgård mednågra gemensamma områden (en sandplanoch två fotbollsplaner). På torsdagarfår eleverna röra sig fritt på varandrasskolgårdar.– Det finns nog gränser för Sakarinmäkisoch Östersundoms skolgårdarmen gränserna är inte skarpa, för dethar vi inte heller viljat att de ska vara,förklarar Lundmark.I lärarrummet talar kollegorna i detvå skolorna både finska och svenskamed varandra, och flera av de finskspråkigalärarna tar tillfället i akt ochövar upp sina svenskkunskaper. Utepå skolgården uppmuntras de svenskaeleverna att tala svenska, men detär inte alltid möjligt då lek och idrottofta sker tillsammans med de finskaskolkamraterna.– Vi har valt att inte köra någon defensivlinje med finlandssvenskheten,och vi har inte heller upplevt att elevernaskulle tala mera finska på rasternatill följd av detta, konstaterar Lundmark.Och under lektionerna pratar allanaturligtvis svenska.Skollördagar, festligheter och temadagarsker i samarbete med den finskaskolan, och skolorna har till och medhaft internationella gäster på besökför att söka modeller från det lyckadesamarbetet mellan de två språkgrupperna.En frisk ostlig brisHelsingfors har all anledning att ta varapå eventuella lärdomar och fungerandemodeller som nykomlingen frånSibbo kan bidra med. Goda idéer ochfärska perspektiv kan tillämpas i de övrigaskolorna i huvudstaden. Finns detnågon god praxis som Östersundomgärna vill göra reklam för?– Skolans Hem & skola-förening ärmycket verksam. På föräldramötenär så gott som varje elev representeradav sina vårdnadshavare, berättarLundmark.Östersundom skola har också ett aktivtsamarbete med dagvården. I Sibbohar man nämligen sammanslagit dagvårdenoch skolan administrativt, någotsom ännu inte har skett i Helsingforstrots att både Esbo och Vanda ocksåhar gått in för modellen. I Helsingforsutreds möjligheten för en sådan sammanslagning,och Östersundom skolaönskar att få bevara sitt arbetssätt ochdärigenom framstå som ett positivt resultatav modellen.Utöver alla konkreta framgångar somskolan kan påvisa, kan man inte sombesökande låta bli att känna den trevligaatmosfär som råder i den hemtrevligaoch prydliga skolan.– Jag tycker vi har en bra stämninghär i skolan. Vi har det roligt ochvi trivs och det är ju något man kanförsöka föra vidare, föreslår Lundmark.n3200813


Oliver BlomqvistNyttigt om inomhusluftInomhusluften i skolorna har varit på tapeten på sista tiden, inteminst för att omfattande reparationsarbeten på grund av fuktochmögelskador pågår i flera skolor. Just nu renoveras tre skolori Helsingfors på grund av allvarliga inomhusluftsproblem:Laajasalon ala-asteen koulu och Kulosaaren ala-asteen kouluoch Svenska normallyceums skolbyggnad på Unionsgatan.ritninG anssi keränenMen fastän mögelskadorna ärde allvarligaste luftbovarnafinns det andra mycket vardagligarehot mot god inomhusluft: dåligventilation, damm och smuts. Dessakan förebyggas med enkla medel ifallman känner till hur skolans ventilationfungerar.Olika skolor har olika slags ventilationssystem,och det gäller för de anställdaatt hålla koll på vilka slags anläggningarde egna undervisningslokalernahar. Det finns tre typer: självdragsventilation,mekanisk frånluftstyrdventilation, och mekanisk tillochfrånluftstyrd ventilation. Bakomde besvärliga begreppen döljer sig trerätt simpla principer: Självdragsventilationen betyder attingen mekanik styr det att den gamlaluften forslas ut och den friska luften in.Luftväxlingen sker så att varm luft svävaruppåt och försvinner ut via ventilationskanaler,medan kall och frisk luftströmmar in nedifrån på grund av detundertryck som skapas när den varmaluften strömmar ut. Med andra ord ärdet tyngdkraften som sätter igång ventilationsprocessen. Mekanisk frånluftstyrd ventilationbetyder att luftströmmen ut ur lokalenär mekanisk. Luftströmmen in i rummetsker på grund av undertryck. Mekanisk till- och frånluftstyrd ventilationi sin tur betyder att både luftströmmenin och ut är mekanisk. Alltsåbåde ”suger”och ”blåser”ventilationssystemet luft ut ur och in i rummet.I Helsingfors skolor finns det av alla tretyper, och beroende på systemet är detolika åtgärder som krävs för att säkraen god inomhusluft. Nedan följer endel tips för bättre luftkvalitet:n Vädring: I lokaler som är förseddamed självdragsventilation eller frånluftstyrdventilation är det nödvändigt attvädra rummet genom att öppna fönstrenunder rasten. Du effektiverar luftväxlingengenom att skapa korsdraghannes victorzon– håll alltså både fönstren och dörrenöppna! Det skadar inte heller att vädrai lokaler med mekanisk till- och frånluftstyrdventilation, det rubbar intemekanismen att vädra för hand.n Se till att ventilerna är öppna. Omventilerna i lokaler med mekanisk tillochfrånluftstyrd ventilation är blockerade,kommer luften att sippra in urgolvspringor, vilket gör att damm- ochsmutspartiklar sprids i rummet.n Håll eleverna ute ur klassrummetunder rasten. På så sätt hinner lokalenvädras och ventileras bättre.n Om du misstänker att ventilationeninte fungerar, kan du utföra ett test.Tryck ett pappersark mot frånluftsventilen.Håller inte sugkraften arket fastvid ventilen, bör du anmäla felet tillskolvärden.n I lokaler med mekanisk ventilationska du inte själv gå och mixtra med ventilerna,eftersom alla justeringar ocksåkan inverka på luftväxlingen i de övrigaklassrummen. Om du upptäcker ettproblem ska du kontakta skolvärden.n Under varma årstider är luftväxlingeni lokaler med självdragsventilationinte lika effektiv, eftersom temperaturskillnadernamellan inomhus- och utomhusluftenär små. Detta innebär attdu måste öppna fönstren oftare.n Ju flera föremål det finns i klassrummet,desto mera damm uppstår det. Omdet till exempel finns fåtöljer, kuddar,mattor, krukväxter eller höga hyllor iklassrummet, blir det svårare att rengöralokalen omsorgsfullt, vilket hardålig inverkan på inneluften. Var alltsåsparsam med inredningen!n Ytterplagg ska lämnas utanför, eftersomde hämtar med sig smuts ochfukt in i klassrummet.Då egna åtgärderinte räcker tillDå man upptäcker ett fel som man intekan fixa själv, måste flera olika instanserstegvis hämtas in för att sätta bolleni rörelse.Det första steget för den enskilda anställdasom har stött på problemet är attinformera rektorn, skolvärden och skolansdisponent om problemet. De kännertill skolbyggnaden, och kan eventuelltåtgärda bristen med en ett smärreingrepp i hustekniken, om problemetinte är av det allvarliga slaget.Om en fukt- eller mögelskada misstänks,vänder sig skolans ansvarspersonerförst till byggnadskontoret somsedan skickar sakkunniga för att göraen lägesbedömning. På byggnadskontoretär det avdelningen Livscykeltjänsterför fastigheter, som sköter undersökningarsom har med fukt- och mögelskadoratt göra.Om problemet har en skadlig verkanpå de anställdas hälsa kommer ocksåarbetarskyddsfullmäktige på plats föratt granska det anmälda problemet. Närdet sedan gäller att bedöma eventuellahälsorisker för dem som vistas i lokalerna,är det Miljöcentralen som skakontaktas. Med andra ord bär Miljöcentralenansvaret för arbetshälsoärendensom har med skadade lokaler attgöra. Miljöcentralen kan också vid behovutfärda en saneringsorder.Om skadorna är så allvarliga att dekräver ingrepp i huset är Fastighetskontoretdet ämbetsverk som bedömerom skadan föranleder rivningsarbeten.Lokalcentralen, som hyr ut lokalernatill Helsingfors olika förvaltningar,inleder därefter själva reparationsarbetet.Man kan alltså tala om en snöbollseffektdär flera och flera aktörer efterhand blir inblandade i processen för attlokalerna åter ska kunna göras funktionsdugliga.Arbetsfördelningen byggerpå en ansvarsfördelning. Rektornbär ansvar för lärarna och eleverna. Utbildningsverketsörjer för att skolornaär funktionsdugliga, och har som hyresgästen anmälningsplikt ifall det finnsbrister i fastigheterna. Lokalcentralensvarar för de skolbyggnader som denäger och hyr ut. Miljöcentralen är myndighetensom ska slå larm ifall arbetsmiljöernaär hälsovådliga. nNotiserNytt på rektorsfrontenBrändö gymnasium har inlett det nyaläsåret med nya rektorn Kristiina Koli.Munksnäs lågstadieskolas rektorMia Förars-Pöytäniemi fungerar ocksåsom rektor för Sockenbacka lågstadieskola.Daghem och skolaEn arbetsgrupp har fått i uppdrag att utredafrågan om en administrativ sammanslagningav den svenska dagvårdenoch utbildningen. Utredningen ochförslag till organisationsförändringengörs under hösten för att verkställas tidigastfrån början av år 2010.1432008


32008TervetuloaNext Gate -messuille25.–27.11.2008Tuunaa oma talenttisi, avaa ovitulevaisuuteen, kehottaa NextGate -messujen juliste. Messuille tosiaankannattaa mennä katsomaan,mitä kaikkea peruskoulun jälkeen voiopiskella. Sieltä voi ura urjeta.Next Gate -messuilla Wanhassa Satamassaesittäytyvät Helsingin ammatillisetoppilaitokset Helpa, Hesote,Heltech ja Prakticum, kaupungin lukiotja oppisopimustoimisto.Messut ovat avoinna tiistaina25.11. kello 9–18, keskiviikkona.26.11. kello 8.3–16. ja torstaina27.11. kello 8.3–16. Tiistainamukaan kutsutaan myös vanhempia.He voivat vierailla messuilla iltapäivällä.Opettajien Teatteripörssistäedullisia lippujaHelsingin kaupunginteatterion perustanut opettajien Teatteripörssin.Teatteripörssissäon erikoistarjouksia näytelmistä,joihin opettajat voivat varataluokilleen lippuja erikoishintaan.Valvovat opettajat saavatlippunsa henkilökuntahintaaneli 3–6 euroa/lippu.Helsingin Kaupunginteatterihaluaa tarjota helsinkiläisillekoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuudentutustua laajaan teatteritarjontaansamonipuolisesti ja edullisesti.Teatterin ohjelmistosta löytyy runsaastivaihtoehtoja tukemaan vaikkapaäidinkielen, historian, ruotsin, ilmaisutaidontai musiikin opiskelua.Joka kuukauden 15. päivä julkaistaanYleisötyö-sivustolla www.hkt.fi/yleisotyo seuraavan kuukaudenerikoistarjoukset näytelmistä, joihinMessut järjestää Helsingin opetusvirasto.Koulutusopas Ammatillinenkoulutus ja lukiotAmmattillinen koulutus ja lukiot-opas valmistuu Next Gate 28 -tapahtumaan25.11.28. Tapahtumassaopasta jaetaan yhteistyökumppaneille.Opas jaetaan kouluille viikkojen48–49 aikana.Oppaassa esitellään Helsingin lukuvuoden29–21 ammatillistenoppilaitosten ja lukioiden koulutustarjonta.Oppaan kohderyhmäon peruskoulunsa päättävät 9-ja 1-luokkalaiset sekä heidän vanhempansa.opettajat voivat varata luokilleen lippujaerikoishintaan. Vaihtoehdoistavoi valita mieleisensä ja varauksettehdään lippumyymälään, numeroon9 - 394 22. Varatessa tuleemainita Teatteripörssi.Teatteripörssin tarjoukset ovathuomattavasti normaaleja opiskelijahintojaedullisemmat ja koskevathelsinkiläisiä koululaisia ja opiskelijoita.Valvovat opettajat saavat lippunsahenkilökuntahintaan. Teatteripörssi-linkinavaamiseen tarvitaan käyttäjätunnusja salasana, jotka opettajatvoivat pyytää sähköpostitse yleisötyövastaavaMirja Neuvoselta, mirja.neuvonen@hkt.fi. Samalla Kaupunginteatterikokoaa rekisterin teatteristakiinnostuneista opettajista, joitavoidaan lähestyä myös muiden mielenkiintoistenyhteistyöprojektien tiimoilta.Viestissä pyydetään mainitsemaanseuraavat tiedot: nimi, puhelinnumero,koulun nimi, opetettavat aineetja opetettavat luokka-asteet.Helsingin eurooppalainen koulu aloittiHelsingin eurooppalainen koulu (ESH) aloitti toimintansa18.8.2008. Alkuvaiheessa se on tarkoitettu Suomessa sijaitsevienEU: n toimielinten, lähinnä kemikaaliviraston, lapsille. Koulu toimiinyt Ratakadulla, mutta saa uudet tilat Bulevardilta 2010, jolloinmyös toimintaa on tarkoitus laajentaa.Helsingin eurooppalainen koulu(ESH) noudattaa pääosin Eurooppa-koulujenopetussuunnitelmia.Opetus jakaantuu kaksivuotiseen esikouluun(4–5-vuotiaat), viisivuotiseenalakouluun (6–1-vuotiaat) ja seitsemänvuotiseenyläkoulu-lukioon.Eurooppalaisen koulun koulupäivätovat pidempiä ja viikkotuntimääräon suurempi verrattuna suomalaiseenkouluun, esimerkiksi matematiikan jakielten oppitunteja on enemmän. Tavoitteenaon, että koulussa voi tulevaisuudessasuorittaa päättötutkintonaEuropean Baccalaureate (EB) -tutkinnon,joka antaa yleisen korkeakoulukelpoisuudenkaikissa jäsenmaissa.Koulun opetus jakaantuu kieliosastoihin:suomenkieliseen, englanninkieliseenja ranskankieliseen. Ensimmäisenätoimintavuonna koulussa onoppilaita englannin- ja ranskankielisissäosastoissa esikoulussa, alakoulussaja yläkoulu-lukion kahdella ensimmäiselläluokalla.Opetuslautakunnansuomenkielinenjaosto hyväksyi17.6.28 uuden peruskoulujen kieliohjelman,joka astuu voimaan lukuvuoden29–21 alusta. Siinäpäätettiin myös, missä kouluissa annetaanvieras- ja kaksikielistä opetusta.Uutta on venäjän ja espanjan kielissäaloitettava kaksikielinen opetusensi syksynä. Espanjaa voi opiskellamyös A-kielenä 1.luokalta alkaen.Espanjaa opettava koulu on vieläavoin. Vieras- tai kaksikielinen opetusalkaa jo 1. luokalta ja molempiin onsoveltuvuuskoe.Vieraskielinen opetusn Kulosaaren yhteiskoulu: englantiKoulun rahoituksesta vastaa Suomenvaltio, mutta kouluruokailu, oppikirjatja muut materiaalit ovat maksullisia.Euroopan Komissio on luvannuttaloudellista avustusta kouluntoimintaan. Koulu järjestää iltapäivätoimintaakoulupäivien jälkeen klo18: aan saakka. Iltapäivätoiminta onvanhempien kustantamaa.Helsingin eurooppalainen koulu toimiialuksi Helsingin yliopiston tiloissaNormaalilyseon rakennuksessa Ratakadulla.Oman koulurakennuksenkoulu saa Bulevardilta vuonna 21,kun numerossa 18 sijaitsevan vanhankoulurakennuksen remontti valmistuu.Silloin toimintaa on tarkoitus laajentaaja kouluun voivat hakea myösmuut kuin EU: n toimielinten työntekijöidenlapset.Lapsia eri puolilta EurooppaaHelsingin eurooppalaisessa koulussaaloitti syksyllä opintonsa noin kolmekymmentälasta eri puolilta Euroop-Kaksikielinen opetuslaajenee Helsingissä ensi lukuvuonnan Maunulan ala-asteen koulu:englantin Maunulan yhteiskoulu:englantin Ressun peruskoulu: englanti (IB/PYP/MYP*). Koululla on InternationalBaccalaureat -status.* PYP = Primary Years -ohjelmaluokilla 1–4, MYP = Middle Years-ohjelma luokilla 5–9.Kaksikielinen opetusn Helsingin Uusi yhteiskoulu:suomi–englantin Kulosaaren ala-asteen koulu:suomi–englantin Kulosaaren yhteiskoulu: suomi–englantiF Helsingin eurooppalaisen koulunesikoulun ja alakoulun opettajat MeghanSmith (vas.), Quitterie Ruokonen,Sarah Radcliffe ja Scott Jeanneret.paa. Kouluun on palkattu viisi päätoimistaopettajaa. Oman äidinkielenopetus merkitsee lisäksi useansivutoimisen opettajan palkkaamista,sillä oppilaat edustavat jo nyt kolmeatoistaeri kansallisuutta ja kymmentäeri äidinkieltä. Koulun oppilasmääräkasvaa kuluvan lukuvuoden aikanasitä mukaa kun Kemikaalivirastopalkkaa lisää työntekijöitä.Amerikkalainen Meghan Smithopettaa yhdistettyä englanninkielistäryhmää (luokat 1 ja 2) ja kehuu koulunyhteishenkeä niin opettajien kuinoppilaidenkin keskuudessa: ”On virkistäväätehdä työtä ammattilaistenkanssa, jotka tulevat erilaisista kulttuureistaerilaisine näkemyksineen,mutta joilla kaikilla kuitenkin on yhteinenmonikulttuurinen visio. Koulunalkuvaiheessa työ vaatii tavallistaenemmän luovuutta ja joustavuutta,ja vaikka eri kielisten välillä syntyyjoskus väärinymmärryksiä, niistä selvitäänsulassa sovussa”.Suomalainen Elina Panttila opettaaäidinkieltä, suomea vieraana kielenäsekä suomea kolmantena kielenäoppilaille, jotka ovat iältään4−13-vuotiaita. ”Eri-ikäisten oppilaidenopettaminen on haaste, jatunnit vaativat minulta paljon etukäteissuunnittelua.Pienimmille opetanyleisimpiä suomen kielen ilmauksia,leikkisanastoa ja aakkosia, vanhempienoppilaiden kanssa opettelemmemm. kaupoissa asiointia, lehtitekstienlukemista, itsestä kertomista,ääntämistä ja kielioppia. Kaikenikäisille oppilaille pyrin kertomaansuomalaisesta kulttuurista jasuomalaisista tavoista. On myös mukavakuulla oppilaiden kertomuksiaheidän omista kotimaistaan ja kulttuureistaan.”● Lisätietoja: www.esh.fin Meilahden ala-asteen koulu:suomi–kiina (mandariinikiina).Kiina A-kielenä 1. luokalta alkaen.n Meilahden yläasteen koulu:suomi–kiina (mandariinikiina)n Roihuvuoren ala-asteen koulu:suomi–viron Töölön ala-asteen koulu:suomi–englanti (kaksikielisyyteentähtäävä)n Myllypuron ala-asteen koulu:suomi–venäjäNäiden lisäksi Helsingissä toimii kolmekielikoulua, jotka ovat Helsinginranskalais-suomalainen koulu, HelsinginSaksalainen koulu ja Suomalais-venäläinenkoulu.17


Tutkimusten kautta koulutien alkuunHelsingin opetustoimessa on selvitetty, miten kouluvalmiustutkimuksissaolleiden lasten ensimmäinen luokka on lähtenyt käyntiin.Selvitys toteutettiin perusopetuslinjan ja ruotsinkielisen linjankoulupsykologien tekemänä laajana kyselynä, joka oli osa koulupsykologienja -kuraattorien tulospalkkiohanketta vuonna 2007.Kouluvalmiustutkimukset ovatvarsinkin keväisin keskeinenosa koulupsykologin työtä. Tutkimuksiatekevät myös muun muassa terveyskeskuspsykologit,perheneuvolapsykologitsekä Lasten ja nuortensairaala.Kyselytutkimus sisälsi psykologin,opettajan, oppilaan vanhempien sekälapsen oman arvion koulunkäynninsujumisesta. Tutkimus toteutettiinpsykologien tekeminä strukturoituinahaastatteluina, joita kertyi yhteensä17 kpl. Yli 4 prosenttia kyselyssämukana olleista oppilaista opiskeli nytyleisopetuksen luokalla ilman erityisopetuspäätöstä,erityis- tai starttiluokallaoli noin neljännes lapsista.Kouluvalmiustutkimukset HelsingissäKouluvalmiustutkimuksia tehdäänpääosin kevätlukukausien aikana.Yksilölliseen kouluvalmiustutkimukseenpäädytään usein oppimisessaja kehityksessä havaittujenpulmien vuoksi. Vaikeudet on saatettuhavaita esikouluvuoden aikana,mutta usein jo aiemmin. Oppimisongelmienlisäksi lapsia tutkitaanmyös selkeiden käyttäytymisentai tunne-elämän ongelmienperusteella.Lapset seulotaan kouluvalmiustutkimuksiinesikouluryhmistä.Aloitteentekijänä on yleensä päivähoitotai huoltajat. Osassa päiväkotejakäytetään nk. Turun ryhmäkartoitusta,jonka perusteellalapsia seulotaan yksilöllisiin tutkimuksiin.Koulussa tehtyä työtä arvostetaanTutkimuksen tuloksista ilmeni, että valtaosa,noin 8 prosenttia, vastanneistavanhemmista muisteli kouluvalmiustutkimustaerittäin hyvällä mielellä jakoki tulleensa kuulluiksi ja kohdatuiksimyönteisessä hengessä. Kokonaisvaltaisenkielteisesti tutkimusta muistelevatvanhemmat olivat hyvin harvinaisia yksittäistapauksia.Osittaisia pettymyksiäoli useimmin aiheuttanut yhdessä kaavaillunratkaisun toteutumatta jääminenkielteisen erityisopetuspäätöksenvuoksi tai muiden koulun alkua koskeviensuunnitelmien toteutumattomuustiedonkulun ongelmien takia.Noin kaksi kolmasosaa sekä opettajistaettä vanhemmista koki lapsenTutkimuksen tekee koulussa, terveydenhuollossatai perheneuvolassatyöskentelevä psykologi. Koulupsykologittutkivat ne lapset, joillaei ole aiempaa kontaktia psykologiin.Kouluvalmiustutkimukseenkuuluu vanhempien, päivähoidonja mahdollisten muiden tahojenhaastattelut, lapsen yksilötapaamisetsekä palautteen antaminen.Psykologi tekee suosituksen, jonkaperusteella vanhemmat voivathakea lapselleen erityisopetus- tailykkäyspäätöstä.Koulunsa aloittavista lapsistanoin 13 % on käynyt kouluvalmiustutkimuksessa.Hieman alle4 % tutkimuksista on tehnyt koulupsykologi.käyvän koulua nyt itselleen sopivassapaikassa. Vain kymmenesosa opettajistapiti ratkaisua epäonnistuneena, javain prosentti vanhemmista oli lapsenkokonaistilanteeseen tyytymättömiä.Kiinnostavaa oli huomata, että vanhemmatarvioivat lapsen oppimista jaryhmässä selviytymistä myönteisemminkuin opettajat. Osittain tämä kertoneesiitä, että kotoa käsin lapsentodellisia koulunkäyntivaikeuksia onvaikeampi arvioida. Tämän voi myösolettaa kuvastavan vanhempien luottamustakouluun.Pääosa lapsista viihtyy koulussaPsykologit selvittivät myös kouluvalmiustutkittujenlasten omia kokemuksiakoulunkäynnistä. Viihtymistä arvioitiinesittämällä lapselle erilaisia väittämiä,joista hän sai esittää saman- taierimielisyytensä. Pääosa lapsista kertoituolloin ekaluokan marraskuussa viihtyvänsäkoulussa hyvin. Valtaosa (86%) lapsista koki saavansa hyvin apuaopettajalta sitä tarvitessaan, ja lähesyhtä moni piti opettajaa mukavanasekä oli saanut kavereita koulusta.Soraääniä aiheuttivat lähinnä läksyt,jotka eivät enää marraskuun pimeilläaina innostaneet. Yli puoletlapsista tosin piti läksyjä kivoina, mutta16 % ilmoitti, ettei pidä niistä. Samoinkouluruoka jakoi lasten mielipiteitä,vaikkakin yli 6 % lapsista arvioisen olevan hyvää.Lasten vastauksista kuvastui kaikkinensaturvallinen luottamus perusasioihin.Yhteistyö ja tiedonkulku tärkeitäSuurin osa opettajista koki saaneensatarvitsemansa lasta koskevan tiedon jokoulun alkaessa. Jonkin verran jäätiinkaipaamaan lisää kouluvalmiustutkimuksenantamaa tietoa. Eniten tietoa– esimerkiksi päiväkotien kautta– opettajat olivat saaneet lapsen oppimisesta,ja lähes yhtä paljon kave-Ympäristömerkki luovutettiinKumpulan koulukasvitarhannäyttelyn avajaisten yhteydessä maanantaina1.9. Sen luovuttivat WWF: n(Maailman luonnonsäätiön) GreenOfficen päällikkö Helka Julkunen jaWWF: n pääsihteeri Timo Tanninen.Viraston puolesta merkin vastaanottivatkehittämisjohtaja Paula Sermiläja talousjohtaja Harri Pirkkalainen.Green Office on Suomen WWF: n kehittämäympäristöohjelma ja palvelukonsepti,joka on tehty nimenomaantoimistojen tarpeisiin. Ympäristömerkinkäyttö edellyttää muun muassa paperinsäästöä, lajittelun ja kierrätyksentehostamista, energian ja veden sääs-risuhteista. Perheestä opettajat olivatsaaneet tietoa melko vähän.Psykologien omia kommentteja oliesitetty siitä, otettiinko kouluvalmiustutkimuksessakaikki näkökohdat huomioon.Useimmiten näin arvioitiin olevan,ja yleensä puutteet arvioitiin vainpieniksi.Noin kolmanneksen puutteellistahuomioimista koskevista kommenteistavoitiin ajatella liittyvän yhteistyöhönja kommunikaatioon. Esimerkkejä näistäolivat puuttuva tieto aiemmista tutkimuksista,vähäinen tiedonkulku koulunsisällä, ja liian vähäinen yhteistyöulkopuolisen tutkivan tahon kanssa.Tarvittavan tiedon siirtymisen ja salassapitovelvollisuudenyhdistäminenon toisinaan haasteellista, vaikka näidenasioiden ei tarvitsekaan olla keskenäänristiriidassa tehtäessä avointayhteistyötä vanhempien kanssa. OmatOpetusviraston hallinnolle Green Office -ympäristömerkkiHelsingin koulut ja oppilaitokset toimivat ympäristön hyväksi jomonin tavoin, ja nyt myös viraston hallinto on ryhdistäytynyt.Opetusviraston Hämeentie 11: ssa sijaitseva pääkonttori on saanutSuomen WWF: n Green Office -ympäristömerkin.kuvat raili tanhuanpääF Timo Tanninen, Helka Julkunen,Paula Sermilä ja Harri Pirkkalainenympäristömerkin luovutustilaisuudessa1.9.2008.raili tanhuanpäähaasteensa tiedonkululle asettavatmyös muun muassa henkilövaihdoksetja viime hetken muutokset lastenkoulunkäyntijärjestelyissä vaikkapamuuttojen vuoksi.Tässä selvityksessä on pyritty löytämäänyleisiä suuntaviivoja kouluvalmiustutkimustenluonteesta jaonnistumisesta, vaikka luonnollisestitilanteet ovat niin vaihtelevia, etteimitään yleispäteviä ohjenuoria voidatehdä tulevaisuuden varalle. Riittävä,luvallinen ja yhdessä sovittu tiedonkulku,kuulluksi tuleminen, yhteisetneuvottelut sekä kaikkien osapuoltenrealistinen käsitys tukimuodoistaovat kuitenkin tässä esiin nousseitatärkeitä onnistuneen tutkimuksenelementtejä.Inka HarpfKoulupsykologi, opetusvirastonperusopetuslinjaG Syyskuun ajan opetusvirastonnäyttelytilassa oli esillä koulukasvitarhojenpuutarhatonttunäyttely.töä, materiaalin kulutuksen vähentämistä,henkilöstön ympäristötietoisuudenlisäämistä, ympäristöseikkojenhuomioon ottamista hankinnoissaja yhteiskuntavastuullista toimintaa.– Aloitimme järjestelmän rakentamisenvuonna 27 ja viime kesäkuussatehdyssä tarkastuksessa meidän todettiintäyttävän ympäristömerkin kriteerit.Esimerkiksi paperinkulutusta onnistuimmevähentämään viime vuonnaperäti 21 prosenttia vuoden 26 tasosta,kertoo opetusviraston erityissuunnittelijaSeppo Manner.Green Office -toiminta opetusvirastossajatkuu edelleen. Ympäristömerkkiei säily voimassa automaattisesti,vaan se lunastetaan uudelleenkolmen vuoden päästä tehtävässä uusintatarkastuksessa.Opetusvirastoon on nimetty jokaiseenkerrokseen ekotukihenkilöt, jotkaauttavat työntekijöitä päivittäisissäympäristötoimissa. Myös luonnontiedelukiontalossa (os. Mäkelänkatu84) sijaitseva mediakeskus on mukanaviraston hallinnon Green Office-toiminnassa.1832008


olli korhonenTulevaisuustiski tarjosi tietoa koulutuksestaHelsingin opetusvirasto jahenkilöstökeskus järjesti viimeelokuussa kolmatta kertaaLasipalatsiin nuorten ohjauspisteen,Tulevaisuustiskin.Se palveli 4.–29.8. arkisin klo11–17 tarjoten neuvoa ja ohjaustailman toiseen asteenkoulutuspaikkaa jääneille helsinkiläisillenuorille. Kokemusosoittaa, että tämäntyyppiselletoiminnalle on tarvetta.Tulevaisuustiskillä päivystäjinätoimivat oppilaitostenopinto-ohjaajat sekä opetusvirastonasiantuntijat. Tulevaisuustiskilläkävi 17 nuorta. Puolet asiakkaistaoli keväällä peruskoulunsa päättäneitätai kymppiluokan käyneitä.Toinen puoli oli lukion tai ammatillisenkoulutuksen käyneitä tai opintonsakeskeyttäneitä nuoria. Tyttöjäja poikia oli miltei saman verran.Peruskoulunsa keväällä päättäneistänuorista 23 antoi yhteystietonsamyöhempää yhteydenottoa varten.Heiltä kerätään syyskuun lopussaseurantatiedot koulutukseen taityöhön pääsystä.Sähköisen yhteishaun aikataulustajohtuen päivystäjien työskentelytapaTulevaisuustiskillä oli erilainenedellisiin vuosiin verrattuna.Oppilaitoksista ei saanut tietojamahdollisesti vapaina olevista paikoista,koska täydennyshaun valintaprosessioli kesken. Tästä seurasise, että koulutusvaihtoehtoja etsittiinyhteishaun ulkopuolelta. Näitäolivat esimerkiksi kymppiluokat,ammattistartit, aikuislukiot, avoinyliopisto tai kansanopistot. Yhtenävaihtoehtona tarjottiin myös nuortentyöpajatoimintaa.Tulevaisuustiskin puhelinneuvontaoli avoinna kesäkuussa hetiyhteisvalintatietojen tultua julki.Puheluita kertyi neljän päivän aikana33. Soittajista suurin osa oli äitejä,jotka olivat huolissaan, kun nuo-ri ei ollut saanut haluamaansa lukiopaikkaa.Tulevaisuustiskillä opastettiin22 soittajaa puhelimitse.Kolmen toimintavuoden perusteellavoidaan todeta, että Tulevaisuustiskintyyppiselle palvelulle onHelsingissä tarvetta. Osa nuoristatarvitsee omien koulutusvalintojenetsintään ohjausta pitkin matkaa –erityisesti nivelvaiheissa.Tulevaisuustiskin asiakasmääräon kuitenkin laskeva, joten on syytäpohtia, miten palvelua voidaanparantaa ja miten tavoitetaan nenuoret, jotka eivät itse aktiivisestitule Lasipalatsiin. Onko Lasipalatsipaikkana enää tarpeeksi vetovoimainenvai pitäisikö Tulevaisuustiski-pisteolla jatkossa katutasollaesimerkiksi Kampissa ja/tai Itäkeskuksessa.Toinen pohdittava asiaon verkossa tapahtuva neuvonta- jaohjaustyö.Kiitos kaikille Tulevaisuustiskinpäivystäjille. Ensi vuonna uusintuulin!Ulla JuhankoKaisaniemessä tempaistiinliikenneturvallisuuden puolestaValtakunnallistaliikenneturvallisuusviikkoavietettiin2.–12. syyskuuta. Viikon teemanaoli turvallinen koulumatka. Siihenliittyvää tapahtumapäivää vietettiinKaisaniemen ala-asteen koulussa jasen lähialueella 1.9. Teemaa käsiteltiinkoulussa viikon aikana myösoppitunneilla.Kuka on vuoden paraskoululaisajoneuvon kuljettaja?Opetushallitus järjestää liikennekasvatuksenyhteistyöverkoston kanssalukuvuoden 28–29 aikana kilpailunparhaasta koululaisajoneuvonkuljettajasta.Kilpailulla halutaankorostaa ammattikuljettajantärkeää merkitystä oppilaiden kasvattajanaja mallina liikennekäyttäytymisessä.Yhteistyöverkosto toivoo, ettäkoulut tekevät ehdotuksen yhdestäammattikuljettajasta.Parasta kuljettajaa valittaessatoivotaan kiinnitettävän huomiotamuun muassa kuljettajan palve-lualttiuteen, turvallisuuskysymystenhuomioon ottamiseen, esimerkilliseenkasvattajan rooliin, yhteistyökykyynja liikennekäyttäytymiseen.Lisäksi koulujen toivotaan esittävänmyös jonkin muun vapaan perustelunsille, miksi juuri kyseinen kuljettajatulisi valita.Esitykset parhaasta kuljettajastatulee lähettää Opetushallitukseenopetusneuvos Eero K. Niemelle29.5.29 mennessä osoitteella:Opetushallitusopetusneuvos Eero K. NiemiPL 38 (Hakaniemenranta 6)53 HELSINKItai sähköpostilla eerok.niemi@oph.fiLisätietoja Eero K. Niemeltä,puh. 4 348 7236.Esiraati tekee alustavan esityksenyhteistyöverkostolle, joka lopullisestivalitsee parhaan kuljettajan. Paraskoululaisajoneuvonkuljettaja ja esityksentehnyt koulu tai oppilaitos palkitaanvuoden 29 liikenneturvallisuusviikonavajaisissa 7.9.29.piirros anssi keränenKouluterveyskyselyn tulokset osoittavat:Nuorten päihteiden käyttöei enää vähene pääkaupunkiseudullaValtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset pääkaupunkiseudullanoudattavat koko maan linjaa. Kun peruskoulun yläluokkalaistenja lukiolaisten päivittäinen tupakointi, kuukausittainen humalaanjuominen ja huumeiden kokeilu ovat aiempina vuosina vähentyneet,on tämä kehitys nyt pysähtynyt.Pääkaupunkiseudun kunnissayläluokkalaisista 14 %, lukiolaisista12 % ja ammattiin opiskelevista38 % tupakoi päivittäin. Todellahumalaan kuukausittain itsensä juoyläluokkalaisista 18 %, lukiolaisista3 % ja ammattiin opiskelevista 42%. Raittiiden osuuden lisääntyminenon pysähtynyt. Yläluokkalaisista36 %, lukiolaisista 37 % ja ammattiinopiskelevista 4 % ilmoitti jonkun läheisenihmisen käyttävän liikaa alkoholiaja siitä aiheutuneen haittoja taiongelmia nuoren elämään. Huumeitaon ainakin kerran kokeillut yläluokkalaisista9 %, lukiolaisista 18 % ja ammattiinopiskelevista 28 %.Nuoret kokevat mielestäänaiempaa enemmän fyysistä uhkaaPeruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaistenvanhemmista 43 % ei aina tiedä, missänuoret viettävät iltojaan viikonloppuisin.Oman ilmoituksensa mukaannuoret ovat tehneet aiempaa yleisemmintoistuvia rikkeitä ja kohdan-neet fyysistä uhkaa vuoden aikana.Toistuvat rikkeet, fyysinen uhka, koulustalintsaaminen ja opiskeluvaikeudetovat päivittäin tupakoivilla, todellahumalaan itsensä kuukausittain juovillaja huumeita kokeilleilla nuorillamuita nuoria yleisempiä.Kouluterveyskyselyssä kysyttiin nytensimmäistä kertaa myös nuorten kokemastaseksuaalisesta väkivallasta jakaltoinkohtelusta. Nuorilta kysyttiin sekäsitä, ovatko he itse joutuneet seksuaalisestikaltoin kohdelluiksi että sitä,ovatko he itse kohdelleet kaltoin muita.Tytöistä jopa 12 % ja pojista jopa 5 %ilmoitti olleensa vastentahtoisesti yhdynnässä.Kumppania oli painostanutyhdyntään tytöistä jopa 4 % ja pojistajopa 5 %. Luvut vaihtelevat ikäryhmittäinja koulutusmuodoittain.Kaksi kolmesta nuoresta pääkaupunkiseudullakoki terveystiedon opetuksenlisänneen taitoja ja valmiuksiahuolehtia terveydestä. Seksuaaliterveydenosalta tietämyksessä oli kuitenkinedelleen puutteita. Kaikillanuorilla ei ollut riittävästi tietoa sukupuolitaudeistasuojautumisesta ja raskaaksitulemisesta.Kouluterveyskyselyssämukana 31 000 nuortaKouluterveyskysely tuottaa tietoa lastenja nuorten elin- ja kouluoloista,terveydestä, terveystottumuksista,terveysosaamisesta sekä oppilas- jaopiskelijahuollosta. Opettajan ohjaamaanluokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen8. ja 9. luokkien oppilaat sekälukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat.Vuonna 28 kysely toteutettiinmyös ammatillisten oppilaitosten1. ja 2. vuosikursseilla.Kouluterveyskyselyn kysymyksetkoskevat sekä kouluaikaa että vapaaaikaa.Tiedot kerätään valtakunnallisestivertailukelpoisella menetelmälläsamoissa kunnissa joka toinen vuosi.Kyselyä on toteutettu Helsingissä vuodesta1996 alkaen. Kattavasti kyselylläon saatu tietoa pääkaupunkiseudunkunnista vuodesta 2 alkaen.Tämän vuoden huhtikuussa kyselyynosallistui Helsingissä, Espoossa,Vantaalla ja Kauniaisissa 18 495yläluokkalaista, 1 957 lukiolaista ja3 883 ammattiin opiskelevaa. Vastaajienyläikäraja ammatillisessa koulutuksessaoli 2,5 vuotta.Kyselyn tuloksia hyödynnetäänpalvelujen kehittämisessäKouluterveyskysely tuottaa pääkaupunkiseudunkunnille tärkeää tietoa,jota hyödynnetään mm. oppilashuollonja kouluterveyshuollon kehittämisessäsekä henkilöstön täydennyskoulutuksessa.Kunnissa valmistellaan parhaillaanlastensuojelulain edellyttämiä lastenja nuorten hyvinvointisuunnitelmia.Kouluterveyskysely tuottaa tietoamyös tähän työhön.Kouluterveys-aiheesta on juttua myös tämänlehden takasivulla, jossa Kouluhelsinkiläisiä-palstanhenkilönä esitelläänkouluterveydenhoitaja Eva Autio.3200819


Verkko-oppimisen kehittäjätesittelivät jälleen hyviä käytäntöjäLintsi-ilta veti väkeäsadekuuroista huolimattapiirros anssi keränenHelsingin opetusvirasto järjesti tänä syksynä jo neljännen kerranverkko-oppimisen kehittämiseen liittyvän seminaarin, jossa kuultiinpioneerien kokemuksia ja palkittiin hyvin tehdystä työstä.Jo perinteeksi muodostunutverkko-oppimisen ”Hyvien käytänteidenlevitysseminaari”pidettiintänä vuonna 8.1. Heltecin Käpylänkoulutusyksikön auditoriossa. Tilaisuudessakuultiin erilaisista verkkooppimisenkäytännöistä ja samallamyös kehittäjille annettiin tunnustustahyvin tehdystä työstä.Kuulijat saivat nopean yleiskuvanverkko-oppimisen mahdollisuuksista,ja toivottavasti myösmahdollisimman moni löysi ideoitaomaan työhönsä sovellettavaksi.Tilaisuudessa kuultiin seuraavistahankkeista:Palkintojen saajat japalkitsemisen perusteetLukion oppilaidenhuoneet FronterissaAnnukka Kosonen ja Tarja Tolvanen,Alppilan lukio sekä Tarja Vänttija Matti Kuosmanen, Kuvataidelukio● Kahden lukion kehittäjäopettajattyöskentelivät yhteisöllisesti luodessaanFronteriin Lukion opiskelijanhuonetta. Yhteistyön tuloksenasyntyivät Alppilan ja Kuvataidelukioidenopiskelijoiden huoneet, joidenkautta opiskelijoilla on pääsy omanlukionsa keskeiseen tiedotukseen jaopiskelun tukipalveluihin. Lukionopiskelijan huone Fronterissa tarjoaamyös muille kouluille ja oppilaitoksilleerinomaisen mallin sisäisentiedotuksen ja opetuksen resurssientuomisesta kootusti lähelle opiskelijaa– kanavan, jonka nuoret luontevallatavalla ottavat käyttönsä.Fronterin käyttöHiidenkivenperuskoulussaHiidenkiven peruskoulu, rehtori KirsiKaarela ja opettaja Ilppo Kivivuori● Hiidenkiven peruskoulu aloittiFronter-käyttöönotossa jo keväällä26. Koulu on edennyt käytössäpienin askelin, mutta määrätietoisesti.Opetuksessa oppimisympäristönkäyttö on levinnyt tasaisestieri oppiaineisiin. Fronter oppimisympäristöon koulussa käytössä esimerkillisestiyhteisöllisen työskentelynja tiedotuksen välineenä. Opettajillesuunnattu tiedotus on toteutunutns. Teeruusuhuoneissa ja oppilaidenohjaukseen on omat OPO-huoneetniin opettajille kuin oppilaillekin.Koulun rakennuksesta löytyvätmyös tiimimäistä työskentelyä tukevattieto- ja ympäristö- tiimien huoneet.ErityisopetuksenainekoordinointiAnnu Lius, Toivolan koulu● Annu Luis on aloittanut raikkaallaotteella eritysopetuksen digitaalistenoppimateriaalien kartoittamisenja jakamisen Fronterin välityksellä.Annun luotsaama erityisopettajienverkosto on luomassaFronteriin keskustelun ja materiaalienvälityksen kanavaa, jota jokainenhelsinkiläinen erityisopettaja voikäyttää oman opetuksensa tukena.Tämän lisäksi Annu on ollut kouluttamassaAllu-luetun ymmärtämisentestin digitalisoidun version käyttämistäFronterin kautta.Eri oppimateriaalienhyödyntäminenopetuksessaPekka Viiliäinen, Maatullin ala-asteenkoulu● Maatullin ala-asteen koulunopettaja Pekka Viiliäinen on ottanutFronter oppimisympäristön käyttöönkoulussaan sekä yhteisöllisesti ettäopetuksen tueksi. Käytössä on huomioituniin opettajat, vanhemmatkuin oppilaatkin. Koulun Fronterrakennuksestalöytyvät mm. opettajienkäyttöön suunnattu tietoturvahuoneja oppilaskunnan verkkolehtiPöllöposti. Opetuksen huoneissaeri oppiaineissa Pekka Viiliäinen onkäyttänyt monipuolisesti digitaalistaoppimateriaalia ja verkosta löytyviälinkkejä. Hän on ollut mukana myösAllu-lukutestin, luetun ymmärtämisenosion luomisessa Fronter-oppimisympäristöön.TyöturvallisuusprojektiPertti Laaksonen, Helsingin tekniikanalan oppilaitos● Pertti Laaksonen on esimerkilläänkannustanut yksikkönsä opettajia jaopiskelijoita Fronter-oppimisympäristönkäyttäjiksi. Hän on toiminutaktiivisesti modernin oppisisällöntuomisessa opiskelijoiden ja kollegoidenulottuville Fronterin välityksellä.Tähän tarkoitukseen luodussatyöturvallisuushuoneessa opiskelijatpääsevät mielenkiintoisella tavallauusimman työturvallisuustiedonäärelle ja voivat kerrata sekä testataomaa osaamistaan.Vår- och sommarrummet– närmiljön och naturenbekant för eleverTeo Eklund, Degerö lågstadieskola● Teo Eklund från degerö ls, har påett inspirerande sätt hämtat in naturenoch närmiljön till Fronter. Teosvårrum baserar sig på frivillighet ocheleverna är främst inne på rummetutom lektionstid. Trots detta har elevernagjort 1-tals inloggningar irummet. Rummet bygger på interaktivitet,observationer och möjlighetertill att undersöka och experimenteranärmiljön. Rummet har uppdateratskontinuerligt, vilket gjort attelevernas intresse har bibehållits. Enfin grej är att observationsdagböckeroch en del av det övriga materialetkan återanvändas i framtiden ochkan utgöra grunden till många intressantafrågeställningar. Rummetstöder således även undersökandelärande på ett förtjänstfullt sätt.Perusopetuslainmukaisen koululaisteniltapäivätoiminnantiedottaminenSami Eriksson, opetusvirasto● Sami Eriksson on käyttänyt Fronter-oppimisympäristöäansiokkaastikoululaisten iltapäivätoiminnankoordinoinnin tukena kymmenissähelsinkiläisissä toimipisteissä. Saminluotsaamana lukuisat koululaisteniltapäivätoiminnan yhteistyökumppanit,järjestöt ja koulujenIP-koordinaattorit sekä rehtoriteri puolilla Helsinkiä ovat saaneetajantasaisen tiedon ja vuorovaikutuskanavanFronter-oppimisympäristönkautta.Kolmas kerta toden sanoo. Opetusviraston henkilökunnan ja heidän perheenjäsentensäyhteisestä Linnanmäki-illasta on tullut perinne. Tilaisuusjärjestettiin jo kolmatta kertaa ja seuraavastakin Lintsi-illasta on jo sovittu.Tämänkertainen Linnnanmäki-ilta pidettiin keskiviikkona 3.9. ApulaiskaupunginjohtajaTuula Haatainen ja opetustoimen johtaja Rauno Jarnila toivottivatkaikki tervetulleiksi klo 17, jonka jälkeen laitteet ja vempaimet olivatmaksutta käytössä kolmen tunnin ajan.Kahdella edellisellä kerralla ilta on ollut aurinkoinen ja leppeä, mutta nytkauniiden säiden putki katkesi. Vettä satoi ajoittain, mutta onneksi sää oli melkolämmin, joten pienet sadekuurot eivät tahtia haitanneet.Seuraava Linnanmäki-ilta on keskiviikkona 2.9.29.Lukijakysely lehdestämmeMitä mieltä olet Kouluhelsinki-Skolhelsingfors-lehdestä?Voit kertoa mielipiteesi vastaamalla lukijakyselyyn. Se tehdään tämänsyksyn aikana viikolla 43 sähköisesti, Digium-kyselynä.Asiasta tiedotetaan opetusviraston intranetissa eli Skolenetissa:http: //intranet.edu.hel.fiVastaajien kesken arvotaan palkintoja.kuvat raili tanhuanpää2032008


32008Cosmos-projekti etenee Liverpoolin kautta koukatenHelsingin kaupunki on yhtenä osapuolena suuressa EU: n rahoittamassaCosmos-projektissa, jonka tarkoitus on kehittää tiedeopetustaja tuottaa monenlaista materiaalia Internetiin sekä opettajienettä oppilaiden käyttöön. Tämänvuotinen Festival of Sciencejärjestettiin Liverpoolissa.Helsingin osuuden ydin koostuuneljästä nettikurssista,jotka lähestyvät tähtitiedettä kukinomalta suunnaltaan. Kolme kursseistajärjestetään osin netissä ja osin lähiopetuksena.Näitä ovat astrohistorian,astrobiologian ja astrofysiikankurssit. Viimeksi mainittu on ruotsinkielinen,mutta kurssimateriaaliaon tarjolla myös suomeksi – mikälikurssilainen haluaa sivuuttaa oivantilaisuuden päästä tieteelliseenkielikylpyyn.Kurssien pitäjinä toimivat KimmoPäivärinta, Soili Pellinen ja Leif Ekrem.Kurssit ovat normaalien lukionkurssien mittaisia, mutta ne on jaettukahden jakson ajalle. Ensimmäisetalkavat toisella jaksolla. Kurssit kuuluvatlukion yhteistarjottimeen, jotenne ovat avoinna kaikille Helsingin lukiolaisille.Nuorempia ja vanhempiatieteenharjoittajiaAstrotiede on lähtökohdiltaan kokonaanuudenlainen kurssi. Kurssilla eiole varsinaista alkamis- eikä päättymispäivää,vaan se toimii netissä”toistaiseksi”. Kaikki kurssilla olevatmuodostavat tiedeyhteisön. Tullessaankurssille oppilas saa nuoremmantieteenharjoittajan tittelin. Hänelläon mahdollisuus suorittaa normaalejatiedeyhteisön aktiviteettejä. Hän voitutkia, opiskella, opettaa, väitellä, referoida,tuottaa ja lukea tieteellisiä artikkeleita,arvioida muiden tiedeyhteisönjäsenten tekemisiä tieteen kriteerein– yksin tai tutkimusryhmän jäsenenä.Kaikkea tätä hän voi tehdä sekäitsenäisesti että vanhempien tieteenharjoittajienopastamana.Nuoremmat tieteenharjoittajat tarvitsevatvanhempien tieteenharjoittajienopastusta. Vanhempina tieteenharjoittajinatoimivat aluksi Cosmosopettajat,mutta myöhemmässä vaiheessamyös vanhemmiksi tieteenharjoittajiksipätevöityvät nuoremmat tieteenharjoittajat.Oppilaasta tulee vanhempitieteenharjoittaja, kun hän saayhtä lukion kurssia vastaavat opinnotsuoritettua. Vanhempana tieteenharjoittajanahän voi suorittaa tieteen jatkokurssin.Tiedeyhteisöön kuuluu monenlaisiaja -tasoisia tiedemiehiä ja -naisia. Osatarvitsee varsinkin alkuvaiheessa selvästienemmän kädestä pitäen ohjausta,osalle taas itsenäinen työskentelysopii heti alusta alkaen. Siksi tiedeyhteisössäpitää olla monenlaista toimintaa,jotta kaikille löytyy mielekästä jaomalle tasolleen sopivaa tekemistä.Avoimuus – tiedeyhteisönkeskeinen ominaisuusYksi tiedeyhteisön keskeisiä ominaisuuksiaon avoimuus. Kaikki tuotettumateriaali on avointa kaikille tiedeyhteisönjäsenille sekä käytettäväksi ettäkritisoitavaksi.Hieman roolipelin muotoon tehdynkurssin avulla tarkoituksena on opettaatieteellisen ajattelun, työtapojenja tiedeyhteisön toiminnan perusperiaatteet.Samalla oppilailla on mahdollisuussuorittaa 1–2 lukion syventävääkurssia. Joko suoritusmerkinnällä taihalutessa loppukokeen avulla myösarvosanalla. Mikään ei estä myös tieteestäkiinnostuneita yläkoulun oppilaitatulemaan mukaan kurssille tiedeyhteisönnuoremmiksi jäseniksi –aluksi vaikka kuunteluoppilaiksi.Tiedekurssia vetää Timo Suvanto,joka on myös Cosmos-projektin Helsinginkoordinaattori. Apunaan hänelläon 2 Helsingin yläasteiden jalukioiden opettajaa, joiden toimenkuvaankuuluu myös opettaa kaikkiahalukkaita opettajia käyttämään Cosmos-projektintuottamaa materiaalia.Kaikki neljä kurssia toimivat Fronter-oppimisympäristössä.Tarkempiatietoja ja kursseille ilmoittautuminenlöytyy osoitteesta http: //www.cosmos.edu.hel.fi/G Cosmos-ilosanoman levittäjätlähtötunnelmissa Liverpoolissa.Brittitiedettä kansantajuisestiLähtölaukauksena omaan osuuteensaprojektissa Cosmoksen ”ilosanomaa”levittävät opettajat kävivät syyskuunalussa suuressa viikon kestävässä Festivalof Science -tapahtumassa Liverpoolissa,jossa tämä vuotuinen brittitiedettäkansantajuisesti esittelevä tilaisuusjärjestettiin tänä vuonna. Samallahe tekivät vierailun Mersey-joentoisella puolella olevaan West KirbyGrammar Schooliin, joka on meikäläistäoppikoulua vastaava tiedepainotteinentyttökoulu.Suomalaisille oli melkoinen elämystarkkailla yli 1 samanlaisiinkoulu-uniformuihin pukeutuneentyttöoppilaan päivittäistä koulutyötä.Vain viimeisten luokkien oppilaillaon oikeus käyttää omia asusteitaan,minkä vapauden monet tytötkäyttivätkin tavalla, jossa vaikutteitaei ollut otettu ainakaan viktoriaaniseltaajalta.Timo SuvantoF Festival of Science -tapahtumanluennoitsijat havainnollistivat useinesityksiään esimerkein. Tässä demonstroidaanvapaan ja sidotun energianvälistä muutosta.E Kouluvierailun aikana helsinkiläisetopettajat pääsivät tutustumaanlaboratoriotyöskentelyyn englantilaiseenmalliin.kuvat tiMo suvantoTimo Suvanto vetää Cosmos-projektiaTimo Suvanto on Vantaalla asuvaopettaja. Sanoutuessaan irti matemaattistenaineiden lehtorin virastaelokuun 31 päivänä 26 hän luulikoulutaipaleensa tulleen tasan 5vuodessa täyteen, se kun oli alkanutOriveden keskuskansakoulussa1.9.1956.Vapaan valokuvataiteilijan ja tietokirjailijanpäätoimista uraa kesti kuitenkinvain reilun vuoden, kun hänsai tarjouksen, josta ei kerta kaikki-F Timo Suvanto laskuveden äärellä.Liverpoolin seudulla nopeisiin säänvaihteluihin on syytä varautua sekäaurinkolaseilla että sateenvarjolla.Niitä molempia saa usein käyttääyhtä aikaa.aan voinut kieltäytyä: suuren eurooppalaisentähtitiede-projektin, Cosmoksen,koordinaattorin 2-vuotinen pestin.Uusi työnantaja Helsingin kaupunginopetusvirasto on yksi projektin yhdeksästäeri maasta koostuvista osanottajista.Nyt kun urakasta on reilu neljännestakana, niin perusvantaalaiseksi kotiutunuthämäläinen huomaa tulevansaerinomaisesti toimeen myös hesalaisenkouluväen kanssa.– Kun vielä pääsisi kaikissa asioissasamalle aallonpituudelle Cosmosprojektinvetäjinä olevien kreikkalaistenkanssa, niin voisi todeta globaalillakintasolla, että opetustyö on yhteistyötä.Kaikkien osapuolten yhdessäkasvamista, Suvanto kiteyttää.21


Lifelong learning in EnglishGrundtvig-vieraita Helsingin aikuislukiossaTervetuloa mukaan Espanjan matkalle! Matka on asiakkaillemmetodella opettavainen, edullinen, nopea ja tehokas. Saat kaksihyötyä samalla kertaa: faktoja maantieteestä ja nähtävyyksistäsekä tehovalmennusta englannin kieleen – espanjalaisen opettajanjohdolla. Matkalle pääsevät Helsingin aikuislukion englanninopiskelijat oppitunneillaan viikolla 20 toukokuussa 2008.Näin Helsingin aikuislukio olisivoinut mainostaa englanninoppituntejaan viime keväänä, silläharvinaista herkkua oli luvassa. Lukiossanäet vieraili englannin kielenopettajia Euroopan eri maista. Eivätkähe olleet pelkästään vieraina, vaanjokainen vieraileva opettaja piti viikonaikana useita oppitunteja koulunopiskelijoille – kukin omintakeisellatyylillään esitellen maataan ja kulttuuriaan.Kyseessä oli Grundtvig-vierailu,sillä Helsingin aikuislukio on mukanaEuroopan Unionin Grundtvig-ohjelmassa,johon liittyy verkostoitumista,yhteistyöhankkeita ja oppimiskumppanuuksia.Projektin nimion TEAM (Together Each Achieves More)ja sen teemana on kulttuurien välinenvuorovaikutus ja yhteistyö.Helsingin aikuislukioon saapui yhteensä13 vierasta Espanjasta, Portugalistaja Latviasta. Kustakin maastamukana oli myös opiskelija, joka pääsinäin tutustumaan englannin opetukseensekä opettajiin ja opiskelijoihinvieraassa maassa.Oppituntien lisäksi viikon aikana ehdittiinvierailla mm. Seurasaaressa, SinisessäVerstaassa, opiskelijoiden järjestämälläpiknikillä Suomenlinnassa jaKirjasto 1: ssä, jossa äänitettiin myösyhdessä tehty TEAM-kappale.Italiasta se alkoiHelsingin aikuislukion Grudntvig-yhteistyösai alkunsa Italiassa EU: n varoinpidetyssä konferenssissa reilutpuolitoista vuotta sitten, kertoo koulunenglannin kielen lehtori Harri Veteli.– Siellä me tavattiin, hän iloitsee jaosoittaa pöydän äärellä istuvia yhteistyökumppaneitaan.Tässä ovat Ricado Araújo Portugalista,Eva Gilcepero Espanjasta ja Inara OlenaLatviasta. Kaikki he ovat Harri Vetelintavoin hankkeen koordinaattoreita.Ensimmäinen Grundtvig-tapaaminenheillä oli Teneriffalla helmikuussa.F Espanjalainen opettaja MartaGonzález Acosta.kuvat raili tanhuanpääG Koordinaattorit koolla: EvaGilcepero, Ricado Araújo, Inara Olenaja Harri Veteli.Evan, Inaran ja Ricardon mielestäopiskelijat ovat pohjimmiltaan samanlaisiakaikkialla.– Suomessa he kyllä ovat aika ujoja,vilkkaasti elehtivä Eva tuumaa.Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, ettäkieltä voi oppia ja opettaa hyvinkinmonella tavoin. Ja uusia tapoja kannattaaopetella. Inara muistelee, mitenportugalilaisen opettajan englannintunti Tenerifalla teki häneen lähtemättömänvaikutuksen. Fado-laulunostatti kyyneleet silmiin.– Tällaisen yhteistyön avulla voimmevertailla erilaisia opetustyylejä jaoppia toisiltamme. Tämä on sitä todellistalifelong learningia, Ricardokiteyttää.Raili TanhuanpääGrundtvign Aikuiskoulutuksen ohjelma, osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisenohjelmaa (Lifelong Learning Programme – LLP).n Tavoitteena on parantaa aikuiskoulutuksen laatua ja edistää eurooppalaistayhteistyötä aikuiskoulutuksen alalla.n Painotetaan elinikäistä oppimista keinona edistää aktiivista kansalaisuuttaja työllistymistä.n Tähtää siihen, että aikuisille suunnattu koulutus on tulevaisuudessa yhäuseamman eurooppalaisen aikuisen ulottuvilla ja että eri Euroopan maissaasuvilla aikuisilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella.n Erityistavoitteena on vastata Euroopan väestön ikääntymisestä aiheutuvaankoulutushaasteeseen sekä edistää vaihtoehtoisten koulutusväylientarjoamista aikuisille heidän tietämyksensä ja pätevyyksiensä parantamiseksi.n Ohjelmaan kuuluu neljä toimintoa: yhteistyöhankkeet, oppimiskumppanuudet,opetushenkilöstön täydennyskoulutusapurahat ja verkostot.n Lisätietoja osoitteesta www.cimo.fiaaro visalaPohjoisessa suurpiirissä juostiinyläkoulujen välinen maratonviestiMaunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio järjesti tiistaina16.9.Pirkkolan urheilukentällä jo kolmannen yläkoulujen välisenmaratonviestin. Kilpailuun osallistuivat Oulunkylän, Pakilan,Torpparinmäen ja Maunulan yläkoulujen joukkueet.Syksyisessä säässä käydyssä kilpailussaPakilan yläkoulun jouk-joukkue juoksi 58 km 25 m. Kiihkeänminuutin ja kuuden sekunnin aikanakue vei voiton. Kolmen tunnin yhden kamppailun toiselle sijalle ylsi Oulun-kylän joukkue tuloksella 57 km 48m. Maunulan joukkue oli kolmas jajuoksi 52 km 35 m.Kilpailun avasi ja lähtölaukauksenampui valtiosihteeri Stefan Johansson.Maunulan yhteiskoulun jaHelsingin matematiikkalukion 1Mluokanoppilaat huolehtivat kierrostenlaskemisesta ja ajanotosta.Osanottajat ja varsinkin järjestäjätolivat tyytyväisiä tapahtumaan. Kaikillaoli hymy herkässä.Kilpailu järjestettiin ensimmäisenkerran kaksi vuotta sitten Suomenensimmäisen maratonin 1-vuotispäivänä.Kolme tuntia yksi minuuttikuusi sekuntia oli tämän ensimmäisenmaratonin voittoaika. Kilpailunprimusmotorina on alusta asti toiminuterityisopettaja, liikunnanopettajaArja (ALINA) Markkanen.Paula UrpilainenF Pakilan, Oulunkylän, Maunulanja Torpparinmäen joukkueet lähdössäsisäradalta lukienOnnea!Helsingin opetustoimen johtaja,kasvatustieteen tohtoriRauno Jarnila täyttää 6 vuotta 19.lokakuuta 28. MerkkipäivänäänRauno on matkoilla.Rauno Jarnila on johtanut Helsinginopetustointa vuodesta 21. EnnenHelsingin kaupungin palvelukseentuloaan Rauno on työskennellytmm. opetusministeriön neuvottelevanavirkamiehenä sekä Opetushallituksensuunnittelujohtajana ja neuvottelevanavirkamiehenä.Tänä syksynä pyöreitä vuosia täyttäämyös Helsingin entinen koulutoimenjohtaja, kasvatustieteen tohtoriJouko Kauranne. Kauranne täyttää8 vuotta 4. marraskuuta. Merkkipäiväänsähän juhlii perhepiirissä.hannes victorzon2232008


32008SaksittuaJokelan jälkeen kouluissavarauduttu vastaaviintapahtumiinTieto Kauhajoen tapahtumistalevisi nopeasti ympäri Suomea.Helsingin Vesalan koulussahuhut alkoivat liikkua,kun ampumisesta oli kulunutvajaa tunti. Koulun rehtorikertoi asiasta pian keskusradionkautta ja lähetti sähköpostiaoppilaiden vanhemmille.Jokelan jälkeen oikeusministeriöperusti työryhmänpohtimaan sitä, mitä tapauksestavoisi oppia. Työ on vieläkesken, koska eduskunnaltaodotetaan lakia, jonka perusteellatyöryhmä saisi Jokelantapahtumista tarkat tiedot.Koulut ovat kuitenkin tehneetturvallisuussuunnitelmiaja kouluttaneet opettajia sekähankkineet turvallisuusjärjestelmiä.Keskeistä vastaavanlaistentapahtumien ennaltaehkäisyssäon saada tarpeeksiresursseja kouluterveydenhuoltoonja psykologipalveluihin.Vesalan ykäasteen rehtorinJuha Juvosen mukaannäin saataisiin mahdollisestiriskitapaukset hoitoon ennenkuin asia kriisiytyy todellapahaksi.23.9.2008. / YLE TV1 Uutisetklo 20.30 / Kirjoittaja: AnttiKarhumäkiSuomi pärjää osaamisellaEduskunnan puhemies SauliNiinistö (kok.) vieraili Ressunlukiossa Helsingissä. Niinistökorosti kuulijoilleen, ettäSuomi pärjää osaamisella.Jokainen osaa jotakin ja kaikkiosaaminen on tärkeää, Niinistötotesi.Koulun käymisessä jaopiskelussa on kyse elämäänvalmistautumisesta. Niinistöltäei kuitenkaan löytynytymmärtämystä opiskelun venymiselle,ja valtiolla on vainrajalliset mahdollisuudet tukeaopiskelijoita.Tilaisuus liittyi Elinkeinoelämännuorisofoorumiin.Tilaisuuden päätteeksi osallistujillaoli mahdollisuus esittääkysymyksiä.Eräs kuulija kaipasi lisääopiskelupaikkoja. Helsinginopetustoimen johtaja RaunoJarnila kertoi, että niin Helsinkikuin Vantaakin ovat lisänneetpaikkoja ja samajatkuu. Ammatilliseen opetukseentulee ensi vuonnakoko maassa 4 000 lisäpaikkaa.25.9.2008 / Opettaja –näköislehti / Kirjoittaja: SimoKomulainenKestävän kehityksenkysymyksistä on tullutkiinteä osa oppilaitostenarkeaYmpäristökriteerejä noudattaviakouluja on palkittu kasvatusalojenOKKA-säätiönympäristösertifikaatilla. ViikinNormaalikoulu sai sertifikaatintorstaina. Kestävä kehityson luonteva osa koulunelämää.Opettaja Terhi Hinkkanenkertoo, että ympäristöasioitaon pohdittu todella paljon jane otetaan mukaan erilaistenaihekokonaisuuksien yhteyteenosana koulun arkea. Viikinekoalueella vihreitä arvojavaalitaan pienestä pitäen.Päiväkodit ovat tehneet todellahyvää pohjatyötä ja niistätulee kouluun hyvin tietoisialapsia, Hinkkanen kiittelee.Koulussa lukiolaiset järjestävätesimerkiksi oppikirjakirppiksiäja opastavat nuorempialajittelussa.Ympäristösertifikaatin kriteereihinon tulossa vaatimusmyös sosiaalisesti kestävästäkehityksestä. Viikin norssi onvalmis seuraavaan askeleeseen.Koulun lähtökohta onyhteisöllisyys, se, että kaikillaon turvallista työskennelläkoulussa, kertoo yläluokkienrehtori Soili Mynttinen.18.9.2008 / YLE TV2, Uudenmaanuutiset / Kirjoittaja:Sanna CortesMaksuttomatkondomiautomaatitsaavat kannatustahelsinkiläiskouluissaIlmaisia kondomiautomaattejaon ehdotettu Helsingin lukioihin,ammatillisiin oppilaitoksiin,ja korkeakouluihin.Ajatus saa lämpimän vastaanotonkouluissa. ”Aivanupea juttu”, toteaa lehtori MariJuuti-Aho Ressun lukiosta.Hän toivoo, että automaattiloisi myös keskustelukulttuurin,jossa sukupuolitaudeistaja raskauden ehkäisystävoitaisiin puhua avoimemmin.Myös oppilaat kannattavatajatusta. ”Nuorilla tuntuuolevan suuri kynnys astuakaupan kassalle ja tehdäostokset siellä. Koulun kauttakondomit varmasti löytyisiväthelpommin”, pohtii LauriHallavuo. Hänen mielestäänkondomien ei tarvitsisiolla ilmaisia, mutta ne voisivatolla edullisempia kuinkaupoissa.Ennen kuin automaattejaryhdytään asentamaan, sosiaalilautakunnanesitys käsitelläänvielä kaupunginvaltuustossa.17.9.2008 / YLE TV2, Uudenmaanuutiset / Kirjoittaja:Jukka SinerväMetropolen HelsingforsHildur Boldt skriver i sin kolumni Hufvudstadsbladetatt Helsingfors uppnår i snittbättre skolresultat än Finlandi medeltal, men skillandernamellan skolorna är betydligtstörre. Enligt Boldt, det ärklart att det krävs mer av skolanom elevernas föräldrar tillstor del är lågt utbildade, intetalar skolspråket, har hälsoproblemeller annars intekan stötta sina barns skolgångän om elevunderlagetär balanserat. ”Varför skallsvenskspråkiga Helsingforsborbry sig om segregationenoch skillanderna i skolresultatsom mest berör de finska skolorna?”,Boldt frågar.16.9.2008 / Hufvudstadsbladet/ Kirjoittaja: Hildur BoldtSähköinen mediaseuranta SkolenetissaOpetusvirastolla on käytössään sähköinen Mediaseuranta,jonka toimittaa m-Brain Oy. Mediaseuranta löytyy Skolenetista,etusivun Tarpeellista-otsikon alta.Mediaseurannassa julkaistaan päivittäin tiivistelmätHelsingin opetustointa koskevista uutisista eri medioissa.Seurannassa ovat sanoma- ja paikallislehtien lisäksi myössähköiset mediat ja uutistoimisto STT.Mediaseurannan aineistoa voi hyödyntää myös opetuksessa.Useista uutisreferaateista on linkki alkuperäiseenuutislähteeseen, mikäli se on julkisesti verkosta saatavilla.Seuraavat uutiset on poimittu opetusviraston Mediaseurannasta:16.–17.1. Syysloma Helsingin peruskouluissa, lukioissa jaammatillisissa oppilaitoksissa.22.–23.1. Koulusihteeripäivät Turussa12.–13.11. Helsingin rehtoripäivät Haikon kartanossa.25.–27.11. Next Gate -messut Wanhassa satamassa.2.12. Neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhla Finlandiatalolla.22.12.–6.1. Joululoma peruskouluissa, lukioissa jaammatillisissa oppilaitoksissa23.–24.1.29 Educa-messut4.2. Ilmoittautuminen peruskoulun ensimmäiselleluokalle (14.1.–4.2. sähköinen ilmoittautuminen)Hesan Nuorten Ääni:5.11. Lännen ja pohjoisen Avoin foorumi, Oulunkylännuorisotila6.11. Kantakaupungin Avoin foorumi (kaksikielinen),Pikku-Huopalahden nuorisotila1.11.Idän Avoin foorumi, Kallahden nuorisotila12.11. Koillisen Avoin foorumi, MalmitalokouluhygieniaaMissä helsinkiläisessä koulussa oli ensimmäisenä sähkövalo?Vastaus löytyy sivulta 24.olli turunenhelsinGin kaupunGinMuseon kuva-arkisto23


Eva AutioTiina SandbergTerveydenhoitajalla on aikaakuunnella lapsiavilja nisonenAiemmin Keinutien ala-asteen ja Nallin koulun terveydenhoitajanovella oli usein jonoa – enää ei ole. Päivittäinen vastaanottotuntinäyttää riittävän hyvin, vaikka lapset eivät yhtäkkiä olemuuttuneet entistä terveemmiksi. Terveydenhoitaja Eva Autioon miettinyt tehtävänkuvaansa ja merkitystään kouluyhteisössätarkoin, ja toimii sen mukaan.Sairaanhoito kuuluu pääasiassakodeille ja terveysasemalle, onHelsingin linjaus. Kouluterveydenhoidontärkein tehtävä on edistääterveyttä ja turvallisuutta koulussa.– Olen ylpeä kaupungin linjauksesta.Kun en ole laittamassa laastaria jokapipiin, aikaa jää ennaltaehkäisyynsekä lasten ja perheiden tapaamisiin.Tuen vanhempia kasvatustehtävässä jakoululaisten kasvua ja kehitystä. Osanakouluyhteisöä olen luomassa turvallistaja hyvää oppimisympäristöä.Hieman juhlalliselta kuulostava tehtäväon kaikkea muuta kuin sitä käytännössä.Autio haluaa olla koulussa se aikuinen,jota on helppo lähestyä asiassa kuinasiassa. Niin pientä murhetta ei saisi olla,etteikö siitä voisi hänelle kertoa.– Tapaan kaikki lapset kerran vuodessa.Se on etuoikeus. Kasvun ja kehityksenseurannan lisäksi keskustelenheidän kanssaan koulunkäyntiin liittyvistäasioista. Esimerkiksi siitä miltätuntuu tulla kouluun, luokan ilmapiiristä,läksyjen tekemisestä. Monestiolen ensimmäinen aikuinen, jolle lapsikertoo huolensa.Perhekeskeisyys on yksi Aution tärkeistäperiaatteista. Hän haluaa ollavanhemmille muutakin kuin ’nimikoulun syystiedotteessa’. Jos lapsellaon huolia, terveydenhoitaja ryhtyyselvittelemään asiaa niin vanhempienkuin opettajankin sekä tarvittaessamuun oppilashuoltohenkilöstön kanssa.Mutta aina lapsen suostumuksellaja tilanteen mukaan.– Minusta on tärkeää, että lapsi tietääaikuisten hoitavan yhdessä asioita,mutta lapsen luottamus on myössäilytettävä. En tee mitään hänen selkänsätakana.Vanhempiin hän sanoo olevansa yhteydessäpäivittäin. Aina puhelut taitapaamiset eivät ole helppoja. – Tarjoantukea. Aina tilannetta ei voi hetimuuttaa, mutta aina voi kuunnella jaohjata koulun ulkopuolisiin tukipalveluihin.Joskus vanhemmat eivät oleyhteistyöhaluisia, mutta kestän kylläraivoakin. Pääasia, että lapsen asiaotetaan esille.Oma paikka on ansaittavaKoulumaailman haasteiden kasvaessaon työmallin muuttaminen ollut välttämätöntä.Autio on tehnyt töitä profiloitumisensaja muuttuneen käytännöneteen, ja vähitellen onkin koulussalöytynyt yhteinen tahtotila.Niin vanhempia kuin opettajiakinon keskustellen ohjattu palveluiden oikeaankäyttöön. – En esimerkiksi automaattisestikuittaa oloaan huonoksituntevia tai päänsärkyisiä lapsia kotiin,usein opettajan arvio lapsen koulukuntoisuudestariittää. Tavoitteeni on myösherätellä vanhempien vastuuta omanlapsensa terveydentilasta sekä sairauksienhoidosta. Välillä tuntuu, että tervemaalaisjärki on kateissa. Ehkä liianhelposti käännytään kodin ulkopuolisenasiantuntijan puoleen kun kyse onvaikkapa tavallisesta nuhasta.Toki terveydenhoitaja hoitaa äkillisettapaturmat ja lapset jotka ovat sairastuneetkoulupäivän aikana. Ainakinohjaa heidät eteenpäin esimerkiksiterveyskeskukseen.– Jutun juoni on siinä, että se ei olepäätyöni. Eikä minulla ole päivystysvastuutakoulussa.Autio tuntee olevansa osa työyhteisöänimeltään koulu. Lasten hyvinvoinnistahuolehtiminen on hänestä nimenomaanaikuisten yhteinen tehtävä. Keinutienala-asteella ja Nallin koulun arjessatyötä tehdään yhdessä. Päivittäisettapaamiset opettajien ja oppilashuoltohenkilökunnankanssa varmistavatavoimen ja luottamuksellisen työilmapiirin,joka heijastuu sekä lasten ettätyöntekijöiden jaksamiseen.– Yksin ei kannata toimia, vaan yhdessäperheiden ja koulun kanssa.Unohtamatta muita yhteistyötahojakuten terveyskeskusta ja erilaisia lastatukevia tahoja. Olen ainoa terveysvirastonedustaja koululla, välillä onhyvä muistaa myös se, vaikka ulkopuoliseksien itseäni kouluyhteisössätunnekaan.KulkutaudeistakoulukiusaamiseenAutio aloitti kouluterveydenhoitajana17 vuotta sitten. Ajat ovat muuttuneet,mutta kasvavien ja kehittyvieniloisten lasten parissa on aina yhtäantoisaa ja ihanaa toimia. Terveydenhoitajantyön painopiste on siirtynytaika tavalla.– Perheiden huolet ovat tänä päivänähyvin erilaisia kuin ennen vanhaan.Muuttuneeseen tilanteeseen on pystyttävävastaamaan.Iso huoli kouluissa on, myös terveydenhoitajannäkökulmasta, koulukiusaaminen.Hänen mielestään asiaanpuuttuminen ei ainoana toimena enääriitä. Puuttumisen lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisevätyötä, jotta kiusaamistilanteetvähenisivät. Tutkimusten mu-Vastaus sivun 23 kysymykseenAnnankadun ruotsinkielinen kansakouluoli valmistuessaan vuonna 1886 Helsinginnykyaikaisin koulutalo. Kaikissa tiloissa olisähkövalo ja vesijohto. Lisäksi rakennuksessaoli keskuslämmitys. Vuonna 1969 tiloihinmuutti Kampin ammattikoulu ja nykyäänrakennus palvelee Annantalon taidekeskuksena.Koulujen rakentaminen vauhdittui188-luvun keskivaiheilla ja jatkui vilkkaana191-luvun puoliväliin asti. Ahtaus, kylmyysja huono ilmanlaatu olivat koulutalojensuuria ongelmia, joten hygieeniset jatekniset näkökohdat nousivat suunnittelussakeskeiselle sijalle. Ihanteellisen luokanmaksimikoko oli 1x7x4 metriä. Sisälämpötilapyrittiin pitämään +16–18 asteenG Lasten hyvinvoinnista huolehtiminenon aikuisten yhteinen tehtävä,terveydenhoitaja Eva Autio korostaa.kaan kiusaajien ja kiusattujen taustaltalöytyy samoja riskitekijöitä: ylipainoa,masennusta, koulunkäyntivaikeuksia,huonoa työilmapiiriä... Näihinriskitekijöihin voidaan vaikuttaa sekäkodeissa että koulussa.Surullista uuden kouluterveyskyselyntuloksissa on paitsi se, että kiusaaminenei ole vähentynyt, myös se, ettäjoka viides lapsi tai nuori on kokenutfyysistä uhkaa. Fyysisen uhan lisääntyminennäkyy myös terveydenhoitajanvastaanotolla. Autio on pohtinut näitäkinkouluhyvinvoinnin ongelmia ennaltaehkäisynnäkökulmasta.– Nostaisin esiin luokkayhteisön. Yhteisöllisyys,kuulluksi tuleminen koulussaja ystävän löytäminen ovat avaimia,jolla kiusaamisesta ja fyysisenuhan kokemuksista voidaan päästä.Näitä kuulluksi tulemisen hetkiä voimyös kouluterveydenhoitaja tarjotaoppilaskohtaisissa, luottamuksellisissatapaamisissa.– Työn painopisteen siirtäminen sairaudenhoidostaennalta ehkäisevääntyöhön on mahdollistanut näiden hetkientarjoamisen kaikille Keinutien alaasteenja Nallin oppilaille. nvälillä, mutta todellisuudessa talvisin oli useinkylmempää. Tuberkuloositartuntojen välttämiseksilattialle ei saanut sylkeä, joten monissa”kouluhuoneissa” tuli olla sylkiastiat.Funktionalismi näkyi 193-luvulla rakennustenpelkistetyssä arkkitehtuurissa, tilojentarkoituksenmukaisuudessa ja tehokkuudessa.Peruskoulun myötä kouluarkkitehtuuriaryhdyttiin uudistamaan, jotta entistä oppilaskeskeisemmälleopetustavalle pystyttiin tarjoamaanmonipuolisemmat edellytykset. Kuvassasiivoojat ovat aloittaneet luokkahuoneidensiivouksen Tehtaanpuiston yhteiskoulussa kevätjuhlanpäätyttyä vuonna 1975.Sauli Seppälä, museolehtoriHelsingin kaupunginmuseo, KoulumuseoKalevankatu 39–41, p. 169 3446, 318 767

More magazines by this user
Similar magazines