13.07.2015 Views

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa (pdf)

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa (pdf)

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa (pdf)

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Eri</strong> <strong>kieli</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuriryhmien</strong><strong>kasvatus</strong> <strong>ja</strong> <strong>opetus</strong><strong>Kokkolassa</strong>


ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIENKASVATUS JA OPETUS KOKKOLASSAArvopoh<strong>ja</strong>Varhaiskasvatuksen sekä esi- <strong>ja</strong> perusopetuksen arvopoh<strong>ja</strong>na ovat ihmisoikeudet,tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden <strong>ja</strong> ympäristönelinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.Varhais<strong>kasvatus</strong> sekä esi- <strong>ja</strong> perus<strong>opetus</strong> edistävät yhteisöllisyyttä,vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien <strong>ja</strong> vapauksien kunnioittamista.Kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen avulla tuetaan lapsen/oppilaan monikulttuurisenidentiteetin rakentumista, osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa<strong>ja</strong> globaalistuvassa maailmassa sekä edistetään suvaitsevaisuutta<strong>ja</strong> kulttuurien välistä ymmärrystä.Varhais<strong>kasvatus</strong>suunnitelman sekä esi- <strong>ja</strong> perusopetuksen <strong>opetus</strong>suunnitelmienperusteissa määriteltyjen arvojen taustalla vaikuttavatperustuslain 6§ sekä yhdenvertaisuuslaki, jotka velvoittavat edistämääntasa-arvoa <strong>ja</strong> yhdenvertaisuutta sekä kieltävät etniseen tai kansalliseenalkuperään, kansalaisuuteen, kieleen <strong>ja</strong> uskontoon liittyvän syrjinnän.<strong>Eri</strong> <strong>kieli</strong>- <strong>ja</strong> kulttuuriryhmät<strong>Eri</strong> <strong>kieli</strong>- <strong>ja</strong> kulttuuriryhmiin kuuluu kansallisia vähemmistöjä sekä maahanmuuttajia.Suomen laissa mainittu<strong>ja</strong> vähemmistöjä ovat suomenruotsalaiset,saamelaiset, romanit sekä viittoma<strong>kieli</strong>set.Uusia vähemmistöjä muodostavat maahanmuutta<strong>ja</strong>t. Maahanmuutta<strong>ja</strong>voi olla työn takia maahan muuttanut, pakolainen, turvapaikanhaki<strong>ja</strong>,adoptoitu, paluumuutta<strong>ja</strong>, avio- tai avoliiton kautta maahan muuttanuttai muiden perhesuhteiden kautta tullut, työperäinen, opiskeli<strong>ja</strong> tai muuulkomaalainen.2 3


<strong>Eri</strong><strong>kieli</strong>sen lapsen/nuoren polku <strong>Kokkolassa</strong>Korkea asteyliopistoamk16 v.–Toinen astelukio(3-4 v.)ammatillinen koulutus (3v.)valmistava <strong>opetus</strong> (1v.)7–18 v.Perus<strong>opetus</strong> (9-10v.)• valmistava <strong>opetus</strong> (1-2v.)• HOPS• JOPO-toiminta• kymppiluokka6 v.Esi<strong>opetus</strong>0–5 v.Varhais<strong>kasvatus</strong>Vastaanotto• Vastaanoton <strong>ja</strong> kotoutumisen yleisenä periaatteena on monikulttuurisuus,kulttuurien välinen vuorovaikutus <strong>ja</strong> yhteistyö.• Monikulttuurisessa yhteiskunnassa eri ryhmät säilyttävät omat ominaispiirteensä<strong>ja</strong> hyväksyvät, että muut ryhmät tekevät samoin. Ryhmäteivät eristäydy toisistaan, vaan erilaisuus koetaan rikkaudeksi.<strong>Eri</strong>laisuus on hyväksyttävää kaikilla tasoilla. Monikulttuurisuus vaatiisopeutumista kaikilta ryhmiltä, sekä enemmistöltä että vähemmistöltä,jotta yhteistyö onnistuu.• Kasvatta<strong>ja</strong>n/oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n/opetta<strong>ja</strong>n on hyvä olla tietoinen kulttuurin vaikutuksestaniin omaan kuin oppilaidenkin käyttäytymiseen <strong>ja</strong> persoonallisuuteen.• Kasvatta<strong>ja</strong>n/oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n/opetta<strong>ja</strong>n ei tarvitse olla eri kulttuurien asiantunti<strong>ja</strong>,vaan avoin dialogi lisää molemminpuolista ymmärrystä <strong>ja</strong>mahdollistaa yhteistyön.• Alkuvaiheessa on tärkeätä keskustella tulkin välityksellä vanhempien<strong>ja</strong> lasten/oppilaiden kanssa.4 5


Keskustelussa huomioitavia asioita:Lapsen taustan kartoittaminenlapsen tiedot (nimi/nimet, osoite, sotu)perhekäsitys (huolta<strong>ja</strong>t, sisarukset)lapsen syntymämaa <strong>ja</strong> muuttohistoriaoma äidin<strong>kieli</strong>/kielet, kotona puhuttavatkielet <strong>ja</strong> vieraat kieletuskontoon, katsomukseen <strong>ja</strong> ruokailuunliittyvät asiathoito-/koulunkäyntihistoria; <strong>kasvatus</strong>- <strong>ja</strong>koulukulttuuritmuut kulttuuriset asiat; juhlapäivät ym.lapsen vahvuudetvanhempien luku- <strong>ja</strong> kirjoitustaitoYhteistyö kodin kanssa• Luo luottamukselliset suhteet lapseen <strong>ja</strong> hänen perheeseensä.Päiväkoti- <strong>ja</strong> kouluyhteisöllä on tärkeä rooli lapsen <strong>ja</strong> hänenperheensä kotoutumisessa: yhteiset sopimukset <strong>ja</strong> niihin sitoutuminensekä yhteiset tavoitteet <strong>ja</strong> toiminnat tukevat oppimista.• Tiedonkulku kotiin on hyvä hoitaa suullisesti kir<strong>ja</strong>llisten tiedotteidenohella.Huoltajien suomenkielen taito ei aina riitä tiedotteiden ymmärtämiseentai vanhemmat voivat olla luku- <strong>ja</strong> kirjoitustaidottomia.• Käytä tulkkauspalveluita molemminpuolisen ymmärryksenvarmistamiseksi vanhempien tapaamisissa.Varaa tulkkiajoissa! Äläkäytä lastatulkkina!Päivähoitojärjestelmämaksut/maksuttomuus, ruokailu, päiväohjelma,oppimisnäkemys, pukeutuminen,oman äidinkielen tärkeys, uskontoon liittyvätasiat, suomi toisena kielenä -<strong>opetus</strong>,esi<strong>opetus</strong>, tulkkausKoulujärjestelmävalmistava <strong>opetus</strong>, perus<strong>opetus</strong>, oppiaineet,erityis<strong>opetus</strong>, oma äidin<strong>kieli</strong>/informaatiooman äidinkielen tärkeydestä,suomi toisena kielenä -<strong>opetus</strong>, välitunnit,kotitehtävät, uskontoon liittyvät asiat, ruokailu,lukujärjestyksen lukeminen, oppilasarviointi,koulukyyditys, reissuvihkot <strong>ja</strong>muu yhteydenpito vanhempiin, tulkkauspalvelut,vanhempainillat <strong>ja</strong> vanhempainvartit,oppilashuolto, vanhempainyhdistystoiminta,oppilaskuntaOma äidin<strong>kieli</strong>Oma <strong>kieli</strong> on tunteiden, identiteetin <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>ttelun <strong>kieli</strong>. Äidinkielensäilyminen vieraassa <strong>kieli</strong>ympäristössä vaatii aktiivista työtä <strong>ja</strong>vaalimista.Oman äidinkielen kautta lapsi sitoutuu perheeseensä, sukuunsa<strong>ja</strong> juuriinsa. Omalla äidinkielellä on tärkeä sosiaalinen <strong>ja</strong>kasvatuksellinen tehtävä. On tärkeää, että vanhemmat <strong>ja</strong> lapsetvoivat kommunikoida keskenään. Ilman aktiivisia toimenpiteitääidinkielellä on taipumus surkastua vieraassa <strong>kieli</strong>ympäristössä<strong>ja</strong> <strong>kieli</strong>yhteys vanhempiin voi katketa. Oman äidinkielen kauttaon myös helpompi ymmärtää uutta kulttuuria.Hyvä äidinkielen taito auttaa lasta oppimaan paremmin suomea<strong>ja</strong> muita vieraita <strong>kieli</strong>ä sekä luo paremmat edellytykset kaikkienaineiden opiskeluun. Se edistää myös kotoutumista.Myös varhaiskasvatuksen tavoitteena on päivähoidon tarjoamantuen sekä vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kauttaluoda poh<strong>ja</strong>a lasten toiminnalliselle kaksi<strong>kieli</strong>syydelle.Anna vanhemmilletietoa oman äidinkielen<strong>ja</strong> kulttuurinmerkityksestä.Kannusta vanhempiakäyttämään äidinkieltäänlastensakanssa.Arvosta lapsenäidinkieltä <strong>ja</strong>kannusta häntäkäyttämään sitä.Tarjoa lapsellemahdollisuuksienmukaan oma<strong>kieli</strong>stätukea jo päivähoidossa.6 7


Ota yhteys kaupunginmaahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksenkoordinaattoriin <strong>ja</strong>selvitä oppilaanmahdollisuus osallistuaoman äidinkielenopetukseen.Uskonnot <strong>ja</strong> elämänkatsomuksetovattärkeä osa kulttuuri-identiteettiä.Arvosta oppilaanperheen katsomusta.Oman äidinkielen <strong>opetus</strong> vahvistaa oppilaan <strong>kieli</strong>- <strong>ja</strong> kulttuuri-identiteettiä.Opetusta voidaan järjestää esi- <strong>ja</strong> perusopetuksessavaltion tuella 2,5 h/vk. Opetusryhmä voi muodostuaeri-ikäisistä esi- <strong>ja</strong> perus<strong>opetus</strong>oppilaista (min. 4 oppilasta/ryhmä).Oma uskontoVarhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa lasten vanhempienkanssa sovitaan uskonnollis-katsomuksellisista sisällöistä.Koulussa oman uskonnon <strong>opetus</strong>ta voidaan järjestää, jos oppilaitaon vähintään kolme.Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalleopetetaan elämänkatsomustietoa, jos opetukseen oikeutettu<strong>ja</strong>oppilaita on vähintään kolme.Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huolta<strong>ja</strong>npyynnöstä osallistua myös perusopetuksen järjestäjänjärjestämään uskonnon opetukseen, mikäli se kasvatuksen <strong>ja</strong>kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollistakatsomustaan.Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan kaikille uskontosidonnaisilleryhmille tarkoitettu<strong>ja</strong> <strong>opetus</strong>suunnitelmienperusteita.Perheen kanssa keskustellaan tarpeen tullen uskontoon liittyvistäkäytänteistä, jotka voivat vaikuttaa koulunkäyntiin.Suomi toisena kielenä (S2)Suomi toisena kielenä -oppiaine (S2) on osa äidin<strong>kieli</strong> <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisuus-oppimäärää. S2-<strong>opetus</strong>ta annetaan oppilaalle, jonkaäidin<strong>kieli</strong> ei ole suomi tai jonka suomen <strong>kieli</strong> ei ole äidinkielentasoinen kaikilla <strong>kieli</strong>taidon osa-alueilla.Kielenoppimisessa on kysymys <strong>kieli</strong>taidosta <strong>ja</strong> <strong>kieli</strong>tiedosta.Kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa kielenpuhujien kanssasekä vapaa-a<strong>ja</strong>lla että koulussa. Kielen kehittyminen opiskelun <strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>ttelun kieleksi kestää useita vuosia (5-7 vuotta). Pintasujuvuusei aina tarkoita kielen muiden osa-alueiden hyvää hallintaa.Kielitaitoon kuuluu kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetunymmärtäminen sekä kirjoittaminen. Kielitietoa taas tarvitaanhyvään kir<strong>ja</strong>lliseen ilmaisuun, jota opinnoissa menestyminen8 9


edellyttää. Kielitiedon asioita käsitellään oppilaan kehittyvän <strong>kieli</strong>taidonmukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa perusopetuksenloppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomenkielen taidon kaikilla <strong>kieli</strong>taidon osa-alueilla.Oppilaan suomen kielen taidon arviointi perustuu kielen opetuksen<strong>ja</strong> oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseensovellukseen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaantuu arviointiin opintojen aikanasekä päättöarviointiin. Oppilaan arvioinnissa opintojen aikanaarvioidaan osaamisen tason lisäksi edistymistä sekä opiskelu- <strong>ja</strong>kulttuuritaito<strong>ja</strong>.Selvitä opetuksentavoitteet <strong>ja</strong> arvioinninperusteetoppilaalle <strong>ja</strong> oppilaanhuolta<strong>ja</strong>lle.Suomi toisena kielenä -arvioinnin tekevät suomi toisena kielenä-opetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> luokanopetta<strong>ja</strong>/yleisopetuksen suomi äidinkielenä-opetta<strong>ja</strong> sekä tarvittaessa muut oppilasta opettavat opetta<strong>ja</strong>tyhteistyössä.Suomi toisena kielenä -<strong>opetus</strong>ta tarvitseva oppilas on aina arvioitavasuomi toisena kielenä -oppimäärän arviointiperusteidenmukaan, vaikka hänelle ei olisikaan tätä <strong>opetus</strong>ta järjestetty.Arvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan <strong>kieli</strong>taitoprofiilivoi olla hyvinkin epätasainen. Päättöarvioinnin on oltavavaltakunnallisesti vertailukelpoista.Suomi toisena kielenävarhaiskasvatuksessa <strong>ja</strong> esiopetuksessaS2-kielen oppiminen <strong>ja</strong> omaksuminen varhaiskasvatuksessa perustuutoiminnalliseen <strong>ja</strong> kielelliseen vuorovaikutukseen. Henkilökunnantietoinen kielen mallintaminen <strong>ja</strong> lapsiryhmän <strong>kieli</strong>mallitedesauttavat suomen kielen omaksumista <strong>ja</strong> oppimista.Henkilökunnan kielellinen aktiivisuus päiväkodin arkirutiineissa<strong>ja</strong> toimintahetkissä tukevat uuden kielen oppimista.<strong>Eri</strong>tyisissä S2-toimintatuokioissa, joissa voi olla mukana myössuomen<strong>kieli</strong>siä lapsia, autetaan lasta omaksumaan uusia käsitteitä<strong>ja</strong> kielen rakenteita.Samaan aikaan tulisi tukea lapsen oman äidinkielen kehitystäyhteistyössä vanhempien kanssa <strong>ja</strong> mahdollisten <strong>kieli</strong>avustajientuella.<strong>Eri</strong> kielten <strong>ja</strong> kulttuurien arvostus päiväkodissa edistää lapsentasapainoista kehitystä.Tarjoa lapselle<strong>kieli</strong>malle<strong>ja</strong> arjeneri tilanteissa.Järjestä erillisiäS2-toimintatuokioita.Opetelkaa joitakinilmauksia <strong>ja</strong> laulu<strong>ja</strong>lapsen äidinkielellä.10 11


Perusopetukseen valmistava <strong>opetus</strong>Valmistavalla opetuksella tarkoitetaan maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiden alkuvaiheen<strong>opetus</strong>ta, joka kestää yleensä yhdestä kahteen vuotta. Valmistavaa<strong>opetus</strong>ta voidaan antaa yksittäisellekin oppilaalle. Koulutuksenjärjestäjä saa valtionavustusta valmistavan opetuksen järjestämiseen.Valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma,jonka mukaan hän opiskelee. Oppilas saa valmistavasta opetuksestaosallistumistodistuksen, josta ilmenevät opiskellut oppiaineet sekä niidenlaajuudet.Valmistavan opetuksen tavoitteena on:• turvata oppilaan oman äidinkielen taidon säilyminen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuva kehittyminen• vahvistaa oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä• suomen kielen taidon oppiminen oppilaan kielellisen kehityksen mukaisestipitäen tavoitteena toimivaa kaksi<strong>kieli</strong>syyttä• tukea oppimista <strong>ja</strong> edistää oppilaan valmiuksia siirtyä suomalaisenperuskoulun <strong>opetus</strong>ryhmiin• tutustuttaa oppilaat suomalaiseen luontoon, kulttuuriin, elinolosuhteisiin,yhteiskuntaan <strong>ja</strong> koulutukseen sekä kehittää valmiuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen <strong>ja</strong> monikulttuurisuuteen.Oppilaat integroidaan jo alkuvaiheen aikana sopivissa oppiaineissa,erityisesti taito- <strong>ja</strong> taideaineissa, perus<strong>opetus</strong>ryhmiin. <strong>Eri</strong><strong>kieli</strong>sen oppilaan<strong>ja</strong> perus<strong>opetus</strong>ryhmän yhteistyötä voidaan lisätä oppilaan <strong>kieli</strong>taidonkarttuessa.Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy ikä- <strong>ja</strong> taitotasoaanvastaavaan perus<strong>opetus</strong>ryhmään. Vastaanottavan luokan opetta<strong>ja</strong> sekävalmistavan opetuksen opetta<strong>ja</strong> tekevät yhteistyötä siirtymävaiheessa.Oppimisen tukeminen <strong>ja</strong> arviointiSiirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen tulee järjestäävähitellen oppilaan edellytysten mukaisesti. Oppimista tuetaan tarkoituksenmukaisinoppimateriaalein <strong>ja</strong> <strong>opetus</strong>järjestelyin. Tuen tarve <strong>ja</strong>muodot määritellään oppilaan henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa.Oppimateriaaleina <strong>ja</strong> oppimisen tukena voidaan käyttää maahanmuutta<strong>ja</strong>opetukseensuunnattua materiaalia: sanasto<strong>ja</strong>, selko<strong>kieli</strong>siä kir-12 13


jo<strong>ja</strong>, kuvia, pelejä <strong>ja</strong> verkkomateriaalia. Opetuksessa voidaan hyödyntäämyös erityisopetuksen oppikirjo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muita materiaale<strong>ja</strong>.Oppilaan tukena voi toimia oma<strong>kieli</strong>nen koulunkäyntiavusta<strong>ja</strong> tai<strong>opetus</strong>ta voidaan antaa oppilaan omalla äidinkielellä. Oppimista voidaantukea myös pienryhmä- <strong>ja</strong> samanaikaisopetuksella. Läksytunneilla<strong>ja</strong> -kerhoissa oppilaat saavat apua kotitehtävien tekemiseen.Tuki<strong>opetus</strong>ta voidaan antaa suomen kielellä tai oppilaan omalla äidinkielellä.Tuki<strong>opetus</strong>ta eri aineissa voidaan antaa myös ennakkoon,ennen uuden asian opettamista isossa luokassa.<strong>Eri</strong>tyisesti myöhään maahan tulleiden nuorten perus<strong>opetus</strong> voi ollatarpeen järjestää monimuotoisia oppimisympäristöjä <strong>ja</strong> joustavia oppimismenetelmiähyödyntäen. Tällaista opiskelua kutsutaan joustavaksiperusopetukseksi, JOPO-toiminnaksi.Myös maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaiset lapset <strong>ja</strong> nuoret voivat tarvita erityistätukea oppimisvaikeuksien vuoksi. <strong>Eri</strong>tyisopetuksen tarkoitus, sisältö<strong>ja</strong> muoto tulee selvittää tarkoin myös huolta<strong>ja</strong>lle. Osalle oppilaista riittäälaa<strong>ja</strong>-alainen erityis<strong>opetus</strong> <strong>ja</strong> oppilashuollon tavanomaiset tukitoimet,joihin kaikki perusopetuksen oppilaat ovat oikeutettu<strong>ja</strong>. Luokkamuotoisenerityisopetuksen tarpeen arviointiin tarvitaan usein enemmän aikaa<strong>ja</strong> monipuolisempia arviointimenetelmiä kuin suomalaislapsilla.Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta<strong>ja</strong> vähitellen kehittyvä <strong>kieli</strong>taito. Arviointimenetelmien on oltava monipuolisia,joustavia <strong>ja</strong> oppilaan tilanteeseen sovitettu<strong>ja</strong>, jotta oppilasvoi osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta.Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen a<strong>ja</strong>n päättöarviointialukuun ottamatta.14 15


Henkilökohtainen oppimissuunnitelmaPerusopetuksen <strong>opetus</strong>suunnitelman perusteiden mukaanvoidaan maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaalle laatia henkilökohtainenoppimissuunnitelma, jonka avulla <strong>opetus</strong>ta voidaaneriyttää. Tämä auttaa koulua <strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong>a tukemaanoppilaan oppimista <strong>ja</strong> opinnoissa etenemistä.Oppimissuunnitelmassa tulee ilmetä oppilaan lähtökohdat,opetuksen tavoitteet <strong>ja</strong> miten tavoitteet on tarkoitussaavuttaa. Oppimissuunnitelmaan kir<strong>ja</strong>taan suomitoisena kielenä -oppiaineen opiskelu, muut oppiaineet <strong>ja</strong>niiden laajuus, oman äidinkielen opiskelu sekä tuki erioppiaineiden opiskelussa. Oppimissuunnitelman avullahuolta<strong>ja</strong> saa tietoa oppilaan opinnoista <strong>ja</strong> voi tukea paremminlapsen koulunkäyntiä.Varhais<strong>kasvatus</strong>suunnitelmaPäivähoidon/esiopetuksen alkaessa laaditaan lapsellevarhais<strong>kasvatus</strong>suunnitelma yhteistyössä lapsen huolta<strong>ja</strong>nkanssa. Keskustelun poh<strong>ja</strong>na voi käyttää Kokkolanvarhais<strong>kasvatus</strong>suunnitelmassa olevaa liitettä. Suunnitelmaapäivitetään tarpeen mukaan <strong>ja</strong> se seuraa lasta siirryttäessäpäivähoitomuodosta toiseen tai esiopetuksestakouluun.16 17


Oppi- <strong>ja</strong> tukimateriaalitKommentoitu luettelo maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten opetuksen <strong>ja</strong> koulutuksenmateriaaleista, Opetushallitus. (verkkoversio: www.oph.fi )Aiheeseen perehtymiseenMonikulttuurinen <strong>ja</strong> -<strong>kieli</strong>nen <strong>opetus</strong>, www.mopedkoulu.fi.Oma <strong>kieli</strong> kullan kallis, toim. Latomaa, Opetushallitus.(verkkoversio: www.edu.fi)Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen,Nissilä et al. Opetushallitus.Suomi kakkonen – opas opettajille, Mela <strong>ja</strong> Mikkonen.Suomalaisen kir<strong>ja</strong>llisuuden seura.Suomea sanoin – monin tavoin, suomi toisena kielenä perusopetuksessa.Opetushallitus. (verkkoversio: www.edu.fi)Opetuksen suunnitteluunKokkolan kaupungin perusopetuksen <strong>opetus</strong>suunnitelma sekä liitteet(<strong>Eri</strong> <strong>kieli</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuriryhmien</strong> <strong>opetus</strong>)Kokkolan monikulttuurisuussuunnitelma varhaiskasvatuksessa<strong>ja</strong> perusopetuksessaKokkolan varhais<strong>kasvatus</strong>suunnitelma, VASUMaahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiden <strong>opetus</strong> perusopetuksessa –<strong>opetus</strong>suunnitelmatyöstä käytäntöön, toim. Ikonen.Perusopetuksen <strong>opetus</strong>suunnitelman perusteet 2004Opetukseen <strong>ja</strong> oppimiseenAamu-kir<strong>ja</strong>sar<strong>ja</strong> suomi toisena kielenä opetukseen,Lappalainen. Opetushallitus.Helppolukuiset kir<strong>ja</strong>sar<strong>ja</strong>tKuvakir<strong>ja</strong>tKuvatLapsuuden monta kieltä, DVD äidinkielen oppimisen tueksi.Väestöliitto.PelitSelko<strong>kieli</strong>set kir<strong>ja</strong>t isoille <strong>ja</strong> pienille oppilaille, vinkkejä: www.papunet.fi.Sanotaan se suomeksi, suomen kielen <strong>kieli</strong>opillisia harjoitteita maahanmuutta<strong>ja</strong>lastenvalmistaville ryhmille, Saksola. Early Learning Oy.Suomen <strong>kieli</strong>oppia ulkomaalaisille, White. Finn Lectura.Tarkista tästä, suomen sanojen rektioita suomea vieraana kielenä opiskeleville,Jönssön-Korhola <strong>ja</strong> White. Finn Lectura.Verkkoharjoituksia, www.mopedkoulu.fi.Arvioinnin tueksiKettu-testi kielen diagnosointiin varhaiskasvatuksessa <strong>ja</strong> esiopetuksessa.Language & Communication Care Oy.Kielitaidon kuvausasteikot <strong>ja</strong> lukuavaimet Perusopetuksen <strong>opetus</strong>suunnitelmienperusteiden liitteenä. (verkkoversio www.edu.fi)KIKE, Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsar<strong>ja</strong> suomi toisena kielenä-opetukseen, toim. Nissilä. Opetushallitus.Lauran päivä, Suomi toisena kielenä – kartoitusaineisto esiopetukseen,Laitala. Opetushallitus.Suomi hallussa? Perusopetuksen päättöarvioinnin opas suomi toisenakielenä -opettajille. Opetushallitus.YhteystiedotKokkolan kaupungin sivistyskeskus, sivistysjohta<strong>ja</strong> (06) 8289258Kokkolan kaupungin sivistyskeskus, ruotsin<strong>kieli</strong>nenkoulutoimenjohta<strong>ja</strong> (06) 8289254Maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksen koordinaattori 044 7809770Kokkolan varhais<strong>kasvatus</strong>toiminnan koordinaattori (06) 8289499Oman äidinkielen opettajien yhteyshenkilö/varhaiskasvatuksen <strong>kieli</strong> <strong>ja</strong> -kulttuuriryhmät (06)8313695, (06)8221182Hollihaan koulu (1. - 6. luokat), valmistava <strong>opetus</strong> (06) 8313695Koivuhaan koulu (1. - 6. luokat), valmistava <strong>opetus</strong> (06) 8221084Kiviniityn koulu (7. - 9. luokat ), valmistava <strong>opetus</strong> (06) 828967818 19


MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN ESI- JA PERUSOPETUKSESSAKokkolan kaupunkiOpetushallitus2009Kir<strong>ja</strong>paino Antti Välikangas Oy, Kokkola

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!