Tutkiva oppiminen - Edu.fi

Pekka EloTutkiva oppiminen”Koska usein oletamme ajattelun olevan yksityistä ja sisäistä, pidämme sitä jotenkinsalaperäisenä ja hämmentävänä. Niinpä ihmiset eivät kykene soveltamaan kriteerejä, joillahe erottaisivat paremman ajattelun huonommasta...” Matthew LipmanTiedonhakuun suuntautunut yhteisö tai oppimisryhmä on sekä yksi koulun tavoitteista ettämenetelmä oppia sisältöjä ja taitoja. Lyhyesti sanoen tiedonhakuun suuntautunut yhteisö onprosessi, jossa ryhmä ihmisiä työskentelee yhdessä dialogin keinoin saadakseen selvemmänkäsityksen yhteisestä kiinnostuksen aiheesta. Siinä tiedonhakijat sitoutuvat ymmärtämisen,selityksen tai totuuden etsintään. Ratkaisun löytyminen ei ole varmaa, mutta painopiste onkinryhmän yhteisessä yrityksessä ratkaista ongelma.Rajatussa merkityksessä tutkiva oppiminen on tieteellisen tutkimuksen kaltaistenmenetelmien soveltamista opiskeluun. Oppija seurailee tiedonhankinnassa tai ajatuskokeintutkimuksen polkua ongelmasta hypoteesien ja argumenttien kautta raporttiin. Toisaaltatiedonkokoamiseen ja esittämiseen keskittyvä projektityöskentely voi muodostaa myöstutkivan yhteisön.Tutkiva yhteisö voi rakentua vähitellen antamalla oppilaille malleja, virikkeitä ja tilaisuuksiaajatteluun. Oppilaat ovat luonnostaan kiinnostuneita kulttuuriperintöön liittyvistäkysymyksistä. Esimerkiksi animaatioina nähtyjä olentoja ja ympäristöjä koskevissakeskusteluissa nuoremmat oppilaat esittävät usein kysymyksiä siitä, mikä on todellista.Varttuneemmat oppilaat kysyvät mikä on mahdollista.Tutkivan oppimisen pontimena on kyetä, jos ei ratkaisemaan, niin selkeyttämäänolemassaolon ja elämän perusteisiin liittyviä kysymyksiä. Ei ole harvinaista kuulla lapsensanovan "Mistä sinä sen tiedät?" tai "Todista se!". Vaikka oppilaat eivät aina ole taitaviavastaamaan näihin kysymyksiin, ei pitäisi lakata auttamasta heitä ajattelemaan näitä asioitaselkeämmin. Päinvastoin, heitä on rohkaistava tähän. Eräässä olennaisessa mielessä lapset januoret ovat tutkijoita: heille maailma on vielä ihme ja he kysyvät tärkeitä kysymyksiä. Hetarvitsevat apua niiden taitojen kehittämisessä, joita tarvitaan, kun pyritään ajattelemaan heitäkiinnostavia aiheita.Menetelmät ja välineetAjattelu, jota usein pidetään yksityisenä toimintana, voidaan tuoda muiden tietoon dialoginkeinoin. Kun ajattelusta on tehty julkista, sitä voidaan tutkia ja arvioida. Arviointi puolestaanvoi johtaa ajattelun kehittymiseen. Tutkivan oppimisen pedagoginen pääsisältö koostuuoivalluksesta, joka yhdistää opiskeltavat tietorakenteet ja taidot työtapaan, joka lähteeoppilaan omasta kokemuksesta ja hänen luontaisesta halustaan etsiä merkitystä. Näin oppijaei sulauta uusia asioita suoraan jo omaksuttuun tietorakenteeseen, vaan ratkoessaan ongelmiahän myös kriittisesti arvioi perustana olevaa tietorakennetta.Oppimiskeskustelu ja muu työskentely perustuvat sekä oppilaiden erillisiin, ainutlaatuisiinkokemuksiin että heidän yhteiseen kokemukseensa, joka voi olla museokäynti tai muuopiskelun kohde. Oppilaan kokemus liittyy läheisesti hänen haluunsa löytää merkitys.Oppilaat kysyvät usein "Entäs sitten?". Tämän kysymyksen avulla oppilaat voivatvapaamuotoisesti tiedustella merkitystä. "Entäs sitten?" on jossain määrin uhmakas1

puhekielen ilmaus, mutta se on itse asiassa tapa kysyä "Miksi tämä on tärkeää?" tai "Miksiminun pitäisi välittää tästä?". Pyrkimyksenä on ilmiöiden selittäminen, ei ainoastaankuvaileminen ja tosiseikkojen muistaminen. Ymmärtäminen ei synny muistetun toistamisestavaan asioiden merkityksen ja keskinäissuhteiden selittämisestä ja oivaltamisesta.Omakohtaisesti mielekkääksi koettu pohdiskelu johtaa parempaan oppimiseen. Se edellyttääriittävää kosketuspintaa pohdittavien asioiden ja oppilaan oman kokemusmaailman välille.Siksi opiskeluryhmän tuleekin saada itseohjautuvasti vaikuttaa niin sisältöihin kuintyötapoihin. Tämä tarkoittaa samalla siirtymistä ulkoisesta motivaatiosta sisäiseenmotivaation. Opiskeluryhmä ottaa enemmän vastuuta opinnoistaan. Heille kasvaa oma tarveetsiä selvyyttä maailman selittämisessä.Maailman käsitteellistäminen"Jos aiot puhua kanssani, määrittele ensin käsitteesi." Oppimiskeskustelussa oppilaidenedellytetään ymmärtävän käsitteet. Käsitteet määritellään esimerkein ja mallitapauksin janiitä tutkitaan analogian ja metaforan avulla. Käsitteiden moniselitteisyyttä jaepämääräisyyttä selvitetään harjoitusten, keskustelun ja toiminnan avulla.Esimerkit ovat yksi merkittävä tapa käsitteiden ymmärtämiseksi. Tämä on selvästi yksitutkivan oppimisen ansioista, kun kyseessä on kulttuuriperinnön opiskelu. Rakennukset,ympäristöt ja esineet ovat aitoja merkkejä. Hyvän esimerkin tulisi auttaa oppilastavastaamaan helpommin aiemmin mainittuun kysymykseen ”Entäs sitten?”.Teorioiden ja ajattelutaidon käytön laajentaminen koulun ulkopuolelle on yksi opiskelunpääpyrkimyksistä. Tämä on jälleen lisäetu, joka saavutetaan hyödynnettäessä tutkittaviaoppimisympäristöjä. Ajattelutaitojen soveltaminen luokan ulkopuolella syventää edelleenmerkityksen etsimistä. Jotta oppilaat käyttäisivät opittuja taitoja, niillä on oltava tarkoitus.Usein oppilaisiin vetoaa se, että koulussa opittuja taitoja voi soveltaa myös koulunulkopuolella.Yksi rakenneTel Aviv’in yliopiston professorit Sharan & Sharan ovat kehitelleet tutkivan oppimisentapoja. He kutsuvat menetelmäänsä neljän I:n tavaksi (Investigation, Interaction,Interpretation ja Intrinsic motivation). Lähestymistapa koostuu kuudesta askeleesta.1. Tutkimusryhmän järjestäytyminenEsitellään ongelmaOngelman on oltava riittävän laaja ja monitahoinen vailla selvää ratkaisua.Ongelma voi liittyä tässä käsikirjassa esiteltyihin kohteisiin, mutta lähtökohtana voi ollamyös asiaan liittyvä lehtijuttu, videonauhoite tms.Voimavarojen kartoittaminenRymälle on varattu tai se etsii lähteitä: kirjoja, tilastoja, valokuvia, elokuvia, asiantuntijoita.Monipuolinen aineisto auttaa näkemään ongelman yleisyyden – se ei ole vain kouluoppimistavaan se on yleistettävissä kaikkien elämään.Pohditaan tutkimuskysymyksiäOpiskelijat pohtivat (yksin, pareittain tai ryhmissä) mitä he haluaisivat tietää asiastaMääritellään tutkimuskysymyksetRyhmät kertovat valintansa ja yhdessä pyritään tarkentamaan tutkimustehtäviä2

Muodostetaan ryhmätOpiskelijat voivat valita heitä kiinnostavan aiheryhmän.2. Ryhmä suunnittelee tutkimustaRyhmät keskustelevat tutkimustehtävistään ja päättävät• mihin he etsivät vastauksia• mitä resursseja tarvitaan ja• jakavat tehtävät keskenään3. Ryhmät tutkivat aiheitaanTähän jaksoon on varattava riittävästi aikaa. Ryhmät käyttävät lähteitä, havainnointia,kokeiluja tai sitä tutkimusmenetelmää, minkä ovat kokeneet parhaaksi.4. Ryhmä suunnittelee raporttinsaRyhmän jäsenet kertovat toisilleen tulostensa pääkohdan/t ja mahdollisesti ongelmat, joitaeivät ole ymmärtäneet tai joihin ei löydy selvennystä.Valmistudutaan esiintymiseen.5. Ryhmät esittelevät tuloksiaanEsitellään tuloksia ja keskustellaan.6. Arvioidaan yhdessä tutkimushankkeen toteutustaKuinka työskentely sujui ja löytyikö ongelmaa selventäviä tietoja tai teorioita?Lähteet:Hakkarainen, K. & ym.(1999): Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä.Helsingin kaupungin opetusvirasto.Morehouse, M. & Elo, P.(1997): "Filosofiaa lapsille ja nuorille"(osat 1 ja 2). Luokanopettaja1 & 2/97.Sharan, Y. (1995): "Music of Many Voices: Group Investigation in a Cooperative HighSchool Classroom Expanding". Teoksessa Pederson, J. E., & Digby, A. D. (Eds.): Secondaryschools and cooperative learning: theories, models, and strategies. Garland, New York.Artikkeli on ilmestynyt alunperin teoksessa Matthew Lipman: Liisa - Eettisiä kysymyksiä(Lisa - Ethical Inquiries). Suom. ja toim. Pekka Elo ja Rainer Korhonen. Painatuskeskus,Helsinki 1994.3