KESKI-SUOMEN LIITTO – 75 VUOTTA MAAKUNNAN HYVÄKSI ...

KESKI-SUOMEN LIITTO – 75 VUOTTA MAAKUNNAN HYVÄKSIKeskisuomalainen 7.8.2004Keski-Suomi on, kuten tunnettua, piirilääkäri Wolmar Schildtin kotimaakunnallemme antama nimi. Hän toinimen esiin vuonna 1856 sanomalehti Uudessa Suomessa ja esitti samalla oman läänin perustamista. Aikaaläänin syntymiseen vierähti kuitenkin vielä sata vuotta.Keski-Suomen maakuntaliitto piti alusta alkaen läänin perustamista yhtenä keskeisimmistä tavoitteistaan. Jomaakuntaliiton perustamisvuonna 1929 kävi ensimmäinen lähetystö Helsingissä esittelemässä asiaa mm.presidentti K.J. Ståhlbergille. Vuonna 1945 läänin perustaminen jäi eduskunnan äänestyksessä vain neljänäänen päähän. Myönteinen päätös saatiin vuonna 1956 ja Keski-Suomen lääni aloitti toimintansa 1.3.1960.Vajaan neljän vuosikymmenen jälkeen lääni jälleen menetettiin, kun nykyiset suurläänit muodostettiinvuonna 1997. Historia piirtää ja pyyhkii pois lääninrajoja, mutta maakunta on ja pysyy – Keski-Suomea jakeskisuomalaisuutta ei voida muualle siirtää eikä kyseenalaistaa.Keski-Suomen maakuntaliiton syntyKeski-Suomen maakuntaliitto, nykyisen Keski-Suomen liiton edeltäjä, perustettiin 75 vuotta sitten, elokuun 4.päivänä vuonna 1929. Maakuntaliiton tarkoituksena oli syventää isänmaanrakkautta ja kiintymystäkotiseutuun sekä edistää Keski-Suomen henkistä ja aineellista vaurastumista. Keski-Suomi oli varsinedistyksellinen maakunta, sillä maakuntaliitto oli järjestyksessä toinen maassamme, edelle oli ennättänytVarsinais-Suomi paria vuotta aikaisemmin.Maakuntaliiton perustava kokous pidettiin maakuntapäivien yhteydessä Jyväskylässä. Niiden järjestelyihinosallistui useita aatteellisia järjestöjä, kuten Nuorisoseura, Lotta Svärd -järjestö, Maanviljelysseura,Raittiuspiiri, Suojeluskunta, Naisvoimistelijat, SVUL ja keskisuomalaiset ylioppilaat. Yhteisiä ajettavia asioitaolivat läänin perustamisen lisäksi mm. oma museo, yliopisto ja liikenneasiat. Liiton työ oli aluksivapaehtoisuuden ja yhdistystoiminnan varassa. Ensimmäinen kokopäiväinen työntekijä, toiminnanjohtaja,palkattiin vasta vuonna 1955.Tavoitteena ’aineellinen vaurastuminen’…Keski-Suomen maakuntaliitto - kuten nykyinen Keski-Suomen liittokin – on pyrkinyt koko maakunnantasapuoliseen kehittämiseen. Hyvä esimerkki löytyy vaikkapa 1970-luvun lopulta: silloin käynnistettiinPohjoisen Keski-Suomen kehittämishanke, joka oli lähtölaukaus laajemmalle elinkeinopoliittisellekehitystyölle maakunnassa. Kuntien talkoohenkeä todistaa päätös tukea pohjoisen Keski-Suomen kehitystäkuntien jäsenmaksun korotuksella.Yrittäjämyönteisyys on näkynyt maakuntaliiton toiminnassa monilla tavoin. Yrityksille laadittiinmaakuntaesitteitä, vapaita toimitiloja kartoitettiin, yritysten sijoittumista tutkittiin, liitolle palkattiinvientiasiamies ja järjestettiin Keksintö työllistää –kampanja. Myös kuntien elinkeinoasiamiesten osaamista jayhteistyötä vahvistettiin. Viime vuosina Keski-Suomen liitto on tukenut yritystoimintaa pitkäjänteisentoimialahankkeen kautta.Liikenneolojen parantaminen oli, kuten on nykyäänkin, maakuntaliiton keskeisimpiä tavoitteita. Teidenparantamista vaadittiin jo 1950-60 -luvuilla samoin perustein, joilla nykyään argumentoidaan tärkeintä eliNelostien kohennusta: tien liikenteellisesti merkittävällä sijainnilla, surkealla kunnolla ja onnettomuusriskeillä.Maakuntaliitto toimi vuosikymmeniä valiokuntien ja jaostojen kautta. Ne edistivät kulloinkin tärkeiksikatsottuja asioita, edellä mainittujen lisäksi mm. maakunnan sähköistämistä, kirjastojen, keskussairaalan jakehitysvammalaitoksen perustamista, lentokentän ja radioaseman saamista maakuntaan, kuntienyhteistyötä, ympäristöasioita, työttömyysongelman ratkaisua jne. Matkailun suhteen keskisuomalaiset olivat1960-luvulla edelläkävijöitä. Nykyäänkin hyväksi havaittu seutuyhteistyö alkoi maakuntaliiton aktivoimanakuntien yhteisissä aluetoimikunnissa. Niissä koottiin aloitteita ujutettavaksi valtion tulo- ja menoarvioon.Samaa edunvalvontaa tehdään edelleen, nykyisin valtion budjettia varten laaditaan ”maakunnankärkihankelistat”.

Keski-Suomen seutukaavaliitto perustettiin vuonna 1968 jatkamaan maakuntaliiton aluesuunnittelujaostontyötä. Seutukaavaliiton toimintaa ohjasivat laki ja valtiovallan määräykset. Sen keskeisin tehtävä oli alueidenkäytön suunnittelu. Seutukaavaliitto tutki mm. keskusten muodostumista, ranta-alueita, vesihuollonjärjestämistä sekä luonto- ja maisemakohteita. Määräysten mukaan maakuntaan laadittiin ensin nk.runkokaava ja sen jälkeen vaiheittain seutukaavoja. Tällä hetkellä Keski-Suomen liitto valmisteleemaakuntakaavaa.Maakuntaliitto ja seutukaavaliitto järjestivät ajankohtaisista aiheista seminaareja, kuntien asioita alettiin puidasäännöllisissä kunnanjohtajien tapaamisissa ja kansanedustajille järjestettiin palavereita Arkadianmäellevietävistä terveisistä. Tällainen yhteistyön organisointi ja monen asian taustalla vaikuttaminen olimaakuntaliitolle tyypillistä ja perinne jatkuu Keski-Suomen liitossa.… ja ’henkinen vaurastuminen’Keski-Suomen maakuntaliitto osallistui Jyväskylän Kasvatusopillisen korkeakoulun kehittämiseen ja ajoivoimakkaasti sen muuttamista yliopistoksi. Myös yliopiston tieteellisen pohjan laajentamiseksi kampanjoitiin.Liikuntatieteellinen osasto saatiinkin 1963 ja matemaattis-luonnontieteellinen osasto kaksi vuottamyöhemmin. Osastoista tuli tiedekuntia korkeakoulun muuttuessa yliopistoksi vuonna 1966. Myöslääketieteellisen tiedekunnan puolesta kampanjoitiin, mutta tuloksetta. Viimeisin tavoite on DI-koulutuksensaaminen yliopistoon.Myös ammatilliseen koulutukseen on panostettu eri tavoin. Keski-Suomessa toimii useita eri alojenammatillisia oppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja, joiden kehittämiseen liitot ovat osallistuneet kauttavuosien. Tätä nykyä maakunnan ammatillinen koulutus työelämäyhteyksineen on maan edistyksellisintä jasen arvostus on nousussa. Keski-Suomi profiloituu edelleen koulutuksen maakuntana.Keski-Suomen kulttuurirahastolla on kunnia olla Suomen Kulttuurirahaston ensimmäinen maakuntarahasto.Ensimmäiset stipendit jaettiin 1.10.1959. Rahaston perustaminen edellytti silloiselta maakuntaliitontoiminnanjohtajalta, Pentti Sillantaukselta ja puheenjohtaja Veikko Hyytiäiseltä ”kumarrusmatkoja”maakuntaan, jotta lahjoituksia rahaston pääomaksi saatiin kerättyä.Maakuntaliitto oli aktiivisesti mukana luomassa uusia yhdistyksiä ja tuki alkuvaiheessa näiden toimintaa,kuten Suomen ensimmäistä maakunnallista väestönsuojeluyhdistystä ja Pohjois-Päijänteenvesiensuojeluyhdistystä. Kotiseutuyhdistysten toimintaa vietiin eteenpäin mm. osallistumalla kotiseutupäivienjärjestämiseen.Keski-Suomen liitto juhlii 75-vuotisuuttaanNykyinen Keski-Suomen liitto muodostui vuonna 1991, kun maakuntaliitto ja vuodesta 1968 itsenäisenätoiminut seutukaavaliitto yhdistettiin. Vuosikymmenten saatossa maakunnan liitosta on tullutasiantuntijaorganisaatio, jossa edelleen hoidetaan samoja tehtäviä kuin ennenkin, mutta joka on saanutrunsaasti myös uusia vastuualueita mm. Euroopan Unionin myötä. Maakuntien liitot ovat nykyäänmaakuntien johtavia aluekehitysviranomaisia, joiden työsarkaa ovat mm. EU:n ja kansallisetkehittämisohjelmat. Alueiden käytön suunnittelu, kehittämisohjelmien toteutus ja maakunnan edunvalvontaovat liiton toiminnan kolme peruskiveä.Pitkä historia, 75 vuotta, antaa aihetta kunnioitukseen ja myös juhlintaan. Liiton – tai liittojen –vuosikymmenet saadaan kansien väliin ja kansalaisten luettavaksi syyskuussa. Työn on tehnyt FM MerjaUotila, joka on penkonut kolmen liiton pöytäkirjoja, toimintakertomuksia ja -suunnitelmia sekäkeskisuomalaisten sanomalehtien leikkeitä. Lisäksi hän on haastatellut liittojen toiminnassa mukana olleitaluottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Historiikki julkistetaan 23. syyskuuta ja seuraavana päivänä, 24.9.2004,vietetään Keski-Suomen liiton 75-vuotisjuhlaa suuressa kutsuvierastilaisuudessa, jossa historiaa tuodaanesiin teatterin ja musiikin keinoin.Anita MikkonenKeski-Suomen maakuntajohtaja