Selvitys Seinäjoen maakunnallisesta logistiikka-alueesta
Selvitys Seinäjoen maakunnallisesta logistiikka-alueesta
Selvitys Seinäjoen maakunnallisesta logistiikka-alueesta
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
SEINÄJOEN MAAKUNNALLINENLOGISTIIKKA-ALUE12.3.2012
SEEK, Etelä-Pohjanmaan liitto27.2.2012 1SISÄLLYSLUETTELO1. LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................22. LOGISTIIKKA-ALUEEN SIJOITTUMINEN JA TOIMIJAT.........................................33. LOGISTIIKKA-ALUEEN TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS ................................63.1. Logistiikka-alueen toimijat 64. RAUTATIETERMINAALI ...................................................................................................74.1. Rautatieterminaalialueelle sijoittuvia toimintoja 84.2. Rautatieterminaalin käsittelykalusto 95. TIETOJÄRJESTELMÄT ....................................................................................................106. SYYT SEINÄJOELLE SIJOITTUMISEEN .....................................................................106.1. Olemassa olevat ja sijoittuvat yritykset 106.2. Asiakkaan kannalta 106.3. Logistiikka-alueen hyödyt maakunnalle 117. LOGISTIIKKA-ALUEEN TAVARAVIRRAT JA TYÖNTEKIJÄTARPEET .............118. TOIMINTAKONSEPTI .......................................................................................................128.1. Case Nordic Logistic Center - NLC Umeå 128.2. Logistiikka-alue Berliinissä (Fright Village Berlin South Grossbeeren) 139. SEINÄJOKI TOIMINTAKONSEPTI ................................................................................159.1. Hallinnollisesti 2 erillistä osa-aluetta 159.2. Yritysalue 159.3. Rautatieterminaali 16
21. LÄHTÖKOHDATEtelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen seudun elinkeinokeskus ovat teettäneetselvityksen <strong>maakunnallisesta</strong> <strong>logistiikka</strong>-<strong>alueesta</strong>. Aiempien selvitystenperusteella <strong>logistiikka</strong>-alue sijoittuu nykyisen <strong>logistiikka</strong>alueenyhteyteen Roveksen alueelle. <strong>Selvitys</strong>työn tarkoituksena on ollutkonkretisoida hankkeen sijoittumista, miten se sijoittuu maastoon jaminkälaisia toimintoja siellä tulee olemaan. Merkittävänä lisänä nykyisiintoimintoihin on yhdistettyjen kuljetusten terminaali juna- ja kuorma-autokalustolle.Työn suorittajan on toiminut EP-Logistics Oy.Suunnittelussa haetaan avointa <strong>logistiikka</strong>-aluetta, jossa kaikilla toimijoillaon mahdollisuus käyttää alueen palveluja. Alueella tulee toimimaanpääosin <strong>logistiikka</strong>- ja teollisuusyrityksiä sekä niihin liittyviä alihankinta-ja palveluyrityksiä.Logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 11,5 % suomalaisten yritystenliikevaihdosta ja sen osuus tulee kasvamaan jatkossa. Seinäjoenseudun kannalta on ensiarvoisen tärkeää tarjota yrityksille mahdollisimmankilpailukykyiset <strong>logistiikka</strong>palvelut ja <strong>logistiikka</strong>yrityksillehyvät toimintaedellytykset.Kuva 1 Seinäjoen maakunnallisen <strong>logistiikka</strong>-alueen alustava layout.Lähde EP-Logistics Oy
32. LOGISTIIKKA-ALUEEN SIJOITTUMINEN JA TOIMIJATSeinäjoen maakunnallisen <strong>logistiikka</strong>-alueen sijaintia on määriteltyuseissa erilaisissa selvityksissä. Uuden Logistiikka-alueen tarvetta ja sijaintiaon arvioitu Itä-Länsisuunnassa mm. Necl-hankkeessa, Trondheim– Pietari –kuljetuskäytävälläKuva 2sekä Bothnian Corridor hankkeessa Pohjois-Etelä suuntaisten kuljetustentarpeiden lähtökohdista.Kuva 3
4Seinäjoen maakunnallista Logistiikkakeskusta on tutkittu myös tuoreessaLiikenneviraston selvityksessä Etelä-Pohjanmaan pääteiden <strong>logistiikka</strong>-ja maankäyttöselvitys (Julkaisu B:42, 2011).Raportissa todetaan mm., että Etelä-Pohjanmaalla ei ole nykyisin suurempaa,eri toimijoille vapaasti käytettävissä olevaa <strong>logistiikka</strong>keskittymää,kuten tilanneanalyysi osoitti. Maakunnassa on kuitenkin selvätavoite ja tarve merkittävän <strong>logistiikka</strong>keskuksen toteuttamiseksi alueelle.(Maakuntasuunnitelma 2030); Maakuntaohjelma 2011-2014).Kuva 4 Seinäjoen maakunnallisen <strong>logistiikka</strong>-alueen sijoittuminen TEN-T liikenneverkolla.Lähde: LiVi 2011, Suomen esitys uudeksi TEN-T verkoksi 2011.Suunnittelun kohteena oleva Seinäjoen maakunnallinen <strong>logistiikka</strong>-aluesijoittuu nykyisen Roves –nimellä tunnetun teollisuusalueen itäpuolelle,jossa jo nykyisin toimii runsaasti <strong>logistiikka</strong>-alueen yrityksiä. Seinäjoenyrityshaulla saa kuljetusliike hakusanalla yli 80 kuljetusyritystä,varastointi-hakusanalla yli 11 yritystä ja terminaali –haulla 7 yritystä.Nykyisten toimijoiden tilat ja tontit ovat tulleet täyteen eri-puolellaSeinäjokea sijaitsevissa <strong>logistiikka</strong>keskuksissa, eikä suurimmalla osallaole lainkaan laajennusvaraa vaikka tarvetta tilojen laajennuksille onolemassa. Yritysten tilatarpeesta, <strong>logistiikka</strong>toimintojen keskitystarpeestasekä valtakunnallisissa <strong>logistiikka</strong>terminaali -selvityksissä todetuistasyistä johtuen Seinäjoen <strong>logistiikka</strong>keskittymälle on merkittävätarve.Roveksen kohdalla alueen liikenteellisestä sijainnista todetaan julkaisussaB:42 edelleen, että Roveksen alueen liikenteellinen sijainti uudenohitustien liittymän välittömässä tuntumassa Haapamäen radan vierelläon kuljetusten kannalta erinomainen (lähtöoletuksena että alueen toteutusajankohtaanmennessä itäisen ohitustieosuus on valmistunut).Tiekuljetukset alueella/alueelta ohjautuvat keskustan katuverkon ohisuoraan pääteille katuverkkoa kuormittamatta. Myös valtakunnallisten/maakunnallistenliikennevirtojen kannalta alueen sijainti on erin-
5omainen valtateiden 19 ja 18 sekä Helsinki – Oulu pääradan välittömässätuntumassa.Roveksen alueen hyvää liikenteellistä sijaintia kuvaa myös alueen erinomainensaavutettavuus kaikkien maamme suurimpien kaupunkiseutujenja merkittävimpien satamien sijoittuessa viiden tunnin ajoajan sisälle.Vastaavasti koko Etelä‐pohjanmaa on noin 60 minuutin saavutettavuudensisällä Roveksen alueelta.Roveksen alueen sijoittuessa välittömästi Seinäjoki–Haapamäki‐radanviereen, on mahdollinen <strong>logistiikka</strong>keskus helposti ja edullisin kynnyskustannuksinkytkettävissä rataverkkoon. Tämän ansiosta alue voi toimiahyvin myös nykysuuntauksen mukaisena eri kuljetusmuodot yhdistävänä<strong>logistiikka</strong>keskuksena.Seinäjoen lentoasema sijoittuu vain muutaman kilometrin etäisyydellesuunnitellun <strong>logistiikka</strong>keskuksen rajalta, mikä osaltaan vahvistaa jamonipuolistaa alueen kilpailukykyä myös lentorahdin käsittelyalueena.Kuva 5 Etelä-Pohjanmaalle saapuvat ja lähtevät tiekuljetukset (Tilastokeskuksenkuljetustilastojen 2007 ja 2008 keskiarvot), Lähde: LiVi julkaisu B:42/2011Tulevalle <strong>logistiikka</strong>-keskukselle on jo ilmaantunut kiinnostuneita jaalustavia varauksia tehneitä yrityksiä, jotka koostuvat maakunnan merkittävistä,olemassa olevista toimijoista. Logistiikkakeskukseen liittyvienliikennevirtojen määrien ja suuntien arvioimiseksi on raportinB:42 nykytila-analyysissä selvitetty myös 2007/2008 saapuneiden jalähteneiden tiekuljetusten määrien keskiarvoa Etelä-Pohjanmaalla suhteessamuihin maakuntiin. Liikennemäärät on esitetty oheisessa kuvassanumero 5.
63. LOGISTIIKKA-ALUEEN TOIMINNALLINEN KOKONAISUUSSeinäjoen maakunnallinen <strong>logistiikka</strong>-alue on suunniteltu ns. L2 luokan<strong>logistiikka</strong>-alueeksi. Tehokas <strong>logistiikka</strong>-alue kokonaisuus muoPöyry CM 25.5.2011dostuu useista <strong>logistiikka</strong>keskuksista, <strong>logistiikka</strong>palvelu-yrityksistä sekäedellä mainittujen yritysten tukipalveluita tarjoavista yrityksistä.Seuraavassa kappaleessa lueteltu alueelle suunniteltuja, <strong>logistiikka</strong>palvelujatuottavia ja käyttäviä sekä edellisille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä.3.1. Logistiikka-alueen toimijatLogistiikka-alue tulee koostumaan mm. seuraavanlaisista toimijoista,osa on jo sijoittunut nykyiselle alueelle. Logistiikkapalvelun tarjoajat Tukkuliikkeet Jakeluterminaalit RDC, LDC Kuljetusliikkeet Teollisuusyritykset Alueen muut palveluyritykset Alihankkijat ICT-palvelut Pesu/puhdistus Laboratorio (esim. SGS, Saybolt tms.) Tulli Maa- ja metsätalousministeriö, elintarviketarkastukset Ravintola Huoltamo Korjaamo MajoitusLogistiikka-alue sijoittuu Seinäjoen keskustan läheisyyteen, eli alueenulkopuolella olevat yritysten on helppo hyödyntää palveluja sekä myöstarjota niitä.
74. RAUTATIETERMINAALINykyisen Jyväskylään menevän radan yhteyteen rakennetaan ratapiha,joka sijoittuu uudelle <strong>logistiikka</strong>-alueelle. Ratapiha suunnitellaan suomessauudenaikaiseksi, mahdollisimman kustannustehokkaaksi yhdistettyjenkuljetusten terminaaliksi kaikkine kaupallisesti tarvittavine tukitoimintoineenniin sanotuksi freight village -tyyppiseksi <strong>logistiikka</strong>keskukseksi.Konttikenttä +DepoTerminaali-alueLCL toimintojaRDCKuva 6 Seinäjoen maakunnallisen <strong>logistiikka</strong>-alueen yhdistettyjen kuljetusten terminaali alueKustannustehokkuuteen vaikuttavia suunnittelunäkökohtia ovat mm.yhtenäiset 700 m raidepituudet, läpiajettavuus, ei junan pilkkomistarvettatai siirtotarvetta lastaus tai purkuvaiheissa. Junan siirto- pilkkomis-ja kokoamismahdollisuus terminaalioperaattorin toimesta.Rautatieterminaalin suunnittelussaon tutustuttu erilaisiinEurooppalaisiin ja Pohjoismaisiinyhdistettyjenkuljetusten terminaaleihin.Konstruktiomalleja Suomessaedustaa mm. aikaisemminkäyttöön otettu,Oulun kaupungissa sijaitsevaOritkarin yhdistettyjenkuljetusten terminaali, jokapalvelee Seinäjoen <strong>logistiikka</strong>terminaaliasivuavanrataosuuden suuryksikköliikenteenkäsittelytarvettaOulussa.Teknisen suunnittelun lisäksitoiminnallisia malleja onetsitty myös Saksasta jaRuotsista. Molemmissamaissa on tapahtunut mer-Kuva 7 Göteborgin sataman tavaraliikennettäpalveleva raideterminaaliverkosto 2012.
8kittävää rautatieliikenteen kuljetusosuuden kasvua rautatiekuljetuskilpailunvapautumisen jälkeen. Ruotsissa esimerkiksi Göteborgin satamanmaaliikenteen konteista 42 % kuljetetaan nykyisin rautateitse.Vuosaaressa se on 5 %. Merkittävä rautatiekuljetusosuuden kasvu onsyntynyt mm. ympäristötietoisten asiakkaiden tarpeista sekä kilpailunavautumisen jälkeen syntyneestä hinta- ja palvelukilpailusta johtuen.Nykyisin Göteborgin sataman tavarankuljetuksia rautatieliikenteessäoperoi kahdeksan eri rautatieyhtiötä 1 .Erityisen merkittävän rautatiekuljetusosuuden (42 %) lisäksi, huomiotaon kiinnitettävä kuljetusetäisyyksiin, joilla kaupalliset rautatieoperaattoritkykenevät muissa maissa kilpailemaan kumipyöräkuljetustenkanssa. World Review of Intermodal Transportation Research, 2:4, pp 296-310. -selvityksessä luetellaan huomattavia kuljetusmääriä jopa kahdeksassasisämaan rautatieterminaalissa alle 400 2 km palveluetäisyydelläGöteborgin satamasta, lähimmän rautateitse palveltavan sisämaan terminaalinsijaitessa alle 190 km päässä tuosta mainitusta merkittävästäruotsalaisesta valtamerisatamasta. 3Myös Saksassa kaupalliset esimerkit osoittavat että lyhyillä etäisyyksillärautatiekuljetuksilla voi kilpailla, vieläpä pienillä volyymeillä. Berliininjokisataman Behalan liikenne on vain 100 kTEU/vuosi, mutta satamaomistaa oman rautatieyhtiön, joka on kyennyt luomaan lyhyistä japitkistä kuljetuksista kannattavia, mm. jakeluterminaaleja syötetäänBerliinin jokisatamasta konttijunilla (hyvinkin lyhyitä matkoja); tämäkoko järjestely on muutaman vuoden ikäinen.4.1. Rautatieterminaalialueelle sijoittuvia toimintojaRautatien läheisyyteen sijoitetaan yhdistettyjä kuljetuksia hyödyntäviätoimintoja ja alueita. Oheisessa listassa on myös mainittu alueen rakentamisessahuomioitavia asioita. Konttikenttä ja trailerialueet Konttidepo Ulkovarastot, asfalttikenttää Katetut tilat ilman lämmitystä Crossdocking terminaali Lämpösäädellyt terminaalit/varastot Lämmin-, kylmä-, pakkasvarasto Jäähdytyskoneen virtapistokkein varustettuja traileri/konttipaikkoja Neutraali terminaalioperaattori palvelutuottajana Noudot, jätöt ja turvallisuus 24/7 Priorisoitu kulunvalvonta Läpiajettavuus, kustannusetu1 http://www.portgot.se/prod/hamnen/ghab/dalis2b.nsf/vyFilArkiv/Railservices_120119.pdf/$file/Railservices_120119.pdf2 Suomalaisessa yleisessä keskustelussa on viljelty ajatusta että alle 350 km etäisyydellä rautatiekuljetus ei ole kilpailukykyinen kumipyöräkuljetuksiinnähden. Tällä hetkellä (2012) yhteysvälin merkittävistä yksikkökuljetusmääristä huolimatta, VR:llä on huomattavia vaikeuksiakilpailukyvyssä ja palvelutasossa esim. Helsinki-Oulun välissä yli 600 km rautatiekuljetuksissa.3 Göteborgista rautateitse palveltavia, suuryksikköliikenteen “kuivasatamia” etäisyysjärjestyksessä Göteborgista lukien: Åmål (188 km),Jönköping CT, Almhult CT, Nässjö, Hallsberg CT, Karlstad, Malmö CT ja Eskilstuna (372 km).
94.2. Rautatieterminaalin käsittelykalustoSeinäjoen maakunnallisen <strong>logistiikka</strong>-alueen rautatieterminaalialueellatapahtuvassa lastinkäsittelyssä ja <strong>logistiikka</strong>-alueen välisiin siirtoihintarvitaan erilaisia suuryksiköiden käsittelykalustoa.Kurottajat. Konttien ja perävaunujen käsittely(Nosturit), voidaan hoitaa myös ostopalveluna tapauskohtaisestierikoisnostojen tarpeiden mukaanVetomestarit, kuljetusalustojen terminaalisiirtoja vartenChassiet, kontinkuljetusalustat terminaali siirtoja vartenTrukit, jälleenlastauksiin, purkuihin ja uudelleenjärjestelyihinKuva 8 Havainnekuva konttikurottajan käsittely-ulottumasta, Lähde CargotechKuva 9 Kurottaja soveltuu hyvin erilaisiin yhdistettyjen kuljetusten nostotehtäviin. Lähde: CargotechKuva 10 Esimerkki konttiterminaali-alueella käytetystä kontinsiirtoalustasta
105. TIETOJÄRJESTELMÄTTietojärjestelmät ovat yksi olennaisin osa alueen toimintaa. Tietojärjestelmiärakentavat yritykset pääosin itse. Ohessa on listattu huomioitaviaseikkoja.Internet-, kiinteät ja langattomat yhteydet sekä tarvittavat palvelinjärjestelmätRajapinnat järjestelmien välilläPienille toimijoille Web-sovelluksetAlueen toiminnoista tiedotuspalvelu kiinteässä verkossa ja langattomastiAlueen valvontaLaitteet Palvelimet Useita langattomia kytkimiä alueella Kiinteät ja langattomat viivakoodinlukijat RFID ratkaisut Kamerat, hälytyslaitteet, tiedotusnäytötYritysten toiveiden mukaan rakennetaan yhdessä Yhteiset palvelut Valmiit ohjelmistot huomioidenKunta mukana taustalla Verkkoyhteys Ohjeistus Hankehakemukset6. SYYT SEINÄJOELLE SIJOITTUMISEENLogistiikka-alue palvelee useita eri tahoja, joista kukin näkee hankkeenpositiiviset puolet omalta kannaltaan, seuraavassa mainittu muutamia.6.1. Olemassa olevat ja sijoittuvat yritykset Kilpailuetumatkaa nykyaikaisella Kombi-Terminaalilla Logistiikan osuus liikevaihdosta kasvussa 11>>20 %, yritystenkilpailukyky Toiminnallisesti tehokas ratkaisu Laajennus johtaa Win-Win Palveluympäristöön- kaikkea ei tarvitse tehdä itse Mahdollisuus uusiin innovatiiviisiin palveluratkaisuihin (juna/auto,lastaus/nopeus)6.2. Asiakkaan kannalta Kunta mukana taustalla Monipuolinen kustannustehokas <strong>logistiikka</strong>terminaali Palvelutarjonta kasvaa ja monipuolistuu Ympäristöystävällisempi kuljetusmuoto
11Valtaradan varressa, Itä-Länsi ja Pohjoinen-etelä suunnat vilkkaita,voidaan yhdistää palvelujaMerkitsee asiakkaalle säästöjä <strong>logistiikka</strong>kustannuksissaSuuruuden ekonomia, palvelukeskittymä6.3. Logistiikka-alueen hyödyt maakunnalle Palvelee kasvavaa elinkeinoelämää EU:n ydinverkkoon kuuluminen Investointeja maakuntaan Työpaikkoja, tulevaisuutta Tuo kilpailuetua alueen yrityksille Isojen yritysten kiinnostus yhteistyöhön kasvaa7. LOGISTIIKKA-ALUEEN TAVARAVIRRAT JATYÖNTEKIJÄTARPEETRoveksen alueella ja sen läheisyydessä toimii jo toista sataa <strong>logistiikka</strong>-alanyritystä. Logistiikka-alueen laajentuessa tavaravirrat ja työntekijämäärätlisääntyvät nykyisten yritysten laajentuessa ja uusien yritystensijoittuessa alueelle. Tavaravirtoja pystytään ohjamaan uudelle Itäiselleohitustielle ja siten keskusta-alueen liikennekuormitusta.Alla olevassa taulukossa on esimerkinomaisesti esitetty erikokoisissaterminaaleissa ja varastoissa liikkuvaa tavaravirtaa ja niihin sijoittuviatyöntekijämääriä.Esitetyt terminaali- ja varastotilalaskelmat perustuvat useista eri kohteistakerättyihin tietoihin. Jokaisessa <strong>logistiikka</strong>kohteessa terminaalienja varastojen koot, tavaravirrat, kuljetustapa ja henkilömäärät vaihtelevatsijainnin ja sen mukaan minkä tyyppisestä ja laajuisesta toiminnastaon kysymys. Tässä tapauksessa nykyiset alueen isot yritystoimijat kutenesim. elintarvikesektori muodostavat suurimman osan tavaravirrasta,sen lisäksi tulevat pienemmät yritykset sekä mahdolliset uudet toimijat.Roveksen uudelle alueelle sijoittuvat <strong>logistiikka</strong>yritykset tulevat olemaanalle tuhannen neliön tiloista aina useiden kymmenien tuhansienneliöiden toimitiloihin. Lisäksi tarvitaan tarvitaan pienempiä tiloja alihankintayrityksille.
128. TOIMINTAKONSEPTISeinäjoen maakunnallisen <strong>logistiikka</strong>-alueen menestys riippuu merkittävästisiitä millaisia ratkaisuja ja rajauksia tehdään liiketoimintakokonaisuudestapäätettäessä. Eri maista on erilaisia esimerkkejä ja seuraavassaon lyhyt katsaus millaisia vastaavia keskuksia on viimeaikoinaperustettu esim. Ruotsin Uumajaan sekä Saksan Berliiniin.8.1. Case Nordic Logistic Center - NLC UmeåKuva 11 NLC UmeåNLC Umeå:n tavoitteena on olla pohjoisen Skandinavian kannattavinja luonnollinen valinta tehokkaille <strong>logistiikka</strong>toimijoille Pohjois-Skandinaviassa.
13Kuva 12 NLC Park, UmeåNordic Logistic Center i Umeå AB on kunnallinen yhtiö Uumajassa. Toimintaakehitetään yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän ja rautatieyhtiönkanssa.Logistiikka-alue koostuu kolmesta osastaterminaalialueyritysalue (NLC Park)Uumajan satamaTerminaalialue on avointa aluetta kaikille kuljetuksille ja siellä toimivaoperaattori/operaattorit käsittelevät kaikkien lasteja. Yritysalueella toimiirunsaasti logistiikan, tukkukaupan ja teollisuuden yrityksiä omillatonteillaan.Satamaan on raideyhteydet ja se osaltaan tukee ja laajentaa <strong>logistiikka</strong>alueentoimintaa.8.2. Logistiikka-alue Berliinissä (Fright Village Berlin South Grossbeeren)Sijaitsee Berliinin keskustan välittömässä läheisyydessä. Ratayhteys oneteläsuuntaan menevään päärataan ja Berliiniä kiertävään ulompaankehärataan.
14Kuva 13Alue, josta vuokrataan yrityksille tontteja on kooltaan noin 250 ha.vuokrattavat tontit ovat kooltaan 3 000 m 2 ylöspäin. Vuokranantaja järjestäätontin rajalle:tieyhteydenvesi- ja viemäriyhteydensähkönkaasuntietoliikenneyhteydetKaikilla lisenssin omaavilla rautatieoperaattoreilla on mahdollisuuspäästä toimimaan alueelle, pyritään ympärivuorokautiseen toimintaan.
15Logistiikka-alueella toimii mm. seuraavia palvelujen tarjoajia:huoltoasema pesupalveluineenkuorma-autojen korjaamokuljetus-ja nostokaluston (esim. trailerit, nostolavat) myynti javuokrauskiinteistöpalvelutKaupunkialueen läheisyys mahdollistaa myös alueen ulkopuolella olevienyritysten paveluntarjonnan hyödyntämisen.9. SEINÄJOKI TOIMINTAKONSEPTISeinäjoen seudun maakunnallisen <strong>logistiikka</strong>-alueen tarkempi toimintakonseptija liiketoimintasuunitelma laaditaan seuraavassa työvaiheessa.Tässä esitetään kuitenkin suunnitttelussa huomioitu ja keskusteluissaesille noussut vaihtoehto <strong>logistiikka</strong>-alueen toteuttamisessa.9.1. Hallinnollisesti 2 erillistä osa-aluetta• YRITYSALUE• Toteutetaan vaiheittain• RAUTATIETERMINAALI (yhdistettyjen kuljetusten terminaali)Toimintakonseptin ja liiketoimintasuunnitelman yhteydessä selvitetäänlentoliiketoiminnan osuutta Seinäjoen rahtikylä/<strong>logistiikka</strong>keskuskonseptinosana ottaen huomioon muuttuva toimintaympäristö ja toimialansisäinen, kireä kilpailutilanne.Satamien, lähinnä Vaasa, Kaskinen ja Vuosaari, läheisyys huomioidaanmyös tavaravirtoja yhdisteltäessä.9.2. YritysalueKaupunki myy (vuokraa) tontteja yksittäisille yrityksille tai muille toimijoillevaiheittain ja järjestelmällisesti sitä mukaan kun <strong>alueesta</strong> kiinnostuneitasopivia toimijoita ilmaantuu.Yritykset toteuttavat oman hankkeensa itsenäisestiSuunnittelevat ja hyväksyttävät suunnitelmat viranomaisilla Rakennuttavat tarvitsemansa tilat Rahoittavat omat hankkeensaKaupunki rakentaa infrastruktuurinTontit esivalmisteltu (esim. pinnan tasaus)KaavoitusTietJärjestää jätehuollonKaupunki tuo kunnallistekniikan tonttien rajalle Vesi, lämpö, sähkö
16Tietoliikenne9.3. RautatieterminaaliKaupunki tai erillinen perustettava yhtiö omistaa maa-alueenRakentaa infrastruktuurinTiet, kentät, aitaus ja yleisvalaistusKunnallistekniikkaTietoliikenneyhteydetVarikkoraiteet?Alue vuokrataan yhdelle tai useammalle operaattorille, joka käsitteleerautatieterminaalissa kaikki suuryksiköt ja muun rahdinOperaattori vastaa• A Junaliikenteestä• B Junan purku- ja lastaustoiminnasta, rautatieterminaalitoiminnasta• C Koko alueen toiminnasta (A+B)Junaliikenteestä vastaava operaattoriLiikennöinti Luvat Aikataulutus Henkilöstö VarikkoraideKalusto Junat Vaunut YlläpitoTerminaalista vastaava operaattori HenkilöstöOperaattori vastaa henkilökunnasta Rekrytointi Vuokraus Koulutus Terminaali- ja varastotilatOperaattori vuokraa maa-alueenOperaattori suunnittelee ja rakentaa omat tilat joustavastisiirreltäväksi ja muunneltaviksi Vastaanotto ja lähetys KalustoMyös mahdolliset toimitukset yritysalueelleOperaattori hankkii ja ylläpitää tarvittavan kaluston
17 TietojärjestelmätTrukitKurottajatVetomestaritKuljetusalustat (chassiet)Junavaunujen siirto Tavaran vastaanotto Autoliikenne Junaliikenne Tavaran lyhytaikainen varastointi Varastorakennukset Varastokentät