kivistön kaupunkikeskus 1 osallistumis- ja ... - Vantaan kaupunki
kivistön kaupunkikeskus 1 osallistumis- ja ... - Vantaan kaupunki
kivistön kaupunkikeskus 1 osallistumis- ja ... - Vantaan kaupunki
- No tags were found...
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS 1Asemakaava <strong>ja</strong> asemakaavan muutosluonnos 230800, KivistöMaankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 63 § mukainenOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA25.9.2013230800Suunnittelualue si<strong>ja</strong>itsee Kivistössä, Hämeenlinnanväylän<strong>ja</strong> Vanhan Nurmijärventien välissä, tulevanKehäradan Kivistön aseman ympäristössä, ra<strong>ja</strong>utuenetelässä Tikkurilantiehen. Suunnittelualueenpinta-ala radan eteläpuolella on noin 18 ha. Vaikutusalueon sitä laajempi. Kuvassa Kehäradan lin<strong>ja</strong>ustaosoittaa musta viiva. Numero 230800 on asemakaavatyönnumero: Kivistön <strong><strong>kaupunki</strong>keskus</strong> 1(aikaisemmalta nimeltään Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> kauppakeskus).Työ sisältää aiemman kaavatyön 230700,Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> keskustan työpaikka-alue. Valkoisetalueet ovat Keimolanmäen <strong>ja</strong> Kivistön keskustansuunnitteluaineiston mukaisia tulevia rakennuksia.1
Mitä alueelle suunnitellaan?Kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> osayleiskaavaan perustuen, sen keskustatoimintojenC -alueelle Kivistön aseman yhteyteenmonipuolinen keskustatoimintojen kokonaisuus.Kaupunkikeskuksella tarkoitetaan kaupunginosatasoistakeskustaa, joka sisältää eri toiminto<strong>ja</strong> kutenkauppakeskuksen hyper-marketteineen, erikoiskauppaa,palveluita, lin<strong>ja</strong>-autoterminaalin <strong>ja</strong> asumistasekä mahdollisesti tilaa vievää kauppaa. Kaupunkikeskussijoittuu molemmin puolin Kehärataa.TaustaaKaupunkikeskus 1:n itäisempi osa sisältyy Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> ydinkeskustan asemakaava- <strong>ja</strong> asemakaavanmuutosluonnokseen (230600), jonka kaupunginhallituson hyväksynyt 11.4.2011 <strong>ja</strong>tkosuunnittelunpoh<strong>ja</strong>ksi. Läntisemmällä eli valtatie 3:n <strong>ja</strong> VanhanHämeenlinnantien välisellä alueella ei ole asemakaavaluonnoksentasoista aineistoa.Edellisissä suunnitteluvaiheissa kauppakeskustaaon tutkittu Kehäradan eteläpuolelle eri si<strong>ja</strong>intivaihtoehdoissavaltatie 3:n itäsivustalle sekä Kivistönaseman eteläpuolelle, myös lähelle Tikkurilantietä.Vaihtoehdoista on laadittu alustavaa aineistoa, muttahankkeet pysäytettiin: <strong>kaupunki</strong> päätti kilpailuttaa<strong>kaupunki</strong>keskuksen toteutta<strong>ja</strong>t. N. 150 000 ka-m 2 :nkauppakeskuksen kaupallisia vaikutuksia on tutkittuv.2011 (konsulttina Tuomas Santasalo) sekä Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> osayleiskaavan suunnitteluvaiheessa n.50000 ka-m 2 :n osalta (konsulttina Tuomas Santasalo).Kumppanuusmenettely <strong>ja</strong> sopimuksetKilpailutusasiakirjojen liitteenä olevan karttatarkastelunmukaisesti <strong>kaupunki</strong>keskuksen sijoittumistatutkitaan yksityisen maanomista<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> kaupunginmaille, valtion omistama rautatiealue kuuluu suunnittelualueeseen.Suunnittelun kuluessa kokonaisuudestalaaditaan vaihtoehtoisia tarkastelu<strong>ja</strong> yhteistyössäkaikkien toimijoiden kesken.Yksityisen maanomista<strong>ja</strong>n kanssa on laadittu yhteistoimintasopimus,jonka kaupunginvaltuusto onhyväksynyt 26.1.2007. Yhteistoimintasopimuksentäydennyssopimuksen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt18.6.2012. Sopimusta päivitetään asemakaavaehdotusvaiheessa.Lisäksi tullaan laatimaantarvittavia toteuttamissopimuksia.Kaupunginhallitus on yhdessä yksityisen maanomista<strong>ja</strong>nkanssa antanut 19.11.2012 HOK-Elannolle <strong>ja</strong> Ruokakeskolle suunnitteluvarauksenkartan alueelle 2. Suunnitteluvaraukset ovat voimassaehdollisena 31.12.2014 saakka.2Kaupunginhallitus hyväksyi <strong>ja</strong> antoi yhdessä yksityisenmaanomista<strong>ja</strong>n kanssa 15.4.2013 yhteisensuunnitteluvarauksen toteutta<strong>ja</strong>kumppaneille, NCC<strong>ja</strong> Skanska, kartan alueille 3 <strong>ja</strong> 4. Toteutta<strong>ja</strong>kumppaneidenkanssa laaditaan yhteistyönä asemakaavaantarvittava suunnitteluaineisto. Suunnitteluvarauson voimassa ehdollisena 31.12.2014 saakka.Arkkitehtikonsultteina toimivat ArkkitehtityöhuoneArtto Palo Rossi Tikka <strong>ja</strong> Cederqvist & Jäntti arkkitehdit,liiketoiminnan asiantunti<strong>ja</strong>na Realprojekti Oysekä arkkitehti Pertti Hakamäki <strong>ja</strong> liikennekonsulttinaTrafix Oy.Kaava suunnitellaan yhteistyössä kaupungin,maanomistajien sekä kaupan toimijoiden kanssa.Toteutta<strong>ja</strong>kumppanien valinnan alueet 3 <strong>ja</strong> 4, suunnitteluvarausHOK-Elannolle <strong>ja</strong> Ruokakeskolle osa-alue 2.Suunnittelun eteneminenKivistön kauppakeskuksen kaavatyön nimellä onlaadittu alustavaa maankäytön suunnittelun aineistoaviimeisen viiden vuoden kuluessa. Kaupallistenvaikutusten arvioinnista <strong>ja</strong> muista selvityksistä onneuvoteltu Uudenmaan ELY -keskuksen kanssa(muistio 6.4.2011). Aiempaa aineistoa hyödynnetään.Kaupunkikeskus toteutetaan vaiheittain asukasluvunkasvun myötä. Vaiheittaisuus huomioidaansuunnittelussa. Ensimmäisessä vaiheessa kaupallinentarjonta suunnataan erityisesti lähistön kasvavalleasukaskunnalle <strong>ja</strong> asiakkaille. Kooltaan <strong><strong>kaupunki</strong>keskus</strong>on silloin n. 60 000 ka-m 2 kaupallisia <strong>ja</strong>palvelutilo<strong>ja</strong> sekä n. 15 000 ka-m 2 asumista. Kaupunkikeskuskasvaa asukasluvun kasvaessa, ollenlopputilanteessa arviolta yhteensä 150 000 ka-m 2 .Suunnittelun kuluessa määritellään mm. asemakaavatyönra<strong>ja</strong>us suhteessa toteutusjärjestykseen.Ensimmäinen vaihe on arvioitu valmistuvan vuoden2017 lopussa.Kaupunkikeskus liittyy kiinteästi ns. Colosseumkortteleihin,joilla tarkoitetaan Kivistön aseman etelä-<strong>ja</strong> pohjoispuolelle rakennettavaa korttelikokonaisuutta.Aihe on ollut asemakaavaluonnoksen keskeinen<strong>kaupunki</strong>kuvallinen <strong>ja</strong> -tilallinen aihe kansainvälisestäkilpailusta alkaen. Ydinkeskustanasemakaavaluonnoksessa Colosseumin koko onnoin 90 000 ka-m 2 . Kerroskorkeudet vaihtelevat II-XII. Pysäköinti sijoittuu maan alle.
Kaupunkikeskusta suunnitellaan <strong>kaupunki</strong>rakenteen<strong>ja</strong> toiminnallisuuden kannalta yhtenä kokonaisuutena,työohjelmissa on varauduttu laatimaan toinenasemakaava (Kaupunkikeskus 2) radan pohjoispuolisilleosille. Työn käynnistämisestä sovitaan maanomista<strong>ja</strong>nkanssa, jonka jälkeen voidaan määritelläasemakaavojen ra<strong>ja</strong>ukset.Miksi kaavaa tarvitaan?Asemakaava tarvitaan, jotta voidaan määritellä yksityiskohtaisesti,miten aluetta tullaan käyttämään.Asemakaavalla turvataan varaukset mm. eri toiminnoille,kuten asumiselle, palveluille <strong>ja</strong> liikenteelle.Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisenmäärästä, korkeudesta <strong>ja</strong> laadusta, luonnon<strong>ja</strong> ympäristön huomioimisesta sekä ympäristöhaittojenehkäisystä.Asemakaavan tavoitteetOsa suunnittelun tavoitteista on määritelty asemakaavatyön230600 yhteydessä: keskitetty pysäköintiratkaisu,monipuolinen asuntotarjonta, pyöräilynasettaminen keskeiseen rooliin, jne. Tavoitteet perustuvatMar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> visioon: toiminnallisuus, visuaalisuus<strong>ja</strong> kestävä ympäristö huomioidaan kaikissasuunnitteluratkaisuissa. Asemakaava- <strong>ja</strong>asemakaavan muutosluonnos 230600 hyväksyttiin<strong>ja</strong>tkosuunnittelun poh<strong>ja</strong>ksi (kh 11.4.2011). Asemakaavatyöt<strong>ja</strong>tkuvat osa-alueittain suoraan toteutukseenliittyen.Tulevan kauppakeskuksen vaikutusta keskustaanon tavoiteltu visiossa seuraavasti:”Euroopan kaunein kauppa<strong>kaupunki</strong>”Kaupunkikeskus 1 -asemakaavatyössä keskeisenätavoitteena on toteuttaa pää<strong>kaupunki</strong>seudun uudenaikaisin<strong>ja</strong> vetovoimisin kauppakeskuskokonaisuusKehärataan tukeutuen. Toimijoiden <strong>ja</strong> osallistenkanssa yhdessä määritellään prosessin kuluessaarvot, joita toteutetaan eritasoisissa suunnitteluratkaisuissa.Arvo<strong>ja</strong> voivat olla:Näyteikkuna maailmalle, Junalla <strong>ja</strong> autolla ytimeen,Kaupunkikeidas, Sujuva arki, A<strong>ja</strong>ton <strong>ja</strong> elävä <strong><strong>kaupunki</strong>keskus</strong>.Toiminnoiltaan monipuoliset Colosseum -korttelitKehäradan molemmin puolin turvataan. Kaupunkikeskuksen<strong>ja</strong> siihen liittyvien kortteleiden tulee tarjotamonipuoliset <strong>ja</strong> helposti eri kulkutavoilla saavutettavatpalvelut Kivistölle <strong>ja</strong> lähiseudulle. Taide tuodaanosaksi <strong><strong>kaupunki</strong>keskus</strong>taa.Kauppakeskus tulee olemaan loppuvaiheessaankooltaan n. 150 000 ka-m 2 sisältäen liiketilojen lisäksierilaisia hyvinvointi- ym. palveluita. Rakentamisenmäärä tarkentuu suunnittelun kuluessa.Joukkoliikenteen merkitystä tuetaan järjestämälläluontevia <strong>ja</strong> sujuvia yhteyksiä Kehäradan Kivistönasemalle sekä lin<strong>ja</strong>-autoterminaalille. Yleisenä periaatteenaon esteettömyys <strong>ja</strong> turvallisuus. Suunniteltavallekeskustakortteleiden kokonaisuudelle asetetaankorkeat vaatimukset: kokonaisuuden tulee perustuaIsoon Ideaan, joka yhdistetään keskustanmuuhun arkkitehtuuriin <strong>ja</strong> ympäristörakentamiseen.Ulkonäöltään <strong>ja</strong> sijoittelultaan kortteleiden tulee luodakorkeatasoista keskustamaista <strong>kaupunki</strong>kuvaasekä toimia tunnistettavana symbolina saavuttaessaKivistön keskustaan.Kestävän kehityksen mukaan suunnittelun keskeinentavoite on luoda edellytykset ratkaisulle, jokarasittaa mahdollisimman vähän ympäristöä, rakentamisen<strong>ja</strong> tulevan käyttönsä puolesta. Uusiutuvienenergiamuotojen käyttöön kannustetaan. Rakennusmateriaalienvalinnoissa on suosittava kestäviä<strong>ja</strong> kierrätettäviä vaihtoehto<strong>ja</strong>. Rakennuksille on oltavamahdollisuus saada Leed-, Breeam- tai muuvastaavansisältöinen ympäristöluokitussertifikaatti.Lähtötiedot <strong>ja</strong> suunnittelutilanneNykytilanne: Tiestöä <strong>ja</strong> Kehäradan rakennustyömaatalukuun ottamatta alue on rakentamaton <strong>ja</strong>kasvaa sekametsää. Rakennettavuudeltaan alue onpääosin hyvää.Kehäradan rakentamiseen liittyvät Valtatie 3:n (Hämeenlinnanväylä)parantamistyöt välillä Kehä III -Keimola <strong>ja</strong> yhteydet keskustaan ovat alkaneet syksyllä2011 <strong>ja</strong> etenevät vaiheittain. Keskustan kunnallisteknisettyöt käynnistyivät kesällä 2013. Alueeseenei liity suojelukysymyksiä.Maanomista<strong>ja</strong>t: Maat omistaa <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>,Axel <strong>ja</strong> Greta Sandellin kuolinpesä sekä Suomenvaltio.MaakuntakaavaKivistön (ent. Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong>) ydinkeskustan kaavatyö230600 vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita,erityisesti koskien kestävän kehityksenmukaista rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksieneli Kehäradan varteen.Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2006) alueon taa<strong>ja</strong>matoimintojen aluetta, jolle on osoitettukeskustatoimintojen alue -kohdemerkintä (punainenneliö). Suunnittelu vastaa maakuntakaavan sisältöä.Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan toisenvaihemaakuntakaavan 20.3.2013. Parhaillaan seon ympäristöministeriössä vahvistettavana.Kivistön keskustatoimintojen / pää<strong>kaupunki</strong>seudunaluekeskusten alue –kohdemerkinnän (punainenneliö) ympärille on lisätty merkintä tiivistettävä alue,jolla osoitetaan tiivistettävät taa<strong>ja</strong>ma- <strong>ja</strong> keskustatoimintojenalueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään.Muilta osin karttamerkinnätnoudattavat vielä voimassa olevaa Uudenmaanmaakuntakaavaa. Kaupallisen toiminnan oh<strong>ja</strong>ustaon uusittu lakimuutoksilla, jonka seurauksena myösmaakuntakaavaan on tullut uutta oh<strong>ja</strong>usta.3
Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (8.11.2006).Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> osayleiskaavassa (Kv 19.6.2006,lainvoimainen 9.7.2008) suunnittelualueen kortteliton merkitty keskustatoimintojen (C) alueeksi, jokamahdollistaa kauppakeskuksen <strong>ja</strong> palvelujen sijoittumisenalueelle. Alueelle voi sijoittua myös työpaikko<strong>ja</strong><strong>ja</strong> asumista. C-kortteleiden keskelle onosoitettu raideliikenteen (LR) alue <strong>ja</strong> siihen liittyenon esitetty joukkoliikenteen terminaalivaraus (LJ).Asemakaavasuunnittelu perustuu osayleiskaavanratkaisuun, sitä tarkentaen. Osayleiskaavan kaupallisiaselvityksiä <strong>ja</strong> vaikutusten arviointe<strong>ja</strong> tarkennetaanasemakaavaprosessin aikana, sillä osayleiskaavassaesitetty kauppakeskuksen koko on pienempikuin nyt suunniteltava kaupallinen kokonaisuus.Suunnittelualueen poikki kulkee lentomeluvyöhykem2:n eli Lden 55 - 60 dB:n ra<strong>ja</strong>. Sen mukaan uuttaasutusta tai muita melulle herkkiä toiminto<strong>ja</strong> kutenuusia hoitolaitoksia, päiväkote<strong>ja</strong>, tms. voidaan sijoittaaniille C-kortteleiden alueille, jotka sijoittuvat lentomeluvyöhykem2:n ulkopuolelle.Ote Uudenmaan toisesta vaihemaakuntakaavasta (hyv.20.3.2013).Kaupallisesta toiminnasta todetaan:”Kaikille keskustatoimintojen alueille voidaansijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupansuuryksiköitä. Aluetta suunniteltaessaon varauduttava riittävään palvelutarjontaan.Vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettavasellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä.Ne on mitoitettava <strong>ja</strong> niiden toteutus onajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessasiten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisiavaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiinpalveluihin <strong>ja</strong> että huolehditaan kaupanpalveluverkon tasapainoisesta kehittämisestä.Suuryksikön toteuttaminen tulee kytkeä a<strong>ja</strong>llisestiympäröivien taa<strong>ja</strong>matoimintojentoteuttamiseen.”4Ote Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> osayleiskaavasta (Kv 19.6.2006).AsemakaavatKehäradan asemakaava (kv 15.12.2008) koskeeradan rakentamiseen tarvittavia rata-alueita sekäaseman toiminnan kannalta välttämättömiä tie- <strong>ja</strong>katualueita. Suunnittelualueella ei ole voimassamuita asemakaavo<strong>ja</strong>.Suunnittelualueen itäosa on osa Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong>ydinkeskustan asemakaava- <strong>ja</strong> asemakaavanmuutosluonnosta 230600, (KH 11.4.2011), jossako. korttelit ovat keskustatoimintojen korttelialuettaC, katuaukio/tori -aluetta, <strong>ja</strong>lankululle <strong>ja</strong> polkupyöräilyllevarattua katu -aluetta, joille on osoitettu ohjeellisiapolkupyörien pysäköintipaikko<strong>ja</strong> sekä ohjeellistakannenalaista kevyenliikenteen katu -aluetta. Kaavaluonnoksen mahdollistamat kerros-
korkeudet kortteleissa vaihtelevat II- XII. Pysäköintisijoittuu kaikissa C-kortteleissa maanalaiseen pysäköintitilaan.Maanalaisten pysäköintitasojen suurinsallittu määrä on kolme.Suunnittelualueen länsiosalla eli Hämeenlinnanmoottoriväylän <strong>ja</strong> Vanhan Hämeenlinnantien väliselläosalla, Kehäradan eteläpuolella ei ole asemakaavaluonnoksentasoista aineistoa.Asemakaavaluonnoksen aineistoon liittyy selvityksiä<strong>ja</strong> suunnitelmia, joista keskeisimmät koskevat maisema-,hulevesi-, melu-, liikenteen toimivuus- <strong>ja</strong> pysäköintikysymyksiä.Lisäksi laadittiin sosiaalisten <strong>ja</strong>taloudellisten vaikutusten arvioinnit.Suunnittelualueen <strong>ja</strong> Vanhan Nurmijärventien itäpuolelletulee sijoittumaan uusia asuinkortteleita,Colosseumin pohjoispuolelle myös pääosin asumista.Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa käydyssäasemakaavoituksen aloitusvaiheen kokouksessa(6.4.2011) on todettu, että hanke YVA ei ole tarpeellinenKivistön <strong>kaupunki</strong>keskuksen (ent. Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> kauppakeskuksen) suunnittelussa. Laadittavassakaupallisten vaikutusten arvioinnissa tuleeosoittaa, että Kivistön kauppakeskus ei vaikeuta taiestä toisen keskuksen kaupallisten palveluiden toimintamahdollisuuksia.Lisäksi neuvottelussa todettiin,että olennaista on kehittää sellainen seudullinenhanke, joka on suhteessa ympäröiviin keskuksiin <strong>ja</strong>alueisiin: vaiheittainen toteutus tulee esittää kaavaaineistossa.Ketkä ovat osallisia? Maanomista<strong>ja</strong>t, ra<strong>ja</strong>naapurit, maanvuokraa<strong>ja</strong>t,asukkaat, yritykset <strong>ja</strong> yritysten työntekijättai heidän edusta<strong>ja</strong>nsa sekä jokainen, jokakatsoo olevansa osallinen,Kaupungin asiantunti<strong>ja</strong>viranomaiset: mm.<strong>kaupunki</strong>suunnittelu, kuntatekniikka, rakennusvalvonta,yrityspalvelut, ympäristökeskus,kaupunginmuseo, sivistystoimi, sosiaali<strong>ja</strong>terveystoimi, tilakeskus,Valtion viranomaiset: Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- <strong>ja</strong> ympäristökeskus ELY, Uudenmaanliitto, Ratahallintokeskus, Finavia,HSL, HSY, Museovirasto,Lähialueen kunnat: Helsinki, Espoo, Kauniainen,Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää,Nurmijärvi, Vihti <strong>ja</strong> Hyvinkää, <strong>Vantaan</strong> Energia Oy, Fortum Oyj, FingridOy, Elisa Networks Oyj, <strong>Vantaan</strong> yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari,NCC, Skanska, HOKElanto, KeskosekäAsukas- ym. muut yhdistykset: Keimolanomakotiyhdistys ry, <strong>Vantaan</strong> kotiseutuliittory, <strong>Vantaan</strong> omakotiyhdistysten keskusjärjestöry VOK, <strong>Vantaan</strong> ympäristöyhdistys ryMar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> ydinkeskustan asemakaava- <strong>ja</strong> asemakaavanmuutosluonnos nro 230600 (Kh11.4.2011). Kuvassa on yhdistettyasemakaava- <strong>ja</strong> asemakaavan muutosluonnos sekätummemmalla värillä voimassa olevat asemakaavat.Laadittavat selvityksetMaankäyttöä tutkitaan Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong> osayleiskaavan<strong>ja</strong> ydinkeskustan asemakaavatyön, 230600 sekäKehäradan suunnittelun yhteydessä tehtyjä selvityksiä<strong>ja</strong> suunnitelmia hyödyntäen.Asemakaava-alueelle laaditaan lisäselvityksiä, mm.rakentamisen vaiheittaisuudesta, kaupan määrästä<strong>ja</strong> sen vaikutuksista, liikenteestä, melusta <strong>ja</strong> hulevesienhallinnasta sekä laaditaan tarkentavia ympäristö-<strong>ja</strong> maisemasuunnitelmia.5Miten osallistuminen <strong>ja</strong> vuorovaikutus järjestetään?Viranomaisyhteistyö on käynnistynyt järjestämälläKivistön (ent. Mar<strong>ja</strong>-<strong>Vantaan</strong>)kauppakeskuksen asemakaavoituksen aloitusvaiheenneuvottelu ELY- keskuksenkanssa 6.4.2011.Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan<strong>Vantaan</strong> Sanomissa <strong>ja</strong> lähetetään kirjemaanomistajille, naapureille <strong>ja</strong> viranomaisille.Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessaerikseen sovittavin neuvotteluin. Yleisötilaisuuksista tiedotetaan <strong>Vantaan</strong>Sanomissa sekä kaupungin internetsivuilla:(www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_<strong>ja</strong>_maankaytto).Asemakaavan nähtävillä olosta <strong>ja</strong> voimaantulostakuulutetaan <strong>Vantaan</strong> Sanomissa<strong>ja</strong> Hufvudstadsbladetissa, kaupunginilmoitustaululla sekä muussa kunnassa asuvillemaanomistajille tavallisella kirjeellä.
Asemakaavatyön vaiheista ilmoitetaankaavoituskatsauksessa, joka julkaistaanVantaa Suunnittelee <strong>ja</strong> Rakentaa -lehdessä.Lehti <strong>ja</strong>etaan kerran vuodessa joka kotiinVantaalla. <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>suunnittelunwww-sivuilla voi seurata suunnittelun etenemistä:(www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_<strong>ja</strong>_maankaytto/kivistonkeskusta)Asemakaavatyön lähtökohdat <strong>ja</strong> tavoitteeton esitetty tässä <strong>osallistumis</strong>- <strong>ja</strong> arviointisuunnitelmassa,johon työn kuluessa onmahdollista tehdä muutoksia <strong>ja</strong> täydennyksiä.Osallistumis- <strong>ja</strong> arviointisuunnitelma onesillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa(Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä(Kilterinraitti 6) sekä kaupungin internetsivuilla(www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_<strong>ja</strong>_maankaytto).Esittely- <strong>ja</strong> keskustelutilaisuuksia tullaanjärjestämään erikseen sovittavalla aikataululla.Tämän <strong>osallistumis</strong>- <strong>ja</strong> arviointisuunnitelmanesittelyyn liittyvä tilaisuus järjestetään9.10.2013 Kanniston koululla, Kivistössä,Kenraalintie 6, klo 18.Mielipiteitä <strong>ja</strong> tavoitteita kaavoitukselle voi esittää25.10.2013 mennessä:kir<strong>ja</strong>llisesti osoitteella: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>,kir<strong>ja</strong>amo, Asematie 7, 01300 Vantaasähköpostilla kir<strong>ja</strong>amo@vantaa.fipuhelimitse p. 09-8392 8786 Hanna Tiira,Samalla pyydetään ilmoittamaan asemakaavan numero230800.Miten kaavan vaikutuksia arvioidaan?Asemakaavaa laadittaessa on arvioitava sen toteuttamisenmerkittävät välittömät <strong>ja</strong> välilliset vaikutuksetmm.: yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön,luontoon, maisemaan, liikenteen <strong>ja</strong> teknisenhuollon järjestämiseen, talouteen, jne.Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 §:nmukaiset selvitykset.Vaikutuksia arvioidaan erityisesti seuraavasti: kaupalliset <strong>ja</strong> liikenteelliset vaikutukset paikallisesti<strong>ja</strong> seudullisesti, <strong>kaupunki</strong>- <strong>ja</strong> maisemakuvaa sekä korttelirakennettaosana tulevaa <strong>kaupunki</strong>rakennetta, asuinympäristöä asumisviihtyvyyden, terveyden<strong>ja</strong> liikkumisturvallisuuden kannalta, Kehäradan käytön, eri kulkutapamuotojen <strong>ja</strong>pysäköintiratkaisujen vaikutuksia sekä eri liikkumismuotojen turvallista toimintaympäristöä<strong>ja</strong> esteettömyyttä sekä joukkoliikenteensaavutettavuutta.Asemakaavan käsittely <strong>ja</strong> aikatauluAsemakaavatyö käynnistyy syyskuussa 2013 <strong>osallistumis</strong>-<strong>ja</strong> arviointisuunnitelman laatimisella. Suunnittelualueellelaaditaan asemakaavaluonnos kesäkuuhun2014 mennessä, <strong>ja</strong> se asetetaan nähtäville <strong>ja</strong> siitä pyydetääntarvittavat lausunnot. Todennäköisesti kokonaisuus<strong>ja</strong>etaan pienempiin osiin, joille laaditaan asemakaavaehdotuksetsuoraan toteutukseen liittyen, näistäensimmäinen kaavaehdotus aineisto 230800 tuodaanhallinnolliseen käsittelyyn loppuvuodesta 2014. Tämänjälkeen se asetetaan nähtäville 30 vrk:ksi <strong>ja</strong> siitäpyydetään tarvittavat lausunnot (MRL 62, 65 §,MRA 27§). Valmiin asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.Asemakaavasuunnittelusta vastaaKaavoituspäällikkö Lea VarpanenOsoite: KaupunkisuunnitteluKielotie 28, 01300 Vantaapuh: 09-8392 2247, 040 847 0944sähköposti: lea.varpanen(at)vantaa.fiAsemakaavasuunnitteli<strong>ja</strong> Hanna Tiirapuh. 09-8392 8786, hanna.tiira(at)vantaa.fiAsemakaavasuunnitteli<strong>ja</strong> Veli-Pekka Ristimäkipuh. 09-8392 2395, veli-pekka.ristimaki(at)vantaa.fiLiikennesuunnitteli<strong>ja</strong> Susanna Koponenpuh: 09-8392 6140, susanna.koponen(at)vantaa.fiPäiväys <strong>ja</strong> allekirjoitusVantaalla 25.9.2013Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö6
KUVAMATERIAALI TOTEUTTAJAKUMPPANEIDEN TARJOUTUMISVAIHEESTANCC Property Development <strong>ja</strong> NCC Rakennus OyArkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka7
Skanska Talonrakennus Oy, Skanska CDF <strong>ja</strong> Skanska KoditCederqvist & Jäntti arkkitehdit8
Change language