ja talousalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas - Opetushallitus

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALANOPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPASOppaat ja käsikirjat 2012:16

SISÄLTÖ1 Johdanto.....................................................................................................52 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöttyöturvallisuuden näkökulmasta................................................................72.1 Lainsäädäntöperusta ........................................................................................... 82.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen erityöympäristöissä ............................................................................................... 102.2.1 Työnantajan vastuu ................................................................................ 112.2.2 Koulutuksen järjestäjän vastuu .............................................................. 122.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet....................................... 132.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva ............................................ 142.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa ............................................. 153 Matkailu- ravitsemis- ja talous-alan oppimisympäristöt...........................173.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt ............................................ 173.2 Yleisötilaisuudet ja muut tapahtumat .............................................................. 194 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi .......................................204.1 Ennakoiva työsuojelu ....................................................................................... 204.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi ................................................... 204.1.2 Perehdytys .............................................................................................. 224.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys ......................... 224.1.4 Työliikenne, työvälineet ja ajoneuvot ................................................... 244.1.5 Sähköturvallisuus ................................................................................... 254.1.6. Työtehtävien mukaan tarvittavat pätevyydet ja luvat ........................... 254.1.7 Tiedonkulun varmistaminen ................................................................. 274.1.8 Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet .................................................... 274.1.9 Lääkärintodistus ja salmonellatodistus .................................................. 294.2 Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta .......................................................... 294.2.1 Henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen, yksintyöskentely,häirintä sekä väkivallan uhka................................................................ 294.2.2 Fyysinen kuormittuminen ..................................................................... 314.3 Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta ..................................................... 324.3.1 Fysikaaliset tekijät .................................................................................. 324.3.2 Kemialliset vaaratekijät .......................................................................... 354.3.3 Biologiset tekijät .................................................................................... 364.3.4 Työskentely ahtaissa tiloissa.................................................................. 364.3.5 Korkealla työskentely ............................................................................ 374.3.6 Työskentely liikennealueilla .................................................................. 374.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta ................................. 374.4.1 Yötyö ...................................................................................................... 384.4.2 Korut, lävistykset ja rakennekynnet ...................................................... 384.4.3 Päihteet ................................................................................................... 384.5 Onnettomuustilanteet ja ensiapu ..................................................................... 404.6 SORA-lainsäädäntö ........................................................................................... 413

5 Esimerkkejä työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta matkailu-,ravitsemis- ja talousalalla .........................................................................42Lähteet ...........................................................................................................474

1 JohdantoMatkailu-, ravitsemis- ja talousalan oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntääkoulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnonsuorittajat, työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritustenarvioijat.Tässä oppaassa koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksenjärjestäjää (ammatillinen peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinenlisäkoulutus). Oppilaitokset ovat koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän eri yksiköitä.Koulutuksen järjestäjä nähdään myös työturvallisuuslain tarkoittamana työnantajana silloin,kun opiskelijat tai tutkinnon suorittajat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissaympäristöissä. Vastaavasti opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksenja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa.Tässä oppaassa opiskelija ja/tai tutkinnon suorittaja rinnastetaan myös työturvallisuuslainmukaiseen työntekijään. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa, joka voi ollamyös työnantajan edustajaan rinnastettavassa asemassa silloin, kun opiskelija tai tutkinnonsuorittaja työskentelee koulutuksen järjestäjän lukuun.Oppaan tarkoituksena on edistää matkailu-, ravitsemis- ja talousalan oppimisympäristöjentyöturvallisuutta ja varmistaa että oppimisympäristöt ovat säädösten mukaisia. Alantyöturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen ovat perustaturvalliselle oppimisympäristölle ja myöhemmälle ammatissa toimimiselle. Työturvallisuusosaaminenon osa opiskelun tavoitteena olevaa ammattitaitoa. Työturvallisuustyöntavoitteena on ylläpitää terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmiaja ammattitauteja. Se lisätään koko työyhteisön jäsenten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalistahyvinvointia. Opiskelun aikana luodaan perusedellytykset turvalliselle alan työympäristöissätoimimiselle. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksija työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointia voidaan parantaa kaikillaniillä kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä, joita kohdistetaan terveyden, turvallisuuden jahyvinvoinnin parantamiseksi ja samalla edistetään toiminnan tuottavuutta ja menestystä.Tässä oppaassa työhyvinvointia käsitellään työn turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta.Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä alakohtaistenvaaratekijöiden tunnistamista ja poistamista sekä mahdollisten riskien suuruuden jaseurauksien arviointia tukevaa aineistoa. Lisäksi oppaaseen sisältyy osio, jossa on kuvattukeskeisten toimijoiden työturvallisuusvastuita ammattikoulutuksen eri toimintaympäristöissä.Tämän oppaan lisäksi Opetushallitus julkaisee muita alakohtaisia turvallisuusoppaita.Lisäksi on ilmestynyt Opetustoimen turvallisuusopas 2012 http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas, joka on tarkoitettu koulutuksen järjestäjän turvallisuustyöntueksi.Oppaaseen on koottu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan keskeiset riskitekijät, esimerkkejämahdollisista erilaisista vaaratilanteista ja toimintamalleja työturvallisuuden kehittämiseen.Liitteenä olevia malleja voi hyödyntää sellaisenaan turvallisuustyössä. Opassoveltuu käytettäväksi perus- ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittamisessa. Keskeisiäasioita ovat muun muassa5

perehdyttäminen turvallisiin työtapoihin ja suojavälineiden sekä suojavarusteidenkäyttöönriskien hallinta (työturvallisuus, asiakasturvallisuus, kolmas osapuoli)toimiminen poikkeustilanteissa (väkivallanuhka, tulipalo, sähkökatkos, tms.)turvallisuussäädösten tunteminen ja niiden noudattaminenTämän oppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän,Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamiaalakohtaisia työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuuskeskuksentyöturvallisuuskorttikoulutusaineistoa.Työryhmän sihteerinä ja oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittajana on toiminut lehtoriArja Virkkunen, Kainuun ammattiopisto-liikelaitos. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalanoppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten Opetushallituksen asettamaprojektiryhmä, johon kuuluivatlakimies Sami Hämäläinentiimipäällikkö Oula-Matti Peltonenkehitysjohtaja Eila Linnakouluttaja Timo Määttätyöympäristöasiantuntija Seija Virtasopimusasiantuntija Markku BjörnMatkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ryLapin UrheiluopistoMatkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MTILiikenneturvaPalvelualojen ammattiliitto PAMPalvelualojen ammattiliitto PAMKaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut tutkija Sari Tappura Tampereenteknillisestä yliopistosta ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta.Opetushallituksessa työtä on ohjannut erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo ja alakohtaisena asiantuntijana on toiminut opetusneuvos Merja Lahdenkauppi.6

2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot jatyöympäristöt työturvallisuuden näkökulmastaAmmattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina suoritettavistaperus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutusja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla.Alla olevasta kuvasta 1 ilmenee, että työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissatyöympäristöissä opiskelun yhteydessä.Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääsääntöisesti painottuva työympäristö & työturvallisuus.Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä,joita voivat olla esimerkiksi työsalit, laboratoriot, opetuskeittiöt sekä koulutuksen järjestäjänylläpitämät yritykset. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista,jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta,ja ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksenjärjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa.Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, paitsi jos siitäon erikseen sovittu tai kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaantyöturvallisuuslaissa (TturvL 738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräyksetsitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaasamalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa.Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaanhankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassakoulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjänedustaja yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudetjärjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla.7

Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuupääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuuopiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus)(laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 17§). Ammatillisesta koulutuksestaannetun asetuksen (A 811/1998, 6 §) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänköoppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavanakoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksestatyösuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla.Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetääntyöajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (L630/1998, 18§ ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10§). Koulutuksen järjestäjälläon selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista.Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaisetsuojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuuttaettä turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvätterveinä ja viihtyvät paremmin.2.1 LainsäädäntöperustaAlla olevassa kuvassa 2 on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta.Työturvallisuuslaki (L 738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö,kun viitataan oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä ns.koulutuksen järjestäjän tai tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikallajärjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden perussäännöksetja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettulukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa.Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisestaeikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa.Koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4§:n mukaantyönantajaa koskevia säännöksiä, silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoinkoulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla.Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa(44/2006) eli työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisenvalvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännöstennoudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla.Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19 § & 28 §) ja laki ammatillisestaaikuiskoulutuksesta (L 631/1998, 10 § & 11 §) korostavat opiskelijan oikeuttaturvalliseen työ- ja opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaasekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässäkoulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijänosalta säädetään ja määrätään siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään jamäärätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessatai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. Lisäksitulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset.8

Ajantasainen tieto työturvallisuuslainsäädännöstä löytyy Valtion säädöstietopankista(www.finlex.fi) ja Työsuojeluhallinnon internetsivuilta (www.tyosuojelu.fi).Kuva 2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta (Taivassalo-Salkosuo 2012).Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella,työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijanvelvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3§). Ammatillisenperuskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat useimmiten alle 18-vuotiaita,jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä.Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (L 998/1993)ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen(A 475/2006) säännökset on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissuttiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (Työpaikkatiedote4/2012).Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävättyösuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaahuomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä.Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksiaja niiden arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiintutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissasisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin.9

Alla olevassa kuvassa 3 on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävätammattikoulutuksessa.Kuva 3. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaellen Tappura 2011)2.2.1 Työnantajan vastuuTyöpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuudenja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisensitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojenomaksuminen sekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niidenpohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä.Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudestasiten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin,kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta630/1998, 19 § ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 §).Työnantajan vastuulla on: Huolehtia perehdyttämisestä Antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuuttatai terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi Antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta Huolehtia työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnastao työympäristön ja työyhteisön tilao turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmäto koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttöo vaarallisten aineiden asianmukainen käyttöo henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttöo työn edellyttämä järjestys ja siisteyso työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus11

Tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esim. turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen,häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt)Antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja -ilmoituksiinTyöturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksiaja työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain9 §:n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma.2.2.2 Koulutuksen järjestäjän vastuuKoulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajaan (ks.luku 2.2.1 edellä) opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissäkoulutuksen järjestän lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan ontällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita ja hän on työturvallisuuslaintarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.)Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristööntoteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana.Työturvallisuuslakia sovelletaan 4§:n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessämyös silloin kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtuajoko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässäpaikassa.Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksestaannetun lain 19 §:n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisestakoulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 §) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävienyhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseenkirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5§) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästiammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, jokavoidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi.Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksestaja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiinliittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja jakoulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla onriittävät edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamattasekä ohjeita noudattaen. Lisäksi varmistettava, että hän on perehtynyt/perehdytettytyöhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava ettätyöpaikalla on tehty työturvallisuuslain 10 § ja 11 §:ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevatselvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisiahenkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan.Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissäänoppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämättyövälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämäthenkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillävarusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia).Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän eihalua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Koulutuksen järjestäjän hank-12

kimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijoidenkäytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa.Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässäkoulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevatasiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen. (Maksuton opetussekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös22.10.2008, dno 19/502/2008). Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen)vastuu opiskelijoiden henkilösuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla(työturvallisuuslain 15 § ja 20 § sekä Vnp 1406/1993 ja 1407/1993).Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja valtioneuvostonasetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä(475/2006) säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajantai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän onyhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteetmuuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja –lomake 16 –17 -vuotiaidennuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnonsivulta http://www.tyosuojelu.fi/fi/verkkolomakkeet.2.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudetTyöturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminenon osa opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuuttakoskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa.Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja tai vastaava on työturvallisuuslaintarkoittama työntekijä.Työntekijän vastuulla on: noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeitao koneet, laitteet ja työvälineeto vaaralliset aineeto henkilönsuojaimet ja suojalaitteet noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallistakohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa arvioida tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotkavoivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksija kehittämiseksi työpaikalla.13

Lisäksi on huomioitava seuraavaa: Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältäsuojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. Työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelleja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle.Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuoltenvälisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä sekä työnantajan ohjeitakoskien työturvallisuutta.Työntekijällä on oikeus: tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle jasaada niihin palaute. pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöidenhengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimmannopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoaenempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymiselläei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä.Työskentely yhteisellä työpaikallaYhteisellä työpaikalla eri työnantajien tai itsenäisten työnsuorittajien työ voi vaikuttaatoisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen ja siellä on myös yhteisiä vaaroja(esim. rakennustyömaa, kauppakeskus tai teollisuushalli). Yhteisellä työpaikalla pääasiallistamääräysvaltaa käyttävän työnantajan, muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajienon keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidäntoimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Päätyönantajan onvarmistettava, että yhteisellä työpaikalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet riittävättiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan turvallisuusohjeista.Lisäksi heille on tiedotettava palon torjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistätoimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Myös muiden työnantajien ja työnsuorittajien ontiedotettava niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa. (Työturvallisuuslaki738/2002, 49 § ja 50 §.)Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on turval lisuusohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen toimintojen yhteensovittaminen liikenteen ja liikkumisen järjestäminen alueella järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen huolehtia työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä tiedottaminen em. asioista koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle, joka osallistuutyöpaikalla järjestettävään koulutukseen2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturvaLakia opiskelutapaturman korvaamisesta (Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissaolosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaanammatillisen koulutuksen opis kelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunutopiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen,työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai työ elä mään tutustumiseen oppilaitoksessa14

taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa,joka sattuu matkalla välittömästi oppi lai tok sesta tai asunnosta em. paikkaan taipäinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja ammattitautilain(1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjävastaa opiskelijoiden vakuutusturvasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtiatyöntekijöiden asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työpaikalla tulee olla voimassaoleva vastuuvakuutus, joka kattaa myös opiskelijat.Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavistatyötapaturmista (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla.Lisäksi työpaikan on oltava yhteydessä tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseenoppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti-tilanteet tutkitaan työpaikan jaoppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vas taavia tilanteita varten. Näistä tapauksistaon aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaara tilan neilmoitus käsitellään koulutuksenjärjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. Ne su unnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteetvaaratilanteen toistumisen estämiseksi.2.4 Rangaistusseuraamukset ty öturvallisuusasioissaTyönantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä,voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (Työturvallisuuslaki738/2002, 63 §). Laiminlyönti voi koskea käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista selvityksen tai suunnitelman tekemistä suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössätarvittavan käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista tämän lain nähtävänä pitämistä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohje- taivaroitusmerkinnän poistamista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuuttaTyönantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinenvastuu määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossanimikkeenä on työturvallisuus rikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja taitämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä. tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamistaalaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelunedellytyksistä.Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974)perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös esimerkiksirangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta tai virkarikoksesta.15

Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistustyösuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 §). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistäon säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 §).Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuullakyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttaa esimiehen asema sekätehtävien ja toimi valtuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksestatuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaantyöturvallisuus rikko muk sista, on silloin yleensä kyseessä tahallinen teko, piittaamattomuustai huolimattomuus (Alvesalo & Nuutila 2006.)16

3 Matkailu- ravitsemis- ja talous-alan oppimisympäristötOppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Turvallinenja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimetsekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat,opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Opiskelijoillaja näyttötutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.Turvallisuuslähtöinen ajattelumalli ulotetaan koskemaan koko koulutusalaa, Matkailu-,ravitsemis- ja talousala sisältää ammatillisessa koulutuksessa 3 opintoalaa:MatkailualaMatkailualalla tarkoitetaan kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden tarvitsemien kuljetus-,majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen myyntiä ja niihin liittyvää neuvontaa sekäohjelma-, elämys- ja muiden palvelujen järjestämistä erilaisissa matkailuyrityksissä ja organisaatioissa.Ala on kansainvälinen ja verkottunut. Matkailualan tyypillisimpiä oppimisympäristöjäovat oppilaitoksen oppimisympäristöjen lisäksi erilaiset työssäoppimispaikat,ohjelmapalveluyritykset ja luonto sekä kotimaassa että ulkomailla.Majoitus- ja ravitsemisalaHotelli-, ravintola- ja catering-alalla tuotetaan majoitus-, ravitsemis- ja kokouspalvelujasekä maissa että laivoissa. Alan työ on ruoanvalmistusta, tarjoilua, hotellin vastaanotossatoimimista sekä puhtaanapitoa. Ala on kansainvälinen ja hyvä ammattitaito mahdollistaatyöskentelyn myös ulkomailla.Majoitus- ja ravitsemisalan tyypillisimpiä oppimisympäristöjä ovat oppilaitoksen oppimisympäristöjenlisäksi erilaiset työssäoppimispaikat, majoitusyritykset, ravintolat ja kahvilatsekä kotimaassa että ulkomailla.Kotitalous- ja kuluttajapalvelutKotityöpalveluilla tarkoitetaan ateria-, puhtaanapito- ja tekstiilihuoltopalveluja sekä asiakkaidenavustamista erilaisissa arkielämän tilanteissa asiakkaiden kodeissa tai kodinomaisissalaitoksissa. Puhdistuspalveluilla tarkoitetaan toimitilojen päivittäis- ja perussiivoustatoimistoissa, yrityksissä, kouluissa, hotelleissa, erilaisissa tuotanto-, huolto- ja elintarviketiloissasekä uimahalleissa. Tehtäviin voi kuulua myös kiinteistönhoitoa, aula- ja kokouspalvelujasekä muita palvelutehtäviä. Alalla on hyvät mahdollisuudet toimia yrittäjänä.Kotityö- ja puhdistuspalveluissa tyypillisimpiä oppimisympäristöjä ovat oppilaitoksen oppimisympäristöjenlisäksi erilaiset työssäoppimispaikat, kodit ja laitokset.3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristötKoulutuksen järjestäjällä on vastuu oppimisympäristöjen turvallisuudesta ja työturvallisuuslakiasovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksenjärjestäjien omissa työympäristöissä työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintoti-17

laisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä (esimerkiksi työntekijän tai asiakkaankotona).Koulutuksen järjestäjän hallinnoimiin ympäristöihin kuuluvat muun muassa lähiopetuksessakäytettävät opetustilat, kuten opetuskeittiöt, erilaiset palvelutoiminta- ja asiakaskohteet.Palvelutoiminta- ja asiakaskohteita voivat olla muun muassa majoitusliikkeet,ravintolat, kahvilat jne. Palvelutilanteita tai asiakaspalvelukohteita voivat olla myös erilaistenjärjestöjen tai muiden tahojen järjestämät tilaisuudet tai tapahtumat.Oppilaitoksen ulkopuolisilla ympäristöillä tarkoitetaan tässä esimerkiksi leirikouluja jaluontoaktiviteettien ympäristöjä, jolloin opetus on opettajajohtoista ja tapahtuu fyysisestikinoppilaitoksen ulkopuolella. Oppimisympäristöinä ovat myös verkkoympäristö,sosiaalinen media ja virtuaaliympäristöt oppilaitoksen hallinnoimina ympäristöinä, silloinkun ne ovat osana opetusta, ja vaikka opiskelijat voivat suorittaa opintoja omalta kotikoneeltaankäsin.Yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävät tilaisuudet ja tapahtumatYrittäjällä on vastuu työturvallisesta ympäristöstä. Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoidenosalta yrityksen tiloissa, tilaisuuksissa ja tapahtumissa tapahtuvasta opiskelusta,kun opettaja on mukana. Kun oppilaitoksen edustajaa ei ole paikalla, vastuu työturvallisuudestaon tilojen haltijalla.Opiskelija yrittäjänäOpiskelijalla on mahdollisuus perustaa harjoitusyritys. Opiskelija toimii oppilaitoksenalaisuudessa toimiessaan oman yrityksensä kautta (aliurakoitsija).Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen.Lisäksi työnantaja vastaa työympäristön turvallisuudesta riippumatta työsuhteenlaadusta ja kestosta. Kuluttajaturvallisuuslaissa (L 920/2011) on säädetty palvelun tarjoajanhuolellisuusvelvollisuudesta. Lain 5 §:n mukaan kuluttajapalveluja tarjoavan toiminnanharjoittajanon olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällätavalla varmistauduttava siitä, ettei kuluttajapalvelusta aiheudu vaaraa kenenkään terveydelleja omaisuudelle. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia myös palvelun vaikutuspiiriinkuuluvien henkilöiden turvallisuudesta.Tilaaja on vastuussa sekä omien työntekijöidensä sekä opiskelijoiden työturvallisuudesta.Oppilaitoksen velvollisuus on tarkastaa työympäristöt, joissa opiskelijat opintojensaaikana opiskelevat. Opettaja omalta osaltaan tarkastaa kohteen, tapahtuman tai tilaisuudenturvallisuudeltaan soveltuvaksi oppimisympäristöksi. Tällaisia kohteita voivat ollaesimerkiksi laitokset kodit yritykset hallit, kentät, tapahtumat18

Case: Eläimet osana ohjelmapalveluaOhjelmapalveluissa, joihin liittyy eläinten kanssa toimiminen (esimerkiksi ratsastus,koira- ja porovaljakot, kotieläintilat), tulee eläinten soveltua ja olla koulutettuja kyseiseentoimintaan. Eläinten tulee olla ihmisystävällisiä sekä lapsille että aikuisille janiiden tulee käyttäytyä luotettavasti. Toiminnanharjoittajalla ja työntekijöillä tulee ollariittävä kokemus eläinten kanssa toimimisesta. Toiminnanharjoittajan tai hänen valtuuttamansahenkilön tulee valvoa jatkuvasti eläinten kanssa toimimista mahdollistenyllättävien tilanteiden varalta.Toiminnanharjoittajan tulee täyttää eläintensuojelulain (L 247/1996) ja–asetuksen (A396/1996) määräykset, joissa säädetään muun muassa eläinten pitopaikkaan, hoitoonja kohteluun liittyviä seikkoja.Riistaeläimiin liittyvissä ohjelmapalveluissa (esimerkiksi metsästyssafarit, karhujen katselutai kuvaustoiminta) on varmistettava osallistujan turvallisuus ja annettava tarvittavaohjeistus. Näissä ohjelmapalveluissa tulee alle 18–vuotiailta osallistujilta vaatia huoltajanlupa.3.2 Yleisötilaisuudet ja muut tapahtumatTapahtumanjärjestäjä vastaa oppimisympäristön turvallisuudesta. Tapahtumanjärjestäjänon laadittava pelastussuunnitelma yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin sitäedellytetään. Kohdekohtaisen perehdytyksen lisäksi työntekijälle annetaan pelastus- jahätätilannekoulutus, kuten alkusammutus- ja ensiapukoulutus. Työntekijöiden perehdytyksissäja koulutuksissa tulee keskittyä erityisesti uusiin ja mahdollisesti kokemattomiintyöntekijöihin.Yleisötilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa turvallisuus ja viihtyvyys kuuluvat yhteen.Tilaisuuksille ja tapahtumille on tunnusomaista se, että ne järjestetään hyvin usein ympäristössä,jota ei ole suunniteltu suurille yleisömäärille, mikä aiheuttaa haasteita työ- jaasiakasturvallisuudelle. Etukäteisohjeista ja suunnitelmista huolimatta turvallisuuskäytäntöjäjoudutaan joskus muuttuvien olosuhteiden vuoksi muuttamaan, minkä vuoksi tapahtumanjärjestäjien ja työntekijöiden tulee pystyä reagoimaan näihin tilanteisiin nopeasti.Yleisötilaisuudet ja tapahtumat voivat olla kooltaan ja kävijämääriltään hyvin erilaisia,mutta niissä kaikissa tulee ottaa huomioon samat turvallisuuteen liittyvät perusvaatimuksetyleisön, sivullisten, työntekijöiden ja ympäristön turvaamiseksi. Työntekijöidenperehdyttäminen hätätilanteissa toimimiseen on tärkeää.19

4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksiTyöturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen javaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työnantajan on selvitettäväja tunnistettava työstä, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haittajavaaratekijät työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Selvityksen perusteella työnantajatekee tarvittavat toimenpiteet haitta- ja vaaratekijöiden poistamiseksi, vähentämiseksitai niiden varalle. (Hämäläinen, J. 2011,6) Tämä tarkoittaa myös että koulutuksen järjestäjäntulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja oppilaitostenharjoitustyömailla ja muissa oppimisympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä.Turvallisuuden varmistamisen menettelytavat ovat ennakoiva työsuojelu, työn kuormitustekijätja niiden hallinta, vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden tunnistaminen ja hallinta sekäonnettomuustilanteisiin ja ensiapuun varautuminen. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalallatäytyy ottaa huomioon erityisesti sosiaalinen kuormittuminen, työskentely ahtaissa, kylmissäja kuumissa olosuhteissa sekä yö- ja yksintyöskentely.4.1 Ennakoiva työsuojeluTyöturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen javaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaantyöympäristön vaaratekijät ja poistamaan ne. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksenjärjestäjän tulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja koulutuksenjärjestäjän muissa oppimisympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä.Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa huomioidaan työnja työvälineiden aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojaimetsekä työhön liittyvät suoja- ja turvamekanismit. Suuria riskejä sisältävässä toiminnassatyön suunnittelun merkitys korostuu. Yhteisön sisällä vallitsevalla henkisellä hyvinvoinnillaon selkeä yhteys ennaltaehkäiseviin toimiin ja riskien huomioimiseen.4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointiTyöturvallisuuslaki (738/2002, 10 §) edellyttää, että työnantajan on selvitettävä ja tunnistettavatyöstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- javaaratekijät työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävääasiantuntemusta vaarojen tunnistamiseen ja selvittämiseen, on hänen käytettävä ulkopuolisiaasiantuntijoita apunaan. Vaaratekijät on ensisijaisesti poistettava. Jos vaaratekijöitäei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle jaterveydelle (riskien arviointi). Riskin merkittävyys arvioidaan esimerkiksi vaaratekijöidentoteutumisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskejä minimoidaanesimerkiksi työjärjestelyjen, suojainten tai opastuksen avulla. Työnantajan on myöstarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta turvallisuuteen ja terveyteen. Työnantajallatulee olla hallussaan edellä tarkoitettu selvitys ja arviointi. Se on tarkistettavaolosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla.Riskien arviointi ja hallinta on keskeinen osa työpaikan työturvallisuustoimintaa.Riskien arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 4 mukaisesti vaiheistettuna.20

Riskien hallintaan sisältyy riskien tunnistaminen ja arviointi sekä toimenpiteetriskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. Riskien hallinta on systemaattista jajatkuvaa toimintaa toiminnan kehittämiseksi. Riskien arvioinnissa on huomioitavakaikki työtilanteet ja -tehtävät, myös huolto-, korjaus-, häiriö- ja poikkeustilanteet.Kuva 4. Viisivaiheinen riskien arviointimalli.Riskien arviointi voidaan toteuttaa osana työpaikkaselvitystä. Riskien arvioinnissa voidaankäyttää apuna myös pelastuslain (379/2011) mukaisia pelastus- ja turvallisuussuunnitelmia.Työntekijät otetaan mukaan riskien arviointiin työympäristön asiantuntijoina jaaktiivisina osallistujina.Myös valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001, 6 §) edellyttää, ettätyönantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaaratja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvatriskit. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoistasekä altistumisen luonteesta ja määrästä.Vaarojen selvittämisessä on otettava huomioon seuraavat asiat: tapaturman ja terveyden menettämisen vaara sekä lisääntymisterveydeltä suojaaminen esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittavuus työpaikan ja työympäristön rakenteet kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät koneiden ja työvälineiden turvallisuus onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu.Erityistä huomiota on kiinnitettävä työntekijäryhmiin, joiden kohdalla riski voi olla tavallistasuurempi tai joilla on erityisvaatimuksia (esim. nuoret tai koke mattomat työntekijät).Näyttötutkintojärjestelmässä opiskelijoiden kasvaneet riskit ja erityisvaatimukset selvitetäänhenkilökohtaistamisen yhteydessä. Riskien arvioinnissa otetaan huomioon erityisestialakohtaiset, kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyvät vaarat ja haitta tekijät (ks. Työturvallisuuslaki738/2002, 24 § - 43 §).21

4.1.2 PerehdytysTyönantaja vastaa opiskelijan tai työntekijän perehdytyksestä. Työnantajan on annettavatyöntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä, muista olosuhteista jatyömenetelmistä ottaen huomioon työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus.Lisäksi on otettava huomioon toisaalta työ ja työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaisetominaisuudet. (L 738/2002, 11 §, 14 §)Työnantajan on perehdytettävä työntekijä erityisesti työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työympäristön vaaratekijöihin työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön liikkumiseen alueella työpaikalla käytettäviin henkilönsuojaimiin ja työvaatetukseen luvanvaraisiin töihin siisteyteen ja järjestykseen sekä jätteiden käsittelyyn toimintaan onnettomuustilanteessa muihin työpaikan erityisolosuhteisiin toimintatapoihin liittyen tupakointiin ja päihteiden väärinkäyttöön mukaan lukienhuumeet ja huumetestauskäytännöt miten ensiapu on saatavilla ja ketkä ovat työpaikan yhteyshenkilöt.Perehdyttäminen on tärkeää uuden työntekijän kohdalla sekä muutostilanteissa. Opetustaja ohjausta annettaessa tulee ottaa huomioon työntekijän koulutus, ammatillinenosaaminen ja työkokemus. Opetusta ja ohjausta saatuaan kaikkien työntekijöiden tuleeolla turvallisen työskentelyn edellyttämällä tasolla.4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyysTyöpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia jaterveellisiä työntekijöille. Niiden tulee olla käsiteltävissä, kunnostettavissa ja puhdistettavissaturvallisesti.Kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden sekä työskentelytasojen on oltavaturvallisia ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla tulee olla asianmukaisetuloskäytävät ja pelastustiet, ja ne on aina pidettävä vapaina. Työpaikalla tulee ollaasianmukaiset turva- ja muut merkinnät. (Työturvallisuuslaki 738/2002, valtioneuvostonasetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003, Valtioneuvoston päätöstyöpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994).Jos työntekijälle aiheutuvia vaaroja ei voida välttää teknillisillä ja rakenteellisilla toimenpiteillätai työn organisoinnilla, työnantajan on järjestettävä työpaikalle asianmukaiset turvamerkit.Turvamerkkien valinta perustuu työpaikan riskien arviointiin. Merkkien mallitja värit on esitetty Valtioneuvoston päätöksessä työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä(976/1994).Pysyviä merkkejä käytetään tarkoittamaan kieltoa, varoitusta ja määräystä, varauloskäyntienja ensiapupaikkojen sijaintia sekä palontorjuntavälineitä ja niiden sijaintia. Vaarallisiaaineita varten käytetyt säiliöt on merkittävä. Työnantajan on huolehdittava siitä, että kulkutiet,käytävät, lattiat ja portaat sekä työskentelytasot ovat rakenteellisesti turvalliset. Niidentulee olla liukastumista estävää materiaalia. Niille kertyvä vesi, lumi, jää sekä roskaton voitava poistaa helposti. Erityisesti lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessakunnossa, ettei liukastumis- ja kompastumisvaaraa ole.22

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on asianmukaiset tauko- ja lepotilat.ValaistusHyvä työvalaistus vaikuttaa työsuorituksiin ja henkilöstön hyvinvointiin sekä viihtyvyyteenmonin tavoin. Virheellisestä valaistuksesta aiheutuu: epämukavia työasentoja silmien rasittumista, kirvelyä ja kyynelvuotoa tapaturmavaaroja viihtyvyyden ja työtehon heikentymistäTyöpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopivaja riittävän tehokas valaistus. Hyvässä valaistuksessa työn tekeminen on turvallisempaa,silmien rasitusoireet vähenevät sekä viihtyisyys ja tuottavuus paranevat. Tärkeimmät näkemiseenvaikuttavat tekijät ovat tilan valaisimet ja niiden tuottama valaistus sekä tilanheijastusominaisuudet. Valaistuksen tarpeeseen vaikuttavat myös tehtävän työn vaatimuksetja työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Valaistusvoimakkuutta arvioitaessa onotettava huomioon työn laatu ja työntekijän ikä, iän myötä valaistustarve lisääntyy ja mitätarkempi työ, sitä enemmän valoa sen tekeminen vaatii.IlmanvaihtoTyöpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja työpaikan ilmanvaihdon tuleeolla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Ilmanvaihdon ja kelvollisen hengitysilmanriittävyydestä tulee huolehtia erityisesti suljetuissa työtiloissa. Työnantajan onhuolehdittava, että altistuminen ilman epäpuhtauksille (esimerkiksi pöly, savu, kaasu jahöyry sekä kemialliset tekijät) ei aiheuta myrkytystä, hapen puutetta tai muuta vastaavaavaaraa. Kun työpaikalla käytetään koneellista ilmanvaihtoa, se on pidettävä toimintakunnossaja laitteisto on puhdistettava työntekijälle välitöntä terveyshaittaa aiheuttavastaliasta ja muista epäpuhtauksista (valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- jaterveysvaatimuksista 577/2003).Siisteys ja järjestysHuono järjestys ja heikko siisteystaso lisäävät vaaratilanteita ja tapaturmariskiä.Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työpaikalla on huolehdittava turvallisuudenja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä kaikissa työpaikan tiloissa,kuten työpisteissä ja henkilöstötiloissa. Siivous on suoritettava siten, että siitä ei aiheuduhaittaa tai vaaraa työntekijöille.Työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen on tärkeä osa ennakoivaa työturvallisuuttaja kuuluu jokaiselle, mutta vastuu siitä on työnantajalla. Työpaikan kulkuteiden,käytävien, uloskäyntien ja työskentelytasojen on oltava turvalliset ja ne on pidettäväkunnossa. Lisäksi ylimääräiset aineet ja tavarat voivat tuottaa vahinkoa joutuessaan tuotantoprosessiin.Asianmukaiset turvamerkinnät lisäävät järjestystä ja siisteyttä.Työtapaturmia voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää esimerkiksi seuraavanlaisilla toimenpiteillä. työskentelytilojen tulee olla riittävän väljiä, että siellä mahtuu työskentelemään jakulkemaan turvallisesti työvälineiden ja koneiden tulee olla omilla paikoillaan ja käyttökunnossa23

laitteiden tulee olla sijoitettu oikein, jotta laitteiden edessä on vapaata tilaa työskentelyssäkäytettävien vaunujen, avautuvien luukkujen ja laitteiden kallistusten vuoksi(rakennussuunnittelussa huomioitava asia).lattialta puhdistetaan välittömästi siihen kaatunut tai pudonnut vesi, rasva ym. lika,joka voi aiheuttaa liukastumisvaaran.4.1.4 Työliikenne, työvälineet ja ajoneuvotOppimisympäristöjen turvallisuusriskejä kartoitettaessa kannattaa kiinnittää huomioitamyös opiskelijoiden siirtymisiin ja kuljetuksiin. Liikkuessaan työpaikoille tai työtehtävienaikana liikenteessä opiskelijoiden on noudatettava yleisiä liikenneturvallisuusmääräyksiä.Työliikenteen riskien kartoitus on osa työpaikan riskien kartoitusta. Työ- ja työasiamatkojenliikenneturvallisuus on työturvallisuuden kannalta keskeinen asia. Monet työtehtävätedellyttävät paljon liikkumista ja työliikenteen suhteellinen osuus työajasta on viimevuosikymmeninä kasvanut.Työmatkaliikenteessä sattuu 15 000−20 000 tapaturmaa vuosittain. Niistä osa on vakaviaja kymmenet turmat aiheuttavat työntekijän menehtymisen.Liikenteessä liikkuminen henkilöautolla, kävellen tai polkupyörällä onkin monille työpäivänvaarallisinta aikaa. Liikenteessä sattuneista vahingoista aiheutuu työpaikoille suuriakustannuksia. Työliikennevahingot ovat usein seurauksiltaan vakavampia kuin työpaikallasattuneet vahingot. Niissä myös menetetään huomattavasti enemmän työpäiviäkuin työtapaturmissa.TyövälineetTURVALLISESTI TYÖLIIKENTEESSÄ OPAS TULOSTETTAVISSA:http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liikennekasvatus/aikuiset/index.phpTyönantaja on vastuussa siitä, että työntekijän käyttöön valitaan kyseiseen työhön jatyöolosuhteisiin sopiva ja turvallinen työväline (valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisestakäytöstä ja tarkastamisesta 403/2008, ns. käyttöasetus). Myös niiden oikeastaasennuksesta, suojalaitteista ja merkinnöistä on huolehdittava. Työnantaja määritteleeriskinarvioinnin perusteella kulloinkin tarvittavat keinot. Jos työvälineen käyttö aiheuttaavaaraa tai haittaa työntekijälle, työnantajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiinvaaran poistamiseksi. Koneiden ja laitteiden käyttöohjeisiin tulee tutustua ennen koneenkäyttöä ja niitä pitää noudattaa tarkasti.Työnantajan on varmistettava, että käytössä oleva työväline pysyy säännöllisenhuollon ja kunnossapidon avulla turvallisena koko sen käyttöiän ajan. Huolto-,säätö-, korjaus-, puhdistus-, häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttava niin,että ne eivät aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.Ajoneuvon kuljettajaa koskevat yleiset vaatimuksetKuljettajalla tulee olla ajokortti, josta säädetään muun muassa ajokorttilaissa (L 386/2011)ja ajokortin lisäksi vaadittavasta muusta kelpoisuudesta kuorma- ja linja-auton kuljettajienammattipätevyydestä annetussa laissa (L 273/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksestaannetussa laissa (L 719/1994) ja taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetussalaissa (L 695/2009).24

Ajoneuvoa ei saa kuljettaa se, jolta sairauden, vian, vamman tai väsymyksen vuoksitaikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarvittavat edellytykset. Muuta moottorikäyttöistäajoneuvoa kuin pienitehoista mopoa tai kävellen ohjattavaksi tarkoitettuamoottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain se, jolla on ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavaajokortti. Pienitehoista mopoa saa kuljettaa se, joka on täyttänyt 15 vuotta. Ajooikeuttaei ole sillä henkilöllä, joka on määrätty ajokieltoon tai väliaikaiseen ajokieltoon.Ajo-oikeus alkaa kuitenkin uudelleen heti sen jälkeen, kun ajokortti palautetaan haltijalleajokiellon tai väliaikaisen ajokiellon päättymisen jälkeen. (TLL (29.4.2011/387) 63§ L:lla387/2011 muutettu 63§ tulee voimaan 19.1.2013.)Ajoneuvon luovuttaminen toisen kuljetettavaksiAjoneuvoa ei saa luovuttaa sen kuljetettavaksi, jolta 63 §:ssä tarkoitetusta syystä ilmeisestipuuttuvat edellytykset ajoneuvon kuljettamiseen. (TLL (29.4.2011/387) 65 §) L:lla387/2011 muutettu 65 § tulee voimaan 19.1.2013.4.1.5 SähköturvallisuusTyöturvallisuuslain (738/2002) mukaan sähkölaitteista, sähkön käytöstä ja staattisestasähköstä johtuvan vaaran tulee olla mahdollisimman vähäinen. Sähkölaitteista, niidenturvallisuudesta ja sähkötyön turvallisuudesta säädettyjä määräyksiä (mm. sähköturvallisuuslaki410/1996) on noudatettava työpaikalla.Sähkötöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Myös vain vähäistä vaaraatai häiriötä aiheuttavissa töissä (ns. maallikkosähkötyöt) väärin käytetty tai virheellisestikorjattu sähkölaite voi aiheuttaa hengen- tai palovaaran, joten annettuja ohjeita on noudatettavaja tarvittaessa pyydettävä apua sähköalan ammattilaiselta. Työskentely sähkötiloissaon sallittu vain vastuuhenkilön luvalla ja/tai valvonnassa. Kaikille, jotka harjoittavatsähkötöitä tai joilla on muuten mahdollisuus altistua sähkön vaaroille, on annettava sähköalanammattilaisen toimesta riittävä opastus ja perehdytys, tai työ on tehtävä sähköalanammattilaisen valvonnassa.Tilapäiset sähkölaitteet ja -kaapelit tulee sijoittaa siten, etteivät ne häiritse liikkumista taityöskentelyä, eivätkä ne ole alttiina vahingoittumiselle työpaikalla tai liikennevälineidenkulkuteillä tai aiheuta vaaraa työmaalla liikkuville. Varsinkin ajo- ja kulkuteiden ylimenevätjohdot on suojattava tehokkaasti.Suojaetäisyyksistä on säädetty tarkemmin valtioneuvoston päätöksessä rakennustyönturvallisuudesta (205/2009). Suojaetäisyyksistä tai sähkötapaturmien estämisestä suojarakenteinon huolehdittava myös nostureiden ja muiden laitteiden liikkuessa.Rikkoutuneiden ja viallisten sähkölaitteiden ja -kaapelien käyttöon ehdottomasti kielletty.4.1.6 Työtehtävien mukaan tarvittavat pätevyydet ja luvatEnsiapukoulutus 1, Ensiapukoulutus 2 tai niitä vastaavat tiedot ja taidot.Henkilökunnalla tulee olla toiminnan luonne ja laatu huomioon ottaen riittävät ensiaputaidot.Kaikkien työntekijöiden on osattava hälyttää apua ja tiedettävä erilaiset keinotavun hälyttämiseksi. Jokaisessa työvuorossa tulee olla vähintään yksi ensiapukoulutuksenja alkusammutuskoulutuksensaanut henkilö. Ensiapukoulutuksen saaneidenhenkilöidenkoulutuksen kertaus on järjestettävä riittävän usein (esimerkiksi SPR:n EA-kortin25

voimassaoloaika on 3 vuotta). Kaikille työntekijöille tulee antaa peruskoulutus ensiavunantamisesta. Ensiapu- ja pelastustaitovaatimukset ovat suuremmat silloin, kun toimintatapahtuu maastossa tai taajama-alueen ulkopuolella. Tällöin ohjaajien ensiaputaitona tuleeolla vähintään SPR:n EA2 -tasoinen koulutus (tai vastaavat tiedot ja taidot) sovellettunasuoritettaviin toimintoihin.HygieniaosaaminenTyöntekijä tarvitsee hygieniaosaamistodistuksen (hygieniapassin), jos hän työssään käsitteleepakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Osaamistodistus tulee hankkiaviimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Alle kolmen kuukaudentyösuhteessa ei kuitenkaan edellytetä hygieniaosaamisesta todistusta (esimerkiksi kesätyöntekijä).Osaamistodistusta ei kuitenkaan tarvitse olla henkilöllä, joka työskenteleepelkästään kassatehtävissä tai valmiiden annosten tarjoilijana. Elintarvikehygieenisestäosaamisesta säädetään yleisessä elintarvikehygienia-asetuksessa (852/2004/EU) sekäelintarvikelaissa (L 23/2006).Vastaavan hoitajan pätevyysSäännökset anniskelupaikan vastaavan hoitajan ja hänen sijaistensa edellytyksistä toimiavastaavana hoitajana (alkoholilaki 1143/1994, 21b§) ovat tulleet voimaan kaikissa anniskelupaikoissa1.1.2004 alkaen. Alkoholilain 21b§:n mukaan anniskelupaikassa tulee ollavastaava hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia, jotka anniskeluluvan haltija määrää.Vastaavan hoitajan ja hänen sijaistensa tulee olla sopivia tehtävään ja heillä tulee ollakoulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito.Vastaavan hoitajan pätevyyden alkoholijuomien anniskeluun voi hankkia joko koulutuksentai kokemuksen kautta. Koulutuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito edellyttäävähintään yhden vuoden päätoimista ravitsemisalan koulutusta, johon sisältyy alkoholijuomienanniskeluun liittyvää opetusta ja vähintään yhden kuukauden työharjoitteluanniskelutehtävissä Työkokemuksen kautta hankittu ammattitaito edellyttää vähintäänkahden vuoden päätoimista työskentelyä alkoholijuomien anniskelussa ja ravitsemisalanoppilaitoksen antamaa todistusta siitä, että henkilö hallitsee alkoholijuomien anniskeluakoskevat säännökset.Matkailualan turvallisuuspassiMatkailualan turvallisuuspassi on majoitus- ja ravitsemisalan, ohjelmapalvelualan ja rinnekeskustensekä huvipuistojen ja festivaalien työntekijöille räätälöity päivän kestävävapaaehtoinen turvallisuuskoulutus. Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet saavat matkailualanturvallisuuspassin, joka on voimassa viisi vuotta. Koulutus antaa työntekijöilleperustiedot matkailun turvallisuusasioista ja innostaa omien turvallisuustaitojen kehittämiseen.JärjestyksenvalvojakoulutusJärjestyksenvalvojaksi saadaan asettaa tehtävään suostuva henkilö, jolla on poliisin myöntämävoimassa oleva hyväksyminen järjestyksenvalvojaksi. Järjestyksenvalvojaksi voidaanhyväksyä se, joka on hyväksytysti suorittanut Poliisihallituksen määrittämät vaatimuksettäyttävän koulutuksen. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisivuotta.26

AjokorttiMoottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittava poliisin myöntämä lupa. Ajokortin saaminenedellyttää hyväksytysti suoritettua kuljettajatutkintoa sekä ikä- ja terveysvaatimuksientäyttämistä.LiikenteenohjaajaLiikenteenohjaajana voi toimia, jos poliisi on tilapäisesti määrännyt ohjaamaan liikennettä.Muun kuin virkapukuisen poliisimiehen on liikennettä ohjatessaan käytettävä pysäytysmerkkinäpienoiskokoista liikennemerkkiä ”Ajoneuvolla ajo kielletty”TyöturvallisuuskorttiTyöturvallisuuden varmistamiseksi on kehitetty valtakunnallinen työturvallisuuskorttikoulutus.Suuria riskejä sisältävissä toiminnoissa, kuten melonta-, köysi- ja kiipeilytoiminta, ohjaajapätevyyshankitaan koulutuksen kautta.4.1.7 Tiedonkulun varmistaminenHyvä tiedonkulku ehkäisee ennakolta monta tapaturmaa ja vähentää työn kuormitusta.Sisäinen tiedotus koetaan monessa työpaikassa puutteelliseksi. Tiedottamisella vähennetäänriskejä ja epävarmuuden tunnetta, kun kaikki tietävät työtehtävänsä ja työpaikan pelisäännötja työskentelevät niiden mukaan. Perehdytyksessä ja työnopastuksessa ja tuleevarmistaa, että ohjeet on ymmärretty oikein. Erityisen merkittävään roolin tiedottaminentulee silloin, kun työhön sisältyy erilaisia vaaratekijöitä. Näistä tulee kaikkien olla tietoisiaja tiedon tulee kulkea kaikkiin suuntiin.Jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan työturvallisuuttavaarantavista tekijöistä, vaaratilanteista tai läheltä piti -tilanteista.Ilmoitus tehdään oppilaitoksessa vastaavalle opettajalle ja työssäoppimispaikassaensisijaisesti lähiesimiehelle.4.1.8 Pukeutuminen ja henkilönsuojaimetHenkilönsuojaimella tarkoitetaan laitetta, välinettä tai suojavaatetusta, joka on suunniteltuhenkilön käytettäväksi suojaamaan häntä terveyttä tai turvallisuutta uhkaavilta vaaratekijöiltä(valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista 1406/1993). Henkilönsuojaimia ovathengityksen-, kasvojen-, kuulon-, silmien- ja päänsuojaimet, turva-, suoja-, työ- ja turvajalkineet,liukuesteet, putoamissuojaimet, sukelluspuvut, suojakäsineet, suojavaatteet,pelastusliivit, turvavyöt ja kelluntavarusteet. Henkilönsuojaimina ei pidetä tavanomaisiatyövaatteita (esimerkiksi tarjoilijan vaatetus ja työkengät) eikä laitteita, joita ei ole suunniteltusuojaamaan työntekijää tapaturman tai sairastumisen varalta.Ulkotöissä käytettävää vaatetusta pidetään henkilönsuojaimena silloin, kun se suojaa esimerkiksipaleltumiselta tai muulta terveyden menettämisen vaaroilta. Henkilönsuojaintenmukana pitää olla käyttöohje.Työpaikalle hankittavien suojainten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksessä henkilönsuojaimista(1407/1993) annetut rakenteelliset vaatimukset ja olla CE-merkittyjä. Työnantajanon määriteltävä suojainten käyttötilanteet. Työnantajan tulee hankkia suojaimet ja27

huolehtia niiden kunnossapidosta, huollosta ja uusimisesta. Hänellä on myös velvollisuusvalvoa, että niitä käytetään. Hänen tulee myös kertoa työntekijälle vaaroista, joilta henkilönsuojaimenkäyttö häntä suojaa ja antaa opetusta ja ohjausta suojaimen käytössä.Henkilönsuojainten valinta perustuu lainsäädännön vaatimuksiin ja riskien arviointiin.Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993)edellyttää, että suojaimet hankitaan työpaikalla tehtävän riskien arvioinnin perusteella.Arvioinnissa otetaan huomioon työpaikan olosuhteet, ne työntekijän terveydelle taiturvallisuudelle vaaraa tai haittaa aiheuttavat tekijät, joita työpaikalla esiintyy ja joidenpoistamiseksi tai rajoittamiseksi henkilönsuojaimia tarvitaan. Lisäksi tulee huomioida ergonomianvaatimukset ja työntekijän ominaisuudet ja terveydentila. Suojaimestakin voiaiheutua vaaroja, jotka tulee huomioida riskien arvioinnissa.Lähtökohtana riskien arvioinnissa on yleinen tietämys kyseisellä toimialalla tai vastaavassatyössä havaituista vaaroista. Tapaturma- ja ammattitautitilastot sekä kemiallisten jafysikaalisten riskien osalta työhygieeniset mittaukset ja terveydelliset raja-arvot antavattarpeellista lisätietoa.Vastuunjako ja kustannusten kohdentuminen koskien turvavarusteiden hankintaaopiskelijalle tai tutkinnon suorittajille on käsitelty luvussa 2.2.2.Työntekijän tulee käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia jamuita varusteita huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti. Työntekijän on ilmoitettava työnantajallevälittömästi suojaimissa olevista vioista. Työntekijän on työssään käytettävä sellaistaasianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa.Matkailu-,ravitsemis- ja talousalalla henkilönsuojaimet jaetaan ryhmiin sen mukaisesti,mitä vartalon osaa tai toimintoa ne erityisesti suojaavat.Karkeana jaotteluna voidaan pitää seuraavaa:1) Päänalueen suojaimet kuten suojakypärät kuulonsuojaimet silmien- ja kasvojensuojaimet esimerkiksi kasvosuojat ja suojalasit hengityksensuojaimet, esimerkiksi suodatinsuojaimet2) Vartalonsuojaimet kuten lämmin toppatakki esim.: pakastetyöt3) Käsiensuojaimet kuten suojakäsineet ja -hanskat käsivarrensuojaimet4) Jalkojensuojaimet kuten turvajalkineet suojajalkineet työjalkineet28

5) Putoamissuojaimet lähinnä asennus- ja huoltotöissä, kuten kokovaljaat nykäyksenvaimentimet erilaisesta materiaalista valmistetut köydet esimerkiksi ydinköydetOpiskelussa ja työssäoppimisjaksoilla tarvittavien henkilönsuojaimien tarve selviää suoritettavallariskien arvioinnilla. Henkilönsuojainten on täytettävä kansainväliset kriteerit, janiiden kuntoa tulee valvoa jatkuvasti. Toimintaympäristö ja olosuhteet määrittävät asianmukaisentyövaatetuksen.4.1.9 Lääkärintodistus ja salmonellatodistusUusilta työntekijöiltä vaaditaan lääkärintarkastus ja elintarvikkeita käsitteleviltä salmonellatodistus,joka ei saa olla 30 päivää vanhempi. Salmonellatutkimus vaaditaan aina, kunpalataan vähintään 4 vuorokauden pituiselta matkalta pohjoismaiden ulkopuolelta.4.2 Työn kuormitustekijät ja niiden hallintaJos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla,työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksisekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi (L 738/2002). Terveyttä vaarantavakuormittuminen voi olla fyysistä tai psyykkistä yli- tai alikuormittumista. Työhyvinvointiaedistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja hänen työtä koskevatodotuksensa sekä toisaalta työn asettamat vaatimukset ovat tasapainossa keskenään.4.2.1 Henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen, yksintyöskentely, häirintäsekä väkivallan uhkaHenkinen kuormitus kuvaa työn ihmiselle asettamia vaatimuksia, ja kuormittuminenlisääntyy työn vaatimusten kasvaessa ja päätöksentekomahdollisuuksien kaventuessa.Työn henkinen kuormittavuus voi liittyä muun muassa työtahtiin, kiireeseen, työn henkiseenraskauteen, työn sisältöön (laatu, määrä, vastuu), ammattitaitoon, osaamiseen, oppimismahdollisuuksiin,vaikuttamismahdollisuuksiin, työyhteisön toimintatapoihin, yksilönja ympäristön vuorovaikutukseen sekä yksilön ominaisuuksiin.Matkailu- ravitsemis-, ja talousalalla henkistä ja sosiaalista kuormitusta aiheuttavat aggressiivisenasiakkaan aiheuttama uhka, väkivaltatilanteet työssä, yksin työskentely sekä yöllätyöskentely. Nämä seikat on syytä ennakoida ja huomioida. Asiakaspalvelutyötä tekevätihmiset joutuvat päivittäin tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa, mikä lisää sosiaalistakuormitusta. Riski vaaratilanteeseen on erityisesti työpaikoilla, joissa on jo tapahtunutväkivaltatilanteita. Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan työtehtävien hoitamisen aikana fyysisenväkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista. Riskialttiita ovat myös työpaikat, joissakäsitellään rahaa tai muuta arvotavaraa.Yrityksen rahankuljetukset on syytä antaa ulkopuolisen turvallisuusyrityksen hoidettavaksi,jolloin ryöstön uhka vähenee. Jos työntekijät joutuvat kuljettamaan rahoja pankkiin,pitää sen tapahtua pankkien aukioloaikana. Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallanuhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteetehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta (L 738/2002).29

Sosiaalinen kuormitus syntyy työyhteisön rakenteista ja ihmissuhteista. Hyvät toimivatrakenteet ja organisaation toimintatavat edesauttavat toimivaa vuorovaikutusta. Vuorovaikutus-ja ihmissuhdetaitoja vaativassa työssä kuormittuu työntekijän oma persoonallisuus,joka on hänen tärkein työvälineensä. Etenkin asiakaspalvelutyössä kielteisiä tunteitasaattaa esiintyä useammin kuin muissa töissä. Esimerkiksi erilaisissa asiakaspalvelutöissätulee mahdollisesti tilanteita, joissa asiakas käyttäytyy uhkaavasti tai toimii väkivaltaisesti.Suurin osa näistä tilanteista, tapahtuu asiakkaan ollessa päihtyneenä, yleensä alkoholista,mutta myös lääkkeistä, hormonivalmisteista, huumeista tai eri aineiden sekakäytöstä.Sosiaalista kuormitusta aiheutuu myös yksintyöskentelystä, epäasiallisesta ja eriarvoisestakohtelusta, yhteistyön erimielisyyksistä, epätasa-arvoisesta kohtelusta, huonosta tiedonkulusta,kiireestä sekä asioiden ja toiminnan johtamisesta. Huono tiedonkulku jatiedonsaanti kuormittavat työntekijöitä, huono yhteistyö kuormittaa koko työyhteisöä.Kielteinen vuorovaikutus, liialliset tai liian vähäiset vaatimukset ja riittämättömät selviytymiskeinotmerkitsevät haitallista stressiä seurausvaikutuksineen.Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava sekä kuormitustekijät että työntekijöiden kuormittuminenja pyrittävä poistamaan tai vähentämään haitallista kuormitusta, vaikka kyseessäolisi vain yksi työntekijä. Haitallista henkistä kuormitusta tulee vähentää ja lisätätyöntekijän mahdollisuuksia kehittää omia selviytymiskeinojaan. Työn tarjoamiin mahdollisuuksiinkuuluvat esimiesten ja työyhteisön tuki, johtamistavat, työnopastus ja koulutus.YksintyöskentelyNiillä koulutusaloilla, joilla yksityöskentely on tyypillistä, ei opiskelijaa tule jättäätekemään työtä yksin työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana, vaanopiskelijalla on oikeus ohjaajaan. Myöhemmin työelämään siirryttäessä eri ammateissatoimittaessa on olemassa työtehtävät ja työn luonne saattavat edellyttää eristyneisyyttäoman ammattialan edustajista. Yksintyöskentely on työtä, jota tehdään sosiaalisessa taifyysisessä eristyneisyydessä ja joka voi aiheuttaa haittaa työntekijän turvallisuudelle.Yksintyöskentelystä on kyse silloin, kun työntekijä ei voi saada yhteyttä työpaikan muihintyöntekijöihin käyttämättä teknisiä yhteydenpitovälineitä esim. puhelinta. Jos töihin taiyksittäisiin työvaiheisiin liittyy tavallista suurempi tapaturman vaara tai väkivallan uhka,voi tämä aiheuttaa voimakasta turvattomuuden tunnetta. Lyhytaikaisetkin yksintyöskentelytilanteetvoivat olla henkisesti rasittavia, mikäli niihin liittyy muita kuormitustekijöitä.Tällaisia ovat mm. epätavallinen työaika, esimerkiksi yötyö, kiire, työn ruumiillinen rasittavuusja huonot työskentelyasennot, vastuu, työn yksipuolisuus tai tapahtumaköyhyys,tapaturmavaara ja vaikeus saada apua vaara- tai tapaturmatilanteissa. (Työsuojeluhallinto2012)Yksintyöskentelyä tulee rajoittaa erityisesti töissä, joissa on väkivallan uhkaa. Jos yksintyöskentelyäei voida välttää, on väkivallan uhan riskiä vähennettävä teknisin ja muinennakolta ehkäisevin keinoin. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan onhuolehdittava siitä, että työntekijälle aiheutuva haitta tai vaara yksin työskenneltäessävältetään tai minimoidaan. Työnantajan on järjestettävä tarpeellinen yhteydenpitomahdollisuusja mahdollisuus avun hälyttämiseen. Yksintyöskentelyn vaarat tulee tunnistaasekä poistaa tai vähentää ennen työskentelyn aloittamista. Yksintyöskentelyä on vältettävätöissä, joissa on vakavan tapaturman tai äkillisen sairastumisen vaara.30

Toimivat viesti-, hälytys- ja itsepuolustusvälineet sekä koulutus ja perehdytys turvallisuusohjeisiinlisäävät tilanteen hallinnan tunnetta yksintyöskentelyssä. Yhteydenpito omanammattialan muihin työntekijöihin vähentää eristyneisyyden kokemuksia. Työyhteisönsosiaalisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on olennaistaongelmien kärjistymisen ehkäisemiseksi.Häirintä ja epäasiallinen kohteluTyöturvallisuuslain (738/2002) mukaan häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu on kiellettyätyöpaikalla. Asiaan puuttuminen on työnantajan vastuulla sen jälkeen, kun häirintäon saatettu esimiesten tietoon. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu voivat ilmetä esimerkiksikiusaamisena, seksuaalisena häirintänä tai työnantajan työnjohtovaltuuksien ylittämisenä.Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaatyöntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työpaikalla tulee olla yhteiset pelisäännötja menettelytavat siitä, miten häirintää ja epäasiallista kohtelua ehkäistäänja miten se tunnistetaan ja miten siihen puututaan.Väkivallan uhkaTyössä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettäväsiten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta(Työturvallisuuslaki 738/2002). Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan työtehtävienhoitamisen aikana fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista. Väkivallanuhan hallitsemiseksi tarvittavat torjuntaratkaisut, ohjeet, opastus, yhteydenpito-ja hälytysjärjestelmät sekä jälkihoito on huomioitava työnantajan laatimissamenettelytapaohjeissa sekä riskien arvioinnissa.4.2.2 Fyysinen kuormittuminenTyön kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyynovat muun muassa työmenetelmät työasennot työn fyysinen raskaus työssä vaadittava tarkkaavaisuus työvälineet työympäristön, työyhteisön ja työntekijän itsensä ominaispiirteetValtioneuvoston päätöksessä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)asetetaan vähimmäisvaatimuksia nostotyön vaarojen vähentämiseksi. Päätöstä sovelletaankäsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin sekä muuhun taakan käsittelyyn, johon liittyyerityisesti selän vahingoittumisen vaara. Haitallista fyysistä kuormitusta tulee vähentääergonomisten toimenpiteiden avulla.Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet sisältäen nostotTyönantaja on huolehdittava siitä, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan,mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaenergonomisesti asianmukaisella tavalla. Työpisteeseen ja työvälineisiin kuuluu esimerkiksikoneita, työkaluja, laitteita, kalusteita, laitteistoja ja muita tarvikkeita. Työvälineiden onmahdollisuuksien mukaan oltava säädettäviä ja järjestettäviä käyttäjän ominaisuuksienmukaan sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, ettei työstä aiheudu työntekijän terveydellehaitallista tai vaarallista kuormitusta.31

Työnantajan on huolehdittava, että työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta on mahdollisimman vähäinen ja näyttöpäätetyötä tekevän työntekijän työ on mahdollisimman turvallista.Valtioneuvoston päätöstä näyttöpäätetyöstä (1405/1993) sovelletaan työpisteisiin ja työhön,joissa merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätteellä. Työnantajan on arvioitavanäyttöpäätetyöpisteet selvittämällä epäkohdat työntekijän terveyden ja turvallisuudenkannalta osana työpaikan kokonaisriskien arviointia. Selvityksen perusteella työnantajanon laadittava suunnitelma epäkohtien poistamiseksi ja toteutettava se. Epäkohtia voidaanpoistaa muun muassa kalusteiden mitoituksella sekä laitteiden ja kalusteiden sijoituksella.4.3 Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallintaVaaraa aiheuttavat tekijät voidaan karkeasti jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin ja, biologisiintekijöihin sekä erilaisiin työympäristöihin ja työolosuhteisiin liittyviin tekijöihin. Matkailuravitsemis-,ja talousalalla vaaraa aiheuttavat tekijät liittyvät muun muassa työskentelyynahtaissa tiloissa, työskentelyyn liikennealueilla ja työskentelyyn korkealla.4.3.1 Fysikaaliset tekijätVaaraa aiheuttavat tekijät voidaan karkeasti jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin ja, biologisiintekijöihin sekä erilaisiin työympäristöihin ja työolosuhteisiin liittyviin tekijöihin. Matkailuravitsemis-,ja talousalalla vaaraa aiheuttavat tekijät liittyvät muun muassa työskentelyynkuumuudessa ja melussa.MeluVoimakas tai pitkäaikainen melu voi vaurioittaa kuuloa pysyvästi. Lisäksi melu lisää tapaturmariskiä,heikentää keskittymiskykyä ja työviihtyvyyttä. Työnantajan on selvitettävätyöntekijöiden mahdollinen melulle altistuminen. Tarvittaessa työnantajan tulee laatia jatoteuttaa meluntorjuntaohjelma, järjestää työntekijöille kuulontarkastukset ja antaa heidänkäyttöönsä kuulosuojaimet. (Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisestamelusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006 )LämpöolosuhteetYmpäristön lämpötila ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa siihen, miten lämpimältä ympäristötuntuu. Lämpöolosuhteita säätelevät ilman lämpötila, lämpösäteily, ilman kosteus jailman liike. Suomessa ei ole sitovia lämpöolosuhdenormeja. Suositusarvoina käytetäänilmastointi-normitoimikunnan suositusarvoja (kuva 5)32

Mikäli työn laatu, suoritustapa ja tuotantomenetelmät sekä sääolosuhteetkohtuullisesti sallivat, tulee työtilan lämpöolosuhteet järjestää siten, että1. ilman lämpötila työskentelypaikoilla ei ylitä arvoa 28° C2. ilman lämpötila työskentelypaikoilla ei ylitä arvoa 25° C3. ilman lämpötila työskentelypaikoilla on kevyessä työssä 21–25° C ja keskiraskaassatyössä 19–23° C4. liiallista lämpöä voidaan vähentää sijoittamalla paikallispoistoja lämpöä lisäävienlähteiden luo5. ilmavirta työskentelyalueella on enintään 0,2 m/s; ilmastointi säädetään työpisteissäsellaiseksi, että ilma vaihtuu riittävästi eikä vetoa ole6. ilman suhteellinen kosteus on 40–70 %; liiallista ilman kosteutta voidaan vähentääsijoittamalla paikallispoistoja kosteutta lisäävien lähteiden luo.Kuvio 5. Lämpöolosuhteet.KuumuusKuumuus saattaa käydä liian kovaksi kesällä sisätiloissa, joissa ei ole ilmastointia tai ilmastointiei toimi. Kuumuutta saattavat lisätä myös erilaiset koneet ja laitteet esimerkiksikeittiöissä. Myös suojavarusteet saattavat lisätä kuumuutta. Suojavarusteet estävät useinlämmön ja kosteuden siirtymistä pois kehosta. Kuumissa olosuhteissa tuleekin suojavarusteidenlisäkuormitus huomioida työn jaksotuksessa. Myös vettä tulee nauttia runsaastija tarvittaessa käyttää kohdepuhallusta.Kevyessä ja keskiraskaassa työssä on raja-arvoksi vakiintunut 28 °C. Jos lämpötila ylittyy,on työn altistumisaikaa lyhennettävä. Vakiintuneen käytännön mukaan alle 33 °C:nlämpötilassa on työaika 50 minuuttia tunnissa ja yli 35 °C:n lämpötilassa 45 minuuttiatunnissa.Työterveyslaitoksen ohjeita kuumassa työskenteleville lämpösairauksien ehkäisemiseksiTotuttaudu kuumaan. Ensimmäiset päivät kuumassa ympäristössä ovat elimistöllevaikeimmat, sillä kuumaan totuttautuminen kestää noin viikon.Juo riittävästi (vaikka ei janottaisi), 1–2 dl / 3–4 kertaa tunnissa. Lyhyissä kuumaaltistumisissapelkkä vesi on riittävä nestevajeen korvaaja. Kovissa pitkissä kuormituksissasokeroidut marjamehut tai tasapainotetut energiaa ja suoloja sisältäväturheilujuomat ovat suositeltavia.Tarkkaile painoasi. Äkillinen painonlasku kuumatyötä tehdessä ei ole oikeaa laihtumistavaan merkki nestevajauksesta.Pukeudu työsi mukaan.Tauota ja järjestele työsi.Tunne terveydentilasi.Huolehdi kunnostasi.Keittiötyössä palovammoja saattaa aiheutua kuumien nesteiden ja rasvojen roiskeistasekä työskenneltäessä kuumien pintojen, uunien ja patojen kanssa, muun muassa höyrystä.Keittiötyössä tulee suojata vartaloa ja käsiä asianmukaisilla suojavarusteilla kutenkäsivarsisuojilla ja patakintailla. Myös työskentelytapojen valinnalla on palovammojenvaaraa ehkäisevä merkitys, esimerkiksi33

kattilan kansi avataan poispäin kehosta.suunnataan kastikekattiloiden ja patojen kahvat poispäin lieden reunalta.nostetaan kuumat astiat kuivan kankaan avulla.Kuuma öljy on merkittävä vaaratekijä työntekijöille, jotka käyttävät rasvakeittimiä. Työntekijätvoivat saada pahoja palovammoja, jos öljyn tai rasvan ei anneta jäähtyä ennenkäsittelyä tai jos työntekijät eivät käytä asianmukaisia varusteitaJatkuva kuumuus voi aiheuttaa lämpöhalvauksen ja lopulta kuoleman. Lämpöhalvauksenoireita ovat muun muassa voimakas väsymys, kouristukset, pahoinvointi, päänsärky,hikoilu ja kalpeus. Kuumuus aiheuttaa myös tarkkaavaisuuden häiriintymistä, joka puolestaanlisää tapaturmariskiä.KylmyysSuunnittele kylmässä tapahtuva toiminta tai työ etukäteen, mitä aiot tehdä, milloin ja otasää huomioon. pukeudu riittävästi ja sopivasti. Käytä helposti säädeltävää monikerroksista vaatetuskokonaisuutta vaihda kosteat vaatteet kuiviin vältä hikoilua pitämällä riittävästi taukoja. Vältä kuitenkin liiallista jäähtymistä suojaudu haitalliselta kylmälle altistumiselta liikkumalla (kävely ja hyppely) syö ja juo riittävästio kylmyys lisää energiankulutusta kasvattaen ravinnontarvetta. Kylmän aiheuttamavirtsanerityksen kasvu ja esimerkiksi hikoilu raskaassa työssä aiheuttavat nestehukkaa.Nestettä tulisi myös kylmälle altistuttaessa nauttia vähintään 2 l/vrk.Juomisen tulisi olla ennaltaehkäisevää ja tapahtua jo ennen janon tuntemusta. Eiteetä tai kahvia! vältä väsymistäo väsymys heikentää motivaatiota, arviointikykyä sekä elimistön lämmönsäätelykykyälisäten tapaturma- ja kylmävaurioriskiäo vältä erityisesti äkillistä raskasta liikuntaa, jos sinulla on sydän-, verenkiertoelintaihengityselinsairaus metallityökalut tulisi päällystää lämpöä eristävällä materiaalillao metalliesineitä tai nesteitä, joiden lämpötila on alle 0 °C, ei tulisi koskettaa paljainkäsin paljain käsin tehtävää työtä tulisi välttää, kun ympäristön lämpötila laskee alle 0 °C:n työn tauotuksessa tulee ottaa huomioon työn raskaus ja ympäristöolot työalue tulisi suojata tuulelta ja vedolta hengityksensuojainten käyttöä tulee harkita raskaassa työssä viimeistään, kun ympäristönlämpötila laskee alle -30 °C:n.UV-säteilyUV-säteilylle altistutaan työskenneltäessä auringossa. Lumi ja vesi moninkertaistavat säteilynmäärän. UV-säteily polttaa ihoa ja altistaa suurina määrinä ihosyöville. Luontaisetsuojamekanismit, rusketus ja ihon paksuuntuminen, ehtivät toimia kun ihon annetaantottua aurinkoon vähitellen. UV-indeksin määrää tulee seurata, ja säteilyltä tulee suojautuatarvittaessa.34

Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen mukaisesti UV-säteilyn haittoja voi ehkäistä seuraavasti: Koska ulkotöissä ei ole yleensä mahdollista hakeutua varjoon, tulee työntekijöidensuojata ihonsa sopivalla vaatetuksella ja aurinkosuojavoiteilla. Erityisesti kasvot, niska,kaula ja korvat on tarpeen suojata. Silmien suojaaminen aurinkolaseilla tai hatulla on myös aiheellista, erityisesti töissä,joissa silmiin kohdistuu UV-säteilyä sekä suoraan auringosta että heijastavista pinnoista.o UV-säteilyä on varjossa huomattavasti vähemmän kuin suoraan auringossa työskenneltäessä,mutta varjossakin voi ruskettua tai palaa.o Pystyasento ja liikkuminen vähentävät palamisriskiä, koska tällöin ihoon kohdistuujopa neljä kertaa vähemmän UV-säteilyä kuin auringossa lekoteltaessa.(Säteilyturvakeskus.2012)4.3.2 Kemialliset vaaratekijätTyönantajalla on velvollisuus varmistaa, että vaaralliset kemikaalit on merkittyasianmukaisesti ja että työpaikalla on kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet.Käyttöturvallisuustiedote on asiakirja, jonka kemikaalien myyjä on velvollinen toimittamaan.Työnantajan on laadittava luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleistaja pidettävä se ajan tasalla. Luettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä työntekijöidennähtävillä. (Kemikaalilaki 744/1989, CLP asetus 1272/2008.)Matkailu-, ravitsemis-, ja talousalalla tyypillisiä vaaraa aiheuttavia kemiallisia vaaratekijöitäovat muun muassa pesu-, puhdistus- ja desinfektioaineet. Yleisimpiä riskejä ovatiho- tai silmäkontakti, hengittäminen ja nieleminen. Riskien ehkäisemiseksi työnantajan on laadittava luettelo työpaikalla käytettävistäkemikaaleista ja pidettävä se ajan tasalla. Luettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet onsäilytettävä työntekijöiden nähtävillä. Työnantajan on huolehdittava, että kemikaaleja varastoidaan ja käsitellään turvallisesti. Työnantajalla on oltava riittävästi tietoa työssä käytettävistä kemikaaleista tunnistaakseenniiden aiheuttamat vaarat ja arvioidakseen niistä työntekijöiden turvallisuudelleja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Riskien arviointi on tehtävä kirjallisena,ja siinä on eriteltävä toteutetut ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja suojelutoimenpiteet.Riskien arviointi on pidettävä ajan tasalla. Puhdistusaineita saa säilyttää vain astioissa, joiden muoto tai merkinnät erottavat neselvästi ruokaa sisältävistä astioista. Puhdistusaineiden varastointiin käytettävät säiliöton merkittävä niin, että kaikki käyttäjät tunnistavat niiden aiheuttaman vaaran. Vaarallisia puhdistusaineita käsiteltäessä on käytettävä suojavarusteita. Näitä ovatsuojanaamarit tai -lasit, mahdolliset hengityssuojaimet, suojakäsineet, kumiesiliinatja turvasaappaat. Käyttäjille on annettava käyttöohjeet, joissa kerrotaan vaarallisten puhdistusaineidenihmisille ja ympäristölle aiheuttamista vaaroista ja tarvittavista turvatoimista sekä annetaantoimintaohjeet.Työpaikalla on oltava toimintatavat, ensiapuohjeet ja -välineet kemikaalionnettomuuksienvaralta. Työntekijöitä on opastettavat kemikaalien turvalliseen käyttöön,kemikaalionnettomuuksiin varautumiseen sekä ensiapuun. Kemikaalien asianmukainenhävittäminen parantaa turvallisuutta35

TupakkaTyönantajalla on velvollisuus suojella työntekijöitä altistumiselta tupakansavulle työpaikansisätiloissa. Työnantajan on huolehdittava tupakoinnin kieltämisestä tiloissa, jotkatupakkalaki määrää savuttomiksi, sekä valvottava kiellon noudattamista. Tupakkalainmukaan tupakointi on kielletty kaikkialla ravintolan sisätiloissa 1.6.2007 lähtien. Tupakointion sallittu ainoastaan tupakointiin hyväksytyssä erillisessä tupakointitilassa, jostatupakansavua ei kulkeudu savuttomiin tiloihin. Tupakointitilalla tarkoitetaan sisätilaansijoitettua rakennusvalvontaviranomaisen tupakointiin hyväksymää erillistä tilaa.4.3.3 Biologiset tekijätBiologiset tekijät ovat biologista alkuperää olevia epäpuhtauksia työympäristössä(muun muassa home- ja hiivasienet, bakteerit, virukset, punkit ja hyönteiset).Altistuminen biologisille tekijöille voi tapahtua ihon kautta, hengitysteitse tairuoansulatuselimistön kautta. Toiminnassa, johon voi liittyä biologisille tekijöille altistumista,työnantajan on selvitettävä työntekijöiden altistuminen, arvioitava työntekijänterveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva riski sekä päätettävä tarvittavista toimenpiteistä(Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöidenaiheuttamalta vaaralta 1155/1993, sosiaali- ja terveysministeriön päätös biologistentekijöiden luokituksesta 921/2010).Haitoilta suojautumisessa on otettava huomioon seuraavia asioita: rokotukset (A- ja B-hepatiitti, jäykkäkouristus- ja poliorokotus) voimassa riittävä suojavaatetus: pistosuojatut käsineet ja tarvittaessa hengityssuojain haavojen ja ruhjeiden huolellinen desinfiointi ja suojaus. henkilökohtaisesta hygieniasta, erityisesti käsien pesusta, on huolehdittava.4.3.4 Työskentely ahtaissa tiloissaAhtaus työtiloissa voi hankaloittaa työntekoa ja lisätä työtapaturmien mahdollisuutta.Työskentely voi olla kurottamista ja kumartumista, mutta toisaalta pieni työtila, joka onorganisoitu ergonomisest i toimivaksi ja jossa työvälineillä on tarkoin määritellyt paikat,voi olla tehokaskin toiminnan kannalta. Ahtaissa työtiloissa usean työntekijän työskennellessäsamanaikaisesti, tulee heidän huomioida toistensa liikkuminen ja väistövelvollisuus.Työhuoneen ilmatilan tulee olla vähintään kymmenen kuutiometriä työntekijääkohden ja ilman virtausnopeudesta on annettu suositus. Taukojen riittävyydestä on huolehdittava.Riskien arvioinnissa huomioidaan ahtaissa tiloissa työskentelyyn liittyvät riskit (kuumuus,höyry, kolhut, törmäilyt, hankalat työasennot, yksipuoliset liikkeet). Ahtaissa keittiö- jamuissa tiloissa voi tapahtua normaalia enemmän tapaturmia kuumien nesteiden ja asioidenkäsittelyssä, nostettaessa hankalissa työasennoissa tai yksipuolisilla liikkeillä taikoneiden, laitteiden ja veden käytössä. Työtahdin nopeatempoisuus, useamman työntekijänsamanaikainen työskentely ja tilan ahtaus saattavat aiheuttaa erityisen paljon itsensäsatuttamista kalusteisiin ja esineisiin, palovammoja ja viiltohaavoja.Ennen työn aloittamista on huolehdittava seuraavista asioista: hyvä järjestys ja siisteys,tavaroiden sijoittelu oikein ja säilytystilat kunnossa, työskentely ja kulku turvallista, riittävät,työvälineet omilla paikoillaan ja käyttökunnossa, laitteet sijoitettu oikein.36

Työn aikana on tärkeää huolehtia seuraavista: riittävä valaistus, lattialta puhdistetaan välittömästirasvat ja vedet, kulkuväylät ei varastoina, työpiste aina siistinä, työvälineet ja tavaratomilla paikoillaan (esimerkiksi ravintolassa juomasekoituksiin tarvittavat välineet jaraaka-aineet aina samoilla paikoilla ja samassa järjestyksessä), jätteet ja roskat lajiteltava,työtahti hitaampaa kuin normaalisti tai ainakin harkittava tarkoin askelmat ja siirtymiset,työaika ja riittävä tauotus.Työn jälkeen on huolehdittava työpisteen siivous, työvälineet omilla paikoillaan ja käyttökunnossa,jätteet ja roskat pois.4.3.5 Korkealla työskentelyKorkealla tehtävässä työssä on käytettävä putoamisen estävällä suojauksella varustettujatyötasoja tai henkilönostolaitteita taikka suojaverkkoja tai muita rakenteisiin kiinnitettäviäputoamisen estäviä suojarakenteita. Jos tällaisten laitteiden tai rakenteiden käyttäminenei työn luonteen vuoksi ole mahdollista, on käytettävä tarkoitukseen soveltuvaa putoamisenestävää valjastyyppistä henkilönsuojainta köysineen. Köydet on kiinnitettäväturvallisesti.Työntekijöiden nostaminen ja siirtäminen nostolaitteita käyttäen on järjestettävä siten,että nostettavien, nostoon osallistuvien tai muiden työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelleei aiheudu haittaa tai vaaraa.NostolaitteetHenkilöiden nostaminen on sallittua tietyin poikkeuksin vain siihen tarkoitukseen valmistetullahenkilönostolaitteella. Teleskooppi- ja nivelpuominostimen henkilönostokorissaon käytettävä henkilökohtaisia putoamissuojia. Ennen riipputelinetyön aloittamistaon selvitettävä riipputelineen kannatusköysien turvalliset kiinnitystavat. (Valtioneuvostonasetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta1101/2010)Henkilönostin käytetään vain henkilöiden nostamiseen käyttäjien oltava täysi-ikäisiä ja koulutettuja kyseisen nostimen käyttöön kuljettajalla on oltava työnantajalta saatu kirjallinen lupa henkilönostimen korissa on käytettävä putoamissuojaimia alustan kantavuus on selvitettävä jos nostimessa on tassut, niitä on käytettävä (tarvittaessa alle tukilevyt)4.3.6 Työskentely liikennealueillaSuuren yleisötapahtuman järjestäminen aiheuttaa muutoksia liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin,liikenteen ohjaukseen, joukkoliikenteen reitteihin ja aikatauluihin sekä taksienajoihin. Liikenteellisten riskien hallinnan kannalta tärkeää on ennakoiminen, tiedon saaminenhäiriötilanteesta, sen vaikutuksista sekä niihin liittyvä tiedotus. Ennen tapahtumaajärjestäjän tulisi käynnistää liikennejärjestelyiden suunnittelu huomioiden muun muassajoukkoliikenteen poikkeusjärjestelyt, liikenteenohjaus sekä ennakkotiedotus viranomaisille,liikennöitsijöille, medialle ja yleisölle.37

4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallintaTyöntekijän muita tapaturmariskiä lisääviä tekijöitä voivat olla muun muassa yötyö, korut,erilaiset lävistykset ja päihteet. Työntekijä voi olla vaarassa, jos hän ei ole fyysisestisopiva kyseiseen tehtävään, hänen käyttämänsä vaatteet, jalkineet tai muut henkilökohtaisetvarusteet ovat kyseiseen työhön sopimattomia tai jos hän ei ole saanut riittäväätai sopivaa tietämystä ja opetusta. (Valtioneuvoston päätöksen 1409/1993 liite 12 3 §:n 2momentti)4.4.1 YötyöYötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä (työaikalaki605/1996). Yötyötä ei voida teettää vapaasti, vaan se on sallittua ainoastaan työaikalainluettelossa mainituissa töissä tai tilanteissa.Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Työnantajanon pyrittävä estämään tai vähentämään yötyöstä työntekijän terveydelle mahdollisestiaiheutuvia terveydellisiä haittoja tai vaaroja.4.4.2 Korut, lävistykset ja rakennekynnetUseissa työtehtävissä lävistys- ym. korujen käyttö sekä rakennekynsien käyttö on hygieniariskija työturvallisuusriski, sillä ne voivat tarttua esimerkiksi koneisiin ja laitteisiin.Tästä syystä oppimisympäristöjen vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa tulee tapauskohtaisestiarvioida opiskelijoiden kasvojen alueella olevien huuli-, silmäkulma-ja muiden lävistyksien sekä korvarenkaiden ja rakennekynsien aiheuttamatturvallisuusriskit työskenneltäessä oppilaitoksen työsaleissa, työympäristöissäja työssäoppimispaikoissa. Lävistyskorujen ja rakennekynsien käyttö voidaan kieltää perustellustasyystä, kun se perustuu yksilölliseen arvioon. Henkilökohtainen hygienia,käsihygienia sekä elintarvikehygienia ovat monissa ammateissa välttämättömiä tartuntojenleviämisen ehkäisytoimenpiteitä. Myös asiakaspalvelutyö itsessään voi asettaa tiettyjävaatimuksia työntekijän ulkoiseen olemukseen, jolloin asiakkaiden antama palaute voiolla niiden käyttökiellon perusteena.Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla näkyvien lävistysten käyttö on kielletty keittiössäja asiakaspalvelussa infektiovaaran ja työturvallisuuden vuoksi. ( hygienialakija TL). Käsihygienian vuoksi keittiössä ja kotipalvelussa työskennellessä poistetaankorut.Pienet korvakorut ovat sallittuja, riippuviin korvakoruihin ja kaulaketjuihin liittyytyötapaturmariski.Työ- ja asiakasturvallisuuden vuoksi joissain suuririskisissä toiminnoissa (esimerkiksiseinäkiipeily) korut on syytä ottaa pois.4.4.3 PäihteetOpetushallituksen määräyksen (23.12.2011 dno 38/011/2011) mukaan koulutuksen järjestäjäntulee laatia yhteistyössä opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollontoimijoiden kanssa tupakointia, nuuskaamista sekä päihteiden ja huumeidenkäyttöä ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita. Kirjallisiin toimintaohjeisiin tulee sisällyttääkoulutuksen järjestäjän ohjeet päihteiden käytön ehkäisemisestä, päihdeongelmiinpuuttumisesta ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamisesta.38

Päihteiden ja huumausaineiden vaikutus aiheuttaa merkittävän tapaturmariskintyöntekijälle itselleen sekä muille työpaikalla työskenteleville että asiakkaille.Työpaikalla tulee olla säännöt ja menettelytavat siitä miten toimitaan epäilyttävissä tilanteissa.Päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan tavoitteet päihteiden käytön ehkäisemiseksija työpaikalla noudatettavat käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi.Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/1998, 35 §) koulutuksen järjestäjävoi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen,jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksenalaisena opintoihin kuuluvissa työtehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijallaon riippuvuus huumeista.Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksija opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuuta,luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja joissa huumeidenvaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toiminen:1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä,2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta,3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa taieheyttä tai4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 16 §:ssä tarkoitetun työpaikan tai 17§:ssä tarkoitetun työnantajan hallussa olevien huumausainelain (L 373/2008) 3 §:n 1momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisenriskiä.Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvistakustannuksista. Opiskelijoita koskevaan huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin,mitä työterveyshuoltolain (L 1383/2001) 19§:ssä säädetään työntekijän testauksesta.Huumausainetestausta ei saa järjestää ennen kuin koulutuksen järjestäjällä on asiaakoskevat kirjalliset toimintaohjeet, joista on tiedotettu opiskelijoille, opiskelijahuollonja opiskeluterveydenhuollon henkilöstölle, opettajille ja muille keskeisille opetuksen jaohjauksen järjestämisestä vastaaville työssäoppimispaikat mukaan lukien.Huumetestien käyttöön säädetään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (L 759/2004).Testien käytön perusteena on työntekijän toimiminen sellaisessa erityistä huolellisuuttavaativassa tehtävässä, jossa huumeiden käyttö voi aiheuttaa erityistä vaaraa.Ravintolassa on mahdollisuus joutua tilanteisiin, joissa asiakas käyttäytyy uhkaavasti taitoimii väkivaltaisesti. Tällaiset tilanteet johtuvat usein päihtymisestä. Tilanteita voivatmuun muassa kärjistää tapahtumat, jos asiakkaalta evätään sisäänpääsy, häneltä rajoitetaananniskelua tai se lopetetaan, tai jos henkilökunta joutuu huomauttamaan asiakkaallelaskun maksamisesta tai maksuvälinerikoksesta. Riskitilanteen saattaa aiheuttaaasiakkaan poistaminen päihtymyksen tai häiriökäyttäytymisen perusteella tai asiakkaidenhaluttomuus poistua ravintolaa suljettaessa. Kyseeseen saattavat tulla myös asiakkaidenväliset häiriöt, riidat tai tappelut.Henkilöstö soveltaa sääntöjä ja toimintatapoja omalla ammattitaidollaan. Tilanteet jaasiakkaat ovat erilaisia, joten ratkaisutkin ovat tapauskohtaisia. Tärkeätä kuitenkin ontilanteen nopea hahmottaminen ja asiakkaan tilan tunnistaminen. Työpaikan yleiset toimintamallitja tilannekohtaiset toimintamallit ohjaavat toimintoja esimerkiksi anniskelu-39

avintoloiden omavalvontasuunnitelmat. Henkilöstön on tärkeä toimia määrätietoisestija johdonmukaisesti sekä säilyttäen oman rauhallisuuden ja toimintakyvyn sekä omientunteiden hallinnan. Vaikeissakaan asiakastilanteissa ei saa nolata tai mitätöidä asiakasta,sillä asiallinen toiminta vähentää tapauksen jälkeisen kostamisen tai muun vihanpidonmahdollisuutta. (Hämäläinen, J. 2002.)4.5 Onnettomuustilanteet ja ensiapuOpetushallituksen määräyksen (23.12.2011 nro 38/011/2011) mukaan koulutuksen järjestäjällätulee olla oppimisympäristön turvallisuutta edistävä kriisisuunnitelma ja toimintaohjeetkiusaamisen, häirinnän, käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksienja kuolemantapauksien varalta. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, ettäsen toimintayksiköissä ja työpaikoilla on opiskeluterveydenhuollon tarjoamien palvelujenlisäksi riittävä määrä ajantasaisella osaamisella varustettua ensiaputaitoista henkilökuntaa,ja että sen käytettävissä on riittävä ensiapuvälineistö. Koulutuksen järjestäjän tuleemyös huolehtia, että henkilökunnan ensiaputaitoja päivitetään määräajoin. Koulutuksenjärjestäjän työpaikoilla tulee olla ajantasainen toimintaohje onnettomuus- ja väkivaltatilanteidenvaralle.Työpaikka ja työ tulee järjestää siten, että tulipalon tai muun onnettomuudenvaara on mahdollisimman vähäinen. Työpaikalla on oltava tarpeelliset hälytys-, paloturvallisuus-ja pelastautumisvälineet ja työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeetvälineiden käyttöön. Työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeet tulipalon, hukkumistaimuun vaaran varalta. Tarvittaessa on järjestettävä pelastautumisharjoituksia. Hätätilanteessaon varmistettava, että kaikki työntekijät saavat tiedon tilanteesta ja voivat poistuavaara-alueelta turvallisesti. Rakennuksen kulkureittien on oltava vapaina. Alkusammutusvälineidenon oltava helposti käyttöön otettavissa. (L 738/2002, valtioneuvoston asetustyöpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003.)Työnantajan on huolehdittava ensiavun järjestämisestä työpaikalla. Työntekijöille on annettavaohjeet toimimisesta tapaturma- tai sairastumistilanteissa. Työpaikalla on oltavamerkityissä kohdissa saatavilla riittävästi ensiapuvälineitä. Työpaikalla on tarvittaessa oltavaensiavun antamiseen soveltuva tila. (L 738/2002, 46§)Ensiapukoulutuksen saaneiden henkilöiden määrä ja ensiapuvarustus määritellään työpaikantapaturman vaaran, työntekijöiden määrän ja yksiköiden sijainnin perusteella.Ensiapuvälineet on säilytettävä hyvässä järjestyksessä siten, että ne ovat helposti esilleotettavissa ja tarvittaessa myös otettavissa mukaan tapaturmapaikalle. Ensiapuvälineidensijoituspaikat on osoitettava opasteilla. Ilmoitustauluilla tulisi olla tieto ensiapuvälineidensijoituspaikoista. Samalla voidaan tiedottaa ensiaputaitoisista henkilöistä, hälytysajoneuvontilaamisesta sekä muista toimintaohjeista vahinkotilanteessa.Hätätilanteiden varalta tulee olla kirjalliset toimintaohjeet. Ohjeistuksesta on ilmettävä,mitä hätätilanteessa tulee tehdä, vastuut (kuka tekee ja mitä) ja miten apu saadaan paikalle(esimerkiksi piirrokset tai karttakoordinaatit). Suuririskisissä toiminnoissa myösosallistujille tulee kertoa ennen ohjelman suorittamista, miten hätätilanteissa tulee toimiaja mitä osallistujien tulee tehdä, jos ohjaaja on toimintakyvytön. Toiminnoissa tulee ollamukana ja helposti saatavilla riittävä ja toiminnan laatu huomioon ottaen sopiva ensiapujapelastusvälineistö.40

Kaikissa oppimisympäristöissä tulee olla riittävä määrä (riskien mukaista) huollettua alkusammutuskalustoa.Alkusammutuskalusto on sijoitettava näkyvälle paikalle ja helpostisaataville sekä merkittävä selvästi.4.6 SORA-lainsäädäntöSORA-säädöksillä tarkoitetaan lainsäädäntöä, joka on kehitetty niitä tilanteita varten, jolloinopiskelijaksi hakevan tai jo opiskelevan opiskeluun soveltuvuus herättääkoulutuksen järjestäjän tai työssäoppimispaikan huolen. Aiemmat säädökset jamääräykset eivät antaneet koulutuksen järjestäjille riittäviä keinoja toimia tilanteissa, joissaopiskelijan toiminta opinnoissa tai opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä työpaikoillaaiheutti vaaraa potilas-, asiakas- ja liikenneturvallisuudelle tai oli uhkana alaikäistenturvallisuudelle. Näissä tilanteissa myös kurinpitosäännökset ja päihdetestauksienkäyttömahdollisuudet koettiin puutteellisiksi. Opetushallitus on antanut asiaa koskevanmääräyksen 23.12.2011 nro 38/011/2011. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisenaikuiskoulutuksen lainsäädännön muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2012 alkaen.Säädösten tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta,alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisönturvallisuutta.Lisäksi säännöksillä on täsmennetty muun muassa opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä,mahdollistettu opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtienvuoksi perusteltua, säädetty tarkemmin oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön,mahdollistettu huumausainetestaukset, vahvistettu kurinpitosäädöksiä sekälisätty koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten tietojen saantioikeutta. Muutosten tavoitteenaon parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämälläkoulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoitakoskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin.Tutkintojen perusteissa keskeiset uudistukset kohdistuvat tutkintokohtaisiinterveyden-tilavaatimuksiin, joista Opetushallitus on antanut määräykset valtioneuvostonasetuksissa 1032 ja 1033/2011 määrätyissä humanistisen ja kasvatusalan,tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveysjaliikunta-alan ammatillisissa perustutkinnoissa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.Opetushallitus on valmistellut säädösten toimeenpanoa edistävän oppaan yhteistyössäkeskeisten sidosryhmien kanssa.41

5 Esimerkkejä työturvallisuuden opetuksesta jaopiskelusta matkailu-, ravitsemis- ja talousalallaTyöturvallisuuteen liittyvät ammattitaitovaatimukset on sisällytetty alan kaikkien tutkintojentutkinnon osiin niin, että ne automaattisesti kuuluvat opetukseen jokaisessa vaiheessariippumatta tutkinnosta. Seuraavissa luvuissa on muutamia käytännön esimerkkejä siitä,kuinka turvallisuusasiat otetaan huomioon opetuksessa, esimerkkien kirjoittajat työskentelevätalan opetustehtävissä.MatkailualaCase:Matkailualan perustutkintoMatkailupalvelujen koulutusohjelmaMatkailupalvelujen tuottajaMatkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen koulutusohjelmaMatkailuvirkailijaMatkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkintoTapahtumatuottajan osaamisalaTapahtumatuottajaTurvallisuus-osaaminen työntekijän, asiakkaan, työympäristön ja työvälineiden näkökulmastaläpi leikkaa koko matkailualan perustutkinnon opinnot kaikilla opiskelijoilla.Matkailualan perustutkinnon opiskelijat suorittavat heti opintojen ensimmäisenä vuonnamatkailualan asiakaspalvelu-tutkinnon osassa EA 1-kortin ja hygieniapassin. Asiakaspalvelunopetukseen kuuluu olennaisena osana asiakkaan turvallisuuteen liittyvätasiat erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa ja -ympäristöissä. Asiakaspalveluissa käsitelläänmyös lait ja säädökset, jotka matkailualan toimintaa säätelevät. Myös majoituspalveluttutkinnonosassa opetetaan turvallisuuden huomioimista majoitusliikkeen näkökulmasta.Turvallisuus-asioita opiskellaan vastaanoton, ravintolan, keittiön, majoitusliikkeen siivouksenja kokouspalvelujen näkökulmasta. Oleellisina asioina esiin tulevat majoitusalanvaarojen tunnistaminen, riskitekijöiden hallinta ja ennaltaehkäisy sekä pelastussuunnitelmaanliittyvät asiat.Matkailualan turvallisuusosaamiseen kuuluu oleellisesti asiakasturvallisuus. Turvallisuusasiakirjanja -suunnitelman tekeminen ja mahdollisten riskitekijöiden minimointi, vaaratekijöidentunnistaminen sekä niiden hallinta ovat opastuspalveluissa ydinosaamista.Matkailupalvelujen tuotteistaminen-tutkinnon osassa johdatetaan molempien koulutusohjelmienopiskelijat turvallisuusasioihin erilaisten yleisötapahtumien suunnittelun jatoteutuksen kautta. Opiskelijat osallistuvat yleisötapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen.Yleisötapahtumiin opiskelijat tekevät itse omasta toiminnastaan turvallisuussuunnitelmantai tutustuvat opetuksen yhteydessä etukäteen tapahtuman järjestäjän laatimaanturvallisuusasiakirjaan.42

Matkailupalvelujen tuottaja-opiskelijoiden opintoihin sisältyy turvallisuusasioista hetiensimmäisenä opiskeluvuonna. Opinnot kuuluvat matkailupalvelujen toteuttaminentutkinnonosaan, jonka yksi keskeinen sisältö on matkailun ohjelmapalveluihin liittyväturvallisuus teoriassa ja käytännössä. Teoria sisältää lakiasioita, muun muassa jokamiehenoikeudet, turvallisuusasiakirjanlaatimisen, eri aktiviteettien ja ohjelmapalvelujen tyypillisiäriskejä sekä niiden ennaltaehkäisemistä, yleisötapahtuman turvallisuuden ja kuluttajansuoja-asioita.Käytännössä tutustutaan erilaisiin ohjelmapalveluihin, kuten moottorikelkkailuunja mönkijöihin turvallisuuden näkökulmasta. Opiskelijat osallistuvat kesä- jatalvivaellukselle sekä melontaretkelle. Opintoihin sisältyy EA 2-kortin suorittaminen. Jokaiseenaktiviteettiin ja vaellukseen osana kuuluu turvallisuusasioiden huomioiminenmuun muassa turvallisuussuunnitelman laatimisen muodossa. Tutkinnon osassa Retki-,erä- ja luontoruokailupalvelut turvallisuuteen liittyvät asiat keskittyvät elintarviketurvallisuuteenja tulen sekä erilaisten maastossa käytettävien ruoanvalmistuslaitteiden ja -menetelmienturvalliseen käsittelyyn.Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinnon tapahtumatuottajan osaamisalan turvallisuusasioissakeskitytään nimenomaan yleisötapahtuman turvallisuuteen. Valmistavankoulutuksen keskeinen osa on turvallisuusasiakirjan laatiminen todelliseen ja toteutuvaanyleisötapahtumaan. Valmistavassa koulutuksessa opiskellaan myös elintarvikehygieniaanliittyviä asioita, koska tyypillisesti yleisötapahtumien ruokapalvelut ovat riskialtistaulkomyyntiä. Ammattitutkintoon kuuluu hygieniapassin osaamistason vastaavat tiedotja tutkinnon suorittajat suorittavat EA 1-korttiin liittyvän koulutuksen.Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin voi valita myös matkailualan turvallisuuspassi-koulutuksen(Matupa), anniskelupassin ja järjestyksenvalvoja-kortin. Yleensä nämä vapaastivalittavat tutkinnon osat suoritetaan opintojen viimeisenä vuonna ennen valmistumista.Maija VuorinenOpettajaKainuun ammattiopisto-liikelaitosHotelli-, ravintola- ja catering-alaCase:Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoAsiakaspalvelun koulutusohjelmaTarjoilijaTarjoilijoiden koulutusohjelmassa turvallisuusasiat ovat erittäin tärkeässä roolissa. Ammatillisenperustutkinnon perusteet antavat hyvän ja kattavan ohjeistuksen turvallisuusasioidenopiskeluun. Opinnot alkavat asianmukaisen työvaatetuksen ja työkenkien hankkimisella.Henkilökohtainen hygienia, lävistykset, meikit, korut ja hajusteiden käyttökäsitellään heti opintojen alkuvaiheessa. Turvallisuus on suuri ja tärkeä asia, joka muodostuupienistä merkittävistä osatekijöistä.Alkuvaiheessa tarjoilijaopiskelijat tutustuvat ja työskentelevät hotelli-, ravintola ja cateringalallasekä keittiön että asiakaspalvelun työtehtävissä. Hygieniaosaaminen ja hygieniatestisuoritetaan jo opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijat perehdytetään toimintaympäristön jaasiakaspalvelutilojen siisteyteen, keittiöympäristön koneiden, laitteiden, pienvälineiden43

ym. asianmukaiseen käyttöön ja puhdistukseen sekä tuotteiden ja raaka-aineiden turvalliseenja oikeaoppiseen käsittelyyn, puhdistukseen ja säilytykseen. Tärkeässä osassaon myös jätteiden oikeaoppinen käsittely ja lajittelu. Lisäksi tutustutaan paloturvallisuusasioihin, pelastus- ja poistumisteiden merkitykseen sekä omavalvontaan turvallisuuttalisäävänä tekijänä.Opintojen alkuvaiheessa turvallinen työskentely pyritään saamaan osaksi jokapäiväistätoimintaa kiinnittämällä kaikessa työskentelyssä huomiota puhtauteen, turvallisiin työtapoihin,ergonomiaan sekä oman toiminnan merkitykseen turvallisuutta lisäävinä tekijöinä.Varsinaisesti asiakaspalvelutehtäviin siirryttäessä tarjoilijoiden opinnot täydentyvätalkoholilainsäädännön hallitsemisella sekä monenlaisilla työ-, asiakas- ja henkilöstöturvallisuuteenliittyvillä asioilla. Keskeisinä osaamistavoitteina nostetaan esille omat toimintatavat,astioiden turvallinen ja hygieeninen käsittely, hyvät käyttäytymistavat, vaitiolovelvollisuus,tavallisimpien maksuvälineiden turvallinen käyttö sekä toimipaikkakohtaisetturvallisuusohjeet ja määräykset.Opiskelijat työskentelevät oppilaitoksen toimintaympäristön lisäksi myös alan työpaikoilla,joissa jokaisessa ohjataan opiskelijat ennakoimaan, tunnistamaan ja tiedostamaantyöhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja riskejä. Lisäksi heidät perehdytetään toimintaohjeisiinhätä-ensiaputilanteissa sekä erilaisissa uhka-, vaara- ja riskitilanteissa.Opiskelijoita ohjataan turvalliseen toimintaan niin työssään, erilaisissa työtilanteissa jatoimintaympäristöissä kuin koko elämässä yleensä. Työympäristön turvallisuus, omantoiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen sekä kokonaisuudessaan psyykkinen, fyysinen jasosiaalinen hyvinvointi turvallisuutta lisäävänä tekijänä ovat ennen kaikkea oikeaa asennetta,motivaatiota ja ennakointia, jonka tärkeyttä painotetaan koko opiskelun ajan.Pirkko LoukusaRavintolapalvelun lehtoriOulun seudun ammattiopistoCase:Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoKokin koulutusohjelmaKokkiKoulutuksen tavoitteena on, että kokki tuntee elintarvikkeet ja raaka-aineet, valmistaamaukasta, ravitsevaa ja terveellistä ruokaa myös erityisruokavalioasiakkaille ja laittaa senesille joko suurelle joukolle kerrallaan tai annoksittain. Toimiessaan ruoanvalmistuksenja asiakaspalvelun tehtävissä hän tekee yhteistyötä toisten työntekijöiden kanssa asiakkaidenturvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän toimii työssään kestäväntoimintatavan, hygieniavaatimusten ja anniskelumääräyksien mukaisesti sekä noudattaamuita alan sopimuksia ja säädöksiä. Käyttää käyttöohjeen mukaan työtehtävissä tarvittaviatyövälineitä, koneita ja laitteita, tarvittavia suojaimia sekä menetelmiä turvallisesti,huolellisesti ja taloudellisesti. Lisäksi osaa ilmoittaa viallisista työvälineistä ja -laitteistaesimiehelleen.Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimimisen-tutkinnon osassa opiskellaan asiallista pukeutumistaja vaaditaan, että kaikilla kokkiopiskelijoilla on asianmukainen työasu. Puhtaudenmerkitystä korostetaan erityisen paljon heti koulutuksen alussa, sillä puhdas ja44

järjestyksessä oleva työympäristö parantaa työviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Keittiötilojenpuhdistusvälineet, -aineet ja menetelmät opiskellaan teoriassa ja käytännössä, jolloin käydäänhuolella läpi esimerkiksi puhdistusaineiden käyttöturvallisuusohjeet. Puhdistusmenetelmienhallinta osoitetaan näyttöinä. Opiskelijoiden on hallittava elintarvikehygienianvaatimukset ja suoritettava hygieniaosaamistesti hyväksytysti. Omavalvonta-asioista pidetäänyhteinen luento henkilökunnalle ja opiskelijoille, myös palo- ja sammutusharjoituksetkuuluvat ohjelmaan.Kokkiopiskelijat perehdytetään ja opastetaan keittiötiloihin, koneisiin, laitteisiin ja heilleselvitetään, mitä turvallisuusmääräyksiä niiden käytössä on noudatettava. Lisäksi käydäänläpi vaarat, joita keittiötyöskentelyssä voi tapahtua ja kuinka vaaroja voidaan välttää.Yhdessä opiskellaan muun muassa veitsen käyttöä sekä liukastumisten ja palovammojenvälttämistä. Lisäksi opetellaan heti alusta alkaen oikeat työasennot ja nostotavat.Toisena opiskeluvuotenaan kokit opiskelevat lounasruokien valmistusta, opiskelu tapahtuusekä oppilaitoksessa että työelämässä. Opinnoissa painottuvat edelleen hygieniaja turvallisuusasiat. EA 1-kortin kokit suorittavat toisen vuoden aikana. Opiskelijoidenlähtiessä työssäoppimisjaksolle, ohjaava opettaja antaa työpaikkaohjaajalle perehdyttämiskaavakkeen,jonka avulla perehdytetään opiskelija työpaikan toimintatapoihin jaturvallisuusohjeisiin ja – käytäntöihin. Opiskelijat suorittavat opintojen yhteydessä anniskelupassin.Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin voi valita ympäristöpassin, matkailualanturvallisuuspassi-koulutuksen (Matupa), ja EA 2 -kurssin.Tarja HärkönenLehtoriKainuun ammattiopisto-liikelaitosKotityö- ja puhdistuspalvelualaCase:Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoPuhdistuspalvelujen koulutusohjelmaToimitilahuoltajaSiivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoSiivoustyönohjaajaTurvallisuus on tärkeä osa puhdistuspalvelualan työtä. Usein siivooja työskentelee työkohteessayksin ja työpäivä koostuu monenlaisista tilanteista.Opiskelija perehtyy työssäoppimisjakson aikana esimerkiksi työpaikan työturvallisuusohjeeseen,työympäristöön liittyviin vaaroihin, hätäensiaputilanteiden toimintaohjeisiinja paloturvallisuutta koskeviin asioihin sekä työsuojeluvelvoitteen toteuttamiseen ja asiakasturvallisuuteen.Työssäoppimisjaksolle annetaan työturvallisuuteen liittyvä tehtävä.Tutkinnon suorittaja tekee ennen tutkintotilaisuutta tutkintotilaisuus-suunnitelman, jossahän kertoo työpaikan työturvallisuuteen, ergonomiaan ja työssäjaksamiseen liittyvät kokonaisuudet.Toimitilahuoltajan koulutukseen sisältyy valinnaisena tutkinnon osana kerroshoitopalvelut.Tutkinnon osa koostuu opetuksesta koululla ja työssäoppimisesta hotellissa tai45

majoitusliikkeessä. Opiskelija suorittaa hätäensiapu koulutuksen opintojensa aikana jatuntee ohjeet hätäensiaputilanteissa.Tutkinnon osassa opiskellaan kerroshoitajan työtä, jossa yhtenä osa-alueena on asiakasjatyöturvallisuus. Tehtävän avulla opiskelija tutustuu työssäoppimispaikassa paloturvallisuudentoimintaohjeisiin, omavalvontaan, alkoholilainsäädäntöön, asiakas- ja työturvallisuuteensiivouksen näkökulmasta sekä kestävän kehityksen kokonaisuuteen.Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon suorittajille turvallisuusasiantuntija opettaatyö- ja asiakasturvallisuus-tutkinnon osan, joka pitää sisällään muun muassa tietosuoja- jahenkilötietolaki asioita sekä salassapito- ja vaitiolovelvollisuus kokonaisuudet. Tutkinnonsuorittajat perehtyivät oman organisaationsa työturvallisuuteen, työturvallisuuslakiin, lakiinnuorista työntekijöistä ja niiden keskeisiin säädöksiin oppimistehtävän avulla. Tehtävätovat koostettu siivoustyöntekijöiden ohjaamisen ja perehdyttämisen näkökulmasta.Tehtävien avulla perehdytään asiakirjaturvallisuuteen, yrityssalaisuuksiin, yksityiselämänsuojaan ja henkilötietolakiin. Henkilöstöturvallisuuteen liittyen tutustuttiin tarpeellisuusvaatimuksiin,esimerkiksi käytiin läpi asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon rekrytointitilanteissa.Tavoitteena on muodostaa kuva siitä, että turvallisuus näkökulma on organisaatiossakeskeinen asia ja se koskettaa kaikkia työntekijöitä.Mari Laakko-LeinonenOpettajaKainuun ammattiopisto-liikelaitos46

LähteetTyöturvallisuutta ohjaavat säädökset ja ohjeetAlkoholilaki 1143/1994Asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta 1344/1994Ammattitautilaki 1343/1988Elintarvikelaki 23/2006Eläintensuojeluasetus 396/1996Eläintensuojelulaki 247/1996Euroopan parlamentin asetus 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä japakkaamisesta (ns. CLP-asetus) 998/1993Euroopan unionin yleinen elintarvikehygienia-asetus (852/2004/EUHenkilönsuojaindirektiivi 89/686/ETYHuumausainelaki 373/2008Kemikaalilaki 744/1989Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä 273/2007Laki nuorista työntekijöistä, 998/1993Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairaudenkorvaamisesta 1318/2002Laki taksinkuljettajien ammattipätevyydestä 695/2009Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi, 693/1976Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004Pelastuslaki 379/2011Rikoslaki 39/1889Opetushallituksen määräys 23.12.2011 dno 38/011/2011Opetusministeriön muistio 30.10.2003. Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessaOpetus- ja kulttuuriministeriö. Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksutammatillisessa koulutuksessa OKM päätös 22.10.2008, dno 19/502/2008Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta 2012Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta2012Sosiaali- ja terveysministeriön päätös biologisten tekijöiden luokituksesta 921/2010Sähköturvallisuuslaki 410/199647

Säteilyturvakeskus 2012. Otettu 23.11.2012. Saatavilla.http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/2009/fi_FI/news_538/_print/Tieliikennelaki 386/2011Työaikalaki 605/1996Tapaturmavakuutuslaki 608/1948Työterveyshuoltolaki 1383/2001Työturvallisuuslaki 738/2002Työturvallisuutta ohjaavat säädöksetVahingonkorvauslaki 412/1974Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 16 §:n muuttamisesta1032/2011Valtioneuvoston asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta1033/2011Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009, 28 § suojaaminen putoamiseltaValtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä, 75/2006Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (ns. käyttöasetus)403/2008Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä 1407/1993Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/1993Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä 1405/1993Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöidenaiheuttamalta vaaralta 1155/1993Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994Yleinen elintarvike asetus 852/2004/EUPainetut lähteetAlvesalo, Anne, Nuutila, Ari-Matti. 2006. Rangaistava työn turvattomuus. Poliisiammattikorkeakoulu.Edita TampereHuhtala, Jorma.1997. Turvallisuus hotelli- ja ravintola-alallaHämäläinen, Juha. 2002. Toimi ennalta- ehkäise väkivaltaa. TyöturvallisuuskeskusHämäläinen, Juha.(toim.). 2011. Hotellin-ja ravintolan työturvallisuus. TyöturvallisuuskeskusLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue tarkastusraportti 2011Työterveyslaitos.2012. Otettu 23.11.2012. Saatavilla. http://www.ttl.fi/fi/tietokortit /Documents/Tietokortti%203.pdfManninen, Jyri. Burman, Anne. Koivunen, Annukka. Kuittinen, Esko. Luukannel, Saara. Passi,Sanna. Särkkä, Hanna. 2007. Oppimista tukevat ympäristöt Johdatus oppimisympäristöajatteluun.Vammalan kirjapaino Oy. Vammala.48

Muita lähteitäTieturvakortti 1 ja 2, koulutusaineisto TyöhyvinvointikorttiTYÖTERVEYSLAITOS, 31.12.2009, Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskushttp://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/riskien_hallinta/Documents/J%C3%84TEHUOLTOALAN%20PROFIILI070110.pdfTyöturvallisuuskortti. Työturvallisuus yhteisellä paikalla. 5. painos. Työturvallisuuskeskus, 2011.56 s.www.tyosuojelu.fiwww.tyoterveyslaitos.fiwww.ttk.fiwww.stuk.fiwww. tukes.fi, Turvallisuus- ja kemikaalivirastowww.ttl.fi, Työterveyslaitoswww.allergia.fi, Allergia- ja astmaliittowww.stuk.fi, Säteilyturvakeskuswww.finlex.fi, FINLEX – Valtion säädöstietopankki49

PainettuISBN 978-952-13-5385-7ISSN 1798-8950VerkkojulkaisuISBN 978-952-13-5386-4ISSN 1798-8969Opetushallituswww.oph.fi/julkaisut