Cimo vuosik. 1- - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...

home.cimo.fi
  • No tags were found...

Cimo vuosik. 1- - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...

CIMOn vuosi 2001CIMOn vuosi 2001 2Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriohjelmat 18EU:n koulutusohjelmat 18EU:n Nuoriso-ohjelma ja muut nuorisohankkeet 26Euroopan yhteisön Kulttuuri 2000 –ohjelma 29Jatko-opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihto 31Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opinnot (UKAN) 37Kansainvälinen harjoittelu ja työelämän suhteet 41Tieto- ja neuvontapalvelut 47Viestintä 51Julkaisut 54Svensk resumé 571


Cimon vuosi 2001CIMOn toiminta-ajatusKansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on opetusministeriönalainen kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio.CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia javastaa lähes kaikkien Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- januoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta.CIMO tukee oppilaitosten kansainvälistymistä koulutuksen, tiedotuksen, neuvonnan jajulkaisujen avulla sekä markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Kansainvälisenharjoittelun edistäminen ja järjestäminen kuuluvat CIMOn toimialaan. CIMOedistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestääulkomaisille korkeakouluopiskelijoille Suomen kielen ja kulttuurin kesäkursseja. CIMOtoimii yhteistyössä sen tehtäviin liittyvää toimintaa hoitavien ja rahoittavien suomalaisten,ulkomaisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja muidenyhteisöjen kanssa.CIMO edistää kansainvälisen vuorovaikutuksen kautta suomalaisen yhteiskunnan osaamisenkehittymistä, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta.CIMOn päätavoite on olla kaikilla edustamillaan aloilla Euroopan parhaimmistoonkuuluva asiantuntija- ja palvelukeskus.Toimintaympäristö2Suomalaisen yhteiskunnan ja koulutuksen kansainvälistyminen on jatkunut. Opetusministeriöon monin keinoin pyrkinyt koulutuksen, kulttuurin ja nuorisotyön kansainvä-


listämiseen. Yliopistoille on annettu tehtäväksi tehostaa opiskelijavaihtoa. Ammattikorkeakoulujenkansainvälistyminen on jatkunut. Ammatillisen tutkinnon suorittaneidenliikkuvuuden edellytyksiä on pyritty parantamaan. Myös peruskoulujen ja lukioidenkansainvälistymistä on tuettu, ja aikuiskoulutuksen ja kansalaisjärjestöjen asemaaEU-ohjelmien ja muun kansainvälisen yhteistyön toteutuksessa on vahvistettu.Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmiin osallistumisen merkitys onkasvanut edelleen. Koulutuksesta on tullut EU:ssa osa laajempaa strategista keskustelua.Lissabonin huippukokouksessa vuonna 2000 asetettiin tavoite, että unionista kehittyymaailman kilpailukykyisin ja elinvoimaisin tietotalous. Tärkeänä välineenä tämäntavoitteen saavuttamisessa on opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus.EU-yhteistyön avulla pyritään kehittämään suomalaista koulutusta sekä sivistyksen ettätyöllisyyden näkökulmasta. Aktiivisella osallistumisella EU:n eri ohjelmiin edistetäänSuomen koulutusjärjestelmän kannalta merkittävien asioiden etenemistä unionissa.Suuren haasteen CIMOn toiminnalle on aiheuttanut EU:n toisen polven koulutus-,kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien sisällöissä sekä niiden hallinnoinnissa tapahtuneet muutokset.Luonteenomaista erityisesti koulutus- ja nuoriso-ohjelmille oli hallinnollistentehtävien siirtyminen EU:n komissiosta kansallisille toimistoille. Vaativin näistä uusistavelvoitteista on ollut CIMOn kautta rahoitetun toiminnan seuranta- ja tilintarkastusvastuu.CIMOn toimintalinjana on ollut suhteiden vahvistaminen erityisesti Venäjän, Pohjoismaidenja Baltian maiden kanssa. Pohjoismainen yhteistyö on ollut aktiivista. Vuonna2001 CIMOn edustajat toimivat mm. kahden Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmanjohtoryhmän puheenjohtajina. CIMO, Ruotsin Programkontoret ja TanskanCIRIUS sopivat järjestelmällisen keskinäisen yhteistyön lisäämisestä.Venäjä- ja lähialueyhteistyötä toteutettiin usean ohjelman avulla. Näistä tärkein oli opetusministeriönhankkeena toteutettu opiskelijanvaihto-ohjelma FIRST Venäjän lähialueidenkorkeakoulujen kanssa.Opetusministeriö on asettanut tavoitteekseen toiminnan suuntaamisen vakiintuneidenyhteistyöalueiden lisäksi mm. Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. CIMOn tuella toteutettiinuseita opettajanvaihtoja suomalaisten, chileläisten ja argentiinalaisten korkeakoulujenvälillä.Syyskuun 11. päivän Yhdysvaltojen järkyttävien tapahtumien ja niiden seurausten vaikutusCIMOn kautta tapahtuvaan liikkuvuuteen oli ehkä odotettua vähäisempi. Joulukuussaperuuntui Suomessa asuvien somalinuorten ryhmätapaaminen pitkittyneenviisumikäsittelyn takia. Myös Yhdysvaltoihin lähtevien harjoittelijoiden viisumikäsittelyoli aiempia vuosia perusteellisempaa.3


Kevätlukukaudella 2001 pilottiohjelmassa toteutui 61 henkilövaihtoa, joka ennakoivuositavoitteen ylittämistä. FIRST-ohjelman opiskelijavaihto perustuu korkeakoulujenvälisiin yhteistyöverkostoihin. Ohjelma tarjoaa osallistuville korkeakouluille mahdollisuudentoteuttaa vaihtohankkeita joko nykyisten tai uusien yhteistyökumppaneittenkanssa. Painopisteeksi asetettu Venäjä-yhteistyö korostui myös muussa kahdenvälisessävaihdossa. Yksittäisistä maista Venäjän vaihto olikin vilkkainta, kaikkiaan vaihtoja oli310. Kaikkiaan CIMO tuki apurahoin 1240 henkilöä.Latinalaisen Amerikan -hankkeessa vahvistettiin erityisesti Chilen ja Argentiinan kanssaluotua kontaktiverkostoa. Hankkeen toteutuksessa CIMOn eri yksiköt tekivät joustavaayhteistyötä. CIMOn käynnistämää korkeakoulujen opettajavaihdon apurahaohjelmaaArgentiinan ja Chilen yliopistojen kanssa tuettiin 20 matka-apurahalla. Keväällä 2001ilmestyi CIMOn Latinalaisen Amerikan -hankkeen väliraportti, jossa käsiteltiin Chilessäja Argentiinassa vuonna 2000 järjestettyjen seminaarien tuloksia ja määriteltiin suuntaviivojatulevalle yhteistyölle. CIMO seurasi tilannetta lähettämällä suomalaisille korkeakouluillekyselyn, jossa selvitettiin yhteistyötä ja sen kehittämiseen liittyviä tarpeita.Kansainvälistä harjoittelua kehitettiin yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujenkanssa. Painopiste oli edelleen harjoittelun laadun kohottamisessa. Myös yritysyhteistyöhönpanostettiin aiempaa enemmän. Erityistä huomiota kiinnitettiin pysyvientyönantajasuhteiden luomiseen. Yhteistyötä tiivistettiin alueellisten TE-keskusten kanssa.Ponnisteluista huolimatta tavoitteeksi asetettu 2000 harjoittelijavaihtoa osoittautuivieläkin liian korkeaksi. Kokonaisvaihto oli 1729 harjoittelijaa, kun mukaan luetaan CI-MOn tukema opiskelijajärjestöjen organisoima harjoittelijavaihto. Edelliseen vuoteenverrattuna lisäystä oli 62 henkilöä. Harjoittelijavaihtoa toteutettiin 72 eri maan kanssa.Suomen kieltä ja kulttuuria opetettiin 93 ulkomaisessa yliopistossa ja korkeakoulussa 27maassa. Ulkomaisissa yliopistoissa toimi 33 CIMOon työsuhteessa olevaa yliopistonopettajaa.Lisäksi CIMO tuki taloudellisesti usean yliopiston Suomen kielen opetustaopetuspisteavustuksin. Lisäksi opetuspisteissä harjoitteli 18 suomen kielen opiskelijaatai vastavalmistunutta CIMOn harjoitteluohjelman kautta. Uusi Suomea Suomessa-ohjelma tarjosi harjoittelupaikan Suomessa 51 ulkomaiselle suomen kielen opiskelijalle.Keskimäärin 10 päivää kestävät intensiivikurssit järjestettiin opetusvierailuina 15 ulkomaisessayliopistossa. Eniten intensiivikursseja oli kirjallisuuden ja kulttuurin aloilta.Kesällä 2001 järjestettiin kuusi Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssia ja yksi suomenruotsalaisenkulttuurin kurssi yhteistyössä suomalaisten yliopistojen kanssa. Osallistujiakursseille oli 222 opiskelijaa 29 maasta. Lisäksi järjestettiin yksi sukukansaohjelmaanliittyvä kesäkurssi Ievskin valtionyliopistossa Udmurtiassa.Euroopan kielten vuoden 2001 merkeissä CIMO tuki kymmenien tapahtumien järjestämistäeri puolilla Eurooppaa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Kielten vuoden kunniaksiCIMO julkaisi Take a Chance on Finnish -esitteen, josta ilmestyi englannin-,italian-, portugalin-, ranskan-, ruotsin- ja saksankieliset versiot. Kielten teemavuoden5


ohjelmaan kuului myös Elämää suomeksi! -kilpailu, jonka tarkoituksena oli rohkaistaopiskelijoita käyttämään suomen kielen taitoaan sekä kannustaa ideoimaan Internetsivujasuomea ulkomailla opiskelevien avuksi.Erityistä huomiota kiinnitettiin CIMOn toiminnan tunnetuksi tekemiseen uusien asiakas-ja sidosryhmien keskuudessa. Tiedotustoimintaa, erityisesti lehdistösuhteita, tehostettiinsekä järjestettiin uudentyyppisiä tilaisuuksia asiakaskunnan tarpeiden mukaan.Kansainvälisille alan messuille osallistuttiin Pariisissa, Madridissa, Tukholmassa jaHongkongissa sekä NAFSA:n kokouksen yhteydessä Philadelphiassa.Tieto- ja neuvontapalveluja tehostettiin mm. lisäämällä digitaalisten tiedonlähteiden jatietoaineistojen saatavuutta. Esimerkiksi ulkomailla opintojaan suunnitteleville suunnattuPerustietosarja oli kokonaisuudessaan asiakkaiden saatavilla Internetin avulla. Uusinatuotteina julkaistiin Sveitsiä, Latinalaista Amerikkaa ja Venäjää koskevat oppaat.CIMOn perustamisesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta 1.6. 2001, jota juhlittiin Helsingissä30.8.2001 Marina Congress Centerissä. Juhlapuhujina olivat opetusministeriMaija Rask, CIMOn neuvottelukunnan puheenjohtaja, Turun yliopiston rehtori KeijoVirtanen sekä CIMOn johtaja Ulla Ekberg. Puheet julkaistiin CIMOn www-palvelussawww.cimo.fi. Tilaisuudessa esiintyivät Gruppen Fyra, Tempera-kvartetti ja Fintelligens.Juhliin osallistui noin 350 CIMOn ystävää ja sidosryhmien edustajaa.Henkilökunnan juhlat järjestettiin kauniissa syyssäässä Villa Kivessä 6.9.2001.CIMO toimi aktiivisesti ACAssa (Academic Cooperation Assosiation), joka on CIMOavastaavien eurooppalaisten organisaatioiden yhteistyöelin. CIMOn johtaja on ACAnvarapuheenjohtaja. CIMOn johto ja lähes 20 asiantuntijaa osallistuivat joulukuussaTampereella pidettyyn EAIEn konferenssiin. Kokoukseen osallistui kaikkiaan yli 2000edustajaa ympäri maailmaa. CIMO tuki konferenssin järjestelyjä myöntämällä matkaavustuksiaerityisesti KIE -maiden ja Venäjän kokousedustajille.Päätöksenteko ja hallintoYleishallintoCIMOn tehtävistä ja hallinnosta on määrätty lailla, asetuksella ja työjärjestyksellä.CIMOn uudistettu asetus tuli voimaan 1.3.2000. Työjärjestys uudistettiin johtokunnankokouksessa 4.6.2001. Työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä johtokunta muuttityösopimussuhteisen erikoissuunnittelijan tehtävän erikoissuunnittelijan viraksi.6CIMOn toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Johtokunnan toimikausi on kolme vuotta.Johtokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää (OPM)ja jäseninä ylitarkastaja Ulla Helsingius (OPM) varajäsenenään kulttuurisihteeri IinaHoltari (OPM), pääsihteeri Tapio Markkanen (Suomen yliopistojen rehtorien neuvos-


to) varajäsenenään opetusneuvos Eija Alhojärvi (OPM) sekä ylitarkastaja Jaakko Okkeri(TM) varajäsenenään ylitarkastaja Arja Jussila (TM). Lisäksi johtokunnan jäsenenä oliCIMOn johtaja Ulla Ekberg sekä henkilökunnan valitsemana jäsenenä vastaava suunnittelijaSamu Seitsalo varajäsenenään suunnittelija Maija Airas.Johtokunta kokoontui 4 kertaa.CIMOn johtajana oli VTM Ulla Ekberg ja apulaisjohtajana määräaikaisessa virkasuhteessaVTM Kirsti Aaltonen, jonka johtokunta nimitti apulaisjohtajan virkaan kokouksessaan10.10.2001 vuoden 2002 alusta lukien.CIMOn neuvoa-antavana elimenä on opetusministeriön asettama neuvottelukunta.Opetusministeriö asetti 31.12.2002 päättyväksi kaudeksi uuden neuvottelukunnan, johonpuheenjohtaja rehtori Keijo Virtasen lisäksi kuului 15 eri ministeriöitä, yliopistoja jaammattikorkeakouluja, elinkeinoelämää sekä opiskelija- ja nuorisojärjestöjä edustavaajäsentä.Kertomusvuonna neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa.CIMOn organisaatio 2001JohtokuntaJohto(johtaja +apulaisjohtaja)NeuvottelukuntaEU:nkoulutusohjelmatEU:nLeonardoda Vinci-ohjelmaEU:nNuorisoohjelmaEuroopanyhteisönKulttuuri 2000-ohjelmaUlkomaistenyliopistojenSuomen kielenja kulttuurinopinnot(UKAN)Jatkoopiskelija-,tutkija- jaasiantuntijavaihtoKansainvälinenharjoitteluTieto- janeuvontapalvelutViestintäHallintopalvelut7


CIMOn toimintayksikötCIMOn toiminnalliset vastuualueet olivat:• EUn koulutusohjelmat. Yksikön vetäjänä oli erikoissuunnittelija Juha Ketolainen.• EUn nuoriso-ohjelmat. Yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Ulla Naskali.• Jatko-opiskelija ja asiantuntijavaihto. Yksikön vetäjänä oli erikoissuunnittelijaHannele Ahti.• Kansainvälinen harjoittelu. Yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Samu Seitsalo.• Leonardo da Vinci. Yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Nina Eskola.• Kulttuuri 2000 -yhteyspisteen toiminnasta vastasi suunnittelija Ulla Holmlund.• Tieto- ja neuvontapalvelut -yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija HannaBoman.• Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opinnot (UKAN). UKANinpääsihteerinä oli Anna-Maija Raanamo. Neuvottelukunnan puheenjohtajana oliprofessori Jyrki Kalliokoski.• Viestintä. Viestintäpäällikkönä oli Merja Lankinen.• Hallintopalvelut, jossa toimivat seuraavat alayksiköt: Tutkimus- ja kehittämistoiminta,henkilöstöhallinto, taloushallinto, informaatioteknologia sekä kiinteistöpalvelut.CIMOn hallintopalveluista vastasi apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen.Talouspäällikkönä oli Anu Mertanen ja IT-päällikkönä Jari Kleemola.Organisaation kehittäminenCIMOn organisaatio on pysynyt sen perustamisesta lähtien matalana. Nykyisessäorganisaatiossa johdon suorassa alaisuudessa on kymmenen eri kokoista yksikköä, joissauseissa on lisäksi melko itsenäisiä alayksiköitä. Yksiköiden henkilövahvuudet vaihtelevat2–13 henkilöä. Henkilökunnan määrän ja tehtävien lisäännyttyä organisaation uudistamistarveon käynyt ilmeiseksi. Keskustelu uudistuksesta ja sen tarpeellisuudesta aloitettiinjo syksyllä 2000 yksikön vastuuhenkilöiden seminaarissa.Uudistuksen valmistelu aloitettiin alkuvuodesta 2001. Asiaa käsiteltiin kolmasti henkilökunnankokouksissa (1.6, 17.10 ja 24.10) sekä yksikön vetäjien seminaarissa 11.9.2001Hanasaaressa. Johtokuntaa informoitiin käydystä keskustelusta ja valmistelun etenemisestä4.6. ja 10.10. kokouksissa.Organisaatiouudistuksen tavoitteeksi asetettiin toisaalta CIMOn strategisen johtamisentehostaminen ja johtamisen edellytysten parantaminen, CIMOn organisatorisen identiteetinselkiyttäminen sekä organisaation sisäisten vastuiden ja velvoitteiden täsmentäminen.Toisaalta uudistuksen tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella tavallaCIMOn palvelu- ja asiantuntijatehtävien toteuttamista.8


Tutkimus- ja kehittämistyöCIMOn tutkimus- ja kehittämistyössä keskityttiin kolmeen pääalueeseen, jotka olivatliikkuvuuden seuranta ja valtakunnallinen tilastointi, CIMOn hallinnoimien henkilövaihto-ja muiden ohjelmien arviointi sekä erillistutkimukset, joiden tarkoituksena ontuottaa tietoa kansainvälisen koulutusyhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi.Eräs CIMOn perustehtävistä on korkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden seuranta.CIMO kerää vuosittain tiedot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavaihdosta,välittää ne opetusministeriön KOTA- ja AMKOTA -tietokantoihin ja julkistaatiedonkeruun tulokset CIMO Publications -julkaisusarjassa. Kertomusvuonna toteutettiinvuotta 2001 koskeva tiedonkeruu ja julkaistiin raportti ”Kansainvälinenhenkilövaihto yliopistoissa ja vakinaistetuissa ammattikorkeakouluissa 2000”. CIMOosallistui niinikään liikkuvuustietojen vertailuun ja tilastoinnin kehittämiseen eurooppalaisenayhteistyönä.Kertomusvuonna analysoitiin Sokrates-ohjelman korkeakoulukohtaisiin sopimuksiinsisältyvät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Eurooppa-strategiat ja tulokset julkaistiinraportissa ”European Policy Statements – Suomen korkeakoulujen EPS-strategiat2000”.Comenius-ohjelman koulujen välisten yhteistyöhankkeiden kansallinen arviointiprojektikäynnistettiin. Samoin aloitettiin Sokrates-ohjelman opetussuunnitelmaprojektienja intensiivikurssien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Kummankin selvityksentulokset ovat käytettävissä kesällä 2002.Erillistutkimusten kategoriassa valmistui kaksi Suomi-aiheista ulkomaisten opiskelijoidenkeskuudessa tehtyä kyselytutkimusta ”Why Finland” ja ”My Finland”. Lisäksi tehtiinvastaava harjoittelijoille suunnattu kyselytutkimus ”Try Finland”, joka julkaistaanvuoden 2002 puolella. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaistenvaihto-opiskelijoiden motiiveja valita Suomi kohdemaaksi sekä kokemuksiaopiskelusta suomalaisissa korkeakouluissa.Kertomusvuonna valmisteltiin laajahkot tutkimushankkeet suomalaisista tutkinto-opiskelijoistaulkomailla ja ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista Suomessa. Hankkeet toteutetaanopetusministeriön tuella yhteistyössä KELAn opintotukikeskuksen ja Opiskelijajärjestöjentutkimussäätiön (OTUS) kanssa vuoden 2002 aikana.ATK ja informaatioteknologiaTietohallinnon keskeisenä tavoitteena oli pyrkiä parantamaan järjestelmien luotettavuuttaja tietoturvallisuutta. Internet-yhteyksien palveluntarjoajan vaihtamisen yhteydessäsaatiin toteutettua asuntoloiden yhteydet luotettavammalla ja turvallisemmalla ta-9


valla. Työasemia päivitettiin ja uusittiin niin, että vuoden loppuun mennessä kaikissatyöasemissa oli vähintään 17” näyttö ja lähes kaikissa Windows 2000 -käyttöjärjestelmä.Palvelimien uusimisen osalta suunnitelmat saatiin valmiiksi, tavoitteena oli käytössä olevienpalvelinkäyttöjärjestelmien määrän pienentäminen ja vain luotettavien palvelinlaitteidenkäyttö.HenkilöstöCIMOssa työskenteli vuonna 2001 vähintään yhden kuukauden ajan yhteensä 102 henkilöä.Henkilötyövuosia oli 78,3 (vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 95 ja 72,7). NaisiaCIMOssa oli 88 (86 %). Vuonna 2000 naisia oli 79 (83,2 %). Pysyväisluontoisen henkilökunnanmäärä on vakiintunut 76:een henkilöön.Henkilöstö toiminnoittainHenkilöä Htv %Johto 2 2,00 2,55– johdon sihteeri 1 1,00 1,28Hallintopalvelut– tutkimus- ja kehittäminen 3 1,83 2,34– henkilöstöpalvelut 1,5 1,50 1,92– IT 4 3,65 4,66– Talouspalvelut 5,5 4,44 5,67– Kiinteistöpalvelut 2 1,08 1,38– Asuntolapalvelut 4 2,21 2,82– kirjaus- ja arkistotoimi 1 0,67 0,86EU koulutusohjelmat 16 13,44 17,17Leonardo da Vinci 7 4,20 5,36EU Nuoriso 9 7,96 10,17Kulttuuri 2000 2 3,20 1,92Stipendiasiat 6,5 6,58 8,03KV-harjoittelu 14 10,60 12,36UKAN 4 3,42 4,11Neuvonta- ja tietopalvelut 9,5 7,64 9,54Viestintä 10 6,15 7,86Yhteensä 102 81,57 100,00Henkilöstökoulutus ja työkyvyn ylläpitäminen10Henkilöstökoulutuksen pääpaino oli yksikön vetäjien esimieskoulutuksessa. Tarjouskilpailunvoitti HAUS, joka järjesti CIMOn yksikön vetäjille kahdessa osassa toteutetunräätälöidyn esimiestaitojen peruskurssin. Lisäksi CIMO tuki henkilökunnan IT- ja kielikoulutustasekä osallistumista ajankohtaisille julkishallinnon teemapäiville. Senioriohjelmaajatkettiin tarjoamalla kaikille yli 50-vuotiaille työntekijöille mahdollisuus työ-


kykyä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin. Seniorien tarpeet otettiin huomioonmyös liikunta- ja virkistystoiminnassa laajentamalla tarjontaa niin virkistyspäivänvietossa kun lisäämällä tuettuja liikuntalajeja.Yliopistonopettajat ulkomaisissa yliopistoissaSuomen kielen ja/tai kulttuurin yliopistonopettajia toimii yli 90 ulkomaisessa yliopistossa.Suurin osa opetuksesta rahoitetaan paikallisten yliopistojen toimesta. CIMOon eripituisessa työsuhteessa vuonna 2001 oli yhteensä 33 yliopistonopettajaa. Yksittäisistämaista eniten opettajia lähetettiin edelleen Venäjälle ja Unkariin. Saman aikaisesti tuettiin11 yliopiston toimintaa myöntämällä näille opintopisteavustusta kattamaan osanyliopistonopettajan palkasta.CIMO/UKANin yliopistonopettajat maittainMaa Henkilöitä Htv Opetuspisteavustus/HenkilöBelgia 2Espanja 1 1,00Islanti 1 1,00Iso-Britannia 2Israel 1Italia 1 1,00Itävalta 1 1,00Kanada 1Latvia 1 1,00Liettua 2 1,00Portugal 1Puola 3 2,00Ranska 1Romania 1 1,00Saksa 1 0,75 2Tekki 1 1,00Unkari 6 5,00Venäjä 8 6,34Viro 4 2,00 1Yhdysvallat 2 2,00 2Yhteensä 33 26,09 13AsuntolatoimintaCIMOn käytössä on kolme asuntolaa (168 paikkaa), joihin majoitettiin ensisijaisestiCIMOn stipendiaatteja ja vieraita. Majoitusta tarjottiin myös yliopistojen, korkeakoulujenja eri tutkimus- ja koulutuslaitosten stipendiaateille ja vieraileville tutkijoille.Asuntolapalvelujen kysyntä on pysynyt korkeana, sillä pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaistenlyhytaikaisten majoitustilojen löytäminen on erittäin vaikeaa.11


Asuntolojen viihtyvyyttä lisättiin uusimaalla Antti Korpitien yhteisten oleskelutilojenkalustukset sekä toteuttamalla Otatalon sisätilojen pintamaalaus.Asuntoloiden käyttöaste oli yli 90 %. Vuonna 2001 asuntolatoiminnasta saadut tulotolivat 2.405,843 markkaa.Asuntola m 2 KäyttöasteAntti Korpintie (2 337 m2) ~90,0 %Messeniuksenkatu (1 700 m2) 93,4 %Otatalo (932 m2) 95,4 %TALOUS VUONNA 2001Valtion budjettirahoituksen perusosan lisäykset vuonna 2001 liittyivät vuosittaisiinpalkkojen tarkistuksiin lukuun ottamatta yhden henkilötyövuoden palkkauksen siirtoaComenius-ohjelman hallintoon. Valtion budjettirahoituksen suhde ulkopuoliseen rahoitukseennoudattelee edellisvuosina vakiintunutta mallia. Käytetyt kokonaisvarat nousivatedellisvuoden 96,6 miljoonasta 107,1 miljoonaan markkaan. Valtion talousarviomäärärahojaja opetusministeriön muuta täydentävää rahoitusta käytettiin vuonna 2001kaikkiaan 51,4 miljoonaa ja muuta ulkopuolista rahoitusta 55,7 miljoonaa. Huomattavaanousua tapahtui ulkopuolisessa rahoituksessa: edelleen jaettavissa EU:n koulutus- januoriso-ohjelmien apurahoissa (6,5, milj.) ja myös nettobudjetoidussa EU- hallinnossa(2,5 milj.). EU-rahoituksen osuus ulkopuolisesta rahoituksesta oli yhteensä noin 46,3miljoonaa markkaa.Vuonna 2001 opetusministeriön erillismäärärahamyönnöistä lähes puolet suunnattiinkansallisena rahoituksena EU:n uudistuneiden koulutusohjelmien toimeenpanoon(Sokrates ja Leonardo da Vinci), osin varoja siirrettiin kattamaan 2001 alkaneidenohjelmakausien kolmelle viimeiselle kuukaudelle vuoden 2002 alkuun. Opetusministeriönhankerahoituksen puitteissa laajennettiin edelleen suomalaisten korkeakoulujenyhteistyösuhteita Latinalaiseen Amerikkaan sekä toteutettiin Venäjän opiskelijavaihdonpilottivaiheen jatkoa. Muulla täydentävällä rahoituksella tuettiin mm. Kulttuuri 2000-ohjelman tiedottamista, Kölnin säätiöprofessuuria, sukukansaohjelmarahoituksenhankkeita, nuorten kulttuuriryhmiä ja vapaaehtoistyön seminaaria.12Vuoden 2001 menojen suhteellinen rakenne on edellisvuoden kaltainen. Apurahojen jaavustusten osuus kokonaismenoista oli 63 % eli noin 66,8 miljoonaa markkaa. Seuraavaksisuurimmat yksittäiset menoerät olivat palkat 21 % sekä vuokrat 4 %. CIMOn henkilökunnanpalkkamenoihin käytettiin yhteensä 15,7 miljoonaa ja UKANin lehtoreidenpalkkoihin paikalliskorvauksineen yhteensä 5,8 miljoonaa. Palkkioita maksettiin kaikkiaannoin 0,7 miljoonaa markkaa. Hakaniemenkadun toimitilojen vuokrat ylsivät jo lähes1,9 miljoonaan markkaan.


Asuntolatoiminnasta saadut vuokratulot nousivat 2,4 miljoonaan. Asuntoloiden käyttövastikkeetnousivat vuoden aikana yli 0,2 miljoonaa markkaa. Syksyn aikana asuntoloissatoteutettiin mittavia kalustohankintoja ja aloitettiin myös asuntoloiden Hotellinxin- järjestelmän osalta taloushallintoliitynnän suunnittelu.Loppuvuoden aikana järjestettiin tarjouskilpailu ja valmisteltiin sopimus koskien ulkoisentilintarkastuksen käyttöä EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmia koskevien hallinto- jaapurahasopimusten osalta. Myös CIMOn myöntämien EU-varojen käyttöön liittyy uusiakomission kansalliselle toimistolle asettamia valvonta- ja tarkastusvelvoitteita. Alustavientarkastussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet tarkastuskäynteineen aloitettiinosittain jo vuonna 2001. Vuoden 2001 aikana laadittiin myös tarkempi euron käyttöönottosuunnitelmaja aloiteltiin yhteistyötä pohjoismaisten vastaavia ohjelmia hallinnoivienkansallisten toimistojen taloushallinnon kollegojen kanssa. Taloushallinto jatkaavalmiuksiensa kehittämistä mm. oman tiiminsä kouluttautumista sekä taloushallinnonohjeistusta CIMOssa valmistautuessaan tuleviin tilivirastohaasteisiin.Käytetyt varat vuosina 1995–2001 (TMK)1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001Valtion talousarvio * 23 667 28 072 28 172 40 069 39 875 48 194 51 419Ulkopuolinen rahoitus 13 867 26 509 29 995 34 169 40 419 48 421 55 747Yhteensä (tmk) 37 534 54 581 58 167 74 238 80 294 96 615 107 166* sis. myös OPM:n erillismäärärahoituksenulkopuolinen rahoitus120 000valtion talousarvio100 00080 00060 00040 00020 00001995 1996 1997 1998 1999 2000 200113


Menot vuonna 2001Apurahat ja avustukset 66 848 479Siirtotalouden kulut: 17 908 907Kotitaloudet 13 759 628Kunnat, elinkeinoelämä, muut 3 316 295Ukanin opetuspisteavustukset 1 152 626Siirtotalouden kulujen palautukset -319 642Valtion virastot 5 756 961Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 43 182 611Henkilöstökulut (sis.sivukulut) 22 289 067CIMOn henkilökunta 15 741 424UKANin lehtorit, palkat 4 797 194UKANin lehtorit, paikalliskorvaukset 1 023 627Palkkiot 726 822Vuokrat 4 362 511Hakaniemenkatu 2 (toimitilat) 1 897 800Asuntolat 2 114 026Muut vuokrat 350 685Aineet, tarvikkeet, tavarat 1 674 470Ostetut palvelut 6 011 331Toimisto- ja tietoliikennepalvelut 2 904 225Henkilöstöpalvelut 681 348Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut 200 860Muut palvelut 2 224 898Matkustusmenot 3 900 127CIMOn henkilökunta 2 009 078Muut 1 891 050Muut kulut 283 864Muut hlöstölle maks.korv. (siviilipalv.) 24 291Muut 259 573Poistot 328 761Yhteensä 105 698 611MKMenot vuonna 2001Matkustus 4 %Palvelut 6 %Tarvikkeet 2 %Vuokrat 4 %Muut kulutPoistotHenkilöstö 21 %Apurahat ja avustukset 63 %14


Talousarvion toteutumalaskelma 2001 (mk)Määrärahat (mk)Vuosi 2001 Edellisiltä SiirrettyTalousarviotili Kertyneet varat vuosilta Käytettävissä Käytetty v. 2002Menot:29.10.23.1.Toimintamenot 17 298 000 2 064 456 19 362 456 17 448 831 1 913 62529.10.23.2Apurahat ja avustukset 16 655 000 3 962 128 20 617 128 18 075 074 2 542 05429.10.23.3Ulkomaanlehtoritoiminnanpalkkaukset 6 810 000 443 834 7 253 834 6 354 996 898 83829.10.23.4Suomen kielen ja kulttuurinopetus ulkomailla (UKAN) 2 630 000 589 073 3 219 073 3 219 073 029.10.23.5Maksullisen palvelutoiminnantukeminen (asuntolatoiminta) 855 000 505 058 1 360 058 1 104 558 255 500Valtion talousarviossa yhteensä 44 248 000 7 564 549 51 812 549 46 202 532 5 610 017Muu täydentävä OPM-rahoitus:29.08.25.2Kahdenkeskinen yhteistyö 100 000 0 100 000 100 000 029.08.25.3.Euroopan integraatiostaaiheutuneet menot 250 000 0 250 000 250 000 029.08.25.6Sukukansaohjelma 484 999 473 783 958 782 545 793 412 98929.10.22.1Tutkimus-, kehittämis- jajulkaisutoiminta 900 000 0 900 000 759 492 140 50829.20.25Ammattikorkeakoulujenkehittäminen 800 000 800 000 800 000 029.40.25Yleissivistävän koulutuksenkehittäminen 1 065 000 301 534 1 366 534 1 219 037 147 49729.60.25Ammatillisen koulutuksenkehittäminen 330 000 330 000 295 055 34 94529.69.25Aikuiskoulutuksen kehittäminen 345 000 0 345 000 345 000 029.99.50.05Kansainvälinen yhteistyö /Nuorisotyö (arviomääräraha) 886 200 0 886 200 886 200 0400.29.08.25.5Pohjoismainen yhteistyö 16 000 0 16 000 16 000 0Täydentävä OPM-rahoitus yhteensä 5 177 199 775 317 5 952 516 5 216 578 735 938Tilikauden toteama 49 425 199 8 339 866 57 765 065 51 419 110 6 345 955(kaikki talousarviomäärärahat)15


Määrärahat (mk)Vuosi 2001 Edellisiltä SiirrettyTalousarviotili Kertyneet varat vuosilta Käytettävissä Käytetty v. 2002Talousarvion ulkopuolinen rahoitusAsuntolatoiminta(nettobudjetoitu osuus) 2 405 843 2 405 843 2 405 843 0Rahoitus yksiköidentoimintaan: 3 086 333 1 590 317 4 676 650 6 401 164 -1 906 977– Talousarviotili 670 357 188 445 870 803 058 417 529 385 530– 670 tililtä palautettu komissiolle -182 463– Talousarviotili 2910231(nettobudjetoitu) 2 341 073 1 094 947 3 436 021 5 546 065 -2 110 044– Talousarviotili 2910234(nettobudjetoitu) 388 072 49 500 437 571 437 571 0Talousarvion ulkopuolinenrahoitus apurahoihin(tasetili 2622) 42 880 069 -946 649 41 933 421 43 182 611 -1 249 437EU-rahoitusSokrates -ohjelman apurahat:Erasmus 15 257 320 1 089 686 16 347 006 16 282 386 64 620Comenius 8 463 964 -1 097 204 7 366 760 7 562 088 -195 328Lingua 1 123 180 18 768 1 141 948 811 816 330 132Arion 255 072 191 633 446 705 249 965 196 740Gruntwig 973 386 0 973 386 968 878 4 508Leonardo henkilövaihto 5 989 708 -574 539 5 415 169 6 186 338 -771 169Nuoriso-ohj. / YFE jaNEUVO (vanhat) 1 741 894 -1 641 008 100 887 281 278 -180 391YOUTH 2000 1 487 839 856 145 2 343 984 2 626 331 -282 347YOUTH 2001 4 708 708 0 4 708 708 5 438 820 -730 112PMN -rahoitusBaltia ja lähialueet 2 116 793 461 736 2 578 529 2 224 180 354 349Virkamiesvaihto 350 682 -93 964 256 719 330 530 -73 811Muu rahoitusVientikeskukset (FINPRO) 393 000 -173 000 220 000 220 000 0ISEP-vaihto 0 7 500 7 500 0 7 500Muut 18 522 7 596 26 119 0 26 119Rainbow -projekti (partnerien osuus) 0 -246 -246 0 -246Ulkopuolinenrahoitus yhteensä 48 372 246 643 668 49 015 914 51 989 619 -3 156 413630 Toiselle tilivirastolle siirrettävät menotValtiovarainministeriö / EU-virkamiesharj. 1 192 816Työministeriö / Resurssikeskustoiminta 388 948Ulkoasiainministeriö / UM-edustusto-ohj. 228 000Muut 43 604630 Yhteensä 1 853 368 1 853 368 1 853 36828.81.23.1 Arvonlisämenot / kotimaa 1 902 84028.81.23.2 Arvonlisäveromenot /EU-kauppa 1 665ALV:t yhteensä 1 904 505 1 904 505 1 904 50516Kaikki yhteensä 2001 101 555 318 8 983 534 110 538 852 107 166 602 3 189 542


Talousarviomäärärahat ja ulkopuolinen rahoitus 2001(tilivuoden 2001 aikana kertyneet varat)Erityismenoarvio 2001 44 248 000Toimintamenot 17 298 000Apurahat 16 655 000Maksullisen palv.toiminnan tuki 855 000Suomen kielen ja kulttuurin opetus 2 630 000UKANin palkkausmenot 6 810 000OPM erillismäärärahat: 5 177 199EU:n uudistuneiden koulutusohj. toimeenpano 2 340 000Muut erillismäärärahat 2 837 199Kulttuuri 2000 -ohj. Suomen yhteyspiste 250 000Sukukansaohjelma / apurahat lukuv. 01–02 399 999Sukukansaohjelma / suomen kielen kesäkurssi 85 000Pohjoismainen lehtorikokous / Budapest 6 000Pohjoism. EU:n kultt.alan ohj. tiedottavien kokous 10 000Nuorten vapaaehtoistyön seminaari 87 800Kölnin säätiöprofessuuri 100 000Latinalainen Amerikka / korkeakoulujenyhteistyösuhteiden laajentaminen 300 000FIRST - opiskelijavaihto-ohjelman jatko 800 000Nuorten kulttuuriryhmien ulkom. esiintymismatkat 798 400Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 48 372 246Muu rahoitus 3 757 873Valtiovarainministeriö / EU-virkamiesvaihto 1 192 816Työministeriö / Euroguidance 388 948Ulkoasiainministeriö / UM-edustusto-ohjelma 228 000Muut 43 604VM , arvonlisäverot 1 904 505Kaikki yhteensä 101 555 31817


Euroopan unioninkoulutus-, nuoriso- jakulttuuriohjelmatEUROOPAN UNIONIN KOULUTUSOHJELMAT18SokratesSokrates on seitsenvuotinen ohjelma(2000–2006), joka kattaa päiväkodit jakoulutuksen kaikki tasot esikoulusta yliopistoonja aikuiskoulutukseen. Ohjelmanpäätoiminnot kattavat elinikäisen opetuksenkolme pääjaksoa: Comenius kouluopetuksen,Erasmus korkeakoulutuksen jaGrundtvig aikuiskoulutuksen.Vuodelle 2001 asetettu Sokrates-ohjelmankansallinen liikkuvuustavoite 8300 henkilöäylittyi. Ohjelmassa liikkui kaikkiaannoin 8500 suomalaista ja ulkomaalaista.Lisäksi tilastoimatonta liikkuvuutta tapahtuiohjelman eri hankkeissa.Opetusministeriön kertomusvuonna asettamakansallinen Sokrates-ohjausryhmäkokoontui kolmesti aina Sokrates-komiteankokousten alla.Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulukohtaisiinSokrates-sopimuksiinsisältyvistä eurooppalaisista strategioistajulkaistiin tutkimus European Policy Statements– Suomen korkeakoulujen EPS-strategiat2000 (CIMO Publications 3/2001).CIMO oli entiseen tapaan mukana korkeakoulujenkansainvälistymistä koskevassaasiantuntijatyössä, joka ei suoranaisestiliittynyt EU-ohjelmiin. Yhtenä tärkeimmistäteemoista oli CIMOn järjestämäkriisinhallintakoulutus korkeakoulujenulkomaalaisopiskelijoiden neuvojille. Korkeakoulujenkansainvälisten asioiden vastuuhenkilöillejärjestettiin kaksipäiväinenkoulutustilaisuus Helsingissä.Comenius (kouluopetus)Comenius-ohjelma sisältää kolme päätoimintoa:koulujen väliset yhteistyöhankkeet,opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksensekä verkostot. KertomusvuonnaComenius-ohjelma toteutuiuudessa muodossaan ensimmäisen kerran.Koulujen välisetyhteistyöhankkeet(Comenius 1)Alaohjelmassa tuetaan koulujen välisiä eurooppalaisiayhteistyöhankkeita. Hankkeetovat kolmivuotisia ja niissä tulee olla oppilaitosvähintään kolmesta ohjelmaan osallistuvastamaasta.


Kertomusvuonna hankkeisiin ja hankkeitavalmisteleviin vierailuihin myönnettiin komissiontukea yhteensä noin 1,3 miljoonaaeuroa ja kansallista tukea 3,6 mmk eliyhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. Tukeamyönnettiin 382 kouluhankkeelle, 13 kehittämishankkeelleja 36 kielihankkeelle.Hyväksymisprosentti vaihteli hanketyypeittäin40 prosentista 75 prosenttiin.Kertomusvuonna käynnistettiin koulujenvälisten yhteistyöhankkeiden kansallinenarviointiprojekti.Opetushenkilöstö(Comenius 2)Toiminnossa myönnetään apurahoja opetushenkilöstöllesekä tukea hankkeille, joillakehitetään henkilöstön ammattitaitoa.Vuoden 2001 hakukierroksella komissiohyväksyi yhteensä neljä suomalaistenlaitosten koordinoimaa opetushenkilöstöntäydennyskoulutushanketta. Henkilöstöntäydennyskoulutusapurahoja myönnettiin77 opettajalle. Täydennyskoulutukseenosallistuvia opettajia tuettiin yhteensä110000 eurolla. Kansallinen tuki oli noin70000 markkaa.Vastavalmistuneet tai vielä kieltenopettajiksiopiskelevat voivat hakeutua Comenius-apulaisopettajaksijohonkin Sokrates-ohjelmaanosallistuvaan maahan.Lukuvuonna 2001–2002 Suomesta lähti26 apulaisopettajaa 12 maahan ja Suomivastaanotti 26 apulaisopettajaa 10 maasta.Lähtevien apulaisopettajien toimintoon oliosoitettu varoja kaikkiaan noin 100 000euroa. Apulaisopettajan vastaanottavia koulujatuettiin kansallisesti 130000 markalla.CIMO järjesti viisi tiedotustilaisuutta Suomestalähteville ja Suomeen saapuvilleapulaisopettajille sekä heidän ohjaajilleen.Verkostohankkeet(Comenius 3)Vuonna 2001 tuettiin ensimmäisen kerranComenius-verkostohankkeita, jotka antavatmahdollisuuden saman alan entisillehankkeille jatkaa yhteistyötään laajemmassakokoonpanossa. Hankkeissa tulee ollaosallistujia vähintään kuudesta maasta.Euroopan komissio myönsi tukea yhteensä11 Comenius-verkostohankkeelle, joistayksi on Jyväskylän yliopiston KTOL:nkoordinoima Comp@ct -hanke. Suomalaisiaoppilaitoksia on lisäksi mukana kolmessamuiden maiden koordinoimassaverkostohankkeessa. Tukea hankkeita valmisteleviinvierailuihin myönnettiin 10oppilaitokselle.Kertomusvuonna käynnistettiin alueellinenComenius-tiedotustoiminta yhteistyössälääninhallitusten sivistysosastojenkanssa. CIMO järjesti läänien tiedottajillekaksi koulutustilaisuutta. Ohjelmasta järjestettiin10 alueellista tiedotustilaisuuttaja kaksi eurooppalaista Comenius1 -kontaktiseminaaria. Uusien Comenius1 -hankkeiden koordinaattoreille järjestettiinkoulutustilaisuuksia ja toimintansapäättäville hankkeille palautetilaisuus.Comenius-ohjelmasta laadittiin kirjallistaja sähköistä tiedotusaineistoa ja yhdyshenkilöilleperustettiin sähköpostilista.19


Erasmus (korkeakoulutus)OpiskelijavaihtoLukuvuosi 2000–2001 oli ensimmäinen,jolloin Suomeen tulleiden Erasmus-opiskelijoidenmäärä ylitti lähteneiden määrän.Suomeen tuli yli 3500 ulkomaista opiskelijaa.Suomesta lähti Erasmus-vaihtoon vajaat3300 opiskelijaa, noin 200 opiskelijaavähemmän kuin edellisenä lukuvuotena.Suomen kasvanut vetovoima oli paljoltiItä- ja Keski-Euroopan maiden ansiota,mutta myös Etelä-Euroopan maat lähettivätSuomeen enemmän opiskelijoitakuin Suomesta lähti näihin maihin. SamoinBelgiasta tuli noin kaksi kertaaenemmän vaihto-opiskelijoita kuin oli lähtijöitä.Suuria ”tuojia” olivat edelleen Espanja,Italia ja Puola. Myös Ranskasta tulleidenmäärä on ollut voimakkaassa kasvussa,ja vaihto Saksan kanssa oli kertomusvuonnaensimmäisen kerran tasapainossa.Unkarilaiset korkeakoulut olivatsuosittuja yhteistyökumppaneita; sekävaihtoon lähteneiden että tulleiden määränousi huomattavasti.Erasmus-opiskelijavaihto maittain lukuvuosina 98–99, 99–00 ja 00–01LähteneetSaapuneet98–99 99–00 00–01 98–99 99–00 00–0120Alankomaat 413 377 342 223 209 244Belgia 107 112 98 162 186 179Bulgaria 9Espanja 230 279 279 254 366 413Irlanti 122 113 134 32 34 35Islanti 1 3 8 2 5 8Iso-Britannia 1 003 859 739 283 307 275Italia 153 136 138 253 305 317Itävalta 122 163 165 79 104 117Kreikka 76 76 65 62 65 58Kypros 4 2 3 8Latvia 4 5 26 33Liettua 8 8 44 87Luxemburg 2Malta 2Norja 29 29 13 14 8 7Portugali 43 35 38 59 58 56Puola 14 30 42 45 134 174Ranska 313 341 320 330 354 467Romania 1 3 3 11 20 19Ruotsi 83 90 66 20 16 17Saksa 621 621 578 448 504 582Slovakia 3 9 8 2 24 25Slovenia 3 12Tanska 42 36 22 30 33 20Tekki 21 54 53 31 70 113Unkari 40 73 120 77 138 201Viro 33 37 76 84Kaikki 3 441 3486 3286 2 420 3101 3554


Vaihto oli eniten epätasapainossa Britannian,Irlannin ja Alankomaiden kanssa.Erityisesti englanninkielisten maidenkanssa tehtävä yhteistyö on laskusuunnassa:Suomesta kyllä löytyy kiinnostusta,mutta Brittein saarilta yhä vähemmän.Trendi vaikuttaa yleiseurooppalaiselta.Erasmus-rahojen jako tapahtui komissionhyväksymän, kansallisesti laaditun toimintasuunnitelmanperusteella. Keskeisenäperiaatteena on, että rahanjaosta päätettäessäotetaan huomioon opiskelijavaihdonaikaisempi toteuma korkeakouluittain.Lukuvuonna 2000–2001 EU-tukea sai noin2 500 opiskelijaa, joille osoitettiin apurahoinayhteensä hieman yli kaksi miljoonaaeuroa. EU-tukea saaneen opiskelijan keskimääräinenapuraha oli noin 800 euroa,yhtä vaihtokuukautta kohden noin 140euroa. Viidesosa Erasmus-vaihtoon osallistuneistaopiskelijoista jäi kokonaanEU:n tuen ulkopuolelle ja he saivat apurahansakansallisista lähteistä.CIMOn kansallinen tuki Erasmus-opiskelijoilleoli yhteensä noin 2,7 mmk. Monetkorkeakoulut maksoivat lisäksi avustuksiaomista varoistaan. Muutama vammainenopiskelija sai CIMOlta erityisapurahan.Käyttämättä jääneiden apurahojen uudelleenkohdentaminenkorkeakoulujen jaCIMOn välillä onnistui erinomaisesti, silläEU:lta saaduista varoista käytettiin määräaikaanmennessä 99,7 prosenttia.ECTS (European Credit TransferSystem, Eurooppalainen opintosuoritustensiirtojärjestelmä)Vuonna 2001 alkoi EU:n rahoittamayhteiseurooppalainen hanke Tuning EducationalStructures in Europe. Sen tarkoituksenaon selvittää, kuinka hyvin ECTSsoveltuu opintojen kertymän mittariksi.Tähän asti järjestelmää on käytetty ulkomaillasuoritettujen opintojen hyväksilukemiseen.Hanke toteutetaan viidessäoppiaineessa, joista neljässä on mukanasuomalainen korkeakoulu: Helsingin yliopisto(matematiikka), Jyväskylän yliopisto(kasvatustieteet), Oulun yliopisto (geologia)ja Turun yliopisto (historia).Erasmus-kielivalmennusSuomessa järjestettiin kertomusvuonnayhteensä 11 intensiivistä suomen kielenkurssia saapuville Erasmus-opiskelijoille.Korkeakoulujen lähettämien tarjoustenperusteella kurssien järjestäjiksi valittiinHelsingin, Lapin, Oulun, Turun ja Vaasanyliopistot. Suomen kurssin suoritti loppuunasti yhteensä 151 opiskelijaa 19maasta. Suomesta lähti vastaaville vähemmänkäytettyjen ja opetettujen kieltenkursseille yhteensä 53 Erasmus-opiskelijaa11 maahan.Erasmus-opettajavaihtoOpettaja-apurahojen hallinnointi ja maksatussiirtyi komissiolta kansalliselle toimistollelukuvuodesta 2000–2001 alkaen. CIMO jakoikorkeakouluille opettaja-apurahoihinEU-varoja yhteensä noin 320 000 euroa.Rahojen jaossa noudatettiin samoja periaatteitakuin Erasmus-opiskelijavaihdossa.21


22Lukuvuonna 2000–2001 Erasmus-opettajavaihtoonosallistui 743 suomalaistaopettajaa EU-varoin. Keskimääräinenapuraha oli siten 436 euroa eli 67 euroapäivässä. Vaihtojen kesto oli keskimäärinyksi viikko. Komissiolta saaduista varoistakäytettiin määräajassa 99 prosenttia. Lisäksi95 opettajaa lähti vaihtoon korkeakoulujenomin varoin. Kokonaislisäysedelliseen vuoteen oli 116 opettajaa. Suomeensaapui vajaat 600 opettajaa muistamaista. Ohjelmassa on eräänlaisena ongelmana,että ohjelmapäätöksen mukaan vainEU-varoja saaneet opettajat tilastoidaankomissiolle Erasmus-opettajina.Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaatolivat Britannia (138 opettajaa) jaSaksa (112); seuraaviksi suosituimpia olivatEspanja (56), Unkari (48), Belgia (43)ja Alankomaat (42). Vaihdon suosituimmatkoulutusalat olivat kaupallinen (137),terveydenhoitoala (103), taideala (103) jayhteiskunnalliset alat (78).Keskitetyt Erasmus-hankkeetKorkeakoulukohtaisten sopimusten (InstitutionalContract, IC) perusteella korkeakoulutsaivat komissiolta suoraan tukeaopetussuunnitelmien kehittämishankkeisiinja intensiivikursseihin. CIMO neuvoikorkeakouluja hakemusten laatimisessa jasopimusten soveltamisessa. Lukuvuonna2000–2001 Suomesta koordinoitiin 14intensiivikurssia ja 9 opintosuunnitelmahanketta.Erityisesti ammattikorkeakoulutolivat aktiivisia: hankkeista 14 oli ammattikorkeakoulujenja 7 yliopistojen koordinoimia.Lisäksi suomalaiset olivat osapuolinalukuisissa muissa hankkeissa. Suomalaisetosallistuivat aktiivisesti myös IC-sopimustenulkopuolelta tuettuihin koulutusalakohtaisiinverkostoihin (ns. temaattisetverkostot).Erasmus-peruskurssiTiedotus- ja koulutustoiminnassa uutuutenaoli päivän mittainen Erasmus-peruskurssitehtävässään aloitteleville korkeakoulujenyhdyshenkilöille. Kurssi osoittautuisuosituksi, ja se aiotaan uusia vuosittain.Erasmus-yhdyshenkilöille järjestettiinkaksi valtakunnallista neuvottelupäivää,pidettiin pienimuotoisempia tiedotustilaisuuksia,julkaistiin EU-express-tiedotetta ja välitettiin tietoa sähköpostitse.Grundtvig (aikuiskoulutus)Aikuiskoulutuksen ohjelma Grundtvig käsittääneljä toimintamuotoa: eurooppalaisetyhteistyöprojektit (Grundtvig 1), oppimiskumppanuudet(Grundtvig 2), aikuisopettajienliikkuvuuden (Grundtvig 3) javerkostot (Grundtvig 4).1.3.2001 päättyneellä hakukierroksella hyväksyttiinkaksi uutta Suomesta koordinoituaeurooppalaista yhteistyöprojektia(Grundtvig 1). Lisäksi suomalaisia olipartnereina 18 hyväksytyssä hankkeessa.Komissio hyväksyi yhteensä 60 uuttaGrundtvig 1-projektia. 1.11.2001 päättynytalustava hakukierros tuotti kahdeksanSuomesta koordinoitua hakemusta ja 43partnerihakemusta. Lopulliset päätöksethankkeista tehdään keväällä 2002.Oppimiskumppanuus (Grundtvig 2) onerityisesti pienille aikuiskoulutuslaitoksilleuudenlainen mahdollisuus osallistua eurooppalaiseenyhteistyöhön. Ensimmäisel-


lä hakukierroksella hyväksyttiin 23 oppimiskumppanuutta.Hakemusten määräSuomessa (38) oli pohjoismaiden suurin.Grundtvig-ohjelmasta tiedottaminen jaosallistujien kouluttaminen perustuu alueellistentiedottajien verkostoon. Kertomusvuonnajärjestettiin yhteensä 19 tiedotus-ja koulutustilaisuutta eri puolella Suomea.Lisäksi CIMO järjesti alueellisilletiedottajille kaksipäiväisen koulutustilaisuudenHelsingissä. CIMOn ylläpitämäaikuiskoulutuksen sähköpostilista osoittautuisuosituksi ja sen jäsenmäärä läheskaksinkertaistui.CIMOn edustaja osallistui uusien Comenius-ja Grundtvig-projektien koordinaattoreidenkouluttamiseen Itävallan koordinoimassaeurooppalaisessa Survival Kit-hankkeessa.Grundtvig-ohjelmasta kirjoitettiin säännöllisestiKansanopisto- ja Aikuiskoulutuksenmaailma -lehtiin. Kansalais- ja työväenopistojenliiton ja Suomen Kansanopistoyhdistyksenkanssa tehtiin tiivistäyhteistyötä ohjelmasta tiedottamisessa.Minerva (tieto- javiestintätekniikka opetuksessa)Minerva-alaohjelma tukee avointa jaetäopiskelua sekä tieto- ja viestintäteknologiankäyttöä opetuksessa. Ohjelmaanvoivat osallistua oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla.Kertomusvuoden ensimmäisellä hakukierroksellahyväksyttiin yksi Suomestakoordinoitu hanke ja 16 hanketta, joissaSuomi oli osapuolena. 1.11.2001 päättyneellähakukierroksella Suomesta koordinoitujahankehakemuksia jätettiin viisi japartnerihakemuksia 42. Päätökset hyväksytyistähankkeista tehdään keväällä 2002.Lingua (kielihankkeet)Lingua-ohjelmassa on kaksi osiota:Lingua 1, jonka tarkoituksena on kieltenoppimisen kannustaminen, ja Lingua 2,jossa kehitetään konkreettisia kielten opetuksenvälineitä ja kielitaidon testaamisenmenetelmiä. Suomi menestyi vuoden2001 hauissa varsin hyvin.Lingua 1 -hankkeita hyväksyttiin 10, joistaSuomesta koordinoituja oli yksi. Suomalaisiaoli partnereina kolmessa hankkeessa.Lingua 2 -osiossa hyväksyttiin 14 hanketta,joista Suomesta koordinoituja oli kaksi.Suomalaisia oli lisäksi partnereina kahdessahankkeessa.ArionArion on yleissivistävän koulutuksenasiantuntijoille tarkoitettu vaihto-ohjelma,jossa järjestetään viikon pituisia opintovierailujaSokrates-ohjelmaan osallistuvissamaissa. Kertomusvuonna 40 suomalaistasai apurahan Arion-opintovierailuun.Suomi oli isäntämaana yhdeksässäArion-vierailussa.TempusTempus-ohjelman tarkoituksena on kohentaakorkea-asteen koulutusta Kaakkois-Euroopassasekä IVY-maissa ja Mongoliassa.Euroopan komission päätöksetvuoden 2000 hakuun osallistuneista hankkeistasaatiin kertomusvuonna. Tuloksissa23


24näkyivät selvästi suomalaisten korkeakoulujenvahvat siteet Venäjälle.CARDS-maita (Kaakkois-Eurooppa: Jugoslavia,Bosnia, Kroatia, Albania, Makedonia)koskevia hankkeita hyväksyttiin 32.Suomalaisia oli mukana yhdessä hankkeessa.Tacis-maita (IVY-maat ja Mongolia) koskeviahakemuksia hyväksyttiin yhteensä60. Niistä 25:ssä kohteena oli Venäjä. Suomalaisetosallistuivat seitsemään Venäjähankkeeseen,joista kolmessa oli suomalainensopijaosapuoli.CIMO on mukana yhdessä kertomusvuonnahyväksytyssä hankkeessa. Sen tarkoituksenaon levittää Tempus-hankkeistasaatuja kokemuksia sekä kouluttaa Venäjänaluekeskusten ja korkeakoulujen kansainvälistentoimistojen henkilökuntaa.Muut ohjelmatAlfa, EU-USA, EU-KanadaEuroopan komission syksyllä 2001 julkaisematiedonanto korkeakouluyhteistyönvahvistamisesta kolmansien maiden kanssaoli osoitus siitä, että kolmansia maitakoskevien koulutusohjelmien merkitys onkasvamassa.Kolmansia maita koskevilla ohjelmilla eiole kansallista hallintoa. CIMO välitti ohjelmistaperustietoja suomalaisille korkeakouluille.Ohjelmien hallinnon järjestämineneurooppalaisella tasolla on kesken,mikä näkyi tiedonkulun kangerteluna Euroopankomission ja ohjelmaan osallistuvienkorkeakoulujen kesken.north2northnorth2north on arktisten alueiden korkeaasteenliikkuvuusohjelma, jonka pilottivaihekäynnistyy vuonna 2002. Suomen lisäksiohjelmaan osallistuvat sen pilottivaiheessaRuotsi, Norja,Yhdysvallat ja Venäjä.Leonardo da VinciLeonardo da Vinci -ohjelman (2000–2006) tavoitteena on kehittää ammatillistakoulutusta eurooppalaisena yhteistyönä.Ohjelma kattaa ammatillisen koulutuksenkaikki tasot peruskoulutuksesta jatko- jatäydennyskoulutukseen, ja siinä rahoitetaankansainvälisiä liikkuvuus- ja kehittämishankkeita.Leonardo-ohjelma on monille ammatillisilleoppilaitoksille avain kansainvälistymiseen.Ohjelman avulla toisen asteen ammatillisessakoulutuksessa olevat nuoretvoivat suorittaa työssäoppimisjaksonsa ulkomaillaturvallisissa ja valvotuissa olosuhteissa.Ohjelma tarjoaa opiskelu- jaharjoittelumahdollisuuksia myös korkeaasteenopiskelijoille, vastavalmistuneille,nuorille työntekijöille ja työttömille. Liikkuvuustoimintoihinkuuluvat myös asiantuntijavaihdot,joissa ammatillista koulutustasekä siihen liittyvää kieltenopetustavoidaan kehittää työelämän ja koulutusorganisaatioidenyhteistyöllä.Ohjelman kansallinen hallinto on jaettuCIMOn ja opetushallituksen Leonardokeskuksenkesken. CIMO hallinnoi senliikkuvuusosioita, joihin on osoitettu noin40 prosenttia ohjelman budjetista.Leonardo II -ohjelman kertomusvuoden


Hakemukset/hyväksytyt hankkeet sekä haetut/myönnetyt apurahat hankkeissa hakuvuonna 2001Kohderyhmä Hanke- Hyväksytyt Haetut Myönnetythakemuksia hankkeet apurahat apurahatAmmatillisessa peruskoulutuksessa olevat 56 36 1038 391Korkeakouluopiskelijat 15 12 371 184Nuoret työntekijät ja vastavalmistuneet 5 4 117 35Henkilöstöhallinnon edustajat,ammatillisten koulutusohjelmiensuunnittelijat ja hallinnoijat sekäammatillisen ohjauksen ja neuvonnanasiantuntijat 47 26 531 159Kouluttajat ja ohjaajat kieltenopetuksen alalta 2 1 5 4Yhteensä 125 79 2062 773hakukierros onnistui hyvin. Hakemuksiavastaanotettiin yhteensä 125. Määrä onhieman pienempi kuin edellisenä vuonna(152), mutta hakemusten taso oli edelleenkorkea. Tukea myönnettiin 79 hankkeelle,joissa liikkuu yhteensä 773 suomalaista.Määrät ovat suurin piirtein samat kuinvuonna 2000. Liikkuvuushankkeille myönnettiinEU-tukea noin 1,1 miljoonaa euroa(6,4 mmk).Ohjelmalle asetettu liikkuvuustavoite olikertomusvuonna 1600 henkilöä. Suomeensuuntautuvasta Leonardo-liikkuvuudestaei ole saatavilla tilastotietoja, mutta koskaohjelma perustuu vastavuoroisuuteen,Suomeen saapuvien määrä on suunnilleensama kuin täältä lähtevien. Liikkuvuustavoitetoteutui hyvin.Kertomusvuonna kiinnitettiin erityistähuomiota ohjelmassa saavutettuihin tuloksiin.Ensisijaisen tärkeänä pidettiin Leonardo-hankkeidenja ammatillisen koulutukseneri toimijoiden välistä verkottumista.Yhteistyössä Opetushallituksen Leonardo-keskuksenkanssa järjestettiin Matkailualantemaattinen seminaari: Kansallinenverkottuminen – laatua kansainväliseenliikkuvuuteen ja yhteistyöhön. Matkailualaon yksi aktiivisimmista koulutusaloistaLeonardo-ohjelmassa. Seminaarin tavoitteenaoli pohtia yhdessä alan oppilaitosten,yritysten ja viranomaisten edustajienkanssa matkailualan tulevaisuuden haasteita,koota yhteen hyviä käytäntöjä jaedesauttaa alan oppilaitosten, organisaatioidenja yritysten välistä verkottumista.Yhteistyössä Leonardo-keskuksen kanssajärjestettiin Euroopan kielivuoteen liittyväseminaari Kieli ja kulttuuri työssä – inno-25


Apurahajakauma kohdemaittain 2001:AlankomaatBelgiaBulgariaEspanjaIrlantiIslantiIso-BritanniaItaliaItävaltaKreikkaLatviaLiettuaMaltaNorjaPortugali312626334292621921203101019Puola9Ranska52Romania3Ruotsi28Saksa111Slovakia16Slovenia1Tanska16Tekki12Unkari39Viro32Saksa ja Puola 8Saksa ja Alankomaat 3Maavalinta vapaa 11Yhteensä 773Nuoriso-ohjelmaan osallistuneiden kokemuksiaarvioitiin kansallisessa arviointivaatioja kehitys ammatillisessa koulutuksessa.Seminaari oli suunnattu vieraidenkielten ja viestinnän sekä ammattiaineen jakielten opettamisen yhdistämisestä kiinnostuneille.Sen tavoitteena oli löytää hyviäkäytäntöjä ja antaa uusia ideoita kielihankkeilleja kielivaihdoille, hahmottaakielten ja kulttuurin välisen viestinnän ke-hityssuuntia sekä kehittää henkilövaihdoissakäytettäviä kieli- ja kulttuurivalmennusohjelmia.Temaattisten seminaarien lisäksi CIMOjärjesti Leonardo II -ohjelmasta kolme tiedotustilaisuuttaja seitsemän koulutus- javalmennustilaisuutta.EU:N NUORISO-OHJELMA, EURODESK, ”NUORI KULTTUURI”-MATKA-AVUSTUKSET SEKÄ MUUT NUORISOHANKKEET26EU:n Nuoriso-ohjelmaEU:n nuoriso-ohjelmalle asetettu liikkuvuustavoite4000 henkilöä toteutuikertomusvuonna hyvin. Ohjelmassa liikkui4 350 nuorta tai nuorten parissa toimivaa.EU:n myöntämä määräraha nuorisoohjelmaanoli noin 1,4 miljoonaa euroa.Laskennallisen määrärahan lisäksi CIMOsai lisärahoitusta 60 000 euroa ryhmätapaamistenavustamiseen, 85 000 euroakolmansien maiden kanssa toteutettaviinhankkeisiin ja 5000 euroa entisten vapaaehtoistenIkineuvot-yhdistyksen toiminnantukemiseen. Ikineuvot järjestää yhteistyössäCIMOn kanssa vapaaehtoistyönkoulutus- ja tutortoimintaa.


tilaisuudessa, johon osallistui yli sata nuortaja nuorten parissa toimivaa sekä yhteistyötahojenja sidosryhmien edustajaa.CIMO osallistui edelleen EU:n nuorisopoliittisenValkoisen kirjan käsittelyyn.CIMO järjesti opetusministeriön kanssakansallisen keskustelutilaisuuden Valkoisenkirjan työstämiseen osallistuneille jamuille yhteistyötahoille ja toimi Valkoisenkirjan julkistamistilaisuudessa Belgiassa Suomenvaltuuskunnan virallisena vetäjänä.RyhmätapaamisetRyhmätapaamisiin osallistui noin 2400nuorta, mikä oli hieman arvioitua vähemmän.Hakemusten taso ja hankkeiden laatupysyivät kuitenkin edelleen korkeina.Hakemuksia vastaanotettiin 106, joista tukeamyönnettiin 72 hankkeelle. Yleisimmätryhmätapaamisten teemat olivat luontoja nuorten vapaa-aika ja suosituimmatpartnerimaat Espanja, Saksa ja Italia.Avustusta saaneille ryhmänvetäjille järjestettiinhankkeen hallinnoinnin koulutusta.VapaaehtoistyöVapaaehtoistyön alaohjelmassa Suomestalähti 80 ja Suomeen saapui 55 vapaaehtoista.Vapaaehtoistyön tunnettuuden lisäämiseksiCIMO järjesti nuorisoalan ammattilaisistakoostuvan verkoston avulla Vastaanotavapaaehtoinen voimavara -kampanjanEurooppa-päivänä 10 paikkakunnalla.Kampanja sai runsaasti julkisuuttasekä paikallisissa medioissa että valtakunnallisesti.Opetusministeriön, Allianssin ja CIMOnyhteistyönä järjestettiin Suomen ja Saksanvälinen vapaaehtoistyön seminaari. Seminaariinosallistui vapaaehtoistyötä edustaviatahoja Suomen ja Saksan lisäksi Virosta.Nuoriso-ohjelmasta järjestettiin kertomusvuonnayhteensä 25 tiedotustilaisuutta.Lisäksi CIMO osallistui kouluttajana34 tilaisuuteen ja lähetti suomalaisia muissaohjelmaan osallistuvissa maissa pidettyihinkoulutustilaisuuksiin.Nuoriso-ohjelman alaohjelmatKertomusvuonna painopisteenä oli vapaaehtoistyönmarkkinointi ja osallistujienkoulutus. CIMO järjesti vapaaehtoistyöhönlähteville nuorille neljä lähtövalmennusta,neljä tulovalmennusta Suomeensaapuville vapaaehtoisille ja kaksiarviointitilaisuutta vapaaehtoistyöstä palanneillenuorille. Lisäksi vapaaehtoisiavastaanottaville tahoille järjestettiin kaksikoulutustilaisuutta.CIMO järjesti Balkan-seminaarin tavoitteenauusien vapaaehtoistyöhankkeidenaikaansaaminen. Seminaariin osallistuisuomalaisten lisäksi edustajia Ruotsista,Bosniasta ja Jugoslaviasta.NuorisoaloitteetAlaohjelma jakaantuu nuorten paikallisiinaloitteisiin ja Paluu tulevaisuuteen -hankkeisiin.Kertomusvuonna nuorisoaloitteisiinosallistui noin 1000 nuorta.Paluu tulevaisuuteen -hankkeet on tarkoitettujatkohankkeeksi vapaaehtoistyöhönosallistuneille ja vapaaehtoistyöjakson kokonaansuorittaneille nuorille. Vuonna2001 vastaanotettiin 11 hankehakemusta,joista kuudelle myönnettiin EU-tukea.27


28Joint Actions -yhteistyö EU:n koulutusohjelmienkanssaVuosi 2001 oli alaohjelman ensimmäinentoimintavuosi. CIMO osallistui IslannissaLeonardo-toimistojen kokoukseen, johonoli kutsuttu myös Nuoriso- ja Sokratesohjelmienedustajat sekä Ranskassa järjestettyynseminaariin ”EP net-project”.CIMOon perustettiin EU:n nuoriso- jakoulutusohjelmien yhteistyöryhmä.Tukitoimien tarkoituksena on tukea Nuoriso-ohjelmansubstanssitoimintojen nuortenryhmätapaamisten, nuorten eurooppalaisenvapaaehtoistyön ja nuorisoaloitteidenkehittämistä ja edistää ohjelmantavoitteiden saavuttamista. Tukitoimeton suunnattu nuorten parissa toimivillehenkilöille, järjestöille ja organisaatioille.Vuonna 2001 hyväksyttiin 13 hakemusta,joille myönnettiin tukea noin 62000 euroa.Hyväksyttyjen hankkeiden osallistujamääräoli 108 henkilöä.Kertomusvuonna opintovierailuihin eripuolille Eurooppaa osallistui 19 nuorisonparissa työskentelevää. Suomessa järjestettiinkaksi opintovierailua, joihin osallistui13 henkilöä eri puolilta Eurooppaa.Kansallisen toimiston hankkeetKansallisen toimiston suunnittelemiin jatoteuttamiin hankkeisiin osallistui yli 600nuorta tai nuorten parissa toimivaa.Hankkeisiin kuuluivat mm. ryhmätapaamistenryhmänvetäjien, opintovierailuihinosallistuvien ja vapaaehtoistyön vastaanottavientahojen koulutus, Vastaanota vapaaehtoinenvoimavara -kampanja, tutorkoulutus,nuorisoaloite- ja kouluttajienkoulutukset sekä vapaaehtoistyöstä palanneidenarviointitapaamiset.EurodeskEurodesk on CIMOn koordinoima palvelupaikallisille nuorisotiedotuspisteille, jotkamuodostavat yhdeksän tiedotuspistettäkäsittävän kansallisen Eurodesk-verkoston.Kansalliset verkostot muodostavat yli 350tiedotuspistettä käsittävän eurooppalaisenverkoston, joka tiedottaa EU:n koulutusjanuoriso-ohjelmista ja antaa ohjelmiinliittyvää neuvontaa nuorille ja nuorten parissatoimiville. Eurodesk oli verkostoakoordinoivan Eurodesk Brussels Linkinvälityksellä aktiivisesti mukana EU:n nuorisopoliittisenValkoisen kirjan valmisteluissa.Kertomusvuonna käynnistettiin pohjoismainenEurodesk-yhteistyö. Pohjoismaidennuorisoministerineuvosto myönsi100000 DKK:n määrärahan yhteispohjoismaisenEurodesk-tietokannan tekemiseen.”Nuori Kulttuuri” -matka-avustuksetKertomusvuonna vastaanotettiin 90 hakemusta,joiden perusteella 45 ryhmällemyönnettiin tukea keskimäärin 5000 –25000 markkaa. Esittävän taiteen eri lajejaedustavat matkat suuntautuivat Eurooppaan,Afrikkaan ja Yhdysvaltoihin.Ryhmämatkoihin osallistui runsaat 1200nuorta.Kulttuuriryhmille järjestettiin Nuoriso–ohjelman ja Eurodeskin kanssa yhteinenarviointi- ja integrointitilaisuus. Tilaisuudestasaadun myönteisen palautteen perusteellavastaavia tilaisuuksia tullaan järjestämäänmyös tulevaisuudessa.


Muut nuorisohankkeet – JapaniCIMO koordinoi opetusministeriön toimeksiannostanuorisoyhteistyötä Japaninkanssa jo neljännen kerran. Tokiossa pidettyynnuorisokonferenssiin (The 21stCentury Renessaince Youth Leaders’Invitation Programme) osallistui viisi suomalaistanuorta. Toisessa hankkeessa 10suomalaista nuorta osallistui kahden kuukaudenmittaiselle nuorisoristeilylle (Shipfor World Youth), joka kiersi ympäri maailmaa30 eri maasta tulevan 200 nuoren voimin.Risteilyn aiheena oli kulttuurien välisenymmärryksen lisääminen. Ryhmän tekemätwww-sivut antavat tilaisuuden onnistumisestahyvän kuvan(http://swy2001.rantasalmi.fi/).EU:N KULTTUURIOHJELMATKulttuuri 2000 -ohjelmaKulttuuri 2000 -ohjelmassa tuetaan eurooppalaisenayhteistyönä toteutettaviataiteen ja kulttuurialan hankkeita, kirjallisuudenkäännöshankkeita, kulttuurialaneurooppalaisia kilpailuja sekä laajoja kulttuuritapahtumiakuten Euroopan kulttuuripääkaupunki-tapahtumaa. Ohjelmanpiiriin kuuluvat audiovisuaalialaa lukuunottamatta kaikki taiteen alat ja kulttuuriperintö.Kohderyhmänä ovat lähinnä kulttuurialanammattilaiset. Hakijoina voivatolla alalla toimivat julkiset ja yksityiset organisaatiot.CIMO toimii Kulttuuri 2000 -ohjelmankansallisena yhteyspisteenä (CulturalContact Point Finland). Euroopan komission,opetusministeriön ja CIMOn yhdessärahoittaman yhteyspisteen tehtävänä onKulttuuri 2000 -ohjelmasta tiedottaminensekä hakijoiden neuvonta Suomessa.Vuonna 2001 CIMO järjesti alueellistentaidetoimikuntien kanssa seitsemän laajaatiedotustilaisuutta. Visuaalisten taiteidenalan edustajille järjestettiin oma keskustelutilaisuusTaideteollisuusmuseossa Helsingissä.Lisäksi yhteyspiste teki 28 luentovierailuaeri puolille Suomea.Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomenpuheenjohtajuuskauteen liittyen pohjoismaisetkulttuurin yhteyspisteet ja EU:naudiovisuaalisen alan ohjelman Medianvastuuvirkamiehet tapasivat Helsingissä.Suomen yhteyspiste esitteli ohjelmastasaatuja kokemuksia Baltian maiden kulttuurihallinnollesuunnatussa EU-integraationseminaarissaTallinnassa. Yhteyspisteosallistui niinikään alan virkamiesten koulutukseenLodzissa Puolassa.Euroopan komissio järjesti kaksi yhteyspistekokoustaBrysselissä, jossa keskusteltiinvuosien 2001 ja 2002 hakukierrostenohjeistuksesta. Cultural Contact Points-verkoston yhteisen kumppaninhakujärjestelmänpelisäännöistä sovittiin yhteyspisteidenepävirallisessa kokouksessaTukholmassa. Vastaavanlaisessa tapaamisessaBrysselissä keskityttiin yhteistyöntiivistämiseen ohjelmaan osallistuvienKeski- ja Itä-Euroopan maiden uusienyhteyspisteiden kanssa. Yhteyspiste osallistuilisäksi komission järjestämään toi-29


seen kulttuuriyhteistyöfoorumiin, jossaaiheina olivat Kulttuuri 2000 -ohjelmantoimeenpano, ohjelman tulevaisuus vuoden2004 jälkeen sekä eurooppalaisten verkostojenmerkitys kulttuuriyhteistyössä.Kertomusvuonna komissio järjesti kaksivarsinaista Kulttuuri 2000 -ohjelman hakukierrosta.Vuoden 2001 haussa komissiomyönsi tukea kaikkiaan 564 hankkeelle,joista suomalaiset olivat pääjärjestäjinäseitsemässä ja yhteisjärjestäjinä 19 hankkeessa.Valtaosa tuetuista hankkeista oliyksivuotisia kokeellisten, innovatiivistentai erityistoimien hankkeita kulttuuriperinnön,taiteellisen ja kirjallisen luovantyön sekä Euroopan kansojen kulttuurin jahistorian keskinäisen tuntemuksen alalla.Tuki suomalaisten vetämille hankkeille oliyhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa ja 5,8miljoonaa euroa hankkeille, joissa on suomalainenyhteisjärjestäjä.Vuoden 2001 hakukierroksilla suomalaisetolivat hyvin edustettuina mm. taiteen uusiinilmaisumuotoihin liittyvissä hankkeissasekä kirjallisuuden ja musiikin alan yhteistyössä.Uutta edelliseen vuoteen olisuomalaisten vetovastuu kahdessa monivuotiseenkulttuuriyhteistyösopimukseenperustuvassa hankkeessa. Suosituimmatyhteistyömaat olivat Ranska, Saksa, Italia,Britannia, Tanska, Alankomaat ja Espanjasekä ehdokasmaista Viro.Vuonna 2002 käynnistyviä hankkeita koskevallahakukierroksella otettiin käyttöönuusi menettelytapa, jossa painopisteeksivalitaan yksi kulttuurin ala kerrallaan. Vuoden2002 hakukierroksen pääalana olivatvisuaaliset taiteet. Haun tulokset ovat odotettavissavuoden 2002 ensimmäisen vuosipuoliskonaikana.Kulttuuri 2000 -ohjelman vuoden 2001 hakukierroksellamenestyneet hankkeet – suomalaiset järjestäjätHakemukset yhteensä 564Tuetut hankkeet yhteensä 200– suomalainen pääjärjestäjä 7– suomalainen yhteisjärjestäjä 19Tuki yhteensärunsas 30 miljoonaa euroa (178 mmk)– hankkeet, joissa suomalainen pääjärjestäjä 1,15 miljoonaa euroa (runsas 6,8 mmk)– hankkeet, joissa suomalainen yhteisjärjestäjä 5,8 miljoonaa euroa (noin 31 mmk)Kulttuuri 2000 -ohjelmasta vuonna 2001 tuetut hankkeet30Ohjelman suomalainen suomalainen hyväksytyteri pääjärjestäjä yhteisjärjestäjä hankkeetosiotyhteensäKulttuuriperintö 2 4Taiteellinen ja kirjallinen luova työ 4 12Euroopan kansojen kulttuurin jahistorian keskinäinen tuntemus 1 3Yhteensä 7 19 200


JATKO-OPISKELIJA-,TUTKIJA- JAASIANTUNTIJAVAIHTOCIMOn apurahatoiminnan painoaloiksioli määritelty Venäjä- ja lähialuetoiminta.Lähtökohtana oli edelleen opiskelijoiden,jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuudenlisääminen tutkimus- ja koulutusyksiköidenvälisenä yhteistyönä. Kertomusvuonnajatkettiin toimenpiteitä, joidenavulla haluttiin erityisesti lisätä suomalaistenmahdollisuuksia lähteä kohdealueille.Edellisenä vuonna Suomen ja Venäjän välillekäynnistetty Erasmus-ohjelman kaltainenopiskelijavaihtohanke FIRST tarjosikorkeakouluille merkittävän väylän Venäjällesuuntautuvassa opiskelijaliikkuvuudessa.Toimintavuodelle asetettu liikkuvuustavoite900 henkilöä ylitettiin. Liikkuvuudenkokonaisvolyymi oli kaikkia edeltäviävuosia korkeampi, yhteensä 1240 henkilöä.Kasvua selittää ennen kaikkea Baltianja Luoteis-Venäjän ohjelman verkostoyhteistyölleluonteenomaisten, lyhytkestoistenvierailujen runsaslukuisuus sekävarsinaisten ohjelmien ulkopuolelle jäävien,Venäjän kieliharjoittelu stipendiaattienhuomattava määrä. Osa liikkuvuuden kasvustaon FIRST-ohjelman ansiota.CIMOn apurahaohjelmien yhtenä tavoitteenaoli suomalaisen jatkokoulutuksen arvostuksenlisääminen ennen kaikkea Baltiassaja Venäjällä mutta myös itäisen Keski-Euroopanmaissa. Tässä onnistuttiinkin.Suomessa olleista yhteensä 785 ulkomaisestajatko-opiskelijasta tutkijasta jaasiantuntijasta kaksi kolmasosaa kuuluipainoalueeksi valittuun ryhmään. Venäjältätulleiden osuus oli 27 prosenttia ja KIEmaistasekä Baltiasta saapuneiden 38 prosenttia.Ulkomaille lähteneitä stipendiaatteja olitoimintavuonna 455 venäjän kieliharjoitteluapurahansaaneet (66) mukaan lukien.Luku jää pienemmäksi kuin edellisenävuonna ja selittyy stipendiaattimäärien vähenemisenäjoidenkin bilateraalisiin apurahaohjelmiinkuuluvien maiden kohdalla.Kahdenväliset vaihto-ohjelmatKahdenvälisiin kulttuurivaihtosopimuksiinsekä Unkarin opetusministeriönRDDME:n (Research and DevelopmetDivision of the Ministry of Education)kanssa toimeenpantavaan tieteellistekniseenasiantuntijavaihtosopimukseen pe-31


CIMOn stipendiaatit maittain ja apurahaohjelmittain:Suomesta lähteneet CIMOn stipendiaatit maittain/apurahaohjelmittain 2001BIV PMN LAT TT Aasia Venäjä FIRST EuroCol YhteensäAlankomaat 2 2Australia 1 1Argentiina 2 2Belgia 9 7 16Bulgaria 2 2Chile 5 5Espanja 5 5Intia 4 4Irlanti 5 5Islanti 2 1 3Israel 4 4Italia 17 17Itävalta 2 2Kiina 6 6Korea 2 3 5Kreikka 3 3Latvia 20 20Liettua 12 12Luxemburg 2 2Malesia 1 1Norja 2 16 18Portugali 1 1Puola 14 1 15Ranska 2 2Romania 1 1Ruotsi 4 18 22Saksa 13 13Slovakia 8 8Sveitsi 3 3Tanska 4 6 10Tekki 14 14Turkki 2 2Unkari 18 17 35Venäjä 54 34 13 101Viro 27 27Yhteensä 152 154 7 17 4 34 13 8 389Lyhenteiden selitykset:BIV = bileteraalivaihtoPMN = Pohjoismaiden ministerineuvoston apurahatLAT = Latinalainen AmerikkaTT = tieteellistekninen vaihto/UnkariAasia = Aasian matka-apurahaohjelmaVenäjä = Venäjän valtion apurahatEuro = College of Europe32


Suomeen saapuneet CIMOn stipendiaatit maittain/apurahaohjelmittain 2001BIV SUK Baltia 75 PMN TT LAT FIN FIRST CIMO YhteensäFellowshipsAlankomaat 5 4 9Argentiina 1 2 3Armenia 1 1Australia 1 2 3Bangladesh 3 3Belgia 8 1 9Bulgaria 4 1 5Chile 1 1Costa Rica 1 1Ecuador 1 1Egypti 3 3Espanja 5 7 12Ghana 1 1Indonesia 1 1Intia 5 1 6Iran 1 1Irlanti 5 1 6Islanti 9 9Iso-Britannia 8 3 11Israel 2 2Italia 14 3 17Itävalta 4 4Japani 4 1 5Jordania 1 1Kiina 8 18 26Korean tasavalta 2 2Kreikka 8 2 10Kroatia 1 1Kuuba 3 1 4Latvia 4 36 2 1 43Liettua 12 23 3 3 41Meksiko 2 2 4Moldova 1 1Mongolia 2 1 3Namibia 1 1Nigeria 1 1Norja 2 20 22Pakistan 2 2Portugali 5 5Puola 17 6 4 27Ranska 4 6 10Romania 7 2 3 12Ruotsi 4 26 1 1 32Saksa 15 1 3 19Slovakia 2 3 5Slovenia 1 1Sri Lanka 1 1Sveitsi 3 2 5Tansania 1 1Tanska 4 3 1 8Tekki 8 1 3 12Turkki 5 3 8Ukraina 2 2Unkari 18 17 10 8 53Uzbekistan 1 1Valko-Venäjä 1 1Venäjä 31 49 5 48 76 209Vietnam 2 2Viro 33 50 5 88Yhdysvallat 4 1 2 7Yhteensä 200 31 49 207 17 2 33 48 198 78533


Suomeen saapuneiden stipendiaattien lähtömaajakaumaMuut 35%Venäjä 27%Viro 11%Kiina 3%Puola 3%Unkari 7%Ruotsi 4%Liettua 5% Latvia 5%34rustuva jatko-opiskelijoiden ja asiantuntijoidenvaihto oli 386 henkilöä. Suurin kokonaisvaihtototeutui Unkarin, Italian jaPuolan, Saksan sekä Tekin tasavallankanssa. Unkari ja Italia jakavat kärkisijatsekä Suomeen saapuvien että Suomestalähtevien stipendiaattien kohdalla. Edellistenvuosien tapaan Suomeen saapuvienstipendiaattien määrä (217) oli korkeampikuin Suomesta lähtevien määrä (169). Venäjänvaltion apurahalla opiskeli Venäjänyliopistoissa 34 suomalaista. Heistä 10 olisuorittamassa koko perustutkintoa.Baltian maiden ja Luoteis-Venäjän apurahaohjelmatPohjoismaiden ministerineuvoston Baltianmaiden ja Luoteis-Venäjän apurahaohjelmasta(Nordic Grant Scheme)rahoitettujen yhteistyöverkostojen toimintapainottuu laitosten välisen yhteistyönrakentamiseen ja tukemiseen, mutta pitääsisällään myös opiskelu- ja tutkimusapurahoja.Suomalaisten koordinoimia hankkeitaoli toimintavuonna yhteensä 20, joistavaltaosa (17) oli akateemisia verkostoja.Kansalaisjärjestöjen yhteistyöverkkoja olikolme. Suomeen saapui 207 henkilöä Venäjänlähialueilta ja Baltian maista. Vastaavasti154 suomalaista osallistui verkostojenjärjestämään toimintaan lähialueilla.Baltian juhlavuoden stipendiohjelmassa(Baltia75) tuettiin 49 Baltian maista kotoisinolevaa jatko-opiskelijaa ja opiskelijaalukukauden pituisilla apurahoilla. Heistä33 oli Virosta.Nuorten tutkijoiden ja jatkoopiskelijoidenohjelmatNuorten tutkijoiden CIMO Fellowship-apurahan tuella Suomessa työskenteli198 tutkijakoulutettavaa. Tässäkin ohjelmassaVenäjältä ja KIE-maista saapuvatolivat enemmistönä (57 prosenttia). Suomalais-venäläisentalvikoulun käyneitä oliviidesosa kaikista CIMO Fellowshipstipendiaateista.


Suomen kielen ohjelman apurahoilla Suomessaopiskeli 33 stipendiaattia, joistanoin kolmasosa oli unkarilaisia.Sukukansaohjelman tavoitteena on säilyttääsuomensukuisten kansojen omaperäisyysVenäjällä sekä tukea niiden sivistyksellisiäyhteyksiä Suomeen. CIMOosallistuu ohjelman toteutukseen yhteistyössäM.A.Castrénin seuran kanssa.Sukukansaohjelman apurahoja Suomenyliopistoissa tapahtuvaan jatko-opiskeluunmyönnettiin 31 sukukansoihin kuuluvalleopiskelijalle.Kahdeksalle suomalaiselle opiskelijallemyönnettiin stipendi opintoihin Collegeof Europe -oppilaitoksessa, yhdelle heistäPuolan Natolinissa olevaan oppilaitokseen.Suomalais-venäläinentalvikouluNuorten tutkijain ohjelmassa järjestettiin6.–12.1.2001 Helsingin yliopiston Lamminbiologisella asemalla viides suomalais-venäläinentalvikoulu, jonka teemanaoli ”Forms of communication in artificialand biological systems: from data tointerpretation”. Talvikoulun tavoitteenaon lahjakkaiden venäläisten jatko-opiskelijoidenrekrytointi Suomeen. Hakuprosessikohdennettiin suoraan ohjelmassa edustettuinaolevien oppiaineiden parhaisiinlaitoksiin Venäjällä ja talvikouluun valittiin25 nuorta venäläistä jatko-opiskelijaa.Vuonna 2001 suomalaisissa tutkimusryhmissätyöskenteli 30 talvikoulun aikaisemminkäynyttä venäläistä jatko-opiskelijaa.Suomen ja Venäjänvälinen opiskelijavaihtoohjelmaFIRSTVuonna 2001 opetusministeriön erityisrahoituksellakäynnistetyssä FIRST-opiskelijavaihdonohjelmassa myönnettiin rahoitusta18 suomalaisen korkeakoulunkoordinoimalle verkostolle. Näistä puoletoli yliopistojen ja puolet ammattikorkeakoulujenkoordinoimia. Kevätlukukaudella2001 ohjelmassa liikkui 48 venäläistä ja13 suomalaista opiskelijaa. Syyslukukauden2001 hakutietojen pohjalta ohjelmalleasetettu liikkuvuustavoite 90 henkilöä tuleeylittymään.Venäjän kieliharjoittelunapurahatVenäjän kieltä tai kääntämistä pääaineenaanopiskelevalle 66 suomalaiselle opiskelijallemyönnettiin apuraha kieliharjoitteluunPietarin valtion yliopistossa ja Tverinyliopistossa. Apuraha mahdollisti suomalaistentutkintovaatimusten mukaisen15 opintoviikon mittaisen kieliharjoittelunkattamalla osan sopimusyliopistoissaopiskelusta aiheutuvista kustannuksista.OpetusvierailuapurahatArgentiinaan ja ChileenOpetusministeriön erityisrahoitukseen perustuvatopetusvierailuapurahat Argentiinaanja Chileen herättivät laajaa mielenkiintoasekä ylipistoissa että ammattikorkeakouluissa.Rahoitusta myönnettiin22 projektille. Näistä 12 koski Suomen jaChilen ja 10 Suomen ja Argentiinan välistäyhteistyötä.35


Kaakkois-Aasianmatka-apurahaohjelmaKaakkois-Aasian matka-apurahaohjelmassatuettiin neljää hanketta jatko-opinto- jatutkimusyhteistyön käynnistämiseksi kohdemaidenyliopistojen kanssa. Matkoistakolme suuntautui Koreaan ja yksi Malesiaan.Muu toimintaCIMOn edustaja toimi PohjoismaidenMinisterineuvoston Suomen puheenjohtajuuskaudellaBaltian maille ja Luoteis-Venäjälle suuntautuvan apurahaohjelman(Nordic Grant Scheme) johtoryhmän puheenjohtajanaja Suomen edustajana BarentsinEuro-Arktisen alueen virkamieskomiteanyhteydessä toimivassa tutkimusjakoulutusyhteistyöryhmässä.CIMOn stipendiaatit apurahaohjelmittain 2001OhjelmahenkilöäPohj. Min. Neuv. 361 *Bi-vaihto 352CIMO Fellowships 198FIRST 61 **Baltia 75 49Tiet. tekn. vaihto/Unkari 34Venäjän valtion apurahat 34Suomen kieli 33Sukukansaohjelma 31Lat. Am. opetusvierailut 9College of Europe 8Aasian matka-apurahat 4Yhteensä 1174 ***Muut apurahatVenäjän kieliharj. apurahat 66*Sisältää runsaasti lyhytkestoisia vierailuja.**Tiedot koskevat kevätlukukautta 2001.***Liikkuvuuden kokonaisvolyymi oli todellisuudessa 1240 henkilöä,kun Venäjän kieliharjoittelun stipendiaatit lisätään em. ohjelmissamyönnettyihin apurahan saajiin.36


ULKOMAISTENYLIOPISTOJEN SUOMENKIELEN JA KULTTUURINOPINNOT (UKAN)Suomen kielen jakulttuurin opetusulkomaisissa yliopistoissaSuomen kielen ulkomaanopetuksen merkityson korostunut erityisesti Euroopanyhdentymiskehityksessä. Suomen asemaEU:n virallisena kielenä on moninkertaistanutsuomesta kiinnostuneiden opiskelijoidenmäärän useassa eurooppalaisessayliopistossa. EU-jäsenyyden myötä kiinnostusSuomen-opintoihin on lisääntynytmyös Euroopan ulkopuolella.Suomen kieltä ja kulttuuria opetettiinkertomusvuonna 93 ulkomaisessa yliopistossaja korkeakoulussa 27 maassa: läheskaikissa Euroopan maissa, Aasiassa jaPohjois-Amerikassa. CIMOon työsuhteessaolevia Suomen kielen ja kulttuurinvierailevia professoreita oli kaksi, lehtoreita28 ja kieliassistentteja kolme.CIMO tuki opetuspisteavustuksin kahdenprofessuurin ja kahden lehtoraatin ylläpitämistäsekä tuntiopetusta yhdeksässä yliopistossa.Lisäksi opetuspisteissä harjoitteli18 suomen kielen opiskelijaa tai vastavalmistunuttaCIMOn harjoitteluohjelmankautta. Uusi Suomea Suomessa -ohjelmatarjosi harjoittelupaikan Suomessa51 ulkomaiselle suomen opiskelijalle.Horisontaalisen yhteistyön tehostaminenCIMOssa avasi uusia mahdollisuuksiaUKANin toiminnalle. Merkittävimpiä yhteistyöntuloksia olivat yliopistoverkostollesuunnatut harjoittelu- ja apurahaohjelmatsekä CIMOn viestinnän palvelut.Suomen kielen jakulttuurin kesäkurssitKesällä 2001 UKAN huolehti kuudensuomen kielen ja kulttuurin kesäkurssin jayhden suomenruotsalaisen kulttuurinkurssin järjestämisestä Suomessa. Lisäksijärjestettiin yksi sukukansaohjelmaan liittyväkesäkurssi Ievskin valtionyliopistossaUdmurtiassa. Kesäkurssien osallistujistalähes puolet valittiin kahdenvälistenkulttuurivaihto-ohjelmien pohjalta. Kursseilleosallistui kaikkiaan 222 opiskelijaa29 maasta. Valtaosa kurssilaisista oli suomenkielen tai lähialojen pää- tai sivuaineopiskelijoita.Yhteistyö suomalaisten yliopistojen kanssakesäkurssien kehittämiseksi jatkui.37


Suomen kielen opetuspisteet maailmallaSuomen kielen opetuspisteet Euroopassa38


Kuuden kesäkurssin järjestämisvastuu oliyliopistoilla. Järjestäjinä toimivat Jyväskylänyliopiston kielikeskus (kaksi kurssia),Oulun yliopiston suomen ja saamen kielenja logopedian laitos, Turun yliopiston suomalaisenja yleisen kielitieteen laitos sekäVaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisenlaitos. Yksi kansainvälinen kurssi jasuomenruotsalaisen kulttuurin kurssi pohjoismaalaisillejärjestettiin UKANin toimesta.Tavoitteena on siirtää myös näidenkurssien järjestäminen yliopistoille.OpetusvierailutOpetusvierailuja toteutettiin seuraaviin ulkomaisiinyliopistoihin: Arkangeliin, Budapestiin,Cluj-Napocaan, Debreceniin, Firenzeen,Greifswaldiin, Groningeniin,Hampuriin, Klaipedaan, Kölniin, Müncheniin,Petroskoihin, Pietariin, Prahaan jaTallinnaan. Vuonna 2001 hankkeeseenosallistuivat Helsingin, Joensuun, Jyväskylän,Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot.Vuosi 2001 oli Suomen puheenjohtajuusvuosipohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismaidenkulttuurin ulkomaanopetuksentoimikunnan tapahtumarikkaaseenvuoteen sisältyi mm. pohjoismainen lehtorikonferenssiBudapestissa, johon osallistuitoistasataa Pohjoismaiden kielten opettajaaitäisen Keski-Euroopan maista. Oslossajärjestettiin seminaari Pohjoismaidenkielten, erityisesti suomen asemasta Pohjolanyliopistoissa. Vuosi huipentui symposiumsarjaanJapanissa, missä Pohjoismaidenyhteiskuntia ja kulttuuria esiteltiinkolmessa japanilaisessa yliopistossa Tokionalueella ja Osakassa. Lisäksi järjestettiinyksi tilaisuus laajemmalle yleisölle RuotsinTokion suurlähetystössä. Tilaisuuksiinosallistui yhteensä lähes tuhat japanilaista.Toimikunta sai Pohjoismaiden kulttuuriministerienerityisrahastosta 350000 DKKNORDIT-projektia varten, jonka tavoitteenaon Pohjoismaissa puhuttavien kieltenIT-oppimateriaalin laadun arviointi jakehittäminen. Projektin tulokset ovat käytettävissämaaliskuussa 2002.Opetusvierailut vakiinnuttivat asemansamerkittävänä suomen kielen ja kulttuurinopetuksen tukimuotona ulkomaisille yliopistoille.Aihepiireinä olivat mm. kotimainenkirjallisuus, kääntäminen, kulttuurihistoria,suomen kieli, saamen kieli jasuomalais-ugrilainen kielitiede. Luennoitsijatovat varttuneita tutkijoita tai väitöskirjantekijöitä,jotka pitävät ulkomaisenyliopiston tarpeiden mukaan suunnitellunkurssin omalta erikoisalaltaan. Kurssit onsisällytetty ko. yliopiston opinto-ohjelmaan.Pohjoismainen yhteistyöUKAN järjesti pohjoismaisten kielikurssien(Nordkurs) johtajien ja kielikurssilautakunnanvuosittaisen kokouksenSaariselällä.Euroopan kieltenvuosi 2001Euroopan kielten vuoden 2001 merkeissäCIMO tuki kymmenien tapahtumien järjestämistäeri puolilla Eurooppaa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Porton yliopistossajärjestettiin Suomen kielen ja kulttuurinpäivä Suomen Portugalin suurlähetystön,Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen,Suomen Madridin instituutinja CIMOn yhteistyönä.39


Kielten vuoden johdosta CIMO julkaisiTake a Chance on Finnish -esitteen, jostailmestyi englanninkielisen version lisäksiitalian-, portugalin-, ranskan-, ruotsin- jasaksankieliset versiot. Jatkossa on tarkoituskäännättää esitettä tarpeen mukaan muillekinkielille.Kielten teemavuoden ohjelmaan kuuluimyös Elämää suomeksi! -kilpailu, jonkatarkoituksena oli rohkaista opiskelijoitakäyttämään suomen kielen taitoaan sekäkannustaa ideoimaan verkkosivustoa suomeaulkomailla opiskelevien avuksi. Määräaikaanmennessä saapui 51 työtä erikielialueilta. Kilpailun tulokset julkistettiinRunebergin päivänä 2002.Muu toimintaUlkomaanlehtorien vuosittaiset opinto- janeuvottelupäivät pidettiin Joensuussa janiihin osallistui noin 70 yliopistonopettajaaeri puolilta maailmaa. Lehtorikokouksenteemoina olivat mm. kielikontaktit,kansanperinne, karelianismi ja ortodoksisuus.UKAN tuki suomen kielen opettajien alueellisiatapaamisia Pohjois-Amerikassa,Saksassa ja Pohjoismaissa. Yhdysvalloissaja Kanadassa toimivien suomen opettajientapaaminen järjestettiin Chicagossa SASS-konferenssin (Society for the Advancementof Scandinavian Studies) yhteydessä.UKAN jatkoi Venäjän suomensukuistenkansojen ja niiden kulttuurien tukemistasukukansaohjelman kautta. Myös EUnkieliohjelmien seurantaa tehostettiin.40


KANSAINVÄLINENHARJOITTELU JATYÖELÄMÄN SUHTEETCIMO tukee ja kehittää kansainvälistäharjoittelua ja tekee harjoittelumahdollisuuksiatunnetuksi opiskelijoiden ja työnantajienkeskuudessa. CIMOn tehtäviinkuuluu niin ikään virkamiesten kansainvälisenliikkuvuuden edistäminen virkamiesvaihto-ohjelmienavulla. CIMOn hallinnoimiinharjoittelijavaihdon ohjelmiinkäytettiin kertomusvuonna 4,5 miljoonaamarkkaa. Ohjelmissa liikkui yhteensä 1355suomalaista ja ulkomaista harjoittelijaa taivirkamiestä. Vaihtoa tapahtui 72 eri maankanssa. Liikkuneiden harjoittelijoidenmäärä kasvoi ensimmäistä kertaa CIMOnhistorian aikana ja on lähempänä 2000henkilön tavoitelukua kuin koskaan aikaisemmin.Harjoitteluvaihtoon CIMOn itsehallinnoimien ja sen tukemien ohjelmienkautta osallistui yhteensä 1729 henkilöä.Kertomusvuonna kiinnitettiin erityistähuomiota ohjelmien laatuun ja maantieteelliseenjakaumaan. Ohjelmatarjontaapyrittiin selkeyttämään siirtymällä suurempiinkokonaisuuksiin. Uusia yhteistyökumppaneitaetsittiin maista, joihin suomalaisethaluavat päästä harjoittelemaan.Painopistettä siirrettiin myös maihin, joistatyönantajat haluavat saada harjoittelijoita.Suomeen tuli CIMOn ohjelmien kautta770 ulkomaista harjoittelijaa tai virkamiestä,noin 60 prosenttia enemmän kuinvuonna 2000. Kasvusta suuri osa selittyyuudella Suomea Suomessa -ohjelmalla jakasvaneella kiinnostuksella erityisestiLuonnonvara-alan ohjelmaan. Suomestalähti ulkomaanjaksolle 585 opiskelijaa taivirkamiestä.Kahdenvälinen vaihtoHarjoitteluvaihto Latinalaiseen Amerikkaankäynnistyi, ja ensimmäiset kahdeksanharjoittelijaa lähtivät Argentiinaan ja Chileensaksalaisen yhteistyöorganisaationavulla. Yhteistyöorganisaation kanssa ilmeniongelmia siinä määrin, että vuonna2002 kontaktit tullaan hoitamaan suoraanko. maiden yliopistojen kanssa. Vuonna2001 oli ensimmäistä kertaa mahdollistahakea harjoitteluvaihtoon myös Espanjaan.Vaihto Venäjän kanssa oli edelleen vaatimatonta.Lähtijöiden määrä nousi edellisvuoden14:sta 23:een. Samalla venäläistenmäärä Suomessa väheni 55:stä 46:een. Venäjänvaihdossa tullaan vahvistamaan yhteistyötänykyisten kumppaneiden kanssaja samalla etsitään uusia yhteistyötahoja.41


Kansainvälinen harjoittelija- ja virkamiesvaihto maittain 2001L = Suomesta lähtevät harjoittelijats = Suomeen saapuvat harjoittelijatMaa S L Maa S L Maa S LAlankomaat 5 12 Japani 3 3 Ranska 7 28Argentiina 1 5 Jordania 2 3 Romania 9 1Armenia 1 0 Jugoslavia 4 2 Ruanda 0 1Australia 0 3 Kanada 25 46 Ruotsi 10 19Bangladesh 0 1 Kiina 6 2 Saksa 41 64Belgia 0 35 Kolumbia 4 0 Singapore 0 1Benin 0 2 Korea 2 2 Slovakia 2 1Brasilia 10 0 Kreikka 3 5 Slovenia 5 2Bulgaria 44 0 Kroatia 3 2 Sveitsi 10 22Chile 0 3 Kuuba 3 0 Tadjikistan 1 0Costa Rica 0 1 Kypros 0 1 Tanska 2 9Egypti 1 3 Latvia 162 3 Thaimaa 3 5Espanja 11 9 Libanon 1 1 Tekki 7 5Et. Afrikka 1 0 Liettua 31 3 Tunisia 0 1Etiopia 0 1 Luxemburg 1 11 Turkki 6 1Filippiinit 0 2 Makedonia 2 0 U.S.A. 21 107Ghana 3 3 Malta 1 0 Ukraina 6 1Indonesia 3 1 Meksiko 3 3 Unkari 19 9Intia 4 0 Nigeria 1 0 Valko-Venäjä 2 0Irlanti 7 10 Norja 6 9 Venezuela 1 0Iso-Britannia 21 29 Pakistan 1 1 Venäjä 46 23Israel 2 2 Peru 0 1 Vietnam 1 0Italia 3 6 Portugali 1 3 Viro 92 10Itävalta 11 33 Puola 86 13Yhteensä 770 585Kansainvälinen harjoittelijavaihto ohjelmittain 2001suluissa vuoden 2000 vastaavat luvutOhjelma Lähteneet SaapuneetIAESTE 140 (141) 155 (178)Kahdenvälinen vaihto 325 (292) 532 (499)Kansainväliset järjestöt 58 (74) 19 (20)Virkamiehet 62 (87) 12 (12)Suomea Suomessa – 52 (–)Yhteensä 585 (594) 770 (728)42


CIMO jatkoi yhteistyötä Finpron ja ulkoasiainministeriönkanssa. Ohjelmissa oliyhteensä 65 harjoittelupaikkaa Suomenulkomailla olevissa edustustoissa ja vientikeskuksissa.Lisäksi Suomen kielen ja kulttuurinopetuspisteisiin ja kulttuuri-instituutteihinlähetettiin yhteensä 49 harjoittelijaa.Lokakuun lopussa päättyneessähaussa vastaanotettiin 1100 hakemusta.CIMO myönsi apurahoja ulkomailla tutkintoaansuorittaville suomalaisille opiskelijoille,jotka suorittavat harjoittelujaksonSuomen valtionhallinnossa. Apurahan saikaikkiaan 17 opiskelijaa.Luonnonvara-alan ohjelmassa sijoitettiin360 harjoittelijaa (280 vuonna 2000).Työnantajien kiinnostus ohjelmaa kohtaanon suuri, ja uusia työnantajia tuli mukaanohjelmaan aiempaa enemmän. Vuodenalussa järjestettiin koeluontoisesti koulutustilaisuustyönantajille Varsinais-Suomenalueella. Koulutukseen osallistui 20työnantajaa.Toimintavuoden aikana käynnistettiinuusi ohjelma ulkomailla suomen kieltäopiskeleville. Ohjelma sai nimekseen SuomeaSuomessa, ja se herätti laajaa kiinnostustaheti ensimmäisenä vuotenaan. Ohjelmassasijoitettiin 52 suomenkielen opiskelijaaerilaisiin organisaatioihin Suomessa.Ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoillemahdollisuus käyttää kielitaitoaankäytännön työelämässä. Harjoittelupaikkojaoli muun muassa kirjastoissa, museoissaja kulttuurifestivaaleilla. Osa harjoittelijoistasijoitettiin suomalaisiin perheisiin.Pohjois-Amerikka poikkeaa muista alueistasiten, että yhteistyökumppanit Yhdysvalloissaja Kanadassa avustavat ainoastaanlupamuodollisuuksissa eivätkä hankiharjoittelupaikkoja suomalaisille. Neuvottelujauuden yhteiskumppanin saamiseksiKanadasta jatkettiin. Kanadan ulkoministeriölisäsi harjoittelulupien kiintiötä aiemmasta40 luvasta sataan.Yhdysvaltoihin lähteneiden määrä väheni107:aan edellisvuoden 114:sta. Syyskuunterrori-iskulla oli vaikutusta lähtijöidenmäärään.Kiinan kanssa käytiin alustavat neuvottelut,joiden tuloksena harjoittelijavaihtokäynnistyy vuonna 2002.Vaihtoa Viron ja Slovakian kanssa jatkettiinpienimuotoisena. Näistä maista tulleillehakijoille ei löytynyt riittävästi harjoittelupaikkoja.IAESTE-ohjelmaTeknisen alan IAESTE-ohjelmassa Suomeensaapui 155 ulkomaista harjoittelijaa(178 vuonna 2000) ja Suomesta lähti 140harjoittelijaa (145 vuonna 2000). Paikkojavaihdettiin kaikkiaan 202, mikä oli tavoitteenmukainen määrä. Toteutuneita vaihtojaoli suunniteltua vähemmän, mikä johtuilähinnä yritysten peruuttamista paikoistaja heijasteli taloudellisen tilanteenheikkenemistä. Paikkoja peruuttivat erityisestiinformaatioteknologia-alan yritykset.OpiskelijajärjestöjenharjoittelijavaihtoOpiskelijajärjestöille myönnettiin avustusta200 000 markkaa. Tuen piiriin kuuluivatkaikki tärkeimmät harjoittelijavaihtoa jär-43


jestävät opiskelijajärjestöt: kaupallisten aineidenopiskelijajärjestö Aiesec, oikeustieteenopiskelijoiden ELSA, lääketieteenopiskelijoiden FIMSIC, farmasian opiskelijoidenSFaO, teknisen alan Fastec ja Fistasekä maatalousalan IAAS. Tukea myönnettiinmyös teknisen alan opiskelijajärjestönIAESTEn paikalliskomiteoilleOtaniemessä ja Tampereella. Tampereelleperustettiin uusi paikalliskomitea, jokaosallistui työnantajakampanjan toteuttamiseenmerkittävällä panoksella.HarjoittelustipenditkansainvälisissäorganisaatioissaCIMOn apurahalla kansainvälisissä organisaatioissaharjoitteli kertomusvuonnayhteensä 58 suomalaista opiskelijaa taivastavalmistunutta. Harjoittelijoiden määräväheni noin 20 prosentilla. Määrän laskuunvaikutti harjoittelun palkallisuus Euroopankomissiossa ja parlamentissa, mikävähensi CIMOn apurahojen kysyntää.Opiskelijajärjestöjen hoitama harjoittelijavaihtokasvoi sekä lähteneiden että saapuneidenkategoriassa.Opiskelijajärjestöjen harjoittelu 2001vertailu vuoden 2000 lukuihinJärjestö Lähteneet Saapuneet2000 2001 2000 2001AIESEC 62 55 47 43FASTEC 5 5 – –FISTA 1 0 – –FIMSIC 102 114 98 104IAAS – – 13 20SFAO 7 8 7 11ELSA 2 5 2 9Yhteensä 179 187 166 187Harjoittelijat kv-organisaatiossaMuut 9%Muut Eu:n toimielimetEU komissio 34%44YK 42%Eu parlamentti 5%Euroopan neuvosto 3%


2018162001200014121086420AlankomaatBelgiaIrlantiIso-BritaniaItävaltaKanadaLuxembourgNorjaPortugaliRanskaRuotsiSaksaTanskaVenäjäMuutIntegraatiovalmennusja virkamiesvaihtoValtiovarainministeriön ja CIMOn välistäyhteistyösopimusta jatkettiin vuonna2001. Integraatiovalmennuksen yksilötukeamyönnettiin valtionhallinnossa työskentelevienkoulutukseen ja virkamiesvaihtoihin.Ohjelmiin osallistui 64 suomalaistaja kuusi ulkomaista virkamiestä.Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon valittiin17 virkamiestä Suomesta. Kuten aikaisempinakinvuosina, suurin osa osallistujistalähti perehtymään Ruotsin valtionhallintoon.Suomeen saapui kertomusvuonnakuusi virkamiestä muista Pohjoismaista.CIMO toimii Euroopan komission Mobility-ohjelmankansallisena yhteyspisteenäSuomessa. Ohjelman tavoitteena on edistäävirkamiesten liikkuvuutta eurooppalaistenvaltionhallintojen välillä. CIMOhoitaa myös virkamiesten haun lyhytaikaisiintutkijavierailuihin Euroopan julkishallinnoninstituuttiin (EIPA) Maastrichtissasekä suomalaisten virkamiesten haunRanskan hallintokorkeakouluun ENAan.Yritysyhteistyö ja harjoittelupaikkojenhankinta ulkomaisilleopiskelijoilleYritysyhteistyö oli kertomusvuoden painopistealueita.Ensimmäinen CIMOn jayritysten välinen sopimus harjoittelijavaihdostaallekirjoitettiin S-ryhmän jaJollas Instituutin kanssa.Harjoittelupaikkoja ulkomaisille opiskelijoilleetsittiin Young Professionals -kampanjanavulla. Kampanjan painopistettäsiirrettiin suoramarkkinoinnista ilmoitteluunvaltakunnallisessa mediassa. Yhteydenototyrityksiin jäivät pääasiassa työhallinnonja oppilaitosten vastuulle. CI-45


MO vastasi yleisestä tiedotuksesta jamarkkinoinnista.Young Professionals -kampanjan alueellisilleyhdyshenkilöille ja IAESTE-yhdyshenkilöillejärjestettiin kaksi koulutustilaisuutta.Lisäksi kampanjaa esiteltiin CI-MOn järjestämillä korkeakoulujen kansainvälistenasioiden syyspäivillä sekä työhallinnonjärjestämissä alueellisissa tilaisuuksissa.Ulkomaisten harjoittelijoidenkesäohjelmaUlkomaisille harjoittelijoille järjestettiinkesäohjelmaa kaikkien TE-keskusten alueella.CIMOn tuki kesäohjelman järjestämisessäoli noin 300 markkaa harjoittelijaakohden.CIMOn muu toimintakansainvälisessä harjoittelussaKertomusvuonna laadittiin 50-vuotisenkansainvälisen harjoittelun historiikki, jokajulkaistaan vuoden 2002 alkupuolella.Ulkomaisten harjoittelijoiden motiiveistavalita Suomi kohdemaaksi ja kokemuksistaSuomessa tehtiin Why Finland –tyyppinenkyselytutkimus. Selvitys ilmestyy nimellä”Try Finland – Ulkomaisten harjoittelijoidennäkemykset ja kokemukset Suomesta”keväällä 2002.46


TIETO- JANEUVONTAPALVELUTCIMO tarjosi kansainvälistä liikkuvuuttatukevia tiedotus- ja neuvontapalveluja kotimaiselleja kansainväliselle asiakaskunnalleja toimi kansallisena Euroguidancekeskuksena.Sähköisten tiedonlähteiden ja cimoinfosähköpostipalvelunkäyttö lisääntyi huomattavastikertomusvuoden aikana. Puhelinpalvelukokonaisuuttauudistettiin keskittämälläkoti- ja ulkomaisten asiakkaidenneuvonta yhteen palvelunumeroon. Neuvontaakotimaassa siirryttiin tarjoamaanpaikallisverkkomaksun hinnalla, ja samallaluovuttiin automaattisen puhelinpalvelunkäytöstä.Euroguidance-toiminnan tavoitteena onpalvella opetus- ja työhallinnossa työskenteleviäohjaus- ja neuvonta-alan ammattilaisiakoulutuksen ja työelämän kansainvälistymiseensekä liikkuvuuteen liittyvissäkysymyksissä. Toiminnan kansallista tunnettuuttalisättiin aiempaa tehokkaammantiedotuksen ja alueellisen koulutustarjonnanavulla. Koulutuspalvelutarjonnassakehitettiin ja hyödynnettiin etäoppimisympäristöjentarjoamia mahdollisuuksia.Koulutusten sisällöllisiä painopisteitä olivatmonikulttuurinen ohjaus sekä kansainvälisenkokemuksen vaikutukset työllistymiseenja ammatilliseen suuntautumiseen.Tieto- ja neuvontapalveluidenkysyntäHenkilökohtaista neuvontaa tarjottiin sähköpostitseja puhelimitse sekä palvelemalla asiakkaitaCIMOn ja British Councilin yhteisessätietopalvelussa. Kertomusvuonnakirjattiin yhteensä lähes 14000 asiakaspalvelu/neuvontatapahtumaa.Työministeriön Euroguidance-toimintaanosoittamalla tuella kehitetty Perustietosarjatoimi kivijalkana opiskelumahdollisuuksiaulkomailla koskevalle asiakaspalvelutyölle.Uutena maana sarjassajulkaistiin Sveitsiä käsittelevä opas. LisäksiCIMO täydensi opassarjaa julkaisemallaLatinalaista Amerikkaa ja Venäjää käsittelevätoppaat. Kulunut vuosi oli ensimmäinen,jona Perustieto-sarjan oppaat olivatkoko sarjana saatavilla Internetissä.Kertomusvuoden aikana CIMOn wwwpalvelimellasijainneita oppaita imuroitiinyhteensä 35000 kappaletta. Perustietosarjanoppaat olivat yksi eniten käytetyistäosista CIMOn www-palvelussa.47


Asiakaspalvelu/neuvontatapahtumat:vuosi 2000 vuosi 2001Asiakaskäynnit CIMOn ja British Councilin tietopalvelussa 4 300 3 500Puhelinpalvelu 3 100 2 400*Cimoinfo-sähköpostipalvelu 5 100 6 600Muut kirjalliset tiedustelut 1 500 1 150Yhteensä 14 000 13 650* neuvontapuheluiden tosiasiallinen kokonaismäärä vuonna 2001 on tätä suurempi,sillä kuukausittaiset käyttötilastot eivät sisällä tietoa puhelinvaihteen tai sisäistensiirtojen kautta neuvontanumeroon ohjautuneiden puheluiden määristäMaaoppaiden imuroinnit v. 2000–2001900080007000200020016000500040003000200010000AlankomaatItaliaSaksaEspanjaRuotsiRuotsi (Sv)RanskaViroItävaltaTanskaIrlantiNorjaBelgiaPerustieto-sarjan oppaiden imurointikerratvuosi 2000 vuosi 2001CIMOn www-palvelusta* 20 000 34 50048* Iso-Britanniaa ja Yhdysvaltoja käsittelevät oppaat sijaitsivat British Councilin jaFulbright Centerin palvelimilla; Italia-opas julkaistiin ensimmäisen kerransähköisessä muodossa vuonna 2001


CIMOn oman materiaalituotannon lisäksiasiakaspalvelutyössä hyödynnettiin CI-MOn tietopalvelun kokoelmia (KORIviitetietokanta:http://www.cimo.fi/kori/).Koko korkea-asteen perustutkinnon suorittamisestaulkomaisessa oppilaitoksessakiinnostuneiden nuorten tiedontarpeeseenvastattiin muun muassa järjestämälläseitsemän maakohtaista tiedotustilaisuutta,joihin osallistui yhteensä 250 kuulijaa.Suosittujen maiden lisäksi esiteltiin ensimmäistäkertaa opiskelumahdollisuuksiaLatinalaisessa Amerikassa ja Venäjällä.Kuten vuonna 2000, opiskelumahdollisuuksiaSuomessa koskevat tiedustelutolivat cimoinfo-sähköpostipalvelun määrällisestisuurin kysymysryhmä (yli 20prosenttia kaikista tiedusteluista). Kansainvälistäharjoittelua ulkomailla tai Suomessakoskevia tiedusteluita kanavoituicimoinfo-palveluun ennätysmäärä. Harjoittelumahdollisuuksiaulkomailla koskevientiedusteluiden määrä lähes kaksinkertaistuiedellisvuodesta.16001400120010008006004002000HarjoitteluulkomaillaHarjoitteluSuomessaOpiskeluSuomessaKansainvälistä harjoittelua ulkomailla ja Suomessa sekäopiskelumahdollisuuksia Suomessa koskevien tiedusteluidenmäärä cimoinfo-sähköpostipalvelussa vuosina 2000 ja 2001CIMOn Euroguidance-toimintaohjaus- ja neuvontatyön tukenaCIMO osallistui kertomusvuonna aktiivisesti30 EU-, Eta- ja KIE-maata käsittävänEuroguidance-verkoston toimintaan, jotaEuroopan komissio rahoittaa Leonardo daVinci -ohjelmasta. Toimintaa tuetaan lisäksityöministeriön myöntämästä määrärahastaja CIMOn budjettivaroista. Toiminnan kehittämisessäon apuna kansallinen asiantuntijaryhmä,joka kokoontui kaksi kertaa.Euroguidance-toiminnan tunnettuutta lisättiinaiempaa tehokkaamman tiedotuksenja alueellisen koulutustarjonnan avulla.Kertomusvuonna julkaistiin Euroguidance-toimintaa ja palveluita kuvaava esite jaEuroguidance-tiedote. Ohjaus koulutukseenja työelämään Suomessa -esitteestä julkaistiinpäivitetyt versiot kolmella kielellä.Opiskelumahdollisuuksia ulkomailla koskevaaneuvontatyötä tuettiin Perustieto-sarjanopastuotannolla. Lisäksi julkaistiin linkkilista,jonka avulla voi hakea tietoa opiskelustaulkomailla sekä maan/maantieteellisen alueenettä opintoalan perusteella. Ohjaus- janeuvontatyön ammattilaisten tarpeisiin vastattiinmyös koulutustarjonnalla, joka poikkesiaiemmista vuosista niin sisällöllisestikuin koulutusmenetelmiltäänkin. Valtakunnallisessaja alueellisissa koulutustilaisuuksissa,joita oli yhteensä yhdeksän, tavoitettiinyli 700 kuulijaa. Tietoa CIMOn toiminnastavälitettiin myös valtakunnallisillaopinto-ohjaajien päivillä sekä Suomen opinto-ohjaajatry:n SOPO-lehdessä.Keskeinen uusi työhallintoyhteistyön painopistealueoli ulkomailla opiskelua koskevaaneuvontatyötä käsittelevän, pääosin49


50etäopetuksena toteutettavan koulutuksenvalmistelu ja oppimateriaalin tuottaminen.Kurssi on ensimmäinen CIMOn työhallinnonasiakaspalveluvirkailijoille tarjoamakoulutus, jossa hyödynnetään etäoppimismenetelmääverkkoympäristön javideoneuvottelun avulla.CIMO järjesti eurooppalaisen ACADE-MIA-ohjaajavaihtovierailun, johon osallistuiyhteensä 12 ohjausalan edustajaa Espanjasta,Irlannista, Iso-Britanniasta, Ranskasta,Saksasta ja Tekistä. CIMOn Euroguidancetoiminnastavastaavat asiantuntijat toimivatesitelmöitsijöinä mm. Pariisissa järjestetyssäkansainvälisessä IAEVG:n (InternationalAssociation for Educational and VocationalGuidance) konferenssissa, Kreikan ja EspanjanEuroguidance-keskusten järjestämissäohjausalan seminaareissa sekä Suomessajärjestetyssä pohjoismaisessa ohjausalanseminaarissa.Euroguidance-toimintaa tukevaeurooppalainen hankeyhteistyöEuroguidance-palvelutarjontaa kehitettiineurooppalaisen hankeyhteistyön avulla. Monikulttuurinenohjaus, etäoppimisympäristöjenhyödyntäminen sekä sähköistentiedonlähteiden kehittäminen olivat hankkeidensisällöllisiä teemoja ja tavoitteita.Kertomusvuonna osallistuttiin kahteen Leonardoda Vinci -rahoitteiseen hankkeeseen.CIMO vastasi Rainbow-hankkeen kansainvälisestäkoordinoinnista ja osallistuipartnerina ESTIA-palvelun kehittämiseen.Towards a European Rainbow – Increasing theIntercultural Awareness Among GuidanceCounsellors oli kuuden Euroopan maan(Suomi, Italia, Kreikka, Tanska, Tekki jaViro) yhteistyöhanke. Siinä kehitettiin ja testattiinmonikulttuurista ohjausta ja kulttuurienvälistäviestintää ohjausalalla käsittelevätäydennyskoulutuskurssi, joka toteutettiinlähi- ja etäopetuksena. Kurssille osallistuiyhteensä noin 100 maahanmuuttajienohjaustehtävissä työskentelevää asiantuntijaaopetus- ja työhallinnosta.CIMO on sitoutunut projektissa tuotetunRainbow -www-palvelun (http://rainbow.cimo.fi) sisällölliseen ja tekniseen ylläpitojakehitystyöhön myös vuoden 2001 jälkeen.Rainbow-koulutuksesta saadun palautteenrohkaisemana CIMO, Jyväskylänyliopisto ja Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulukäynnistivät loppuvuodesta2001 opinto-ohjaajille tarjottavan monikulttuuristaohjausta käsittelevän täydennyskoulutuksensuunnittelun. Koulutus toteutetaanlähi- ja etäopetuksena vuonna 2002.ESTIA (http://www.estia.educ.goteborg.se/)on www-palvelu, jonka tavoitteena on parantaaammatinvalinnan, urasuunnittelun jaopinto-ohjauksen tehtävissä toimivien mahdollisuuksiahyödyntää Internetin tietosisältöjä.Palvelu sisältää koulutusta, työmarkkinoitaja ammatteja koskevaa tietoaEU-, Eta- ja KIE-maista. CIMO toimikertomusvuonna mentorina Liettuan, Slovenian,Tekin ja Viron Euroguidancekeskuksille.Euroopan komissio käynnisti Lissaboninja Tukholman huippukokouksen päätelmienperusteella European Portal on Jobs andLearning Opportunities -palvelun suunnittelutyönyhteistyössä kansallisten opetusjatyöministeriöiden sekä Euroguidancekeskustenkanssa. Palvelun tavoitteena onedistää kansainvälistä liikkuvuutta.


VIESTINTÄViestinnässä kertomusvuoden painoalojaolivat tietotekniikan lisääntynyt käyttöviestinnän sovelluksissa sekä CIMOn julkisuuskuvanvahvistaminen EU-ohjelmienasiantuntijana.Koulutuksen ja työelämän välisiä suhteitaedistettiin uudistetulla työnantajakampanjallaja Suomen kielen ja kulttuurin opetustatuettiin markkinointiviestinnän keinoin.Yhteistyösuhteita kertomusvuodenpainopistealueille Venäjälle ja LatinalaiseenAmerikkaan tuettiin tuottamalla uuttatiedotusaineistoa ja kehittämällä verkkopalveluja.Yhteisöviestinnän keinoin vahvistettiinCIMOsta julkisuudessa vallitsevaaasiantuntijamielikuvaa ja tehtiin Suomenkoulutustarjontaa tunnetuksi kansainvälisilläkoulutusmarkkinoilla.Sähköinen viestintäEU:n ja muiden vaihto-ohjelmien kurssikuvaukset,tilastot, taulukot ja hakulomakkeetvälitettiin asiakkaille suurelta osinverkkopalvelun kautta. Pohjoismaisenayhteistyönä toteutettava englanninkielinenNordenedu-portaali pohjoismaisesta korkeakouluopiskelustakiinnostuneille eteniCIMOn vetovastuulla sisällöntuotantovaiheeseen,ja palvelu avataan loppukeväällä2002. CIMOn oman verkkopalvelunuudistaminen eteni niin ikään alkuvuodesta2002 valmistuneeseen tarvekuvaukseen.Kävijöitä CIMOn www-palveluissa oli yhteensänoin 460000, joista 320000 vierailiCIMOn www-palvelussa ja 140000 kansainvälisilleasiakkaille suunnatussa DiscoverFinland -palvelussa. Lisäystä edellisestävuodesta oli yhteensä yli 20000 kävijää.Discover Finland -palvelun käyttäjätutkimustoteutettiin keväällä 2001.Noin 300 vastausta käsittävän palautteenperusteella Discover Finland palvelee hyvinSuomea ja suomalaista koulutusta koskevantiedon lähteenä.Vuoden 2001 lopussa CIMO ylläpiti kaikkiaan41 ulkoista sähköpostilistaa, joillaosoitteita oli yhteensä 4000. Erityisen voimakkaastikasvoivat koulujen kansainvälistymiseenliittyvä Comenius-lista (535jäsentä), Grundtvig-tiedotukseen perustettuaikuiskoulutuksen lista (235) sekäKulttuuri 2000 -ohjelman lista (350).51


52Yhteisökuvaviestintä jakotimainen markkinointiviestintäCIMOn 10-vuotisjuhla oli yhteisökuvaviestinnänkeskeisimpiä hankkeita. Tilaisuuttavarten tuotettiin ”Virtauksia”-julkaisu,jossa eri alojen vaikuttajat tarkastelivatCIMOn toimintaa ja toimialueiden kehitystä.Veden henkeen toteutetussa juhlatilaisuudessaMarina Congress Centerissäoli läsnä yli 300 asiakas- ja sidosryhmänedustajaa. CIMOn toiminta sai ansaittuahuomiota myös mediassa.Messutoiminnassa CIMO osallistui keväälläUniexpoon ja Educaan ja syksylläyhteistyössä Euroopan komission kanssaStudia-messuille.CIMOn asiakaslehti Campus ilmestyi alkuvuodestateemanaan kulttuuri. Lehdenjakelu oli lähes 8 000 kappaletta.Kotimaisille asiakasryhmille CIMOn toimintaatehtiin tunnetuksi järjestämälläkolme CIMO tutuksi -iltapäivää. Osallistujillekerrottiin CIMOn palveluista ja tarjottiinmahdollisuus keskusteluihin kollegoidenkanssa. Tilaisuudet osoittautuivattarpeellisiksi ja niitä jatketaan keväällä 2002.KansainvälinenmarkkinointiviestintäKorkeakoulujen vieraskielisiä koulutusohjelmiaesittelevästä Study in Finland-esitteestä julkaistiin uusi englanninkielinenpainos, ja sisällöstä tuotettiin kuudellakielellä yhteenvedot messukäyttöön.CIMO jatkoi osallistumista valikoiduilleopiskelijamessuille: Pariisissa pidetyilleSalon des formations internationales-messuille, AULA-opiskelijamessuille Madridissasekä seitsemän EU-maan konsulaattienjärjestämille European HigherEducation Fair 2001 -messuille Hongkongissa.Pohjoismaisen yhteistyön merkeissäosallistuttiin Tukholman SACO-opiskelijamessuille,jonne CIMO järjesti suomalaistenkorkeakoulujen kanssa yhteisenInternetcafé Finland -messuosaston.Asiantuntijoille suunnatuista tapahtumistatärkeimmät olivat yhteispohjoismainenosallistuminen NAFSAn konferenssiinPhiladelphiassa USAssa sekä EAIE:n(European Association for InternationalEducation) konferenssi Tampereella. Philadelphiassavieraille tarjottiin mahdollisuussaada lisätietoja Pohjoismaiden tarjoamistaopiskelumahdollisuuksista näyttelyosastonlisäksi tilaisuutta vartenyhteispohjoismaisesti tuotetussa sessiossa.Tampereen tilaisuus antoi mahdollisuudenprofiloida Suomen tarjontaa uudellatavalla: CIMO sponsoroi norjalaisen sisarorganisaationSIU:n ja suomalaisten yhteistyötahojenkanssa yhden konferenssiniltatilaisuuksista ja tuotti uuden näyttelymateriaalinnäyttelyyn.Sisäinen viestintäSisäisen viestinnän kehittämistarpeita kartoitettiinhenkilöstölle tehdyn kyselynavulla. Henkilöstö on pääosin tyytyväinensisäisiin viestintäpalveluihin, mutta myöskehittämistarpeita ja parannusehdotuksiatuotiin esille. Sisäisen tietoverkon intranetinkehittäminen on osa CIMOn kokonaisvaltaistaverkkopalvelu-uudistusta.


Julkaisu- ja tiedotustoimintaCIMOsta ja sen hallinnoimista ohjelmistajulkaistiin kaikkiaan 993 uutisointia ja artikkelia,lisäystä viime vuoteen oli 560 artikkelia.Lisäksi henkilöstöä haastateltiinsähköisessä mediassa.CIMO julkaisi vuoden 2001 aikana viisitutkimusraporttia. Eri kohderyhmille tuotettiinyhteensä kahdeksan pikatiedotetta,joiden yhteisjakelu oli 5900.Valikoimissa oli kaikkiaan 87 erilaista kotimaanmarkkinoille suunnattua esitettä,joiden jakelu oli 123253 kpl, sekä 39 kansainvälisillemarkkinoille tuotettua julkaisua,joiden jakelu oli 90257 kpl.Kokonaan uusia painotuotetteita julkaistiin32 kpl ja uusintapainatuksia otettiin 30painotuotteesta.53


JULKAISUT1Kotimaiset julkaisut54Apurahat jatko-opiskeluun ja tutkimustyöhön – hakuopas 2001Campus 2001. CIMOn tiedotuslehti asiakkaille ja sidosryhmilleErasmus – vauhdilla vaihtoon/Erasmus – vidga dina vyerEU:n Nuoriso-ohjelmaEU-programmet UngdomGrundtvig – eurooppalaista ulottuvuutta aikuiskoulutukseenGrundtvig – europeisk dimension för vuxenutbildningIAESTE International Association for the Exchange of Students for TechnicalExperienceKulttuuri 2000. Euroopan yhteisön kulttuurin puiteohjelma lyhyestiKultur 2000. Europeiska gemenskapens ramprogram för kultur i korthetKysy CIMOltaLeonardo da Vinci – Elev-, praktikant och expertutbyteLeonardo da Vinci – Hakijan opasLeonardo da Vinci – Opas hankkeen vetäjälleLeonardo da Vinci – Opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihdotMaailmalle! Perustietoa opiskelusta ulkomaillaOhjaus koulutukseen ja työelämään SuomessaOpas ulkomaisen harjoittelijan työnantajalleOpas vapaaehtoisen vastaanottajallePlanera dig en karriärSiltoja maailmalle – CIMO ohjaus- ja neuvontatyön tukena/Broar till världen –CIMO stöder väglednings- och rådgivningsarbeteSokrates – Euroopan unionin koulutusohjelmaSokrates för skolor – Comenius, Lingua, Minerva, ArionSokrates kouluille – Comenius, Lingua. Minerva, ArionToimintakertomus. CIMOn vuosi 2000Virtauksia. CIMO 10 vuotta1 uudet julkaisut ja korjatut uusintapainokset


Vägledning till utbildning och arbetsliv i FinlandYoung Professionals -harjoittelijavaihtoYoung Professionals -taskuesitePerustieto-sarjaOpiskelemaan ItaliaanOpiskelemaan AlankomaihinOpiskelemaan ItävaltaanOpiskelemaan TanskaanOpiskelemaan IrlantiinOpiskelemaan SveitsiinOpiskelemaan Latinalaiseen AmerikkaanCIMO publications -sarja1/2001. Hanna Hietaluoma, Why Finland. Selvitys ulkomaisten vaihto-opiskelijoidenhakeutumisesta suomalaisiin korkeakouluihin. English summary.2/2001. Merja Lankinen ja Ilkka Nordberg (toim.), Enseñanza superior en Finlandia“Desde las dimensiones teóricas a la práctica”. CIMOn seminaarit Chilessä jaArgentiinassa lokakuussa 2000 sekä ehdotuksia jatkoyhteistyön suuntaviivoiksi.3/2001. Minna Söderqvist, European Policy Statements. Suomen korkeakoulujenEPS-strategiat 2000. (Euroreports)4/2001. Pirjo Aalto, Kansainvälinen henkilövaihto yliopistoissa ja vakinaistetuissaammattikorkeakouluissa 2000. English summary.5/2001. Irma Garam, My Finland. Selvitys ulkomaisten vaihto-opiskelijoidenkokemuksista suomalaisissa korkeakouluissa. English summary.Kansainväliseen jakeluun tarkoitetut julkaisutCIMO 2000. English summary of the annual reportDiscover Finland5th Finnish-Russian Winter School. Forms of communication in artificial andbiological systems: from data to interpretation. 6–12 January 2001, FinlandFinnish 2001. Suomen kielen kesäkursseja. Summer courses in Finnish.Sommarkurser i FinskaGuidance: Educational and Vocational Guidance in FinlandScholarships for international post-graduates, young researchers and expertsStudy in Finland 2001–2002. International Programmes in Finnish Higher EducationStudy in Finland -moniste, englanninkielinenStudy in Finland -moniste, saksankielinenStudy in Finland -moniste, ranskankielinen55


56Study in Finland -moniste, espanjankielinenStudy in Finland -moniste, venäjänkielinenStudy in Finland -moniste, ruotsinkielinenSuomen Finska Finnish. Studies in Finnish Language and Culture 2002.Take a chance on Finnish!Ta chansen – lär dig finska!*Finnisch – die Chance!*Saisis ta chanche en finnois!*Il finalndese: un’ occasione da non perdere*Aposte no finlandes!*Universities in Finland. A Brief Guide


CIMO år 2001Svensk resuméCIMOs verksamhetsidéCentret för internationellt personutbyte CIMO är en expert- ochserviceorganisation för internationella ärenden, som är underställdundervisningsministeriet. CIMO koordinerar och genomförstipendie- och personutbytesprogram och ansvarar för det nationellagenomförandet av så gott som alla utbildnings-, kultur- ochungdomsprogram inom Europeiska unionen.CIMO stöder internationalisering vid läroinrättningar genom utbildning, information,rådgivning och publikationer samt marknadsför finländsk utbildning för utlänningar.Främjandet och undervisning i finska och finsk kultur vid utländska universitet samtanordnar sommarkurser i finska och finsk kultur för utländska högskolestuderande.organiserandet av internationell praktik är en del av CIMOs verksamhetsområde.CIMO främjar undervisning i finska och finsk kultur vid utländska universitet samtanordnar sommarkurser i finska och finsk kultur för utländska högskolestuderande.CIMO samarbetar med finländska, utländska och internationella myndigheter, läroinrättningar,organisationer och andra sammanslutningar vars verksamhet har anknytningtill och som finansierar CIMO.Genom internationell växelverkan främjar CIMO utveckling av kunnande samtjämlikhet och tolerans i det finländska samhället.CIMOs huvudsakliga målsättning är att utvecklas till ett av Europas främsta expert- ochservicecentrer på alla de områden den representerar.57


VerksamhetsmiljönInternationaliseringen av det finländska samhället och den finländska utbildningen harfortsatt. Undervisningsministeriet har på många sätt strävat till att internationaliserautbildning, kultur och ungdomsarbete. Universiteten har fått till uppgift att effektiverastudentutbyte. Internationaliseringen vid yrkeshögskolorna har fortsatt. Man harsträvat till att förbättra förutsättningarna för rörligheten av de som avlagt yrkesexamen.Också grundskolornas och gymnasiernas internationalisering har fått stöd och vuxenutbildningenssamt medborgarorganisationernas ställning i samband med genomförandetav EU-programmen och annat internationellt samarbete har befästs.Betydelsen av deltagande i Europeiska unionens utbildnings-, kultur- och ungdomsprogramhar fortfarande vuxit. Utbildningen har inom EU blivit en del av en vidarestrategisk diskussion. Vid toppmötet i Lissabon år 2000 uppställdes som mål attunionen skall utvecklas till den konkurrenskraftigaste och livskraftigaste informationsekonomini världen. Ett viktigt hjälpmedel för att uppnå detta mål är studerandes,lärares och forskares rörlighet.Genom EU-samarbetet strävar man till att utveckla den finländska utbildningen både urbildningens och sysselsättningens synvinkel. Ett aktivt deltagande i EU:s olika programfrämjar inom EU frågor som är viktiga för Finlands utbildningssystem.En stor utmaning för CIMOs verksamhet har varit de ändringar som skett i innehålletoch administrationen av andra generationens utbildnings-, kultur- och ungdomsprograminom EU. Kännetecknande för i synnerhet utbildnings- och ungdomsprogrammenvar flyttningen av administrativa uppgifter från EU-kommissionen till denationella byråerna. Den mest krävande av dessa nya åligganden har varit uppföljningsochrevisionsansvaret för verksamheten som finansieras via CIMO.Till CIMOs verksamhetslinjer har hört förstärkning av relationerna i synnerhet tillRyssland, de nordiska länderna och Baltikum. Det nordiska samarbetet har varit aktivt.År 2001 fungerade CIMOs representanter bl.a. som ordförande för ledningsgruppen itvå av Nordiska ministerrådets program. CIMO, Sveriges Programkontoret ochDanmarks CIRIUS ingick ett avtal om ökat systematiskt inbördes samarbete.Ryssland- och närområdessamarbete utfördes med flera olika program. Det viktigasteav dessa var studentutbytesprogrammet FIRST som genomfördes i form av ett projektunderställt undervisningsministeriet med högskolorna i Rysslands närområden.Undervisningsministeriet har uppställt som sitt mål att rikta verksamheten utom till deetablerade samarbetsområdena även till bl.a. Asien och Latinamerika. Med CIMOsstöd genomfördes flera lärarutbyten mellan högskolor i Finland, Chile och Argentina.58De chockerande händelserna i USA den 11 september och deras följdverkningarinverkade kanske mindre än väntat på rörligheten via CIMO. På grund av utdragna


visumbehandlingstider inhiberades i december ett gruppmöte för unga somalier bosattai Finland. Också visumbehandlingen för praktikanter på väg till USA var grundligare änunder tidigare år.Utvärdering av verksamhetsresultatenDet CIMO-stödda personutbytet överskred i sin helhet de kvantitativa mål somuppställts för deltagande.År Sokrates Leonardo* Ungdoms Stipendier Praktik UKAN Totalt2000 7700 818 2359 1160 1667 213 139172001 8500 773 4354 1240 1729 222 16818* Endast från Finland avrestaRörlighetsmålet för programmet Sokrates hade uppställts till 8300 personer. Antaletgenomförda personutbyten i de olika underprogrammen var ca 8500. Inom programmetSokrates olika projekt förekom dessutom internationell rörlighet som intebokförts.Inom programmet Leonardo da Vinci deltog 773 personer från Finland. Detta var 45personer färre än året innan. Nedgången berodde på att kommissionens stöd minskademed nästan en halv miljon mark. Trots inriktad aktiv information utgjorde de ungaarbetarna endast ca 6 % av deltagarna. Det uppskattades att antalet till programkretsenhörande experter och praktikanter som kom till Finland var lika stort som antaletdeltagare från Finland.Det kvantitativa rörlighetsmålet för deltagande i EU:s Ungdomsprogram år 2001 var4000 personer, vilket överskreds trots att grunderna för det stöd kommissionen beviljarför gruppmöten ändrades under den nya programperioden. Medan stöd beviljadesunder föregående period 30–75 % av totalkostnaderna, beviljades nu t.ex. en deltagandegrupp, oberoende av finansieringsbehovet, ett fast belopp på 500 euro för föreberedandekostnader och 70 % av resekostnaderna, utan att totalbudjeten ändrades.Antalet stödda projekt och unga som deltar i projekten blev sålunda mindre än underföregående programperiod.År 2001 ordnades två ansökningsrundor för programmet Kultur 2000. Finländaredeltog i 26 av projekten som fick stöd. I sju av dessa var huvudarrangören finländare.Speciell uppmärksamhet fästes vid olika målgruppers jämlika möjligheter att delta iEuropeiska unionens utbildnings-, kultur- och ungdomsprogram. Det informeradesaktivt om EU-programmen. CIMO ordnade tiotals för olika målgrupper avseddainformations- och utbildningsmöten runtom i landet samt producerade broschyrer ochannat informationsmaterial om programmen.59


Kontakterna med andra länders nationella byråer uppehölls bl.a. genom ömsesidigabesök och deltagande i nationella byråers gemensamma sammanträden.Målet för antalet multilaterala och bilaterala personutbyten var 900 av vilka 90 personerhör till kretsen av pilotprogrammet FIRST (Finnish Russian Student ExchangeProgramme). Under vårterminen 2001 genomfördes 61 personutbyten inom pilotprogrammet,vilket förutspådde en överskridning av målet på årsnivå. Studentutbytetinom programmet FIRST baserar sig på samarbetsnätverken mellan högskolorna.Programmet erbjuder de deltagande högskolorna möjlighet att genomföra utbytesprojektantingen med nuvarande eller nya samarbetsparter. Ryssland-samarbetet somfått den viktigaste rollen framhävdes också i det övriga bilaterala utbytet; av utbytet medenskilda länder var Ryssland-utbytet det livligaste med totalt 310 utbyten. Allt som alltstödde CIMO 1240 personer med stipendier.Inom Latinamerika-projektet befästes i synnerhet kontaktnätverket som byggts uppmed Chile och Argentina. I projektets genomförande samarbetade CIMOs olika enhetermycket smidigt. Av CIMO startade stipendieprogrammet för högskolornaslärarutbyte med universiteten i Argentina och Chile stöddes med 20 resestipendier.Under våren 2001 publicerades CIMOs mellanrapport om Latinamerika-projektet.Den behandlade resultaten av seminarierna som ordnades i Chile och Argentina år2000 och drog upp riktlinjer för framtida samarbete. CIMO följde upp situationengenom att skicka de finländska högskolorna en enkät för att utreda samarbetet och hurden bäst utvecklas.Internationell praktik utvecklades i samarbete med universiteten och yrkeshögskolorna.Tyngdpunkten låg fortfarande vid förbättring av praktikkvaliteten. Det satsades ocksåmer än tidigare på företagssamarbete. Speciell uppmärksamhet fästes vid skapandet avfasta arbetsgivarrelationer. Samarbetet med de lokala TE-centralerna intensifierades.Trots ansträngningarna visade sig målet på 2000 praktikantutbyten fortfarande vara förhögt. Det totala utbytet var 1729 praktikanter när studentorganisationernas praktikantutbytesom CIMO stöder räknas med. Jämfört med föregående år växte antaletpraktikanter med 62 personer. Praktikantutbyte genomfördes med 72 olika länder.Undervisning i finska och finsk kultur gavs vid 93 utländska universitet och högskolor i27 länder. Vid utländska universitet arbetade 33 CIMO-anställda universitetslärare.CIMO stödde också ekonomiskt undervisningen i finska vid flera universitet i form avlokalt undervisningsstöd. Dessutom praktiserade 18 finskstuderande eller nyutexamineradei CIMOs praktikprogram. Det nya Suomea Suomessa (Finska i Finland) –programmet erbjöd 51 utländska finskstuderande praktikantplatser i Finland.I genomsnitt tio dagars intensivkurser anordnades som undervisningsbesök vid 15utländska universitet. De flesta intensivkurserna gällde litteratur och kultur.60Under sommaren 2001 arrangerades sex sommarkurser i finska och finsk kultur och enkurs i finlandssvensk kultur i samarbete med finländska universitet. I kurserna deltog


222 studerande från 29 länder. Dessutom ordnades en sommarkurs med anknytning tillprogrammet för besläktade folkgrupper vid Ievskis statliga universitet i Udmurtien.I samband med Europeiska året för språk 2001 stödde CIMO arrangerandet av tiotalsevenemang på olika håll i Europa, Nordamerika och Japan. Språkåret till ära publiceradeCIMO broschyren Take a Chance on Finnish som utkom i en engelsk, italiensk,portugisisk, fransk, svensk och tysk version. Till programmet för temaåret för språkingick också tävlingen Elämää suomeksi! (Att leva på finska!) vars syfte var att uppmuntrastuderande att använda sina finska språkkunskaper samt att inspirera till idéerför internet-sidor avsedda att hjälpa finskstuderande utomlands.Speciell uppmärksamhet fästes vid att göra CIMO känt bland nya kund- och intressentgrupper.Informationsverksamheten, i synnerhet kontakterna till pressen intensifieradesoch nya slags evenemang anordnades enligt kundernas behov. CIMOs representanterdeltog i mässor i Paris, Madrid, Stockholm och Hongkong samt i samband medNAFSAs sammanträde i Philadelphia.Informations- och rådgivningstjänsterna intensifierades bl.a. genom att öka tillgångentill digitala informationskällor och -material. T.ex. Perustietosarja (Basinformationsserien)som är avsedd för dem som planerar att studera utomlands var i sin helhettillgänglig för kunderna på internet. Nya publicerade produkter var guider om Schweiz,Latinamerika och Ryssland.Den 1.6. 2001 hade tio år förflutit sedan CIMO grundades. Festdagen firades30.8.2001 på Marina Congress Center. Festtalare var undervisningsminister MaijaRask, ordförande för CIMOs delegation, rektorn för Åbo universitet Keijo Virtanensamt CIMOs direktör Ulla Ekberg. Festtalen publicerades på CIMOs www-tjänstwww.cimo.fi. På festen uppträdde Gruppen Fyra, Tempera-kvartetten och Fintelligens.Deltagarna bestod av ca 350 CIMO-vänner och representanter för intressentgrupper.Personalens fest ordnades i vackert höstväder på Villa Kivi 6.9.2001.CIMO var aktiv medlem i ACA (Academic Cooperation Association), ett samarbetsorganför europeiska organisationer som motsvarar CIMO. Direktören för CIMOär ACA:s viceordförande. I december deltog CIMOs ledning och nästan 20 experter iEAIF-konferensen i Tammerfors. I konferensen deltog över 2000 representanter frånhela världen. CIMO stödde konferensarrangemangen genom att bevilja resestipendierspeciellt för konferensrepresentaner från mellan- och östeuropeiska länder samt Ryssland.61


Beslutsfattning och administrationCIMOs organisation 2001DirektionenLedningen(direktör +biträdandedirektör)DelegationenEU:sutbildningsprogramEU:sLeonardoda VinciprogramEU:sUngdomsprogramEuropeiskagemenskapensKultur 2000-programUtbyte avstuderandesom bedriverfortsattastudier, forskareoch experterStudieri finskaoch finsk kulturvid utländskauniversitet(UKAN)InternationellpraktikInformationsochrådgivningstjänsterKommunikationAdministrativatjänsterAllmän administrationOm CIMOS uppgifter och administration föreskrivs i lag, förordning och arbetsordning.En förnyad förordning trädde i kraft 1.3.2000. Arbetsordningen förnyades pådirektionens sammanträde 4.6.2001. I samband med godkännandet av arbetsordningenändrade direktionen en uppgift som specialplanerare i arbetsavtalsförhållande tillspecialplanerartjänst.62CIMOS verksamhet styrs och kontrolleras av en direktion, vars mandattid är tre år.Direktionsledamöter var ordförande, konsultativa tjänstemannen Heikki Mäenpää(UVM) och medlemmar överinspektör Ulla Helsingius (UVM), suppleant kultursekreterareIina Holtari (UVM), generalsekreterare Tapio Markkanen (Finlandsuniversitetsrektorers råd), suppleant undervisningsrådet Eija Alhojärvi (UVM) samtöverinspektör Jaakko Okkeri (AM), suppleant överinspektör Arja Jussila (AM).Direktionsmedlemmar var också CIMOs direktör Ulla Ekberg och som personalensrepresentant ansvarige planerare Samu Seitsalo, suppleant planerare Maija Airas.


Direktionen sammanträdde fyra gånger.Direktör för CIMO var pol. mag. Ulla Ekberg och vice direktör i visstidstjänsteförhållandepol. mag. Kirsti Aaltonen. Vid sitt sammanträde 10.10.2001 utnämndedirektionen henne till vice direktör från början av år 2002.Som CIMOs rådgivande organ fungerar en delegation som undervisningsministeriettillsatt. Utbildningsministeriet tillsatte för perioden fram till 31.12.2002 en ny delegation,vars ordförande är rektor Keijo Virtanen och 15 medlemmar representerar olika ministerier,universitet och yrkeshögskolor, näringslivet samt student- och ungdomsorganisationer.Under verksamhetsåret sammanträdde delegationen två gånger.CIMOs verksamhetsenheterCIMOs ansvarsområden var:• EUs utbildningsprogram. Verksamheten leddes av specialplanerare Juha Ketolainen.• EUs ungdomsprogram. Ansvariga planerare Ulla Naskali ledde programmen.• Utbyte av studerande som bedriver fortsatta studier och experter. Enheten leddes avspecialplanerare Hannele Ahti.• Internationell praktik. Ansvarige planerare Samu Seitsalo ledde enheten.• Leonardo da Vinci. Ansvariga planerare Nina Eskola ledde enheten.• För Kultur 2000 kontaktpunktens verksamhet ansvarade planerare Ulla Holmlund.• Informations- och rådgivningstjänster leddes av ansvariga planerare Hanna Boman.• Studier i finska och finsk kultur vid utländska universitet (UKAN). Som generalsekreterareför UKAN fungerade Anna-Maija Raanamo. Ordförande för delegationenvar professor Jyrki Kalliokoski.• Kommunikation. Kommunikationschef var Merja Lankinen.• Administrativa tjänster med följande underavdelningar: Forsknings- ochutvecklingsverksamhet, personaladministration, ekonomiförvaltning, informationsteknologisamt fastighetstjänster. För CIMOs administrativa tjänster ansvaradevice direktör Kirsti Aaltonen. Ekonomichef var Anu Mertanen och IT-chef JariKleemola.Organisationens utvecklingÄnda sedan CIMO grundades har dess organisation varit platt. I den nuvarandeorganisationen har ledningen direkt under sig tio olika stora enheter av vilka flera hardessutom relativt självständiga underenheter. Enheternas personalstyrka varierarmellan 2–13 personer. När antalet anställda och deras uppgifter ökat har behovet av enorganisationsförnyelse blivit uppenbart. En diskussion om förnyelsen och dess angelägenhetpåbörjades redan hösten 2000 på ett seminarium för ansvarspersonerna.63


Förberedelserna för förnyelsen inleddes i början av år 2001. Ärendet behandlades tregånger på personalens sammanträden (1.6, 17.10 och 24.10) samt vid ett seminariumför enhetsledarna på Hanaholmen 11.9.2001. Direktionen informerades om diskussionernaoch förberedelserna på dess möten 4.6 och 10.10.Som mål för organisationsförnyelsen ställdes å ena sidan effektivering av CIMOsstrategiska ledning och förbättring av ledningsförutsättningarna, klarläggande avCIMOs organisatoriska identitet samt precisering av organisationens interna ansvarsområdenoch åligganden. Å andra sidan syftar förnyelsen till att på bästa möjliga sättstöda förverkligandet av CIMOs service- och expertuppgifter.Forsknings- och utvecklingsarbeteI CIMOs forsknings- och utvecklingsarbete koncentrerade man sig på tre huvudområden.Dessa var uppföljning och riksomfattande statistikföring av rörlighet, utvärderingav CIMO-administrerade personutbytes- och andra program, samt specialundersökningarmed syfte att producera information till stöd för planering ochutveckling av internationellt utbildningssamarbete.Till CIMOs grunduppgifter hör uppföljning av högskolornas internationella rörlighet.CIMO insamlar årligen uppgifter om universitetens och yrkeshögskolornas studentutbyte,vidarebefordrar dem till undervisningsministeriets KOTA- och AMKOTAdatabaseroch publicerar resultaten av informationsinsamlingen i CIMOs publikationsseriePublications. Under rapporteringsåret genomfördes informationsinsamlingenför år 2001 och publicerades rapporten ”Internationellt personutbyte vid universitetoch permanenta yrkeshögskolor 2000”. CIMO deltog också i jämförelsen avrörlighetsdata och utvecklingen av statistikföring i form av europeiskt samarbete.Under rapporteringsåret analyserades universitetens och yrkeshögskolornas Europastrategiersom ingår i olika högskolors Sokrates-programavtal och resultaten publiceradesi rapporten ”European Policy Statements – Finländska högskolors EPS-strategier 2000”.Ett nationellt utvärderingsprojekt för Comenius-programmets samarbetsprojekt mellanskolorna startades. Likaså startades utvärderingen av verksamhetsresultaten och effektivitetenför Sokrates-programmets läroplansprojekt och intensivkurser. Resultaten avdessa utredningar är tillgängliga sommaren 2002.I kategorin specialundersökningar färdigställdes två enkäter bland utländska studerandekring temat Finland, ”Why Finland” och ”My Finland”. Dessutom gjordes en motsvarandeenkät bland praktikanter, ”Try Finland” som publiceras år 2002. I de två förstaundersökningarna granskas utländska utbytesstuderandes motiv för att välja Finlandsom besöksland samt erfarenheter av studierna vid finländska högskolor.64Under rapporteringsåret förbereddes relativt omfattande forskningsprojekt om finländskaexamensstuderande utomlands och utländska examensstuderande i Finland.


Projekten genomförs med undervisningsministeriets stöd i samarbete med FPAsstudiestödscentral och Studentforskningsstiftelsen (OTUS) under år 2002.ADB och informationsteknologinDet centrala målet för informationsadministrationen var att eftersträva bättre tillförlitlighetoch informationsskydd för systemen. I samband med byte av serviceproducentför Internet-kontakter kunde man upprätta tillförlitligare och säkrare förbindelser förgästbostäderna. Arbetsstationer uppdaterades och förnyades så att i slutet av året hadealla arbetsstationer en minst 17 tums bildskärm och nästan alla operativsystemetWindows 2000. Planerna på förnyandet av servrar färdigställdes – målet var att antaletbefintliga serveroperativsystem minskas och endast tillförlitlig serverutrustning används.PersonalÅr 2001 arbetade totalt 102 personer i minst en månads arbetsförhållande på CIMO.Personarbetsåren uppgick till 78,3 (år 2000 var motsvarande siffror 95 och 72,7. AvCIMOs personal var 88 kvinnor (86 %). År 2000 var antalet kvinnor 79 (83,2 %).Antalet anställda av varaktig karaktär har stabiliserats till 76 personer.Personal per enhetPersoner paå %Ledningen 2 2 2,55ledningens sekreterare 1 1 1,28Administrativa tjänsterforskning och utveckling 3 1,83 2,34personaltjänster 1,5 1,5 1,92IT 4 3,65 4,66ekonomitjänster 5,5 4,44 5,67fastighetstjänster 2 1,08 1,38gästbostadstjänster 4 2,21 2,82registrerings- och arkiveringstjänst 1 0,67 0,86EU:s utbildningsprogram 16 13,44 17,17Leonardo da Vinci 7 4,2 5,36EU Ungdom 9 7,96 10,17Kultur 2000 2 3,2 1,92Stipendieärenden 6,5 6,58 8,03Internationell praktik 14 10,6 12,36UKAN 4 3,42 4,11Informations- och rådgivningstjänster 9,5 7,64 9,54Kommunikation 10 6,15 7,86Totalt 102 81,57 100,0065


Personalutbildning och upprätthållande av arbetsförmågaTyngdpunkten i personalutbildningen låg på chefsutbildning av enhetsledarna. Segrarei anbudsgivningen var HAUS som arrangerade en tvådelad skräddarsydd grundkurs ichefsfärdigheter för CIMOs enhetsledare. Dessutom stödde CIMO personalens ITochspråkutbildning samt deltagande i aktuella temadagar för offentlig förvaltning.Seniorprogrammet fortsattes med att erbjuda alla över 50-åriga anställda möjlighet tillundersökning av arbetsförmåga och hälsotillstånd. Seniorernas behov beaktades också imotions- och rekreationsaktiviteterna genom att öka utbudet både gällande rekreationsdagaroch stödda motionsformer.Universitetslärare vid utländska universitetUniversitetslärare i finska och/eller finsk kultur arbetade vid över 90 utländska universitet.Största delen av undervisningen finansieras av de lokala universiteten. År 2001hade totalt 33 universitetslärare arbetsförhållanden av olika längd till CIMO. Avenskilda länder skickades fortfarande mest lärare till Ryssland och Ungern. Samtidigtstöddes verksamheten vid elva universitet genom att bevilja dem lokalt undervisningsstödför att täcka en del av universitetslärarlönen.CIMO/UKAN-universitetslärare i olika länder66Land Personer paå Lokaltundervisningsstöd/personBelgien 2Spanien 1 1,00Island 1 1,00Storbritannien 2Israel 1Italien 1 1,00Österrike 1 1,00Kanada 1Lettland 1 1,00Litauen 2 1,00Portugal 1Polen 3 2,00Frankrike 1Rumänien 1 1,00Tyskland 1 0,75 2Tjeckien 1 1,00Ungern 6 5,00Ryssland 8 6,34Estland 4 2,00 1Förenta staterna 2 2,00 2Totalt 33 26,09 13


GästbostadsverksamhetenCIMO har till sitt förfogande gästbostäder i tre hus (168 platser) i vilka maninkvarterade huvudsakligen CIMOs stipendiater och gäster. Inkvartering erbjöds ocksåstipendiater och gästforskare från universitet, högskolor och olika forsknings- och utbildningsinrättningar.Efterfrågan på gästbostadstjänsterna har varit stor, eftersom det ihuvudstadsregionen är mycket svårt att hitta kortvarig inkvartering till ett facilt pris.Gästbostädernas trivsel ökades genom att förnya de gemensamma utrymmenasmöblemang vid Anders Korps väg samt genom att utföra inomhusytornas målningsarbetei Otatalo (Otnäs).Gästbostädernas kapacitetsutnyttjande överskred 90 %. Intäkterna av gästbostadsverksamhetenvar 2 405 843 mark år 2001.Bostad m 2 KapacitetsutnyttjandeAnders Korps väg (2 337 m 2 ) ~90,0 %Messeniusgatan (1 700 m 2 ) 93,4 %Otatalo (Otnäs) ( 932 m 2 ) 95,4 %67


EKONOMIN ÅR 2001Ökningarna av grunddelen i statens budgetfinansiering år 2001 hänför sig till de årligalönejusteringarna, undantaget överföringen av lönesumman för ett personarbetsår tillComenius-programmets administration. Förhållandet mellan statens budgetfinansieringoch extern finansiering följer ett mönster från tidigare år. De använda totalmedlensteg från föregående års 96,6 miljoner till 107,1 miljoner mark. Av statens budgetanslagoch undervisningsministeriets övriga kompletterande finansiering användes år 2001allt som allt 51,4 miljoner och övrig extern finansiering 55,7 miljoner mark. En avsevärdökning skedde i den externa finansieringen: i stipendiemedlen för EU:s utbildnings- ochungdomsprogram (6,5 milj.) och även i den nettobudgeterade EU-förvaltningen (2,5milj.). EU-finansieringens andel av den externa finansieringen var totalt ca 46,3 miljonermark.År 2001 riktades nästan hälften av undervisningsministeriets säranslag som nationellfinansiering till genomförande av EU:s förnyade utbildningsprogram (Sokrates ochLeonardo da Vinci). En del av medlen flyttades till början av år 2002 för att täcka de tresista månaderna av programperioderna som inletts år 2001. Inom ramen för undervisningsministerietsprojektfinansiering utvidgades ytterligare de finländska högskolornassamarbetsrelationer till Latinamerika samt genomfördes en fortsättning påpilotskedet av studentutbytet med Ryssland. Med övrig kompletterande finansieringstöddes bl.a. informationen om programmet Kultur 2000, stiftelseprofessuren i Köln,finansieringsprojekt i programmet för besläktade folkgrupper, kulturgrupper av ungdomoch seminarier för volontärtjänst.Utgifternas relativa sammansättning följer ett mönster från föregående år. Stipendiernasoch understödens andel av totalutgifterna var 63 % dvs. ca 66,8 miljoner mark.De näst största enskilda utgiftsposterna var lönerna 21 % och hyrorna 4 %. Lönekostnadernaför CIMOs personal var totalt 15,7 miljoner och UKANs lektorslönerinklusive lokalersättningar totalt 5,8 miljoner mark. Som arvoden utbetalades totalt ca0,7 miljoner mark. Hyrorna för kontorsutrymmena vid Hagnäsgatan uppgick till nästan1,9 miljoner mark.Hyresintäkterna av gästbostadsverksamheten uppgick till 2,4 miljoner. Bostädernasdriftsvederlag steg under året med över 0,2 miljoner mark. Under hösten genomfördesi bostäderna omfattande möblemangsanskaffningar och påbörjades planeringen avbostädernas Hotellinx-systemets anslutning till ekonomiförvaltningen.68I slutet av året begärdes in anbud och förbereddes ett avtal för användning av externrevision för administrations- och stipendieavtal gällande EU:s utbildnings- och ungdomsprogram.Gällande användning av CIMO-beviljade EU-medel har kommissionenockså ställt nya övervaknings- och kontrollförpliktelser på den nationella byrån.Åtgärderna inklusive kontrollbesök i enlighet med preliminära kontrollplaner påbörjadesdelvis redan år 2001. Under år 2001 utarbetades också en nogrannare plan för


ibruktagning av euron och inleddes samarbete med kolleger inom ekonomiförvaltningenpå de nordiska nationella byråerna som administrerar motsvarande program.Ekonomiförvaltningen fortsätter att utveckla sina färdigheter bl.a. genom attutbilda sitt eget team samt ekonomiförvaltningens anvisningar inom CIMO, samtidigtsom den förbereder sig för de framtida utmaningar ett räkenskapsverk ställs inför.Använda medel under åren 1995-2001 (TMK)1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001Statens budget * 23 667 28 072 28 172 40 069 39 875 48 194 51 419Extern finansiering 13 867 26 509 29 995 34 169 40 419 48 421 55 747Totalt (tmk) 37 534 54 581 58 167 74 238 80 294 96 615 107 166* innehåller även undervisningsministeriets säranslagextern finansiering120 000statens budget100 00080 00060 00040 00020 00001995 1996 1997 1998 1999 2000 200169


Utgifter år 2001MKStipendier och bidrag 66 848 479Kostnader för överföringsekonomin: 17 908 907Hushåll 13 759 628Kommuner, näringsliv, övriga 3 316 295UKANs lokala undervisningsbidrag 1 152 626Återbäring av överföringsekonomins kostnader -319 642Statens ämbetsverk 5 756 961Finansiering utanför budgeten 43 182 611Personalkostnader (inkl. bikostnader) 22 289 067CIMOs personal 15 741 424UKANs lektorer, löner 4 797 194UKANin lektorer, lokala ersättningar 1 023 627Arvoden 726 822Hyror 4 362 511Hagnäsgatan 2 (kontorsutrymmen) 1 897 800Gästbostäder 2 114 026Övriga hyror 350 685Material och förnödenheter 1 674 470Köp av tjänster 6 011 331Kontors- och telekommunikationstjänster 2 904 225Personaltjänster 681 348Expert- och forskningstjänster 200 860Övriga tjänster 2 224 898Resekostnader 3 900 127CIMOs personal 2 009 078Övriga 1 891 050Övriga kostnader 283 864Övriga ersättn. till personal (civiltjänst) 24 291Övriga 259 573Avskrivningar 328 761Totalt 105 698 611Utgifter år 2001Resor 4 %Tjänster 6 %Material 2 %Hyror 4 %Övriga kostnaderAvskrivningarPersonal 21 %Stipendier och understöd 63 %70


Verkliga kostnader som baserar sig på budgeterade medel 2001 (mk)Anslag (mk)År 2001 Från Överfört tillBudgetkonto Influtna medel tidigare år Tillgängligt Förbrukat år 2002Utgifter:29.10.23.1.Verksamhetsutgifter 17 298 000 2 064 456 19 362 456 17 448 831 1 913 62529.10.23.2Stipendier och understöd 16 655 000 3 962 128 20 617 128 18 075 074 2 542 05429.10.23.3Lönekostnader för lektorverksamhetenutomlands 6 810 000 443 834 7 253 834 6 354 996 898 83829.10.23.4Undervisning i finska och finsk kulturutomlands (UKAN) 2 630 000 589 073 3 219 073 3 219 073 029.10.23.5Understöd av avgiftsbelagdserviceverksamhet (gästbostäderna) 855 000 505 058 1 360 058 1 104 558 255 500I statens budget totalt 44 248 000 7 564 549 51 812 549 46 202 532 5 610 017Övriga anslag från UVM:29.08.25.2Bilateralt samarbete 100 000 0 100 000 100 000 029.08.25.3. Utgifter föranleddaav europeisk integration 250 000 0 250 000 250 000 029.08.25.6Programmet för besläktade 484 999 473 783 958 782 545 793 412 989folkgrupper29.10.22.1Forsknings-, utvecklings- ochpubliceringsverksamhet 900 000 0 900 000 759 492 140 50829.20.25Utveckling av yrkeshögskolor29.40.25Utveckling av allmänbildandeutbildning 1 065 000 301 534 1 366 534 1 219 037 147 49729.60.25Utveckling avyrkesutbildning 330 000 330 000 295 055 34 94529.69.25Utveckling av vuxenutbildning 345 000 0 345 000 345 000 029.99.50.05Internationellt samarbete /Ungdomsarbete 886 200 0 886 200 886 200 0(uppskattade anslag)400.29.08.25.5Nordiskt samarbete 16 000 0 16 000 16 000 0Säranslag från UVM totalt 5 177 199 775 317 5 952 516 5 216 578 735 938Verkliga kostnader underbudgetperioden (alla budgetanslag) 49 425 199 8 339 866 57 765 065 51 419 110 6 345 95571


Anslag (mk)År 2001 Från Överfört tillBudgetkonto Influtna medel tidigare år Tillgängligt Förbrukat år 2002Extern finansiering:Gästbostadsverksamheten(nettobudgeterad andel) 2 405 843 2 405 843 2 405 843 0Finansiering av enheternasverksamhet: 3 086 333 1 590 317 4 676 650 6 401 164 -1 906 977– Budgetkonto 670 357 188 445 870 803 058 417 529 385 530– Återbäring till kommissionen -182 463från konto 670– Budgetkonto 2910231(nettobudgetering) 2 341 073 1 094 947 3 436 021 5 546 065 -2 110 044– Budgetkonto 2910234(nettobudgetering) 388 072 49 500 437 571 437 571 0Finansiering av stipendier(balanskonto 2622) 42 880 069 -946 649 41 933 421 43 182 611 -1 249 437EU-finansieringSokrates-programmets stipendier:Erasmus 15 257 320 1 089 686 16 347 006 16 282 386 64 620Comenius 8 463 964 -1 097 204 7 366 760 7 562 088 -195 328Lingua 1 123 180 18 768 1 141 948 811 816 330 132Arion 255 072 191 633 446 705 249 965 196 740Gruntwig 973 386 0 973 386 968 878 4 508Leonardo-personutbyten 5 989 708 -574 539 5 415 169 6 186 338 -771 169Ungdomsprogr. / YFE ochNEUVO (gamla) 1 741 894 -1 641 008 100 887 281 278 -180 391YOUTH 2000 1 487 839 856 145 2 343 984 2 626 331 -282 347YOUTH 2001 4 708 708 0 4 708 708 5 438 820 -730 112NMR-finansieringBaltikum och närområden 2 116 793 461 736 2 578 529 2 224 180 354 349Tjänstemannautbyten 350 682 -93 964 256 719 330 530 -73 811Övrig finansieringExportcentra (FINPRO) 393 000 -173 000 220 000 220 000 0ISEP-utbyte 0 7 500 7 500 0 7 500Övriga 18 522 7 596 26 119 0 26 119Rainbow -projektet (partnerandelarna) 0 -246 -246 0 -246Extern finanssieringtotalt 48 372 246 643 668 49 015 914 51 989 619 -3 156 413630 Utgifter som överförs på annat räkenskapsverkFinansministeriet / EU-tjänstemannapraktik 1 192 816Arbetsministeriet / Resurscenterverksamheten 388 948Utrikesministeriet / UM-beskickningsprogram 228 000Övriga 43 604630 Totalt 1 853 368 1 853 368 1 853 36828.81.23.1 Mervärdeskatteutgifter/Finland 1 902 84028.81.23.2 Mervärdeskatteutgifter/EU-handel 1 665MOMS totalt 1 904 505 1 904 505 1 904 50572Alla totalt 2001 101 555 318 8 983 534 110 538 852 107 166 602 3 189 542


Budgetanslag och extern finansiering 2001(medel influtna under budgetåret 2001)Specialbudget 2001 44 248 000Verksamhetsutgifter 17 298 000Stipendier 16 655 000Understöd av avgiftsbelagd serviceverksamhet 855 000Undervisning i finska och finsk kultur 2 630 000UKAN-lönekostnader 6 810 000UVM:s säranslag: 5 177 199Genomförande av EU:s förnyade utbildningsprogram 2 340 000Övriga säranslag 2 837 199Kultur 2000 -programmets kontaktpunkt i Finland 250 000Programmet för besläktade folkgrupper/stipendier läsåret 01–02 399 999Programmet för besläktade folkgrupper/sommarkurs i finska 85 000Nordiskt lektorssammanträde/Budapest 6 000Nordiskt sammanträde för kulturbranschens informatörer 10 000Volontärtjänst för unga, seminarium 87 800Kölns stiftelseprofessur 100 000Latinamerika/utvidgning av samarbetsrelationernamellan högskolor 300 000Fortsättning på FIRST-studentutbytet 800 000Utomlands framträdande kulturgrupper av ungdom 798 400Extern finansiering 48 372 246Övrig finansiering 3 757 873Finansministeriet/EU-tjänstemannautbytet 1 192 816Arbetsministeriet/Euroguidance 388 948Utrikesministeriet/UM:s beskickningsprogram 228 000Övriga 43 604FM, mervärdesskatt 1 904 505Allt totalt 101 555 31873

More magazines by this user
Similar magazines