KARTANONRANTA SUNDET III ASEMAKAAVA LAATU- JA ...

KARTANONRANTA SUNDET III ASEMAKAAVALAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE25.9.2008KORTTELIT 2150-2166 KATU- JA PUISTOALUEET URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUTNATURA- JALUONNONSUOJELUALUEET

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJESISÄLLYSLUETTELO1. JOHDANTO1.1 OHJEEN TARKOITUS JA LAATIJAT 4Ohjeen tarkoitus 4Laatijat 4Kuvien käyttöoikeudet 41.2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 5Alueen yleiskuvaus 5Suunnittelun yleiset tavoitteet 51.3 OHJEEN RAKENNE 62. YLEISET ALUEET2.1 ALUEEN LAATUTAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT 7Maisema 7Maaperä ja luonnonolot 7Kasvillisuus 7Liito-orava 8Meriuposkuoriainen 82.2 VIHERVERKOSTOT JA SUOJELUALUEET 9Viherverkoston pääperiaatteet 10Suojelualueet 11Natura 2000- ja Espoonlahden lintuvesien suojelualueet 11Laamanninpuiston jalopuumetsikkö 11Meriuposkuoriaisen suojelualue 11Espoonlahden rannalla sijaitsevat liito-oravien elinpiiritja siirtymäalueet 12Torppien-, huviloiden ja sotilasrakennelmien jäännökset 12Alueen historia. 13Rakennettu ympäristö. 152.3 SADE- JA PINTAVESIEN HALLINTA 16Nylytilanne 16Suunnitelma 162.4 KADUT, RAITIT JA PYSÄKÖINTI 17Kokooja- ja syöttökadut 18Tonttikadut 18Pihakatu 18Kevyen liikenteen raitit 18Pysäköinnin kasvillisuus- ja pinnoiteperiaatteet 182.5 AUKIOT 20Sundetin aukio 20Kortteleiden sisäiset aukiot 212.6 VALAISTUS 222.7 YLEISTEN ALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA 243. KORTTELIALUEET3.1 KORTTELIALUEIDEN KARTTA 253.2 PELASTUSREITIT, PALOTEKNISET SUURRYHMÄT 263.2 HUOLTOREITIT, LUMENKASAUS JA PYSÄKÖINTI 273.3 YLEISET OHJEET 28Korttelipihojen suunnittelua koskevat yleiset ohjeet 28KARTTA: KORTTELIALUEIDEN KASVILLISUUSTYYPIT 29Pihasuunnittelua koskevat ohjeet AK, AP ja AO kortteleissa 30Kasvillisuuden käyttö ja kasvillisuussuositukset korttelialueilla31Yleisiä ohjeita koskien rakennusten arkkitehtuuria,värejä ja materiaaleja 323.4 P -KORTTELIT 2150 ja 2154 333.5 AP KORTTELI 2150 ja AO KORTTELI 2151 353.6 YL -KORTTELI 2159 373.7 AP -KORTTELIT 2152, 2156, 2158 JA AK KORTTELIALUE 383.8 AO -KORTTELIT 2153, 2155 ja 2157 433.9 AP -KORTTELIT 2160-2161 443.10 AO -KORTTELIT 2162-2166 463.11 KOKO KAAVA-ALUEEN VÄRIKARTTA (ESIMERKKI) 484. VIRKISTYSALUEET4.1 YMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA 494.2 REITIT JA LÄHILIIKUNTAPAIKAT 504.3 VIRKISTYS- JA PUISTOALUEITA KOSKEVAT YLEISETOHJEET 514.4 RANNAN VIHERALUE 56Johdanto 56Yleiset ohjeet 56Kasvillisuustyyppikohtaiset hoito-ohjeet 56Natura-alueen rantaan istutettava kasvillisuus 56Kallioalueet 57Tuoreet kangasmetsät 57Lehdot 57Suojelualueet 57Konsulinranta 57Vapaaherranpuisto 58Vapaaherrattarenpuisto 58Mamsellinranta 58Kosteikkokasvillisuus 584.5 PUISTOALUEET 59Yleistä 59Laamanninpuisto 59Musketöörinpuisto 59Konsulinpuisto 60Hovipojanpuisto 60Suojaviheralue 604.6 LÄHIUIMAPAIKKA 604.7 LÄHIVENEPAIKKA 604.8 PALSTAVILJELYALUE 614.9 KOIRAPUISTO 635. LIITTEETLiite 1 Kartanonranta Sundet III ranta-alueiden yleissuunnitelma1:2000, piirustus 2935Liite 2 Sundet III katujen yleissuunnitelma 1:2500Liite 3 Sundet III vesihuollon yleissuunnitelma 1:2500

1. JOHDANTO KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE1.1 OHJEEN TARKOITUS JA LAATIJATOhjeen tarkoitusTämä laatu- ja ympäristöohje liittyy ohjeistavanaasiakirjana Sundet III asemakaavaan.Ohjeet koskevat lainvoimaisen asemakaavan- asuinkortteleita- palvelurakennusten korttelialueita- julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueita- katualueita- pysäköintialueita- puisto-, urheilu- ja virkistyspalvelujenalueita- luonnonsuojelualueita ja Natura-alueenreunavyöhykkeitäAsemakaava antaa mahdollisuuden toteuttaaasuinkorttelit vaihtelevilla ja monipuolisillaasunto- ja asuinrakennustyypeillä. Tässäohjeessa asuinkorttelien eri rakennukset onesitelty esimerkkeinä kaaviomaisesti samanlaisina.Alueen toteutuksessa pyritään kuitenkinvaihtelevaan ja monipuoliseen asuntotuotantoon.Ks. sivu 30. Tämä ohje sisältää suosituksiaja ehdotuksia kortteleiden ja rakennustenyksityiskohtaisille ratkaisuperiaatteille.Tavoitteena on ohjata rakennusten ja ympäristönsuunnittelua ja toteutusta niin, että haluttuarkkitehtoninen ilme ja laatutaso saavutetaansekä luodaan viihtyisä, luonnonläheinen asuinympäristö.Laatu- ja ympäristöohje ohjeistaa jatäydentää asemakaavaa ja sen määräyksiä esimerkkikuvien,piirrosten ja tekstien avulla.Ohje koskee sekä rakennuskortteleiden sisäisiäettä yleisten alueiden rakenteita, materiaaleja,istutuksia sekä varusteita.Kappale 1 ´Johdanto´ esittelee ohjeen sisällönja sen kokoonpanon.ja ympäristön toteutusta kaduilla ja aukioilla jasisältää koko aluetta koskevien järjestelmienkuten ekologisten verkostojen, sade- ja pintavesienhallinnan sekä valaistuksen periaatteetja ohjeistuksen.Kappale 3 ´Korttelialueet´ koskee rakentamistaja pihaympäristön käsittelyä korttelialueella.Kappaleessa 4 ´Virkistysalueet´ kuvataan virkistysalueidenrakentamista ja hoitoa koskevattavoitteet ja ohjeet.LaatijatLaatu- ja ympäristöohjeen laadintaan ovatosallistuneet seuraavat henkilöt:Insinööritoimisto Bertel Ekengren Oy:Bertel EkengrenTapio KalliolaTea Ekengren-SaurénRiitta EkengrenEriksson Arkkitehdit Oy:Patrick Eriksson, arkkitehti SAFAIlkka Tarkkanen, arkkitehtiKati Søndergaard, rakennusarkkitehti AMK,HTMUlla Engman, arkkit.yo, rakennusarkkitehtiAMKSun Lin, Barchelor of EngineeringRamboll Finland Oy:Marja Liisa Ortia, arkkitehtiUlla Loukkaanhuhta, maisema-arkkitehtiMARKSini Korpinen, maisema-arkkitehti yo, hortonomiAMKPekka Koskivaara, DIPetteri Palviainen, tekniikan yoKirkkonummen kunta, ohjaus:Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehtiPanu Latvala, johtava rakennustarkastajaJaakko Vänskä, rakennuslupainsinööriMerja Puromies, ympäristösuunnittelijaKuvien käyttöoikeudetKaikki kuvat Eriksson Arkkitehdit tai RambollFinland Oy ellei toisin mainita.sivu 4 Sundet rakennusvaiheetMaastokartta/Maanmittauslaitossivu 8 liito-oravaperus.htmsivu 8 Meriuposkuoriainen,sivu 10 liito-oravalajit.htmlsivu 10 pikkutikkalähde tuntematonsivu 11 pensastaskupensastasku.htmlsivu 11 pikkulepinkäinenJorma Tenovuosivu 12 meriuposkuoriainenSanna Saarisivu 13 kuvia Sundsbergin historiastaEKE-yhtiötsivu 14 huvilaEKE-yhtiötKappale 2 ´Yleiset alueet´ koskee rakentamistaKartanonrannan suunnittelu- ja rakennusvaiheet.Kuva: ote maastokartasta4

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE1.2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEETJOHDANTO 1.Alueen yleiskuvausAsemakaava-alue sijaitsee Kirkkonummenkunnassa, Espoonlahden pohjukan eteläpuolella,Masalan ja Kehä III:n itäpuolella. Aluerajoittuu pohjoisessa Espoonlahden vesialueeseenja lounaassa Sundet I:n asemakaavaalueeseen.Kirkkonummen Sundet I, II ja III -alueiden asemakaavoitusperustuu kunnan ja InsinööritoimistoBertel Ekengren Oy:n väliseen, 18.9.2000allekirjoitettuun maankäyttösopimukseen.Sopimuksessa on asuinrakennusoikeudeksisovittu 130 000 k-m2, mikä merkitsee asuntojan. 2 600 asukkaalle. Alue suunnitellaanja rakennetaan kolmessa vaiheessa. SundetIII alueelle tulee noin 1000 asukasta.Asemakaavoitustyön pohjaksi on laadittuluonto- ja maisemainventoinnit, joissa kartoitettiinarvokkaat luonto- ja maisematekijät.Asemakaavaehdotusta on tarkennettusuunnittelun kuluessa laadittujen selvitystenja vaikutusarvioiden mukaan.Sundet III kaava-alue on rakentamaton lukuunottamattaentistä Helsingin seurakuntayhtymänleirikeskusta, joka on siirtynyt InsinööritoimistoBertel Ekengren Oy:n omistukseen. Leirikeskuksenkoko on n. 850 k-m2 ja sinne johtaavanha tilustie, joka haarautuu peltoalueille.Kaavassa leirikeskuksen alue on jaettu palvelurakentamisen(P)- ja erillispientalojen (AO)korttelialueeksi. Kaavan toteutusvaiheessanykyisten rakennusten säilyminen on epätodennäköistä.Leirikeskuksen alueella onmyös Neuvostoliiton vuokra-ajalta peräisinolevan sotilasrakennelman jäänteitä, nämäovat suojeltu kaavassa.Asemakaava-alueella on aiemmin sijainnutSundsbergin kartanon maiden vuokraviljelijöillekuuluneita torppia sekä kesävieraillevuokrattuja huviloita, mutta vain muutamiarakennusten perustuksia on jäänyt jäljelle.Suunnittelun yleiset tavoitteetSundet III -asemakaava-alueesta tulee merellinen,pelloille, metsäsaarekkeille ja metsäisillekumpareille rakentuva pienimittakaavainenasuinalue, joka kuuluu osana Kartanonrannankokonaisuuteen.Yleisinä laatutavoitteina Sundet 3 asemakaavaalueellaon luoda viihtyisä, korkeatasoinenja luonnonläheinen, pienimittakaavainenasuinympäristö, joka on rakennettu kestävänkehityksen periaatteiden mukaisesti jaalueen tärkeimmät ekologiset, maisemallisetja kulttuuriset arvot säilyttäen. Myös alueensijainti meren läheisyydessä metsäalueidenympäröimänä on erityinen laatutekijä, jokatulee ottaa mahdollisimman hyvin rakentamisessahuomioon.Matala rakentamistapa, puutalovaltaiset rakennusryhmätsekä pääosin maantasossa asuminensopivat Kirkkonummelle tyypilliseen,pientalovaltaiseen taajamakuvaan.Taajamakuvaltaan alue on yhtenäinen, muttaerilaiset maasto- ja kasvillisuusolosuhteet sekäkorttelirakenteen muutokset luovat vaihteleviakatunäkymiä. Myös rakennusten yksityiskohdatja värit luovat omalta osaltaan variaatiotarakennuskantaan. Piha- ja virkistysalueet tuovatviihtyisyyttä ja asuntokadut mahdollistavatsosiaalisen vuorovaikutuksen.Korttelialueilla ja erityisesti niiden reuna-alueillasäilytetään olemassa olevaa kasvillisuutta mahdollisuuksienmukaan. Kortteleiden sisäosissaon tavoitteena luoda rakennettuun ympäristöönsopivan, paikallisiin olosuhteisiin soveltuvanja kestäväksi havaitun kasvilajiston avullaviihtyisä ja vaihteleva miljöö.Rakennuskanta muodostuu kytketyistä pientaloista,rivitaloista, erillispientaloista ja omakotitaloistasekä lähipalveluille varattuihinkortteleihin rakennettavista rakennuksista.Asuntokortteleiden suunnittelun tavoitteenaon ollut luonnonläheinen, olemassa olevaaluontoa säilyttävä, turvallinen ja virikkeellinenympäristö.Alueella pyritään yhtenäiseen ja laadukkaaseenasuinympäristöön. Yhtenäisyyden tavoite eiestä kortteleiden, korttelinosien tai rakennusryhmienvälistä vaihtelua.Katujen varsille ja aukioiden laidoille istutetaanpuita ja pensaita parantamaan pienilmastoa,lisäämään viihtyisyyttä ja rajaamaan tiloja.Asuntopihat rajataan liikenneväylistä pensasistutuksinja puurakenteisin aidoin.Vaihtelemalla kasvilajistoa kortteleiden, liikenneväylienja aukioiden jäsentelyssä luodaanomalta osaltaan toisistaan erottuvia, omaleimaisiapaikkoja.Virkistys- ja ulkoilualueet sekä ulkoilu- ja urheilukäyttöönkäytettävissä olevat alueet luovathyvät edellytykset asukkaiden virkistykselleja alueen kehittämiselle vihreäksi ja puutarhakaupunkimaiseksi.Alueen ekologiset näkökohdat otetaan huomioonsuunnittelussa ja luonto-olosuhteiltaanarvokkaimmat rantametsiköt ja luonnonsuojelualueidentuntumassa olevat metsiköt säilytetäänpääasiassa rakentamattomina. Rantametsiköistämuodostetaan suojavyöhyke Espoonlahdenlintuvesien suojelualueelle / Natura alueelle,jonka alueella virkistyskäyttöä rajoitetaan. Suojelualueidentoiminta turvataan maankäytönsuunnittelussa. Uudenmaan ympäristökeskuson laatimassa Espoonlahden Natura alueestahoito- ja käyttösuunnitelman, jossa tarkastellaanalueen hoitotarpeita ja esitetään mahdollisiahoitotoimenpiteitä.5

1. JOHDANTO KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE1.3 OHJEEN RAKENNE13. KORTTELIALUEET2KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEP -KORTTELIT 2150 ja 21543Uudisrakennustenjulkisivumateriaalit jakattokulmatUudisrakennusten pääasiallisenajulkisivumateriaalina P -korttelissa2154 tulee olla puu tai rappaus,korttelissa 2150 rappaus.Uudisrakennusten kattomateriaalinatulee korttelissa 2150 ollakonesaumattu pelti tai vastaavamoderni sovellus. Korttelissa2154 tulee katemateriaalin ollakattotiili tai konesaumattu peltitai vastaava moderni sovellus.Katemateriaalin tulee kuitenkinolla sama kaikissa saman käyttötarkoituksenomaavissa korttelialueenrakennuksissa.Entinen Helsingin Seurakuntayhtymän leirikeskus,joka tunnetaan Sipulin nimellä,on toiminut alueella vuoteen 2007 saakka.Sipulin alue on jaettu palvelurakentamisenja asuinpientalojen korttelialueisiin. Leirikeskuksennykyiset rakennukset sijoittuvat(AP) korttelialueen puolelle ja seurakunnantyöntekijöiden asunto jää palvelurakentamisenkorttelialueen puolelle.456MeriuposkuoriainenLuonnonsuojelualueella Espoonlahdessa,Mamsellinrannan edustalla, sijaitsee Meriuposkuoriaisen(Macroplea pubipennis) esiintymisalue.Meriuposkuoriainen on luokiteltuvaarantuneeksi ja kuuluu EU:n tärkeinä pitämiinlajeihin (ns. luontodirektiivin liitteen II laji).Meriuposkuoriaista esiintyy vain Itämeren piirissäja sen esiintymisalueita tunnetaan varmuudellavain Suomen rannikkoalueelta. Lajin71. Ohje on jaettu neljään eri osaan.Osilla on omat väritunnuksensa.2. Osan otsikko on lihavoitu ja kirjoitettuisoilla kirjaimilla.3. Osan numero4. Alaotsikko5. Julkisivumateriaaleja ja kattokaltevuuksiakoskevat suositukset on kirjoitettulihavoituna ja kehystetty leveilläraameilla6. Ohjeet on kirjoitettu normaalitekstinä.7.Erityisen tärkeät yleiset ohjeet onkehystetty.6

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE YLEISET ALUEET 2.2.1 ALUEEN LAATUTAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDATSUNDET 3 ASEMAKAAVA-ALUEENLAATUTAVOITTEET:Ympäristö, luonto ja meren läheisyysalueen voimavarojaRakentamisen ja luonnonyhteensovittaminen Ekologiset verkostot ja niidenjatkuvuusYmpäristön monimuotoisuudensäilyttäminen ja erityispiirteidenhyödyntäminen (suojelualueet,kalliot, vesiuomat,kulttuurihistorialliset alueet,näkymät)– suunnittelun ongelmastaympäristön identiteettitekijäksi Rakennusten, teiden ja katujensovittaminen maastoon Kallioleikkausten ja kiviaineksenhyödyntäminen ympäristön aiheinaja rakennusmateriaalina Esteettömät pääreititMonimuotoinen, luonnonläheinen,omaperäinen ympäristöPihojen liittyminen yleisiin alueisiin Sisäänkäynnit jayksityispihat ns.voimakkaasti rakennettuaympäristöä Yksityispihojen rajaaminen Korttelipihat liittyvätsaumattomasti ympäröiviinviheralueisiinKasvillisuus luonnonkasvillisuus vssuomalainen koristekasvillisuus Kasvupaikkatekijät japienilmastolliset olosuhteet TalviaspektiYhtenäinen valaistus alueelle valitullavalaisintyypeilläYhtenäiset katuympäristönja julkisten tilojenkäsittelyperiaatteet = punaisialankoja, jotka sitovat eri osaalueetyhdeksi kokonaisuudeksiMaisemaAsemakaava-alueen maisema on pienipiirteisestivaihtelevaa. Pitkät näkymät liittyvät entiseenpeltoon ja mereen. Maiseman suurmuodotovat Sundsbergsvikeniin ja Espoonlahteensuuntautuvat kallioiset selänteet ja niidenvälisiin laaksoihin sijoittuvat entiset pellot jakasvillisuudeltaan rehevät lehdot. Maisemakoostuu neljästä erilaisesta osasta, jotka ovatEspoonlahden vesistömaisema, ranta-alueet,avoin peltolaakso metsäsaarekkeineen sekämetsäiset rinteet ja lakialueet.Asemakaava-alue on osa Sundsbergin kartanoonkuulunutta viljeltyä kulttuurimaisemaa.Loivasti kumpuilevan peltoalueen pohjoispuolenkalliometsäsaarekkeet rajoittuvat jyrkkänärantana Espoonlahteen. Jyrkänteet sijaitsevatSundsbergsvikenin laiturin itäpuolella, Djupvikeninrannoilla, Båthusuddenin läheisyydessä,näköalapaikalla sekä niityn itäisen osan reunamilla.Etelässä avaraa viljelymaisemaa rajaaruhjelaakson reuna. Metsäalueilla vuorottelevatkallioiset kukkulat ja rinteet.Suunnittelualueelta avautuu useita merkittäviänäkymiä meri- ja niittyalueelle. Merenrannankallioisilta mäiltä näkee kauas lahdelleja lähialueen lintujen suosimiin ruovikkoisiinmatalikkoihin. Näkymäpaikkoja merialueelleon Sundsbergsvikenin laiturin kohdalla, senvieressä olevan jyrkänteen laella, Båthusuddenineteläpuoleisella kalliomäellä ja suunnit-Sundsbergit pelto - ja lehtipuumäkimaisemaa.telualueen korkeimman mäen huipulla, ns.näköalapaikalla. Keskeltä avointa niittyä avautuvatnäkymät kolmeen suuntaan: suojellunjalopuumetsikön suuntaan, Båthusuddeninrantaan ja Espoonlahdelle. Metsäalue itsessäänon suljettua lähimaiseman hallitsemaaaluetta.Yhtenäinen metsäkasvillisuus ja korkearantarinne muodostavat vaikuttavan reunanEspoonlahden vesialueelle.Maaperä ja luonnonolotAsemakaava-alueen kallioperä koostuu erilaisistahappamista gneisseistä. Alue on pääosinvaihtelevan syvyistä savikkoa, josta nousevatesiin pienet, kallioiset, moreenipeitteisetmäkiharjanteet.Kartanonranta on pinnanmuodoiltaan pienipiirteisestivaihtelevaa. Loivasti kumpuilevanpellon pohjoispuolen metsät rajoittuvat jyrkkänärantana Espoonlahteen. Korkeuseroa merenpinnanja korkeimman kohdan välillä on lähes30 m. Kalliosaarekkeet muodostavat alueenrungon, jota moreenireunus ympäröi. Kalliotovat paikoin avokallioita ja ulottuvat rantaansaakka. Metsissä vuorottelevat kallioiset kukkulatja rinteet. Etelässä avaraa viljelymaisemaarajaa ruhjelaakson reuna.KasvillisuusEspoonlahden rantametsät ovat vanhoja, luonnontilaisenkaltaisia metsiä. Niissä on tehtykarsintahakkuita viitisenkymmentä vuottasitten, jonka jälkeen kasvillisuus on saanutpääasiassa kehittyä rauhassa. Kaava-alueenmetsät ovat suhteellisen reheviä, pääosin sekametsiä.Lehtipuuston osuus on huomattavarinteissä.Selännealueet muodostuvat lakialueidenkaruista ja kuivista kalliomänniköistä ja kankaista.Rinteiden ja notkelmien kasvillisuusmuodostuu tuoreista kangasmetsistä ja lehtomaisistakankaista.Laamanninpuiston jalopuumetsikköä.Valtaosa kasvillisuudesta on erityyppistä metsää,jonka lisäksi alueella on laaja yhtenäinen niitty.Valtaosa kasvillisuudesta on joko hyvin taimelko hyvin kulutusta kestävää. Erityisen hyväkulutuskestävyys on vanhoilla kulttuurikasvillisuudenalueilla, entisillä pelloilla.Järviruoko muodostaa merkittävän kasvillisuusvyöhykkeenloiville ranta-alueille. Kallioisianiemenkärkiä lukuun ottamatta rantojenedustalla on vaihtelevanlevyinen järviruokovyöhyke,jonka seassa kasvaa kapealehtistäosmankäämiä. Ranta on enimmäkseen karuakalliorantaa Sundetin suun ja Båthusuddeninniemen välisellä alueella.Alueella on perinne- ja kulttuurikasvillisuutta.Kallioniityillä kasvaa katajia ja tuoreet niityt ovatlajistoltaan monimuotoisia. Sundsberginlahdenja Djupvikenin rannalla sijainneiden huviloidenalueella on jäljellä vanhoja puutarhakasveja,lähinnä pensaita ja monivuotisia kukkia. Suuretvaahterat ovat merkki vanhasta kulttuurista.Torpan jäännösten alueella kasvaa luumupuita.Djupvikenin pohjukassa ja leirikeskuksenlänsipuolella rantaan asti ulottunut peltolohkoovat saaneet kehittyä luonnontilaisiksi lehtipuulehdoiksi.7

2. YLEISET ALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJELiito-oravaLiito-oravaLiito-oravan elintavat ja -ympäristöLiito-orava (Pteromys volans) kuuluu EuroopanUnionin Luontodirektiivin liitteen IV (a)mukaisesti suojeltaviin lajeihin.Liito-orava (Pteromys volans) on havumetsienlaji, joka elää kuusivaltaisissa metsissä, joissaon sopivasti lehtipuita (haapa, leppä, koivu)ravintopuina sekä kolohaapoja pesäpaikkoina.Liito-oravan pääravintoa ovat kesällä koivun,haavan ja lepän lehdet. Syksyllä liito-oravatsiirtyvät syömään havupuiden silmuja ja käyttämäänlehtipuiden, koivun ja lepän, norkkoja,jotka ovat silmujen ohella niiden pääasiallistatalviravintoa.Liito-orava on yöeläin, joka lepäilee päivälläpuunkolossa tai risupesässä. Liito-oravat voivatpesiä puun koloissa tai risupesissä, lisäksiliito-orava voi asustaa linnunpöntössä tai rakennuksessa.Yleisin pesäpaikka on tikankolo.Liito-oravalla on elinpiirillään useita pesiä,joita se säännöllisesti käyttää.voi asustaa useita naaraita, jotka elävät keskenäänerillisillä elinpiireillä. Liito-oravanaaraanelinpiiri ja lisääntymisalue sijaitsevat yleensäkuusimetsässä. Naaraiden lisääntymisessätarvitsemien kuusimetsiköiden on oltava ylineljän hehtaarin suuruisia ja koiraiden onpystyttävä liikkumaan niiden välillä. Nuoretliito-oravat siirtyvät itsenäistyessään uusillealueille pesimään; linnuntietä keskimäärinkaksi kilometriä, mutta jopa 8-9 km emonelinpiiriltä.Urokset liikkuvat keskimäärin pitempiä matkoja,yleensä noin 300 metrin etäisyydelläpesäpuusta, naaraat noin 100 metrin etäisyydellä.Pisimmillään urokset voivat käydäyli 2 km:n päässä pesäpuusta, naaraat noin900 metrin päässä. Suurin osa liito-oravahavainnoistakeskittyy kuitenkin elinympäristöjenydinalueille, joiden osuus on noin 10 % kokoelinpiirin pinta-alasta. Ydinalueilla on yleensäparhaat ravinto- ja pesäpuut (suhteellisestipaljon leppää ja haapaa) sekä suurempi latvuspeittävyys.Liito-oravat liikkuvat eniten keväällä ja loppukesällä.Ne suosivat liikkumiseen kuusi- jalehtipuulaikkuja, mutta pystyvät käyttämäänmyös muita metsäkuvioita toimintaansa mm.nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattujaja varttuneita taimikoita sekä ruokailuun jaliikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Avoimetalueet, puuttomat hakkuuaukiot sekä nuorettaimikot ovat liito-oravalle käyttökelvottomiaalueita ja liikkumisesteitä. Liito-oravat välttävätyleensä myös mäntymetsiä.Uusimpien tietojen mukaan liito-orava ei oleelinympäristönsä suhteen niin vaativa kuinaikaisemmin on luultu, ja myös sen liikkuvuussekä kyky ylittää aukeita paikkoja on luultuaparempi.ja muut kolopuut, niitä ympäröivät suoja- jaravintopuut sekä tarpeelliset kulkuyhteydet.Liito-oravan asuttamat metsiköt tulee jättääriittävän suuriksi.Hakkuut, rakennustyöt ja muut toimenpiteetolisi hyvä suorittaa liito-oravan lisääntymis- japesintäajan (huhti-elokuu) ulkopuolella.Liito-oravan säilymisen edellytyksenä on siirtymäreittiensäilyminen sekä kaava-alueensisällä että kaava-alueen ulkopuolisten alueidensuuntaan. Asemakaava-alueella on pyrittyvarmistamaan edellytykset tähän säilyttämälläpuustoiset siirtymäyhteydet kaava-alueen sisällätunnettujen elinympäristöalueiden suuntaan.Käytännössä lähes koko kaava-alueen rantakuuluu säilytettävään alueeseen (s-1). Lisäksiliito-oravan siirtymäyhteyksiä lisätään Hovipojanpuistonnykyisin avoimella niityllä istuttamallapuita ranta-alueelle.5 mm.MeriuposkuoriainenVaarantuneeksi luokiteltu meriuposkuoriainenkuuluu Euroopan yhteisön tärkeinä pitämiinlajeihin (luontodirektiivin liitteen II laji), jonkasuojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimienalueita. Meriuposkuoriainen tunnetaanvarmuudella vain Suomesta ja senvuoksi lajin säilyttämisessä elinvoimaisenaSuomella on merkittävä kansainvälinen vastuu.Lajin tulevaisuus EU:n alueella on Suomessatapahtuvien toimenpiteiden varassa.Erityisesti suojeltava meriuposkuoriainen(Macroplea pubipennis) on 6-7 mm pitkäoljenkeltainen lehtikuoriainen. Pitkäraajainenja -tuntosarvinen meriuposkuoriainenelää rannikon matalissa murtovesissä noin25-50 cm syvyydessä, yleensä suojaisissalahdissa. Meriuposkuoriainen on kasvinsyöjä,sen ravintokasveja ovat vita- (Potamogetonpectinatus ja ) ja ärviälajit (Myrophyllumspp.). Meriuposkuoriaiset elävät veden allaliikkuen pohjalla ja ravintokasveilla. Yksilönelinikä kestää ilmeisesti yli vuoden.Meriuposkuoriaiset kuuluvat kovakuoriaistenhyönteislahkoon (Coleoptera), heimoon lehtikuoriaiset(Chrysomelidae) ja sukuun Macroplea.Kaikki lehtikuoriaiset ovat kasvissyöjiä.Poikkeuksena muihin lehtikuoriaisiin meriuposkuoriaisetelävät koko elämänsä vedessä,lähinnä vesistöjen ranta-alueilla. Sundsberginranta-alueelta havaittiin kahta meriuposkuoriaislajiaMacroplaea mutica (Fabricius) jaMacroplaea pubipennis (Reuter), joista valtaosajälkimmäistä lajia.Aikuiset liito-oravat liikkuvat varsin laajallaalueella; uroksen elinympäristön keskimääräinenkoko on noin 60 ha ja naaraan noin8 ha. Naaraat elävät yleensä aina toisistaanerillisillä elinpiireillä. Yhden uroksen elinpiirilläLiito-oravan elinympäristöt ja siirtymäreititkaava-alueellaOleellista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikanturvaamisessa on säästää pesäpuutMeriuposkuoriainen8

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE YLEISET ALUEET 2.2.2 VIHERVERKOSTOT JA SUOJELUALUEET Macroplaea mutica (Fabricius): murtovesilaji,jolla on laaja levinneisyysaluemm. Itämeressä. Macroplaea pubipennis (Reuter):murtovesilaji, joka tunnetaan vainSuomesta. Yksittäisiä löytöjä lajistaon rannikkoalueeltamme Oulunseudulta Keski-Uudellemaalle sekäAhvenanmaalta. Tuoreita havaintojalajista on muutama, esim. Hankoniemenalueelta v. 2002 sekä lajin perinteiseltäesiintymisalueelta Espoonlahdestav. 2001 ja 2002. Ainoa tunnettuelinvoimainen esiintymä sijaitseeEspoonlahdella.Meriuposkuoriainen on luonnonsuojeluasetuksenliitteessä nimetty erityisesti suojeltavaksilajiksi, jonka säilymiselle tärkeiden esiintymispaikkojenhävittäminen tai heikentäminen onluonnonsuojelulailla kielletty.Metsä-/kasvillisuustyypit 1:4000kalliomännikkömäntykangaskuusikangaslehtipuumetsikkölehtoruovikkoruovikkoMAISEMAPUUT:suuri vaahteramaisemakataja9

2. YLEISET ALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEViherverkoston pääperiaatteetAsemakaavassa on osoitettu yhtenäinenvirkistys- ja viheralue koko ranta-alueelle.Viherverkoston eräs tarkoitus on turvata mm.liito-oravalle mielekkään elinympäristön säilymisenja sen, että liito-orava pystyy liikkumaanalueen sisällä ja siirtymään sen ulkopuolelle.Poikittaiset viheryhteydet jakavat suunnittelualueenkortteleiksi. Kaava-alueelle on esitettyerityyppisillä suojelumerkinnöillä varustettujasuojelu- ja erityisalueita, jotka sijoittuvat VL/s-virkistysalueille ja SL suojelualueille.Tärkeimpiä suojeltuja eliölajeja ovat meriuposkuoriainen,liito-orava ja linnut. Viheryhteyksiinja ekologisen verkoston jatkuvuuteen sekäliito-oravan siirtymäreitteihin alueen sisällä jakaava-alueen ulkopuolelle on asemakaavassakiinnitetty erityistä huomiota. Osa suojelumer-Pikkutikkakinnöistä liittyy kulttuuri- tai sotahistoriallisestimerkittäviin kohteisiin.Havainnot liito-oravien pesäpuista sijoittuvatranta-alueen rinnealueiden tuoreille ja lehtomaisillekankaille. Asemakaava-alueella onhavaittu myös uhanalaisia ja silmälläpidettäviälintulajeja. Näitä ovat mm. pikkutikka,pensastasku.Rannan vesialueella on luonnonsuojelulainperusteella suojellun uhanalaisen eliölajin,meriuposkuoriaisen rauhoitettu esiintymisalue.Asemakaava-alueen suojelualueet ja ekologiset verkostot 1:5000.Espoonlahden luonnonsuojelualueNatura 2000 alueNybackan jalopuumetsikkö / LaamanninpuistoMeriuposkuoriaisen suojelualuealue jolla ei saa tehdä liito-oravan elinedellytyksiähuonontavia toimenpiteitäliito-oravan siirtymäreittiliito-oravan mahdollinen siirtymäreitti10

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE YLEISET ALUEET 2.SuojelualueetSuunnittelualueelle sijoittuu Natura 2000 -verkostoonkuuluva Espoonlahden lintuvesialue(SL) ja uhanalaisen meriuposkuoriaisen esiintymisalue(S-1). Suunnittelualueen rannat ovatlähes kokonaan luonnonsuojelulain ja asetustenmukaan suojeltavan liito-oravan elinpiiriä tailiikkuma-aluetta (s-1). Alueen osaa on hoidettavasiten, että maiseman lehtoluonne eioleellisesti muutu. Liito-oravan elinedellytyksiähuonontavia toimenpiteitä ei saa tehdä alueella.Lisäksi kaava-alueella esiintyy uhanalaisiaja silmälläpidettäviä lintulajeja. Näitäovat mm. pikkutikka, pensastasku, nuolihaukkaja harmaahaikara. Laamanninpuisto (S-1) onsuojeltu luontotyyppinsä ansiosta. Se muodostaaviheralueen asuinkortteleiden ja julkistenlähipalvelukorttelin väliin.Asemakaavassa esitetyt määräykset jaaluevaraukset sekä hoito-ohjesuosituksetja täydennykset määräyksiin:Natura 2000- ja Espoonlahdenlintuvesien suojelualueetKaava-alueelta on todettu sekä direktiivilajejakuten, laulujoutsenia, pikkulepinkäisiä jauiveloita, että valtakunnallisesti uhanalaisiaolevia lajeja kuten naurulokkeja, peltosirkkujaja pikkutikkoja. Näiden lisäksi alueelta löytyysilmälläpidettävinä ja alueellisesti uhanalaisinalajeja kuten pensastaskuja ja pikkulepinkäisiä.Luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueitaovat Natura 2000 -verkostoon kuuluva Espoonlahden-Saunalahdenalue ja Espoonlahdenvaltakunnallisesti arvokas lintuvesialue.SLLuonnonsuojelualue, jolla sijaitseeluonnonsuojelulain 47§ perusteellasuojeltu uhanalaisen eliölajin esiintymisalueja jolla sijaitsee luonnonsuojelulain10 §, 24 § 3 mom. ja77 § perusteella valtakunnallisestiarvokas lintuvesialue. Aluetta koskevistatoimenpiteistä ja suunnitelmistaon kuultava alueellistaympäristökeskusta.Laamanninpuiston jalopuumetsikköLaamanninpuiston jalopuumetsikön suojelualuesijaitsee keskellä Sundet III asemakaavaaluetta,Aluetta koskevista toimenpiteistä jasuunnitelmista on kuultava alueellista ympäristökeskusta.S-1Suojelualue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain29§ mukainen suojeltuluontotyyppi tai 47§ perusteellaerityisesti suojeltava uhanalaiseneliölajin esiintymisalue. Aluettakoskevista toimenpiteistä ja suunnitelmistaon kuultava alueellistaympäristökeskusta.Meriuposkuoriaisen suojelualueLuonnonsuojelualueella (SL) Espoonlahdessa,Mamsellinrannan edustalla, sijaitseeMeriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis)esiintymisalue. Meriuposkuoriainen on luokiteltuvaarantuneeksi ja kuuluu EU:n tärkeinäpitämiin lajeihin (ns. luontodirektiivin liitteen IIlaji). Meriuposkuoriaista esiintyy vain Itämerenpiirissä ja sen esiintymisalueita tunnetaanvarmuudella vain Suomen rannikkoalueelta.Lajin säilyttämisestä elinvoimaisena Suomellaon merkittävä kansainvälinen vastuu.S-1Suojelualue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain29§ mukainen suojeltuluontotyyppi tai 47§ perusteellaerityisesti suojeltava uhanalaiseneliölajin esiintymisalue. Aluettakoskevista toimenpiteistä ja suunnitelmistaon kuultava alueellistaympäristökeskusta.Osa Natura 2000 -verkostoon kuuluvastaEspoonlahden-Saunalahden alueesta. Kohdassa4.3 on esitetty Natura 2000- verkostoonkuuluvaan vesialueeseen rajautuvan rantaalueenyleiset hoito-ohjeet eri kasvillisuustyypeille.natNatura 2000 -verkostoon kuuluvaalue.Asemakaavassa S-1 merkittyä lajin esiintymisaluettaei saa hävittää eikä alueella saaheikentää lajin elinympäristön olosuhteita. S-1-alueen rajausta ei saa muuttaa eikä alueellasaa mm.: tai perustettuja polkuja ottoa tai muuten muuttaa maa- tai kallioperää taistakasvillisuutta tomiaeläimiä PensastaskuPikkulepinkäinen11

2. YLEISET ALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE lisiamuutoksia aiheuttavaa toimintaa tailajin esiintymispaikan säilymiseen epäedullisestivaikuttavaa toimintaaAluetta voidaan hoitaa maanomistajan suostumuksellaUudenmaan ympäristökeskuksenhyväksymän suunnitelman mukaisesti.Piirros: Sanna Saari.Espoonlahden rannalla sijaitsevatliito-oravan elinpiirit jasiirtymäalueetAlueet ovat liito-oravan elinympäristön tunnettujaydinalueita tai ekologisten verkostojenjatkuvuuden mahdollistavia ekologisia käytäviäja liito-oravan pesimis- ja elinympäristöjäyhdistäviä, populaation elinolosuhteiden jajatkuvuuden kannalta välttämättömiä puustoisiasiirtymäreittejä. Liito-orava on luokiteltuSuomen eliölajiston uhanalaisluokituksessavaarantuneeksi lajiksi. EU:n luontodirektiivinmukaan se on yhteisön tärkeänä pitämä laji,jonka suojelutaso tulee säilyttää suotuisana.Suomen lainsäädännössä liitooravan selvästihavaittavan lisääntymis- tai levähdyspaikanhävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain(1096/1996) 49 §:n mukaan kiellettyä.s-1Luonnonmukaisena säilytettäväalueen osa.Aluetta on hoidettava maisemanluonnetta oleellisesti muuttamatta.Alueen maiseman lehto- ja/tai metsäluonneon säilytettävä. Alueellaei ole sallittua tehdä liito-oravanelinedellytyksiä heikentäviä toimenpiteitä. maanlisääntymiseen soveltuvien alueidenvälillä, joiden tulee olla puustoyhteydessätoisiinsa ristöjätetään harventamatta ja pesäpuunsuojaksi jätetään lehtipuita ja tiheitä kuusiryhmiä vaan kuvioita käsitellään ns. jatkuvankasvatuksen menetelmin.Mahdollisissa taimikon ja nuoren puustonharvennus- ja hoitohakkuissa sekä puustonlisäistutuksissa suositaan lehtipuita, haapoja,leppiä ja koivuja niin, että lehtipuiden osuusrunkojen määrästä säilyy tai on vähintään 10%, mieluummin enemmän. Kaikki kolopuutjätetään pystyyn. Haapoja ei kaulata. Kaikkeaturhaa lehtipuiden, myös nuorten, raivaustavältetään. Hoitotoimenpiteet ajoitetaan liitooravanlisääntymiskauden (huhtikuun puoliväli– elokuun loppu) ulkopuolelleAlueilla ei suoriteta uudistushakkuita, vaantehdään vain välttämättömimmät käyttäjienturvallisuuden ja metsän uudistumisen edellyttämäthoitotoimenpiteet. Ne ajoitetaan liitooravanlisääntymiskauden (huhtikuun puoliväli– elokuun loppu) ulkopuolelle. Vallitsevatpuulajisuhteet ylläpidetään.Torppien-, huviloiden- ja sotilasrakennelmienjäännöksetAlueella sijaitsevat vanhat torppa-, huvila- sekäsotilaallisiin tarkoituksiin käytetyt rakennelmaton säilytettävä. Kasvillisuutta harvennetaantaimia ja huonokuntoisia puita poistamalla,jotta kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteetsaadaan paremmin esille ulkoilureittienvarrella. Juoksuhautojen kunnostus on tarvittaessamahdollista Museoviraston ohjeidenmukaisesti. Alue on suojattava putoamisvaaranestämiseksi.s-2Säilytettävien rakennusjäännöstenalueen osa.Alueella sijainneiden torppien, huviloidenja sotilaallisiin tarkoituksiinkäytettyjen rakennusten ja rakennelmienjäänteet on säilytettävä.Hoito-ohjeetLiito-oravan elinympäristöjä tulee hoitaa niin,että lajien elinympäristöjen vaatimukset säilyvät: tarvitsemien kuusivaltaisten metsiköidentulee olla riittävän suuria (yli 4 ha)12

667240066720000 100 200 300 400m66718006672400KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE YLEISET ALUEET 2.25308002530800Sundsbergin kartanon sijainti v. 1905 kartalla,kaava-alue rajattu punaisella.25316002531900vuodelta 1905 esitetyistä torpista on nykyisinparhaimmillaankin jäljellä vain rauniot. Lisäksiasemakaava-alueella on vanhoja, sotilaallisiintarkoituksiin käytettyjä rakennelmia. Kohteettuodaan maastossa paremmin esille raivaamallakasvillisuutta. Paikallisesta historiastakertovia opastauluja sijoitetaan ulkoilureittienvarsille.Asemakaava-alueelta ei tunneta esihistoriallisiatai historiallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä.Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittäviärakennelmia. Eteläosassa, Nybackanympäristössä, on vanhan kartta-aineistonperusteella sijainnut 1700 - 1800-luvuilla kolmetorppaa, joiden mahdollisia jäännöksiä voidaanpitää historiallisen ajan kiinteinä muinaisjäännöksinä.Sundsberginlahden ja Djupvikeninrannalle on rakennettu 1870- ja 1880-luvuillaneljä kesähuvilaa, joiden kiviperustukset ovatedelleen jäljellä.Alueella on sijainnut Sundsbergin kartanonmaiden vuokraviljelijöille kuuluneita torppiasekä kesävieraille vuokrattuja huviloita.Sundsbergin kartanon vuokrahuvila.Alueen historiaSundet III reitistön varrella on useita suojeltaviaja kulttuurihistoriallisesti merkittäviäkohteita (s-2). Alueella on aikaisemmin ollutSundsbergin kartanoon kuuluvien torppareidenasuinpaikkoja ja viljelyksiä sekä kartanoonkuuluneita huvilarakennuksia, jotkaovat olleet vuokrakäytössä. IsojakokartassaSundsbergin torppareita.Toisen maailmansodan päättyessä Porkkalanniemi,mukaan luettuna Sundsberginalueet, oli luovutettava Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi50 vuodeksi. Alue palautettiinSuomelle kuitenkin jo vuonna 1956. Muutamiarakennusten perustuksia on jäänyt jäljelle sekäjoitakin sotilaskohteiden jäänteitä. EtenkinDjupvikenin ja Båthusuddenin rannalla onjäänteenä ampumasuojia ja juoksuhautojasekä venäläinen bunkkeri.Alueella on tiheä tallaamalla muodostunut polkuverkosto,joka kattaa avoimet peltoaukeatsekä rannan metsäiset lakialueet.Sundsbergin kartanon päärakennus, kuva 1900-luvun alusta.Sundsbergin kartanon venevaja.13

2. YLEISET ALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE1 2 3 4 5 6Sundsbergin kartanon vuokrahuvila1. Framnäs (huvila)2. Sjövik (huvila)3. Lökberg (huvila)4. Tallbacka (torppa)5. Haga (huvila)6. Enbacka (torppa)Isojakokartta vuodelta 1905.14HagaTallbackaTallbackaTallbacka

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE YLEISET ALUEET 2.Sudetin aukiolta Sipulin alueen halki kulkee yleinen kävelyreitti joka johtaa uimapaikalle.Leirikeskuksen rakennukset ovat yksikerroksisia ja puupinnotteisia.Rakennettu ympäristöRakennettua aluetta on ainoastaan entinenHelsingin seurakunnan leirikeskus ”Sipuli”,jonka rakennukset ovat 1960-70 luvuilta.Rakennuksilla ei ole erityisarvoja eikä niitäole suojeltu. Leirikeskuksen alue on muokkautunutvuosikymmenten käytössä vapaa-ajanoleskelualueeksi, jossa luonto on mukautunutkäyttäjien aiheuttamaan rasitukseen. KartanonrantaSundet III asemakaavassa alue onmerkitty asuinpientalojen ja palvelurakennustenkorttelialueeksi. Sipulin alueeseen kuuluumyös saunarakennus joka kaavassa sijoittuuvirkistysalueelle (VL/s), rakennusta voidaankorjata mutta ei korvata uudisrakennuksella.Sipulin uimapaikka säilyy kaavassa osana virkistysaluettaja se palvelee alueen asukkaita.Uimapaikan sijoittuminen Nautra/Espoonlahdenlintuvesien suojelualueelle ei estä senkunnossapitoa ja esim. ruoppaamista. Uudenmaanympäristökeskus johdolla on laadittuEspoonlahden hoito- ja käyttösuunnitelma,jossa tarkemminn esitellään sallittuja hoitotoimenpiteitä.Sipulin rantasauna.Sipulin alue Espoonlahdelta katsottuna.15

2. YLEISET ALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE2.3 SADE- JA PINTAVESIEN HALLINTANykytilanneAsemakaava-alueella vedenjakajina toimivatkallioiset mäet. Niiden välisistä laaksopainanteistavesi valuu ranta-alueen osaltaSundsbergsvikeniin, Djupvikeniin sekä Espoonlahteen.Kortteleiksi asemakaavassa merkittyjenBultasin ja Kyttåkernin alueiden valumavedetohjautuvat kokoavan ojan kautta Sundsbergsvikeniin.Pintavesiä valuu suoraan mereenpääasiassa pienissä avo-ojissa, jotka ovatsijoittuneet vanhojen peltojen väleihin. Ojateivät nykytilanteessa juurikaan erotu suunnittelualueella.SuunnitelmaSundet III asemakaava-alueella tavoitteenaon rakentamisen aiheuttamienhydrologisten muutosten minimoiminen.Asemakaava-alueen pintavesiennykyiset valuma-alueet säilyvät alueenrakentamisen jälkeen. Vedet johdetaanosittain puistojen kautta Espoonlahteenja osittain kaava-alueen länsireunan ojankautta Sundsbergsvikeniin.Avouomia suositaan aina, kun se on tilankäytön,toimintojen ja kaupunkikuvan puitteissamahdollista. Avouomat rakennetaan vaihtelevanlevyisinä ja mahdollisimman loivaluiskaisina.Loivat luiskat nurmetetaan tai niihin istutetaantulvaniitty- ja kosteikkokasvillisuutta. Avouomienyhteyteen voidaan sopivissa kohdissa rakentaalammikoita, kosteikkoja ja tulva-alueita.Ne toimivat pintavesiä tasaavina varastoinarankkasateiden tai sulamisvesien aikaan,lisäävät pintavesien viivettä sekä puhdistavatvesiä laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla.Pintavesiuomien maisemoinnissa voidaanhyödyntää soraa ja alueelta saatavaa kiviaineistaesim. uoman pohjalla ja reunojenrakenteessa. Asemakaava-alueen avo-ojatotetaan maisemassa voimakkaammin esillekasvillisuutta harventamalla ja uomia kunnostamalla.Ojien pientareille istutetaan joenvarsilletyypillistä kasvillisuutta, mm. tervaleppiäja pajupensaita.Konsulinrannan suojaviheralueen ja MusketöörinpuistonkosteikotKartanonrannan aiempien asemakaavojenkorttelialueilta ohjataan valuvia sadevesiäkaava-alueiden väliseen ojaan (oja 1). Uomaalevennetään pieneksi kosteikkoaltaaksi Konsulinrannanpuistossa. Kosteikko sitoo mm.raskasmetalleja ja ravinteita, ja kosteikostapoistuva vesi on puhtaampaa kuin sinne saapuva.Näillä keinoilla parannetaan Sundetinlahteen, ja sitä kautta Espoonlahteen (SL- jaNatura-alue) valuvan veden puhtautta. Kosteikonrakentamisen seurauksena alueelle muodostuumonipuolisempi eliöstö. Konsulinranta toimiipäiväkotilasten lähivirkistysalueena, jotenkosteikkoaltaan toteuttamisella on tässäkinmielessä positiivinen vaikutus.Vapaaherrattaren puiston uoman levennyksetVapaaherrattaren puistossa olevaa avo-ojauomaa(oja 2) muotoillaan leventämällä siihenkaksi kosteikkoallasta. Avoimen niityn ojaanohjautuu valumavesiä vieressä sijaitseviltametsäisiltä mäiltä. Osalta asuinkortteleita ohjataanvalumavedet ojaan, jonka kosteikossa nepuhdistuvat ennen purkua Espoonlahteen.MusketöörinpuistonkosteikkoTavoitteena on kortteleilta valuvien sadevesienekologinen puhdistaminen viheralueillesijoitettavien kosteikkojen, laskeutuksen japintavalutuksen avulla. Korttelialueilla pintavesiäimeytetään paikallisiin viherrakenteisiinja käytetään pihoilla hyödyksi. Rakennustenkattovesien, salaojavesien ja kortteleiden päällystettyjenalueiden pintavesien johtamiseksirakennetaan sadevesiviemärit, mistä vedetpurkautuvat katujen sadevesiviemäreihin taipuistoihin. Kattovesiä ja korttelialueella syntyviäpintavesiä voidaan ohjata pihan kasvullisillealueille ja kosteikkoihin tai hyödyntää pihaalueillakasteluvetenä. Katujen pintavesienjohtamiseksi rakennetaan katuihin sadevesiviemärit.SundsbergsvikenKonsulinrantaKonsulinrannan suojaviheralueenkosteikkoOJA 1BultasKyttåkernDjupvikenOJA 2EspoonlahtiVapaaherrattaren puistonuoman levennyksetVedenjakajat ja pintavesien pääuomat.rakennettava kosteikkomahdollinen kosteikko16

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE YLEISET ALUEET 2.2.4 KADUT, RAITIT JA PYSÄKÖINTI51234Espoonlahtea kiertävä pääreittiKartanonrannan kävelyreititYleiset pysäköintialueet:1. 35-40 autopaikkaa2. 20-25 autopaikkaa3. 30-35 autopaikkaa4. 30-35 autopaikkaa5. n. 5 autopaikkaaYhteensä 120-140 vieraspaikkaaks. myös kohta 3.217

0.0252. YLEISET ALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEKokooja- ja syöttökadutTässä ohjeessa katualueiden materiaali-ja laatuvaatimuksia ei ole sitovastimäärritetty, Ohjeessa esiintyvät materiaalitovat ainoastaan suosituksia.Sundetin puistotien ajorata on 7.0 m, välikaistatovat 3.0 m ja kevyen liikenteen raitit 3.0m. Laamanninkaaren liittymän jälkeen pohjoispuolinenkevyen liikenteen raitti muuttuupuistoraitiksi.VL-alueiden reuna nurmetetaan luonnonnurmella.Ajorata erotetaan välikaistastagraniittireunakivellä. Pysäköinti sijoittuu alueellaerikseen osoitettaville pysäköintialueilleajoratojen ulkopuolella tai kadunvarren pysäköintitaskuihin.Rakennettuihin korttelialueisiin rajautuvillekaupunkimaisille katuosuuksille on esitettyperinteinen katupuurivi sijoitettuna nurmipintaisellevälikaistalle. Katupuuna käytetäänalueiden yhtenäisyyttä lisäten vuorijalavaa(Ulmus glabra), jota on istutettu Sundet I jaII asemakaava-alueilla pääkadun varteen.Laamanninkaaren liittymän jälkeinen ajoradanpohjoispuolisen puistomaisen osuudenpuistoistutukset liitetään osaksi katuistutuksia.Istutukset toteutetaan vapaamuotoisina puuryhminä.Käytettävinä lajeina ovat tervaleppä(Alnus glutinosa), koivu (Betula sp.) ja pihlaja(Sorbus aucuparia). Lisäksi voidaan käyttääkevyenliikenteen väylän vierellä matalia pensaita,esim. angervoja (Spiraea sp.) tai ruusuja(Rosa sp.).Korotettujen risteysalueiden yliajettavat reunakivetovat graniittia ja ajoradan korotetutalueet nupukiveä.TonttikadutTonttikatujen poikkileikkaus vaihtelee 10 - 14 mvälillä. Laamanninkaaren alkupäässä ja Konsulintielläkevyt liikenne erotetaan ajoradastanurmetetulla välikaistalla. Sundetinkujan poik-kileikkauksessa on varauduttu linja-autoreitinläpiajomahdollisuuteen tulevaisuudessa. Reunatuettonttikaduilla ovat betonia. Alueella eisallita kadunvarsipysäköintiä. Tällä aukeamallaon esitetty katualueiden kaaviokuvia.PihakatuPihakatu on suunniteltava ilmeeltään kevyenliikenneväyläksi,joka toimii yhdysreittinäuimapaikan ja Sundetinaukion välillä. Kadunvarrelle sijoittuvat neljä tonttia tuovat vähäisessämäärin ajoneuvoliikenettä eikä pihakadullasallita pysäköintiä. Pinnoite on käsiteltäväympäristöön sopivaksi ja viherrakentaminenon tyylikkäästi liityttävä ympäristöön.Kadun valaistuksessa käytetään Louis PoulseninKastrup -puistovalaisinta, joka jatkuuuimarannalle saakka.Kevyen liikenteen raititKevyen liikenteen raitit ovat katualueellaasfalttipintaisia ja puistoalueellakivituhkapintaisia. Puisto- javiheralueiden reittejä on käsiteltytarkemmin kohdassa 4.2.Pysäköinnin kasvillisuus-ja pinnoiteperiaatteetPysäköintialueiden toteutuksen tavoitteenaon rajata alue puuistutuksinja paikoitusruutujen väleihin istutetaansuuria puita. Ne luovat varjoaja suojaa pysäköidyille autoille jalisäävät siten viihtyisyyttä. Paikoitusalueetliittyvät kasvillisuuden avullaluontevasti ympäristöönsä. Pysäköintialueidenkasvillisuus valikoidaanolemassa olevan kasvupaikkatyypinmukaisesti. Paikoitusalueiden pintamateriaalion kivituhka.LAAMANNINKAARILAGMANNSVÄNGENAjorataJk/pp1.0m 6.0m 3.0m 3.0m 1.0m0.030Ramboll Finland Oy 5.6.2007Ramboll Finland Oy 5.6.2007Katualue 14.00 mVAPAAHERRANRINNEFRIHERRNSBRINKENKatualue 13.00 mAjorata Jk/pp4.0m 5.0m 3.0m 1.0m0.0300.025LAAMANNINKAARILAGMANNSVÄNGENKatualue 10.00 mAjorata Jk/pp1.0m 5.0m 3.0m 1.0m0.030Ramboll Finland Oy 5.6.20070.025VAPAAHERRANKAARIFRIHERRSSVÄNGENKatualue 10.00 mAjorata Jk/pp1.0m 5.0m 3.0m 1.0m0.030Ramboll Finland Oy 5.6.20070.025Ramboll Finland Oy 5.6.20070.0300.025KONSULINKUJAKONSULNS GRÄNDKatualue 10.00 mJk/pp Ajorata1.0m 3.0m 5.0m 1.0m18

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE YLEISET ALUEET 2.Konsulinrannan yleinen pysäköintipaikka(LP)Konsulinrannan pysäköintialue sijaitsee Sundetinpuistotien pohjoispuolella (sivun 17 kartallakohde 1). Sen reunoille ja paikoitusruutujenvälille istutetaan puita, esim. haapa (Populustremula), raita (Salix caprea) tai tuomi (Prunuspadus). Puuistutuksilla muodostetaan pysäköintialueestavisuaalisesti lehtipuumetsikönkaltainen metsäsaareke, jollaiset ovat luonteenomaisiaasemakaava-alueella. Aluskasvillisuutenakäytetään matalia heiniä tai ruohoja.Laamanninkaaren yleinen pysäköintipaikka(LP)Laamanninkaaren pysäköintialue sijoittuuLaamanninpuiston jalopuumetsikön (S-1)välittömään läheisyyteen (sivun 17 kartallakohde 2). Pysäköintialueen suunnittelussa onkiinnitettävä erityistä huomiota suojelualueeseenrajoittumisessa. Tarkasteltavia asioitaovat mm. kasvillisuus, hoito, lumitila, huolto,valumat yms. Lumia ei kasata suojelualueenreunalle ja valumavedet ohjataan suojelualueeltapoispäin. Laamanninpuistossa on mm.viisi maisemapuuvaahteraa (Acer platanoides).Paikoitusalueen kasvillisuutena käytetäänvaahteraa ja ns. suurruohoja.Vapaaherranpolun yleinen pysäköintipaikka(LP)Vapaaherranpolun paikoitusalue sijoittuu tienvarrelle, jolla on julkisen liikenteen varaus (sivun17 kartalla kohde 3). Alue liitetään luontevastikuusikankaan jatkeeksi ja istutuksilla jatketaanvisuaalisesti mäkirinteen kasvillisuudenilmettä. Paikoitusruutujen väliin istutetaanserbiankuusta (Picea omorika). Maanpeitekasvillisuutenakäytetään ruohoja ja heiniä,esim. metsälauha ja metsäkastikka, lisäksimetsämaitikka, lillukka, kevätpiippo, metsätähti,yövilkka ja oravanmarja.Musketöörinpuiston viljelypalstojen paikoitusalue(p)Viljelypalstojen paikoitusalue sijoittuu osaksirakennettavaa puistoa ja se liitetään visuaalisestiosaksi palstoja (sivun 17 kartalla kohde4). Kasvillisuutena käytetään vanhaa kulttuurikasvillisuutta.Paikoitusalueen reunoille istutetaanalueelle luontaisia puita, kuten pajuja,tervaleppää ja koivua. Kasvillisuus pidetäänlehtipuuvaltaisena ja puutarhamaisena. Istutuksissasuositaan runsaasti valkoisena tms.heleänvärisenä kukkivia kasveja, kuten pilvikirsikkaa(Prunus pensylvanica), rusokirsikkaa(Prunus sargentii), kultasadetta (Laburnumalpinum) yms. Istutuksissa käytetään myösvanhoja pensaslajeja, kuten juhannusruusua().Vapaaherrankaaren paikoitusalue (p)Vapaaherrankaarelle sijoitettu pieni paikoitusalueon tarkoitettu lyhytaikaiseen paikotukseen(sivun 17 kartalla kohde 5).Istutusten avulla se liittyy visuaalisesti osaksikuusikankaalle rakennettavia kortteleita. Paikoitusalueenreunoille istutetaan peruspuinametsämäntyä (Pinus sylvestris), kotikatajaa(Juniperus communis) ja kotipihlajaa (Sorbusaucuparia). Pensaina käytetään kääpiövuorimäntyä(Pinus mugo ”Pumilio”) ja tuhkapensasta(Cotoneaster lucidus). Lisäksi maanpeitekasvillisuutenavoidaan käyttää varpuja,koristeheiniä ja saniaisia.SUNDETIN PUISTOTIESUNDETS ALLÉKONSULINTIEKONSULSVÄGKatualue 14.00 mAjorataJk/pp1.0m 6.0m 3.0m 3.0m 1.0mVAPAAHERRANTIEFRIHERRNSVÄGKatualue 15.00 mAjorataJk/pp1.0m 7.0m3.0m 3.0m 1.0mKatualue 21.00 mJk/ppAjorataJk/pp1.0m 3.0m 3.0m 7.0m 3.0m 3.0m 1.0m0.0300.0250.0300.0300.0250.025 0.0250.0300.03019

2. YLEISET ALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE2.5 AUKIOTSundetinaukioSundetinaukio on suunniteltu alueen keskipisteeksisekä liikenteellisesti, että toiminnallisesti.Suunnittelussa otetaan huomioon liikennetutvallisuusnäkökohdat.Aukio toteutetaanympäröivistä kaduista korotettuna. Aukionkeskelle sijoitetaan maamerkkinä toimivakorkea veistos tai muu vastaava visuaalinenkiintopiste. Vaihtoehtoisesti voidaan tutkiasen toteuttamista alueen maastossa olevista,ilmeisesti kartanon ajalta peräisin olevista kivipaasista.Maamerkki valaistaan. Maamerkintoteuttamisesta voidaan järjestää ideakilpailualueen maanomistajan toimesta.SUNDETIN PUISTOTIEOleva lehto, johon avataanreittejä aluskasvillisuuttaharventamalla.Aukiota rajaavat pollarit,upotettu reunatuki rajaaoleskelualueen ajoradasta.Aukio on luonteeltaan avoin ja liikenteen leimaama,jolle ei eteläreunan katupuita lukuunottamatta istuteta korkeaa kasvillisuutta. Avoimuustoimii tehokkaana kontrastina viereisellelaajalle viheralueelle. Aukion perusväritys kiveyksessäja kalusteissa on harmaa, jolloin ympäröivänkasvillisuuden vuodenaikainen vaihtelunousee voimakkaasti esille. Sundetinaukiotoimii liikenteellisenä läpiajopaikkana, jotenbetonikiveyksen tai muun vastaavan pinnoitteenon kestettävä autokuormitus. Kalusteetvalikoidaan yleisten alueiden varusteidenkanssa yhteensopivaksi kokonaisuudeksi.Ennen alueen toteuttamista on laadittavaaukion yleissuunnitelma.Esimerkkejä Sundetinaukiolle sopivista varusteista.Alla nojailukaide, päällä esimerkki kivipollarista.Sundetinaukio yleisvalaistaan katuvalaisimilla,valaistusluokka AL4a+K6 (AE3). Valaisimenpylvään korkeus on 8m ja varsi 1,0m. Lisäksiaukion keskeistä asemaa korostetaan erikoisjakohdevalaistuksella. Tavoitteena on tunnelmallinenja turvallinen aukio.LAAMANNINKAARIRunkopuuVAPAAHERRANTIESUNDETIN AUKIO0 5 10 15mValaisinpylväs- pylvään korkeus 10 m- varsi 1,5 mMaamerkki kohdevalaistaan. Sen luonteenmukaisesti valaistus toteutetaan joko lämpimintai kylmin valon värein. Erikoisvalaistus voidaantoteuttaa esim. puiden lehvästön lävitsesiivilöityvänä valona, joka muodostaa elävän jarasterimaisen kuvion aukion pintaan. Yksittäisiäpuita voidaan kohdevalaista esim. maahanupotetulla valaisimella. Pollareiden pystysivuillevoidaan liittää valaistus. Erikoisvalaistuksenperiaatteet määritellään tarkemmin jatkosuunnittelussa.Erikoisvalaistuksen suunnittelussaotetaan huomioon häikäisemättömyys ja liikenteenvaatimukset.Oleva puuMaanpeitekasviNurmetusPollari- Neliön muotoinenluonnonkivi, valaistus,istuskelumahdollisuusMaamerkki- paikka esim.taideteokselleValaisinpylväs- pylvään korkeus 8 m- varsi 1,0 mAukionbetonikiveysAsfalttiReunatukiRakennus20

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE YLEISET ALUEET 2.jne. Räikeitä värejä vältetään. Aukiolla olevatperusleikkivälineet ovat hiekkalaatikko, keinu jaliukumäki, joiden lisäksi voi olla aukiokohtaisiavälineitä. Jokaisella aukiolla on penkkejä jaroskakori. Aukiot valaistaan pollarivalaisimilla.Aukiot ovat pääosin hiekkapintaisia. Oleskelualueellavoidaan käyttää puupinnoitteita taibetonikiveystä.Ohessa esimerkkejä Lappset:in tuotteista:1 Lappset_sporttileikki2. Lappset_ParabolaII3. Lappset_sporttileikki4. Lappset_Ionic5. Lappset_Aallokko4Esimerkki polkupyörätelinestä.Kortteleiden sisäiset aukiotKortteliaukiot sovitetaan ilmeeltään ympäristönrakennettuihin kortteleihin ja niitä koskevatpihasuunnitelmat laaditaan rakennusluvanyhteydessä. Leikkivälineet valikoidaan vastaamaanrakennetun ympäristön pelkistettyäluonnetta, esim. Lappsetin Axiome-kaupunkisarja.Penkkien väreiksi suositellaan valkoisiaja/tai harmaita värisävyjä. Muissa varusteissakuten roskakreissa ja valaisinpylväissäsuositellaan käytettäväksi tumman harmaitavärisävyjä, yhden tehostevärin käyttö on sallittua.Esim. yhdessä aukiossa tehosteväri voiolla vaaleansininen, toisessa viininpunainenKorttelin sisäisen aukiolle istutettava kasvillisuusvalikoidaan kasvupaikkatyypin mukaisesti.Aukioille istutettavat peruspuut ovat tervaleppä(Alnus glutinosa), vaahtera (Acer platanoides)ja rauduskoivu (Betula pendula). Täydennyspuinakäytetään omenapuita (Malussp.), kotikatajaa (Juniperus communis) japajuja (Salix sp). Erikoispuuna aukiolle voidaanistuttaa esim. tammi (Quercus robur).Aukioille istutettavat pensaat ovat mökinruusu(), tuhkapensas(Cotoneaster sp.), punapajuangervo (Spiraeadouglasii), kinosangervo (Spiraea vanhouttei),marja-aronia (Aronia sp.), pihasyreeni(Syringa vulgaris) ja erilaiset marjapensaat.Lisäksi voidaan käyttää maanpeittokasveja,koristeheiniä ja niittykasvillisuutta.51 2 3Korttelin sisäistenaukioidenleikkivälineet jamuut varusteetvalitaan vastaamaanrakennetunympäristönluonnetta.21

2. YLEISET ALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE2.6 VALAISTUSKatujen ja yleisten alueiden valaistuksella ontoiminnallisten tavoitteiden lisäksi tärkeä merkityskaupunkikuvan ja maiseman kannalta. Valoisaanaikaan valaisimet ovat näkyvä osa katujapuistotilan kalustusta. Yhtenäisesti toteutettuvalaistus vahvistaa alueen identiteettiä ja toimiikortteleita yhdistävänä tekijänä.Kartanonrannan Sundet III asemakaava-alueellakatujen ja yleisten alueiden valaistus toteutetaanyhtenäisellä valaisinperheellä. Kaduilla,Sundtinkujan vierellä kulkevalla reitillä ja Musketöörinpolullakäytetään pylväsvalaisimia.Sundetin puistotiellä käytetään Sundet I- ja IIasemakaava-alueillakäytettyä valaisintyyppiä.Muiden katujen ja puistovalaisimena käytetäänSitecon mallia DL500 tai vastaavaa. Esim. Siteconmallia on saatavana kahdessa koossa (Maxija Midi) sekä eritehoisilla valaisimilla varustettuna.Pylväänä käytetään mahdollisimman siroa,ylöspäin kapenevaa teräskartiopylvästä. Valaisinliitetään pylvääseen varrella, jonka pituus vaihteleesuhteessa pylvään korkeuteen. Valaisimet,pylväät ja varret maalataan yhtenäisellä, tummallamaatai vastaava).Pylvään korkeus 10 m, varsi 1,5 mMalli AL4a+K6Valaistussuunnitelma on aukion katusuunnitelmanyhteydessä (ks. sivu 20).Katuvalaisin (esim. Siteco DL 500),Pylvään korkeus 8 m, varsi 1,0 m, Malli AL4b+K6Katuvalaisin (esim. Siteco DL 500),Pylvään korkeus 5,5 m, varsi 0,5 m, Malli AL5+K3Puistovalaisin (esim. iGuzzini Argo),pylvään korkeus 3,5 m. tai 5,5 m, varsi 0,5 m.Valaistusluokka K4Puistovalaisin (esim. Louis Poulsen Kastrup),pylvään korkeus 3,5 m. tai 5,5 m, varsi 0,5 m.Valaistusluokka K4Pollarivalaisin (esim. Louis Poulsen Waterfront),valaistusluokka K622

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE YLEISET ALUEET 2.Esimerkki käytettävästä puistovalaisintyypistä.(Louis Poulsen Kastrup tai vastaava).Valaistusteho himmenee asteittain siirryttäessäpää- ja kokoojakaduilta tonttikaduille ja raiteille.Sundetin puistotie ja Sundetin aukio valaistaantehokkaimmin (valaistusluokka AL4a + K6)ja syöttökadut himmeämmin (valaistusluokkaAL4b + K6). Tonttikadut ja aukiot sekä kevyenliikenteen reitit, joilla on huoltoliikennettä valaistaankevyimmin (valaistusluokka AL5 + K3).Katuvalaistuksen valaistustasoa säädetäänsäästömuuntajalla, jolla tarvittaessa voidaanvalaistustasoa laskea yöaikaan.Espoonlahtea kiertävä yhteys ja Musketöörinpuistoneteläinen yhteys Sundsbergintielle jaKartanonrannan koululle valaistaan ns. pääulkoilureittivalaisimella(esi. iGuzzini Argo taivastaava).Rantapuiston reiteistä valaistaan Konsulinrantaanja Båthusuddenin oleskelupaikalle johtavatreitit. Valaisimena käytetään kestäväksi todettuamatalaa pollarivalaisinta (ensisijaisesti LouisPoulsen Waterfront tai vastaava). Puistoalueillasijaitsevat lähiliikuntapaikat valaistaan puistovalaisimella(esim. Louis Poulsen Kastrup taivastaava), valaisin voi olla 3,5 tai 5,5 m. korkeariippuen siitä sijaitseeko valaisin rakennetussatai luonnonympäristössä. Pylvään korkeudenvalinta tehdään yksityiskohtaisen suunnittelunyhteydessä. Katuvalaistuksen valaistustasoasäädetään säästömuuntajalla, jolla tarvittaessavoidaan valaistustasoa laskea.Sundetinaukion valaistussuunnitelma laaditaanaukion katusuunnitelman yhteydessä,ks. sivu 20.Pihakatu on suunniteltava ilmeeltään kevyenliikenteenväyläksi.Tämän takia sen valaisintyyppinäon oltava puistovalaisin. Puistovalaisintaon käytettävä saunan huoltoyhteydellä. MyösLP alueiden valaisintyyppinä on käytettäväpuistovalaisinta.Esimerkki käytettävästä puistovalaisintyypistä.(iGuzzini Argo tai vastaava).Esimerkki käytettävästä katuvalaisintyypistä.(Siteco DL 500 tai vastaava).Pollarivalaisin (Louis Poulsen Waterfront taivastaava).23

2. YLEISET ALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE2.7 YLEISTEN ALUEIDEN HOITOSUUNNITELMAYleisten alueiden hoitoluokituksessa sovelletaanViheralueiden hoitoluokitusta (Viherympäristöliittory:n julkaisu 36).Kartanonranta, Sundet III kadut, aukiot, keskeisetkevyen liikenteen yhteydet sekä leikkipaikathoidetaan A2-tasoisina. Kapeat puistotkortteleiden välissä ja suojaviheralue kuuluvathoitoluokkaan A3. Avoimet niityt hoidetaanB2-tasoisina käyttöniittyinä, joissa voi esiintyäpuuryhmiä. Rantapuisto kuuluu hoitoluokkaanC1. Erityisalueiden ominaispiirteet tai käyttöovat niin poikkeavia, ettei aluetta voida sisällyttäämihinkään muuhun hoitoluokkaan. Koirapuisto,viljelypalsta-alue ja suojelualueeseenliittyvät puistot hoidetaan erillisen suunnitelmanmukaisesti. Laamanninpuiston suojelualueellatehdään hoitotoimenpiteitä ainoastaan maakunnallisenympäristökeskuksen hyväksymänsuojeluarvon vaatiman erillissuunnitelmanmukaisesti.24

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.3.1 KORTTELIALUEIDEN KARTTAKorttelin numero ja käyttötarkoitusKorttelialueen rajaKorttelialueet, korttelunumerot ja asemakaavan mukaiset käyttötarkoitukset.25

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE3.2 PELASTUSREITIT, PALOTEKNISET SUURRYHMÄTPelastusreittiPaloteknisen suurryhmän raja26Palo- ja pelastuskaavio. Karttaan on merkitty seitsemän paloteknistä suurryhmää sekä pelastusreitit, joita pitkin pelastusajoneuvot pääsevät helpoimmin liikkumaan. Kortteleiden sisäiset pihakäytävät onrakennettava niin leveiksi ja kantaviksi, että ne soveltuvat myös pelastusajoneuvojen käyttöön.

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.3.2 HUOLTOREITIT, LUMENKASAUS JA PYSÄKÖINTIPysäköinti palvelukortteleissa:Kortteli 2150 (P) 10-15 apKortteli 2165 (P) 30-35 apKortteli 2151 (YL) 10 apviljelypalsta-alue 30-35 apYhteensä 80-95 apPysäköinti yleisillä pysäköintialueilla:Sundetin puistot. (LP) 35-40 apLaamannink. (LP) 20-25 apVappaaherranp. (LP) 30-35 apYhteensä: 85-100 apKadunvarsipaikat:Sundetin puistot. 40 apVapaaherrantie 10 apKonsulinkaari 40 apLaamanninkaari 20 apVapaaherrankaari 5 apLumenkasauspaikkaHuoltoreititJätepistePysäköintipaikkamääräPysäköinti asuntopihoissaPysäköinti palvelukortteleissa ja julkisilla alueillaYleiset pysäköintialueetYhteensä 115 apKaikki yht. 280-310 vieraspaikkaaKarttaan on merkitty pysäköintijärjestelyjen periaatteet korttelialueilla sekä vieraspysäköintipaikat. Lisäksi karttaan on merkitty jätepisteiden ja lumenkasauspaikkojen periaatteet korttelialueilla sekä jätehuoltoreitit.27

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE3.3 YLEISET OHJEETKorttelipihojen suunnitteluakoskevat yleiset ohjeetKorttelialueiden toteuttamisessa pyritään sovittamaanrakennettavat ja luonnonmukaisinasäilyvät alueet yhteen, suunnittelussa on otettavahuomioon: pohoitoisuusKorttelien pihasuunnitelmat tulee tehdä rakennusvalvonnanohjeiden mukaan. Tontin pohjarakentaminen,yleisten alueiden, rakennusten,teknisten verkostojen ja pihojen suunnittelukoordinoidaan siten, että tontin rajoilla ei synnytarkoituksettomia ja hallitsemattomia korkeuserojaja tontin eri osien korkeudet, kaltevuudetja toiminnalliset järjestelyt liittyvät luontevastitoisiinsa ja ympäröiviin alueisiin.Kortteleiden 2155, 2156 ja 2168 keskelle sijoittuvatkallioalueet säilytetään mahdollisuuksienmukaan yhtenäisinä ja niitä hyödynnetäänpihojen suunnittelun lähtökohtana. Kallionräjäyttämiset ja louhinnat tehdään mahdollisimmanpienialaisina ja turhaa louhintaavältetään. Välttämättömät kallioleikkauksetpyritään tekemään matalina, leikkauspinnatviistetään mahdollisimman pystysuoriksi jaleikkauksen liittyminen ympäröivään maastoonviimeistellään. Kivituhkapinnat ja -reititliitetään suoraan kallioleikkaukseen. Kiveyksentai asfalttipinnan ja kallioleikkauksen väliin jääväalue viimeistellään soralla, kivituhkalla, mosaiikkinoppakiveyksellätai kasvualustalla, jokakylvetään luonnonkasvillisuudella tai annetaankylväytyä itsestään.Katto- ja pintavesien ohjaaminen tontin kasvullisillealueille tai kosteikkoihin ja hyödyntäminentontilla esim. kasteluvetenä tai vesiaiheenaon suositeltavaa. Sadevesien alueellinen hallinta,pintavesien pääkokoojauomat ja yleisetkäsittelysuositukset on esitetty ohjeen kappaleessa2.3.Piha-alueilla vältetään tiiviitä, vettä läpäisemättömiäpäällysteitä. Pihakäytävät tehdäänpääsääntöisesti kivituhka- tai sorapintaisina.1)Pääkäytävät rajataan reunalistoilla tai kiveykselläelleivät ne rajaudu suoraan kallioon.Sisäänkäyntien edustat, oleskelualueet,esteettömät reitit ja huoltotoimintojen alueetkivetään hiekka- tai nurmisaumatulla betonitailuonnonkiveyksellä.Huolto- ja pelastusajoon tarkoitetut rakennustenviereiset pihakäytävät tulee rakentaa viranomaistenohjeiden mukaan. Kaarteissa ne tuleemitoittaa leveämpinä ja niiden ympärille tuleejättää riittävä vapaa tila, johon ei saa sijoittaapuita, penkkejä tai pysyviä rakenteita. Muutpihakäytävät rakennetaan 1-2 m leveinä japolut 0,6-1 m leveinä.Rakennettavalla alueella metsien käsittelyssäpyritään noudattamaan luontaista kehitystäniin, että puuston rakenne muodostuisi monilajiseksi,eri ikäiseksi ja monikerroksiseksi.Rakennettavilta alueilta poistetaan puustovain rakennuspaikalta ja rakennustoimintojenkannalta välttämättömistä paikoista. Karujenkallioalueiden kasvillisuus on kulutusherkkää.Näille alueille ei ole tarpeen tehdä toimenpiteitä,vaan kasvillisuuden voidaan antaa kehittyäluontaisesti.Tonttialueilla tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimmanpaljon olevaa puustoa ja kasvillisuusalueitatonttien reuna- ja piha-alueilla.Kasvillisuus suositellaan säilytettäväksi mahdollisimmanlaajoina yhtenäisinä alueina,mutta yksittäispuillakin on tärkeä merkitysmuodostuvan ympäristön viihtyisyyteen rakentamisenjälkeisinä ensimmäisinä vuosikymmeninä.Rakentamisvaiheessa säilytettävätkasvillisuusalueet aidataan ja yksittäiset puutsuojataan nfra RYL 2006 (Infrarakentamisenyleiset laatuvaatimukset) esittämällä tavallarakentamisen ajaksi.Pihojen suunnittelussa, kasvillisuuden valinnassaja toimintojen sijoittelussa otetaan huomioonkasvupaikka- ja pienilmastotekijät sovittamallane yhteen rakentamisen myötä muuttuviin olosuhteisiin.Oleskelu- ja leikkialueet sijoitetaanpihan tuulelta suojaisille ja lämpimille alueille.Leikkivälineiden sijoituksessa ja välineissä onnoudatettava leikkikenttiä ja leikkikenttävälineitäkoskevia turvanormeja. Leikkipaikoillasuositaan luonnonmateriaalista valmistettujaleikkivälineitä ja hyödynnetään metsiköiden,kallioiden ja kasvillisuuden tarjoamia luonnonleikki-ja seikkailuleikkimahdollisuuksia.Piharakennukset, aidat, tukimuurit, valaistusja muut rakenteet suunnitellaan rakennustenarkkitehtuuriin sopiviksi.1)Pääkäytävällä tarkoitetaan reittiä joka yhdistääpääsisäänkäynnin, joka johtaa kadulle,paikoitusalueelle tai piha-alueen erillisiin toimintoihin.28

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.KARTTA: KORTTELIALUEIDEN KASVILLISUUSTYYPITSuositeltavat kasvillisuustyypit: kulttuurijalehtokasvitSuositeltavat kasvillisuustyypit: mänty- jakuusikangaslajitIstutettavat korttelialueet: olevaa puustoavoidaan täydentää lisäistutuksillaIstutettavat korttelialueet: alueelle voidaanistuttaa puita ja pensaitaKasvillisuustyypit korttelialueilla.29

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEPihasuunnittelua koskevatohjeet AK-, AP- ja AO-kortteleissaAsuinpientalojen korttelialueiden pihasuunnittelussakiinnitetään erityistä huomiota alueenliittymiseen luonnolliseen ympäristöönsä. Lähtökohtanaovat alueen luonnolliset kasvillisuustyypit.Korttelikohtaisissa ohjeissa on esitettylaaditut esimerkkipihasuunnitelmat.SisäänkäynnitRakennusten sisäänkäyntien tulee olla selkeästihavaittavia ja houkuttelevia. Niiden lähiympäristökäsitellään korkeatasoisesti ja viimeistellysti.Edusta kivetään betoni- tai luonnonkivellä jasisäänkäynnin läheisyyteen voidaan sijoittaapenkki tai istuimia. Kasvillisuutena suositaankasvupaikkatyyppiin sopivia, muuta pihakasvillisuuttanäyttävämpiä kukkivia koriste- jaerikoislajikkeita sekä ikivihreitä kasveja. Kasvillisuuttaja sisäänkäyntiä voidaan korostaavalaistuksella.Kortteli- ja yksityispihojen rajaaminenKorttelipihat rajataan katujen ja aukioidensuuntaan erilaisilla aitaratkaisuilla ja kasvillisuudella(tai esim. vaihtuvana pinnoitteena jakäsittelytapana). Mahdolliset vähäiset tasoerotkatu- tai yleiseen alueeseen hoidetaanrakennusten arkkitehtuuriin soveltuvalla kivirakenteisellatukimuurilla.Etupihat rajataan kadun ja yleisen alueensuuntaan pensasaidoilla, vapaasti kasvavillamatalana pysyvillä pensasaidanteilla (leikkaus/kasvukorkeus enintään 1 m) tai matalalla,rakennusten arkkitehtuuriin sopivalla aidallatai enintään 0,8 m korkealla muurilla.Tontit rajataan naapuritonttien suuntaan enintään1 m korkeilla leikatuilla pensasaidoilla,vapaasti kasvavilla kapeakasvuisilla pensasaidanteillatai kevytrakenteisella puuaidallatai säleikkörakenteella, jota vasten istutetaanpensaita ja/tai köynnöksiä.Virkistysalueen (VL ja VP) suuntaan tontit voidaanrajata enintään 1 m korkeana pysyvällävapaasti kasvavalla pensasaidanteella, kasvillisuusryhmillätai matalalla kevytrakenteisellapuuaidalla (korkeus enintään 1m). Kortteleiden2162, 2163, 2164 ja 2166 piha-alueet voidaanaidata Vapaaherran- ja Vapaaherrattarenpuistojensuuntaan. Alueiden luontevaa liittymistätoisiinsa helpottaa olevan kasvillisuuden säilyttäminenkorttelien reuna- ja piha-alueilla.Toiminnot ja oleskeluKevyenliikenteen-, oleskelu- ja leikkialueetsuunnitellaan yhtiörajojen yli jatkuvina kokonaisuuksina.Yhteispihat suunnitellaan rehevämmilläalueilla puistomaisiksi ja karummillakallioalueilla luonnonmukaisemmiksi kalliopihaalueiksi,joissa kaikenikäiset voivat oleskella.Korttelien keskelle sijoittuvat kalliot on säilytettävämahdollisimman yhtenäisinä hyödyntäenniitä pihasuunnittelun lähtökohtana.Pienten lasten leikkialueiden yhteyteen osoitetaanistuskelupaikkoja. Jokaiselle leikkialueellesijoitetaan vähintään hiekkalaatikko jalisäksi vaihtoehtoisesti keinu, liukumäki taikiipeilyteline. Vanhempia lapsia kiehtovialeikkimahdollisuuksia tarjoavat kasvillisuuden,pensaiden ja maastonmuotojen muodostamatluonnonleikkipaikat oleskelualueiden läheisyydessä.Aikuisia ja nuoria varten pihoille tulisijärjestää eriluonteisia julkisia ja puoliyksityisiäoleskelu- ja kohtauspaikkoja, joille voi sijoittaapenkkejä, katoksia, pergoloita tai vaikkakoripallotelineen.Leikki- ja oleskelualueilla tulee olla mahdollisuussiirtyä myös kasvillisuuden tai rakenteidenvarjoon ja niiden tarjoamaan tuulensuojaan.Korttelikohtaiset jätepisteet sijoitetaan kootustikulkuväylien ja huoltoreittien yhteyteen.Jätepisteet tulee rakentaa katoksilla ja aidoillavarustettuna. Tomutustelineiden suositeltavaetäisyys on 15-30 m asuntojen ulko-ovelta,kuitenkin etäisyys asuntojen ilmanvaihtoaukoistatulee olla enemmän kuin 8 m. Pyykinkuivatustelineetsijoitetaan aurinkoiseen ilmansuun-taan hieman syrjään yleisistä oleskelualueista.Tomutus- ja pyykinkuivatustelineiden alustatkivetään tai laatoitetaan ja ne rajataan istutuksillatai aidalla.PiharakennuksetUlkorakennusten, pihavarastojen, autotallienja katosten ym. julkisivujen, kattomuotojen javärityksen on oltava asuinrakennusten arkkitehtuuriinja pihapiirin soveltuvia. Piharakennustenseinustoille on sallittua istuttaa puita,pensaita ja/tai köynnöksiä. Tekniset tilojenvaatimat rakennukset/rakennelmat yms. suositellaansijoitettaviksi esim. piharakennustenyhteyteen.Polkupyörien pysäköintiJokaisen asuntoyhtiön pihalle sijoittuvat polkupyörienpysäköintialueet toteutetaan kivettynätai kivituhkapintaisena ja rajataan kiveysraidallasekä varustetaan pyörätelineillä, joista ainakinosa mahdollistaa runkokiinnityksen. Polkupyöräpaikkojasuositellaan varattavan vähintäänyksi jokaiselle asuinhuoneelle. Paikoista helpostikäytettäviä tulisi olla puolet. Mahdolliseterilliset polkupyörävarastot tai -katoksetsuositellaan toteuttvaksi yhtenäisenä muidenpiharakennusten kanssa. Niiden tulee soveltuapihaympäristöön ja asuinrakennusten arkkitehtuuriin.Kalusteet ja varusteetKorttelialueille suositellaan yhtenäiset pihakalusteetja varusteet; penkit, roskakorit,pyörätelineet, valaisinpylväät ja leikkivälineet.Kalusteiden väri ja tyypit valitaan rakennustenarkkitehtuuriin ja värimaailmaan sopiviksi.Pysäköinti piha-alueellaTonttikohtaiset pysäköintialueet voidaantoteuttaa autotalleina, autokatoksina tai joiltainosin avopysäköintinä, autotallit luetaanrakennusoikeuteen kuuluvaksi -autokatokseteivät. Pysäköintialueet käsitellään yhtenäisestija rajataan asuinpihan suuntaan. Pinnoitteenasuositaan läpäiseviä pintoja kuten kivituhkaa,soraa sekä erilaisia kiveyksiä kuten betoni- janurmikiveystä.Pysäköintialueet erotetaan piha-alueesta pensasaidoillatai enintään 1 m korkuisena pysyvällävapaasti kasvavalla pensasaidanteella ja/taipuuriveillä. Kasvilajisuositukset rehevämmilläalueilla leikatuksi pensasaidaksi ovat kiiltotuhkapensas(Cotoneaster lucidus) tai taikinamarja(Ribes alpinum), vapaasti kasvavaksiaidanteeksi aronia (Aronia sp.) tai sinikuusama(Lonicera caerulea). Kasvilajisuositus karunkasvillisuuden alueilla leikatuksi pensasaidaksion kuusi (Picea abies).Autokatosten ja -tallien julkisivujen, värityksenja muotoilun tulee vastata korttelien muitaulkorakennuksia ja soveltua pihaympäristöönsekä asuinrakennusten arkkitehtuuriin. Autokatostenseinustoille istutetaan pensaita ja/tai köynnöksiä.Esimerkki taikinamarjasta pensasaitana.30

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.Kasvillisuuden käyttö ja kasvillisuussuosituksetkorttelialueillaSisäänkäynnit ja pihojen rajaaminenRakennusten sisäänkäynnit ja etupihat ovatpuolijulkisia tiloja, ja ne tulee toteuttaa korkeatasoisestija viimeistellysti. Pihan kasvillisuutenasuositaan kasvupaikkatyypin mukaista luonnonkasvillisuutta.Sisäänkäyntiä korostetaankäyttämällä koristekasvillisuutta, pienpuita, pensaitaja perennoja. Etupihat rajataan kadunja yleisen alueen suuntaan pensasaidoilla,vapaasti kasvavilla matalana pysyvillä pensasaidanteilla(leikkaus/ kasvukorkeus enintään1 m) tai matalalla, rakennusten arkkitehtuuriinsopivalla aidalla tai enintään 0,8 m korkeallamuurilla.Tontit rajataan naapuritonttien suuntaan enintään1 m korkeilla leikatuilla pensasaidoilla,vapaasti kasvavilla kapeakasvuisilla pensasaidanteillatai kevytrakenteisella puuaidallatai säleikkörakenteella, jota vasten istutetaanpensaita ja/tai köynnöksiä. Virkistysalueensuuntaan tontit voidaan rajata enintään 1 mkorkeana pysyvällä vapaasti kasvavalla pensasaidanteella,kasvillisuusryhmillä tai matalallakevytrakenteisella puusäleikköaidoilla (korkeusenintään 0,8 m).Yhtiömuotoisten yhteispihojen hoidossa olevienpiha-alueiden peruskasvillisuutena käytetäänkotimaisia luonnonvaraisia puulajeja, sekähavu- että lehtipuita. Piha-alueen luonteenmukaan käytetään lisänä paikallisiin olosuhteisiinsopivia jalopuita sekä kukkivia pienpuita.Pensaskasvillisuuden valinta perustuu pääasiassavaihtelevaan lehtimuotoon ja lehtienväriin, ei näyttävään kukintaan.Piha-alueen kasvillisuuden suositellaan olevanmonikerroksista. Käytettävien kasvien suositellaanolevan helppohoitoisia ja kestäviälajeja. Lajivalinnoissa on otettava huomioonistutuspaikan maaperä, pienilmasto ja valaistusolosuhteet.Autopaikkojen ja kulkuväylien varrelle valikoidaanhelposti uudistuvia pensaita. Oleskelupaikkojenlähelle valitaan kukkivia ja miedostituoksuvia kasveja.Tonteille suositellaan ikivihreitä pensaita jahavupuita. Voimakkaan erikoissävyn omaaviaerityiskasveja voidaan käyttää sopivissapaikoissa yksittäisinä tehostekasveina.Kallioalueet sekä kuivat ja kuivahkot kangasmetsätKortteleissa 2162-2166 nykyistä puustoa jaaluskasvillisuutta säilytetään mahdollisimmanpaljon pihojen peruskasvillisuutena. Uudetistutukset tulee sovittaa luontaisiin lajeihin jakasvupaikkaolosuhteisiin. Istutettavien puidentulee olla kuivien ja kuivahkojen kankaidenlajistoa kuten esim. metsämäntyä (Pinus sylvestris)ja pihlajaa (Sorbus aucuparia). Serbiankuusta(Picea omorika) ja mustamarjaorapihlajaa(Crataegus douglasii) voi istuttaatäydennyskasveiksi.Havupensaina voidaan käyttää marjakuusta(Taxus baccata), kääpiövuorimäntyä (Pinusmugo ”Pumilio”) ja kotikatajaa (Juniperus communis).Kukka- ja syysväriä sekä vaihtelevaalehtistruktuuria antavat lehtipensaat kutenkalliotuhkapensas (Cotoneaster scandinavicus),ruusut (Rosa sp.), angervot (Spiraeasp.), lamohietakirsikka (Prunus pumila var.depressa), mustamarjaorapihlaja (Crataegusgouglasii).Perennoina kallioisilla tonteilla suositellaan kalliokasveja,kuten esim. ketoneilikkaa (Dianthusdeltoides), kuparisaraa (Carex buchananii) jamaksaruohoja (Sedum sp.). Varpukasvillisuuttakäytetään maanpeittokasvillisuutena ja pensaidensijasta. Varvut valikoidaan kuusi- jamäntykankaan luontaisesta kasvillisuudesta:puolukka (Vaccinium vitisidaea), variksenmarja(Empetrum nigrum), sianpuolukka (Arctostaphylosuva-ursi) ja mustikka (Vaccinium myrtillus).Kanervaa (Calluna vulgaris) voidaan istuttaapuolivarjoisille alueille, joille ei kohdistu kulutusta.Erikoisuutena voidaan käyttää koristeheiniäja saniaisia.Kallioalueet sekä kuivat ja kuivahkot kangasmetsäalueet(mänty- ja kuusikankaankasvillisuus);suositus:vestris), kotikataja (Juniperus communis),kotipihlaja (Sorbus aucuparia).(Picea omorika), mustamarjaorapihlaja(Crataegus douglasii)mugo ”Pumilio”), tuhkapensas( Pumilio” Cotoneaster), mökinruusu(neaster), neaster Rosa majalis´Foecundissima´).vulgaris), puolukka (Vaccinium vitisidaea),variksenmarja (Empetrumnigrum), sianpuolukka (Arctostaphylos uvaursi), mustikka (Vacciniummyrtillus).neilikka (Dianthus deltoides), kaukasianmaksaruoho (Sedum spurium‘Coccineum’), koristeheinät,saniaiset.Tuoreet kangasmetsät ja lehdotNykyisestä lajistosta säilytetään metsämäntyjä(Pinus sylvestris) ja lehtipuita, kuten rauduskoivut(Betula pendula) ja mahdolliset jalotlehtipuut. Pääpuulajina voi olla esim. koivu(Betula sp.) tai vaahtera (Acer platanoides)riippuen pihan luonteesta. Täydennyslajeinavoivat olla esimerkiksi vuorijalava (Ulmusglabra), tervaleppä (Alnus glutinosa) tai tuomi(Prunus padus). Ikivihreinä puina voidaan käyttääsembramäntyä (Pinus cemra), pieneenkintilaan mahtuvaa serbiankuusta (Picea omorika)sekä muita jalo- ja erikoiskuusia. Lehtipensaat,köynnökset ja perennat voidaan valitaväriteeman mukaan olosuhteisiin soveltuvistalajeista. Parhaita ja helppohoitoisia lajeja ovatmm. erilaiset angervot (Spiraea sp.), ruusut(Rosa sp.), jasmikkeet (Philadelphus sp.),syreenit (Syringa sp.), aronia (Aronia sp.),herukat (Ribes sp.), heidet (Viburnum sp.)ja marjapensaslajikkeet. Ikivihreinä lajeinakäyvät vuorimäntyjen (Pinus mugo) ja katajien(Juniperus communis) lisäksi tuiviot (Microbiotasp.).Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsäalueetja viljelyaukeat:noides), rauduskoivu (Betula pendula)glutinosa), punatammi (Quercusrubra), tammi (Quercus robur)serrulata), koristeomena (esim.Malus ´Dolgo´ tai Malus ´Luuna´)lis ´Foecundissima´), tuhkapensas(Cotoneaster), punapajuangervokinosangervo (Spiraea vanhouttei),marja-aronia (Aronia ´Viking´),pihasyreeni (Syringa vulgaris)cuspidata), alppiruusu (Rhododendron)31

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEYleisiä ohjeita koskien rakennustenarkkitehtuuria, värejäja materiaalejaYleiset ohjeet koskevat rakennusten arkkitehtuuria,värejä ja materiaaleja sekä asuntopihojenaitaamista. Ne ovat voimassa kaikillakorttelialueilla, ellei korttelikohtaisissa ohjeissatoisin määrätä. Tarkemmat korttelikohtaisetohjeet on esitelty kappaleissa 3.4-3.10.RakennuksetKartanonrannan Sundet III asemakaavanhavainnekuvassa ja tässä ohjeessa esitetyttyyppitalot ovat havainnollistavia esimerkkejä,niiden muoto ja arkkitehtuuri eivätsido toteutusvaiheen suunnittelua.Rakennusten tulee muodostaa yhtenäistä ympäristöäsiten, että jokainen kortteli muodostaaselkeän kokonaisuuden ja sopii ilmeeltäänmyös viereisiin kortteleihin.Korttelialueista tulee pyrkiä muodostamaanrauhallista, mutta rikasta ympäristöä siten,että rakennukset sopivat massaltaan, aukotukseltaanja detaljeiltaan toisiinsa, mutta eivätkuitenkaan ole kaikki keskenään samanlaisia.Tässä ohjeessa esitetyt tyyppitalot ovathavainnollistavia esimerkkejä, niiden muotoja arkkitehtuuri eivät sido toteutusvaiheensuunnittelua.JulkisivusommitteluRakennusten julkisivujen tulee olla rauhallisianiin jäsennöinnin, materiaalien kuin värienkinsuhteen. Julkisivuille määritellään sallitut väritja materiaalit korttelikohtaisesti yhtenäisenilmeen luomiseksi alueelle.Ikkunasommittelun tulee olla rauhallista jaharkittua. Kaikissa julkisivuissa suositellaanolevan ikkunoita ja rakennusten pitkissä julkisivuissasuositellaan ikkunapintaa olevanvähintään 15% julkisivualasta. Erityisesti olohuoneessasuositellaan käytettävän suuria jaselkeitä ikkunapintoja.Julkisivujen ja niihin liittyvien rakenteiden kutenparvekkeiden, terassien ja kaiteiden tulee ollalaadukkaasti rakennettuja ja huolellisesti viimeisteltyjä.JulkisivumateriaalitRakennusten julkisivumateriaalit on määriteltykorttelikohtaisesti. Suurin osa rakennuksistaon puuverhoiltuja, mutta esim. kortteleissa2162-21066 talojen rappaus on myös mahdollista.Rapatuissa julkisivuissa synteettisetrappauksenomaiset pinnoitteet eivät ole suositeltuja.Pääjulkisivumateriaalin lisäksi voidaan julkisivuissakäyttää pienempinä pintoina myöstoista materiaalia. Yksityiskohdissa kuten esim.parvekerakenteissa sallitaan myös metallinkäyttö.JulkisivuväritRakennusten värityksen avulla luodaan vaihtelevaaympäristöä muodostamalla asuntoryhmälletai korttelille oma värimaailmansa.Korttelin rakennuksissa suositellaan käytettävänuseita julkisivuvärejä siten, etteivät kaikkitalot ole saman värisiä. Kuitenkin kortteleissa,joissa on korkeintaan viisi rakennusta, voivatrakennukset olla myös saman värisiä.Rakennusten värit määritellään korttelikohtaisenvärikartan avulla. Korttelille on määritelty väripaletti.Julkisivuissa suositellaan käytettävänyhtä pääasiallista väriä ja toista väriä vain, josrakennusmassassa tapahtuu jokin muutos,esimerkiksi sisäänveto tai uloke. Tällöin kokoseinä on aina samaa väriä.Rakennukseen kuuluvien ulkopuolisten rakenteidenkuten parvekkeiden ja terassien kaiteidensekä tukipylväiden värejä ei ole määriteltyvärikartassa, mutta korttelikohtaisissa ohjeissailmaistaan sanallisesti, minkä tyyppisellä värilläem. rakenteet suositellaan maalattavan.IkkunatIkkunoiden tulee olla materiaaliltaan puutaja/tai alumiinia. Ikkunanpuitteiden tulee ollarakennuksen sisäpuolella vaaleita.Ikkunoiden tulee olla ilmeeltään siroja jayksinkertaisia. Ikkunaruudun jaottelua irrallistenrimojen avulla ei suositella. Myöskäänkoristeleikkauksia vuorilaudoissa tai umpinaisiatuuletusikkunaluukkuja ei suositella.Katot ja räystäätKattomateriaalit ja -muodot on määritelty korttelikohtaisesti.Milloin kattomateriaalina on pelti,tulee katon olla konesaumattu peltikatto taivastaava moderni vaihtoehto. Tiilikatoissasuositellaan käytettävän keraamisia kattotiiliä,mutta myös betonikattotiilet ovat sallittuja.Peltikatot ovat väriltään tummanharmaita jatiilikatot tiilenpunaisia.Katoille tulevat antennit, savupiiput, LVI- laitteistot,tikkaat jne. on sijoitettava ja muotoiltavaharkitusti ja niiden tulee olla väriltään lähelläkaton sävyä tai harmaat.Räystäättömiä rakennuksia ei sallita, lukuunottamattaVapaaherrankaaren varrella sijaitseviarakennuksia. Räystäiden tulee olla asuinrakennustenpitkillä julkisivuilla vähintään 50cm leveät, päädyissä ja piharakennuksissavähintään 30 cm.Kevyet rakennelmat ja aidatPiharakennukset, aidat ja muut rakenteetsuunnitellaan rakennusten arkkitehtuuriinsopiviksi niin, että ne muodostavat yhtenäisenkokonaisuuden. Tarkemmat ohjeet annetaantarvittaessa korttelikohtaisesti.Yleisillä korttelipihoilla sijaitsevien jäte- ja varastorakennustentulee olla ilmeeltään alueenasuinrakennusten tyyliin sopivia ja niidenmateriaaleihin, väreihin ja kattoihin pätevätsamat ohjeet kuin mitä asuinrakennuksiavarten on annettu.AP-korttelialueilla asuntojen takapihat rajataantoisistaan 3-5 metrin etäisyydelle julkisivustaenintään 1,5 metriä korkealla puurakenteisellaaidalla tai säleikkörakenteella,jota vasten voidaan istuttaa pensaita ja/taiköynnöksiä. Tästä ulospäin sekä yhteispihansuuntaan tulee istuttaa 1-1,5 metrin korkuisenapidettävä pensasaita. Metsäalueeseenrajoittuvia yksityispihoja ei ole sallittua rajataleikattavalla pensasaidalla, vaan vapaamminkasvavin istutuksin.AO-korttelialueilla asuntopihojen aitaamisestaon annettu ohjeita kappaleissa 3.8 ja 3.10.32

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.3.4 P-KORTTELIT 2150 JA 2154Uudisrakennusten kattomuoto voikorttelissa 2150 olla pulpetti -taiharjakatto, korttelissa 2154 tuleeolla harjakatto.YleistäEsimerkkipihasuunnitelma 1:1500 korttelin 2150P-korttelialueesta.Uudisrakennustenjulkisivumateriaalit jakattokulmatUudisrakennusten pääjulkisivumateriaalinaP -korttelissa 2154 tuleeolla puu tai rappaus, korttelissa2150 rappaus.Uudisrakennusten kattomateriaalinatulee korttelissa 2150 ollakonesaumattu pelti tai vastaavamoderni sovellus. Korttelissa 2154tulee katemateriaalin olla kattotiilitai konesaumattu pelti tai vastaavamoderni sovellus. Katemateriaalintulee kuitenkin olla sama kaikissasaman käyttötarkoituksen omaavissakorttelialueen rakennuksissa.Uudisrakennusten kattokulman tuleekorttelissa 2150 olla enintään 1:3,korttelissa 2154 välillä 1:3-1:5.Entinen Helsingin Seurakuntayhtymän leirikeskus,joka tunnetaan Sipulin nimellä, on toiminutalueella vuoteen 2007 saakka. Sipulin alue onjaettu palvelurakentamisen ja asuinpientalojenkorttelialueisiin. Leirikeskuksen nykyisetrakennukset sijoittuvat (AP) korttelialueenpuolelle ja seurakunnan työntekijöiden asuntojää palvelurakentamisen korttelialueen puolelle.Palvelurakentamisen korttelialuellee voidaansijoittaa mm. kirjasto-, koulutus- ja kerhotiloja.Kortteli 2154 on Musketöörinpuiston keskelläsijaitseva palvelurakennusten kortteli, johonon mahdollista rakentaa ulkoilu- ja virkistystoimintaapalvelevia rakennuksia kuten esim.kahvila-, kerho-, huolto- tms. tiloja.Kaavaote 1:1500, P-kortteli 2150.RakennuksetKorttelissa 2150 rakennukset ovat pääsääntöisestienintään kaksikerroksisia, rinnetontillavoidaan kuitenkin rakentaa myös osittainkolmikerroksisia rakennuksia. Korttelin 2154rakennukset voivat olla yksi- tai kaksikerroksisiaja niiden tulee sopia ilmeeltään ympäröiväänmaisemaan. Mikäli alueelle rakennetaan useampiarakennuksia, on niiden muodostettavatyyliltään ja sijoittelultaan yhtenäinen kokonaisuus.Julkisivujen materiaalit ja väritJulkisivujen materiaaleista ja väreistä onannettu yleisohje.Julkisivujen värityksessä suositellaan värisuunnitelmannoudattamista. Tummia ja hillittyjäNykyisen seurakunnan leirikeskuksen pihallakasvaa suuria mäntyjä ja lehtipuita.Kortteliin 2154 voidaan sijoittaa monenlaisiavapaa-ajantoimintoja niin lapsille kuin aikuisillekin.Kuvan leikkipuisto on Konalassa Helsingissä.julkisivuvärejä piristävät kirkkaat värit sallitaanikkunanpuitteissa ja ovissa.Korttelien autokatosten, -tallien ja muidenpiharakennusten tulee noudattaa värisuunnitelmassaesitetyjä pääjulkisivuvärejä.Palvelurakennusten korttelialueita ei tarvitserajata aidoin, mutta mahdollisten rakennettujenaitojen suositellaan olevan materiaaliltaanpuuta, joka on kuultokäsitelty tai peittomaalattuneutraalein sävyin.PihatKorttelissa 2150 alueen olemassa olevaakasvillisuutta tulee pyrkiä säilyttämään niinhyvin kuin mahdollista, ja paikan kasvillisuuson huomioitava suunnittelussa. Istutuksissatulee mahdollisuuksien mukaan suosia lajikkeita,joita alueella on jo ennestään joko luonnonvaraisinatai istutettuina. Pihapuustoa onkaavassa määrätty säilytettäväksi ja se tuleesuunnitella huolellisesti siten, ettei metsäinenrinne altistu kulutukselle. Ihmisten kulku onohjattava poluille. Myös muu piha-alue tuleesäilyttää mahdollisimman pitkälle sellaisena,jollaiseksi se on vuosikymmenten kuluessamuodostunut.33

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEEsimerkkipihasuunnitelma 1:1500 korttelista2154.Huoltoajo on otettava huomioon pihasuunnittelussaniin, ettei se aiheutta vaaraa taihäiriötä muulle toiminnalle. Korttelin 2150 (P)ja 2151 (AP) välissä kulkee julkinen kevyenliikenteen väylä yhdistäen Sundetin aukionja lähiuimapaikan.tulee käsitellä puistomaisesti samaan tapaankuin aluetta sivuava puistokin. Toimintapaikattulee rajata joko istutuksin tai matalalla puurakenteisellaaidalla. Korttelialueen rajaaminenaidoin virkistysalueista on kielletty.PysäköintiKorttelin 2150 pysäköinti on järjestetty pääasiassaerilliselle pysäköintialueelle lähelle Sundetinpuistotietä. Rakennusten sisäänkäyntien läheisyyteenon varattava pysäköintipaikkoja liikkumisesteisiävarten.Korttelin pysäköintipaikat on sallittua kattaa.Autokatosten tulee olla ilmeeltään keveitä janiiden tulee sopia tyyliltään ja väritykseltäänläheisiin rakennuksiin. Mikäli autopaikkoja eikateta, tulee pysäköintialueet rajata istutuksinmuusta piha-alueesta ja kadusta.Korttelin 2154 pysäköintialue tulee jäsennelläistutuksin pienempiin osa-alueisiin ja rajata myösmuusta korttelin piha-alueesta istutuksin.VärikarttaHUOM! Värisävyttulee tarkistaa aidoistavärimalleista. Painoteknisistäsyistä tässänäkyvät värimallit ovatvain suuntaa antavia.Pääjulkisivuväritkortteli 2150Vaalea ruskeaNCS S 3010-Y20RRAL 0707 020Tehosteväritkortteli 2150BeigeNCS S 2010-Y20RRAL 0808 010Vaalea okraNCS S 3020-Y20RRAL 0607 020HarmaanruskaNCS S 4010-Y30RRAL 0506 010Tehosteväritkortteli 2150Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 040TiilenpunainenNCS S 4040-Y70RRAL 0504 050Pääjulkisivuväritkortteli 2154Tehosteväritkortteli 2154BeigeNCS S 2010-Y20RRAL 0808 010Vaalea okraNCS S 3020-Y20RRAL 0607 020HarmaaNCS S 4502-YRAL 7030Kortteliin 2154 ja sitä ympäröivälle puistoalueelleon suunniteltu erilaisia vapaa-ajantoimintojakuten minigolf- ja petanqueradat sekä lentopallojatenniskenttiä. Näiden lisäksi rakennustenläheisyyteen voidaan sijoittaa esimerkiksi lastenleikkipaikka ja ulkona sijaitseva shakinpeluupaikka.Eri toimintapaikkojen väliset alueetPunamultaNCS S 5040-Y80RRAL 0403 030RuskeanharmaaNCS S 7005-Y40RRAL 0504 010VihreäNSC S 3020-G70YRAL 1107 020HarmaanruskaNCS S 4010-Y30RRAL 0506 010PunamultaNCS S 5040-Y80RRAL 0403 030VihreäNSC S 3020-G70YRAL 1107 020Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 040TummanruskeaNCS S 8505-Y20RRAL 0402 005Kaavaote 1:1500, kortteli 2154.34

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.3.5 AP-KORTTELI 2150 JA AO-KORTTELI 2151Korttelin 2150 rakennusten julkisivukäsittelyntulee olla rappaus. Rakennuksen ulkopuolistentukipylväiden ym. rakenteiden tulee olla ruskeantai harmaan sävyin kuultokäsiteltyä tai peittomaalattuapuuta. Terassien tai parvekkeidenkaiteiden tulee olla värikartan tehostevärienmukaisin värein maalattua puuta.Piharakennukset ja aidatEsimerkkipihasuunnitelma 1:1500, korttelien2150 AP- ja 2151 AO-korttelialueet.YleistäKorttelien 2150 asuinpientalojen (AP) ja 2151erillispientalojen korttelialueiden (AO) maastoon pinnanmuodoiltaan loivasti vaihtelevaa.Paikka tarjoaa mielenkiintoisen lähiympäristönasumiselle.RakennuksetKorttelit 2150 (P), 2151 (AO) ja 2159 (YL)muodostavat yhtenäisen rakennuskokonaisuuden.Kortteli 2151 rajautuu vähäisesti Sundetinaukioon. Uudisrakennukset sulautuvatVapaaherranpuiston rantapuustoon. Siksi tontinpuustoa on säilytettävä mahdollisimman paljon.Osa kortteleiden rakennuksista sijoittuu loivahkoonrinteeseen, ja näillä paikoilla tuleerakennusten istuttamiseen maastoon kiinnittääerityistä huomiota. Rakennukset tuleesovittaa rakennuspaikalle siten, että ei synnykorkeita sokkelipintoja tai voimakkaita maastonleikkauksia tai pengerryksiä. Betonipintaisensokkelin näkyvän osan tulee olla korkeintaan0,7 m korkuinen.Korttelin 2151 asuinrakennukset voivat ollaenimmillään kaksikerroksisia. Korttelialueidentalojen tulee olla ilmeeltään hyvin toisiinsasopivia, mutta rakennusten yksityiskohdissaja väreissä sallitaan vaihtelua. Rakennustenyleisilmeen yksinkertaisuutta on arkkitehtuurinkeinoin tuettua, mutta massoittelun, ikkunoidensijoittelun yms. arkkitehtonisen ilmeen osaltasallitaan erilaisia ratkaisuja. Rakentamisentavoitteena on funktionalistisen arkkitehtuurinmukainen yksinkertaisuus ja muotoselkeys.Julkisivujen materiaalit ja väritJulkisivujen värityksessä on noudatettava värisuunnitelmaa.Neutraalien jälisivuvärien lisäksion värivalikoimassa punamulta ja okra.Mikäli asuinrakennukseen ei kiinteästi liityirtaimistovarastoa on asuntopihalle sallittuarakentaa erillinen, enintään 7 m 2 suuruinenvarastorakennus. Varastorakennuksen tuleeolla ilmeeltään asuinrakennukseen hyvin sopivasekä julkisivujen sekä materiaaleiltaan, ettäväreiltään päärakennuksen mukaiset.Aitojen suhteen tulee noudattaa yleisohjetta.Julkisivumateriaalit jakattokulmatPääjulkisivumateriaalina kortteleissa2150 ja 2151 tulee ollarappaus.Kattomateriaalina tulee ollakonesaumattu pelti tai vastaavamoderni sovellus.Korttelissa 2150 kattokaltevuusvoi olla välillä 1:3 - 1:5. Korttelissa2151 kattokaltevuudentulee olla enintään 1:3. Kattokaltevuudentulee kuitenkin ollasama koko korttelin alueella.Kattomuotona voi olla harjataipulpettikatto. Kattomuodontulee kuitenkin olla sama kokokorttelin alueella.Näkymä korttelipihalta kohti korttelia ympäröiviämetsäalueita.Yhteiset piha-alueetKorttelin 2150 yhteiset piha-alueet käsitelläänpuistomaisesti istuttamalla nurmea tai maanpeitekasveija.Korttelin metsään rajoittuvat reunaalueidenistutusalueet tulee käsitellä siten, ettäkorttelialueen ja metsäalueen välille ei synnyjyrkkää rajaa, vaan korttelipihat jatkuvat luontevastimetsään. Metsään rajautuvia asuntopihojaei tarvitse rajata leikatulla pensasaidalla vaanvapaammin kasvavin istutuksin.Yhteisille piha-alueelle on toteutettava leikkijaoleskelualue.PysäköintiKorttelin 2150 pysäköinti on mahdollistajärjestää keskiketysti tai asuntokohtaisesti.Ajoneuvoyhteyden toteuttaminen läpiajonaei ole sallittua.Korttelialueiden pysäköintipaikat on sallittuakattaa käyttäen asuinrakennusten julkisivujenmukaisia materiaaleja ja värejä.Korttelin 2151 pysäköinti on järjestettävä tonttikohtaisesti.35

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEVärikarttaHUOM! Värisävyt tulee tarkistaa aidoistavärimalleista. Painoteknisistä syistä tässänäkyvät värimallit ovat vain suuntaa antavia.Pääjulkisivuväritkorttelit 2150-51Tehosteväritkorttelit 2150-51BeigeNCS S 2010-Y20RRAL 0808 010Vaalea kelt.NCS S 2020-Y20RRAL 1001Huolellisesti toteutetut julkisivut ja piharakenteetluovat osaltaan laadukasta elinympäristöä. Lehtovuorenpientaloalue Helsingin Konalassa.HarmaanruskaNCS S 4010-Y30RRAL 0506 010HarmaanruskeaNCS S 3005-Y20RRAL 7032Kaavaote 1:1500, AP -korttelit 2150 & 2151.Puistomaisesti käsitellylle yhteispihallesuuntautuvat asuntopihatrajataan istutuksin. Kuva Hyldemoseninalueelta Herlevistä Tanskasta.RuskeanharmaaNCS S 5005-Y20RRAL 0605 010PunamultaNCS S 5040-Y80RRAL 0403 030Tehosteväritkorttelit 2150-51Vaalea okraNCS S 3020-Y20RRAL 0607 020Tehosteväritkorttelit 2150-51Tumma harmaaNCS S 5502-YRAL 0605 005BeigeNCS S 2005-Y20RRAL 0858 010TiilenpunainenNCS S 4040-Y70RRAL 0504 050Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 04036

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.3.6 YL-KORTTELI 2159Esimerkkipihasuunnitelma 1:1500, kortteli 2159.Julkisivumateriaalit jakattokulmatPääasiallisena rakennustenkadunpuoleisissa julkisivumateriaalinaYL -korttelissa 2159 tuleeolla rappaus, sisäpihan puolellapuu.Kattomateriaalina tulee olla tiilitai konesaumattu pelti tai vastaavamoderni sovellus.Kattokaltevuuden tulee olla välillä1:3-1:5.Kattomuotona tulee olla harja- taipulpettikatto.YleistäKortteli on osoitettu julkisten lähipalvelujenkorttelialueeksi (YL), johon on tarkoitus sijoittaapäiväkoti. Korttelin eteläinen rinnemaasto onmetsäinen ja se soveltuu hyvin lasten leikkipaikaksi.Kortteli rajautuu Laamanninpuistoon,joka on suurelta osin suojeltua vanhaa jalopuumetsääja tarjoaa erinomaisen ympäristönesimerkiksi lasten retkille.RakennuksetKortteliin sijoitettavan rakennuksen tulee ollayksikerroksinen ja ilmeeltään korttelin 2158rakennuskantaan hyvin sopiva. Sen aukotuksessaja muotokielessä tulee ottaa huomioonlasten mittakaava ja mieltymykset, mutta rakennuksensuunnittelussa tulee ottaa huomioonmyös monikäyttöisyys. Sisäänkäynnin edustallesuositellaan rakennettavan terassi sekä reilunkokoinen katos ja istumispaikkoja.Julkisivujen ja kattojen materiaalit ja väritRakennusten julkisivujen tulee olla katujensuunnassa pääasiallisesti rappausta, sisäpihanpuolella julkisivut voivat olla puuta. Julkisivujenja kattojen värityksessä on noudatettava värisuunnitelmaa.Päärakennuksen suositellaanolevan punamullan sävyinen. Tehosteväriensekä ovien ja ikkunoiden värien avulla luodaanjulkisivuihin vaihtelua.Rakennuksen ulkopuolisten pylväiden, kaiteidenym. rakenteiden tulee olla värittömästi taivärisuunnitelman tehostevärien mukaisin sävyinkuultokäsiteltyä tai peittomaalattua puuta.Piharakennukset ja aidatMikäli pihalle rakennetaan erillisiä varastorakennuksia,tulee niiden olla ilmeeltään päärakennukseenhyvin sopivia ja julkisivujen värisuunnitelmassaesitetyin pääjulkisivuväreintai tehostevärein maalattua puuta.Päiväkodin piha-alue (lasten ulkoleikkialue) tuleeaidata enintään 0,8 m korkealla lauta-aidallatai jäykällä kolmikanta-aidalla (esim. Legi),joka varustetaan kävelyporteilla. Aidan tuleeolla värisuunnitelmasta löytyvällä tai muutenkorttelin rakennuksiin hyvin sopivalla sävylläkuultokäsitelty tai peittomaalattu.Piha-alueetPäiväkodin pihan tulee muodostaa lapsilleturvallinen ja viihtyisä pihaympäristö, jossaon mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan.Piha-alue tulee avautua päiväauringolle ja jaotellaistutuksin tai matalin lauta-aidoin peli-,leikki- ja oleskelualueisiin, jotta eri ikäiset jaerilaista toimintaa haluavat lapset löytävätkukin paikkansa. Pihajärjestelyissä on otettavahuomioon pihan valvottavuus. Terassi- jakatosrakenteet lisäävät pihan käytettävyyttäetenkin sateisina tai toisaalta kuuman aurinkoisinapäivinä. Pihalle on suositeltavaa sijoittaakasvimaa opetus- ja hyötykäyttöön.Päiväkodin leikkipihan tulee olla pääasiassasoraa, mutta rakennusten vierustojen kulkuväylilläsuositellaan käytettävän joko puisiaterassimaisia rakenteita tai betonikiveystä.Olemassa olevaa kasvillisuutta tulee säilyttääniin paljon kuin mahdollista. Istutuksissa tuleesuosia jo alueella kasvavia lajikkeita, mikäline vain kestävät pihan käyttöä.PysäköintiKorttelin syöttöliikenne ja autojen pysäköintipaikattulee sijoittaa siten, että niistä aiheutuumahdollisimman vähän häiriötä tai vaaraapäiväkodin pihalla leikkiville lapsille tai jalanpäiväkotiin saapuville.VärikarttaPääjulkisivuväritkortteli 2159PunamultaNCS S 5040-Y80RRAL 0403 030TehosteväritBeigeNCS S 2010-Y10RRAL 0858 020Vaalea okraNCS S 3020-Y20RRAL 0607 020HUOM! Värisävyttulee tarkistaaaidoista värimalleista.Painoteknisistäsyistä tässänäkyvät värimallitovat vain suuntaaantavia.Tehosteväritkortteli 2159OkraNCS S 3040-Y20RRAL 0606 040VihreäNSC S 3020-G70YRAL 1107 020Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 040Kaavaote 1:3000, kortteli 2159.37

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE3.7 AP-KORTTELIT 2152, 2156, 2158 JA AK-KORTTELIALUEYleistäAsuinpientalojen korttelit muodostavat kaarevienkatujen ja puistovyöhykkeiden ympärilleilmeeltään yhtenäistä, mutta vaihtevia näkymiätarjoavaa tiivistä ja matalaa asuinympäristöä.Asuntoryhmät sijoittuvat pääasiassa kortteliensisäisten raittien varsille. Korttelit sijoittuvatavoimeen peltomaisemaan, jota jakavat muutamatpääosin rakentamattomina säilytettävätmetsäkumpareet.Kortteleiden yleisilmeen antavat vapaastisijoittuvat rakennusryhmät. AK-korttelialueellesijoittuva nelikerroksinen rakennustoimii visuaalisena kiintopisteenä, se sijaitseeKonsulinpolun ja Konsulinpuistonaukeamanristeyskohdassa.Julkisivujen materiaalit ja väritRakennusten julkisivujen ja kattojen värityksessäon noudatettava värisuunnitelmaa. Kullekinkorttelin osalle on määritelty oma väripalettinsasiten, että alueet erovat väreiltään toisistaan,mutta muodostavat kuitenkin värimaailmaltaansaman henkisen kokonaisuuden. APkortteleidenrakennusten julkisivujen tulee ollapääasiallisesti puuta tai rappausta. Materiaalejavoi myös yhdistää, kuitenkin niin, että toinen onselkeästi päämateriaali, sen sijaan kerrostalo(AK) julkisivun tulee olla rapattu.Terassien tai parvekkeiden kaiteiden tuleeolla värikartan tehostevärien tai rakennuksenjulkisivujen mukaisin värein maalattua puuta,Kerrostalossa on metallikaiteiden käyttö sallittua.Piharakennukset ja aidatMikäli AP-korttelialueen asuinrakennukseen eikiinteästi liity irtaimistovarastoa on asuntopihallesallittua rakentaa erillinen, enintään 7 m 2suuruinen varastorakennus. Varastorakennuksentulee olla ilmeeltään asuinrakennukseenhyvin sopiva ja julkisivujen värisuunnitelmassaesitetyin pääjulkisivuvärein tai tehosteväreinmaalattua puuta. AK-korttelialueella irtaimistovarastoteivät ole sallittuja.Aitojen suhteen tulee noudattaa kappaleessakolme annettuja yleisiä ohjeita.Pihasuunnitelma 1:2000, korttelit 2152, 2156 ja 2158.Näkymä korttelin 2158 tyypillisen asuntoryhmän pihatieltä.38

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.Kaavaote 1:2000, korttelit 2152, 2156 ja 2158.Julkisivumateriaalit jakattokulmat AP-korttelialueillaKorttelialue on jaettu rakennusryhmiksi,joilla on oma liittymä.Pääjulkisivumateriaalina kortteleissa2152, 2156 & 2158 tulee olla puu tairappaus.Yhteiset piha-alueetKorttelialueilla yhteiset alueet käsitellään puistomaisestija istutetaan nurmella. Puistoonrajoittuvat korttelien reuna-alueet tulee käsitelläsiten, että korttelialueen ja puistoalueenvälille ei synny jyrkkää rajaa, vaan korttelipihatjatkuvat luontevasti puistoon. Asuntopihojenyleisiä alueita vastaan oleva reuna tulee kuitenkinrajata pensasaidalla.Kaikissa kortteleissa kattomateriaalinatulee olla kattotiili tai konesaumattupelti tai vastaava modernisovellus.Kattokaltevuuksien tulee olla välillä1:3-1:5.Kattomuotona tulee olla harja- taipulpettikatto.Kattomateriaalin, kattomuodon jakattokaltevuuden tulee olla samakoko rakennusryhmän alueella.Julkisivumateriaalit jakattokulmat AK-korttelialueellaPääjulkisivumateriaalina korttelissatulee olla rappaus.Kattomateriaalina tulee olla konesaumattupelti tai vastaava modernisovellus.Kattokaltevuuden tulee olla välillä1:3-1:5.Kattomuotona tulee olla pulpettikatto.Näkymä korttelin 2152 keskellä olevasta istutusalueestaja sitä ympäröivistä asunnoista.Kortteleissa 2158 ja 2156 sijaitsevat s-1 -kaavamerkinnällävarustetut puustoiset alueenosat käsittävät metsäkumpuja on säilytettäväluonnonmukaisina ja niitä on hoidettava niin,ettei maiseman lehtoluonne ei oleellisesti muutueikä liito-oravan elinedellytyksiä heikennetä.Alueita voidaan kuitenkin käyttää oleskeluun janiille on sallittua sijoittaa lasten leikkipaikkoja.Talvella paikoille syntynee pulkkamäet.Kortteleiden 2158 ja 2152 poikki kulkeva Konsulinpolkuistutetaan puistomaisena vyöhykkeenä.Paikoitellen kevyenliikenteenväylä laajeneeaukioiksi, joille sijoitetaan oleskelualueita jalasten leikkipaikkoja. Nämä alueet toimivatkohtauspaikkoina Kartanonrannan asuntoalueenasukkaille.Lisäksi lähemmäksi korttelialueille tulee sijoittaaasukkaiden käyttöön tarkoitettuja leikki- jaoleskelualueita. Leikkipaikat voidaan rajatajoko pensas- tai lauta-aidoin.Jätekatokset tai -rakennukset tulee sijoittaasiten, että ne ovat autoreittien varsilla, muttatarpeeksi kaukana (väh. 8 m) asunnoista jaoleskelu- ja leikkipaikoista. Jätekatosten yhteyteentai muualle asuntopihalle tulee sijoittaapihavarasto pihakalusteiden, yhteisten työkalujenym. säilyttämistä varten.39

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEPihasuunnitelma 1:1000, korttelin 2152 AK alueTomutuspaikkoja tulee sijoittaa kohtuullisenkävelymatkan päähän asunnoista, kortteleihin2158 ja 2152 useampia ja kortteliin 2156 jaAK korttelialueelle vähintään yksi.PysäköintiKorttelialueilla pysäköinti on mahdollista järjestääasuntojen pihoille sekä keskitetysti korttelipihoille.Läpiajoyhteyttä korttelialueilla eisallita. Erillisiä pysäköintialueita on jäsenteltäväistutuksin ja/tai pensasaidoin. Kaikki korttelialueillasijaitsevat pysäköintipaikat voidaankattaa käyttäen asuinrakennusten julkisivujenmukaisia materiaaleja ja värejä.Vieraspysäköintiin on varattu paikkoja Sundetinpuistotien varteen sekä erillisiin LP-kortteleihinSundetin puistotien ja Laamanninkaaren varsille.Pihasuunnitelma 1:1500, kortteli 2156Pihasuunnitelma 1:1500, kortteli 215240

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.Pihasuunnitelma 1:1500, kortteli 215241

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEVärikarttaHUOM! Värisävyttulee tarkistaaaidoista värimalleista.Painoteknisistäsyistä tässänäkyvät värimallitovat vain suuntaaantavia.Pääjulkisivuväritkorttelit 2158 ja2157Vaalean keltainenNCS S 1010-Y20RRAL 0959 010Pääjulkisivuväritkorttelit 2158 ja2157TiilenpunainenNCS S 4040-Y70RRAL 0504 050Ovet ja ikkunatkorttelit 2152 ja2157Vaalean vihreäNCS S 2010-G50YRAL 1108 010Pääjulkisivuväritkorttelit 2155 ja2156BeigeNCS S 1505-Y20RRAL 1013Tehostevärit korttelit2155 ja 2156BeigeNCS S 2005-Y20RRAL 0858 010Pääjulkisivuväritkorttelit 2152 ja2153Vaalea beigeNCS S 1010-YRAL 1009 010Tehostevärit korttelit2152 ja 2153Vaalean harmaaNCS S 1002-YRAL 9002Vaalean keltainenNCS S 1010-Y30RRAL 1015PunamultaNCS S 5040-Y80RRAL 0403 030RuskeanvihreäNCS S 3010-G80YRAL 0707 010Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 040HarmaanruskeaNCS S 3005-Y20RRAL 7032KeltainenNCS S 1020-Y10RRAL 0908 030HarmaanruskeaNCS S 3005-Y20RRAL 7032KeltainenNCS S 100-Y20RRAL 0808 030Tehostevärit korttelit2158 ja 2157HarmaaNCS S 3502-YRAL 7038Vaalea terraNCS S 3020-Y30RRAL 0606 030Vaalea ruskeaNCS S 3010-Y20RRAL 0707 020HiekkaNCS S 2005-YRAL 9002Vaalean ruskeaNCS S 3010-Y30RRAL 0707 020BeigeNCS S 2010-Y20RRAL 0808 010BeigeNCS S 2005-Y20RRAL 0858 010PunaoranssiNCS S 3040-Y50RRAL 0606 030Ovet ja ikkunatkorttelit 2155 ja2156BeigeNCS S 2010-Y20RRAL 0808 010Ovet ja ikkunatkorttelit 2152 ja2153Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 040Lämmin harmaaNCS S 2502-YRAL 7044Punertavan harmaaNCS S 5005-Y50RRAL 0505 010Vaalean vihreäNCS S 2010-G50YRAL 1108 010Vaalean vihreäNCS S 2010-G90YRAL 0708 010Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 040TerracottaNCS S 3040-Y30RRAL 0606 050Vaalean ruskeaNCS S 3010-Y10RRAL 0707 020RuskeanpunainenNCS S 5020-Y50RRAL 0505 020RuskeanvihreäNCS S 3010-G80YRAL 0707 010Tumman keltainenNCS S 2030-Y10RRAL 1002TerracottaNCS S 3040-Y30RRAL 0606 050HarmaanruskaNCS S 4010-Y30RRAL 0506 010RuskeanharmaaNCS S 5005-Y20RRAL 0605 010HarmaaNCS S 3502-YRAL 7038RuskeanvihreäNCS S 3010-G80YRAL 0707 010HarmaaNCS S 4502-YRAL 0605 01042

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.3.8 AO-KORTTELIT 2153, 2155 JA 2157Asuinrakennusten pääjulkisivumateriaalinaon rappaus. Rakennuksenulkopuolisten tukipylväiden ym. rakenteidentulee olla ruskean tai harmaansävyin kuultokäsiteltyä tai peittomaalattuapuuta. Terassien tai parvekkeidenkaiteiden tulee olla värikartan tehostevärientai rakennuksen julkisivujenmukaisin värein maalattua puuta.VärikarttaSivun 42 värikartasta ilmenee kortteleiden2153, 2155 ja 2157 rakennusten valittavatvärit.Piharakennukset ja aidatPysäköinti tapahtuu asuntopihoilla autotalleissatai -katoksissa, ja autotallin/-katoksen materiaaleihin ja väreihinsoveltuvat samat ohjeet kuin asuinrakennukseenkin.Pihasuunnitelma 1:1500, korttelit 2153, 2155 ja 2157.YleistäJulkisivumateriaalit jakattokulmatPääjulkisivumateriaalin tulee kortteleissa2153, 2155 ja 2157 ollarappaus.Kaikissa kortteleissa katttomateriaalinatulee olla kattotiili tai konesaumattupelti tai vastaava modernisovellus.Kattokaltevuuksien tulee olla välillä1:3-1:5.Kattomuotona tulee olla harja- taipulpettikatto.Kattomuodon ja -kaltevuuden onoltava sama koko korttelin alueella.Erillispientalojen korttelit muodostavatkaarevan reunan puistoalueen suuntaan.Puistoalueille suuntautuvat tontit mahdollistavataurinkoiset pihat ja avarat näkymät.Rakennusten suositellaan olevan pääosinkaksikerroksisia. Osa rakennusmassasta voikuitenkin olla myös yksikerroksinen.Korttelialueiden talojen tulee olla ilmeeltäänhyvin toisiinsa sopivia, mutta rakennustenyksityiskohdissa ja väreissä sallitaan vaihtelua.Rakennusten tulee olla yleisilmeeltäänyksinkertaisia, mutta massoittelun, ikkunoidensijoittelun yms. suhteen mielenkiintoisesti sommiteltuja.Julkisivujen ja kattojen materiaalit ja väritKaikissa kortteleissa julkisivujen ja kattojenvärityksessä tulee noudattaa värisuunnitelmaa.Värityksen avulla korttelit liitetään yhteen viereistenkortteleiden värimaailmaan.Mikäli asuinrakennukseen ei kiinteästiliity irtaimistovarastoa on asuntopihallesallittua rakentaa erillinen, enintään 7m 2 suuruinen varastorakennus. Varastorakennuksenja muiden piharakennustentulee olla maalattu värisuunnitelmassaesitetyin pääjulkisivuvärein taitehostevärein.Tontit on rajattava leikattavin, enintään 1,5m korkein pensasaidoin. Kadunpuoleisellaetupihalla istutusten tulee olla matalampia,ja pensasaita voidaan korvata myös vapaamminkasvavin istutuksin. Istutusten sijaan taiohella pihat voidaan rajata myös matalin lautaaidoin,mutta silloin aidan tulee olla ilmeeltäänja väritykseltään hillitty ja yhdenmukainen kokokorttelin alueella.Esimerkkipihasuunnitelma 1:1500, korttelit 2153, 2155 ja 2157.43

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE3.9 AP-KORTTELIT 2160 JA 2161tulee käsitellä siten, että korttelialueenja puistoalueen välille eisynny jyrkkää rajaa, vaan korttelipihatjatkuvat luontevasti puistoon.Sen sijaan asuntopihojen yleisiäalueita vastaan oleva reuna tuleerajata pensasaidalla.Asuntojen keskelle on sijoitettavalaaja yhtenäinen piha-alue, jonnemahtuu istutusalueiden lisäksileikki- ja oleskelualueita sekäpaikat pihavarastolle ja tomustelineelle.PysäköintiPihasuunnitelma 1:1500, korttelit 2160 & 2161.Julkisivumateriaalit jakattokulmatPääjulkisivumateriaalina tulee ollapuu.Molemmissa kortteleissa kattomateriaalinatulee olla kattotiili.Kattokaltevuuksien tulee olla välillä1:13-1:5.Kattomuotona tulee olla harja- taipulpettikatto.Kattomuodon ja -kaltevuuden täytyyolla sama koko korttelin alueella.YleistäKorttelit ovat asuinpientalojen korttelialuetta(AP) ja ne sijoittuvat metsäalueiden väliinrajautuvaan laaksoon Musketöörinpuistonreunaan. Kortteli 2160 rajautuu myös Laamanninpuistoon.Maastoltaan vaihtelevilla, loivaan rinteeseensijoittuvilla tonteilla on rakennusten istuttamiseenmaastoon kiinnitettävä erityistä huomiota.Rakennukset tulee sovittaa maastoon siten,ettei rakennuksiin synny korkeita sokkelipintojaeikä voimakkaita maaston leikkauksia taipengerryksiä.Julkisivujen materiaalit ja väritJulkisivujen ja kattojen värityksessä tuleenoudattaa värisuunnitelmaa. Korttelin 2160pääjulkisivuvärit ovat harmaan eri sävyjä,korttelin 2161 vaaleita keltaisen ja vihreänsävyjä. Tehosteväreillä sekä ikkuna- ja oviväreilläluodaan väritykseen vaihtelua.Kortteleiden rakennusten julkisivujen tulee ollapääasiallisesti puuverhoiltuja. Terassien taiparvekkeiden kaiteiden tulee olla värikartantehostevärien tai rakennuksen julkisivujenmukaisin värein maalattua puuta.Piharakennukset ja aidatMikäli asuinrakennukseen ei kiinteästi liityirtaimistovarastoa on asuntopihalle sallittuarakentaa erillinen, enintään 7 m 2 suuruinenvarastorakennus. Varastorakennuksen tuleeolla ilmeeltään asuinrakennukseen hyvin sopivaja julkisivujen värisuunnitelmassa esitetyinpääjulkisivuvärein tai tehostevärein maalattuapuuta.Aitojen suhteen tulee noudattaa sivuilla 30 ja32 annettuja yleisiä ohjeita.Yhteiset piha-alueetKorttelien yhteisalueet käsitellään puistomaisestija istutetaan nurmella tai maanpeitekasveilla.Kortteleiden puistoon rajoittuvat reuna-alueetMolemmissa kortteleissa pysäköintisuositellaan järjestettävän ensisijaisestiasuntokohtaisiin pihoihin,mutta myös erillisten pysäköintialueiden järjestäminensallitaan.Kaikki korttelialueilla sijaitsevat pysäköintipaikatvoidaan kattaa käyttäen asuinrakennustenjulkisivujen mukaisia materiaaleja ja värejä.Korttelialueella tai sen läheisyydessä olevat jasäilytettävät vanhat puut luovat asuinalueelleviihtyisyyttä ja identiteettiä. Espoon Nöykkiö.44

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.VärikarttaHUOM! Värisävyttulee tarkistaaaidoista värimalleista.Painoteknisistäsyistä tässänäkyvät värimallitovat vain suuntaaantavia.Tehosteväritkortteli 2160Vaalea kelt.NCS S 2020-Y20RRAL 1001Pääjulkisivuväritkortteli 2161Vaalea beigeNCS S 1010-YRAL 1009 010Tehosteväritkortteli 2161Vaalea ruskeaNCS S 3010-Y20RRAL 0707 020Pääjulkisivuväritkortteli 2160Lämmin roosaNCS S 2020-Y40RRAL 0507 030Vaalea keltainenNCS S 1010-Y10RRAL 0959 010HarmaaNCS S 3502-YRAL 7038Vihertävä beigeNCS S 1005-G80YRAL 1013Vaalea terraNCS S 3020-Y30RRAL 0606 030HiekkaNCS S 2005-YRAL 9002Lämmin harmaaNCS S 4010-Y10RRAL 0606 010Kaavaote 1:1500, korttelit 2160-2161.Vaalean harmaaNCS S 1502-YRAL 9002Ovet ja ikkunatkortteli 2160Vaalean vihreäNCS S 2010-G50YRAL 1108 010Ovet ja ikkunatkortteli 2161Vihertävän harmaaNCS S 2502-GRAL 1407 005Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 040Harmaan vihreäNCS S 3010-G90YRAL 0857 020Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 040Vaalea ruskeaNCS S 3010-Y20RRAL 0707 020KellanvihreäNCS S 3020-G90YRAL 1007 030Vaalea terraNCS S 3020-Y30RRAL 0606 030HarmaaNCS S 3502-YRAL 7038Punertavan harmaaNCS S 4005-Y50RRAL 0506 010RuskeanharmaaNCS S 5005-Y20RRAL 0605 010Korttelissa 2160 asuinrakennukset sijaitsevat laajan puistomaisen korttelipihan ympärillä.45

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE3.10 AO-KORTTELIT 2162-2166Kortteleiden rakennusten julkisivujen tulee ollajoko rapattuja tai muurattua savitiiltä. Lisäksipienempinä pintoina (korkeintaan 20 % julkisivualasta)voidaan käyttää puuta.Rakennuksen ulkopuolisten tukipylväiden ym.rakenteiden tulee olla ruskean tai harmaansävyin kuultokäsiteltyä tai peittomaalattuapuuta. Terassien tai parvekkeiden kaiteidentulee olla värikartan tehostevärien tai rakennuksenjulkisivujen mukaisin värein maalattuapuuta.Säilytettävä kasvillisuusKorttelialueilla kaavassa osoitettu säilytettävänpuuston alueet on säilytettävä tonttientakaosissa mahdollisimman koskemattomanaja tarvittaessa on istutettava lisää puita siten,että alueet soveltuvat myös liito-oravien liikkumisreiteiksi.Istutuksissa tulee käyttää alueella jo oleviatai muuten luonteeltaan alueen luonnonympäristöönsopivia lajikkeita.Piharakennukset ja aidatPysäköinti on järjestettävä asuntopihoillaautotalleissa tai -katoksissa, joiden materiaaleihinja väreihin soveltuvat samat ohjeetkuin asuinrakennukseenkin.Varastorakennusten tulee olla ilmeeltäänasuinrakennukseen hyvin sopivia ja niitäkoskee samat rakentamisohjeet kuin asuinrakennukseenkin.Pihasuunnitelma 1:1500, korttelit 2162-2166.YleistäErillispientalojen korttelit (AO) muodostavatsuhteellisen väljän pientaloryhmän metsäiseenja mäkiseen maastoon lähelle Espoonlahdenranta-alueita. Virkistysalueisiin rajoittuva kortteleidenreuna-alueille ja korttelin 2165 keskelleon jätettävät metsäiset vyöhykkeet liito-oravanliikkumareittien säilyttämiseksi.Asuinrakennukset ovat pääsääntöisesti enintäänkaksikerroksisia, rinnetonteilla voidaankuitenkin rakentaa myös osittain kolmikerroksisiarakennuksia. Korttelialueiden talojen tuleeolla ilmeeltään hyvin toisiinsa sopivia, muttarakennusten yksityiskohdissa ja väreissä tuleeolla vaihtelua. Rakennusten tulee olla yleisilmeeltäänyksinkertaisia, mutta massoittelun,ikkunoiden sijoittelun yms. arkkitehtonisenilmeen osalta sallitaan erilaisia ratkaisuja.Rakentamisen tavoitteena on funktionalistisenarkkitehtuurin mukainen yksinkertaisuusja muotoselkeys.Jyrkässä maastossa tulee rakennusten istuttamiseenrinteeseen kiinnittää erityistä huomiota,siten ettei synny korkeita sokkelipintoja taivoimakkaita maaston leikkauksia tai pengerryksiä.Betonipintaisen sokkelin näkyvän osantulee olla korkeintaan 0,7 m korkuinen.Julkisivujen materiaalit ja väritKaikissa kortteleissa julkisivujen ja kattojenvärityksessä tulee noudattaa värisuunnitelmaa.Muiden mahdollisten piharakennusten ja rakenteidensekä aitojen tulee olla vaalein sävyinkuultokäsiteltyä tai peittomaalattua puuta.Piha-alueetAsuntokohtaiset pihat tulee rajata pensasaidoilla,jotka voivat olla tontin sisääntuloreunallaenintään 1 m ja muilla reunoilla enintään 1,5m korkuisia. Sisääntulon puoleisella rajalla onsalittua käyttää myös puurakenteisia aitoja,sisääntulot tonteille voidaan varustaa enintäänmetrin korkuisilla porteilla. Niitä tontinrajoja,jotka rajautuvat metsäalueeseen, ei tarvitserajata aidalla, mutta tontin raja tulee kuitenkinmerkitä niin, että yleinen ja yksityinen aluevoidaan erottaa.Julkisivumateriaalit jakattokulmatAsuinrakennusten pääjulkisivumateriaalinatulee kaikissa kortteleissaolla rappaus.Kaikissa kortteleissa tulee kattomateriaalinaolla konesaumattu pelti taivastaava moderni sovellus.Kattomuoto voi olla joko harjakattotai pulpettikatto. Samassa korttelissasijaitsevissa asuinrakennuksissatulee olla yhtenevä kattomuoto.Kattoterassit ovat sallittuja.Kattokaltevuuksien tulee olla enintään1:3.46

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE KORTTELIALUEET 3.Kaavaote 1:1500, korttelit 2162-2166.VärikarttaHUOM! Värisävyttulee tarkistaaaidoista värimalleista.Painoteknisistäsyistä tässänäkyvät värimallitovat vain suuntaaantavia.Pääjulkisivuväritkorttelit 2162, 2163,2164, 2166Vaalean ruskeaNCS S 3010-Y10RRAL 0707 020Pääjulkisivuväritkortteli 2165Vaalea terraNCS S 3020-Y30RRAL 0606 030Tehosteväritkortteli 2165BeigeNCS S 2010-Y20RRAL 0808 010Pääjulkisivuväritkorttelit 2162, 2163,2164, 2166ValkoinenNCS S 0505-R60BRAL 9003TiilenpunainenNCS S 4040-Y70RRAL 0504 050Punertavan harmaaNCS S 4005-Y50RRAL 0506 010KellanvaaleaNCS S 1005-YRAL 1013Tehosteväritkorttelit 2162, 2163,2164, 2166Punertavan harmaaNCS S 5005-Y50RRAL 0505 010HarmaanruskeaNCS S 4010-Y30RRAL 0506 010Vaalea beigeNCS S 1505-Y10RRAL 9002Vaalea ruskeaNCS S 3010-Y20RRAL 0707 020Tumman punainenNCS S 5030-Y80RRAL 0304 020TummanruskeaNCS S 8505-Y20RRAL 0402 005Kortteleihin 2162-2166 rakennetaan suuriarapattuja omakotitaloja, joiden ilmeessä tavoitellaanveistoksellisuutta. Kuvan talo Tallinnasta.HiekkaNCS S 2005-YRAL 9002Vaalean ruskeaNCS S 3010-Y30RRAL 0707 020PunaruskeaNCS S 6010-Y50RRAL 0304 020Tumman keltainenNCS S 2030-Y20RRAL 0707 040BeigeNCS S 2010-Y20RRAL 0808 010HarmaaNCS S 3502-YRAL 7038ValkoinenNCS S 0505-R60BRAL 9003Harmaan vihreäNCS S 3010-G90YRAL 0857 020Esimerkkikaaviot osoittavat, millaisia rakennuksiavoi rakentaa, jos kaavassa määritelty kerroslukuon (1/2)III. Tasamaalle rakennettaessavoi kerroksia olla korkeintaan kaksi. Oikeanpuoleinenkaavio osoittaa suurimman mahdollisenkerrosmäärän rinnetontilla. Harmaalla rasteroitualue kuvaa kerrosalaan laskettavaa tilaa.Vaalea kelt.NCS S 2020-Y20RRAL 1001RuskeanharmaaNCS S 5005-Y20RRAL 0605 010Lämmin harmaaNCS S 4010-Y10RRAL 0606 010HarmaanruskeaNCS S 6005-Y20RRAL 0755 01047

3. KORTTELIALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE3.11 KOKO KAAVA-ALUEEN VÄRIKARTTA (ESIMERKKI)Värikarttaan on merkitty esimerkinomaisestikorttelikohtaisesti suositeltavat pääasiallisetjulkisivuvärit. Näiden lisäksi on korttelikohtaisissaohjeissa esitelty suositeltavat julkisivujentehostevärit. Korttelin sisällä väritvoidaan valita määritellystä väripaletistavapaasti.48

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE VIRKISTYSALUEET 4.4.1 YMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA49

4. VIRKISTYSALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE4.2 REITIT JA LÄHILIIKUNTAPAIKATLähivenelaituriAlueleikkipaikkaKorttelialueilla sijaitsevat leikkipaikatLähiuimapaikkaKoirapuistoLintutorniEspoonlahden kiertävä reitti(valaistu ja esteetön)Valaistu / esteetön reittiEsteetön reittiReitti / polkuKehitettävä reitti / polku50

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE VIRKISTYSALUEET 4.4.3 VIRKISTYS- JA PUISTOALUEITA KOSKEVAT YLEISET OHJEETAlueelliset leikkipaikat ja oleskelualueetVirkistysalueille on osoitettu kolme alueellistaleikkipaikkaa. Ne sijoittuvat Vapaaherrattarenpuiston niitylle, Musketöörinpuistonviljelypalstojen yhteyteen ja korttelin P 2154läheisyyteen. Leikkipaikat sijaitsevat keskeisestimerkittävien alueellisten virkistysreittienyhteydessä (Musketöörinpolku ja Mamsellinpolku).Leikkipaikkojen lisäksi päiväkodin pihaleikkivälineineen palvelee koko alueen ilta- javapaa-ajan toimintaa. Kortteleiden 2152 ja2158 istutusalueilla sijaitsevat leikkipaikatsuunnitellaan korttelialueiden lasten lisäksilaajemman alueen käyttöön osoittamalla riittävätvarusteet leikkialueille. Kallioalueet jametsät tarjoavat vapaaseen leikkiin soveltuvians. luonnonleikkipaikkoja.Alueellisten leikkipaikkojen välineitä valikoitaessaotetaan huomioon välineen mahdollisimmanmonipuolinen käyttö. Esim. Lappsetinvalikoimissa on esteettömiä leikkipaikka- jakuntoiluvälineitä, jotka on tarkoitettu eri-ikäistenkäyttöön. Tällä lisätään leikkipaikan käyttöä jatarjotaan mahdollisuus ikääntyvien ihmistenmonipuoliselle liikkumiselle lähiympäristössä.Välineiden ja kalusteiden väritys sovitetaanluonnonympäristöön.Oleskelu on keskitetty tärkeimpien kevyenliikenteenraittien ja leikkipaikkojen yhteyteen jaBåthusuddenille. Raittien varteen sijoitettavatpenkit ja istumapaikat sijoitetaan näköalapaikkoihin,keskeisten risteysalueiden läheisyyteensekä maisemallisesti ja luonnon olosuhteidenkannalta mielenkiintoisiin ja pienilmastollisestimiellyttäviin kohtiin. Esteettömän pääreitinvarressa penkkejä tulee olla riittävän tiheässä;esim. istuskelu- ja lepomahdollisuusnoin sadan metrin välein. Levähdyspaikallesijoitetaan roska-astia. Kallioalueilla penkitasennetaan suoraan kallioon, metsäisillä jaavoimilla alueilla oleskelupaikkojen alustattoteutetaan kivituhkapintaisina.Lähiliikuntapaikka voi toimia paitsi lasten, myösaikuisten kohtauspaikkana. Kuva Espanjasta.Esimerkki istutuksilla suojatusta leikkipaikasta. Kuva Ivy playground, Boise Oregon.51

4. VIRKISTYSALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJELeikkivälineet aktivoivat lapsia liikkumaan.Esimerkkejä liikunta- ja leikkivälineistä.52

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE VIRKISTYSALUEET 4.Reitit ja polutAlueelliset virkistysalueiden pääreitit, Musketöörinpolkuja Mamsellinpolku, toteutetaan virkistysalueilla3 m leveinä. Ohjeellisina esitetytparannettavat puistokäytävät toteutetaan 1,5m leveinä. Raitit sovitetaan maaston muotoihintai parannetaan olemassa olevia polkuja.Pääraitit toteutetaan esteettöminä (esim. suurinsallittu, hetkellinen enimmäiskaltevuus 8 %).Pääreittien pintamateriaaliksi virkistysalueillasuositellaan kivituhkaa, ainoastaan katualueellesijoittuvat kevyenliikenteen osuudet toteutetaanasfalttipintaisina. Sivureitit, puistokäytävät japolut toteutetaan kivituhkapintaisina. Lehtojenja kangasmetsien sijoittuvat polut toteutetaankuorihakepintaisina.Laakeille ja tasaisille kallionlakialueille sijoittuvillasivureiteillä ja puistopoluilla voi olla myössuoraan kalliopintaan maakivillä merkittyjäosuuksia.Sundsbergsvikenin ja Djupvikenin ranta-alueidenja metsäisten mäkien polkuja parannetaan 1,5m leveinä reitteinä, joiden alueelta tarvittaessapoistetaan kasvillisuus. Rantaan sijoitettavienreittien toteuttaminen on tavoitteellista senvuoksi, että yleisesti halutaan kulkea vesialueenvälittömässä läheisyydessä. Vaarallisillemaastonosuuksille ei ohjata kulkua. Olevienpolkujen käyttöastetta tarkkaillaan mahdollistauudelleenarviointia varten.Hiihtoladut ohjaavat suunnitellusta urheilupuistostaVapaaherrattaren puiston rantaan.Niittylatu sijoitetaan metsänreunaan rakennettavanesteettömän reitin ja avoimen niitynvälille. Tilavaraus sille on 6 m, jolloin siinäsijaitsevat vierekkäin perinteisen- ja luistelutyylinlatuosuudet.Suunnitelman lähtökohtana on alueen säilyminenmahdollisimman luonnontilaisena.Reittien ja toimintojen rakentaminen alueelletehdään hienovaraisesti. Olemassa olevaareitistöä parannetaan vastaamaan kasvavankulutuksen tarpeita. Hyvin kulutusta kestävillealueille sijoitetaan valtaosa ranta-alueen reiteistä.Huonosti kulutusta kestävillä alueillakulunohjauksen merkitys korostuu. Kaikkeinherkimmille kasvillisuusalueille, mm. karuillekalliomänniköille (Vapaaherranpuiston koillisosatja Mamsellinranta) , ei ohjata lainkaankulkua.Osalle helppokulkuisia alueita rakennetaanesteettömiä 3 metriä leveitä kivituhkapolkujamuodostamaan perusreitistö. Esteettömät reititvalaistaan ja niiden varsille rakennetaan sadanmetrin välein valaistu levähdyspaikka, jossa onpenkki ja roska-astia. Valtaosa kaava-alueenreiteistä on esteettömiä.Mamsellinpolkuojalatu 6 m. polku koirapuistoMamsellinranta/kuusikangasReittien ylläpitoon on kiinnitettävä huomiotalumen aurauksen ja pinnan tasaisuudenosalta.53

4. VIRKISTYSALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEkuusikangas+18+17+16avokallio/jyrkänneistutettavat puut+10kuusikangas +5pollarivalaisinpolku+4+15Mamsellinpolku+14lehto polku lehto+13lähiliikuntapaikkapolku latu 6 m.+12avokalliohiihtolatupolku(esteetön)istutettavat puutsiltakosteikkoallaslatupolku(esteetön)polkutorpan kivijalka54

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE VIRKISTYSALUEET 4.Kasvillisuuden käsittely ja täydennysistutuksetLuonnonmukaisilla alueilla kasvillisuus muodostuupääosin olevasta kasvillisuudesta, jotahoidetaan metsänhoidollisin toimenpitein jatäydennetään luontaisilla lajeilla. Leikkipaikoillasekä keskeisillä reittien reuna-alueillaja toiminnallisilla alueilla luonnonkasvillisuuttavoidaan täydentää kasvupaikkatyyppiin ja olosuhteisiinsoveltuvilla jalopuilla, koriste- ja kulttuurikasvillisuuslajikkeilla.Lajiston tulee ollahelppohoitoista ja kestävää ja taimien kotimaistaalkuperää. Leikkipaikkojen lähiympäristössäei tule käyttää myrkyllisiä tai piikkisiä kasvilajeja.Leikkipaikoille voidaan istuttaa vaikkapaherukkapensaita, joista voidaan syödä marjojaleikin lomassa.Kasvillisuustyyppien mukaiset hoito-ohjeet onesitetty kohdassa 4.5.Kalusteet ja varusteetAsemakaava-alueen yleisillä alueilla, katuympäristössäja virkistysalueilla käytetään yhtenäisiä,toisiinsa sopivia kaluste-, varuste- javalaisinperheitä, jotka muodostavat erilaisistasuurkorttelialueista koostuvasta alueesta yhtenäisenähahmottuvan kokonaisuuden.Virkistysalueiden kalusteiksi valitaan katu- jaaukioalueiden kalusteiden tyyliin sopivat, puistomaiseenympäristöön soveltuvat kalusteet.Penkit, roskakorit ja valaisinpylväät käsitelläänyhtenäisellä värityksellä, joka on sama kuinkatualueilla tai sopii katu-alueiden kalusteidenvärimaailmaan.Virkistysalueiden kalusteiden ja varusteidentulee sopia yhteen sekä katujen ja aukioidenkalusteiden että puistomaisen ympäristönkanssa.ValaistusMusketöörinpolku, Mamsellinpolku, Konsulinrannanpolku ja leikkipaikat valaistaan valittuavalaisintyyppiä käyttäen matalaan pylvääseenasennettuna ja asianmukaisella valaistusteholla.Valonlähteenä pyritään käyttämään hyvinvärejä toistavia lamppuja.Leikki- ja oleskelualueilla perusvalaistustavoidaan täydentää tunnelmallisilla erikoisvalaisimillakuten pollarivalaisimilla. Rantaansijoittuvilla reitin osuuksilla tulee ottaa huomioonsuojelualueen vaatimukset valaisutehonsuhteen. Båthusuddenin oleskelupaikan puistoraitillasuositellaan käytettäväksi matalaapollarivalaisinta.Virkistysalueelle valitaan peruspenkiksikäsinojilla varustettu malli. Leikkipaikoille jaoleskelualueelle valitut kalusteet ja varusteetvoivat olla yksilöllisiä ja poiketa muille alueillevalituista kalustemalleista ja väreistä. Niidentulee kuitenkin sopia koko alueen yhtenäiseenilmeeseen.Lintutorni osana maisemaa. Britzer Garten, Berliini, Saksa.55

4. VIRKISTYSALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE4.4 RANNAN VIHERALUE918RANNAN VIHERALUE1 . Konsulinranta2. Vapaaherranpuisto3. Vapaaherrattarenpuisto4. MamsellinrantaPUISTOALUEET5. Laamanninpuisto6. Musketöörinpuisto7. Konsulinpuisto8. Hovipojanpolun puistoalueMUUT VIHERALUEET9. Suojaviheraluekaava-alueelle sijaitsevanNatura alueen rajaus7265Johdanto34Espoonlahden luonnonsuojelualue(kuvassa näkyyosa n. 190 ha kokonaisuudesta)rannan viheralue (”Rantapuisto”)muut puistoalueetsuojaviheraluekaava-alueen rajausmeriuposkuoriaisensuojelualueen rajausLuonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet ovatEspoonlahteen rajautuvat rantametsiköt ja niitytsekä suojeltu Laamanninpuiston jalopuumetsikkö.Rantametsiköt on osoitettu virkistysalueiksi(VL/s), joita on hoidettava luonnonmukaisinaja joissa luonnon ominaispiirteidensäilymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.Lähivirkistysalueilla (VL/s, VL) ihmisten kulkeminenkanavoidaan luontopoluille.Yleiset ohjeetVirkistysalueiden rungon muodostaa Espoonlahdenrannan luonnonmukainen metsä. Sekoostuu sekapuu-, kuusi- ja mäntykankaasta,jossa esiintyy paikoitellen kalliomännikköä jalehtoa. Virkistysalueella sijaitsee suuri avoinentinen pelto. Suuri osa rannan viheralueestaon osa ekologista suojelualuetta (s-1).Virkistysalueille on osoitettu erityyppisistä reiteistäkoostuva reitti- ja polkuverkosto, jokayhdistää virkistysalueiden ja asemakaava-alueeneri osia. Ennen toteutusta alueilta tulee laatiatarkemmat suunnitelmat, luonnonmukaisiltaalueilta hoitosuunnitelmat sekä leikki- ja oleskelualueiltatoteutussuunnitelmat. Suunnitelmissaesitetään mm: kasvillisuusalueiden liittyminen korttelialueisiinja ympäröivien alueidenkorkeusasemiin yksittäispuut sekä niiden suojaus aatteetja aluevarauksetNiiden korttelien osalta, kun ne sijoittuvat nykyiseenmetsään, tulisi tulevien reunavyöhykkeidenkasvillisuuden valmennustoimenpiteetaloittaa muutamia vuosia ennen varsinaisenrakentamisen aloittamista. Virkistysalueidenja korttelialueiden rajakohdissa puuston tuleejatkua saumattomasti korttelialueen puolelle.Erityisen tärkeää jatkuvuus on ekologistensuojelualueiden (s-1) ulottuessa korttelialueidenpuolelle.Virkistysalueiden rajat tulee merkitä maastoonennen korttelien rakentamisen aloittamista.Niille ei saa sijoittaa korttelien työmaa- taivarastoalueita. Suojelualueet, muut arvokkaatkasvillisuuskuvioalueet sekä säilytettävät yksittäispuutsuojataan tarvittaessa rakennustöidenajaksi ”Infra RYL 2006 Infrarakentamisenyleiset laatuvaatimukset” -oppaan esittämällätavalla.Niittyalueelle määritellään ns. maisemapuidenkasvupaikat, joille saa valikoidusti kasvaajaloja lehtipuita, muualta vesakko karsitaanniittämisen yhteydessä.Kasvillisuustyyppikohtaisethoito-ohjeetLuonnonmukaisten alueiden hoidossa keskeisenätavoitteena on luonnon monimuotoisuudenja ominaispiirteiden säilyttäminen. Alueenmetsiä hoidetaan luonnomukaisin metsänhoitomenetelminjoilla jäljitellään metsäluonnonomaa kehitystä.Luonnonmukaisena hoidettavien alueidenkasvillisuus muodostuu pääosin luontaisestalajistosta, jota hoidetaan kasvupaikan mukaanja tarvittaessa lajisuhteita ohjaillen.Keskeisiä luonnonmukaisena hoidettavia jakehitettäviä alueita ovat liito-oravan säilymisenkannalta oleelliset rannan viheralueet,kalliomänniköt, rinteiden tuoreet kangasmetsätsekä Natura 2000 verkostoon kuuluvanEspoonlahden rantakasvillisuus, joka jätetäänluonnontilaan lukuunottamatta ns. Sipulin alueenuimapaikkaa.Uudenmaan ympäristökeskuksen toimestalaaditussa Espoonlahden Natura 2000 -alueidenhoidon ja käytön yleissuunnitelmassaon tarkasteltu alueen hoitotarpeita ja esitettyaluetta koskevia hoitotoimenpiteitä.Natura-alueen rantaan istutettavakasvillisuusBåthusuddenin itäpuolella niitty ulottuuEspoonlahden rantaan saakka. Niityn viereinenniemenkärki on kasvillisuustyypiltääntuoretta lehtipuuvaltaista lehtoa. Sen vallitsevakasvillisuus on koivu, jonka seassa kasvaakuusta. Liito-oravan liikkumisen helpottamiseksiolemassa olevien rantapuiden sekaansuositellaan istutettavaksi koivuja.56

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE VIRKISTYSALUEET 4.KallioalueetKallioalueet säilytetään mahdollisuuksienmukaan yhtenäisinä ja niiden puusto säilytetään.Puulajeista suositaan mäntyjä, katajia,pihlajaa, rauduskoivua ja harmaaleppää.Kelomännyt ja yhtenäiset katajakasvustot säilytetään.Kenttäkerrosalueet pyritään säilyttämäänmahdollisimman suurelta osin kulun jatoimintojen sijoittumisen ohjaamisen avulla.Reitit ja polut linjataan herkimmät kasvillisuusalueetkiertäen ja maaston muotoja noudattaen.Ensisijaisesti vaikeimpien maastonosuuksienreitit jätetään nykyiselleen. Jyrkimmillä alueillaolevat sivureitit voidaan tarvittaessa toteuttaakallion päälle asennettavina kevytrakenteisinapuuportaina.Tuoreet kangasmetsätTuoreiden kangasmetsien kulutuksen kestokykyja palautuminen rakentamisen jälkeisistämuutoksista ovat parempia kuin karuissa kangasmetsissä.Varsinkin ruohovaltainen aluskasvillisuuson hyvin kulutusta kestävää.Metsänreunoissa sekä teiden ja tonttien lähelläsuositaan lehtipuita ja -pensaita sekä jalopuita.Haapojen säilymiseen kiinnitetään erityistähuomiota.Rakennettaviin alueisiin rajautuvien kuusivaltaistenmetsiköiden valmentaminen tulevaanrakentamiseen tulisi aloittaa hyvissä ajoin.Uuteen reunavyöhykkeeseen sijoittuvat nuoriakuusia tulee säästää, täysikasvuiset kuusetja tiiviit kuusiryhmät tulee poistaa, koska nekestävät huonosti muuttuvia valo- ja kosteusolosuhteita.Kuusien poiston jälkeen valossaviihtyvät pioneerilajit (mänty, koivu) alkavatilmaantua paikalla muodostaen muuttuneissaolosuhteissa kestävän reunavyöhykkeen.Lahopuu lehtoalueella.LehdotAlueen lehdot ovat tuoretta lehtoa tai tervaleppälehtoa.Hoidon tavoitteena on säilyttäälehtokasvillisuuden kasvuedellytykset erityisestikuusettumisen uhatessa. Kuusiakin jätetäänkuitenkin liito-oravien elinedellytysten säilymiseksi.Jalopuita, haapoja- ja muita lehtipuita suositaanlehtoa harvennettaessa. Lehtojen puustoon monipuolista ja tavoitteena on eri lajiensäilyminen. Mikäli lehdossa on poikkeuksellisenarvokas aluskasvillisuus, harvennuksenyhteydessä tulee koota havupuiden hakkuutähteet.Lehtojen luontainen kasvillisuus säilytetäänohjaamalla kulku selkeästi merkityille reiteille.SuojelualueetKonsulinranta (1)Konsulinranta on osa lähivirkistysalueeksikaavoitettua ns. Espoonlahden rantapuistoasijoittuen suojaviheralueen välittömään läheisyyteen.Virkistysalueen länsiosan kasvillisuus onrehevää lehtoa, jossa valtapuina on tervaleppäja haapa. Suojaviheralueen itäpuolella sijaitseesinivuokkolehto. Konsulinrannan itäosa onkallioisempaa ja sen kasvillisuus muodostuusekapuu- ja mäntykankaasta. Espoonlahdenrannoilla kasvaa tiheää ruovikkoa.Konsulinrannan virkistysalueella sijaitsee suojeltaviavanhoja torppapaikkoja ja sotilasrakennelmia.Rannassa sijaitsee olemassa olevaSundsbergsvikenin laituri, joka toimii nykyisinpienten moottori- sekä soutuveneiden jakanoottien maihinnousupaikkana. Leirikäytössäollut ns. ”Sipulin alue” rajaa Konsulinrannanvirkistysalueen itäosassa. Siellä on muutamiavenepaikkoja ja entisen leirikeskuksenuimapaikka, jotka säilytetään. Uimapaikkaaon selostettu tarkemmin kohdassa 4.6. Konsulinrantatunnetaan myös ”peikkometsänä”.Virkistysalue on liito-oravan elinaluetta ja senlehtoluonteen on säilyttävä. Natura 2000 -verkostoonliitetyn vesialueen myötä säilyvällelaiturille saa tulevaisuudessa rantautua vainympäristöhäiriöitä aiheuttamattomilla kulkuvälineilläkuten kanooteilla ja soutuveneillä.Sundsbergsvikenin laiturin yhteyteen sijoitetaanoleskelualue penkkeineen. Reittien parannustoimenpiteitälukuun ottamatta virkistysaluesäilyy pitkälti entisellään ja sitä hoidetaanluontotyypille ominaisella tavalla siten, etteivätluonnon ominaispiirteet oleellisesti muutu.Suojelualueiden hoidossa noudatetaan ohjeenkohdassa 2.2 esitettyjä ohjeita ja suosituksiasekä kasvupaikkatyypin mukaisia lajistosuosituksia.Konsulinrannan reheväkasvuista lehtoa.57

4. VIRKISTYSALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJEVapaaherranpuisto (2)Vapaaherranpuisto on osa lähivirkistysalueeksikaavoitettua ns. rantapuistoa ja rajautuu länsiosastaanns. Sipulin alueeseen. Virkistysalueenlänsi- ja itäosien kalliorannat ovat jyrkkiä jakulku niillä on hankalaa. Kasvillisuusalueitaovat mäntykangas, lehto ja kuusikangas. Virkistysalueenitäosan karuimmilla kalliopaikoillakasvaa männikkö. Reheväkasvuisen lehtopainanteenedustalla kasvaa laaja-alainenruovikko. Jyrkkien kalliorinteiden edustat ovatsen sijaan suurikokoisesta vesikasvillisuudestapaljaita.Virkistysalueella sijaitsee suojeltavia vanhojatorppien paikkoja ja sotilasrakennelmia.Vapaaherranpuisto rajaa sisälleen sekapuukankaallesijoittuvat viisi asuinkorttelia (korttelit2162-2166). Båthusuddenin niemi on paikallisenlinnuston tarkkailun kannalta paras lintutorninsijoituspaikka. Lintutornin materiaaliksisuositellaan kulutusta ja mahdollista ilkivaltaakestävää metallia. Porrasaskelmat, kaiteet jaylätasanteen nojailukaiteet voivat olla puisia.Kallioiselle laakealle niemen kärjelle rakennetaankevytrakenteinen lintutorni sekä esteetönoleskelupaikka. Sinne sijoitetaan penkkejä jaosoitetaan nuotio- tai grillipaikka. Vapaaherranpuistoonrakennetaan Mamsellinpolunvarteen sijoittuva lähiliikuntapaikka.Virkistysalue on liito-oravan elinaluetta, jonkalehtomaisen luonteen on säilyttävä. Aluettahoidetaan luontotyypille ominaisella tavallasiten, etteivät luonnon ominaispiirteet oleellisestimuutu. Erillispientalojen korttelialueeneli ns. Sipulin alueen itäpuolella sijaitsevaanrehevään lehtoon rakennetaan rantaan astiulottuva polku, jonka kohdalta kasvillisuuspoistetaan. Kallioisten jyrkänteiden olevatpolut jätetään nykyiseen kuntoonsa, muttaniiden käyttöastetta tarkkaillaan.Vapaaherrattaren puisto (3)Vapaaherrattaren puisto on osa lähivirkistysalueeksikaavoitettua ns. rantapuistoa. Virkistysalueellaon laaja, avoin niitty, joka onaikoinaan toiminut Sundesbergin kartanontorppareiden peltoina. Puistossa sijaitseesuunnittelualueen korkein mäki, jonka laella onluonnollinen näköalapaikka. Mäen kasvillisuuson sekapuukangasta, jonka keskellä kasvaakaruimmalla paikalla laikkuna kalliomännikköä,Espoonlahdella kasvaa laaja ruovikko.Vapaaherrattaren puiston metsät ovat liitooravanelinaluetta, jonka lehtoluonteen onsäilyttävä. Aluetta hoidetaan luontotyypilleominaisella tavalla siten, etteivät luonnonominaispiirteet oleellisesti muutu. Niitty pidetäänavoimena niittämällä se muutamia kertojakasvukauden aikana. Ojaan on mahdollistatehdä kaksi kosteikkoa levennyksillä, joidenrannoille istutetaan koivua ja tervaleppää.Ojan piennarta korostetaan paikoin puuistutuksilla.Liito-oravan liikkumisen helpottamiseksiranta-alueelle istutetaan olevien puidenjatkoksi suuria puita.Niityn laidoille, metsän reunaan rakennetaanesteetön reitti (Mamsellinpolku), jota myötenpääsee Båthusuddenin oleskelupaikalle. Polullerakennetaan kaksi puista siltaa ylittämään olemassaolevan puron. Esteetön reitti valaistaanlintuvesialueen suojeluarvot huomioon ottaenmatalalla pollarityylisellä valaisimella. Polunvierelle varataan hiihtolatua varten puuttomanapidettävä 6 m leveä alue. Näköalapaikallejohtavia vaikeakulkuisia reittejä parannetaanharventamalla kasvillisuutta ja parantamallapolunpohjaa sorapinnoitteella.Mamsellinranta (4)Mamsellinranta on osa lähivirkistysalueeksikaavoitettua ns. rantapuistoa, jonka kasvillisuuson kuusikangasta. Virkistysalueen etelälaidallaon avoimia niittyjä. Alueella sijaitsee suojeltaviavanhoja torppapaikkoja ja niitä yhdistäviäkulutuksella muodostuneita polkuja.Mamsellinranta on liito-oravan elinaluetta, jonkalehtoluonteen on säilyttävä. Aluetta hoidetaanluontotyypille ominaisella tavalla siten, etteivätluonnon ominaispiirteet oleellisesti muutu.Olemassa olevalle Vapaaherrattaren puistoonliittyvälle niittyaukealle rakennetaan aidattu jariittävin puuistutuksin varustettu koirapuisto,jossa on erilliset alueet pienille ja suurille koirille.Mamsellinrannan lävitse ohjataan alueellinenpääreitti. Olevat polut jäävät nykyiseenkuntoonsa.KosteikkokasvillisuusKonsulinrannan suojaviheralueen-, Musketöörinpuiston-ja Vapaaherrattaren puistonuoman levennysten kosteikotKosteikossa tarvitaan eri syvyyksissä viihtyviäkasveja. Kasveja valittaessa on tutkittava paikallistaympäristöä ja siellä kasvavia lajeja. Kosteavyöhykeon keskivedenpinnan yläpuolella.Märällä vyöhykkeellä veden syvyys on 0 - 20cm ja esim. rentukka viihtyy tällä vyöhykkeellä.Matalanvedenvyöhykkeen syvyys on 20 - 40cm ja syvänvedenvyöhykkeen 40 - 100 cm.Useimmat kosteikkokasvilajit kasvavat 0 - 30cm syvyydessä.Keskiveden yläpuolella olevalla kosteallavyöhykkeellä viihtyvät rantakukka (Lythrumsalicaria), ranta-alpi (Lysimachia vulgaris),mesiangervo (Filipendula ulmaria). Märällä vyöhykkeelläviihtyvät rentukka (Caltha palustris),rantayrtti (Lycopus europaeus) ja terttualpi(Lycimachia thyrsifolia).Mataliin vesiin sopivia lajeja ovat erilaisetsarakasvit (Carex-lajit), kapea osmankäämi(Typha angustifolia), rantapalpakko (Sparganiumemersum), sarjarimpi (Butomus umbellatus)ja keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus).Kosteikon syvimpiin osiin sopivia lajeja ovatlumpeet (Nymphaea sp.), ulpukka (Nupharlutea) ja järvikaisla (Scirpus lacustris).Lajien valinta riippuu järjestelmän tavoitteesta.Veden puhdistamiseen ei tarvita suurta lajivalikoimaa,mutta elämysarvolle ja biologisellemonimuotoisuudelle lajirikkaus on tärkeä.Vapaaherrattaren puistonuoman levennyksetKosteikkoaltaita rakennettaessa onotettava huomioon alueen halkaisevamaakaasuputki. Maankaivutöitä ei saasuorittaa 5 m lähempänä maakaasuputkea.Vapaaherrattaren puistonmahdollisten kosteikkoaltaiden jatkosuunnittelussatämä tulee ottaahuomioon.Vapaaherrattarenpuisto.58

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE VIRKISTYSALUEET 4.4.4 PUISTOALUEETMusketöörinpuisto (6)Musketöörinpuisto on pinta-alaltaan suuri alue,joka koostuu puisto-, lähivirkistys- ja urheilualueista.Puisto suunnitellaan asemakaavaneteläisintä osaa lukuunottamatta virkistykseen.Eteläosaan on sallittua rakentaa urheilua palveleviatoimintoja liittyen Kartanonrannan aikaisemminlaadittuihin asemakaavoihin. NykyisinMusketöörinpuisto on pääosin avointa niittyä,jonka keskellä on oja. Niityn keskellä on joitakinsäilytettäviä lehtipuumetsiköitä ja yksittäispuita.Musketöörinpuiston eteläisen reuna-alueenrinteillä kasvaa sekapuukangasta.Puistoon rakennetaan viljelypalsta-alue ja kaksileikki- ja lähiliikuntapaikkaa. Ohjeita viljelypalsta-alueentoteuttamiseksi on kohdassa4.7. Musketöörinpuiston koko puistoaluettahalkaisevaa itä-länsi-suuntaista ojauomaamuokataan maisemaan istuvaksi. Lounais-päätyyn rakennetaan uomaa leventämälläkosteikko, jossa korttelialueilta valuvat hulevedetpuhdistuvat. Kosteikon pohja rakennetaansorasta, joka on kuivanakin aikanaesteettisesti viihtyisän näköinen. Kosteikonja uoman rannoille istutetaan tervaleppää jakoivua. Valtaosa puistoa jätetään avoimeksiniityksi tai harvoin leikattavaksi nurmeksi,jotta maisematila säilyy avoimena nykyisenkaltaisena.Alueellisena pääreittinä toimiva esteetönMusketöörinpolku valaistaan ja sen vierellevarataan kuusi metriä leveä puuton alue hiihtolatuavarten.Laamanninpuiston suojeltua jalopuumetsikköä.YleistäAsuntokortteleihin rajoittuvat virkistysalueeton merkitty puistoiksi (VP). Puistovyöhykkeetmuodostavat tärkeän osan alueen laajaa ekokäytävä-ja viheralueverkostoa. Peltoaukeallerakennettavia kortteleita ympäröivät virkistysalueetmuodostuvat pääosin nurmikoista janiitystä sekä lehtipuuryhmistä.Laamanninpuisto (5)Laamanninpuisto käsittää luonnonsuojelualueen(S-1) ja kaksi siihen liittyvää lähivirkistysaluetta(VL/s). Sitä rajaavat Laamanninkaari jaVapaaherrantien ”jatke”. Puistossa on vaahterametsikkö,joka edustaa luonnonsuojelulain29 §:ssä tarkoitettua suojeltua luontotyyppiä(luontaisesti syntynyt, merkittävältä osin jaloistalehtipuista koostuva metsikkö). Uudenmaanympäristökeskus on päätöksellään rajannutvaahterametsikön S-1 -alueen mukaisesti.Vaahterametsikön lisäksi puistossa on ns.maisemapuita mm. katajia. Puistossa on suojeltutorpanpaikka. Laamanninpuiston rajallasijaitsee toinen suojeltu torpanpaikka. Puistossaon valmiita polun pohjia.S-1 -alueella ei saa tehdä toimia jotka muuttavatalueen ominaispiirteitä Alueelle mahdollisestitehtävät hoitotoimenpiteet tulee hyväksyttääUudenmaan ympäristökeskuksella. Kulkuohjataan selkeästi poluille, jotta alueen kasvillisuussäilyy. Tarvittaessa poluille voidaantehdä pienimuotoista parannusta.Näkymä peltoalueelta: vasemmalla säilytettävä metsäsaareke korttelissa 2158, takana Laamanninpuisto.59

4. VIRKISTYSALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE4.6 LÄHIUIMAPAIKKA4.7 LÄHIVENEPAIKKAVasemmalla metsänreuna joka kaavassakuuluu Vapaaherranpuistoon, Vapaaherrantiesijoittuu reunaan rajoittuvalle pelltoalueelle,takana oikealla Laamanninpuista.Konsulinpuisto (7)Konsulinpuisto sijoittuu nykyisen niityn asuinkortteleidenväliselle kapealle alueelle. Alueenpohjoisosassa on olemassa oleva rakennettutie, jonka tielinjaa hyödynnetään osana reittiä.Puiston eteläosassa on säilytettävä lehtipuumetsikkö,joka muodostaa lähtökohdan istutettavallekasvillisuudelle. Kulkureitin reunaalueinatoimivaan puistoon istutetaan haapaaja vaahteraa. Puiston aluskasvillisuutena toimiimatala niittykasvillisuus, josta puut nousevatilman pensaskerrosta. Puiston pohjoisosa ontilallisuudeltaan avoimempi kuin lehtipuumetsikön”leimaama” eteläosa.istutetaan puut tiheämmin. Ojan puoli jätetäänavoimemmaksi ja sinne luonnollisiin ryhmiinistutettavien puiden määrä on vähäisempi.Suojaviheralue (9)Suunnittelualueen luoteisosan oja lähialueineenon asemakaavassa merkitty suojaviheralueeksi.Oja laskee Sundetin suistoalueelle.Ojauoma on syvä ja jyrkkäreunainen. Rannantuntumassa, ojan itäpuolella on rehevä lehtipuumetsä,jossa kasvaa pääasiassa tervaleppääja haapaa. Suojaviheralueen kauttaon hiihdetty Sundsbergsvikenin jäälle.Olevaa ojauomaa levennetään ja näin lehtipuumetsänreunan kosteikkomaiselle alueellesyntyy hulevesien puhdistusallas. Tulva-aikaanvesi nousee laakealle sorapohjaiselle levennykselle.Kosteikkopainanteeseen voidaan istuttaajärviruokoa tai antaa sen levitä luontaisestialueelle. Suojaviheralueelle tulee istuttaa tiheä,alueelle pääsyä rajoittava pensaikko alueellaluonnostaan kasvavista pajulajeista.Konsulinrannan puistossa sijaitsee leirikäytössäollut ns. ”Sipulin alue” jonka yhteydessä olevalähiuimapaikka on muodostunut pitkäaikaisenkäytön seurauksena. Lähiuimapaikan pohja ontiivistynyt kestämään kulutusta. Lähiuimapaikkaei kuitenkaan kestä suurta käyttäjämääräävaan se palvelee ainoastaan Kartanonrannanalueen asukkaita eikä sinne pidä ohjata suuriakäyttäjämääriä.Uudenmaan ympäristökeskuksen toimestalaaditussa Espoonlahden Natura 2000 -alueidenhoidon ja käytön yleissuunnitelmassaon tarkasteltu alueen hoitotarpeita ja esitettymm. lähiuimapaikkaa koskevia hoitotoimenpiteitä.Lähiuimapaikka nykyisessä asussaan.Sipulin leirikeskuksen länsipuolella sijaitsevalähivenepaikka palvelee Kartanonranna asukkaita.Laiturialuetta voidaan käyttää toimintaanjoka ei aiheuta häiriötä ympäröivälle Naturaalueelle,tällaisia ovat esimerkiksi kanootti- jasoutuharrastus. Alueella sijaitseva laituri voidaantarvittaessa korvata uudella vastaavallalaiturilla, mutta sijaintinsa puolesta alueelle eitule johtaa suuria käyttäjämääriä. Aluetta eisaa käyttää veneiden säilyttämiseen.Uudenmaan ympäristökeskuksen toimestalaaditussa Espoonlahden Natura 2000 -alueidenhoidon ja käytön yleissuunnitelmassaon tarkasteltu alueen hoitotarpeita ja esitettymm. lähivenepaikkaa koskevia hoitotoimenpiteitä.Hovipojanpolun puisto (8)Hovipojanpolun puisto on nykytilanteessaavointa niittyä. Puisto koostuu virkistysreitinkapeista reuna-alueista, jotka pidetäänilmeeltään avoimina reitillä kulkemisen miellyttävyydenvuoksi. Kapeaan puistoon istutetaanojien reunoille tyypillisiä puita, koivua,tervaleppää ja pajuja, jotka nousevat suoraanmatalan niittykasvillisuuden keskeltä ilmanpensaskerrosta. Asuinkortteleiden puolelleSuojaviheralueen ojanpainanne.Lähiuimapaikan laituri.Lähivenepaikan laituri on merkitty kaavaanlvl merkinnällä.60

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE VIRKISTYSALUEET 4.4.8 PALSTAVILJELYALUEIstutettava puuMetsä15PensashuoltorakennuspysäköintiNurmi97ViljelypalstatVesipistePenkkiValaisin15Kivituhka2:12PALSTAVILJELYALUE0 5 10 15m61

4. VIRKISTYSALUEET KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJELähivirkistysalueella Musketöörinpuistossasijaitsee palstaviljelyalueeksi varattu alueenosa. Se sijaitsee avoimella alueella, jota metsätsuojaavat idässä ja etelässä.Alue soveltuu palstaviljelyyn hyvin, sillä sesijaitsee aivan asutuksen läheisyydessä, hyvienkevyen liikenteen yhteyksien varrella. Autollatuleville on varattu alue pysäköintiä varten.Viljelypalstojen välittömässä läheisyydessäsijaitsee ulkoilureittien lisäksi myös lastenleikkipaikka.ViljelypalstatViljelypalstat on mitoitettu noin 50 m² -kokoisiksi.Tällöin alueelle mahtuu noin sata palstaa.Perinteisesti palstat ovat olleet n. 10x10m suuruisia, mutta nykyisin viljely on useimmillepienimuotoista harrastustoimintaa, jolloinkaikki eivät kaipaa näin suuria maapalstoja.Pienempiä palstoja riittää myös useammalleviljelijälle. Palstoja voidaan tarvittaessa yhdistääsuuremmiksi viljelyaloiksi antamalla esim.kaksi vierekkäistä palstaa yhden ihmisenkäyttöön.Palstaviljelyaluetta on alettava käyttää senkoilliskulmasta alkaen pysäköintialueen jahuoltorakennuksen läheisyydestä. Palstojaon jaettava järjestyksessä siten, että viljeltyalue muodostuu yhtenäiseksi.Palstoille rakennetaan kesävesijärjestelmä.Viljelypalstoille on esitetty neljä vesipistettä.Vesipisteiden sijoittelu on esitetty tarkemminvesijohtosuunnitelmassa. Jokaiselle palstalle voisijoittaa kompostin puutarhajätettä varten.Palstojen väliset huoltoreitit ovat leveimmillään2,5 m levyisiä ja sorapintaisia. Leveysmitoitetaan siten, että henkilöautolla voi ajaatilapäistä huoltoajoa. Salaojaputket ja vesijohdotsijoittuvat palstojen välisten huoltoreittienalle. Alue on käyttötarkoitukseen sopivaa peltomultaa.RakennuksetAlueelle sallitaan rakennettavaksi yksi huoltojavarastorakennus, jonka pinta-ala voi ollakorkeintaan 50 k-m2. Rakennuksen tulee ollalautaverhoiltu. Rakennuksen katon tulee ollakonesaumattu pelti tai vastaava moderni sovellus,jonka kaltevuus on 1:3. Ilmoitus- ja infotaulusijoitetaan huoltorakennuksen yhteyteen.Yksittäisille viljelypalstoille ei sallita rakennuksiatai rakennelmia.Rakenteet ja varusteetViljelypalstojen rajauksessa voidaan tarvittaessakäyttää rakenteellisia aitoja ja portteja.Aidoissa ja porttirakennelmissa voidaan käyttäämallina Sundsbergin kartanon aikaisia vanhojamalleja. Aidat ja portit tulee rakentaa puisinaja valkoiseksi maalattuina.Viljelypalstojen rakenteet ja välineet valikoidaanalueen yleisilmeeseen sopivaksi. Penkkejäsijoitetaan huoltorakennuksen yhteyteen jajokirantaan. Jätehuolto sijoitetaan huoltorakennuksenläheisyyteen.Viljelypalstojen valaistus hoidetaan pollarivalaisimella.Valaisintyyppi on sama kuin Rantapuistossakäytettävä matala pollarivalaisin.Kalusteet ja varusteet on esitelty kohdissa2.5 ja 4.2.KasvillisuusViljelypalsta-alueen toiminnallisuuden parantamiseksinykyistä ojaa siirretään mukailemaanmetsän reunaa. Näin tavoiteltu määräviljelypalstoja on mahdollista toteuttaa. Oja onnykyisin jyrkkäreunainen ja tuskin havaittavissamaisemassa. Uudella linjauksella ojan reunojaloivennetaan ja tarvittaessa tuetaan kookosmattoonjuurrutetuilla luonnonkasveilla. Reunojenmuotoilulla pyritään ojan suoraviivaisuudenhäivyttämiseen. Kuivana aikana uoma toimiikosteikkoaiheena. Ojan ja viljelypalstojen väliinjätetään noin 15 m levyinen suojavyöhyke,jolla ei saa sijoittaa palstoja.Tavoitteena on vakiinnuttaa suojavyöhykkeellepitkäaikainen heinäkasvusto. Suojavyöhykkeelleistutetaan puita ja pensaita korostamaan joenmuotoja. Kasvillisuus istutetaan pieniin ryhmiin,jotta maisema säilyy yleisilmeeltään avoimenalisäksi suojavyöhykkeelle istutetaan kotimaisia,luonnonvaraisia pensaita tai lehtipuita. Suojavyöhykkeelleja paikoitusalueen reunoilleistutetaan tervaleppää, koivua ja pajuja.Suojavyöhykettä ei lannoiteta, eikä sillä saakäyttää torjunta-aineita. Suojavyöhyke niitetäänvuosittain. Näin rikkakasvit eivät pääseleviämään liiaksi eikä vyöhyke pensoitu.Niittojäte korjataan pois. Maaperän vähitellenköyhtyessä suojavyöhykkeen kasvilajistomonipuolistuu.Viljelypalsta-alue säilytetään avoimena. Kasvillisuuspidetään lehtipuuvaltaisena ja puutarhamaisena.Istutuksissa suositaan runsaastivalkoisena tms. heleänvärisenä kukkivia kasveja,kuten pilvi- ja rusokirsikkaa, kultasadettayms. Lähelle sijoittuva leikkipaikka nivotaanilmeeltään yhtenäisellä kasvillisuudella palstaviljelyalueenkanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.Palstojen läheisyyteen ei istutetajuurivesoja tuottavia tai palstoille rikkakasviksileviäviä kasveja.Viljelypalstoilla sallitaan kasvattaa vain matalakasvuisiakasveja kuten esim. marjapensaita.Sen sijaan esim. omenapuiden kasvattaminenon kielletty. Viljelypalstatoiminnalle laaditaanerilliset ohjeet.62

KARTANONRANTA SUNDET 3 LAATU- JA YMPÄRISTÖOHJE VIRKISTYSALUEET 4.4.9 KOIRAPUISTOLähivirkistysalueella Vapaaherrattaren puistossasijaitsee koirapuistoksi varattu alueen osa.Koirapuiston ohjeena sovelletaan Kennelliitonjulkaiseman ”Koira kuntalaisena” -oppaanohjeita ja mallipiirustusta.Koirapuiston paikan tulee olla rauhallinen jasopivasti sivussa. Aitauksen tulee olla riittäväntilava koirien ulkoiluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.Alueen on hyvä olla luonnonmukainenja vaihteleva maastonsa puolesta.Koira-aitauksen huoltopihan pohjakatteena hyvämateriaali on tiivistetty kivituhka. Aitauksessavoivat vaihdella luonnon metsäalusta, nurmikko,hiekka, kivet ja puut sorakerroksellavahvistettuna. Käytettävä kiviaines ei saa ollateräväsärmäistä, jotta koiran tassujen anturateivät hajoa.Olemassa olevaa kasvillisuutta säästetäänmahdollisuuksien mukaan. Oleva puusto harvennetaansopiviksi puuryhmiksi. Oksat haketetaanpaikan päällä ja levitetään katteeksi erityisestiarkoihin kohtiin suojaamaan maanpintaa kulumiselta.Vesaikko kaadetaan mahdollisimmanlyhyillä kannoilla tai kannot jyrsitään niin, etteimaastoon jää teräviä tappeja. Mahdollisistarunkopuista jätetään koirille merkkauskantoja.Lisäksi istutetaan puita suojaamaan alueenkäyttäjiä paahteelta ja tuulelta.Tässä laatu- ja ympäristöohjeessa esitetynaidatun alueen kokonaispinta-ala on noin1400 m2 ja se jakaantuu Kennelliiton suositustenmukaisesti kahteen osaan, pienille sekäisoille koirille. Kaksiosaisen koira-aitauksensuositeltava koko on Kennelliiton mukaanvähintään 3000 m2. Molempiin aitauksiin kannattaarakentaa vain yksi käyntiportti. Käyttökelpoisimmassaporttimallissa on eteinen elikaksinkertainen portti, jonka välitilassa koiravoidaan laskea irti.käyttää alumiiniverkkoaitaa. Koirien karkaamisenestämiseksi aitauksen suositeltu vähimmäiskorkeuson 1,25m. Runsaslumisilla alueillaaidan korkeus saattaa madaltua merkittävästi.Tällöin puisto ei enää välttämättä ole koirilleturvallinen. Aidan alareunan ja maanpinnanväliin jätetään korkeintaan 10 cm rako. Aitauksenulkopuolelle levitetään noin 2 metrin levyinenja 5 cm paksu kuorihumus tai hakekerros.Koirapuiston etukenttä varataan ensisijaisestivapaaseen käyttöön ja takaosat tarvittaessakoulutuskäyttöön. Koulutusaikojen ulkopuolellakoko kenttä on vapaassa käytössä. Esim.agility-välineiden valikointiin vaikuttavat alueenkäyttäjien toiveet ja tarpeet.Koirapuiston vähimmäisvarustus on yksikoko aluetta palveleva jäteastia vain koirienjätöksille. Tämä voi vaihtoehtoisesti olla 1300litran syväsäiliö tai kompostori. Jäteastia sijoitetaanisojen ja pienten koirien aitauksen väliin.Lisäksi molempiin aitauksiin ja huoltopihallesijoitetaan tavalliset 60 litran roska-astiat.Molempien aitausten vähimmäisvarustukseenkuuluu kiintopenkki. Talvikautta vartentarvitaan hiekoitushiekka-astia.Koirapuiston valaistus hoidetaan puistovalaisimilla.Molempiin aitauksiin sijoitetaan kolmepuistovalaisinta. Huoltopihalle järjestetään tilapolkupyörille. Koirapuistoon rakennetaan katokset,joista löytyy siivoustyökalut sekä jäteastiat.Koirapuiston olisi hyvä olla kulkureittien osaltatalvikunnossapidon piirissä.Koirapuiston sisäänkäyntien yhteyteen sijoitetaaninfotaulu, jossa kerrotaan koirapuistonjärjestyssäännöt ja esitetään alueen suunnitelma.Siinä on hyvä olla myös tila koiranomistajienomaa ilmoittelua varten.Aitauksen kulmat rakennetaan 90-asteisiksi tailoivemmiksi, jotta koirat eivät saisi ahdistettuatoisia koiria nurkkauksiin. On suositeltavaa63