Rakennusinventoinnin keruukertomus 3.12.2002 ... - Janakkalan kunta

Kuuden kunnan rakennuskulttuuri 2002-2004Janakkala, Kalvola, Kärkölä, Loppi, Nastola, RenkoEuroopan aluekehitysrahasto (EAKR)Rakennusinventoinnin keruukertomus 3.12.2002Turengin itäosa / OsayleiskaavaToimeksiantoOsayleiskaavan rakennusinventointi on tehty kaava-alueen rakennuskannan kulttuurihistoriallistenarvojen ja mahdollisten suojelutavoitteiden määrittelemiseksi.ToimeksiantajaJanakkalan kunta. Työ on osa Rengon kunnan hallinnoimaa Kuuden kunnan rakennuskulttuuri– projektia. Projektia rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto sekä Lopen, Kalvolan, Janakkalan,Rengon, Kärkölän ja Nastolan kunnat.TekijäKuuden kunnan rakennusselvitys –projektin vetäjä FM Teija Ahola.KohdealueOsayleiskaavan rajaus on annettu Janakkalan kunnasta. Raportissa tuodaan esille vain kaavaalueellejäävät inventointikohteet.Kaava-alue sijaitsee Janakkalan Turengin taajaman itäpuolella. Alueen poikki kulkevaltaLammintieltä avautuu kaukonäkymiä metsän rajaamaan peltomaisemaan. Maisemaa hallitsevateri ilmansuunnissa olevat korkeat mäet. Alueen keskellä vesiuoman ympäristössä maastoon kumpareista.Lammintien viljelyaukea oli vielä 1700-luvun lopulla asumatonta metsäseutua, jossa vainalavimmat alueet mm. vesiuoman ympärillä olivat nähtävästi niittynä. Tiet olivat jo paikoillaan(Kuninkaan kartasto). Asutuksen leviäminen ja metsän sekä niittyjen raivaaminen peltomaaksialkoi 1800-luvun loppupuolella, kun alueelle siirtyi asutusta Turengin kylästä. EntisenVanajan pitäjän puolella Lastuvuorentien juurella oli viimeistään 1750-luvulla Harvialantorppa.Kaava-alue on tällä hetkellä suurelta osin viljelyksessä olevaa peltomaata. Maataloja on metsänreunassaja alueen keskellä, vesiuoman ympärillä. Sotien jälkeen rakennetut pientalot1

muodostavat melko tiiviisti rakennettuja pieniä taloryhmiä Lammintien varteen sekä Lammintienja Lastuvuorentien risteyksen ympäristöön. Lännen suunnalla peltomaisema päättyytiiviiseen taajama-asutukseen.Alueen talot ovat suurelta osin jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisia tyyppitaloja,mukana on myös matalaa pientaloa. Tyyppitaloalueet eivät muodosta erityisiä rakennusaikaansaedustavia kokonaisuuksia. Maatilojen rakennukset peltoalueen reunoilla ovat enimmäkseenuudistuneet tai peruskorjattu, eivätkä nekään muodosta rakennushistoriallisesti merkittäviäkokonaisuuksia.KohdemääräAsemakaava-alueelta on inventoitu neljä kohdetta syksyllä 2002.1. Rokkala2. Kuusela3. Lastuvuori4. YlitaloJäljempänä, kohdassa Yhteenveto, on rakennusinventoinnin pohjalta tehty asiantuntijan lausuntokohteiden kulttuurihistoriallisista arvoista paikallisella tasolla ja suojelutavoitteista.Inventointitapa ja lähdeaineistoRakennukset on dokumentoitu paikan päällä ja kuvattu. Tietoja rakennusten käyttö- ja korjaushistoriastaon saatu haastatteluin, kirjallisuudesta ja valokuvista. Tärkeimpiä kirjallisuuslähteitäolivat: Veikko Kerkkonen, 1976. Janakkalan historia; Kuninkaan kartasto 1776–1805.SKS 1989; Raili Rytkönen, 1992. Vanajan historia II; Vanajan historia I. Wanaja-seuran julkaisujaXX. 1976.Tietojen tallennustapa ja jakeluMaastossa kerätyt laajat kohdetiedot on tallennettu Access 2000 – ohjelmapohjaiseen tietokantaan,joka on sähköisenä tallenteena Hämeen ympäristökeskukseen tietojärjestelmissä, jatullaan projektin päätyttyä antamaan myös Janakkalan kuntaan osana lopullista kuntakohtaistainventointiaineistoa.Kohdedigitointi on tehty Arc View paikkatieto-ohjelmistossa. Syntynyt ESRI-shape onmuunnettavissa Map Info – tiedostoksi Map Info Professional – versioon sisältyvällä muunnosohjelmallaUniversal Translator (KKj 3, Finnish coordinate system).Tämä rakennusinventoinnin keruukertomus toimitetaan kuntaan ja Hämeen ympäristökeskukseen.2

YhteenvetoAsiantuntijan lausunto kohteiden kulttuurihistoriallisista arvoista paikallisella tasolla ja arvojensäilymistä edistävistä MRL:a toteuttavista toimista on tehty inventointitietojen pohjalta.1. Rokkala (Rokkila)Laajuus: Maisemakohta, rakennusryhmäEnsimmäinen inventointi 2002Nykykäyttö: YmpärivuotinenHistoriaRokkalan tila on Turengin kylän kantataloja, joka mainitaan ensimmäisessä maakirjassa vuodelta1539. Se on ollut 1600-luvulla ratsutilana, rusthollin aputilana ja nimismies- ja käräjätalona.Verotilaksi talo ostettiin 1763. Sukutilana talo oli vuoteen 1945–46, jolloin talo myytiinnykyiselle omistajalle. Rokkalan talouskeskus sijaitsi aikaisemmin Turengin Alikylässä.Vuonna 1881 järjestetyssä isojaon kokouksessa päätettiin Rokkala siirtää kylästä metsäpalstansaalapäähän Pirttimäelle. Siirto tapahtui mahdollisesti vasta 1896 jälkeen.Asuinrakennus on todennäköisesti 1890-luvulta. Korkealle kivijalalle perustettu, harjakattoinenpitkähkö hirsitalo on vuorattu rimalaudoituksella, pitkällä sivulla on kaksi umpikuistia.Väljästi rakennetussa tilakeskuksessa on lisäksi entinen mallassauna ja aitta, kivikellari sekäpuimala ja pari latoa. Navetta on purettu.YmpäristöRokkalan talouskeskus sijaitsee Turengin itäosan luode-kaakko suuntaisen viljelyalueen keskellä,pienellä mäenkumpareella ns. Pirttimäellä. Lammintie sivuaa mäkeä. Rokkalan lähiympäristössäon viimeisen puolen vuosisadan aikana syntynyttä pientaloasutusta.Kulttuurihistorialliset arvotPäärakennus edustaa tyypillistä talonpoikaista hirsirakentamista. Ulkoasu on säilynyt 1900-luvun alkupuolen asussaan. Pirttimäellä sijaitseva talouskeskus on osittain metsikön suojaama,eikä rakennuksilla ole nykytilassa suurta maisemallista merkitystä. Sen sijaan asuinpaikkaon viljelyaukean vanhimpia ja heijastelee isojaon käynnistämiä muutoksia hämäläisessäkyläasutuksessa.Arvojen säilyminenRokkalan kohdalla on merkittävää pitkään jatkuneen elinkeinon ja sille luontaisen asuinpaikanvälinen maisemallinen eheys, joka voidaan ottaa huomioon alueen uudisrakentamisensijoittamisessa ja jättämällä avointa tilaa mäen pohjoispuolelle.Maankäyttö- ja rakennuslakia toteuttava rakentamisen ohjausKorjausrakentamisessa on otettava huomioon rakennuksen tunnuspiirteiden säilyminen (kuistit,lautaverhous, ikkunoiden ruutujako, lohkokiviperustus).3

2. KuuselaLaajuus: RakennusryhmäEnsimmäinen inventointi 2002Nykykäyttö: Vapaa-aikaHistoriaKuusela on erotettu Lassilan kantatilasta. Asuinrakennus on perimätiedon mukaan vuodelta1926 ja hirsisauna-liiteri rakennus vuodelta 1936. Pihassa on myös pieni hirsinen navettarakennus.Talon rakentajasta ei ole varmaa tietoa. Heinäjoen kansakoulun opettaja K. K. Kivikuoli 1932, ja hänen leskensä Hilma Kivi osti Kuuselan asunnokseen pian tämän jälkeen.Nykyisillä omistajilla rakennus on ollut viimeiset pari vuosikymmentä vapaa-ajan asuntona.Hilma Kivi kunnosti vaatimattoman hirsirakennuksen nykyiseen asuunsa. Melko jyrkkäkattoiseenrakennukseen tehdyt korjaukset ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikanaolleet luonteeltaan ylläpitäviä. Kuisti on todennäköisesti, jollei suunniteltu niin ainakin uusittusotien jälkeen. Suomalaisissa pientaloissa harvemmin käytetyt ikkunaluukut Hilma Kivi teetättiilkivallan varalta, kun talo jäi kesäasunnoksi.YmpäristöPihapiiri on Lammintien varressa. Puuston suojaama piha on peltojen ympäröimä. Pihaanjohtaa lyhyt koivukuja ohi kulkevalta Lammintieltä. Maisemallisesti asuinpaikka liittyyenemmänkin tie- kuin peltomaisemaan.Kulttuurihistorialliset arvotKuusela edustaa usein kulkureittien tuntumaan keskittynyttä tilattomien asutusta, joista muodostettiinasunto- ja palstatiloja etenkin 1920-luvulla. Pihapiirin rakennuskanta on tyypillinen,mutta rakennuksen muoto ja yksityiskohdat antavat sille piirteet, jotka keveällä huvilamaisuudellaanerottavat sen tavanomaisesta eteiskamarituvasta. Lammintieltä risteäviä pistoteitäreunustavat koivukujat ovat maisemassa myönteisiä elementtejä.Arvojen säilyminenRakennuksen käyttöarvojen säilyminen ei vaarannu, jos mahdollinen lähiympäristön peltoalueentäydennysrakentaminen on pientalorakentamista.Maankäyttö- ja rakennuslakia toteuttava rakentamisen ohjausKorjausrakentamisessa on otettava huomioon rakennuksen tunnuspiirteiden säilyminen(asuintalossa pystylaudoitus, ikkunoiden ruutujako ja luukut, jyrkän harjakaton räystäslaudoitus).3. LastuvuoriLaajuus: Rakennusryhmä, istutettu alueEnsimmäinen inventointi 2002Nykykäyttö: Vapaa-ajan asunto4

HistoriaKoljalan kylän Lastuvuoren tila on entinen Harvialan kartanon torppa ja on kuulunut Vanajankuntaan. Lännessä on pieni Lastujärvi, jonka uimapaikkana pidetty Jänepän leuka mainitaanVanajan ja Janakkalan yhtenä vanhoista rajapaikoista. Lastuvuoren torpasta on merkintä jo1751 laaditussa kartassa. Nykyinen vuoden 1915 paikkeilla valmistunut asuinrakennus onrakennustekniikaltaan ja mitoiltaan kansanomainen hirsirakennus. Kevyesti klassistinen ulkoasuon vuodelta 1936. Aikaisempi asuinrakennus oli samassa pihapiirissä. Karl Gustav Noren(myöh. Nurmi) muutti paikalle torppariksi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tila itsenäistyi 1920,ja on edelleen saman suvun omistuksessa.YmpäristöTalo sijaitsee Koljalaan ja Metsäkulmalle vievän Lastuvuorentien varressa. Lännessä, metsäntakana on Lastujärvi. Tien itäpuolella on metsään rajautuva pelto. Maisemakokonaisuus onpienialainen ja siitä heijastuu asutuksen pohjana oleva vanha yksinäisasutus. Lastuvuorenpihapiiri on pientalovaltaisen tienvarsiasutuksen lomassa. Muut talot ovat selvästi Lastuvuortauudempia.Rakennus on tontin tienpuoleisella reunalla. Kuisti on pihan puolella. Pihassa on lisäksi hirsijalautarunkoinen talousrakennus, jonka vanhimmat osat ovat ehkä 1920-luvulta, paikallesiirretty aitta on tätä vanhempi. Mahdollisesti 1930-luvulla rakennettu hirsisauna on hiemanetäämpänä lännessä. Pihassa on monipuolinen, melko iäkäs puusto ja puutarha.Kulttuurihistorialliset arvotAsuinpaikkana Lastuvuori edustaa 1700-luvun torppariasutusta. Entisen yksinäisasumuksenlähiympäristö ja pihapiiri on muuttunut uudisrakentamisen myötä. Vuosisadan alun asuinrakennuksentyyli on kevyen klassistinen ja edustaa sinällään hyvin ajan rakentamisen perinteitäja kirvesmiestaitoja. Pihan puustolla on myönteistä maisemallista merkitystä.Arvojen säilyminenMaatilan talouskeskus on muuttunut toteutuneen pientalorakentamisen myötä osaksi nauhamaistapientalovaltaista tienvarsiasutusta. Mahdollinen uusi pientalorakentaminen ei alennarakennuksen nykyistä käyttöarvoa. Sen sijaan paikan asutushistoriaan liittyvät viljelykset janiistä muodostuvan maalaismaisemalle luonteenomaisen avoimen maisematilan säilyminentien itäpuolella olisi suotavaa.Maankäyttö- ja rakennuslakia toteuttava rakentamisen ohjausKorjausrakentamisessa on otettava huomioon rakennusten tunnuspiirteiden säilyminen (asuintalossapystylaudoitus, ikkunoiden ruutujako, vuorilaudat, avokuisti).4. YlitaloLaajuus: rakennusryhmäEnsimmäinen inventointi 2002Nykykäyttö: Vapaa-aikaHistoriaLastuvuoren rinteellä on v. 1905 valmistunut Lastuvuoren torpan syytinkimökki. Paikalla onperimätiedon mukaan ollut mäkitupalaisasumus, ”Matin-mökki”. Asuinrakennuksen kuisti on5

uudistuksen yhteydessä levennetty ja ikkunoiden vuorilaudat lienevät alkuperäisiä koristeellisemmat.Pieni hirsiaitta ja sauna ovat mökin ikäisiä, liiteri on 1950-luvulta.YmpäristöYksinään Lastuvuoren rinteellä sijaitseva mökki on Lastuvuorentien varressa, jyrkähkön mutkankohdalla. Pihapiirissä on hirsisen asuinrakennuksen lisäksi hirsi- ja lautarunkoinen talousrakennus.Kulttuurihistorialliset arvotKohde on rakennusajalleen tyypillinen kansanomainen hirsirunkoinen asuintalo.Arvojen säilyminenArvot säilyvät rakennuksen käytön jatkuessa.Maankäyttö- ja rakennuslakia toteuttava rakentamisen ohjausRakennusten kohdalla on suosittava hirsirakennuksille luoteenomaisia, perinteisiä ratkaisuja.Teija AholaKuuden kunnan rakennusselvitys – projekti, 20026