Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa (pdf)

kokkola.fi
  • No tags were found...

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa (pdf)

Eri kieli- ja kulttuuriryhmienkasvatus ja opetusKokkolassa


ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIENKASVATUS JA OPETUS KOKKOLASSAArvopohjaVarhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet,tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristönelinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus edistävät yhteisöllisyyttä,vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.Kasvatuksen ja opetuksen avulla tuetaan lapsen/oppilaan monikulttuurisenidentiteetin rakentumista, osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassaja globaalistuvassa maailmassa sekä edistetään suvaitsevaisuuttaja kulttuurien välistä ymmärrystä.Varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmienperusteissa määriteltyjen arvojen taustalla vaikuttavatperustuslain 6§ sekä yhdenvertaisuuslaki, jotka velvoittavat edistämääntasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kieltävät etniseen tai kansalliseenalkuperään, kansalaisuuteen, kieleen ja uskontoon liittyvän syrjinnän.Eri kieli- ja kulttuuriryhmätEri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluu kansallisia vähemmistöjä sekä maahanmuuttajia.Suomen laissa mainittuja vähemmistöjä ovat suomenruotsalaiset,saamelaiset, romanit sekä viittomakieliset.Uusia vähemmistöjä muodostavat maahanmuuttajat. Maahanmuuttajavoi olla työn takia maahan muuttanut, pakolainen, turvapaikanhakija,adoptoitu, paluumuuttaja, avio- tai avoliiton kautta maahan muuttanuttai muiden perhesuhteiden kautta tullut, työperäinen, opiskelija tai muuulkomaalainen.2 3


Erikielisen lapsen/nuoren polku KokkolassaKorkea asteyliopistoamk16 v.–Toinen astelukio(3-4 v.)ammatillinen koulutus (3v.)valmistava opetus (1v.)7–18 v.Perusopetus (9-10v.)• valmistava opetus (1-2v.)• HOPS• JOPO-toiminta• kymppiluokka6 v.Esiopetus0–5 v.VarhaiskasvatusVastaanotto• Vastaanoton ja kotoutumisen yleisenä periaatteena on monikulttuurisuus,kulttuurien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö.• Monikulttuurisessa yhteiskunnassa eri ryhmät säilyttävät omat ominaispiirteensäja hyväksyvät, että muut ryhmät tekevät samoin. Ryhmäteivät eristäydy toisistaan, vaan erilaisuus koetaan rikkaudeksi.Erilaisuus on hyväksyttävää kaikilla tasoilla. Monikulttuurisuus vaatiisopeutumista kaikilta ryhmiltä, sekä enemmistöltä että vähemmistöltä,jotta yhteistyö onnistuu.• Kasvattajan/ohjaajan/opettajan on hyvä olla tietoinen kulttuurin vaikutuksestaniin omaan kuin oppilaidenkin käyttäytymiseen ja persoonallisuuteen.• Kasvattajan/ohjaajan/opettajan ei tarvitse olla eri kulttuurien asiantuntija,vaan avoin dialogi lisää molemminpuolista ymmärrystä jamahdollistaa yhteistyön.• Alkuvaiheessa on tärkeätä keskustella tulkin välityksellä vanhempienja lasten/oppilaiden kanssa.4 5


Keskustelussa huomioitavia asioita:Lapsen taustan kartoittaminenlapsen tiedot (nimi/nimet, osoite, sotu)perhekäsitys (huoltajat, sisarukset)lapsen syntymämaa ja muuttohistoriaoma äidinkieli/kielet, kotona puhuttavatkielet ja vieraat kieletuskontoon, katsomukseen ja ruokailuunliittyvät asiathoito-/koulunkäyntihistoria; kasvatus- jakoulukulttuuritmuut kulttuuriset asiat; juhlapäivät ym.lapsen vahvuudetvanhempien luku- ja kirjoitustaitoYhteistyö kodin kanssa• Luo luottamukselliset suhteet lapseen ja hänen perheeseensä.Päiväkoti- ja kouluyhteisöllä on tärkeä rooli lapsen ja hänenperheensä kotoutumisessa: yhteiset sopimukset ja niihin sitoutuminensekä yhteiset tavoitteet ja toiminnat tukevat oppimista.• Tiedonkulku kotiin on hyvä hoitaa suullisesti kirjallisten tiedotteidenohella.Huoltajien suomenkielen taito ei aina riitä tiedotteiden ymmärtämiseentai vanhemmat voivat olla luku- ja kirjoitustaidottomia.• Käytä tulkkauspalveluita molemminpuolisen ymmärryksenvarmistamiseksi vanhempien tapaamisissa.Varaa tulkkiajoissa! Äläkäytä lastatulkkina!Päivähoitojärjestelmämaksut/maksuttomuus, ruokailu, päiväohjelma,oppimisnäkemys, pukeutuminen,oman äidinkielen tärkeys, uskontoon liittyvätasiat, suomi toisena kielenä -opetus,esiopetus, tulkkausKoulujärjestelmävalmistava opetus, perusopetus, oppiaineet,erityisopetus, oma äidinkieli/informaatiooman äidinkielen tärkeydestä,suomi toisena kielenä -opetus, välitunnit,kotitehtävät, uskontoon liittyvät asiat, ruokailu,lukujärjestyksen lukeminen, oppilasarviointi,koulukyyditys, reissuvihkot jamuu yhteydenpito vanhempiin, tulkkauspalvelut,vanhempainillat ja vanhempainvartit,oppilashuolto, vanhempainyhdistystoiminta,oppilaskuntaOma äidinkieliOma kieli on tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli. Äidinkielensäilyminen vieraassa kieliympäristössä vaatii aktiivista työtä javaalimista.Oman äidinkielen kautta lapsi sitoutuu perheeseensä, sukuunsaja juuriinsa. Omalla äidinkielellä on tärkeä sosiaalinen jakasvatuksellinen tehtävä. On tärkeää, että vanhemmat ja lapsetvoivat kommunikoida keskenään. Ilman aktiivisia toimenpiteitääidinkielellä on taipumus surkastua vieraassa kieliympäristössäja kieliyhteys vanhempiin voi katketa. Oman äidinkielen kauttaon myös helpompi ymmärtää uutta kulttuuria.Hyvä äidinkielen taito auttaa lasta oppimaan paremmin suomeaja muita vieraita kieliä sekä luo paremmat edellytykset kaikkienaineiden opiskeluun. Se edistää myös kotoutumista.Myös varhaiskasvatuksen tavoitteena on päivähoidon tarjoamantuen sekä vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kauttaluoda pohjaa lasten toiminnalliselle kaksikielisyydelle.Anna vanhemmilletietoa oman äidinkielenja kulttuurinmerkityksestä.Kannusta vanhempiakäyttämään äidinkieltäänlastensakanssa.Arvosta lapsenäidinkieltä jakannusta häntäkäyttämään sitä.Tarjoa lapsellemahdollisuuksienmukaan omakielistätukea jo päivähoidossa.6 7


Ota yhteys kaupunginmaahanmuuttajaopetuksenkoordinaattoriin jaselvitä oppilaanmahdollisuus osallistuaoman äidinkielenopetukseen.Uskonnot ja elämänkatsomuksetovattärkeä osa kulttuuri-identiteettiä.Arvosta oppilaanperheen katsomusta.Oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä.Opetusta voidaan järjestää esi- ja perusopetuksessavaltion tuella 2,5 h/vk. Opetusryhmä voi muodostuaeri-ikäisistä esi- ja perusopetusoppilaista (min. 4 oppilasta/ryhmä).Oma uskontoVarhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa lasten vanhempienkanssa sovitaan uskonnollis-katsomuksellisista sisällöistä.Koulussa oman uskonnon opetusta voidaan järjestää, jos oppilaitaon vähintään kolme.Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalleopetetaan elämänkatsomustietoa, jos opetukseen oikeutettujaoppilaita on vähintään kolme.Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajanpyynnöstä osallistua myös perusopetuksen järjestäjänjärjestämään uskonnon opetukseen, mikäli se kasvatuksen jakulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollistakatsomustaan.Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan kaikille uskontosidonnaisilleryhmille tarkoitettuja opetussuunnitelmienperusteita.Perheen kanssa keskustellaan tarpeen tullen uskontoon liittyvistäkäytänteistä, jotka voivat vaikuttaa koulunkäyntiin.Suomi toisena kielenä (S2)Suomi toisena kielenä -oppiaine (S2) on osa äidinkieli ja kirjallisuus-oppimäärää. S2-opetusta annetaan oppilaalle, jonkaäidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kieli ei ole äidinkielentasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla.Kielenoppimisessa on kysymys kielitaidosta ja kielitiedosta.Kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa kielenpuhujien kanssasekä vapaa-ajalla että koulussa. Kielen kehittyminen opiskelun jaajattelun kieleksi kestää useita vuosia (5-7 vuotta). Pintasujuvuusei aina tarkoita kielen muiden osa-alueiden hyvää hallintaa.Kielitaitoon kuuluu kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetunymmärtäminen sekä kirjoittaminen. Kielitietoa taas tarvitaanhyvään kirjalliseen ilmaisuun, jota opinnoissa menestyminen8 9


edellyttää. Kielitiedon asioita käsitellään oppilaan kehittyvän kielitaidonmukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa perusopetuksenloppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomenkielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla.Oppilaan suomen kielen taidon arviointi perustuu kielen opetuksenja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseensovellukseen ja jakaantuu arviointiin opintojen aikanasekä päättöarviointiin. Oppilaan arvioinnissa opintojen aikanaarvioidaan osaamisen tason lisäksi edistymistä sekä opiskelu- jakulttuuritaitoja.Selvitä opetuksentavoitteet ja arvioinninperusteetoppilaalle ja oppilaanhuoltajalle.Suomi toisena kielenä -arvioinnin tekevät suomi toisena kielenä-opettaja ja luokanopettaja/yleisopetuksen suomi äidinkielenä-opettaja sekä tarvittaessa muut oppilasta opettavat opettajatyhteistyössä.Suomi toisena kielenä -opetusta tarvitseva oppilas on aina arvioitavasuomi toisena kielenä -oppimäärän arviointiperusteidenmukaan, vaikka hänelle ei olisikaan tätä opetusta järjestetty.Arvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiilivoi olla hyvinkin epätasainen. Päättöarvioinnin on oltavavaltakunnallisesti vertailukelpoista.Suomi toisena kielenävarhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessaS2-kielen oppiminen ja omaksuminen varhaiskasvatuksessa perustuutoiminnalliseen ja kielelliseen vuorovaikutukseen. Henkilökunnantietoinen kielen mallintaminen ja lapsiryhmän kielimallitedesauttavat suomen kielen omaksumista ja oppimista.Henkilökunnan kielellinen aktiivisuus päiväkodin arkirutiineissaja toimintahetkissä tukevat uuden kielen oppimista.Erityisissä S2-toimintatuokioissa, joissa voi olla mukana myössuomenkielisiä lapsia, autetaan lasta omaksumaan uusia käsitteitäja kielen rakenteita.Samaan aikaan tulisi tukea lapsen oman äidinkielen kehitystäyhteistyössä vanhempien kanssa ja mahdollisten kieliavustajientuella.Eri kielten ja kulttuurien arvostus päiväkodissa edistää lapsentasapainoista kehitystä.Tarjoa lapsellekielimalleja arjeneri tilanteissa.Järjestä erillisiäS2-toimintatuokioita.Opetelkaa joitakinilmauksia ja laulujalapsen äidinkielellä.10 11


Perusopetukseen valmistava opetusValmistavalla opetuksella tarkoitetaan maahanmuuttajaoppilaiden alkuvaiheenopetusta, joka kestää yleensä yhdestä kahteen vuotta. Valmistavaaopetusta voidaan antaa yksittäisellekin oppilaalle. Koulutuksenjärjestäjä saa valtionavustusta valmistavan opetuksen järjestämiseen.Valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma,jonka mukaan hän opiskelee. Oppilas saa valmistavasta opetuksestaosallistumistodistuksen, josta ilmenevät opiskellut oppiaineet sekä niidenlaajuudet.Valmistavan opetuksen tavoitteena on:• turvata oppilaan oman äidinkielen taidon säilyminen ja jatkuva kehittyminen• vahvistaa oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä• suomen kielen taidon oppiminen oppilaan kielellisen kehityksen mukaisestipitäen tavoitteena toimivaa kaksikielisyyttä• tukea oppimista ja edistää oppilaan valmiuksia siirtyä suomalaisenperuskoulun opetusryhmiin• tutustuttaa oppilaat suomalaiseen luontoon, kulttuuriin, elinolosuhteisiin,yhteiskuntaan ja koulutukseen sekä kehittää valmiuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen ja monikulttuurisuuteen.Oppilaat integroidaan jo alkuvaiheen aikana sopivissa oppiaineissa,erityisesti taito- ja taideaineissa, perusopetusryhmiin. Erikielisen oppilaanja perusopetusryhmän yhteistyötä voidaan lisätä oppilaan kielitaidonkarttuessa.Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy ikä- ja taitotasoaanvastaavaan perusopetusryhmään. Vastaanottavan luokan opettaja sekävalmistavan opetuksen opettaja tekevät yhteistyötä siirtymävaiheessa.Oppimisen tukeminen ja arviointiSiirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen tulee järjestäävähitellen oppilaan edellytysten mukaisesti. Oppimista tuetaan tarkoituksenmukaisinoppimateriaalein ja opetusjärjestelyin. Tuen tarve jamuodot määritellään oppilaan henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa.Oppimateriaaleina ja oppimisen tukena voidaan käyttää maahanmuuttajaopetukseensuunnattua materiaalia: sanastoja, selkokielisiä kir-12 13


joja, kuvia, pelejä ja verkkomateriaalia. Opetuksessa voidaan hyödyntäämyös erityisopetuksen oppikirjoja ja muita materiaaleja.Oppilaan tukena voi toimia omakielinen koulunkäyntiavustaja taiopetusta voidaan antaa oppilaan omalla äidinkielellä. Oppimista voidaantukea myös pienryhmä- ja samanaikaisopetuksella. Läksytunneillaja -kerhoissa oppilaat saavat apua kotitehtävien tekemiseen.Tukiopetusta voidaan antaa suomen kielellä tai oppilaan omalla äidinkielellä.Tukiopetusta eri aineissa voidaan antaa myös ennakkoon,ennen uuden asian opettamista isossa luokassa.Erityisesti myöhään maahan tulleiden nuorten perusopetus voi ollatarpeen järjestää monimuotoisia oppimisympäristöjä ja joustavia oppimismenetelmiähyödyntäen. Tällaista opiskelua kutsutaan joustavaksiperusopetukseksi, JOPO-toiminnaksi.Myös maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret voivat tarvita erityistätukea oppimisvaikeuksien vuoksi. Erityisopetuksen tarkoitus, sisältöja muoto tulee selvittää tarkoin myös huoltajalle. Osalle oppilaista riittäälaaja-alainen erityisopetus ja oppilashuollon tavanomaiset tukitoimet,joihin kaikki perusopetuksen oppilaat ovat oikeutettuja. Luokkamuotoisenerityisopetuksen tarpeen arviointiin tarvitaan usein enemmän aikaaja monipuolisempia arviointimenetelmiä kuin suomalaislapsilla.Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan taustaja vähitellen kehittyvä kielitaito. Arviointimenetelmien on oltava monipuolisia,joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja, jotta oppilasvoi osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta.Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointialukuun ottamatta.14 15


Henkilökohtainen oppimissuunnitelmaPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaanvoidaan maahanmuuttajaoppilaalle laatia henkilökohtainenoppimissuunnitelma, jonka avulla opetusta voidaaneriyttää. Tämä auttaa koulua ja opettajaa tukemaanoppilaan oppimista ja opinnoissa etenemistä.Oppimissuunnitelmassa tulee ilmetä oppilaan lähtökohdat,opetuksen tavoitteet ja miten tavoitteet on tarkoitussaavuttaa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan suomitoisena kielenä -oppiaineen opiskelu, muut oppiaineet janiiden laajuus, oman äidinkielen opiskelu sekä tuki erioppiaineiden opiskelussa. Oppimissuunnitelman avullahuoltaja saa tietoa oppilaan opinnoista ja voi tukea paremminlapsen koulunkäyntiä.VarhaiskasvatussuunnitelmaPäivähoidon/esiopetuksen alkaessa laaditaan lapsellevarhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä lapsen huoltajankanssa. Keskustelun pohjana voi käyttää Kokkolanvarhaiskasvatussuunnitelmassa olevaa liitettä. Suunnitelmaapäivitetään tarpeen mukaan ja se seuraa lasta siirryttäessäpäivähoitomuodosta toiseen tai esiopetuksestakouluun.16 17


Oppi- ja tukimateriaalitKommentoitu luettelo maahanmuuttajataustaisten opetuksen ja koulutuksenmateriaaleista, Opetushallitus. (verkkoversio: www.oph.fi )Aiheeseen perehtymiseenMonikulttuurinen ja -kielinen opetus, www.mopedkoulu.fi.Oma kieli kullan kallis, toim. Latomaa, Opetushallitus.(verkkoversio: www.edu.fi)Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen,Nissilä et al. Opetushallitus.Suomi kakkonen – opas opettajille, Mela ja Mikkonen.Suomalaisen kirjallisuuden seura.Suomea sanoin – monin tavoin, suomi toisena kielenä perusopetuksessa.Opetushallitus. (verkkoversio: www.edu.fi)Opetuksen suunnitteluunKokkolan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma sekä liitteet(Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus)Kokkolan monikulttuurisuussuunnitelma varhaiskasvatuksessaja perusopetuksessaKokkolan varhaiskasvatussuunnitelma, VASUMaahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa –opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön, toim. Ikonen.Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004Opetukseen ja oppimiseenAamu-kirjasarja suomi toisena kielenä opetukseen,Lappalainen. Opetushallitus.Helppolukuiset kirjasarjatKuvakirjatKuvatLapsuuden monta kieltä, DVD äidinkielen oppimisen tueksi.Väestöliitto.PelitSelkokieliset kirjat isoille ja pienille oppilaille, vinkkejä: www.papunet.fi.Sanotaan se suomeksi, suomen kielen kieliopillisia harjoitteita maahanmuuttajalastenvalmistaville ryhmille, Saksola. Early Learning Oy.Suomen kielioppia ulkomaalaisille, White. Finn Lectura.Tarkista tästä, suomen sanojen rektioita suomea vieraana kielenä opiskeleville,Jönssön-Korhola ja White. Finn Lectura.Verkkoharjoituksia, www.mopedkoulu.fi.Arvioinnin tueksiKettu-testi kielen diagnosointiin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.Language & Communication Care Oy.Kielitaidon kuvausasteikot ja lukuavaimet Perusopetuksen opetussuunnitelmienperusteiden liitteenä. (verkkoversio www.edu.fi)KIKE, Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä-opetukseen, toim. Nissilä. Opetushallitus.Lauran päivä, Suomi toisena kielenä – kartoitusaineisto esiopetukseen,Laitala. Opetushallitus.Suomi hallussa? Perusopetuksen päättöarvioinnin opas suomi toisenakielenä -opettajille. Opetushallitus.YhteystiedotKokkolan kaupungin sivistyskeskus, sivistysjohtaja (06) 8289258Kokkolan kaupungin sivistyskeskus, ruotsinkielinenkoulutoimenjohtaja (06) 8289254Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori 044 7809770Kokkolan varhaiskasvatustoiminnan koordinaattori (06) 8289499Oman äidinkielen opettajien yhteyshenkilö/varhaiskasvatuksen kieli ja -kulttuuriryhmät (06)8313695, (06)8221182Hollihaan koulu (1. - 6. luokat), valmistava opetus (06) 8313695Koivuhaan koulu (1. - 6. luokat), valmistava opetus (06) 8221084Kiviniityn koulu (7. - 9. luokat ), valmistava opetus (06) 828967818 19


MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN ESI- JA PERUSOPETUKSESSAKokkolan kaupunkiOpetushallitus2009Kirjapaino Antti Välikangas Oy, Kokkola

More magazines by this user
Similar magazines