Akti 3/2010 - Arkistolaitos

akti 3/2010 akti 3/201012 13KadonneidenäänitteidenjäljilläEräs esitetyimpiä kotimaisia yksinlauluja on OskarMerikannon J. H. Erkon sanoihin säveltämäMerellä. Kun runosta rakennetaan kunnon aasinsilta,voidaan kysyä, mitä kätkeekään syvällä sielussaanlaulu- ja arkistomies Tero Halvorsen.Olet tuplamaisteri. Miten tulit arkistoalalle?Olen kasvatustieteen maisteri ja valtiotieteen kandidaatti. Gradunitein Kotkan ja Kymin alueen tehtaankoulujen historiasta. Arkistoissapenkominen kävi luontevasti.Koloratuuri sopraano Lea PilttiHistoriallisten aiheiden tutkiminen, keräily ja tiedonjano ovat olleetverissä pienestä asti. Se taitaa olla minun osakseni laitettu.Keräilyvietin sain onneksi tainnutettua jo varhain tai oikeastaan sevaihtui tiedonkeruuksi.Kolmentoista vanhana liityin jäseneksi Suomen äänitearkisto -yhdistykseen,jonka sihteerinä ja taloudenhoitajana olen ollut kymmenkuntavuotta. Samoihin aikoihin aloittelin kirjeenvaihtoa Georgede Godzinskyn, Teijo Joutselan ja Rauno Lehtisen kanssa.Kauko Käyhkö -diskografian julkaisin 20-vuotiaana. Sen jälkeenolen tehnyt paljon taiteilijahaastatteluja ja joitakin radio-ohjelmia.Mitä olet tehnyt urallasi ja millainen on toimenkuvasiKansallisessa audiovisuaalisessaarkistossa?Kansallisarkistossa järjestin harjoittelijana Matti Koskenniemenarkiston ja tein arkistolaitoksen äänitekartoitusta. Kesätöissä Kotkankaupungin keskusarkistossa sain opastusta ja kokemustakäytännön arkistotyöstä. YLE:n radioarkistossa ja levystössä olenollut määräaikaisissa projekteissa vuodesta 2000, jolloin tulin Helsinkiinopiskelemaan.KAVA:ssa aloitin 2007 syksyllä suunnittelijan sijaisuudella ja siirryinarkistonhoitajaksi, kun radio- ja tv-arkisto (RTVA) perustettiin.Vastuullani ovat KAVA:n radio- ja tv-aineistot. Vanhaa aineistoameillä on mm. MTV:n vanha filmiarkisto sekä Moon TV:n ja RadioCityn arkistot. Uutta aineistoa on vuodesta 2008: dokumentteja,draamaa, opetusohjelmia jne.Otan vastaan talletukset, teen niihin liittyvät sopimukset, vastaanarkistoinnin suunnittelusta ja asiakaspalvelusta, kartoitan kenttää,kerrytän kokoelmia ja valvon lakisääteisten aineistojen saapumis-ta. Tässä alkuvaiheessa on kyllä joutunut olemaan mukana milteikaikessa mitä RTVA:ssa on luotu ja kehitetty.Miten aloit tuottaa äänitejulkaisuja ja mitäkaikkea olet tehnyt?Kun pienenä poikana Kotkan kirjastosta löysin Matti Lehtisen,Kim Borgin ja Veikko Tyrväisen levyjä, ne toivat aivan uusia maailmojanuorelle laulunharrastajalle. Levykaupoissa ei edes tiedettyvanhoista nimistä. Yleisradiosta kuulin joskus sattumalta upeitalaulajia ja nauhoitteita, mutta niitä ei ollut mahdollista hankkia mistään,ei edes rahalla. Jotain oli pakko tehdä!Levyn tuotantoprosessi oli opeteltava kantapään kautta. Auttajiakinonneksi oli: Pekka Gronow on ollut kaikki nämä vuodet suurestikunnioittamani oppi-isä, Timo Wuori auttoi vanhojen nauhojenrestauroinneissa ja jazz-hanuristi Mika Huusarilta sain moniatärkeitä käytännön vinkkejä tuottamiseen.Ensimmäisen levyni tuotin syksyllä 2003 basso Hannu Heikkilästä,jonka kanssa olin ystävystynyt. Levyn vihkonen oli menossaseuraavana päivänä taittoon, kun suruviesti hänen äkillisestäpoismenostaan tuli. Sen sijaan Usko Viitanen ehti onneksi kokealevynsä saaman huikean arvostelumenestyksen vielä sairasvuoteellaan.Aarne Vainion kanssa juhlittiin levyn valmistumista Kotkassa.Tähän mennessä on tullut ulos kymmenkunta levyä suomalaisistahistoriallisista laulajista ja Rigoletto-DVD.Olen pyrkinyt täyttämään aukkoja laulukulttuurimme dokumentaatiossa.Työn alla on paraikaa useita nimiä, mm. Lea Piltti, IrmaUrrila, Lauri Lahtinen ja Anita Välkki. Tällaiset selebriteetit kuuluvatkaiken kansan saataville!Levyjen tuottaminen on hyvin vastuullista hommaa, nehän ovatpienoismonumentteja taiteilijoista. Levyjeni vihkosissa on ainatuhti tietopaketti kuvien kera.Sait Suomen Kulttuurirahaston apurahan suomalaistenoopperalaulajien kotikokoelmistalöytyvien äänitteiden kartoittamiseen ja pelastamiseen.Minne löytösi lahjoitat?Käynnistelen projektia, jossa kerätään Suomen äänitearkistoonkaikki keskeinen aineisto, jota suomalaisten oopperalaulajilta taiheidän omaisiltaan löytyy. Aloitan ennen 1980-lukua tehdyistääänitteistä. Tuolloin laulajat eivät, poikkeuksia lukuun ottamatta,päässeet levyttämään. Heidän taiteestaan on olemassa vain konserttitaltioita,radio- ja tv-nauhoja tai omakustannelevyjä.on Teron uusin ”löytö”.Monipuolinen arkistomies onpäätynyt urallaan Kansalliseenaudiovisuaaliseen arkistoon - niinkuin luonnolliselta tuntuukin.Yleisradiossa on tältä ajalta säilynyt hyvin vähän musiikkia. Nauhojakierrätettiin – vanhat esitykset pyyhkiytyivät uuden alle. Olentutkinut systemaattisesti jopa nauhojen häntiä, olisiko sinne jäänytvanhan ohjelman loppuosa, jos päälle äänitetty ohjelma on ollutvanhaa lyhyempi! Tämä on jo hullun hommaa, mutta jos sittenkinlöytyisi jokin helmi? Toistaiseksi ei ole tärpännyt.Tämä työ vie vapaa-ajan ja koettelee lompakkoakin, mutta on sydämenasia – Minun Tehtäväni. Laulajat katoavat, samoin tieto jatallenteet. Olen liikkeellä viime hetkellä.Tahdon tässäkin yhteydessä peräänkuuluttaa kotikokoelmistamahdollisesti löytyviä nauhoja. Olisiko varastojen ja autotallienpahvilaatikoiden kätköissä kelanauhoilla takavuosien laulajiemmeesityksiä? Muukin kuin laulu kelpaa. Jos nauhalta löytyy vaikkapaHeimo Haiton viulusooloja tai Maire Halavan pianonsoittoa, neotetaan kyllä arkistoon talteen! (tero.halvorsen@kava.fi)haastattelu: Taina Tammenmaa, tutkija, Kansallisarkistokuvat: Matti Tiisanoja ja Lea Piltin arkisto, KansallisarkistoTero Halvorsenin tuottamia ja toimittamia levyjä jakeleeFuga Oy (www.fuga.fi).