HuSa_Kunnallisen sosiaalipolitiikan tila ja tulevaisuus

jorma.n

HuSa_Kunnallisen sosiaalipolitiikan tila ja tulevaisuus

HUOLTAJA-SÄÄTIÖ Kunnallisen sosiaalipolitiikan tila ja tulevaisuus – haasteet opetukselle ja tutkimukselleSAKARI MÖTTÖNEN: ONKO KUNNALLISELLE SOSIAALIPOLITIIKALLE TILAA RAKENTEIDEN MUUTOKSESSA?Kunnallisensosiaalipolitiikan murrosTuloksista ohjautuva hallintoNPM-oppi on vaikuttanut sekä valtakunnalliseen että kunnalliseen hyvinvointipolitiikkaan.Kunnissa uutta oppia ryhdyttiin toteuttamaan tulosjohtamisena. Keskeiseksi periaatteeksi otettiin,että organisaatiorakenteen perusta muodostuu tulosvastuullisista yksiköistä, joita ohjataantavoitteiden avulla ja joilta vaadittiin tehokasta ja taloudellista toimintaa. Yksiköiltä ryhdyttiinvaatimaan tavoitteiden asettamista ja tulosten mittaamista. Ohjausideologiassa ylemmänorganisaatiotason tavoitteiden tulee ohjata alempia tasoja omien tavoitteiden asettamisessa.Kunnan eri toimialojen, niiden mukana sosiaalitoimen, oli johdettava tavoitteensa koko kunnantavoitteista.Kunnissa alettiin yleisesti puhua kunnan edusta samalla tavalla kuin yritykset puhuvat yrityksenedusta. Kunnan edun määrittelivät kunnan johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Ryhdyttiinlaatimaan kunnan strategioita, joissa kunnan etu määriteltiin. Strategiat olivat eräänlaisia käskyjäalemmille organisaatiotasoille, joiden tuli johtaa omat tavoitteensa kunnan kokonaisstrategiasta.Strategiat eivät sinänsä kovin hyvin ole ohjanneet kunnan toimintaa, mutta niiden voi katsoakuvastavan uudenlaista keskitettyä ohjausideologiaa.Tulosjohtamiskausi aloitti kehityssuunnan, jossa kunnallinen sosiaalipolitiikka alkoi ohjautuamuista kuin sosiaalipoliittista periaatteista. Kunnan taloudellisten tavoitteiden ohella melkeinkaikki kunnat määrittelivät strategisiksi tavoitteiksi kunnan vetovoimaisuuden lisäämisenja imagon kohottamisen. Taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös sosiaalitoimelle annettiintehtäväksi suunnitella, miten se omassa toiminnassaan lisää kunnan vetovoimaa ja estää sellaistajulkisuutta, joka on haitallista kunnan imagolle. Sosiaalisten ongelmien esilletuontia monenkunnan johto ryhtyi pitämään oman pesän likaamisena. Samalla kun sosiaalitoimen tuli ajaayhteistä etua, se joutui kunnan sisällä kilpailuasetelmaan muiden toimien kanssa.Käsittelen seuraavaksi uuden kuntapolitiikan sosiaalitointa koskevia tärkeimpiä uudistussuuntiaja -hankkeita.Sosiaalitoimen ja terveystoimen yhdistäminenYhtenä kehittämissuuntana kunnat alkoivat koota pirstaleista ja sektorikohtaista hallintoasuuremmiksi kokonaisuuksiksi. Perusteluna pidettiin sitä, että pieniä, professionaaliselta pohjaltamuodostettuja yksiköitä oli vaikea ohjata. Todettiin, että sektorihallinto vaikeutti ammattiryhmienyhteistyötä ja kansalaisten kokonaisvaltaisten tarpeiden huomioonottamista. Tulosohjauksenkäyttöönoton yhteydessä päätösvaltaa hajautettiin kunnan sisällä hallinnonaloille, joidenmerkitys toiminnan koordinoinnissa ja intressien yhteensovittamisessa kasvoi.Suurempien hallintokokonaisuuksien muodostamisessa yksi tavoite on ollut 1990-luvun alustalähtien sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhdistäminen yhteisen hallinnon ja lautakunnanalaisuuteen. Ryhdyttiin puhumaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Isommissakunnissa erillisistä sosiaalihuollon (sosiaalivirasto) ja terveydenhuollon (terveysvirasto)7

More magazines by this user
Similar magazines