Opinto-opas 13-14 (pdf)

SISÄLLYSLUETTELOEsipuhe 3Yhteystietoja 5Puolalanmäen lukion opettajat lv. 2013–2014 6Internet- ja katuosoitteita 7Työ- ja loma-ajat 8Opetustilat: Puutarhakatu 5 ja Aurakatu 11 8Turvallisuusohjeet 13Ryhmänohjaajat 14Ryhmänohjaustunnit 14Tutorit 15Koeviikot 16Kokeenpalautukset 17Uusintakuulustelut 18Ylimääräiset kokeet 19Preliminäärit 19Vanhempainillat ja lukioinfo 16Kouluterveydenhuolto 19Ruokailu 20Järjestyssäännöt 21Opiskelijan arviointi 24Ylioppilaskirjoitukset 30K U R S S I O P A STuntijako Puolalanmäen lukiossa 41Kurssien suoritusjärjestys 44Kurssin itsenäinen opiskelu 45Palkkikaavio 45Oppikirjat lv. 2013-2014 46Äidinkieli ja kirjallisuus (A) 52Ruotsi (BA) 55Ruotsi (BB) 57Vieraat kielet, A-taso 59Vieraat kielet, C-taso 61Vieraat kielet, D-taso 62Pitkä matematiikka (M) 65Lyhyt matematiikka (N) 681

Biologia (BI) 70Maantiede (GE) 71Fysiikka (FY) 72Kemia (KE) 74Evankelis-luterilainen uskonto (UE) 75Elämänkatsomustieto (ET) 76Filosofia (FF) 77Psykologia (PS) 78Historia (HI) 80Yhteiskuntaoppi (YH) 82Terveystieto (TE) 83Liikunta (LI, LT, LP) 85Kuvataide (KU) 86Yleislukion musiikki (MU) 90Opinto-ohjaus (OP) 91Soveltavat kurssit 91Musiikkilukion kurssit 93K A L E N T E R I 2 0 1 3 – 2 0 1 4 103Kulttuuri ja kansainvälisyys 145Kulttuuripassi 146Työjärjestykset (jaksot 1-5): täytä omat tietosi! 1482

PUOLALANMÄEN LUKIOPuolalanmäen lukio on perinteikäs turkulainen oppilaitos. Se toimii kolmessahistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa: Aurakatu 11, Puutarhakatu 5 jaTorninkatu 4. Aurakatu 11 on päärakennus, jossa ovat myös hallinnon tilat(rehtori, apulaisrehtori ja kanslia).Lukiomme koko on n. 450 opiskelijaa, mikä mahdollistaa monipuolisen kurssitarjonnan.Lukio sijaitsee kaupungin keskustassa, jonne kulkuyhteydet ovathyvät. Oppilaiden oma aktiivisuus ja pitkäjänteisyys opiskelussa ja harrastustoiminnassamonipuolisen opetuksen ohella tarjoaa hyvän oppimisympäristön.Toimintamme pohjana ovat perinteet, nykyajan vaatimukset, tulevaisuudenennakointi muuttuvassa maailmassa ja keskusteleva ilmapiiri. Hyväksymmeerilaisuuden, mutta emme eriarvoisuutta.MusiikkilukioPuolalanmäen lukiolla on Opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävämusiikissa eli olemme yksi Suomen kymmenestä musiikin erikoislukiosta.Erityisen tehtävän lupa on 170 opiskelijalle. Opiskelu musiikkilukiossanoudattaa pääosiltaan yleislukion opetussuunnitelmaa ja musiikin opinnottuovat siihen oman, harrastuksenomaisen lisänsä. Jatko-opintojen kautta jotkutsaavat musiikista myös ammatin itselleen. Muissa kuin musiikkiaineissaopiskelijoita ei eroteta omaksi ryhmäkseen. Musiikkilukiotiedotusta on omallaweb-sivullamme: http://info.edu.turku.fi/puolalanmaki/.Humanistinen ja luonnontieteellinen yleissivistysAnnamme kiinnostuneille mahdollisuuden hankkia laajan ja korkeatasoisenhumanistisen ja luonnontieteellisen yleissivistyksen. Kaikki aineet ovat hyvinedustettuina opetussuunnitelmassa.Ohjaamme opiskelijoita valitsemaan aineita ja kursseja, joita he tarvitsevatjatko-opinnoissaan. Jokaisessa aineessa tarjoamme niin paljon kursseja, ettäpohja jatko-opintoihin hakeutumiselle on riittävä. Lukion jälkeen opiskelu jatkuuuseimmilla korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa.Monipuolinen kieltenopetus ja kansainvälisyys painottuneisuusalueenaPuolalanmäen lukion arjessa näkyvä kansainvälisyys tukee lukiomme toiminta-ajatustaja tavoitteita. Pyrimme siihen, että kansainvälinen yhteistyö auttaisiopiskelijoita ja opettajia ymmärtämään ja arvostamaan sekä omaa kulttuuriaanettä muiden maiden kulttuureja, ja että mahdollisimman moni kouluyh-3

teisön jäsen osallistuisi erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja partnerikoulutoimintaan.Lukiomme monipuolinen kieliohjelma (A-kielinä englanti, ruotsi,ranska, saksa ja venäjä sekä B-kielinä espanja, ruotsi, saksa, ranska ja venäjä)tukee eri maiden koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kielten opetuksessapainotamme eri kielialueiden kulttuurien tuntemusta sekä kulttuurien välistävuorovaikutusta. Kannustamme opiskelijoita osallistumaan vaihtoopiskelijatoimintaanja kansainvälisiin kilpailuihin. Meillä on vuosittain useassaopetettavassa kielessä ko. kieltä äidinkielenään puhuva opettaja, jonkatehtävä on kehittää erityisesti opiskelijoiden suullista ilmaisua. Lukuvuonna2013–2014 natiiviopettajia on ainakin saksan, venäjän, espanjan ja ranskankielessä.Pidämme yhteyttä partnerikouluihimme. Pyrimme siihen, että lukiollamme onpartnerikouluja opettamiemme kielten alueilla. Osallistumme ja olemme osallistuneetaktiivisesti partnerikoulujemme kanssa erilaisiin kansainvälisiin projekteihinkuten Comenius 1 ja EYP (Euroopan nuorten parlamentti). Partnerikoulujammeon Pietarissa useita, Kölnissä Schiller-Gymnasium, BretagnessaQuestemberg/Lycée ja Barcelonassa Institut Valldemo.Musiikkilukion toiminta on osa kansainvälisyyttä. Lukioaikana jokaiselle halukkaallemusiikkilukion oppilaalle pyritään järjestämään ainakin yksi kuoro-/orkesterivierailu ulkomaille. Vierailut ja muu projektitoiminta tuottavat vastavierailujaomaan lukioomme ja antavat oppilaille kokemusta kansainvälisyydestäja tilaisuuden käyttää laajaa kielitaitoaan.4

LUKUVUOSI 2013–2014_____________________________________________________________Rehtori Jouko Kauppinen (02) 2629 326, +358 50 4323 644jouko.kauppinen@turku.fiApulaisrehtori Eija H. Nieminen +358 44 9074 726,eija.h.nieminen@turku.fiKanslia Tarja Elonen (02) 2629 317, fax 2629 311tarja.elonen@turku.fiOpinto-ohjaaja Riitta Syväniemi +358 44 9074 497,riitta.syvaniemi@turku.fiTerveydenhoitaja Anne-Maj Ainasoja (02) 2661 181, +358 44 9073 827Erityisopettaja Ullamaija Vuontela +358 44 9074 675Lukiopsykologi Maria Laine +358 44 9072 356Talonmies Aila Heino +358 44 9072 503Talonmies Kjell Lindström +358 44 9072 538Kouluavustaja +358 40 6613 920Opettajat Aurakatu 11 taukotila: (02) 2629 839työtila 1: (02) 2629 686työtila 2: (02) 2629 687työtila 4.krs: (02) 2629 838Puutarhakatu 5 (02) 2629 680Torninkatu 4 (02) 2629 6815

Puolalanmäen lukion opettajat lukuvuonna 2013–2014:Nimi Lyhenne Opetusaineet työpuhelinAho Esko AHE HI, YHAirakorpi Marita AIM FF, ETAlho Kaarina ALK M, NAntila Stina ANS EA, FC, FDAutio Hanna AUH UE, verkkolehtiEinälä Katariina EIK EAHiekka Sina HIS GE, BIHirvonen Essi HIE musiikki 040 7692634Jantunen Kari JAK musiikki 040 3584817Juvonen Sari JUS FA, FC, FD, PDKauppinen Jouko KAJ rehtori, HI 02 2629326 / 050 4323644Kivimäki Annamaria KIA BA, BBKivimäki Kristiina KIK SA, SC, SD, BBKristola-Backlund, Carina KBC VA, VDLaakso Galina LAG VA, VDLehtovaara Timo LET musiikki 040 7690737Lempiäinen Riikka-Maria LRM LT 040 7765887Lindholm Anne LIA VA, VD 040 3585740Lumme Tanja vv. LUTMetsänkylä Ilpo MEI M, N, kurssikoordinaattori 040 6840829Mikkola Tomi MIT KE, M, NNiemi Timo NIT ANieminen Eija NIE PS, apulaisrehtori 044 9074726Pahlama Pekka PAP bändiopetusPerho Antti PEA LP (Paavola Pekka vv.) 040 7767269Poukkula Päivi POP M, N, FY, KEPärssinen Katri PÄK KU 040 8289402Raja-aho Sari RAS TE, BI 040 1735476Ryömä Kaija RYK ASjöblom Paula SJP EA, SC, SDSuokivi Elina SUE FY, NSusi Anni SUA musiikki 040 3585077Syväniemi Riitta SYR OPO 044 9074497Tuominen Kirsti TUK yksinlauluTuovila Tarja TUT AVasseur Josselin VAJ FAWetterstein Taina WET BA, BBViljanen Harri VIH YH, HIVirtanen Alexandra VIA SA6

____________________________________________________________Puolalanmäen lukion kotisivut:Lukion yhteisöpostiosoite:http://info.edu.turku.fi/puolalanmaki/puolalanmaen.lukio@turku.fiOpettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi(ä=a, ö=o) poikkeuksena anne-tellervo.lindholm, eija.h.nieminen jakirsti.s.tuominen.sähköposti opiskelijat:sähköposti opettajat:Wilma:Moodle:Sparknet (langaton verkko):http://edu.turku.fihttp://posti.turku.fihttps://wilma.turku.fihttp://lukio.edu.turku.fitunnus@edu.turku.fi (opiskelijat)tunnus@ad.turku.fi (opettajat)Aurakadun uusi langaton verkko: Sparknetin tunnus = edu.turku.fi -tunnus_____________________________________________________________Aurakatu 11Puolalanmäen lukion päärakennuskanslia, rehtori, apulaisrehtori1. krsopinto-ohjaaja3. krsopettajien työhuoneet3. - 4. krspääilmoitustaulu, infopiste, -postilaatikko 1. krs, aulaluokkatilat Y1-Y171. - 4. krsPuutarhakatu 5terveydenhoitajan vastaanottoruokalajuhlasali (ent. rukousaula)liikuntasalit (ala- ja yläsali)luokkatilat A6 ja A10luokkatilat B5, B6 ja B7B-puoli, 1. krspohjakerros, käynti A- ja B-puoleltaA-puoli, 2. krsB-puoliA-puoli, 2. krsB-puoli, 3. krsTorninkatu 4musiikkiluokat3. krsyksinlaulu- ja pianoluokat, bänditilat pohjakerrossoitinvarasto (opiskelijoiden soittimet) pohjakerros_____________________________________________________________7

_____________________________________________________________Syyslukukausi ti 13.8. – pe 20.12.2013Kevätlukukausi ti 7.1. – la 31.5.2014_____________________________________________________________Loma-ajat: syysloma to 17.10. – su 20.10.13itsenäisyyspäivä pe 6.12.13joululoma la 21.12.13 – ma 6.1.14talviloma ma 17.2. – su 23.2.14 (vko 8)pääsiäisloma pe 18.4. – ma 21.4.14vappu to 1.5.14vapaapäivä pe 2.5.14 (korvaava työpäivä la 26.4.)helatorstai to 29.5.14PUUTARHAKATU 5 (A- ja B-puolet)8

AURAKATU 11, ”Y-talo”1. kerros2. kerros11

3. kerros4. kerros12

TURVALLISUUSOHJEETOhjeita hätätapausten varalleYleistäHätätilanteissa on aina ensisijaisesti noudatettava rehtorin ja muun henkilökunnanantamia ohjeita. Kaikkiin poistumisteihin ja pelastusvälineistön sijoitteluunkannattaa tutustua etukäteen kunkin luokkatilan oven vieressä olevastapohjapiirroksesta.Jos koulun tiloihin tunkeutuu epäilyttävästi käyttäytyvä henkilö, on asiasta ilmoitettavavälittömästi henkilökunnalle. Jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta,mennään lähimpään luokkaan ja lukitaan ovi. Tämän jälkeen siirrytään turvalliselleseinustalle ja hälytetään apua.Turvallisuussyistä takkien taskuihin ja käytäville jääviin laukkuihin ei saa jättääarvoesineitä.Aurakadun koulurakennusTulipalon tai muun syyn vuoksi luokista poistutaan rauhallisesti joko talonkeskellä olevaa pääportaikkoa pitkin tai päädyssä olevaa niin sanottua kiviportaikkoakäyttäen. Tämän jälkeen kaikki siirtyvät Taidemuseon eteen, jostasaa poistua vasta nimenhuudon jälkeen luvan saatuaan.Jos kahta edellä mainittua portaikkoa ei voi jostain syystä käyttää, turvaudutaantalon takaosassa olevaan kolmanteen portaikkoon. Tähän varapoistumistienäkäytettävään portaikkoon pääsee neljännestä kerroksesta käytävänpäästä, kolmannesta kerroksesta opettajainhuoneen kautta ja toisesta kerroksestaluokan Y7 etuosasta. Seuraa vihreitä nuolia ja riko tarvittaessa lukkojenpäällä oleva muovisuojus.TurvallisuusvastaavatAurakatu 11: Timo NiemiPuutarhakatu 5: Pasi UusinarkausTorninkatu 4: (valitsematta)13

RYHMÄNOHJAAJAT13A Aho Esko 12A Alho Kaarina 11A Ryömä Kaija13B Niemi Timo 12B Kivimäki Annamaria 11B Juvonen Sari13C Poukkula Päivi 12C Kivimäki Kristiina 11C Einälä Katariina13D Raja-aho Sari 12D Suokivi Elina 11D Sjöblom Paula13E Viljanen Harri 12E Metsänkylä Ilpo 11E Nieminen Eija13F Wetterstein Taina 12F Mikkola Tomi 11F Antila Stina10A Autio HannaRYHMÄNOHJAUSTUNNIT1. jaksoti 13.8.klo 9.00 (1.vuosi) klo 10.00 (2.-4.vuosi)aihe: koulun aloitus,1. jaksotiedotteen asiatke 21.8. klo 9.20-9.40 (välitunnilla) aihe: käytänteitä, ajankohtaistake 4.9. klo 9.25-10.05 (palkki 14) aihe: 2. jaksotiedotteen asiat2. jaksoke 16.10. klo 9.25-10.05 (palkki 24)ke 13.11. klo 9.25-10.05 (palkki 24)aihe: 1. jakson arvosteluaihe: 3. jaksotiedotteen asiat3. jaksoke 11.12. klo 8.50-9.30 (palkki 31) aihe: 2. jakson arvosteluke 15.1. klo 8.50-9.30 (palkki 31) aihe: 4. jaksotiedote, tenttijärjestys4. jaksoto 13.2. vain abeille klo 11.00 aihe: abitodistuksetpe 14.2. klo 11.40-12.00 (palkki 42) aihe: 3. jakson arvosteluke 26.3. klo 8.50-9.30 (palkki 41) aihe: 5. jaksotiedote5. jaksoke 16.4.klo 8.55-10.05 (palkki 51 ja 54) aihe: seuraavan vuodenvalinnat, 4. jakson arvostelula 31.5. klo 10.00-10.20 aihe: 5. jakson arvostelu,stipendit, vuosikertomusHuom. Mahdollisista muutoksista yllä olevaan kokonaissuunnitelmaan ilmoitetaanpääsääntöisesti edellisen jakson ryhmänohjaustunnilla (”jaksotiedote”)ja/tai lukion pääilmoitustaululla.14

Ryhmänohjaustunteja (ro) on pääsääntöisesti kaksi jokaisessa jaksossa.Seuraavan jakson ryhmänohjaustuntien ajat tiedotetaan aina edellisen jaksonviimeisellä ryhmänohjaustunnilla sekä lukion ilmoitustaululla.Jakson ensimmäisellä ro -tunnilla jaetaan edellisen jakson arviointi.Jakson toisella ro -tunnilla käydään läpi seuraavan jakson tapahtumat.Lisäksi ro -tunneilla käydään läpi erilaisia ajankohtaisia asioita (1. 2. ja 3.-4. -vuosikurssien ryhmillä osittain eri sisällöt), ja kerätään palautetta lukion toiminnasta.Jokaisen vuosikurssin ryhmänohjaajat muodostavat tiimin, joka suunnitteleero -tuntien kokonaisuuden ko. ikäluokalle.Opiskelija on velvollinen osallistumaan kaikkiin ro -tunteihin. Mahdollinenpoissaolo selvitetään ryhmänohjaajalle.TUTORIT13A RO Esko Aho13B RO Timo Niemi13C RO Päivi Poukkula13D RO Sari Raja-aho13E RO Harri Viljanen13F RO Taina WettersteinJulia Valo, Tuomas Varhio, Eveliina HaltiaMimi Peltomäki, Linnea Lahtinen, Iida AnttilaElla Ossi, Noora Läntinen, Amanda SirkiäAapo Niinikoski, Emilia MalmbergAili Kaisanlahti, Inke KoskinenJuhana Reenkola, Susanna Koivisto15

KOEVIIKOT1.jakso2. jakso3. jakso4. jakso5. jaksoke 25.9. 17to 26.9. 11pe 27.9. 12ma 31.9. 13ti 1.10. 14ke 2.10. 15to 3.10. 16ma 18.11. 27ke 20.11. 21to 21.11. 22pe 22.11. 23ma 25.11. 24ti 26.11. 25ke 27.11. 26ma 27.1. 37ti 28.1. 31ke 29.1. 32to 30.1. 33pe 31.1. 34ma 3.2. 35ti 4.2. 36*ke 27.3. 47to 27.3. 41pe 28.3. 42ma 31.3. 43ti 1.4. 44ke 2.4. 45to 3.4. 46ma 19.5. 57ti 20.5. 56ke 21.5. 51to 22.5. 52pe 23.5. 53ma 26.5. 54ti 27.5. 55Ensimmäinen koe (7-palkki) pidetään pidennetyllä oppitunnilla (koeviikon ulkopuolella).Tarkemmat tiedot kustakin koeviikosta ilmoitetaan lukion virallisellailmoitustaululla noin pari viikkoa ennen koeviikon alkua. Info-pisteestävoi hakea koeviikon lukujärjestyksen.Jos opiskelijalla on oikeus pidennettyyn kokeeseen, siitä on sovittava opettajankanssa etukäteen. Koeajan pidennys on pääsääntöisesti ennen varsinaisenkokeen alkamista, jotta kertaustunnit voidaan pitää ajallaan klo 12.15-13.00.*3. jaksossa abiryhmien 6-palkin koe on torstaina 23.1. oppitunnilla.KOKEENPALAUTUKSET1. jakson kokeenpalautukset ma 14.10. klo 9.45 -12.55 välillä (3- ja 5- palkki)2. jakson kokeenpalautukset ti 10.12. klo 8.10 -11.00 (2- ja 3- palkki)3. jakson kokeenpalautukset to 13.2. klo 8.10 -9.45 ja klo 11.45-12.55(1- ja 3- palkit, välissä Abishow)4. jakson kokeenpalautukset ti 15.4. klo 11.4 5-12.55 (4- ja 5- palkit)5. jakson kokeenpalautukset to 28.5. klo 8.10 -11.00 (1- ja 2- palkit)Kukin kokeenpalautustuokio kestää 20 minuuttia, jonka jälkeen on siirtymäaikaviisi minuuttia.16

Joka jaksosta tulee erillinen työjärjestys kokeenpalautuksille: yhteisten opettajien(yläkoulu ja muut lukiot) takia palkkijärjestys voi vaihdella eri kerroilla.Kokeenpalautusaikataulu jaetaan jakson viimeisellä ro-tunnilla, tai sen voi hakeainfopisteestä.UUSINTAKOKEETKlo 16.45-20 Aurakatu 11:ssäSyksyllä: maanantai 26.8.13 ja maanantai 28.10.13Keväällä: maanantai 13.1.14, maanantai 3.3.14 ja maanantai 28.4.14Seuraavana syksynä: maanantai 25.8.141. Kokeeseen on saavuttava ajoissa, viimeistään klo 16.45. Ulko-ovi sulkeutuuklo 17.00.2. Laukut, penaalit, kännykät ym. jätetään luokan eteen.3. Vastauspaperit saa valvojalta.4. Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 18.Jokaisena uusintakoepäivänä voi suorittaa hylättyjä, hyväksyttyjä ja itsenäisestisuoritettavia kursseja.1. Hae ilmoittautumislomake infohyllystä tai tulosta lomake lukion kotisivuilta.2. Täytä lomakkeen kaikki kohdat huolellisesti kuulakärkikynällä (aine +kurssin numero + opettaja).Yhdellä kertaa kannattaa osallistua korkeintaan kahteen kokeeseen.3. Pyydä opettajalta allekirjoitus lomakkeeseen ajoissa!4. Merkitse lomakkeeseen, jos aiot käyttää lisäaikaa (pidennetty koeaika).Lisäaika alkaa klo 16.00.5. Palauta ilmoittautumislomake viimeistään uusintakoetta edeltävänäkeskiviikkona infopostilaatikkoon (1. kerroksen ala-aulan seinälläAurakadulla) klo 13.15 mennessä. Huom. Tämän jälkeen koulusihteeriei enää ota vastaan ilmoittautumisia!6. Ilmoittautuminen lasketaan koekerraksi, mikäli sitä ei ole pätevästäsyystä etukäteen peruttu.17

YLIMÄÄRÄISET KOKEETAbien on mahdollista suorittaa syksyn ylioppilaskirjoitusten kanssa päällekkäisiäkokeitaan ylimääräisenä koepäivänä ke 9.10.ylimääräinen koeaika: päällekkäisyys: paikka:ke 9.10. klo 17.00–19.30 palkki 7 + YO ke 25.9. matematiikka Y5palkki 2 + YO pe 27.9. UE ET YH KE GE TEpalkki 3 + YO ma 30.9. C-kieletto 10.10. klo 17.00–19.30 tarvittaessaY5Abi: Ilmoittaudu ylimääräiseen kokeeseen koulusihteerille heti lukuvuodenalussa; viimeistään ke 21.8.!PRELIMINÄÄRITSyksyllä:A-kielet ke 4.9. klo 11.45-17Keväällä:Äidinkieli ke 22.1. klo 8.30-14.30Matematiikka ti 4.2. klo 8.30-14.30Kielet ja reaaliaineet 3. koeviikolla kurssien omina koepäivinäHuom. 3. koeviikolla abikursseilla ei ole kertaustunteja preliminäärien takia.18

VANHEMPAINILLAT ja LUKIOINFOVanhempainillat pidetään Puutarhakatu 5:ssä, alasalissa.1. vuoden opiskelijoiden huoltajille ke 23.10. klo 18.003.-4. vuoden opiskelijoiden huoltajille ke 13.11. klo 18.00Lukion infotilaisuus Puutarhakadulla ti 21.1.14 klo 18.30ala- ja yläsalissa sekä juhlasalissa2. vuoden opiskelijoiden huoltajille ke 5.3.14 klo 18.00KOULUTERVEYDENHUOLTOTerveydenhoitaja Anne-Maj Ainasoja on tavattavissa päivittäin Puutarhakatu5:ssä, 1. kerros. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse 044 9073827 tai 02 2661181,sekä Wilman kautta. Koululääkärinä toimii Satu Hedborg. Ajanvaraus koululääkärilletapahtuu terveydenhoitajan kautta.Terveydenhoitaja kutsuu kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat terveystarkastukseen.Ennen terveystarkastusta oppilaat täyttävät ryhmänohjaustunnillaterveyskyselyn ja mielialaseulan.Koululääkäri tekee terveystarkastukset yhdessä terveydenhoitajan kanssakaikille lukion toisen vuoden tytöille. Asevelvollisuustarkastukset tehdäänvuonna -96 syntyneille pojille keväällä 2014.Terveydenhoitaja antaa ensiapua ja ohjeita koulussa äkillisesti sairastuneille.Jos tapaturma sattuu koulupäivän aikana tai koulumatkalla, ilmoita siitä mahdollisimmanpian terveydenhoitajalle tai ryhmänohjaajalle.Kotiosoitteen mukainen terveysasema hoitaa lääkärin hoitoa vaativat sairaustapauksetajanvarauksella. Ulkopaikkakuntalaisten sairaanhoitopalvelut järjestetäänomassa kunnassa.Opiskelijat voivat aina oma-aloitteisesti kääntyä terveydenhoitajan puoleenkaikissa terveydentilaan ja yleiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Myösmielenterveyteen ja seksuaaliterveyteen liittyvät asiat kuuluvat kouluterveydenhuoltoon.19

RUOKAILURuokala on Puutarhakatu 5:ssä, pohjakerroksessa. Ruokalan pääsisäänkäyntion B-puolelta, mutta osa voi tulla ruokalaan myös A-puolelta (linjastoille 3.-4.).1. linjastolla on erityisruokavalio-ruuat; normaalin ruokavalion omaavia kehotetaansuosimaan 2.-4. linjastoja.Takit, hatut ja laukut jätetään naulakoihin, joita on käytävillä ja myös ruokalassa.Mikäli pohjakerroksen naulakot ovat täynnä, tilaa löytyy ylemmistä kerroksista.Lattiatila ei ole tarkoitettu vaatteille eikä laukuille.Hyvään ruokailukulttuuriin kuuluu keskustelu samassa pöydässä istuvienkanssa. Lukeminen, kännykän käyttö ja musiikin kuuntelu ruokalassa ei olesuotavaa. Ruokailun jälkeen pallit nostetaan paikoilleen pöydän alle, mikälisamalle paikalle ei juuri ole tulossa toinen ruokailija. Tuoleja ei siirrellä tilastatoiseen.1.-3. jaksoissa on kaksi ruokailuvuoroa, ja 4. ja 5. jaksossa yksi. Ruokatauonpituus on 45 minuuttia välitunteineen.1. ruokailuvuoro klo 11.00 -11.402. ruokailuvuoro klo 12.30 -13.101. ruokailuvuorossa olevia suositellaan menemään syömään portaittain niin,että kaikki eivät mene ruokalaan samaan aikaan. Ensimmäisenä paikalla olevientoivotaan ruokailevan ripeästi, jotta myöhemmin tulevat eivät joudu odottamaanistumapaikkoja. Myöhemmin tulevat voivat ruokailla rauhallisemmin.2. ruokailuvuorossa olevilla on oppitunti klo 11.15 -12.30, jonka jälkeen onruokailu. Ruokalassa on tuolloin vähemmän väkeä eli ruokailla voi kaikessarauhassa. Koska ruokailuvuoro on melko myöhään, kotona kannattaa syödätukeva aamupala tai ottaa pieni välipala mukaan.Ruokailujärjestys julkaistaan noin 1-2 viikkoa ennen uuden jakson alkua.Siitä näkyy, mitkä opetusryhmät ruokailevat 1. ja mitkä 2. vuorossa. Hae ruokailujärjestysinfopisteestä.20

JÄRJESTYSSÄÄNNÖTPuolalanmäen lukio Johtokunta 30.9.2010rehtori 13.6.20131. KoulualueKoulualueeseen kuuluvat koulurakennus, koulun piha ja kaikki tilat, joissa pidetäänopetusta koulu-aikana. Myös alue koulun porttien ja ovien läheisyydessä(n.30 m säteellä) kuuluu koulualueeseen. Lukion päärakennus sijaitseeosoitteessa Aurakatu 11 ja muut kaksi rakennusta osoitteissa Puutarhakatu 5ja Torninkatu 4.2. KouluaikaKouluaikaa on työjärjestykseen merkitty työpäivä ja muu opetussuunnitelmanmukaiseen opetukseen kuuluva aika, myös koulun tilaisuudet. Retkillä kotimaassaja ulkomailla koko matkalla oloaika on kouluaikaa.3. Koulun tilaisuudet ja päivänavausKoulun tilaisuuksia ovat ne yhteiset tilaisuudet, jotka kuuluvat lukuvuoden ohjelmaanja jotka koulu rehtorin tai hänen määräämänsä henkilön vastuulla järjestää.Koulutyö aloitetaan klo 8.15. Poikkeuksena ovat ne aamut, jolloin koulu alkaakaikilta klo 8.00. Päivänavauksista annetaan erilliset tiedotteet.4. Lukiolain asettama velvoite osallistua opetukseenPoissaolojen vaikutuksesta opiskelun arviointiin on määrätty arviointiohjeissa,jotka perustuvat Opetushallituksen antamiin määräyksiin. Yleisestä velvollisuudestaosallistua opetukseen säädetään Lukiolain 25 §:ssä: "Opiskelijantulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti."Poissaolojen vaikutuksesta kurssisuoritusten hyväksyntään määrätäänarviointiohjeissa.5. Koulupäivän kulkuOvet avataan Aurakatu 11:ssä klo 7.30 ja suljetaan klo 15.15 (perjantaisin klo15.00). Välituntisin ei ole ulosmenopakkoa. Opiskelija saa omalla vastuullaanpoistua väli- ja vapaatuntien aikana koulun alueelta.Lukion oppitunti kestää 75 minuuttia tuntikaavion mukaisesti. Oppitunneillesaavutaan täsmällisesti.Ruokaloissa käyttäydytään asiallisesti. Ruokailut järjestetään erillisen jaksokohtaisenohjelman mukaisesti. Ruokailu voi olla oppitunnin keskellä.21

6. Järjestys- ja vastuuasioitaKoulussa on noudatettava siisteyttä.Koulun omaisuutta on kohdeltava huolellisesti. Sattuneesta vahingosta onheti ilmoitettava rehtorille tai kansliaan. Opiskelijan on korvattava koulunomaisuudelle tahallisesti tai törkeän huolimattomasti aiheuttamansa vahinko.Koulu ei vastaa mistään oppilaiden omaisuuteen kohdistuneista anastuksista.Soittimia saa omalla vastuullaan säilyttää erikseen ilmoitettavissa tiloissa.Opiskelijoille ei ole pysäköintitiloja.Aurakatu 11:n pihaan saavat pysäköidä pysyvästi vain rehtori, apulaisrehtori,opinto-ohjaaja ja luvan saaneet opettajat. Torninkatu 4:n pihassa pysäköidäänPuolalan koulun ohjeiden mukaisesti.7. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöönLukiolain 21 § mukaan: "Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön…tuleelaatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoidensuojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä…". Opiskelijalla on siisoikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen.Siten penkkari- ja TJ-100 -päivinäkin erilainen teippaaminen tai sitominen,hajusteiden tai veden suihkuttaminen sekä haitallinen töhriminen on kielletty.Päivittäistä turvallisuutta ohjeistaa "Kriisisuunnitelmakansio". Jos koulurakennuksestajoudutaan poistumaan esim. palohälytyksen vuoksi, tuntia pitäväopettaja ohjaa opiskelijansa kokoontumispaikalle, jossa ilmoittaudutaanopettajalle. Kokoontumispaikkana on aina Taidemuseon edusta.Poistumis- ja varatiet on merkitty. Poistumistilanteissa säilytetään rauhallisuusja edetään hyvässä järjestyksessä.8. Tupakointi, nuuskaaminen, päihteet ja huumeetTupakointi ja nuuskaaminen on kielletty koulualueella ja koulun tilaisuuksissa.Lisäksi noudatetaan muita tupakkalain määräyksiä.Alkoholin nauttiminen ja sen vaikutuksen alaisena oleminen on kielletty kouluaikanakoulualueella ja sen ulkopuolella. Alkoholin kohdalla noudatetaanalkoholilain määräyksiä.Huumausaineiden käyttö ja hallussapito ilman erityistä laillista syytä on Suomessakiellettyä ja siitä rangaistaan rikoslain mukaisesti. Huumeiden vaikutuksenalaisena oleminen on koulun alueella ja kouluaikana kielletty. Huumausaineenkäytöstä ja hallussapidosta ilmoitetaan aina viranomaisille.9. Elektronisten viestimien käyttöLukio-opetus on sähköistymässä. Tavoitteena on entistä enemmän hyödyntäätietotekniikan antamia mahdollisuuksia opiskelussa ja oppia tietoyhteiskuntataitoja.Samalla valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen,joka alkaa vaiheittain syksyllä 2016. Toivomme, että pystyt ottamaan oppitunneilleoman kannettavan tietokoneen tai muun mobiililaitteen ja hyödyntä-22

mään sitä opiskelujesi alusta alkaen (BYOD = Bring Your Own Device). Koskakyseessä on oma laitteesi, se voi olla mieltymyksiesi mukainen ja tarpeisiisisopiva (Windows- tai Mac-kannettava, tablettilaite jne). On kuitenkin hyvätiedostaa, että syksystä 2016 alkaen yo-kirjoituksissa osassa kokeita käytetäänmyös omia laitteita. Tämän hetken luonnos laitevaatimuksiksi ja sähköistenkokeiden etenemisaikataulu löytyvät osoitteesta http://www.digabi.fi/ .Opiskelussa laitteita käytetään lukion langattomassa verkossa. Valittaessalaitetta akunkestoon kannattaa kiinnittää huomiota ja ladata akku kotona seuraavaapäivää varten, koska latausmahdollisuuksia koulupäivän aikana ei juuriole. Laitteet on tarkoitettu opiskelun tueksi ja opettaja voi rajoittaa mm. laitteidenviihdekäyttöä oppitunnilla.Tunneilla ei saa kuvata millään välineillä eikä muulloinkaan ilman kuvattavanantamaa lupaa eikä kuvia tai tallenteita saa välittää eteenpäin. Tuntien madollisestavideoimisesta opetuskäyttöön sovitaan erikseen.Puhelimen ja muiden laitteiden käyttökiellosta ylioppilaskirjoitusten aikana onomat, ylioppilastutkintolautakunnanantamat määräykset, joista tiedotetaan erikseen.10. Vilppi ja sen seurauksetVilppiä on lunttaus koetilanteessa, suoraan internetistä tai muista lähteistäkopioiminen ilman lähdeviitettä, koulussa (omassa tai muussa) tehtyjen jo arvosteltujentöiden käyttäminen ilman lähde-viitettä tai kaupanteko suorituksilla.Vilppi kurssikokeessa ja itsenäisten suoritusten osien sekä tutkielmien kopioiminenjohtaa kurssin mitätöimiseen. Alle 18 vuotiaan opiskelijan huoltajaanotetaan aina yhteyttä.11. Hyvät tavatJokainen koulussa työskentelevä on oman työyhteisönsä edustaja ja luo koulunsajulkisuuskuvaa. Siksi hyvien ja toisen ihmisen huomioivien tapojen noudattaminenon jokaisen ilo ja velvollisuus. Tällaisiin kuuluvat mm. tervehtiminen(myös koulun ulkopuolella), luokkaan tai saliin saapuvien vieraiden kunnioittaminennousemalla ylös sekä luontevan avoin ja reilu käytös muita kohtaan.12. Sääntöjen rikkominenJärjestyssääntöjen noudattamatta jättämisestä ovat voimassa Lukiolain mukaisetseuraamukset, joita on mm. rehtorin antama kirjallinen varoitus. Ennenkirjallisen varoituksen antamista opiskelijaa on kuultava.23

OPISKELIJAN ARVIOINTIVALTAKUNNALLISET OHJEET KURSSISUORITUSTEN JA OPPIAINEENOPPIMÄÄRÄN ARVIOINNISTAKURSSISUORITUKSEN ARVIOINTIOpiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänäon antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineenopiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista japerustua mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiinja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan omaitsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssinarviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemminopetussuunnitelmassa.Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö,maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotkavaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, sitenettä opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseennäyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessäopiskelijan kurssiarvosanaa.Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista kokonaiskurssimääräänvoidaan lukea vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Itsenäisesti opiskellustakurssista edellytetään hyväksytty arvosana.OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI"Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviinkursseihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002)Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansamukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseistasekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavienkurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa.Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana.Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.24

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollistenja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävienkurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja seuraavasti:Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja joista voi olla hylättyjäpakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa arvosanoja enintään:määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja:1–2 kurssia 03–5 kurssia 16–8 kurssia 29 kurssia tai enemmän 3Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakollisetja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävätkurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimääräänliittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetääntarkemmin opetussuunnitelmassa."Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaakorottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessäkuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3mom.)Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä jaoppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosanaedellyttää, tulee arvosanaa korottaa.Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollistenja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaaedellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi– koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävienja soveltavien (koulukohtaisten) kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä– opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijantiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteellamääräytyvää arvosanaa paremmat.25

PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEETLukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollistenoppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksestaannetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaansuoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijansuorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraistakielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vainkaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvatopinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.ARVIOINNIN KUNTAKOHTAISET OHJEET TURUSSALukion opetussuunnitelman mukaisen kurssin suorittaminenKurssi voidaan suorittaa:1. Osallistumalla kurssin opetukseen ja kurssista pidettäviin kuulusteluihin2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti ja suorittamalla kurssista pidettävätkuulustelut sekä muut kurssin suorittamisen edellyttämät tehtävät.3. Suorittamalla kurssi toisessa oppilaitoksessa. Päätös muualla suoritettavienopintojen hyväksi lukemisesta tulee tehdä ennen mainittujenopintojen alkamista.4. Suorittamalla kurssi osittain itsenäisesti ja osittain opetukseen sekäkuulusteluihin osallistumalla.Hylätyn ja hyväksytyn kurssin uusintaHylätyn kurssin voi suorittaa:1. Osallistumalla saman lukuvuoden aikana uusintakuulusteluun, johonsaa osallistua vain kerran. Viidennen jakson uusintakuulustelu järjestetäänviimeistään seuraavan syyslukukauden alussa.2. Osallistumalla uudelleen opetukseen ja kurssista järjestettäviin kokeisiin3. Opiskelemalla kurssi itsenäisestiOpiskelijalla on oikeus korottaa korkeintaan vuoden vanhaa kurssin arvosanaakerran koulun määräämänä päivänä.26

Oppimäärän vaihtaminenMatematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessanoudatetaan seuraavia vastaavuuksia:M1 = N1, M3 = N2, M6 = N5, M7= N4 ja M8 = N3.Muiden aineiden oppimäärän vaihtaminen sovitaan kurssikohtaisesti aineenopettajankanssa.Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen ja muun osaamisen tunnustaminenLukiossa otetaan huomioon opiskelijan muualla suoritetut tai aikaisemmatopinnot siltä osin, kuin ne vastaavat lukion kurssien sisältöjä. Opintojen kurssivastaavuuksistaja hyväksi lukemisesta on aina neuvoteltava vastaanottavankoulun kyseisen aineen opettajan kanssa. Muualla suoritetusta kurssistaopiskelijalla tulee olla todistus sekä mahdollisesti ko. kurssikoe tai vastaavasuoritusnäyttö, joka on näytettävä kyseiselle opettajalle. Rehtori päättää opintojenhyväksymisestä.Lukiokohtaisesti sovitaan muualla suoritetun kurssin nimeämisestä ja numeroimisestaoman koulun opetussuunnitelman ja tuntijaon mukaisesti.Turun lukioiden opetussuunnitelmiin sisältyväksi hyväksytään automaattisestiseuraavien oppi-laitosten kurssit: 1) Turun kaupungin päivälukiot 2) Turun kesälukio3) Turun Normaalikoulun lukio 4) Turun iltalukio 5) Turun seudun etärengas.Tapauskohtaisesti päätetään seuraavien oppilaitosten kurssien hyväksymisestälukion opetus-suunnitelmaan sisältyväksi: 1) Turun ammatti-instituutti 2)Turun Kristillinen Opisto 3) Turun Kesäyliopisto 4) muut mahdolliset oppilaitokset.Tapauskohtaisesti voidaan hyväksyä myös muu osaaminen.Mikäli opiskelija siirtyy päivälukiosta iltalukion opiskelijaksi, hänen kurssisuorituksensasuhteutetaan iltalukion kurssisuoritusmäärään.27

KOULUKOHTAISIA ARVIOINTIOHJEITAOpiskelu on kokopäiväistä työtä kuten Lukiolain 25 § toteaa:"Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttäväasiallisesti."Poissaolojen selvittäminen1. Sairaus tai muu hyväksyttävä syy:– Huoltaja (tai täysi-ikäinen opiskelija) selvittää Wilmassa jamerkitsee lisätietoihin poissaolon syyn.2. Koulun toiminnan aiheuttamat poissaolot– oman lukion musiikkitoiminta ja musiikin tapahtumat, kuvataiteenretket, projektimatkat, edustustehtävät kuten EYP, terveystarkastuksetym.– opettaja, jonka opetukseen poissaolot liittyvät, merkitsee poissaolot Wilmaan tai ilmoittaa sähköpostitse poissaoloista muilleopettajille.3. Yksityisasiat rehtorin antaman luvan perusteella; luvat ovat harkinnanvaraisia– perheen yhteiset lomamatkat (enintään yksi lukuvuodessa)– tärkeät kilpailut– musiikkitoiminta, joka ei ole oman lukion järjestämää– muut vastaavat asiatJos opiskelija ei yksityisasioiden vuoksi osallistu koulutyöhön, hän toimittaarehtorille hyvissä ajoin ennen poissaoloa kirjallisen luotettavan selvityksen,jonka perusteella rehtori päättää asian. Luvan saatuaan opiskelija ilmoittaasiitä heti kurssin opettajille. Rehtori (tai koulusihteeri) merkitsee Wilmaanmyönnetyt luvat. Alle kolmen päivän luvat myöntää ryhmänohjaaja.Poissaolojen vaikutus tavoitteiden saavuttamiseenKurssin alussa opettaja ilmoittaa, millä tavalla kurssi arvioidaan ja mitkä suorituksetvaikuttavat arviointiin ja ovat hyväksytyn suorituksen ehtona. Lähtökohtanaon, että opiskelija osallistuu oppitunneille.Opettaja arvioi poissaolojen merkityksen kurssin tavoitteiden saavuttamisenkannalta ja ohjaa opiskelijan opiskelemaan kyseisillä tunneilla esillä olleetasiat.– opiskelija palauttaa korvaavat suoritukset opettajalle koepäiväänmennessä28

– jos poissaoloja on merkittävästi, kurssi suoritetaan joko kokonaantai osin itsenäisesti uusintapäivänä. Tässä tapauksessa opettajamäärittelee kokeen laadun ja laajuuden. Itsenäisen suorituksenon aina oltava hyväksytty.Merkintöjä:T = kurssissa on kurssikoe tekemättä tai suorittamattomia osa-alueitaZ = kurssin suoritus on keskeytynyt (päättötodistuksessa ei ole merkintää ko.kurssista)Saatuaan T:n opiskelijan tulee suorittaa kyseinen kurssi heti seuraavanauusintakoepäivänä. Myös mahdolliset puuttuvat työt tulee palauttaa kyseiseenpäivään mennessä. Muussa tapauksessa kurssi mitätöidään. Erityistilanteessarehtorilta voi anoa pidennystä kurssin suorittamiseen.Opiskelijalla on Lukioasetuksen 13 § mukainen oikeus valittaa kurssin arvioinnista.Toimintaohje opettajalleKurssin opettaja ilmoittaa ryhmänohjaajalle, jos opettaja havaitsee jotain erityistäopiskelijan opiskeluun osallistumisessa. Jos poissaoloilmoituksia tuleeenemmän kuin yhdeltä kurssilta, ryhmänohjaaja ottaa ensin yhteyttä opiskelijaan.Tarpeen vaatiessa ryhmänohjaaja ottaa sen jälkeen yhteyttä huoltajaan,jos opiskelija on alle 18-vuotias. Näiden vaihtoehtojen jälkeen ryhmänohjaajavoi ohjata opiskelijan opinto-ohjaajan vastaanotolle. Opinto-ohjaaja informoitarvittaessa opiskelijahuoltotyöryhmää. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä vastaaopiskelijahuoltotyöryhmä yhdessä rehtorin kanssa.29

YLIOPPILASKIRJOITUKSETSyksy 2013 koepäivätKuullunymmärtämiskokeetAnnetut ajat ovat kokeen alkamisaikoja! Kokelaiden tulee olla koululla aamullaklo 8.10, ja muiden kuunteluiden ollessa kyseessä 15 minuuttia ennenkokeen alkamista. Kuuntelut järjestetään Y-talossa Aurakatu 11.ma 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä8.30 oppimääräruotsi, A- ja B-tasoti 10.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä8.30 englanti11.00 saksa13.00 venäjä14.45 ranska/espanjake 11.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä8.30 saksa11.00 venäjä13.00 englanti14.00 ranska15.00 espanja/italiaPitkäkestoisen kuuntelun kuuntelijat saapuvat edellä annettuina aikoina, muttakuuntelevat tarvittaessa oman kuuntelunsa heti varsinaisen kuuntelun loputtua.Odotuspaikkana on 4. kerroksen luokka.Kirjalliset kokeetKokelaiden tulee olla koululla valmiina astumaan saliin klo 8.30. Kirjalliset kokeetalkavat klo 9.00. Kirjalliset kokeet ovat ylä- ja alasalissa, osoitteessaPuutarhakatu 5.30

pe 13.9.ma 16.9.ke 18.9.pe 20.9.ma 23.9.ke 25.9.pe 27.9.ma 30.9.äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koepsykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologiavieras kieli, pitkä oppimäärätoinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkääidinkieli, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koematematiikka, pitkä ja lyhyt oppimääräuskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede,terveystietovieras kieli, lyhyt oppimääräKevät 2014 koepäivätHuom. Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat äidinkielen tekstitaidon kokeella.KuullunymmärtämiskokeetAnnetut ajat ovat kokeen alkamisaikoja! Kokelaiden tulee olla koululla aamullaklo 8.10 ja muiden kuunteluiden ollessa kyseessä 15 minuuttia ennen kokeenalkamista. Kuuntelut järjestetään Y-talossa osoitteessa Aurakatu 11.ma 10.2. vieras kieli, pitkä oppimääräenglanti klo 8.30saksa klo 11.00ranska klo 13.00venäjä, espanja klo 14.45ti 11.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimääräruotsi, A- ja B-taso klo 8.30suomi, A- ja B-taso klo 8.30ke 12.2. vieras kieli, lyhyt oppimääräsaksa klo 8.30ranska klo 11.00espanja klo 13.00englanti klo 14.00venäjä, italia klo 14.4531

Kirjalliset kokeetKokelaiden tulee olla koululla valmiina astumaan saliin klo 8.30. Kirjalliset kokeetalkavat klo 9.00. Kirjalliset kokeet järjestetään Puutarhakatu 5:n liikuntasaleissa.pe 7.2. äidinkieli: suomi ja ruotsi, tekstitaidon koema 10.3. äidinkieli: suomi ja ruotsi; esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä-koeke 12.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede,terveystietope 14.3. vieras kieli: pitkä oppimääräma 17.3. toinen kotimainen kieli: pitkä ja keskipitkä oppimääräke 19.3. matematiikka: pitkä ja lyhyt oppimääräpe 21.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologiama 24.3. vieras kieli: lyhyt oppimääräYo-infot1. Ti 27.8. klo 14.45-15.30- pakollinen kaikille syksyllä 2013 kirjoittaville2. To 10.10. klo 14.45-15.30- pakollinen kaikille 2.-4. vuoden opiskelijoille(uusintana To 24.10. klo 14.45–15.30)3. To 16.1. klo 14.45-15.30- pakollinen kaikille keväällä 2014 kirjoittaville4. Ti 22.4. klo 14.45-15.30- pakollinen kaikille 2. vuoden ja 3.-4. jatkavilleopiskelijoille(uusintana ti 29.4. klo 14.45-15.30)Paikat:Puutarhakatu 5, sali27.8., 10.10., 16.1., 22.4.Aurakatu 11, 2. kerros24.10., 29.4.32

YLEISET SÄÄNNÖTYlioppilaskokeeseen saa osallistua, kun:- asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit on suoritettu kirjoituksiinmennessä.- lyhyessä kielessä (C/D-kieli) vähintään kolme kurssia on suoritettu.Kirjoitusoikeus on:1. Lukion käyneellä opiskelijalla, jolla on kirjoitusaineissa pakolliset kurssitsuoritettu kirjalliseen kokeeseen osallistumiseen mennessä.2. Ulkomaalaisella, jonka oman maan lukio laajuudeltaan vastaa suomalaisenlukion oppimääriä (koulutusaika yhteensä 12 vuotta).Ruotsin kielen voi kirjoittaa joko toisena vieraana kielenä tai äidinkielenä.Ruotsin korvaamiseen muulla kokeella on haettava lupa lautakunnalta. Suomenkielen voi korvata erityisesti vieraskielisiä kokelaita varten laaditullamuulla suomen tai ruotsin kielen kokeellaEllei rehtori hyväksy ilmoittautumista, voi hylkäämispäätöksestä valittaa 14päivän kuluessa lääninhallitukselle.KirjoituskerratKirjoitukset (pakolliset neljä oppiainetta) voi suorittaa kaikki yhdellä kertaa.Kirjoitukset voi hajauttaa kolmeen perättäiseen kirjoituskertaan (syksy/kevät/syksytai kevät/syksy/kevät).Erillisiä aineita voi suorittaa kirjoitusten jälkeen ilman aikarajaa. Hyväksytystäkokeesta saa erillistodistuksen.IlmoittautuminenOpiskelija ilmoittautuu kirjoituksiin wilmassa ja käy kansliassa allekirjoittamassalomakkeen henkilökohtaisesti määräpäiviin mennessä; syksyn kirjoituksiin5.6. mennessä ja kevään kirjoituksiin 21.11. mennessä.Ilmoittautuminen on sitova. Koe, johon opiskelija on ilmoittautunut, mutta johonhän jää saapumatta tai ei jätä koetta arvosteltavaksi, katsotaan yrityskerraksi.Vain lautakunta voi erillisestä anomuksesta myöntää mitätöinnin.33

Ylioppilastutkintoon osallistumisesta kokelaat suorittavat tutkintomaksut ylioppilastutkintolautakunnalle.Kokelaalle ei anneta todistusta, ennen kuin hänon suorittanut maksut. Jokainen kokelas maksaa perusmaksun (v.2013 14euroa) ja lisäksi kutakin koetta kohden peritään erikseen maksu (v.2013 28euroa). Tutkintomaksulasku lähetetään kotiin postitse. Maksu on ulosottokelpoinen.Mikäli kurssisuoritukset eivät ole valmiina kirjoituksiin mennessä, koulu peruuttaakirjoitusoikeuden. Opiskelija saa lautakunnalle osoitetusta hakemuksestamahdollisesti takaisin ainekohtaisen kirjoitusmaksun, muttei perusmaksua.Kokeiden lukumääräKokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe onkaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koettaseuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraankielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineen koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttäätutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.Pakollinen koe:äidinkieliKolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee seuraavasta ryhmästä:1. toinen kotimainen kieli (ruotsi): A-taso tai B-taso2. vieras kieli: A-taso tai C-taso3. reaaliaineen koe4. matematiikka: A-taso (pitkä matematiikka) tai B-taso (lyhyt matematiikka)Kokelaan on suoritettava vaativampi koe (A-taso) vähintään yhdessä seuraavistapakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä taivieraassa kielessä. A-tason valitseminen ei ole riippuvainen opiskellusta oppimäärästä– oppilas on oikeutettu osallistumaan esimerkiksi pitkän matematiikankokeeseen opiskeltuaan lyhyen matematiikan oppimäärän.Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe.Vieraissa kielissä järjestetään seuraavia kokeita: englanti, saksa, ranska, venäjä,italia, espanja, portugali, saame, latina ja klassinen kreikka. Kokeet laaditaankussakin oppiaineessa pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärienperusteella. D-kielen oppimäärää vastaava koe on C-tason ylioppilaskoe.34

TutkintoMikäli neljä pakollista koetta on suoritettu, on tutkinto valmis. Opiskelija saaylioppilastodistuksen edellyttäen, että hän saa myös lukion päättötodistuksen(suoritettuna 75 kurssia ja kaikki pakolliset kurssit). Pakolliset kokeet voi suorittaakaikki yhdellä kertaa tai hajautetusti (ks. kirjoituskerrat).Mikäli tutkinto ei tule valmiiksi säädetyssä ajassa (yleensä kolmena perättäisenäkirjoituskertana), on se kokonaisuudessaan uusittava.Tutkinnon täydentäminenValmista tutkintoa voi täydentää sellaisilla oppiaineilla, jotka eivät kuuluneetvarsinaiseen tutkintoon. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppiaineen eritasoisellakokeella. Hyväksytystä suorittamisesta saa erillistodistuksen. Täydentämälläsaatua arvosanaa saa korottaa kerran.Hyväksytyn kokeen uusiminenYlioppilastutkinnon kokeen hyväksytysti suorittanut saa uusia kokeen yhdenkerran. Mikäli kokelas korottaa hyväksyttyä arvosanaansa tutkinnon ollessavielä kesken (ns. hajauttaja), otetaan todistukseen huomioon paras arvosana.Myös laudatur-arvosanaa voi korottaa.Hylätyn kokeen uusiminenHylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästiseuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminenvoi ulottua kuuteen tutkintokertaan.Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Ylimääräisenkokeen hylättyä arvosanaa ei merkitä yo-todistukseen.Pakollisen hylätyn kokeen uusija voi vaihtaa kokeen tasoa (esim. pitkän matematiikanvoi vaihtaa lyhyeksi) edellyttäen kuitenkin, että tutkintoon sisältyyyksi A-tason koe pakollisessa kirjoitusaineessa (ruotsi, vieras kieli, matematiikka).Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilmanaikarajaa.35

KompensaatioJos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa aineessa, YTL antaa ylioppilastodistuksenmuiden aineiden suoritusten perusteella. Kompensaatio tehdäänautomaattisesti. Mikäli kokelas ei halua kompensaatiota, on siitä ilmoitettavalautakunnalle kirjallisesti määräpäivään mennessä (ks. aikataulu). Hylätty arvosanatulee näkyviin todistukseen kompensaatiomerkinnällä.Arvosanat:L laudatur 7 pistettäE eximia cum laude approbatur 6 pistettäM magna cum laude approbatur 5 pistettäC cum laude approbatur 4 pistettäB lubenter approbatur 3 pistettäA approbatur 2 pistettäI improbatur 0 pistettäHylättyä arvosanaa I on neljä eri luokkaa: I+, I, I- ja I=Kustakin kokelaan hyväksytystä kokeesta annetaan kompensaatiopisteitä ylläolevan taulukon mukaisesti. Hylätyn kokeen kompensaatioon tarvitaan pisteitäseuraavasti:1. I+ 12 pistettä2. I 14 pistettä3. I– 16 pistettä4. I= 18 pistettäTarkistuspyyntöJos jokin lautakunnan ilmoittama koetulos vaikuttaa virheelliseltä (esim. jokintekninen virhe), rehtori tai opettaja voi pyytää tarkistusta.TarkistusarvosteluKokelaalla on mahdollisuus rehtorin tai aineenopettajan välityksellä saadatietää suoritustensa arvostelua koskevat perusteet. Mikäli kokelas on tyytymätönkokeen arvosteluun, hän voi 14 päivän kuluessa päätöksen saavuttuatuoda rehtorille kirjallisen tarkistuspyynnön. Tarkistusarvostelusta lautakuntaperii opetusministeriön määräämän maksun (vuonna 2013 50€). Maksu palautetaanopiskelijalle, mikäli tarkistus johtaa arvosanan korottamiseen. Otaaina ensin yhteyttä kokeen tarkistaneeseen opettajaan.36

Arvioinnissa huomioon otettavat vaikeudetJos kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa tutkinnon taierillisen kokeen, tai kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaaäidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muuerityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussahuomioon. (L 672/2005, 8 §)Jos kokelas tilapäisesti sairastuu niin, että sairaus vaikuttaa haitallisesti suorituskykyyn,on sairaudesta esitettävä lautakunnalle ko. päivälle päivätty lääkärintodistus.Lääkärintodistusta ei oteta huomioon kokeita korjattaessa, vaanniiden merkityksen tutkii erillinen lautakunta. Äidinkielessä tilapäinen lääkärintodistushuomioidaan vain, mikäli kokelas on ollut sairaana kumpanakin suorituspäivänä.Myös terveydenhoitaja voi antaa todistuksia tilapäisestä sairaudesta.Pysyvien sairauksien osalta (esim. Luki-häiriö, kuulovamma) on lääkärintodistustoimitettava kansliaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, viimeistäänyo-kirjoituksiin ilmoittautumisen yhteydessä.Mikäli kokelas ei pääse sairautensa takia kokeisiin, mutta muuten on kirjoituskykyinen,voi rehtori järjestää kokeen kokelaan kotona tai sairaalassa. Tällaisessatapauksessa on otettava yhteys rehtoriin mahdollisimman varhaisessavaiheessa.Kokeiden uusija, joka sairastuu ennen koetta, menettää uusimiskerran, elleihän esitä lautakunnalle hyväksyttyä lääkärintodistusta. Lautakunta voi anomuksestamyöntää oikeuden uusimiskerran säilyttämiseen.VilppiVilppiin syyllistynyt kokelas menettää oikeuden osallistua sekä meneilläänoleviin että niitä lähinnä seuraaviin kokeisiin. Jo tehdyt suoritukset voidaanhylätä. Matkapuhelimet ja muut tekniset laitteet ovat kiellettyjä lautakunnanerikseen sallimia apuvälineitä (laskimia) lukuun ottamatta ja niiden käyttö johtaavilppiepäilyyn.TodistuksetLautakunnalta saatavia todistuksia ovat ylioppilastutkintotodistus, erillistodistus,todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta (tapauksessa, jossaopiskelija ei saa lukion päättötodistusta), rekisteriote (hajauttajalle, joka tarvit-37

see tietoja siihenastisista suorituksistaan), sekä todistusjäljennökset. Todistuksetovat maksullisia kahta ensinnä mainittua lukuun ottamatta.TuloksetLautakunta lähettää tutkintotulokset heti niiden valmistuttua kaikille lukioilleyhtä aikaa. Kevään tutkinnon tulokset lähetetään viimeistään 25. toukokuuta,syksyn tutkinnon tulokset viimeistään 23. marraskuuta.YLEISIÄ OHJEITA KOETILANTEESEENIstumapaikka arvotaan erikseen jokaista koetilannetta varten. Rehtori kutsuukokelaat koetilaan nimellä ilmoittaen samalla paikan numeron.Pöydille on jaettu valmiiksi kaikki tarvittava materiaali koetehtäviä lukuun ottamatta.Kirjoitustilaan saa tuoda vain sallitut apuvälineet, kynän (HB tai nro2), pyyhekumin,säiliöllisen teroittimen, äidinkielen esseekokeessa sinisen kuivamustekynän,reaali- ja matematiikan kokeessa värikynät (ei punaista), lisäksi fysiikan,kemian, maantieteen ja matematiikan kokeessa laskimen ja taulukkokirjan(ks. ainekohtaiset ohjeet ennakkotarkistuksesta).Eväät on tuotava ilman käärepaperia läpinäkyviin tekstittömiin rasioihin pakattuina.Kuuntelukokeisiin ei saa tuoda eväitä.Laukut ym. henkilökohtaiset tavarat on jätettävä niille osoitetuille paikoille.Kännyköitä ei saa tuoda kirjoituspäivinä lainkaan kouluun.Valvovat opettajat auttavat kokeiden järjestelyihin liittyvissä asioissa. Häiriöidensattuessa on ehdottomasti noudatettava valvojien ohjeita. Kokelaidenkeskinäinen puhuminen on aina kiellettyä.Jos tarvitset lisää paperia, nosta käsi ylös. Lattialle pudonneet tavarat nostaavalvoja.WC:ssä voi käydä yksi kokelas kerrallaan valvojan saattamana. Kun haluatwc:hen, nouse seisomaan paikallasi. Saat lähteä liikkeelle vasta kun valvojaantaa siihen luvan.Kirjalliset kokeet alkavat klo 9.00. Nimenhuutoa varten on oltava paikalla klo8.30. Kokeesta ei saa poistua ennen klo 12.00. Kokeesta on poistuttava viimeistäänklo 15.00, tai jos kokelaalle on myönnetty yhden tai kahden tunnin38

lisäaika klo 16.00 tai klo 17.00. Kuuntelukokeilla on omat erilliset aikataulunsa.Henkilötiedot ja nimikirjoitus on merkittävä jokaiseen käytettyyn paperiin. Suoritustenluonnosteluun käytettyihin papereihin on merkittävä sana "konsepti"tai niihin on vedettävä siististi rasti (X) yli. Koetilasta ei saa viedä ulos mitäänpapereita.Vastaukset on kirjoitettava mahdollisimman selvällä käsialalla. Yleisperiaatteenaepäselvissä tapauksissa tulkitaan aina huonomman mukaan.Sähköinen ylioppilastutkinto ja tietokoneet oppitunnillaLukio-opetus on sähköistymässä. Tavoitteena on entistä enemmän hyödyntäätietotekniikan antamia mahdollisuuksia opiskelussa ja oppia tietoyhteiskuntataitoja.Samalla valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen,joka alkaa vaiheittain syksyllä 2016 (aikataulu seuraavalla sivulla).1. vuoden opiskelijat:Toivomme, että pystyt ottamaan oppitunneille oman kannettavan tietokoneentai muun mobiililaitteen ja hyödyntämään sitä opiskelujesi alusta alkaen(BYOD = Bring Your Own Device). Koska kyseessä on oma laitteesi, se voiolla mieltymyksiesi mukainen ja tarpeisiisi sopiva (Windows- tai Mackannettava,tablettilaite jne.).Syksystä 2016 alkaen yo-kirjoituksissa osassa kokeita käytetään myös omialaitteita. Tämän hetken luonnos laitevaatimuksiksi ja sähköisten kokeidenetenemisaikataulu löytyvät osoitteesta http://www.digabi.fi/. Mikäli aiot suorittaalukion 3,5 tai neljässä vuodessa, tai menet vaihto-oppilaaksi, ota huomioonmuutokset yo-kokeissa! Sama koskee yo-kokeiden uusijoita.Opiskelussa laitteita käytetään lukion langattomassa verkossa. Valittaessalaitetta kannattaa kiinnittää huomiota akunkestoon, ja ladata akku kotona seuraavaapäivää varten, koska latausmahdollisuuksia koulupäivän aikana onrajoitetusti. Kouluaikana laitteet on tarkoitettu opiskelun tueksi eikä viihdekäyttöön.Opettaja voi rajoittaa laitteiden käyttöä oppitunnilla, mikäli käyttö eitue oppimista.Ote ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteesta 7.5.201339

K U R S S I O P A STUNTIJAKO PUOLALANMÄEN LUKIOSSAOppiaine tai Pakolliset Syventävät Koulukohtaisetaineryhmä kurssit valtakunnalliset syventävätkurssit kurssitÄidinkieli ja kirjallisuus (A) 6 3 2A-englanti (EA) 6 2 1A-ruotsi (BA) 6 2 1A-saksa (SA) 6 2 1A-ranska (FA) 6 2 2A-venäjä (VA) 6 2 1B1-ruotsi (BB) 5 2 1B2-saksa (SC) 8B2-ranska (FC) 8B3-saksa (SD) 10B3-ranska (FD) 10B3-venäjä (VD) 8B3-espanja (PD) 8Matematiikkalyhyt oppimäärä (N) 6 2 1pitkä oppimäärä (M) 10 3 2Biologia (BI) 2 3Maantiede (GE) 2 2Fysiikka (FY) 1 7 1Kemia (KE) 1 4 1Uskonto (UE) 3 2 1Elämänkatsomustieto (ET) 3 2Filosofia (FF) 1 3Psykologia (PS) 1 4 2Historia (HI) 4 2 1Yhteiskuntaoppi (YH) 2 2 1Terveystieto (TE) 1 2Liikunta (LI) 2 3 3Musiikki (MU) 1-2Kuvataide (KU) 1-2 3 4Opinto-ohjaus (OP) 1Pakolliset kurssit 47-5141

Yhteensä on suoritettava vähintään 75 kurssia.Kurssimäärään ei lasketa hylättyjä koulukohtaisiasyventäviä kursseja.Soveltavat kurssitKurssejaVerkkolehtikurssi 1Kuvataiteen lukiodiplomi 1Kansainvälisyys- ja kulttuuri -kurssit:Comenius 1Kulttuuripassi 3Suomea vaihto-oppilailleIntegroivat kurssitINT1 eli Kansallista romantiikkaaINT2 Tilastotiedettä lukiolaisille (mat. + ps.)INT3 Luonnontieteiden työkurssi 1Musiikin kursseja:Big Band 4Nuotinkirjoitus 1Studioäänitys 1Jouluparaati 2Orkesteri 8Bändisoitto 8Musiikin lukiodiplomi 142

MUSIIKKILUKION KURSSITPakolliset kurssit (Tietyin ehdoin voi jättää pois0-8 yleislukion pakollista kurssia) KurssejaMusiikkitieto ja musiikin historia 5Musiikin perusteet 2, ellei sitä ole aikaisemminsuorittanut (todistus!) 1Yleislukion pakollisia kursseja on suoritettava(matematiikan oppimäärästä riippuen) 39–43.Jokaisen aineen pakollisista kursseista on suoritettavavähintään puolet.Musiikkilukion kursseja on suoritettava vähintään13Koulukohtaisia syventäviä kursseja(Tarkka tarjonta lukuvuoden alkaessa)KurssejaMusiikin perusteet 3 1Säveltapailu D 1Säveltapailu C 2Musiikin teoria D 2Sävellys 1-2 1-4Harmonian perusteet 2Kuoro 12Soitinopetus 12Yksinlaulu ja äänenmuodostus6Poplaulu 1Improvisointi 2Maailmanmusiikki 4Musikaali 4ErikoiskurssejaxSoveltavat kurssit ovat samat kuin yleislukiossa: Big Band,Jouluparaati, Nuotinkirjoitus, Studioäänitys,Orkesteri, Bändisoitto, Musiikin lukiodiplomi(MTI6)43

KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS JA SUOSITUS YO-KIRJOITUKSEENOSALLISTUMISEN AJANKOHDASTAAineKurssien järjestys vuosikurssien mukaan Pakolliset kurssit on alleviivattu.Kertauskurssi on merkitty tähdellä (*).1. vuosi 2. vuosi 3. (ja 4.) vuosi Yo-koeA 1 2 3 4 5 7 10 11 (6) 6 8 9 10 3k(evät)EA 1 2 3 4 5 6 7 8 9* 3s(yksy)BA 1 2 3 4 5 6 7 8 9* 3kSA 1 2 3 4 5 6 8 7 9* 3kFA 1 2 3 4 5 6 8 10 7 9* 3kVA 1 2 3 4 5 6 8 7 9* 3kBB 1 2 3 3 4 5 6 6 7 8* 3kSC 1 2 3 4 5 6 7 8 3kSD 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 3kFC 1 2 3 4 5 6 7 8 3kFD 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 3kVD 1 2 3 4 5 6 7 8 VA9 3kPD 1 2 3 4 5 6 7 8 3kM 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 15 10 11 13 14* 15 3kN 1 2 3 4 5 6 7 8 9* 3kBI 1 2 2 3 4 3 4 5 3k / 3sGE 1 2 2 3 3 4 3k / 3sFY 1 2 3 4 5 6 7 8 9* 3kKE 1 2 3 4 5 6* 3kUE 1 2 4 2 3 4 4 5 6* 3kET 1 2 3 4 5 3s / 3kFF 1 2 3 4 2 3 4 3s / 3kPS 1 2 3 6 4 5 7* 3k / 3sHI 1 2 3 4 5 6 7* 3k / 3sYH 1 2 3 4 3 4 5* 3k / 3sTE 1 2 3 2 3 3k / 3sLI 1 5 7 2 3 4 5 6 7 3 5 6 7MU 1 2KU 1 2 3 4 7 8 9 10 2 3 4 5 7 8 9 10 3 5 6 7 8 9 10OP 1 1 1MTI 1 2 3 4 5 6Soitinop. 1 2 3 4 5 6Yksinl. 1 2 3 4 5 6Liikunnan kurssit 1 ja 2 on jaettava eri vuosille.Yleislukion opiskelijalle joko KU2 tai MU2 on pakollinen kurssi.44

KURSSIN ITSENÄINEN OPISKELULukiokurssin tai sen osan voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Itsenäinen suoritustehdään siinä koulussa, jossa opiskelija pääsääntöisesti opiskelee taijossa opiskelija suorittaa ko. aineen opinnot.Opiskelija, joka haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, tekee kurssista kirjallisensopimuksen opettajan kanssa. Opiskelijan tulee hakea itsenäiseen suoritukseenlupa rehtorilta keskusteltuaan asiasta ensin ko. opettajan kanssa.Sopimukseen kirjataan opiskelijalta vaadittavat kurssisuoritukset, joiden tulisiolla eri oppiaineissa suunnilleen yhtä laajat ja suhteessa lähikurssilla tehtyihintöihin. Kurssin itsenäinen suorittaminen ei voi tarkoittaa vain kurssikokeeseenosallistumista.Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.PALKKIKAAVIOOppituntien kellonajat, kun ruokailu on ensimmäisessä vuorossa 11.00-11.45.Jaksojen 1-3 ajan osa opiskelijoista ruokailee klo 12.30-13.15, jolloin kolmasoppitunti on klo 11.15-12.30.Tunninnumero Kellonajat MA TI KE TO PE8.15-9.301(ke 8.00-9.15) 1 2 11 52 9.45-11.00 3 3 4 2 4RUOKAILU RUOKAILU RUOKAILU RUOKAILU RUOKAILU3 11.45-13.00 5 4 6 3 24 13.15-14.30 6 5 7 6 75 noin 14.35-15.50 7 8 8 8 945

OPPIKIRJAT 2013-2014Kaikista oppikirjoista pääsääntöisesti uusimmat painokset, ellei toisin mainita!Vaihtelevasti mahdollista käyttää digikirjoja.teos/osa n:okursseilla n:oÄIDINKIELI (A)Aalto ym.Hakulinen ym.Kieli ja tekstit (WSOY)1 1,22 3,4Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus (WSOY)3 5,6Ilmoitetaan myöhemmin 8,9,10Ei oppikirjaa 7,11ENGLANTI-A (EA)Ikonen ym.ProFiles (Sanoma Pro / WSOY)1,2,3,4,5,6,7 1-7Silk ym. Grammar Rules (Otava) 1-7,9Ei oppikirjaa 8RUOTSI-A (BA)Koivunen ym.Kajander ym.Inne (Finn Lectura)1,2,3 1-3Dags (Sanoma Pro / WSOY)4 45 56-7 6,8Määttä ym. Dags Grammatik (Sanoma Pro / WSOY) 6-8Harkoma ym. Abi svenska (Otava) 9RUOTSI-B1 (BB)Blom ym.Galleri (Otava)1,2,3,4,5,6,7 1-7Paasonen ym. Galleri Grammatik 1-6Harkoma ym. Abi svenska (Otava) 8SAKSA-A (SA)Honkavaara ym. Genau (Sanoma Pro / WSOY)1,2,3,4,5,6 1-67-8 7,8Kultalahti ym. Viel Erfolg!, kielioppi (Sanoma Pro / WSOY) 1-746

teos/osa n:okursseilla n:oSAKSA-B3 (SD)Seppänen ym.Super gut (WSOY)1, 2 1-2SAKSA-B2+B3 (SC+SD)Busse ym.Panorama Deutsch (Otava)tekstikirja 1-3 ja harjoituskirjat 1,2,3 1-3tekstikirja 4-6 ja harjoituskirjat 4,5,6 4-6tekstikirja 7-8 ja harjoituskirjat 7,8 7-8RANSKA-A (FA)Hankala-Perttula ym. Voilà! 4 (Otava) 1,2Hankala-Perttula ym. Voilà! 5 3Kivivirta ym. Voilà! 6 4,5Kivivirta ym. Abiranska (Otava) 6,7,9Delcos ym. Allez, allez viens! 7 7Delcos Allez, allez viens! 8 (uusi painos) 8Nivanka Ranskan kielen käsikirja 8,9Bärlund-Jokinen Ranskan kielioppi ja harjoitukset (Otava) 1-9Camus L'étranger 4RANSKA-B2+B3 (FC+FD)Granath ym. Escalier 1 (Sanoma Pro / WSOYpro) FD1,2Altschuler ym. Escalier 2 (Sanoma Pro) FD3,4/FC1,2Bärlund ym. Voilà 3 (Otava) FD5/FC3Hankala-Perttula ym. Voilà 4FD6/FC4Hankala-Perttula ym. Voilà 5FD7/FC5Kivivirta ym. Voilà 6 FD8,9/FC6,7Kivivirta ym. Abiranska (Otava) FD10/FC8Bärlund-Jokinen Ranskan kielioppi ja harjoitukset (Otava) FD/FC1-8VENÄJÄ-A (VA)Jegorenkov ym.VENÄJÄ-B3 (VD)Jegorenkov ym.Ekstrim (OPH)Ekstrim 1, teksti- ja harjoituskirja 1-3Ekstrim 2, teksti- ja harjoituskirja 4-6Ekstrim 3, teksti- ja harjoituskirja 7,8Mozhno (Otava)Mozhno 1, teksti- ja harjoituskirja 1-3Mozhno 1(-2), teksti- ja harjoituskirja 4-6Mozhno 2, teksti- ja harjoituskirja 7,847

teos/osa n:okursseilla n:oESPANJA-B3 (PD)González García ym. ¡Dime! (Otava)¡Dime! 1 1-2¡Dime! 2 3-4¡Dime! 3 5-6¡Díme! 4 7-8Jover Rodríguez ym. Abiespanja (Otava) 7-8MATEMATIIKKA - pitkä (M)Kontkanen ym. Pyramidi (Tammi / Sanoma Pro)Pyramidi 1 - Funktiot ja yhtälöt 1Pyramidi 2 - Polynomifunktiot 2Pyramidi 3 - Geometria 3,15Pyramidi 4* - Analyyttinen geometria 4,15Pyramidi 5* - Vektorit 5,15Pyramidi 6* - Todennäköisyys ja tilastot 6Pyramidi 7* - Derivaatta 7Pyramidi 8* - Juuri- ja logaritmifunktio 8Pyramidi 9* - Trig. funktiot ja lukujonot 9Pyramidi 10 - Integraalilaskenta 10Pyramidi 12 - Numeerisia ja alg. menetelmiä 12Pyramidi 13 - Diff.- ja integr.laskennan jatkok. 13Pyramidi Kertauskirja 14Tähdellä merkityissä vain kirjan uusi painos.Hautajärvi ym. Laudatur (Otava)Laudatur 11 - Lukuteoria ja logiikka 11MATEMATIIKKA - lyhyt (N)Ekonen, Hemmo ym. Sigma (Tammi / Sanoma Pro)Sigma 1* - Lausekkeet ja yhtälöt 1Sigma 2* - Geometria 2Sigma 3* - Matemaattisia malleja I 3Sigma 4* - Matemaattinen analyysi 4Sigma 5 - Tilastot ja todennäköisyys 5Sigma 6 - Matemaattisia malleja II 6Sigma 7* Talousmatematiikka 7Sigma 8 - Matemaattisia malleja III 8Sigma Σ - Kertauskirja 9Tähdellä merkityissä vain kirjan uusi painos.48

teos/osa n:okursseilla n:oBIOLOGIA (BI)Kokkonen ym.MAANTIEDE (GE)Brander ym.Fabritius ym.FYSIIKKA (FY)Lehto ym.Lukion biologia (Otava)Eliömaailma 1Solu ja perinnöllisyys 2Ympäristöekologia 3Ihmisen biologia 4Bioteknologia 5Manner (Otava)Sininen planeetta 1Yhteinen maailma 2Lukion maantiede (Otava)Riskien maailma 3Aluetututkimus 4Fysiikka (Tammi / Sanoma Pro)Fysiikka 1 – Fysiikka 8 1-8Fysiikka Kertauskirja 9KEMIA (KE)Lehtiniemi, Turpeenoja Mooli (Otava)Mooli 1 – Mooli 5 1-5Abi kemia (Otava) 6USKONTO (UE)Uusi Arkki (Edita)Jämsä ym. 1 - Uskonto ja Raamattu 1Ikkala ym. 2 - Kirkkohistoria ja kirkkotieto 2Hallamaa ym. 3 - Etiikka 3Ikkala ym. 4 - Maailmanuskonnot 4Nokelainen ym. Suomalaisen uskonnon Arkki (Edita) 5Ei oppikirjaa 6Kaikista oppikirjoista saa käyttää myös vanhempaa, edelleen myynnissä olevaapainosta.49

teos/osa n:okursseilla n:oELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET)Vihmanen ym. Lukion elämänkatsomustieto (Edita)Hyvä elämä 1Ihminen totuuden etsijänä 2Hyvä yhteiskunta 3Ei oppikirjaa 4,5Vaihtoehtoisesti käy vastaava Dialogi-sarjan (Tammi / Sanoma Pro) kirja.FILOSOFIA (FF)Ahokallio ym. Filosofia Prima Nova 1Sovitaan kurssin alussa 2,3PSYKOLOGIA (PS)Laine ja Vilkko-Riihelä Mielen maailma (Sanoma Pro, ent. WSOY)1. Psykologian perustiedot 12. Kehityspsykologia 23. Ihminen ja tieto 34. Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu 45. Persoonallisuus ja mielenterveys 5Ahokas ym. Sosiaalipsykologia (Sanoma Pro) 6Vilkko-Riihelä Psykologia. Lukion kertauskirja (WSOY) 7Kursseissa 1-6 käytetään uudistettuja painoksia.HISTORIA (HI)Aalto ym.Kaikkien aikojen historia (Edita)1,2,3,4,5,6 1-6Ei oppikirjaa 7YHTEISKUNTAOPPI (YH)Aromaa ym. Kansalainen ja yhteiskunta (Edita) 1Arola ym. Kansalainen ja talous (Edita) 2Jalonen ym. Kansalainen ja oikeus (Edita) 3Arola ym. Kansalainen ja Eurooppa (Edita) 4Ei oppikirjaa 550

teos/osa n:okursseilla n:oTERVEYSTIETO (TE)Lehtinen ym.Lukion Syke (Edita)1 – Terveyden perusteet 12 – Nuoret, terveys ja arkielämä 23 – Terveys ja tutkimus 3MUSIIKKITIETO JA MUSIIKIN HISTORIA - erikoislukio (MTI)Palas Taidemusiikki tutuksi (Otava) 2,3,5Ei oppikirjaa 1,4Harala-Mäkinen Klaavi 2/3 (Nuottikuva Oy) MS1Harala-Mäkinen Klaavi 3/3 (Nuottikuva Oy) MS2MUSIIKKI - yleislukio (MU)Aittakumpu ym. VOX (Otava)1 12 2KUVATAIDE (KU)Töyssy ym.Oheislukemistot:KirjavainenKuvataide.Visuaalisen kulttuurin käsikirja (WSOY) 1-4Valokuva.Valokuvauksen perustiedot (WSOY) 3,10Pirilä ja Kivi Otos. Elävä kuva, elävä ääni (LIKE) 3,10Kirjat "Valokuva" ja "Otos" voivat olla vaihtoehtoisia opiskelijansuuntautumisen mukaan.Kaikista oppikirjoista saa käyttää myös vanhempaa, edelleen myynnissäolevaa painosta.51

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (A)Kurssit:6 pakollista, 3 syventävää, 2 koulukohtaista syventävääArvostelu:Kursseista annetaan numeroarvostelu. Kurssin läpäiseminen edellyttää kaikkienarvioitavaksi ilmoitettujen osioiden suorittamista. Kaikilla kursseilla arvioinnissaotetaan huomioon erikseen mainittujen arvioitavien suoritusten lisäksitunneilla tehtävät harjoitukset. Esseetekstit arvioidaan pistein 0–60 ja tekstitaidonvastaukset pistein 0–6.Suoritusjärjestys:Kurssit on pääsääntöisesti suoritettava numerojärjestyksessä. Kurssit 8 ja 9käydään kuitenkin päinvastaisessa järjestyksessä. Kurssit 7 ja 10 voi suorittaajoko toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Kurssit 8 ja 9 suositellaansuoritettavaksi kolmantena opiskeluvuotena. Kurssin 11 voi suorittaa toisenlukuvuoden keväällä.Itsenäinen suorittaminen:Kurssien suorittaminen itsenäisesti ei ole oppiaineen laadun takia suositeltavaa.Erityisen huonosti itsenäisesti suoritettaviksi sopivat kurssit 7, 8, 9 ja 11.Näissä kursseissa arviointi pohjautuu keskeisesti tunneilla toteutuviin harjoitteisiin.Itsenäinen suorittaminen edellyttää kahden uusintakuulustelupäivänvaraamista loppukokeeseen. Itsenäiseen suoritukseen kuuluu uusintapäivinäsuoritettavat osiot ja yhdestä kahteen työtä, jotka suoritetaan koeviikolla. Tämänlisäksi ennen kokeeseen ilmoittautumista on palautettava erikseen määrätytkotona tehtävät työt.Kaunokirjallinen opiskelumateriaali:Kaikilla pakollisilla kursseilla luetaan 1–2 kaunokirjallista teosta.PAKOLLISET KURSSITA1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutusOpiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänentaitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekätunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana jamedian käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kirjallisuudenlajeista esillä näytelmä.52

Arvioitavat suoritukset: diagnostinen kirjoitus, referaatti, kirjatyö, ryhmäkeskusteluja tekstitaidon koe.A2 Tekstien rakenteita ja merkityksiäOpiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiäsekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelijasyventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.Käsitellään kielenhuollon keskeisiä asioita.Arvioitavat suoritukset: aineistoessee, kirjatyö, puhe-esitys ja kielenhuollonkoe.A3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaaOpiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä jasen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.Arvioitavat suoritukset: novelli- ja runoanalyysi, otsikkoessee ja kirjallisuuspohjainentekstitaidon vastaus.A4 Tekstit ja vaikuttaminenOpiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisennäkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviätietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.Kaunokirjallisena teoksena vaikuttamaan pyrkivä kirja.Arvioitavat suoritukset: aineistopohjainen essee, argumentaatioanalyysi, vaikuttamaanpyrkivä tuotostehtävä , vaikuttamaan pyrkivä puhe-esitys ja tekstitaidonkoe.A5 Teksti, tyyli ja kontekstiOpiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaaottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.Arvioitavat suoritukset: otsikkoessee, kirjallisuuspohjainen tekstitaidon vastaus,novellianalyysi ja kirjallisuusessee.A6 Kieli, kirjallisuus ja identiteettiOpiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden jakulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.Arvioitavat suoritukset: kieliaiheinen tekstitaidon vastaus, kaksi esseetä ja kirjatyö.53

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITA7 Puheviestinnän taitojen syventäminenOpiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan.Erityisesti harjoitellaan esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja. Kurssilla käsitelläänpuheviestinnän merkitystä arjen tilanteissa, opiskelussa ja työelämässä.Kurssi valmentaa valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeen suorittamiseen.Puhe-viestintätaitojen päättökoe on Opetushallituksen abiturienteillevuosittain järjestämä äidin-kielen suullisen kielitaidon koe. Kokeen osinaovat puhe ja ryhmäkeskustelu. Tutkinnosta saa erillisen todistuksen, josta saalisäpisteitä mm. opettajainkoulutukseen haettaessa.Arvioitavat suoritukset: tilannepuhe, ohjelmapuhe sekä vähintään kaksi ryhmäkeskustelua.A8 Tekstitaitojen syventäminenOpiskelija perehtyy asiatekstien sekä kaunokirjallisten tekstien erittelyyn jaanalysointiin. Hänen kriittinen lukutaitonsa syvenee. Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskirjoitustentekstitaidon kokeeseen liittyviä tehtäviä.Arvioitavat suoritukset: Kurssikokeena on tekstitaidon preliminäärikoe. Lisäksikurssilla tuotetaan erityyppisiä tekstitaidon vastauksia.A9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuriOpiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan tuottaa ja analysoida tekstejä.Kurssilla harjoitellaan erityisesti ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen liittyviäotsikko- ja aineistotehtäviä.Arvioitavat suoritukset: Kurssin kokeena on ylioppilaskirjoituskokeen laajuinenessee (6 tuntia). Lisäksi kurssin aikana kirjoitetaan esseitä.KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITA10 Kielenhuollon kurssiKurssilla käydään läpi kielenhuollon keskeisiä kysymyksiä, tekstikokonaisuudenvaatimuksia sekä tekstin sujuvuuden ja tyylin perusasioita.Arvioitavat suoritukset: Kokeena on tekstinhuollon koe. Lisäksi kurssilla kirjoitetaanja arvioidaan omia tuotoksia.54

A11 MediakirjoittaminenKurssilla tutustutaan erilaisiin mediateksteihin ja mediakanaviin. Tavoitteenaon syventää tietoja kunkin tekstilajin rakenteesta ja ilmaisukeinoista sekä hioamediakritiikin taitoja. Lisäksi kurssin aikana kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä jatutustutaan sähköiseen mediaan. Kurssi antaa valmiuksia tekstitaidon kokeessakäytettävien sanomalehtitekstien analysointiin.Arvioitavat suoritukset: Kurssilla puretaan ja tuotetaan esimerkiksi kolumni,kommentti, yleisönosastokirjoitus, vastine, pakina, henkilöhaastattelu, artikkelikokonaisuus.RUOTSI (BA)Kurssit:6 pakollista, 2 syventävää, 1 koulukohtainen syventäväPAKOLLISET KURSSITBA1 Arkielämää PohjoismaissaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanastonja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiiritja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseenja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaankeskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.BA2 Ihmiset ympärillämmeKurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaanrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekäihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt.Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheidenkäsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiotailmaisuvarmuuteen.BA3 Suomi – osa Pohjolaa ja EurooppaaAihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurinesittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan,Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksistakorostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tun-55

temus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiinsopivia tekstejä.BA4 ElinympäristömmeKurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksenavulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä.Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologiaja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.BA5 Opiskelu ja työAihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme.Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää.Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä jakäyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuusja yrittäjyys”.BA6 Kulttuuri ja sen tekijöitäKurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuriidentiteettija kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavatnäkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaanaiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITBA7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenKurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä ilmaista itseään luontevastisuullisesti ja lisätä hänen puhevalmiuttaan sekä harjoittaa hänen kuullunymmärryskykyään.Kurssilla kerrataan monipuolisten menetelmien avulla aiemminopiskeltujen aihepiirien sanastoa sekä käsitellään ajankohtaisia asioita.Kurssi valmistaa myös hyvin ylioppilaskirjoituksiin. Kurssiarvosana määräytyypareittain tehtävän suullisen kokeen ja kurssinaikaisen näytön perusteella.Kurssista saa erillisen todistuksen.BA8 Tiede, talous ja tekniikkaKurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksenavulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset jayrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapojaaiheiden käsittelyyn.56

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITBA9 Ylioppilastutkintoon valmentava kurssiKurssilla kerrataan ja syvennetään aiemmilla kursseilla opittua sanastoa jakielioppirakenteita sekä harjoitellaan kirjoittamista. Pääpaino on ylioppilastutkinnonkirjalliseen ja kuullunymmärtämiskokeeseen valmistautumisella.RUOTSI (BB)Kurssit:5 pakollista, 3 syventävää, 1 koulukohtainen syventäväPAKOLLISET KURSSITBB1 Koulu ja vapaa-aikaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanastonja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinäovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnänstrategioita.BB2 Arkielämää PohjoismaissaKurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnänharjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävienavulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten,palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus”ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheidentarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa jakiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.BB3 Suomi, Pohjoismaat ja EurooppaAihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihinsekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteettija kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitelläkurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiinsopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisenstrategioita.57

BB4 Elämää yhdessä ja erikseenAihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminenopiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.BB5 ElinympäristömmeAihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet.Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä-ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisuakirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITBB6 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitäKurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä ilmaista itseään luontevastisuullisesti ja lisätä hänen puhevalmiuttaan sekä harjoittaa hänen kuullun ymmärtämiskykyään.Kurssilla kerrataan monipuolisten menetelmien avulla aiemminopiskeltujen aihepiirien sanastoa sekä käsitellään ajankohtaisia asioita.Kurssi valmistaa myös hyvin ylioppilaskirjoituksiin. Kurssiarvosana määräytyypareittain tehtävän suullisen kokeen ja kurssinaikaisen näytön perusteella.Kurssista saa erillisen todistuksen.BB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenAihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen.Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumistasekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksienlisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITBB8 Ylioppilastutkintoon valmentava kurssiKurssilla kerrataan ja syvennetään aiemmilla kursseilla opittua sanastoa jakielioppirakenteita sekä harjoitellaan kirjoittamista. Pääpaino on ylioppilastutkinnonkirjalliseen ja kuullunymmärtämiskokeeseen valmistautumisella.58

VIERAAT KIELET, A-TASOENGLANTI (EA), SAKSA (SA), RANSKA (FA) JA VENÄJÄ (VA);PERUSOPETUKSEN LUOKILLA 1-6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ.PAKOLLISET KURSSIT1 Nuori ja hänen maailmansaKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanastonja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseenelämään, henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli ontuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteenilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.2 Viestintä ja vapaa-aikaKurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaanrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan jaharrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoaharjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioidenhallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.3 Opiskelu ja työKurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaanniille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myösmuodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaKurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit.Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallistailmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.5 KulttuuriKurssilla käsitellään sekä kohdekielen että oman maan kulttuuria monipuolisesti.Opiskelijat esim. valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksenja esittelevät sen, laativat portfolion tai kirjoittavat lukupäiväkirjaa. Kurssivaatimuksiinsaattaa kuulua kaunokirjallisen teoksen lukeminen.59

6 Tiede, talous ja tekniikkaKurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eritieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaanlukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamallaerilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITSyventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.7 Luonto ja kestävä kehitysKurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiinja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla kerrataanmonipuolisesti haastavampia kielioppiasioita.8 Puhu ja ymmärrä paremminKurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä ilmaista itseään luontevastisuullisesti ja lisätä hänen puhumisvarmuuttaan, sekä harjoittaa hänen kuullunymmärtämiskykyään.Kurssilla kerrataan monipuolisten menetelmien avullaaiemmin opiskeltujen aihepiirien sanastoa sekä käsitellään ajankohtaisiaasioita. Kurssi valmistaa myös hyvin ylioppilaskirjoituksiin. Kurssiarvosanamääräytyy pareittain tehtävän suullisen kokeen ja kurssinaikaisen näytön perusteella.Tästä johtuen kurssin tavoitteisiin pääseminen edellyttää läsnäoloatunneilla, eikä siis sovellu itsenäisesti suoritettavaksi. Kurssista saa erillisentodistuksen.KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT9 Ylioppilastutkintoon valmentava kurssiKurssilla kerrataan ja syvennetään aiemmilla kursseilla opittua sanastoa jakielioppirakenteita sekä harjoitellaan kirjoittamista. Pääpaino on ylioppilastutkinnonkirjalliseen ja kuullunymmärtämiskokeeseen valmistautumisella. Kurssiaei voi suorittaa itsenäisesti.FA10 Delf-tutkintoon valmentava kurssiKurssi valmentaa ranskan kielen kansainväliseen Delf-tutkintoon. Kurssillakäytetään monipuolisesti eri työtapoja ja painotetaan suullisia harjoituksia. A-kielen opiskelijoille suosittelemme osallistumista ensimmäisen tai toisen opiskeluvuodenaikana ja B-kielen opiskelijoille toisen tai kolmannen vuoden aikana60

VIERAAT KIELET, C-TASORANSKA (FC) JA SAKSA (SC); PERUSOPETUKSEN LUOKILLA 7-9ALKANUT OPPIMÄÄRÄ.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT1 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviinpalveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston jarakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista,muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteidentuntemusta.2 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset,maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaanpuheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteidenhallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.3 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnankannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaanpuheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoaharjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämäänsekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihinliittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden jasuunnitelmien kuvailua.5 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidonkaikkia alueita.61

6 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan jamaapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit.Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaistenselostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.7 Tiede ja tekniikkaLähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihinliittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.8 Luonto ja kestävä kehitysKurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminenomassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistäja kirjoittamista.10 Puheviestinnän kurssiKurssilla harjoitellaan vieraan kielen suullista kommunikointia eri tilanteissa.Kurssilla käytetään monipuolisesti eri työtapoja, esim. parityöskentelyä, ryhmäkeskusteluja,lyhyitä esityksiä oppilaita kiinnostavista aiheista. A-kielen lukijoillesuosittelemme osallistumista kurssille ensimmäisen tai toisen opiskeluvuodenaikana ja B-kielen opiskelijoille toisen tai kolmannen vuoden aikana.VIERAAT KIELET, D-TASORANSKA (FD) JA SAKSA (SD); LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄVALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT1 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestäja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavatmyös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään62

yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.2 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvätrutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa,kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaanpuheen ymmärtämistä ja puhumista.Tästä eteenpäin samat kuin C-kielen kurssit 1-8 (SC ja SD sekä FC ja FDyhdistyvät)VENÄJÄ (VD) JA ESPANJA (PD); LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄVALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT1 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestäja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavatmyös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymäänyksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.Venäjän kurssilla opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan kyrillisiä aakkosia.2 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvätrutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissakuten ostoksilla ja käytettäessä esim. pankki-, posti-, lääkäri-,liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista.3 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviinpalveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista,muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteidentuntemusta.4 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset,maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla pai-63

notetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteidenhallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällistentehtävien avulla.5 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnankannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaanpuheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoaharjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämäänsekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihinliittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden jasuunnitelmien kuvailua.7 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidonkaikkia alueita.8 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntientoimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuisettekstit, myös mediatekstit. Kurssi on myös ylioppilaskirjoituksiin valmistava.VD9 Ylioppilastutkintoon valmentava kurssiKurssilla kerrataan ja syvennetään aiemmilla kursseilla opittuja kielioppirakenteitaja opetellaan lisää sanastoa sekä harjoitellaan kirjoittamista. Pääpainoon ylioppilastutkinnon kirjalliseen ja kuullunymmärtämiskokeeseen valmistautumisella.Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.64

PITKÄ MATEMATIIKKA (M)Kurssit:10 pakollista, 3 valtakunnallista syventävää, 2 koulukohtaista syventävääArviointi:Kursseista annetaan numeroarvosana, joka määräytyy kurssikokeen, jatkuvannäytön ja mahdollisten muiden tehtävien perusteella.Suoritusjärjestys:Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Syventävätkurssit: 11 mahdollista suorittaa jo 1. vuonna, 12 aikaisintaan 2. vuonnaja 13 kurssin 10 jälkeen. Ks. taulukko sivulla xx.Itsenäinen suorittaminen:Itsenäinen suorittaminen edellyttää opettajan kanssa sovittavien tehtävientekemisen ja kurssikokeen hyväksytyn suorittamisen.PAKOLLISET KURSSITM1 Funktiot ja yhtälöt IVahvistetaan ja syvennetään peruskoulussa opittuja perustaitoja, joita ovatmm. yhtälön ratkaiseminen, prosenttilaskenta, verrannollisuus, neliöjuuri japotenssi. Keskeiset sisällöt ovat potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen,juuret ja murtopotenssi sekä eksponenttifunktio.M2 Funktiot ja yhtälöt IIVahvistetaan ja syvennetään polynomilaskennan taitoja. Pääpainopisteitäovat toisen asteen polynomiyhtälöt ja -epäyhtälöt.M3 GeometriaVahvistetaan ja syvennetään taso- ja avaruusgeometrian sekä trigonometrianperuskäsitteitä. Keskeisiä ovat kuvioiden, ja kappaleiden geometriset ominaisuudetja niihin liittyvät laskutoimitukset. Trigonometriaa käytetään kolmioidenratkaisemiseen.65

M4 Analyyttinen geometriaTutkitaan tasokuvioita niiden yhtälöiden avulla. Keskeisiä ovat suora, ympyräja paraabeli. Lisäksi aiheita ovat mm. yhtälöparit ja -ryhmät sekä itseisarvoyhtälöidenja -epäyhtälöiden perustapaukset.M5 VektoritOpitaan vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitukset. Vektoreita käytetäängeometristen ongelmien ratkaisemiseen sekä kaksi- että kolmiulotteisessakoordinaatistossa ja mm. suorien ja tasojen tutkimiseen.M6 Todennäköisyys ja tilastotHavainnollistetaan erilaisia tilastoja ja syvennetään niiden tulkintaa. Todennäköisyyslaskennanperuskäsitteet ja laskusäännöt opitaan sekä perehdytäänmoniin sovelluksiin, mm. erilaisiin todennäköisyysjakaumiin kuten normaalijakaumaan.M7 DerivaattaRatkaistaan rationaaliyhtälöitä ja -epäyhtälöitä, opitaan funktion raja-arvon,jatkuvuuden ja derivaatan käsitteet, tutkitaan polynomifunktioiden kulkua jamääritetään niiden ääriarvot. Ratkaistaan monipuolisia sovellustehtäviä.M8 Juuri- ja logaritmifunktiotKeskeinen sisältö on juurifunktioiden, eksponenttifunktioiden ja logaritmifunktioidenominaisuuksiin tutustuminen, niihin liittyvien yhtälöiden ratkaiseminensekä niiden derivaatat. Lisäksi tutustutaan yhdistettyyn funktioon ja sen derivaattaansekä käänteisfunktioon.M9 Trigonometriset funktiot ja lukujonotPerehdytään yksikköympyrään, trigonometristen funktioiden ominaisuuksiin janiiden derivaattoihin sekä ratkaistaan trigonometrisia perusyhtälöitä. Lisäksiopitaan lukujonon käsite ja ratkaistaan käytännön ongelmia aritmeettisen jageometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla.M10 IntegraalilaskentaOpitaan integraalifunktion käsite ja määritetään alkeisfunktioiden integraalifunktioita.Lisäksi perehdytään integraalilaskennan tavallisimpiin sovelluksiinpinta-alojen ja tilavuuksien määrittämiseen määrätyn integraalin avulla.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITM11 Lukuteoria ja logiikkaOpiskelija oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvojatotuustaulujen avulla, ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttä-66

mään kvanttoreita, oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista, oppiilukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin, osaa tutkiakokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssinavulla, osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideenalgoritmilla.M12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiäOpiskelija oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteetja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitustentapauksessa, ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitänumeerisesti, oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämäänpolynomin tekijät, oppii algoritmista ajattelua, harjaantuu käyttämään nykyaikaisiamatemaattisia välineitä, oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeuttaja pinta-alaa.M13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssiOpiskelija syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteidentuntemustaan, täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitämuun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen tutkii lukujononraja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITM14 Pitkän matematiikan kertauskurssiSyvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja jaharjaannutaan käyttämään niitä monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa.Kurssikokeena on valtakunnallinen matematiikan preliminäärikoe.M15 Geometrian jatkokurssiKurssilla syvennetään geometrian taitoja ja ymmärrystä. Erityisesti paneudutaanavaruusgeometriaan ja analyyttisesta geometriasta toisen asteen käyriinsekä avaruuden suoran ja tason yhtälöihin. Geometrinen piirtäminen elikonstruointi on monessa yhteydessä esillä. Kurssin voi suorittaa opiskeltuaankurssit M3-M5. Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena opiskeluvuotena.67

LYHYT MATEMATIIKKA (N)Kurssit:6 pakollista, 2 valtakunnallista syventävää, 1 koulukohtainen syventäväArviointi:Kursseista annetaan numeroarvosana, joka määräytyy kurssikokeen, jatkuvannäytön ja mahdollisten muiden tehtävien perusteella.Suoritusjärjestys:Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä, syventävätkurssit aikaisintaan toisena vuonna.Itsenäinen suorittaminen:Itsenäinen suorittaminen edellyttää opettajan kanssa sovittavien tehtävientekemisen ja kurssikokeen hyväksytyn suorittamisen.PAKOLLISET KURSSITN1 Lausekkeet ja yhtälötSuureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminenyhtälöiksi, yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen, ratkaisujentulkinta ja arvioiminen, toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteenyhtälön ratkaiseminen.N2 GeometriaKuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraanlause, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminenN3 Matemaattisia malleja IGeometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa, lineaarisen ja eksponentiaalisenmallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen ja eksponenttiyhtälönratkaiseminen logaritmin avullaN4 Matemaattinen analyysiPolynomifunktion derivaatta, polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen, polynomifunktionsuurimman ja pienimmän arvon määrittäminen ja graafisia janumeerisia menetelmiä68

N5 Tilastot ja todennäköisyysJatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen,normaalijakauma ja jakauman normittaminen, kombinatoriikkaa, todennäköisyydenkäsite, todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallienkäyttöä.N6 Matemaattisia malleja IIKahden muuttujan lineaariset yhtälöt, lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen,kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen, lineaarinen optimointi,lukujono, aritmeettinen ja geometrinen jono ja summaVALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITN7 TalousmatematiikkaTalouselämän käsitteitä, indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotusjamuita laskelmia talouselämän, oman talouden ja yrittäjyyden tarpeisiin jataloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summienavullaN8 Matemaattisia malleja IIITrigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla, radiaani,tyyppiä ”f(x) = a” olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, muotoa”f(x) = A sin (bx)” olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina,vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet, koordinaatistonvektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo ja kaksi- ja kolmiulotteisenkoordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avullaKOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITN9 Lyhyen matematiikan kertausHarjaannutaan käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissaylioppilaskoetta silmällä pitäen. Jakson 3 (ryhmän N9.2)kurssikoe on valtakunnallinen preliminäärikoe.69

Kurssit:2 pakollista, 3 syventävääBIOLOGIA (BI)PAKOLLISET KURSSITBI1 EliömaailmaKurssilla perehdytään elämän ominaisuuksiin ja perusedellytyksiin sekä biologiaantieteenä. Käsitellään ekosysteemien, lajien, eläinten käyttäytymisen jageenien monimuotoisuutta. Evoluution, elämän syntyvaiheiden, evoluutiovoimienja lajien syntymisen sekä häviämisen lisäksi tutustutaan nykyiseeneliökuntaan. Luonnon toimintaa tutkitaan selvittämällä vuorovaikutussuhteitaelottoman ja elollisen luonnon, ekosysteemien, populaatioiden ja lajien välisillätasoilla.BI2 Solu ja perinnöllisyysPerehdytään solujen tutkimukseen ja erilaisiin soluihin sekä niiden rakenteeseenja toimintaan. Solujen elämää tutkitaan energiatalouden, DNA:n rakenteenja toiminnan, solujen lisääntymisen ja periytymisen perusteiden kautta.Tutustutaan populaatiogenetiikkaan ja synteettiseen evoluutioteoriaan. Suoritusjärjestys:kurssin BI1 jälkeen.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITBI3 YmpäristöekologiaSyvennetään ekologisia käsitteitä. Tutustutaan ympäristötutkimukseen. Perehdytäänbiodiversiteettiin ja sen merkitykseen. Tutkitaan ekologisia ympäristöongelmia,niiden syitä ja ratkaisumahdollisuuksia. Paneudutaan kestäväntulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä otetaan erityisesti huomioon Suomenluonnon haavoittuvuus.BI4 Ihmisen biologiaKurssilla syvennytään ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteisiin. Perehdytäänelimistöjen rakenteeseen, toimintaan ja merkitykseen sekä elintoimintojensäätelyyn. Ihmisen elinkaarta tarkastellaan hedelmöityksestä alkaen. Tutustutaanihmisen evoluutioon, perinnöllisyyteen ja terveyteen sekä elimistöjensopeutumiseen ja puolustusmekanismeihin.70

BI5 BioteknologiaSyvennetään tietoja solun hienorakenteesta ja solujen välisestä viestinnästä.Proteiinien valmistusta tarkastellaan solun sisällä sekä biotekniikassa. Selvitetäängeenien toimintaa. Geeniteknologian mahdollisuuksiin ja geenikartoitukseenperehdytään eri menetelmien ja käyttömahdollisuuksien avulla. Mikrobienrakennetta, toimintaa, lisääntymistä ja merkitystä selvitetään luonnossaja ihmisen kehittämien käyttösovellusten avulla. Tutustutaan kasvien jaeläinten jalostukseen. Pohditaan geenitekniikan etiikkaa ja lainsäädäntöä.Kurssit:2 pakollista, 2 syventävääMAANTIEDE (GE)PAKOLLISET KURSSITGE1 Sininen planeettaPerehdytään maantieteelliseen ajatteluun, tietolähteisiin, menetelmiin ja tutkimukseen.Maata planeettana tutkitaan Aurinkokunnan osana ja selvitetäänMaan planetaariset liikkeet ja niistä aiheutuvat ilmiöt. Ilmakehän rakenteen,merkityksen ja tuulien lisäksi tutustutaan veden kiertokulkuun, sateisiin ja vesistöihin.Tutkitaan säätä ja ilmastoja. Selvitetään Maan rakennetta ja pinnanmuotojenmuuttumista. Kerrataan maapallon kasvillisuusvyöhykkeet.GE2 Yhteinen maailmaTutustutaan kulttuurimaantieteeseen, jonka tutkimusaloja ovat väestö ja asutus,luonnonvarat, alkutuotanto ja ympäristö, teollisuus ja energia, liikkuminenja vuorovaikutus, ihmistoiminnan alueellinen rakenne, kehityksen ohjailu jakestävä kehitys. Kurssilla perehdytään ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITGE3 Riskien maailmaKurssilla tutustutaan riskien maantieteeseen, riskien luokitteluun ja merkitykseen.Käydään läpi luonnon toimintaan liittyviä riskejä kuten avaruuden uhat,maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, myrskyt, tulvat ja kuivuus. Selvitetäänluonnonvarojen käyttöön liittyviä riskejä kuten luonnonvarojen riittävyys japuhdas vesi, eroosio, saastuminen ja biodiversiteetin kaventuminen. Ihmis-71

kunnan riskeistä tutustutaan mm. nälkäongelmaan, kaupungistumiseen jaglobalisoitumiseen. Selvitetään riskien esiintymisalueita, syitä ja seurauksiasekä riskeihin varautumista ja estämiskeinoja.GE4 AluetutkimusSyvennytään kartografisiin perusteisiin ja maantieteellisiin lähdeaineistoihin.Tutustutaan paikkatietojärjestelmiin. Tehdään oma aluetutkimus johon kuuluuaineiston keruu eri tietolähteistä, aineiston käsittely ja tulkinta sekä tutkimuksenraportointi.FYSIIKKA (FY)Kurssit:1 pakollinen, 7 syventävää, 1 koulukohtaista syventävääPAKOLLISET KURSSITFY1 Fysiikka luonnontieteenäAineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset, energian,erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissaprosesseissa, kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisentiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuudenarviointi, voima liikkeen muutoksen aiheuttajana, liikkeen kuvaamisessatarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITFY2 LämpöKaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen, paine, hydrostaattinen paine,kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia,mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde, lämpöopin pääsäännöt,sisäenergia ja energiavarat.FY3 AallotHarmoninen voima ja värähdysliike, aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen,aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen, heijastuminen,taittuminen ja kokonaisheijastuminen, valo, peilit ja linssit, ääni, melun terveysvaikutuksetja kovalta ääneltä suojautuminen.72

FY4 Liikkeen laitLiikkeen mallit ja Newtonin lait, etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavatvoimat, noste, liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate, liike- ja potentiaalienergiasekä työperiaate, värähdysliikkeen energia.FY5 Pyöriminen ja gravitaatioMomentti ja tasapaino pyörimisen suhteen, pyörimisliikkeen mallit, tasainen jatasaisesti kiihtyvä pyörimisliike, pyörimisen liikeyhtälö, pyörimismäärän säilyminen,pyörimisliikkeen energia, ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys,gravitaatio ja gravitaation alainen liike, heittoliike ja planeettojen liike, satelliititja niiden käyttö.FY6 SähköSähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa, jännitteen ja sähkövirran mittaaminen,Ohmin laki, Joulen laki, vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffinlait, Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä, kondensaattori,kytkennät ja energia. Sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinädiodi.FY7 SähkömagnetismiMagneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä, varattuhiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä, induktiolaki ja Lenzinlaki, induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio, energiansiirto sähkövirran avulla, tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekäimpedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen, värähtelypiiri ja antenni,sähkömagneettinen viestintä, sähköturvallisuus ja energiateollisuus.FY8 Aine ja säteilySähkömagneettinen säteily, röntgensäteily, mustan kappaleen säteily, valosähköilmiö,säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne, atomimallitesimerkkinä Bohrin atomimalli, kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilatja energiatasokaavio, atomiytimen rakenne, radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus,massan ja energian ekvivalenssi, ydinreaktiot ja ydinenergia, aineenpienimmät osaset ja niiden luokittelu.KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITFY9 Fysiikan kokonaiskuvaKokonaiskuva fysiikasta, sen kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöidentulkitsijana sekä fysikaalisten laskuvalmiuksien parantaminen.73

KEMIA (KE)Kurssit:1 pakollinen, 4 syventävää, 1 koulukohtaista syventävääPAKOLLINEN KURSSIKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemiaKurssilla perehdytään tärkeimpien orgaanisten yhdisteryhmien rakenteeseensekä tutkitaan niiden ominaisuuksia ja reaktioita. Tutustutaan erilaisiin seoksiinja opitaan laskemaan ainemääriä ja liuosten pitoisuuksia.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITKE2 Kemian mikromaailmaKurssilla käsitellään atomin rakennetta ja alkuaineiden jaksollista järjestelmää.Näiden avulla opitaan ymmärtämään alkuaineiden ominaisuuksia, kemiallisiasidoksia, hapetuslukujen määräytymistä ja yhdisteen kaavan muodostamista.KE3 Reaktiot ja energiaKurssilla tarkastellaan kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitäsekä energiamuutoksia kemiallisessa reaktiossa. Opitaan kemiallisen reaktionsymbolinen ilmaisu ja reaktioyhtälöiden matemaattinen käsittely.KE4 Metallit ja materiaalitKurssilla tutustutaan tärkeimpiin metalleihin ja epämetalleihin sekä niiden yhdisteisiin.Tarkastellaan sähkökemiallista jännitesarjaa sekä sen avulla hapetus-pelkistysreaktioitaja elektrolyysiä.KE5 Reaktiot ja tasapainoKurssilla tutkitaan kemiallisen reaktion tasapainotilan muodostumista ja siihenliittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia. Erityisesti tarkastellaan happoemäs-ja liukoisuustasapainoja sekä tutustutaan tasapainoon teollisuudenprosesseissa ja luonnon ilmiöissä.KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITKE6 KertauskurssiYlioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi.74

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO (UE)Kurssit:3 pakollista, 2 syventävää, 1 koulukohtainen syventäväPAKOLLISET KURSSITUE1 Uskonnon luonne ja merkitysUskonnon määrittely ja tutkiminen, uskonnon ydinkysymykset, uskonto yhteisössäja yksilön kokemuksessa, Raamattu pyhänä kirjallisuutena, yleispiirteetRaamatun synnystä ja sisällöstä, Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat, Raamatunvaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriinUE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskuntaKristinuskon synty ja varhainen kehitys, alkukirkosta idän ja lännen kirkoneroon, lännen kirkko keskiajalla, idän kirkon kehitys, reformaatio ja kirkkojenmuotoutuminen uudella ajalla, nykyinen kristikunta ja kirkkojen välinen vuoropuheluUE3 Ihmisen elämä ja etiikkaTärkeimmät katsomukselliset kysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema,jumalakäsitys, käsitykset ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta, hyvänja pahan käsitteet, kristillinen etiikka ja etiikan teoriat, yksilö- ja yhteiskuntaeettisetkysymyksetVALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITUE4 Uskontojen maailmatSuuret maailmauskonnot: intialaisperäiset uskonnot, Kiinan ja Japanin uskonnot,seemiläiset uskonnot juutalaisuus ja islam (levinneisyys ja kannattajamäärät,pyhät kirjat ja oppi, eettiset ohjeet, kultti ja rituaalit, suuntaukset,uskonnot ja yhteiskunta). Lisäksi tutustutaan luonnonkansojen uskonnollisuuteensekä uususkontoihin. Tehdään tutustumiskäyntejä eri uskonnollisiin yhteisöihin.UE5 Mihin suomalainen uskoo?Suomalainen muinaisusko, kristinuskon tulo Pohjolaan, kansankirkot (evankelis-luterilainenja ortodoksinen kirkko) ja niiden historia Suomessa, kirkkojentoiminta ja vaikutus yhteiskunnassa, muut kristilliset ja ei-kristilliset uskonnollisetyhteisöt nykypäivänä, suomalaisen uskonnollinen ajattelu ja toiminta.Kurssiin sisältyy tutustumiskäyntejä ja vierailijoita mahdollisuuksien mukaan.75

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITUE6 Uskonnon ydinkysymyksiäKurssi kokoaa lukion uskonnon oppimäärän ja valmistaa opiskelijaa uskonnonreaalikokeeseen. Syvennellään ja kerrataan keskeisiä kurssisisältöjä, perehdytäändogmatiikan, etiikan ja uskontohistorian käsitteisiin sekä uskonnolliseenterminologiaan aiempaa syvällisemmin, tutustutaan kuva-analyysiin jaharjoitellaan ylioppilaskoetehtäviin vastaamista.ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET)Kurssit:3 pakollista, 2 syventävääPAKOLLISET KURSSITET1 Hyvä elämäKurssilla selvitellään hyvän elämän ongelmaa: millaisista aineksista identiteettija yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä ontavoitella hyvää elämää.ET2 MaailmankuvaKurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja;perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisteninstituutioiden merkitykseen siinä.ET3 Yksilö ja yhteisöKurssilla käsitellään yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistävuorovaikutusta koskevia kysymyksiä sekä perehdytään oikeudenmukaisuuden,ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.76

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITET4 Kulttuuriperintö ja identiteettiKurssilla selvitellään kulttuuriperinnön merkitystä hyvän elämän lähtökohtanaja hyvän elämän mittana ymmärtäen kulttuuri kehittyvänä ilmiönä sekä perehdytäänmaailman ja suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissäKurssilla opiskellaan erilaisia tapoja selittää maailmaa (myytit, uskonnolliset jakatsomukselliset perinteet) ja perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn,historiaan ja tutkimukseen.Kurssit:1 pakollinen, 3 syventävääFILOSOFIA (FF)PAKOLLINEN KURSSIFF1 Johdatus filosofiseen ajatteluunOpiskelun aiheet: Mitä on filosofia, filosofisten kysymysten luonne, filosofianosa-alueet, miten filosofoidaan.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITFF2 Filosofinen etiikkaFilosofisen etiikan tärkeimmät ongelmat: moraaliset arvot ja normit, hyve-,seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet; hyvä elämä.FF3 Tiedon ja todellisuuden filosofiaTodellisuuskäsityksien (mitä on) suhde tietämiseen, ymmärtämiseen ja tulkintaan;totuuden luonne, tiedon mahdollisuus; argumentoinnin ja päättelyn perusteet.FF4 YhteiskuntafilosofiaYksilö yhteiskunnassa; yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus; yksilön oikeudet,velvollisuudet, vapaus ja vastuu; valta; omistamisen oikeuttaminen; utopiat;poliittinen filosofia; nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä, kutensukupuoli, identiteetti ja yksilöllisyys.77

Kurssit:PSYKOLOGIA (PS)1 pakollinen, 4 syventävää, 2 koulukohtaista syventävääArviointi:Psykologian kurssien arviointi perustuu kirjalliseen ja suulliseen näyttöön.Kurssikokeen arvosana on keskeinen arviointiperuste. Muu kirjallinen näyttö(kaikille yhteiset ja vapaaehtoiset kotityöt) sekä tuntiaktiivisuus ja suullisetesitelmät voivat nostaa tai laskea arvosanaa yhdellä numerolla. Koulukohtaistenkurssien (6PS ja 7PS) arvosanat vaikuttavat valtakunnallistenkurssien arvosanojen keskiarvoon korottavasti opettajan harkinnan mukaan.Poissaolot voi suorittaa korvaavilla tehtävillä, tai mikäli niitä on yli 1/3 oppitunneista,suorittamalla osan kurssista itsenäisesti.YLEISTÄIhmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksiahavainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttaviatekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisestitunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologiantiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinninylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskelevaote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.PS1PAKOLLISET KURSSITPsyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutusPsykologia on ihmisen toimintaa tutkiva ja selittävä empiirinen tiede. Psykologiaavoidaan soveltaa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kurssi on yleiskatsauspsykologiseen tutkimukseen ja tietoon. Keskeisiä sisältöjä ovat psykologinentutkimus ja psykologian suuntaukset, taitava oppiminen ja sosiaalinenvuorovaikutus. Kurssilla käsitellään myös ihmisen tunteita ja motiivejasekä tietoista että tiedostamatonta tiedonkäsittelyä. Tavoitteena on, ettäopiskelija osaa soveltaa psykologista perustietoa myös omassa elämässään.78

PS2VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITIhmisen psyykkinen kehitysKehityspsykologia tutkii ja selittää eri elämänvaiheiden psyykkisiä muutoksiaja niiden yhteyttä biologiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Perimä, kulttuuri,perhe ja muut läheiset ihmiset sekä oma aktiivisuus vaikuttavat yksilönkehitykseen monimuotoisesti koko elämän ajan. Kurssin tavoitteena onymmärtää kehityspsykologisia ilmiöitä psykologisten teorioiden sekä omienkokemusten ja pohdinnan kautta, sekä soveltaa kehityspsykologista tietoaomaan elämään. Yksilön kehitykseen voi liittyä erilaisia ongelmia, muttakehitystä voidaan myös tukea niin yksilö- kuin perhetasolla.PS3Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteetKurssilla tutustutaan tiedonkäsittelyn perusprosessien eli tarkkaavaisuuden,havaitsemisen ja muistin toimintaan, niiden tutkimiseen ja käytännönsovelluksiin. Kurssilla käsitellään tiedonkäsittelyn taustalla vaikuttavaahermoston toimintaa (hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojentoiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin). Vireystilan säätely, nukkuminenja uni ovat myös kurssin sisältöjä. Kurssilla pyritään tekemäänpieniä käytännön harjoituksia tai testejä kaikista pääaiheista.PS4Motivaatio, tunteet ja älykäs toimintaKurssi jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: tunteisiin, motivaatioon ja taitavaanajatteluun. Miten tunteet syntyvät, ilmenevät ja mikä niiden merkityson ihmisen kokonaistoiminnassa? Miten ihmisen motiiveja ja kokonaismotivaatiotavoi tarkastella ja selittää biologisella, sosiaalisella ja psyykkisellätasolla? Miten ihminen pystyy ratkomaan ongelmia, tekemään päätöksiä jaolemaan luova? Mitä älykkyys on ja mikä on sen suhde viisauteen? Mitenaloittelijasta voi kehittyä asiantuntija? Mikä merkitys tietoisuudella, ajattelullaja kielellä on ihmisen toiminnassa?PS5Persoonallisuus ja mielenterveysPersoonallisuus on ihmisen psyykkisten toimintojen melko pysyvä kokonaisuus.Psykologian suuntaukset lähestyvät persoonallisuutta eri näkökulmistaja persoonallisuutta tutkitaan myös eri keinoin. Kurssilla tutustutaan persoonallisuus-käsitteenmonimuotoisuuteen ja eri lähestymistapoihin persoonallisuudenkuvaamisessa. Mielenterveysosiossa perehdytään mielenterveyteenvaikuttaviin psyykkisiin, biologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin,sekä keskeisiin mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitomuotoihin.Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää elämän eri vaiheissa jokaiselleihmiselle.79

PS6KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITSosiaalipsykologiaKurssi syventää 1PS:n tietoja sosiaalipsykologiasta ja antaa paremmatvalmiudet vastata kypsästi sosiaalipsykologiaan liittyviin yo-kysymyksiin.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee sosiaalipsykologian psykologianlähitieteenä; oppii sosiaalipsykologian peruskäsitteet; ymmärtää sosiaalipsykologialleominaisia kysymyksenasetteluja, tutkimusmenetelmiä jatutkimustuloksia; ymmärtää itseään ja omaa toimintaansa ryhmän jäsenenä;pystyy havainnoimaan ja kriittisesti arvioimaan erilaisten ryhmien toimintaaja toiminnan taustalla vaikuttavia sosiaalisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisiatekijöitä; osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa toimiessaanerilaisissa ryhmissä, eri kulttuuritaustoista tai yhteiskunnallisista oloista tulevienihmisten kanssa moniarvoisessa yhteiskunnassa. Pienryhmissä tapahtuvantutkimuksen suunnittelun, toteuttamisen ja suullisen raportoinninkautta kurssilla opitaan syvällisemmin ymmärtämään myös psykologista jasosiaalipsykologista tiedonhankintaa.PS7Kokoava katsaus psykologia-tieteeseenKurssin tavoitteena on, että opiskelija pystyy yhdistämään psykologiankursseilla opiskelemiaan asioita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, ja hahmottaalaaja-alaisesti psykologian eri osa-alueet ja niille tyypilliset painotuksetja tutkimusmenetelmät. Lisäksi opiskelija pystyy kriittisesti arvioimaan psykologistatietoa ja tiedon muodostumista, osaa käyttää psykologian ja sosiaalipsykologiankäsitteitä luontevasti, ja tuntee psykologian sovellusalueet.Kun opiskelija tiedostaa oman tiedonkäsittelynsä ja essee-kirjoittamisensavahvuudet ja heikkoudet ja kehittyy harjoittelun ja palautteen myötä kirjoittajana,kasvaa itseluottamus ja valmius suoriutua psykologian ylioppilaskirjoituskokeessahyvin tuloksin.HISTORIA (HI)Kurssit:4 pakollista, 2 syventävää, 1 koulukohtainen syventäväArviointi:Numeroarvostelu, lukuun ottamatta kurssia HI7 joka arvioidaan suoritusmerkinnällä.80

PAKOLLISET KURSSITHI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuriKurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksenatapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriastanykyaikaan.HI2 Eurooppalainen ihminenKurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisenihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanuttatieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisenkulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuriymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.HI3 Kansainväliset suhteetKurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja jamuutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisenpolitiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella.Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaandiktatuuri.HI4 Suomen historian käännekohtiaKurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosessejaja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteitaovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiinliittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaansekä taloudelliset ja kulttuuriset muutokset.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITHI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaanKurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Kurssi on tarkoitettu toisen vuodenopiskelijoille ensimmäiseksi historian ylioppilaskokeisiin valmentavaksi kurssiksi.HI6 Kulttuurien kohtaaminenKurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirteidenominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuriymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaanEuroopan ulkopuolelta. Kurssi on tarkoitettu kolmannen vuoden opiskelijoillehistorian ylioppilaskokeisiin valmentavaksi kurssiksi.81

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITHI7 Historian kertauskurssiKurssilla valmistaudutaan historian ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelu tapahtuukertaamalla kaikki historian pakolliset ja syventävät kurssit. Kurssilla harjoitellaanmyös eri vastaustekniikoita, ja erityisesti keskitytään historian eri kysymystyyppienarviointiin. Kurssilla annetaan myös lisämateriaalia yo-koettavarten.YHTEISKUNTAOPPI (YH)Kurssit:2 pakollista, 2 syventävää, 1 koulukohtainen syventäväPAKOLLISET KURSSITYH1 YhteiskuntatietoKurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyysuomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologiankäsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnanperusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.YH2 TaloustietoKurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuutaloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan,yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämäänerityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITYH3 Kansalaisen lakitietoKurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaavalvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioniKurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisenasemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaanajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.82

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITYH5 Yhteiskuntaopin kertauskurssiKurssilla valmistaudutaan yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelu tapahtuukertaamalla kaikki yhteiskuntaopin pakolliset ja syventävät kurssit.Kurssilla harjoitellaan myös eri vastaustekniikoita, ja erityisesti keskitytäänyhteiskuntaopin eri kysymystyyppien arviointiin. Kurssilla annetaan myös lisämateriaaliayo-koetta varten. Arviointi: suoritusmerkintä.Kurssit:1 pakollinen, 2 syventävääTERVEYSTIETO (TE)PAKOLLISET KURSSITTE1 Terveyden perusteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseentyö- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttaviatekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan jaympäristössään, tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisynmerkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niidenehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa, tunnistaa terveyserojensyntyyn vaikuttavia tekijöitä, osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksiakoskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseenliittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta, tuntee keskeiset terveyden jasosiaalihuollon palvelut.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITTE2 Nuoret, terveys, ja arkielämäKurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksienja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaanterveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisiailmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä jamuista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaanterveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta,yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelusekä keskustelu- ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.83

TE3 Terveys ja tutkimusKurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin,terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteenliittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossaja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaanja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteitasyventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekäyksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvattoiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSITE4 KERTAUSKURSSIKurssilla kerrataan terveystiedon pakollisen kurssin (TE1) sekä syventävienkurssien (TE2 ja TE3) sisältöjä ja harjoitellaan terveystiedon ylioppilaskirjoitustenainereaalia varten. Suoritusmerkintä.84

LIIKUNTA (LI, LP, LT)Kurssit:2 pakollista, 4 syventävää, 3 koulukohtaista syventävääArviointi:Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuusja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.PAKOLLISET KURSSITLI1 Taitoa ja kuntoaKurssin tavoitteena on, että opiskelija jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojensyventämistä ja harjoittamista, saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan,saa myönteisiä liikuntakokemuksia, tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiinliikuntalajeihin, ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteetja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseenKurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja –tietojaan,saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen, saa ohjaustahenkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen, oppiivastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä, oppii arvostamaan jaylläpitämään terveyttä ja työkykyä, kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITKurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuudenedistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävienkurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.Kurssit 3 ja 5-8 suoritetaan hajautettuna kahdessa jaksossa (1.-2. tai 4.-5.jaksoissa), kurssi 4 keskitetysti jaksossa 3.LI3 Virkisty liikunnastaKurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttärentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuuyhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmänkanssa kurssin sisällön.85

LI4 Yhdessä liikkuenKurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia.Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovatvanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta. Suoritusmerkintä.LI5 KuntoliikuntaKurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, omankunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisenmerkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelmankurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettajatarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITLI6 Monipuolisen liikunnan kurssiKurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttäharrastamalla monipuolista liikuntaa ja tutustumalla, jos mahdollista, vielä uusinlajeihin. Ryhmä sopii yhteisellä päätöksellä ohjelmasta.LI7 PalloilukurssiKurssin tavoitteena on tutustuminen uusiin lajeihin, lajitaitojen ja –taktiikoidenkehittäminen, ohjaus- ja tuomarityöskentely, yhdessäolo, paineiden purku.Sisältönä kurssilla ovat erilaiset sisä- ja ulkopalloilulajit sekä mailapelit.LI8 Virkistys-, retkeily- ja kunnonkohotuskurssiKurssin tavoitteena on itselle tärkeäksi koettujen fyysisten ja psyykkistenominaisuuksien kehittäminen, säännölliseen harjoitteluun totuttautuminen,rentouttava ja virkistävä liikunta. Sisältöinä suunnistus, patikointi, retkeily, melonta,kiipeily, pyöräily, golf, aerobic (eri muodot), kuntosali, nyrkkeily, ammunnat,kamppailulajit jne.KUVATAIDE (KU)Kurssit:2 pakollinen, 5 syventävää, 5 koulukohtaista syventävääArviointi:Kuvataideopetuksessa harjoitetaan itsearviointia suullisissa arviointikeskusteluissaja kirjallisesti portfoliotyöskentelyssä. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit,työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky86

soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissaotetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset,itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus.Välineet ja materiaalit:Materiaalimaksun maksamalla saa käyttää koulun taidetarvikkeita ja materiaaleja.Koska kuvataiteen materiaalit papereista ja väreistä alkaen ovat kalliita,tulee opiskelijalle edullisemmaksi osallistua materiaalimaksuista muodostuvaanyhteishankintaan, kuin hankkia kaikki materiaalit aina itse. Näin esim.savityön päälle saadaan myös väriä ja lasitetta. Mediakursseissa materiaalimaksuavoidaan käyttää esim. kamera- ja salamaparistoihin, greenscreeninpaperin hankkimiseen tai elokuvalippuihin. Materiaalimaksu kustakin kurssistaon kymmenen euroa.PAKOLLISET KURSSITKU1 Minä, kuva ja kulttuuriKurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä japerusteita, oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisiaratkaisuja, oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan jaarvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia, oppii tarkastelemaanvisuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niidensisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaanoppimaansa omassa työskentelyssään, ymmärtää kuvataiteen jamuun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa.KU2 Ympäristö, paikka ja tilaKurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita,ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja.Hän oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintojaeri näkökulmista: esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisestikestävän kehityksen kannalta. Tarkastellessaan ympäristöään sosiaalisena japsyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä opiskelija ymmärtää myösyhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemminvisuaalisessa kulttuurissa.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITKU3 Media ja kuvien viestitSuositellaan jo 1. vuoden opiskelijoille. Kurssilla syntyneet lyhytelokuvat, pelityms. esitetään taidepäivän Oppilaselokuvagaalassa.87

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään ja tulkitsemaan mediankuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen, ymmärtää kuvailmaisunvaikutuskeinoja mediassa, oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoitaeri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä, oppii analysoimaanja kehittämään omaa mediasuhdettaan.KU4 Taiteen kuvista omiin kuviinKurssia suositellaan 1-2 vuoden opiskelijoille ja se on pakollinen kuvataiteenlukiodiplomin suorittaville. Kurssilla tehdään taidematka esim. Valtion Taidemuseonkokoelmiin tutustuen.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija nauttii taiteesta ja hahmottaa kuvataiteenhistorian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti, ymmärtää kuvataiteensisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa, käyttää omassailmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan, oppii työskentelemään itsenäisestija harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin.KU5 Nykytaiteen työpajaKurssia suositellaan erityisesti kuvataiteen lukiodiplomin suorittajille juuri ennendiplomin suorittamista. Soveltuu myös toisen vuoden opiskelijoille, joitakiinnostaa nykytaide ja/tai projektityöskentely. Kurssilla voidaan tehdä taidematkaTukholmaan.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteenajankohtaisia ilmiöitä, oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisiamerkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan,oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessäänerilaisten ilmiöiden parissa, harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseentyöskentelyyn ja portfolion rakentamiseen.KU6 Kuvataiteen lukiodiplomiKs. koulukohtaiset soveltavat kurssitEdellyttää opetushallituksen mukaan VÄHINTÄÄN neljän aiemman KUkurssinsuorittamista.KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITKurssit järjestetään siten, että kurssit 7 ja 9 pidetään syyslukukaudella hajautettunakurssina vuorovuosin ja kurssit 8 ja 10 kevätlukukaudella vastaavastivuorovuosin. Opiskelija voi tällöin halutessaan suorittaa lukion aikana88

kaikki neljä kurssia. Suoritusjärjestys on vapaa, mutta ennen KU10-kurssilleosallistumista tulee KU3 -kurssi olla suoritettuna. Portfolioarviointi.KU7 Ihminen ja tila -työpajaKurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan tilan kuvaamisesta jaharjaannuttaa tilan kuvaamisen keinoja, harjaantuu henkilökuvan rakentamiseen,oppii ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen tutkimista visuaalisin keinoin.KU8 Piirustus, maalaus ja grafiikkaKurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii viivan ominaisuuksia ja ilmaisullisuutta,tutustuu joihinkin värioppiteorioihin, kehittää sommittelukykyään, oppiiymmärtämään kuvan sisällön ja muodon vuorovaikutusta, tutustuu taidegrafiikanperusteisiin (syväpaino, kohopaino, silkkipaino), tutustuu akvarelli- ja akryylimaalauksenperusteisiin, suunnittelee taiteellisen projektin, harjaannuttaaitsenäistä työskentelyä ja verbalisoi kuvallisia tuotoksiaan.KU9 Kuvanveiston ja keramiikan työpajaSeuraavan kerran syyslukukaudella 2013.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään kolmiulotteisenmuotoamisen perustekniikoita, ymmärtää kuvanveiston ja keramiikan erilaisiakehitysvaiheita ja ilmaisullisia suuntauksia, ymmärtää muodon ja materiaalinmonivivahteisia merkityksiä.KU10 Valokuva, elokuva ja videoSeuraavan kerran kevätlukukaudella 2014.Kurssille osallistuminen edellyttää kurssin KU3 aiempaa suorittamista.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu valokuvan ja elokuvan kehitysvaiheisiinja tyylisuuntiin, oppii käyttämään erilaisia valokuvan tai elokuvanilmaisukeinoja, oppii käyttämään joko järjestelmäkameraa tai videokameraataiteellisena ilmaisuvälineenä, ymmärtää digitaalisen tekniikan mahdollisuudetkuvamanipulaatiossa, tekee arvovalintoja taiteellisessa tuotannossaan.89

YLEISLUKION MUSIIKKI (MU)Kurssit:2 pakollista, 3 syventävääPAKOLLISET KURSSITMU1 Musiikki ja minäKurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikinalueella. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana,kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Opiskelija kehittää äänenkäyttöäänja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä sekä syventäämusiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelijaoppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. Kurssiinkuuluu konserttikäynti, josta kirjoitetaan raportti.MU2 Moniääninen SuomiKurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkiaja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutustuu erilaisiinSuomessa esiintyviin musiikkikulttuureihin. Opiskelussa käytetään monipuolisiatyötapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Opiskelijan omaa luovaapanosta pyritään tukemaan. Kurssilla toteutetaan itsenäisesti tai ryhmässätehtävä kirjallinen työ sekä mahdollisuuksien mukaan myös konserttikäynti.Arvioinnissa tuntiaktiivisuudella on merkittävä osuus.90

OPINTO-OHJAUS (OP)PAKOLLINEN KURSSIOP1 Koulutus, työ ja tulevaisuusOpinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukioopintojenaloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseenliittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumistatyöelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukioopintoihin,ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluunliittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.SOVELTAVAT KURSSITVerkkolehtiLukion kotisivujen yhteydessä julkaistava verkkolehti välittää tietoa ajankohtaisistatapahtumista, matkoista, projekteista sekä oppilaitoksemme perinteistä.Verkkolehteä toimittavat opiskelijat. He kirjoittavat ja hankkivat lehteentekstejä sekä huolehtivat verkkomateriaalin kuvituksesta. Verkkolehden toimittamisestaopiskelijat saavat kurssisuorituksen tai merkintöjä kulttuuripassiin.KU6 Kuvataiteen lukiodiplomiValtakunnallinen kuvataiteen lukiodiplomi, josta tulee liite ylioppilastutkintotodistukseen.Lukiodiplomin vaatiman pitkäjänteinen työskentelyprosessin suorittaminenantaa valmiuksia monenlaisiin jatko-opintoihin. Kuvataiteen lukiodiplomisuorituksestavoi olla konkreettista hyötyä esim. Taideteollisen korkeakoulunkuvataideopetuksen koulutusohjelmaan, Lapin yliopiston Taiteidentiedekunnan audiovisuaalisen mediakulttuurin, graafisen suunnittelun, tekstiilijavaatetusalan sekä kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmiin sekä Turun/Raumanopettajainkoulutuslaitokseen pyrkiessä.Suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan: vähintään neljä kuvataiteenkurssia on oltava suoritettuna ennen kurssille osallistumista. Mahdollisimmanmonta kurssia kannattaa kuitenkin suorittaa, sillä kuvataiteen lukiodiplomi-91

kurssi järjestetään kolmannen vuoden syksyllä. Tehtävät tulevat Opetushallituksestajo edellisenä keväänä ja ne ovat löydettävissä internetistä:http://www.oph.fi (käytä hakukoneessa sanaa lukiodiplomi). Oma tehtäväkannattaa valita jo kesällä. Itse diplomityö tehdään portfolion kanssa toisessajaksossa valvotusti kurssilla, jonka kokonaistuntimäärä on 38 x 45 min. = 22,8kpl 75 min. oppituntia (josta n.135 min. tehtävänantoon, n. 225 min portfolionkokoamiseen). Kurssi arvioidaan arvosanoilla 1-5, joista jälkimmäinen on paras.Tavalliseen todistukseen tulee suoritusmerkintä. Arvostelijoina toimivatoma kuvataiteen opettaja ja toinen, ulkopuolinen, kuvataiteen asiantuntija.Tavoitteet: Suunnitella ja toteuttaa opetushallituksen laatimien tehtävien mukainenvisuaalinen projekti, käyttää omassa työskentelyssään hyväkseen taiteentuntemustaan, tavoitteellisen prosessityöskentelyn hallinnan harjaannuttaminen,itsearvioinnin kehittäminen.Keskeiset sisällöt: Tavoitteiden asettamien tehtävänannon mukaisesti, luovaongelmanratkaisu ja oma visuaalinen ilmaisu, prosessipäiväkirjan pito omanoppimisprosessin tukena, itsearviointi, portfolion laatiminen työstä ja sen valmistumisprosessista,yhteisnäyttelyn pito.INTEGROIVAT KURSSITKurssitarjottimessa on tarjolla kolme ns. integroivaa eli eri oppiaineita yhdistävääkurssia ensi lukuvuodeksi. Tässä lyhyet kurssisisällöt. Lisätietoja aineenopettajilta.INT1 eli Kansallista romantiikkaaKansallista romantiikkaa -kurssi on äidinkielen (kirjallisuuden) ja musiikin integroivakurssi, joka tutustuu suomalaiskansallisen kulttuurin ensimmäisiinvuosikymmeniin alkaen 1840-luvulta aina 1900-luvun alun kultaisiin vuosiin.Mukana sekä äidinkielen että musiikin opettajia. Avoin kaikkien vuosiluokkienoppilaille. Työtapa moninainen.INT2 Tilastotiedettä lukiolaisille (matematiikka + psykologia)Tilastotieteen soveltava kurssi. Suunnattu helpottamaan jatko-opintoja ja niihinpääsyä yhteiskuntatieteissä (kasvatustiede, psykologia) ja kaupallisissaaineissa (kauppakorkeakoulu). Kurssien N5 tai M6 suorittaminen ennen tätäkurssia on eduksi. Suoritusmerkintä S.92

INT3 Luonnontieteiden työkurssiKurssilla tehdään fysiikan, kemian ja biologian alaan liittyviä kokeellisia tutkimuksia.Tutkimuksista tehdään pieni raportti. Kurssista saa suoritusmerkinnän.KANSAINVÄLISYYS- JA KULTTUURIKURSSIT– Comenius– Kulttuuripassi– Suomea vaihto-oppilailleMUSIIKIN KURSSEJA– Big Band– Nuotinkirjoitus– Studioäänitys– Jouluparaati– Orkesteri– BändisoittoMTI6 MUSIIKIN LUKIODIPLOMIMUSIIKKILUKION KURSSITLukioaikana musiikkilinjalaisen on suoritettava vähintään 13 musiikin kurssia.Pakollisia kursseja on viisi. Lisäksi musiikin perusteet 2 (musiikin teoria ja säveltapailu2/3) on suoritettava lukion aikana, ellei sitä ole tehnyt aikaisemmin.Kaikki muut musiikkilukion oppiaineet ovat valinnaisia.Muissa oppilaitoksissa tehdyistä musiikkiopinnoista voi saada hyväksiluettujakursseja lukion todistukseen. Toisaalta monet lukiossamme tehdyistä kursseistahyväksytään myös muualla suorituksina. Kysy lisää opettajilta.Soitinopetusta voi saada ainakin seuraavissa instrumenteissa: akustinen kitara,sähkökitara, basso, rumpusetti, vapaa säestys (piano), pianonsoitto ja yksinlaulu.Muissa instrumenteissa voi erityisestä syystä anoa opetusta musiikkikollegiolta.Runsaan kysynnän vuoksi yksinlaulussa ja kuoroissa pidetäänerillinen pääsykoe syksyllä heti koulun alettua. Pianonsoittoon opiskelijat valitaanhaastattelun perusteella. Opiskelija on velvollinen hyödyntämään oppi-93

miaan taitoja koulun musiikkitoiminnassa, orkesterissa tai bändeissä. Vapaatunneillaja koulupäivän jälkeen on mahdollista harjoitella koulun tiloissa.PAKOLLISET KURSSITMusiikkitieto ja musiikin historia (MTI)MTI-kurssien tavoitteena on kehittää opiskelijan henkilökohtaista musiikkisuhdetta,antaa opiskelijalle sellainen yleistietämys länsimaisesta musiikista,että hän oppisi kuulemalla tunnistamaan eri aikakausien musiikkityylejä,sekä ymmärtäisi perusasiat eri tyylien sävellysperiaatteista. Kurssit muodostavatehjän kokonaisuuden, joten ne on parasta suorittaa numerojärjestyksessäseuraavasti: kurssit MTI1 ja MTI2 ensimmäisenä vuotena, kurssit MTI3ja MTI4 toisena vuotena, sekä kurssi MTI5 kolmantena tai sopimuksen mukaantoisena vuotena. Konservatoriossa suoritettu musiikkitiedon I-kurssi(Musiikin historia D) korvaa kurssit MTI2, MTI3 ja MTI5. Toisaalta kurssitMTI2, MTI3 ja MTI5 vastaavat musiikkitiedon I-kurssia (Musiikin historia D)musiikkioppilaitoksissa.MTI1 Musiikki ja minäKurssin tavoitteena on, että opiskelija pohtii oman musiikkisuhteensa kauttamusiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkiiomia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekäkulttuuripalvelujen käyttäjänä. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaanmusiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla tarkastellaan musiikin perusaineksia(rytmi, melodia, harmonia, sointiväri) sekä musiikin rakenteita. Lisäksitutustutaan valikoiden maailman musiikkikulttuureihin. Tarkkaillaanomaa ääniympäristöä ja perehdytään kuulonhuoltoon.MTI2 Ikivanha musiikkiTavoitteena on, että opiskelija perehtyy antiikin, keskiajan, renessanssin jabarokin musiikin piirteisiin ja monimuotoisuuteen. Tyylillisten seikkojen jamerkittävien säveltäjien lisäksi tutustutaan mm. aikakauden soittimiin ja orkesterikokoonpanoihinsekä musiikillisiin rakenteisiin, kuten fuugaan. Työtavoistakuuntelulla on keskeinen osuus. Mahdollisuuksien mukaan lauletaan jasoitetaan aikakauden ohjelmistoa, tehdään pieniä sävellysharjoituksia ja kirjallisiatöitä.94

MTI3 Mitä se orkesteri soittaa?Tällä kurssilla jatketaan siitä, mihin edellinen kurssi päättyi: galantista kaudestaedetään wieniläisklassismin kautta romantiikan ajan musiikkiin. Tutustutaansäveltäjiin, harjoitellaan partituurin lukua, kuunnellaan runsaasti musiikkinäytteitäsekä analysoidaan aikakausille ominaisia muotorakenteita (sonaatti,variaatio, rondo). Kuuntelun ohella tutustutaan myös orkesterin instrumentteihin,sekä tarkastellaan musiikkielämän tapahtumia Suomessa. Kurssiinliittyy konserttikäynti ja kirjallinen työ.MTI4 Kevyttä vakavaaTavoitteena on saada yleiskuva rytmimusiikin kehittymisestä 1900 –luvun aikana.Suomen kansanmusiikista liikkeelle lähtien tarkastellaan kevyen musiikinkehitystä meillä ja muualla. Pohditaan myös musiikin suhdetta yhteiskunnallisiinilmiöihin ja nuorisokulttuurin syntymiseen. Jazz- ja popmusiikin tärkeimmättyylit käydään läpi kuunnellen, soittaen ja laulaen.MTI5 Rapuja ja ketsuppiaKurssilla tutustutaan 1900-luvun monimuotoisiin tyylivirtauksiin: impressionismi,ekspressionismi, uusklassismi, dodekafonia, sarjallisuus, minimalismi,sonorismi, spektrimusiikki ja postmodernismi. Perehdytään myös suomalaistensäveltäjien tuotantoon. Kurssilla pohditaan myös oman aikamme musiikinsisältöä, piirteitä ja suhdetta aikaisempaan musiikin historiaan. Kuunnellaanaivan uutta musiikkia, ja mietitään, mikä on kehityksen suunta.Kuuntelunäytteillä on jälleen merkittävä osuus. Kurssilla tehdään myös sävellysharjoituksia,kirjallinen työ, sekä konserttikäynti.MS1 Musiikinperusteet 2Kurssin tavoitteena on saavuttaa sellaiset valmiudet musiikin teoriassa ja säveltapailussa,että musiikinperusteet 2 -kurssin suorittaminen on mahdollista.Kurssin päätteeksi suoritetaan kurssitutkinto SMOL:n vaatimusten mukaisesti.Tenttiin voivat osallistua vain kurssilla säännöllisesti läsnä olleet opiskelijat,ellei opettaja toisin katso.Jokaisen musiikkilukion päättötodistuksen saajan tulee olla suorittanutmusiikinperusteet 2-tutkinto. Niiden, jotka ovat jo suorittaneet kyseisentai sitä korkeamman tutkinnon, on esitettävä siitä tutkintotodistus vastaavallemusiikinopettajalle.95

MS2 Musiikinperusteet 3Kurssin tavoitteena on saavuttaa sellaiset valmiudet musiikin teoriassa ja säveltapailussa,että musiikinperusteet 3-kurssin suorittaminen on mahdollista.Kurssin päätteeksi suoritetaan kurssitutkinto SMOL:n vaatimusten mukaisesti.Tenttiin voivat osallistua vain kurssilla säännöllisesti läsnä olleet opiskelijat,ellei opettaja toisin katso.KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSITSÄV1 Sävellyskurssi, alkavaSävellyskurssilla luodaan omia pienimuotoisia sävelteoksia ja syvennetäänsamalla omakohtaista suhdetta musiikkiin. Kurssilla perehdytään musiikinosatekijöihin (melodia, harmonia, rytmi, soitinväri, muoto) käytännön työskentelynkautta. Osa harjoituksista on yhteisiä kaikille opiskelijoille, mutta myösjokaisen omat kiinnostuksen kohteet (erilaiset tyylit ja lajit) tulevat näkymääntuotoksissa. Kurssin voi suorittaa useammin kuin kerran, ja se arvostellaansuoritusmerkinnällä.SÄV2 Sävellyskurssi, jatkavaSävellyksen jatkokurssilla keskitytään peruskurssilta tuttujen aihealueidenpohjalta syventävää työskentelyyn. Esiteltyjä tekniikoita ja suuntauksia hyödynnetäänja sovelletaan käytännön harjoituksissa sekä tunneilla että kotitehtävienmuodossa. Tavoitteena on luoda opiskelijalle käytännönläheinen kuvasävellystyön konkreettisesta tekemisestä. Samalla syvennetään peruskurssintietopakettien sisältöjä.MTD1, MTD2 Musiikin teoria DMusiikinteorian yleisistä perusteista (nuottikirjoitus, tahtilajit, terminologia jne.)edetään asteikkojen ja intervallien kautta sointuopin alkeisiin ja musiikkianalyysiin.Tavoitteena on duuri- molli –tonaalisen, myös modulaatioita ja muunnesointujasisältävän ohjelmiston analyysitaito. Tutustutaan myös tavallisimpiinsointujen merkitsemistapoihin. Työtapoina erilaiset laulu-, soitto-, kuuntelu-sekä analyysiharjoitukset. Tutkinto suoritetaan musiikkioppilaitosten vaatimustenmukaisesti.SÄD Säveltapailu DTavoitteena on oppia hallitsemaan tonaalista musiikkia kuullun perusteella,sekä toteuttaa sellaista nuottikuvasta lukien. Rytmejä harjoitellaan ensisijaisestimusiikkiesimerkeistä, myös moniäänistä rytmiikkaa. Melodioita luetaan96

ja nuotinnetaan myös ensisijaisesti aidoista teoksista, myös mahdollisuuksienmukaan omista sävellyksistä ja sovituksista. Moniäänisyys on vahvasti esilläharjoituksissa.Tutkinto suoritetaan musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaisesti.SÄC Säveltapailu CTavoitteena on oppia hallitsemaan musiikkia gregoriaanisesta myöhäisromantiikkaankuullun perusteella, sekä toteuttaa sellaista nuottikuvasta lukien.Melodioissa käytetään modaalisia asteikkoja ja muunnesäveliä, perusrytmiikanlisäksi harjoitellaan poikkeusjakoisia kuvioita ja moniäänistä rytmiikkaa,sointukatkelmia harjoitellaan ymmärtämään ja analysoimaan kuulonvaraisesti.Kaikissa osa-alueissa käytetään materiaalina mahdollisimman paljon aitojasävellyksiä.Tutkinto suoritetaan musiikkioppilaitosten vaatimusten mukaisesti.KB Harmonian perusteetKurssilla tutustutaan tonaalisen harmonian ja perinteisen äänenkuljetuksenperusteisiin. Keskeisinä aiheina melodian soinnuttaminen sekä neliäänisensointukudoksen muodostaminen sointuasteiden, reaalisointujen ja barokinkenraalibassomerkintöjen perusteella. Harjoituksia tehdään lähinnä kirjoittamallaja pianolla soittamalla. Näitä taitoja harjoitellaan soveltamaan muunmuassa säestyskuvioissa ja omissa sovituksissa. Esitietona on musiikin teorianD-kurssi.YL1 Yksinlaulu ja äänenmuodostusTavoitteena on oppia hallitsemaan laulamisen perustekniikkaa siten, että ainakin1. peruskurssitason tutkinnon suorittaminen on mahdollista. Kurssiohjelmistolähtee liikkeelle suomalaisista kansansävelmistä. 1. kurssilla käsitelläänlauluasentoa, lauluhengitystä, tukilihaksiston käyttöä ja legatolinjaa.Kurssiohjelmisto kootaan yksilöllisesti laulajien omat mieltymykset huomioiden.Työtapoina yksittäisopetus, sekä esiintyminen kerran lukukaudessa. Äänenmuodostuskurssillakäsitellään samat asiat kuin 1. ja 2. kurssilla, muttaluokkatunteina. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.YL22. kurssilla syvennetään tekstinmuodostamista (konsonantit) ja fraseerausta.Ensimmäinen esiintyminen kevätkonsertissa.YL33. kurssilla syvennetään em. opintoja, tehdään lisää ohjelmistoa. Toinenesiintyminen joulukonsertissa. Oppilas saa valita oman esityskappaleensa.97

YL44. kurssilla aloitetaan dynamiikkaharjoitukset ja laajennetaan ohjelmistoa.Esiintyminen kevätkonsertissa. Oppilas saa valita oman suomenkielisen kappaleensa.YL55. kurssilla syvennetään tekstin ja musiikin käsittelytaitoja ja sen tulkitsemista.Lauletaan lauluja myös muilla kielillä. Esiintyminen joulukonsertissa. Oppilassaa valita oman esityskappaleensa.YL66. kurssilla ohjelmisto viimeistellään ja siitä valitaan kolme erityyppistä lauluatutkintokonserttiin.SO1-12SoitinopetusSoitinopetusta annetaan pääsääntöisesti seuraavissa instrumenteissa: piano,akustinen kitara, sähkökitara, basso, rumpusetti sekä vapaa säestys (piano).Erityisestä syystä opiskelija voi anoa kirjallisesti opetusta muissa instrumenteissa.Piano-opetukseen valitaan opiskelijat haastattelun perusteella.Opiskelija ei voi saada opetusta soittimessa, jonka opetusta hän nauttii jossainmuussa oppilaitoksessa.Opiskelija voi tehdä myös kurssitutkintoja, tällöin hän joutuu maksamaan itsetutkinnon kustannukset. Opiskelijan motivaatiota ja edistymistä seurataan.Heikon opiskelu-motivaation johdosta oikeus soitinopetukseen voidaanevätä kesken lukukauden. Opiskelijalla on velvoite hyödyntää soitinopetuksessasaavuttamiaan taitoja koulun musiikkitoiminnassa, bändeissä tai orkesterissa.Opetus on pääsääntöisesti perinteistä yksittäisopetusta.Opiskelija ei voi saada opetusta sekä yksinlaulussa, että soitinopetuksessa.KR1-12KuoroKuorotyön tavoitteena on harjoitella kuoro-ohjelmistoa esitettäväksi koulunomissa tilaisuuksissa sekä julkisissa konserteissa ja esiintymisissä. Esiintymistaitoonja ohjelmiston monipuolisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.Koulussa toimii kolme vakituista kuoroa: Sekakuoro Camis, tyttökuoroChorus Iuvenalis sekä kamarikuoro Chorus Iucundus.98

MM1-4 MaailmanmusiikkiKurssin tavoitteena on tutustua soittaen ja laulaen johonkin etniseen musiikkikulttuuriin.Pyritään opettelemaan musiikkia kuulonvaraisesti, sekä mahdollisuuksienmukaan tekemään nuotinnoksia. Kurssiin liittyy yksi tai useampiaesiintymisiä.ILM Musiikin ilmaisukurssiKurssilla musiikin tekemistä lähestytään ilmaisullisin keinoin leikin ja improvisaatioharjoitustenavulla. Tavoitteina on oppia vuorovaikutustaitoja ja esiintymistaitojasekä vapauttaa opiskelijoiden musiikillista ilmaisua. Kurssilla tutustutaanmyös näyttämölauluun, jossa painotetaan laulujen sisällön ymmärtämistäja tulkintaa. Musiikillinen tekeminen painottuu laulamiseen, mutta myöspianolla säestämisen taitoja pääsee hyödyntämään ja syventämään. Kurssinpäätteeksi tehdään esitys, joka saa muotonsa kurssin kuluessa. Kurssi onsuunnattu erityisesti laulajille ja pianisteille, mutta soveltuu kaikille musiikkilukiolaisille.PoplauluKurssille valitaan n. 4 opiskelijaa, joilla on perustiedot ja -taidot laulamisessa,ja jotka haluavat keskittyä rytmimusiikin laulamiseen. Kurssille voi hakea aikaisintaantoisena opiskeluvuonna. Kurssilla opetellaan laulun tekstianalyysiä,mikrofonilaulutekniikkaa, rytmiikkaa ja fraseerausta, sekä lavakäyttäytymistä.Kurssiin liittyy esiintyminen. Lisäksi kurssilaiset pitävät n 4 kertaa vuodessaworkshopin, kaikille avoimen harjoituksen, jossa tietoa jaetaan myösmuille kiinnostuneille.(IMP 1-2) ImprovisointiKurssin tavoitteena on vapautua nuottikuvan käytöstä soittaessa, ja löytääkeinoja ilmaista itseään instrumenttinsa kautta. Samalla opetellaan kuuntelemaanyhtyeen muita soittajia ja reagoimaan heidän soittoonsa omalla soitolla.Tutustutaan erilaisiin improvisointitekniikoihin, lähtien kolmen sävelen improvisoinnistasointujen, asteikoiden; pentatonisen ja blueskaavan kautta ainavapaaseen improvisointiin saakka. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.Kurssia ei järjestetä joka vuosi.99

Musikaali (1-4)Musikaalikurssin tavoitteena on valmistaa musikaaliesitys, joko alusta saakkaoma käsikirjoitus ja sävellys, tai valmis teos. Opiskelija voi osallistua kurssilleeri rooleissa; näyttelijänä, soittajana, tanssijana, lavastajana, teknikkona, jne.Opiskelija tutustuu projektityöskentelyyn projektin alusta valmiiseen tuotokseensaakka.(YHS) YhteissoittoKurssilla kerrataan bändisoittimien (kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet)soittoa, sekä soitetaan ja lauletaan yhdessä perusohjelmistoa. Kurssi arvioidaansuoritusmerkinnällä.KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT(NUO) NuotinkirjoitusTavoitteena on oppia kirjoittamaan nuotteja notaatio-ohjelmaa käyttäen.Kurssi opetetaan Sibelius-ohjelmalla, mutta myös omia muita notaatioohjelmiaon mahdollista käyttää. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.(STU) StudioäänitysTavoitteena on oppia tekemään musiikkia sekvensseriohjelman avulla sekääänittämään studio-olosuhteissa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.(OR) OrkesteriMusiikkilukion orkesteri Concentus Aboensis on kamariorkesteri, jota tarpeenvaatiessa täydennetään lisäsoittajilla. Orkesteri valmistaa konsertteja yksin taiyhdessä koulun kuorojen kanssa. Musiikin tyyli voi vaihdella monipuolisestiklassisesta rytmimusiikkiin. Perinteisiin kuuluvat koulun omat kevät- ja joulukonsertit,sekä Valon aika –konsertti kaikkien Turun musiikkiluokkien kanssa.Soittajalla on oltava instrumentissaan 2/3-tasoiset valmiudet osallistuakseenorkesteritoimintaan.100

(YS1-8) BändisoittoKurssien tavoitteena on tutustua bändisoittoon monipuolisen ohjelmiston parissa.Tavoitteena on oman instrumentin hallinta osana bändikokonaisuutta.Koulun yhtyeet esiintyvät monenlaisissa tilaisuuksissa, kahdesti vuodessajärjestettävässä bändikatselmuksessa soittavat kaikki koulun bändit. Myösdemo-CD:n tekoon on mahdollisuus. Omien kappaleiden säveltämistä tuetaanerityisen vahvasti.Big Band (1-4)Perinteisessä Big Band -kokoonpanossa tutustutaan soittaen lähinnä swingtyylinstandardi-ohjelmistoon. Mahdollisuuksien mukaan tehdään myös uudempaaohjelmistoa, sekä oppilaiden omia sävellyksiä ja sovituksia. Kurssiinliittyy esiintymisiä koulun tilaisuuksissa ja koulun ulkopuolella. Big Bandiinvoidaan ottaa lähinnä trumpetin, pasuunan, saksofonien sekä komppisoittimiensoittajia.Jouluparaati (1-2)Kurssin tavoitteena on olla mukana valmistamassa suurproduktiota; joulukonserttiajäähalliympäristössä. Opiskelija voi toimia projektissa esim. laulajana,soittajana, tanssijana, tai muussa tehtävässä. Projekti etenee pienistä osaharjoituksistasuurempien yhteisharjoitusten kautta jäähallissa pidettäviin kenraaliharjoituksiinsekä itse konserttiin. Aktiivinen osallistuminen projektin kaikkiinvaiheisiin on hyväksyttävän suorituksen edellytyksenä. Kurssi arvostellaansuoritusmerkinnällä.(MTI6) Musiikin lukiodiplomiLukiodiplomi on ylioppilastutkintoon liittyvä lisänäyttö lukion aikana osoitetustaerityisharrastuneisuudesta ja tavallista vaativammasta osaamisesta. Lukiodiplomion lukion päättötodistuksen liite, jonka voi saada vain samanaikaisestilukion päättötodistuksen kanssa. Lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1-5. Suorituksenarvioi oman opettajan lisäksi toinen kollega.Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikinlukiokurssin suorittaminen. Suorituksen perustana on koko lukioaikainenmusiikinopiskelu, myös koulun ulkopuolella.Lisätietoa opettajilta ja www.edu.fi/lukiodiplomit101

MUUALLA TEHTYJEN SUORITUSTEN HYVÄKSILUKEMINEN solistisen aineen D-kurssitutkinto 2 kurssia Säveltapailu D1 kurssi Teoria D2 kurssia Musiikkitieto I (D) korvaa MTI2-, MTI3- ja MTI5-kurssit Harmonian perusteet2 kurssia solistisen pääaineen C-kurssi 3 kurssia säveltapailu C2 kurssiaKoulun ulkopuolella pätevällä opettajalla saatu instrumenttiopetus luetaan hyväksisamalla kurssimäärällä kuin koulun antama instrumenttiopetus. Koulunulkopuolinen kuoro- ja orkesteritoiminta voidaan lukea hyväksi vain poikkeustapauksissa.Kussakin aineessa hyväksytään korkeintaan se määrä kursseja,joka kuuluu Puolalanmäen lukion opinto-ohjelmaan. Opiskelija toimittaa todistuksenmuualla tehdyistä opinnoista ja suorituksista lukion musiikinopettajalle.Vaihto-oppilaiden suoritukset voidaan hyväksyä lukion suorituksiksi musiikkikollegionpäätöksellä. Kaikkien suoritusten on oltava lukioaikaisia.102

KALENTERI 2013-2014vko 33 1. jakso ti 13.8. - to 3.10. (viikot 33 – 40)ma 12.8. Opettajien VESO -koulutuspäivä klo 9-15Opettajien valokuvausti 13.8. Lukuvuosi alkaa. RYHMÄNOHJAUS1. vuosi klo 9.00 alkaen koko päivän2.-4. vuosi klo 10.00 alkaenOpiskelijoiden valokuvaus (erillinen aikataulu)ke 14.8.Kuorojen ja yksinlaulun koelaulut klo 14.30 alkaento 15.8.Kuorojen ja yksinlaulun koelaulut klo 14.30 alkaenpe 16.8.la 17.8.su 18.8.103

vko 34 1. jakso ti 13.8. - to 3.10. (viikot 33 – 40)ma 19.8.ti 20.8.ke 21.8. RYHMÄNOHJAUS klo 9.20 -9.40Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy klo 13.15Abi: Ilmoita koulusihteerille viimeistään tänään, mikäli tarvitsetylimääräisen kokeen (lokakuussa) yo-kirjoitusten vuoksito 22.8.pe 23.8.la 24.8.su 25.8.104

vko 35 1. jakso ti 13.8. - to 3.10. (viikot 33 – 40)ma 26.8. 1. vuosi: TUTUSTUMISILTAPÄIVÄ Ulapassa ruokailun jälkeenUUSINTAKOE klo 16.45 -20.00ti 27.8. YO-INFO klo 14.45 -15.30 Puutarhakatu 5, salissapakollinen kaikille syksyllä 2013 kirjoittavilleke 28.8. Oppilaskunnan yleiskokous klo 8.00 -9.30to 29.8.pe 30.8.la 31.8.su 1.9.105

vko 36 1. jakso ti 13.8. - to 3.10. (viikot 33 – 40)ma 2.9.ti 3.9.ke 4.9. RYHMÄNOHJAUS klo 9.25 -10.05 (palkki 14)A-kielten preliminäärikoe klo 11.45 -17Barcelonan partnerikoulun oppilasvierailu 4. -8.9. Konsertti iltapäivällä.to 5.9.pe 6.9.la 7.9.su 8.9.106

vko 37 1. jakso ti 13.8. - to 3.10. (viikot 33 – 40)ma 9.9. Yo-kirjoitus: ruotsin kuullunymmärtämiskokeetti 10.9. Yo-kirjoitus: A-kielten kuullunymmärtämiskokeetHILJAISUUS käytävillä! Kuuntelukokeita on koko päivän ajan.ke 11.9. Yo-kirjoitus: lyhyiden kielten kuullunymmärtämiskokeetHILJAISUUS käytävillä! Kuuntelukokeita on koko päivän ajan.to 12.9.pe 13.9. Yo-kirjoitus: äidinkieli, tekstitaitola 14.9.su 15.9.107

vko 38 1. jakso ti 13.8. - to 3.10. (viikot 33 – 40)ma 16.9. Yo-kirjoitus: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologiati 17.9.ke 18.9. Yo-kirjoitus: vieras kieli, pitkä oppimääräto 19.9.pe 20.9. Yo-kirjoitus: ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimääräla 21.9.su 22.9.108

vko 39 1. jakso ti 13.8. - to 3.10. (viikot 33 – 40)ma 23.9. Yo-kirjoitus: äidinkieli, esseekoe; suomi toisena kielenä - koeti 24.9.ke 25.9. Yo-kirjoitus: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä17-palkin koeto 26.9. 1. koeviikko: 1-palkin valmennustunti klo 8-9.11-palkin koe_____________________ klo __________2-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.pe 27.9. Yo-kirjoitus: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia,maantiede, terveystieto12-palkin koe_____________________ klo __________3-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.la 28.9.su 29.9.109

vko 40 1. jakso ti 13.8. - to 3.10. (viikot 33 – 40)ma 30.9. Yo-kirjoitus: vieras kieli, lyhyt oppimäärä13-palkin koe_____________________ klo __________4-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ti 1.10. 14-palkin koe_____________________ klo __________5-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ke 2.10. 15-palkin koe_____________________ klo __________6-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.to 3.10. 16-palkin koe_____________________ klo __________pe 4.10.2. jakso pe 4.10. - ke 27.11. (viikot 40 – 48)la 5.10. VESO -koulutuspäivä klo 9-15su 6.10.110

vko 41 2. jakso pe 4.10. - ke 27.11. (viikot 40 – 48)ma 7.10.ti 8.10.ke 9.10. Ylimääräinen koe abeille klo 17.00 -19.30 Y5:ssäto10.10. Aleksis Kiven päiväYO-INFO klo 14.45 -15.30 Puutarhakatu 5, salissapakollinen kaikille 2.-4. vuoden opiskelijoilleYlimääräinen koe 2 (tarvittaessa) abeille klo 17.00 -19.30 Y5:ssäpe 11.10.la 12.10.su 13.10.111

vko 42 2. jakso pe 4.10. - ke 27.11. (viikot 40 – 48)ma 14.10. ArviointiKOKEENPALAUTUS klo 9.45 -12.55 välilläti 15.10. Opettajienkokous klo 14.45 -16.30ke 16.10. RYHMÄNOHJAUS klo 9.25 -10.05 (palkki 24)to 17.10. SYYSLOMApe 18.10. SYYSLOMAla 19.10.su 20.10.112

vko 43 2. jakso pe 4.10. - ke 27.11. (viikot 40 – 48)ma 21.10.ti 22.10.ke 23.10. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy klo 13.15.1.vuoden opiskelijoiden huoltajille tarkoitettu VANHEMPAINILTAklo 18.00 Puutarhakatu 5, alasalito24.10. YK:n päiväYo-info uusintana klo 14.45–15.30 Aurakatu 11, 2. krspe 25.10.la 26.10.su27.10. Kesäaika päättyy113

vko 44 2. jakso pe 4.10. - ke 27.11. (viikot 40 – 48)ma 28.10. UUSINTAKOE klo 16.45-20.00Syksyn ylioppilaat! Puuttuvat suoritukset pitää palauttaaviimeistään tänään.ti 29.10.ke 30.10. TAIDEPÄIVÄ, TAIDEMATKA ????to 31.10.pe 1.11.la 2.11. Pyhäinpäiväsu 3.11.114

vko 45 2. jakso pe 4.10. - ke 27.11. (viikot 40 – 48)ma 4.11.ti 5.11. Tieto lähtee YTL:lle niistä opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet lukion oppimääränja saavat ylioppilastodistuksen 2013 syksyllä.ke 6.11. Ruotsalaisuuden päiväto 7.11. Opettajienkokous klo 14.45-16.30pe 8.11.la 9.11.su 10.11. Isänpäivä115

vko 46 2. jakso pe 4.10. - ke 27.11. (viikot 40 – 48)ma 11.11.ti12.11. Valon Aika – harjoituspäivä Nunnavuoressake 13.11. RYHMÄNOHJAUS klo 9.25-10.05 (palkki 24)3.-4. vuoden opiskelijoiden huoltajille tarkoitettu VANHEMPAINILTA klo 18.00Puutarhakatu 5, alasalito 14.11.pe 15.11.la 16.11.su 17.11.116

vko 47 2. jakso pe 4.10. - ke 27.11. (viikot 40 – 48)ma18.11. 27-palkin koeti 19.11.ke 20.11. 2. koeviikko: 1-palkin valmennustunti klo 8-9.21-palkin koe_____________________ klo __________2-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.to21.11. 22-palkin koe_____________________ klo __________3-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ILMOITTAUTUMINEN kevään 2014 ylioppilaskirjoituksiin päättyy.Ilmoittaudu wilmassa ja kansliassa allekirjoittamalla ilmoittautumislomake.pe22.11. 23-palkin koe_____________________ klo __________4-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.la 23.11.su 24.11.117

vko 48 2. jakso pe 4.10. - ke 27.11. (viikot 40 – 48)ma 25.11. 24-palkin koe_____________________ klo __________5-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ti 26.11. 25-palkin koe_____________________ klo __________6-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ke 27.11. 26-palkin koe_____________________ klo __________to 28.11.3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)pe 29.11.Musiikkilukion ja yläkoulun musiikkiluokkien yhteinen joulukonsertti Mikaelinkirkossala 30.11.su 1.12.118

vko 49 3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 2.12.ti 3.12.ke 4.12. Studiamessut Helsingissä ke – toto 5.12. Lakkiaiset ja itsenäisyysjuhla klo 13pe 6.12. Itsenäisyyspäiväla 7.12.su 8.12.119

vko 50 3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 9.12. Arviointiti 10.12. KOKEENPALAUTUS klo 8.10 -11.00 (2- ja 3-palkkit)Opettajienkokous klo 14.45 -16.30ke 11.12. RYHMÄNOHJAUS klo 8.5 0-9.30 (palkki 31)to 12.12.pe 13.12. Lucian päivä (Lucia-aamunavaus)la 14.12. Valon Aika -konsertti HK Areenallasu 15.12.120

vko 51 3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 16.12.ti 17.12.ke 18.12.to 19.12.pe 20.12. JOULUKIRKKO Tuomiokirkossa klo 9.30la 21.12. JOULULOMA ALKAAsu 22.12.121

vko 52 3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 23.12.ti24.12. Jouluaattoke25.12. Joulupäiväto26.12. TapaninpäiväTapaninlaulajaiset Käsityöläismuseossa klo 15pe 27.12.la 28.12.su 29.12.122

vko 1 3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 30.12.ti 31.12.ke 1.1. Uudenvuodenpäiväto 2.1.pe 3.1.la 4.1.su 5.1.123

vko 2 3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 6.1. Loppiainenti 7.1. Kevätlukukausi alkaa lukujärjestyksen mukaisesti.ke 8.1. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy klo 13.15.to 9.1.pe 10.1.la 11.1.su 12.1.124

vko 3 3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 13.1. UUSINTAKOE klo 16.45 -20.00ti 14.1. ABIPÄIVÄ Turun korkeakouluissake 15.1. RYHMÄNOHJAUS klo 8.50 -9.30 (palkki 31)to 16.1. YO-INFO klo 14.45 -15.30 Puutarhakatu 5, salissapakollinen kaikille keväällä 2014 kirjoittavillepe 17.1.la 18.1.su 19.1.125

vko 4 3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 20.1.ti 21.1. LUKIOINFO klo 18.30 Puutarhakatu 5, kaikki salitke 22.1. Äidinkielen preliminäärikoe klo 8.30 -14.30to 23.1. Abien 6-palkin koe klo 13.15 alkaenpe 24.1.la 25.1. Veso -koulutuspäivä klo 9-15, koulukohtainensu 26.1.126

vko 5 3. jakso to 28.11. – ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 27.1. 37-palkin koeti 28.1. 3. koeviikko: 1-palkin valmennustunti klo 8-9.31-palkin koe_____________________ klo __________2-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ke 29.1. 32-palkin koe_____________________ klo __________3-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.to 30.1. 33-palkin koe_____________________ klo __________4-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.pe 31.1. 34-palkin koe_____________________ klo __________5-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.la 1.2.su 2.2.127

vko 6 3. jakso to 28.11. –ti 4.2. (viikot 48 – 6)ma 3.2. 35-palkin koe_____________________ klo __________6-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ti 4.2. 36-palkin koe_____________________ klo __________Matematiikan preliminäärikoe klo 8.30 -14.304. jakso ke 5.2. – to 3.4. (viikot 6 - 14)ke 5.2. J.L. Runebergin päiväto 6.2.pe 7.2. Yo-kirjoitus: äidinkieli, tekstitaitola 8.2.su 9.2.128

vko 7 4. jakso ke 5.2. – to 3.4. (viikot 6 - 14)ma 10.2. Yo-kirjoitus: A-kielten kuullunymmärtämiskokeetHILJAISUUS käytävillä! Kuuntelukokeita on koko päivän ajan.Arviointi (abit)ti 11.2. Yo-kirjoitus: ruotsin kuullunymmärtämiskokeetOpettajienkokous klo 14.45 -16.30ke 12.2. Yo-kirjoitus: lyhyiden kielten kuullunymmärtämiskokeetHILJAISUUS käytävillä! Kuuntelukokeita on koko päivän ajan.Arviointito 13.2. PENKKARIT: ABISHOW klo 9.45-11.00KOKEENPALAUTUS klo 8.10-9.45 ja 11.45-12.55 (1- ja 3-palkit)ABIEN RYHMÄNOHJAUS heti abishow’n jälkeen (hae abitodistus!)Penkkariajelujen seuraaminen klo 12.55-WANHOJEN TANSSIT illalla Logomossape 14.2. WANHOJEN PÄIVÄ: Wanhojen tanssit klo 9.45-11.00RYHMÄNOHJAUS klo 11.40-12.00 (palkki 42)Wanhojen valokuvausKoulu päättyy klo 13.la 15.2. Talviloma ma 17.2. - su 23.2.su 16.2.129

vko 8 4. jakso ke 5.2. – to 3.4. (viikot 6 - 14)ma 17.2. TALVILOMAti 18.2.ke 19.2.to 20.2.pe 21.2.la 22.2.su 23.2.130

vko 9 4. jakso ke 5.2. – to 3.4. (viikot 6 - 14)ma 24.2. TENTIT alkavat (kestävät 2 viikkoa, erillinen tenttijärjestys wilmassa)ti 25.2. Äidinkielen tenttike 26.2. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy klo 13.15.to 27.2.pe 28.2.la 1.3.su 2.3.131

vko 10 4. jakso ke 5.2. – to 3.4. (viikot 6 - 14)ma 3.3. UUSINTAKOE klo 16.45 -20.00ti 4.3. Opettajienkokous klo 15.15 -17.00ke 5.3. 2. vuoden opiskelijoiden huoltajien VANHEMPAINILTA klo 18.00Puutarhakatu 5, alasalito 6.3.pe 7.3.la 8.3.su 9.3.132

vko 11 4. jakso ke 5.2. – to 3.4. (viikot 6 - 14)ma 10.3. Yo-kirjoitus: äidinkieli, esseekoe; suomi toisena kielenä - koeti 11.3.ke 12.3. Yo-kirjoitus: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia,maantiede, terveystietoto 13.3.pe 14.3. Yo-kirjoitus: vieras kieli, pitkä oppimääräla 15.3.su 16.3.133

vko 12 4. jakso ke 5.2. – to 3.4. (viikot 6 - 14)ma 17.3. Yo-kirjoitus: ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimääräti 18.3.ke 19.3. Minna Canthin päiväYo-kirjoitus: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimääräto 20.3.pe 21.3. Yo-kirjoitus: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologiala 22.3.su 23.3.134

vko 13 4. jakso ke 5.2. – to 3.4. (viikot 6 - 14)ma 24.3. Yo-kirjoitus: vieras kieli, lyhyt oppimääräti 25.3.ke 26.3. 47-palkin koeRYHMÄNOHJAUS klo 8.50-9.30 (palkki 41)to 27.3. 4. koeviikko: 1-palkin valmennustunti klo 8-9.41-palkin koe_____________________ klo __________2-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.pe 28.3. 42-palkin koe_____________________ klo __________3-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.la 29.3.su 30.3. Kesäaika alkaa135

vko 14 4. jakso ke 5.2. – to 3.4. (viikot 6 - 14)ma 31.3. 43-palkin koe_____________________ klo __________4-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ti 1.4. 44-palkin koe_____________________ klo __________5-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ke 2.4. 45-palkin koe_____________________ klo __________6-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.to 3.4. 46-palkin koe_____________________ klo __________pe 4.4.5. jakso pe 4.4. – la 31.5. (viikot 14 - 22)la 5.4.su 6.4.136

vko 15 5. jakso pe 4.4. – la 31.5. (viikot 14 - 22)ma 7.4.ti 8.4.ke 9.4. Mikael Agricolan päiväto 10.4.pe 11.4.la 12.4. Venäjän opiskelijoiden matka Pietariin 12. -16.4.su 13.4.137

vko 16 5. jakso pe 4.4. – la 31.5. (viikot 14 - 22)ma 14.4. Arviointiti 15.4. KOKEENPALAUTUS klo 11.45-12.55 (4- ja 5-palkit)Opettajienkokous klo 14.45-16.30ke 16.4. RYHMÄNOHJAUS klo 8.55-10.05 (palkit 51 ja 54):ensi lukuvuoden KURSSIVALINNAT!to 17.4.pe 18.4. Pitkäperjantaila 19.4.su 20.4. 1. Pääsiäispäivä138

vko 17 5. jakso pe 4.4. – la 31.5. (viikot 14 - 22)ma 21.4. 2. PääsiäispäiväCamiksen ja Comenius-projektin matka Barcelonaan 21. -25.4. (alustava tieto)ti 22.4. YO-INFO klo 14.45 -15.30 Puutarhakatu 5, salissapakollinen kaikille 2. vuoden ja 3.-4. jatkaville opiskelijoilleke 23.4. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy klo 13.15.to 24.4.pe 25.4.la 26.4. TYÖPÄIVÄ perjantain lukujärjestyksen mukaisesti.Torninkadulla avoimet ovetsu 27.4.139

vko 18 5. jakso pe 4.4. – la 31.5. (viikot 14 - 22)ma 28.4. UUSINTAKOE klo 16.45 -20.00Abi! Puuttuvat suoritukset pitää palauttaa viimeistään tänään.ti 29.4. Yo-info uusintana klo 14.45 -15.30 Aurakatu 11, 2. krske 30.4.to 1.5. Vappupe 2.5. VAPAAPÄIVÄLontoon matka 2. -7.5.la 3.5.su 4.5.140

vko 19 5. jakso pe 4.4. – la 31.5. (viikot 14 - 22)ma 5.5.ti 6.5. Tieto lähtee YTL:lle niistä opiskelijoista, jotka ovat suorittaneet lukion oppimääränja saavat ylioppilastodistuksen keväällä 2014.ke 7.5.Kevättä korvassa - musiikkilukion ja yläkoulun musiikkiluokkien yhteinen kevätkonserttiLogomossato 8.5.pe 9.5. Eurooppa-päiväla 10.5.su 11.5. Äitienpäivä141

vko 20 5. jakso pe 4.4. – la 31.5. (viikot 14 - 22)ma 12.5. J.V. Snellmanin päiväti 13.5.ke 14.5.to 15.5.pe 16.5.la 17.5.su 18.5.142

vko 21 5. jakso pe 4.4. – la 31.5. (viikot 14 - 22)ma 19.5. 57-palkin koeti 20.5. 5. koeviikko: 6-palkin valmennustunti klo 8-9.56-palkin koeke 21.5. 51-palkin koe_____________________ klo __________1-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.Opettajienkokous klo 13.1 5-15.00._____________________ klo __________2-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.to 22.5. 52-palkin koe_____________________ klo __________3-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.pe 23.5. 53-palkin koe_____________________ klo __________4-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.la 24.5.su 25.5.143

vko 22 5. jakso pe 4.4. – la 31.5. (viikot 14 - 22)ma 26.5. 54-palkin koe_____________________ klo __________5-palkin valmennustunti klo 12.15 -13.00.ti 27.5. 55-palkin koe_____________________ klo __________ke 28.5. ArviointiKOKEENPALAUTUS klo 8.10 -11.00Opettajienkokous klo 12.15 -14.00to 29.5. Helatorstaipe 30.5. RETKIPÄIVÄLakkiaisharjoitukset klo 17.00 -19.00 Konserttitalolla.Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen on päättymässä.Ilmoittaudu wilmassa ja kansliassa allekirjoittamalla ilmoittautumislomake.la 31.5. Ryhmänohjaustuokio klo 10.00 -10.20.Kevätjuhla ja lakkiaiset klo 11.00 -13.00.su 1.6. Lukuvuosi on päättynyt. Virkistävää kesälomaa kaikille!144

KULTTUURI JA KANSAINVÄLISYYSTavoitteenamme on, että jokainen Puolalanmäen lukion opiskelija osallistuulukion aikana kulttuuritapahtumiin ja/tai kansainväliseen toimintaan vähintäänyhden kurssin verran. Lukion opettajat valitsevat kulttuuritapahtumista opiskelijoillesopivat ja tiedottavat niistä koulussa.Opiskelijat voivat osallistua tapahtumiin koko lukioajan ja saavat niistä merkintöjäperiaatteella 45 min/merkintä. Kun merkintöjä on yhteensä 38, opiskelijasaa suoritusmerkinnän kurssista. Tapahtumat ovat elokuvia, konsertteja,näyttelyitä, luentoja, teatteria, tanssiesityksiä tai erilaista osallistumista koulunprojekteihin. Myös matkat, vaihto-oppilasvuosi, artikkelien kirjoittaminen,käännökset, videointi ja valokuvaus lasketaan mukaan.Opiskelija voi lukioaikanaan suorittaa useita kulttuuri - ja kansainvälisyyskursseja,ja samaan kurssiin voi kerätä useiden oppiaineiden merkintöjä.Seuraavilla sivuilla on ns. kulttuuripassi, johon merkinnät eri tapahtumiin osallistumisestakerätään. Tapahtumiin osallistumisten yhteydessä tiedotetaan,keneltä haetaan merkintä.Täysi passi (38 tuntia kulttuuria ja/tai kansainvälistä toimintaa) toimitetaankoulusihteerille. Keskeneräinen passi toimitetaan lukuvuoden lopussa ryhmänohjaajalle,joka siirtää tiedot edelliseltä lukuvuodelta seuraavalle.145

KULTTUURIPASSINimi ja ryhmä: _______________________________pvm tapahtuma ja opettajan allekirjoitus 45 min.________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________146

pvm tapahtuma ja opettajan allekirjoitus 45 min.________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________147

1. JAKSON TYÖJÄRJESTYStuntiklomatiketope1211518.15 - 9.303342429.45 - 11.00ruokailuruokailuruokailuruokailuruokailu54632311.45 - 13.0065767413.15 - 14.307888514.35 - 15.50148

1492. JAKSON TYÖJÄRJESTYStuntiklomatiketope1211518.15 - 9.303342429.45 - 11.00ruokailuruokailuruokailuruokailuruokailu54632311.45 - 13.0065767413.15 - 14.307888514.35 - 15.50

3. JAKSON TYÖJÄRJESTYStuntiklomatiketope1211518.15 - 9.303342429.45 - 11.00ruokailuruokailuruokailuruokailuruokailu54632311.45 - 13.0065767413.15 - 14.307888514.35 - 15.50150

1514. JAKSON TYÖJÄRJESTYStuntiklomatiketope1211518.15 - 9.303342429.45 - 11.00ruokailuruokailuruokailuruokailuruokailu54632311.45 - 13.0065767413.15 - 14.307888514.35 - 15.50

5. JAKSON TYÖJÄRJESTYStuntiklomatiketope1211518.15 - 9.303342429.45 - 11.00ruokailuruokailuruokailuruokailuruokailu54632311.45 - 13.0065767413.15 - 14.307888514.35 - 15.50152