Nuoret NopeammiN hyvääN työelämääN - Taloudellinen ...

tat.fi
  • No tags were found...

Nuoret NopeammiN hyvääN työelämääN - Taloudellinen ...

TALOUDELLISENTIEDOTUSTOIMISTONASIAKASLEHTI2/2012NuoretnopeamminhyvääntyöelämäänKoulujen ja yritysten yhteistyö on parastasyrjäytymisen ehkäisemistä


pääkirjoitus3Liisa Tenhunen-Ruotsalainen14PÄÄKIRJOITUS10 Valmistutöihin!Nuoret kaipaavat töitä,eivät pelkkiä lupauksiaYrityskyläkasvattaaYrittäjyyskasvatustaitse tekemällä4Y-sukupolvi haastaaja mahdollistaa16 OK!AkatemiaOpettajien kouluttajat jaelinkeinoelämä: osallisuutta javastuunkantoaOlemme Facebookissa:www.facebook.com/opetinwww.facebook.com/yrityskylawww.facebook.com/nuorisofoorumiwww.facebook.com/kunkoululoppuuNuorten työelämäarvotja -odotukset"Nuorten syrjäytymistä ei ratkaistaerilaisilla ohjelmilla. Kyse on syvemmistäasioista yhteiskunnassa: osallisuudesta,tulevaisuuden uskosta jasen tajuamisesta, että kaikki eivätole itseohjautuvia lapsesta lähtien."20DuunikoneUusi ammatinvalintatestikoulutus- ja uravalintojen tueksiJulkaisija:Taloudellinen tiedotustoimisto TATEteläinen Makasiinikatu 4PL 147, 00131 HelsinkiPäätoimittaja: Liisa Tenhunen-RuotsalainenVastaava toimittaja: Katja LaurénUlkoasu: Vanto Design OyKannen kuva: JohnérPaino: Forssa PrintPullotetaan kyyneleetKevään ja kesän mediatilaa ovat hallinneet Euroopan talouskriisija Suomen ratkaisut. Laulaja Chisu on ottanut kantaa asiaanja esittää laulussaan yhtenä ratkaisuna vientiongelmiin kyyneleidenpullottamista ja viemistä Baden Badeniin, onhanEurooppa Suomen suurin vientimarkkina-alue. Masentuneisuuteentaipuvaisella kansalla kyyneleet ovat ehtymätönluonnonvara.Jos talouskriisin ratkaisumallit ovat jakaneet Euroopanjohtajien mielipiteitä, on huoli nuorista tällä hetkellä heitäyhdistävä tekijä. Suomessa elokuun alussa vieraillut Italianpääministeri Mario Monti totesi, että Italian tärkein asia onpitää huolta nuoristaan ja palauttaa nuorten usko tulevaisuuteen.Kreikan ja Espanjan nuoret ovat turhautuneina jättäneetisolla joukolla oman kotimaansa. Muistissa ovat myös runsasvuosi sitten Englannissa puhjenneet pahimmat nuorisomellakatmiesmuistiin. Oireellista ja pahaenteistäEnglannin mellakoissa oli, että kaduilla ryöstelivätja mellakoivat koulutetut nuoret.Suomessa nuorisotyöttömyys ei ole –vielä – yhtä paha kuin muualla Euroopassa.Mutta nuorten työttömyys on meilläkinkorkeampi kuin muiden väestöryhmien.Myös alueelliset erot nuorten työllistymisessäovat kasvamassa.Maan hallituksen Pekka Myrskylälläteettämä selvitys nuorten tilanteestatilastojen valossa avasi meidän kaikkiensilmät. Pienessä maassa luvut suorastaanjärkyttivät. Tilanteessa on hyvääse, että siihen on eri tahoilla puututtu.Toimenpiteitä nuorten syrjäytymisenestämiseksi on alkanut ja alkamassa,presidenttiä myöten.Nuoret, nuorten työelämätuntemuksenlisääminen ja tätä kautta nuortensyrjäytymisen ehkäiseminen ovatmyös Taloudellisen tiedotustoimistontoiminnan keskiössä. Staregiammekivijalka kulkee nimellä Nuoret nopeamminhyvään työelämään. Elinkeinoelämännuoriso-ohjelma, Samalle viivalle -hanke,Yrityskylä ja monipuolinen aineistotuotantotukevat nuorta kouluttautumaan ja saamaantietoa työelämästä. Koulujen ja yritystenyhteistyö on parasta (ja hyvin konkreettista)syrjäytymisen ehkäisemistä!Liisa Tenhunen-RuotsalainenJohtajaTaloudellinen tiedotustoimisto TAT2 2/2012 2/20123


Nuorten työelämäarvot ja -odotuksetY-sukupolvi haastaa ja mahdollistaaNuorten odotukset työelämästä ja johtamisesta ovat muuttuneetTänä päivänä voi lehdistä lukea lähes päivittäin nuoriin ja työarvoihin liittyviä juttuja.Eikä ihme, valtaavathan ns. Y-sukupolven edustajat lähivuosina työpaikat vanhempientyöntekijöiden eläköityessä. Vuonna 2020 Y-sukupolvi on työpaikoilla jo enemmistönä.Heistä puhutaan yleisesti hemmoteltuina,työn tekoa mielelläänvälttelevinä ja valikoivina. Heillä on”mulle kaikki heti” -mentaliteetti, jahe näyttävät työpaikkojen hierarkioillekeskisormea.Eri tahoilla tuotetut tutkimuksetY-sukupolven suhtautumisestatyöhön ja johtamiseen kertovat, ettätoisaalta Y-sukupolven tulo työpaikoille– jos ei nyt aivan pelota – niinkoetaan haasteena. Toisaalta heidäntulonsa nähdään mahdollisuutena.Hienoa!Me olemme Taloudellisesta tiedotustoimistossaseuranneet nuortentyöarvoja ja odotuksia työelämästäaina 1980-luvulta alkaen. Näin ollenpystymme arvioimaan pitkittäistutkimustenavulla, miten nuortentyöarvot ovat kehittyneet. T-Media onkeskittynyt nuorten johtamiseen liittyvienarvojen ja asenteiden tutkimiseen.Töitä halutaan tehdä, ei vältelläSe, mikä ei ole muuttunut, on nuortenhalu tehdä töitä. Nuoret haluavat tehdätöitä jopa kesällä. Kesätyö, TET-jaksotyrityksissä, yritysvierailut ja yleensäomakohtainen kokemus työelämästäovat nuorten keskuudessa halutuimmattavat saada tietoa eri ammateista.Toisin kuin edeltävät sukupolvet,nuoret eivät luo identiteettiään työnkautta. Nuoret luovat statuksensa jasisällön elämäänsä muulla tavoin.Vapaa-aika, itsensä toteuttaminentavalla tai toisella, on tärkeää. Menestyminentyössä ei tarkoita etenemistäorganisaatiossa ylöspäin, vaan itselleentärkeiden asioiden toteuttamista.Nuoret haluavat erottaa työn javapaa-ajan selvästi toisistaan. Työmahdollistaa nuorelle halutun elämäntavan.Tämä ei kutenkaan tarkoita,etteikö töitä tehtäisi tosissaan. Onnellisuuselämässä yleensä heijastuu työntekemiseen ja ympäristöön.”Nuoret odottavat esimieheltäja johtamiseltaasioita, joihin esimieheteivät ole tottuneet.”Työ, jolla on merkitystä, on kivaa työtäNuorille on tärkeää työn sisältö,mielenkiintoisuus, fiilis töissä. Fiilistätyössä saavat aikaan myös työkaverit,työympäristö yleensä. Sosiaaliset suhteettyöpaikalla ovat tärkeitä. Tähänkuvaan sopii hyvin Elinkeinoelämänkeskusliitto EK:n työelämän ennakointihankkeessa,Oivalluksessa, luotukuva tulevaisuuden tai jo tämän päiväntyöstä; työtä tehdään ilman manuaalia.Ns. nuotittoman työn keskiössäon tiimi, joka koostuu moniosaajista.Tiimi keskenään ratkaisee, mitenhaluttuun lopputulokseen päästään.Työnteko saa, ja sen pitääkin olla haasteellistaja kivaa yhdessä tekemistä.Kannustava, palautetta antava esimies= mahdollistajaY-sukupolven edessä ehkä lähiesimiehetovat kaikkein kovimmilla. Nuoretodottavat esimieheltä ja johtamiseltaasioita, joihin esimiehet eivät ole tottuneet.Nuoria ei johdeta enää käskyttämällä.Riippuen koulutustaustasta,nuoret odottavat esimiehiltä erilaisiatapoja johtaa. Yhtä tapaa ei enää ole.Ammatillisen koulutuksen käyneet,ja varsinkin nuoret miehet, odottavatrentoa, työn ohessa tapahtuvaakeskustelua ja työn ohjausta. Keskustelevajohtaja on selvästi suosituinjohtajatyyppi vanhempien ja korkeastikoulutettujen joukossa.Noin seitsemän prosenttia nuoristaon niin urasuuntautuneita, että heillesopii käskyttävä ja autoritäärinen tapajohtaa. Runsasta palautetta toivovatkaikki.Se, mikä nuoria yhdistää, on toive,että esimies kannustaa ja sparraa.Esimiehen tärkein tehtävä on tukeanuoren ammatillista kehittymistä,olla mahdollistaja. Esimiehen kanssayhteistyössä räätalöidään nuorelletyöntekijälle sopiva työtehtävä.Johtajiksi nuoret eivät kuitenkaanhalua, naiset vielä vähemmän kuinmiehet. Nuoria tyydyttää liikkuminenorganisaation sisällä haasteellisissa tehtävissäomien uratoiveiden mukaisesti.Kouluaineilla ei yhteyttä työelämään –ulos luokkahuoneesta!Me aikuiset nostamme herkästi sormemmepystyyn ja syytämme nuoriaitseään heikoista työelämätaidoista.Nuoret taas vastaavat, ettei heillä oleriittävästi mahdollisuuksia harjoitellatyöelämätaitoja. Kouluopetus onliian teoreettista, ja puuttuu yhteyskonkretiaan, joka voisi tuoda myösmotivaatiota oppimiseen. Käännettynäasian voisi ymmärtää, että nuoret näkevätoppimisympäristöt laajempanakäsitteenä kuin mihin opettajat ovatvalmiita.Samalla nuoret heittävät myöshaasteen yrityksille: yrityksiä tarvitaantuomaan työelämä nuoren lähelle.EK:n jäsenyrityksillensä tekemä kyselyoppilaitosyhteistyöstä paljastaa, ettäerityisesti lukiokoulutus ja työelämäeivät kohtaa.Mitä tulokset tarkoittavat yrityksille?Nuorten odotukset ja toiveet työstäon dokumentoitu kattavasti. Näidenperusteella on helppo todeta, että neNuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa?TAT on selvittänyt nuorten näkemyksiätyöstä ja työelämästä useanavuonna peräkkäin. Vuosina2009–2011 Nuoret ja ammatinvalinta-tutkimuksen toteuttajana on ollutFountain Park Oy. Osallistujat olivatkaikissa kolmessa tutkimuksessaperuskoulun 7.-luokkalaisista lukion2. vuosikurssin opiskelijoihin.Kolmen vuoden tutkimustiedostaon nyt koottu väittämiä asioista, joitanuoret vastauksissaan toivat esiin.Ne herättävät kysymyksen, mitäpitäisi tehdä eri tavalla, jotta nuortenja työelämän odotukset vastaisivatparemmin toisiaan?Kahdeksan väittämää:1. Nuorten käsitykset työstä liittyvätenemmän työn avulla saavutettaviinasioihin kuin itse työntekemiseen.yritykset, jotka aidostikuuntelevat nuoria jaaloittavat nuorten kanssavuoropuhelun varhain,ovat voittajia kilpailussaosaavista työntekijöistä.Ennakoivan rekrytoinninmerkitys kasvaa yritystentoiminnassa.Yrityksillä on mahdollisuusrakentaa työnantajakuvaanuorten keskuudessa joalaluokilta alkaen. Taloudellinentiedotustoimisto ontässä työssä avuksi.Nuoret kertovat, että hetarvitsevat kontakteja yrityksiin paljonennen kuin jo ovat alalle johtavassakoulutuksessa. Hyvät työnantajat,tarttukaa tähän mahdollisuuteen!Teksti: Päivi Salminen-Kultanen & LiisaTenhunen-RuotsalainenKuvat: iStocphoto2. Kouluaineilla ei ole yhteyttätyöhön eikä työelämään.3. Palkalla on merkitystä, mutteieniten.4. Pelko vääristä valinnoista kipsaanuoret.5. Tyttöjä kiinnostavat enitensosiaalisiksi mielletyt alat,poikien suosiossa on ICT.6. Kansainvälisyys osana työnkuvaajakaa mielipiteitä.7. Yrittäjyys on tuttua vain jokatoiselle nuorelle.8. Nuoret eivät saa tarpeeksi itsellemerkityksellistä tietoa työstäja työelämästä, vaikka kanaviatiedon saamiseen ja välittämiseenon enemmän kuin koskaan.Nuoret ja työelämä – kaksi erimaailmaa? -koosteraporttiin voitutustua TAT:n verkkopalvelussa.4 2/2012 2/20125


Nuorten työelämäarvot ja -odotuksetOpinto-ohjauksellanuoret nopeammintyöelämäänKansantalouden silmälasien läpi katsoessa ei näköpiirissä ole mitään muuta kuin vaikeuksia ja sumua.Maailmantalous mataa, Eurooppa yskii ja kuntataloudet ovat henkitoreissaan. Pidempi aikajännekäänei tuota lohdullisempaa kuvaa suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Meillä väestö vanheneeennätystahtia eikä uusia nokioita ole syntymässä.Jukka Vuorinen uskoo, että hyvällä yhteistyöllä ja päämäärätietoisella toiminnalla saadaan käytännössä kokoikäluokka siirrettyä jatko-opintoihin.Opinto-ohjaus on vaikeina aikoinavaativaa. Epävarmuuden aika on jopitkään ollut tuttu juttu ohjausteoriassa.Stanfordin yliopistossa aikanaanvaikuttanut John Krumbolz on kehittänytteoriaa siitä, miten opinto-ohjausepävarmuuden aikana tulisi asemoida.Tämä sattumaa ja epävarmuutta hyödyntäväohjausteoria on tänään entistäajankohtaisempi.Suomella on viime vuodet mennytoikeastaan aika hyvin. 90-luvun suurenlaman jälkeen maassamme onnistuttiintekemään oikein tärkeitä asioita.Panostaminen koulutukseenja tutkimukseen oli tuolloinratkaisu, jonka tuloksia olemmeviime vuodet hyödyntäneet. Sitäepävarmuuden aikaa ei meilläollutkaan nähtävissä ja koettavissaniin kuin monissa muissamaissa. Suomen PISA-menestyson kasvattanut suomalaistenopettajien itsetuntoa, muttase on tuudittanut meidät kuvittelemaan,että tämä euforiajatkuu ikuisesti. Aivan samallatavalla kuviteltiin pitkään,että kun meillä oli Nokia niinme olisimme saman tien jokutietoyhteiskunnan kärkimaa.Ohjauksen onnistumisastettaparannettavaTämän vuosikymmenenhaasteet opinto-ohjaukselleovat huomattavia. Suomendemografisen tilanteennopeaa heikkenemistä ei olla vielätäysin ymmärretty. Työurien pidentämistäon pidetty vain jonain mantrana,joka ei käytännössä tarkoita mitään.Opinto-ohjaukselle siitä tulee selkeähaaste. Ohjauksen onnistumisastettaon parannettava. Perusopetuksessatilanne on tyydyttävä. Yli 90 %:llaperusopetuksen päättäneistä on jatkoopiskelupaikkatiedossa jo kesäkuussa.Kesän aikana iso osa sijoittuu vielälisäopetukseen ja ammattistarttiin sekämoniin muihin koulutusvirityksiin.Tässä on kuitenkin suuria paikkakuntakohtaisiaeroja. Hyvällä yhteistyölläja päämäärätietoisella toiminnallasaadaan käytännössä koko ikäluokkasiirrettyä jatko-opintoihin. Näin ontehty jo vuosien ajan Tampereella.Kokonaan yhteishaussa jättihakematta vain 2,2 % perusopetuksenpäättävistä nuorista. Tämäkin onkyllä aivan liikaa ja tässäkin suunta onväärä. Lukion jälkeen tilanne on aivantoinen. Neljännes tuoreista ylioppilaistaei edes hae jatko-opintoihin.Lukiokoulutuksen yksi perustehtävistäon tuottaa korkeakouluvalmiuksia.Jos näinkin iso joukko ylioppilaistatuoreen valkolakkinsa kanssa ei osaa,tiedä tai kykene hakemaan, niin jotainon kyllä pielessä.Pelko vääristä valinnoista kipsaa nuoretEpävarmuuden aika tuottaa zeteofobiaa.Se on tämän ajan sairaus.Siihen liittyy kykenemättömyys tehdämitään, ennen kuin yksi ja ainut oikeaTampereen kaupungin perusopetuksenaikana pyritään vahvistamaannuorten tietoja työelämästä ja tulevaisuudenvaihtoehdoista. Tampereellaoppilaanohjauksen arvioinneissavuosina 2004, 2008 ja 2012 on havaittu,että nuoret haluavat ja kokevat tarvitsevansalisää työelämätietoutta sekätietoa oppimansa aineksen liittämisestätyö- ja opiskeluelämään. Tässä joitakinesimerkkejä siitä, miten yritämmevahvistaa nuorten mahdollisuuksia jaestää tältä osin syrjäytymiskehitystä.Erityinen toimikunta ohjaa TET-toimintaaTampereella toimii pormestarinnimeämä TET-toimikunta, joka ohjaaja suunnittelee kaikkia koulujenTET-toimintaan kuuluvia asioita.TET-toimikunnassa on edustajia erioppilaitoksista, työelämästä sekä työnantajienettä työntekijöiden järjestöistä,ELY-toimistosta ja opetushallinnosta.”Suomen PISA-menestyson kasvattanutsuomalaisten opettajienitsetuntoa, mutta seon tuudittanut meidätkuvittelemaan, ettätämä euforia jatkuuikuisesti.”Miten nuoria ohjataan työelämään?Case: Tampereurasuunnitelma on löydetty. Takertuminenturvallisen tuntuisiin japerinteisiin ura- ja koulutusvaihtoihinon tämän päivän nuorilla oire tästäsairaudesta. Tässä demografisessatilanteessa on melkein sama, mitä opiskelee.Hyville tyypeille löytyy mielenkiintoisiatöitä, kunhan vain osaaminenon kunnossa. Krumbolz aikanaanhuomasi, miten käsittämättömän pieniosa hänen opiskelijoistaan oli niissätyötehtävissä, joita he yliopisto-opintojensaalussa kuvittelivat tekevänsäPerustyön eli TET-jaksojen pyörittämisenlisäksi oppilaille on tarjollamuun muassa YES-kummien vierailuja.YES-kummit ovat yrittäjiä, jotkatulevat eri aineiden oppitunneillekertomaan omasta alastaan ja yrittäjyydestä.Opettajat päivittävät työelämätaitojaanTaloudellisen tiedotustoimiston luomaaOpeTET-toimintaa on pyöritettyvuodesta 2008 alkaen ja sen puitteissajokaisen perusopetuksen opettajan onmahdollista tutustua konkreettisestiitse valitsemaansa työpaikkaan tai työtehtävään2–5 päivän ajan. Opettajillaon mahdollisuus hankkia ja päivittäätyöelämätietojaan ja siirtää ne opetuksensakautta oppilaille. Kouluja onmyös ohjattu järjestämään opettajienVESO-päiviä eri yrityksissä ja toisenasteen oppilaitoksissa.kymmenen vuoden päästä opinnoistaan.Elävä elämä tällaisena aikana ontarua ihmeellisempää.Krumbolzin ohjeita uudistetussaformussa:1. Pidä mielesi avoimena kaikelleuudelle!2. Jatka oppimista läpi elämän!Opiskele kieliä ja kierrä maailmaa!3. Aseta tavoitteeksi nauttia elämästä!Mene outoihin paikkoihin!4. Luo tilaisuuksia yllättäville tapahtumille!Sattuma suosii otollistakulkijaa.5. Raha ei ratkaise, mutta sitäkin onhyvä olla. Tee töitä!6. Virheet ovat hyvä keino oppia moniaasioita.7. Kannattaa ryhtyä ummikkona töihin.Silloin voit oppia uusia asioita– elämästä ja itsestäsi.Teksti: Jukka Eero Vuorinen, Suomenopinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajaKuva: Ville PoranenKasiluokkalaiset päivän ammattilaisenaKahdeksasluokkalaisille nuorilleesitellään Tampereen kaupunkiatyönantajana ”Päivä Pormestarina”-tapahtumassa. Nimi tulee arpaonnensuosimien oppilaiden mahdollisuudestatutustua mihin tahansa kaupunginammattiin, myös pormestarin,yhden päivän ajan.Tilaisuuden ovat yhteistyössäjärjestäneet kaupungin henkilöstöyksikköja koulujen oppilaanohjaus. Sejärjestetään vuosittain jossain toisentai korkea-asteen oppilaitoksessa.Tänä vuonna oli vuorossa Tampereenteknillinen yliopisto, TTY. Siellä esillepääsivät palomiehen, lakimiehen ja sairaanhoitajanammatit sekä kotihoidontarjoamat työmahdollisuudet.Teksti: Opinto-ohjaajat Heli Piikkilä &Mikko Siippainen6 2/2012 2/20127


Nuorten työelämäarvot ja -odotuksetTyönhaussaasenne ratkaiseeKodin ja koulun tuettava nuoria työelämätaidoissaK-Supermarket Kontumarketissa hymyillään; asiakkaat saavat ystävällistä palvelua ja henkilökuntaviihtyy. K-kauppias Esa Kiiskinen on työllistänyt 22-vuotisella kauppiasurallaan paljon nuoria.Opiskelijat ovat kaupan alalle elinehto.Kiiskinen kehuu tämän päivännuoria fiksuiksi ja taitaviksi.Suurimmalle osalle on selvää,miten työelämässä käyttäydytään.Opiskeluiden välissä ja opintojenohella työskentelevät nuoretovat kauppiaalle kultakimpaleita.Joku jää aina pysyvästikin töihin.– Enemmänkin saisi jäädä. Kaupanalalla prosessi aloitetaan niinaikaisin, että alalle saadaan ne parhaatnuoret, lisää huhtikuun alustaKeskon hallituksen puheenjohtajanatoiminut Kiiskinen.”Isä haluaa sinut töihin,mutta haluatko Sinä?”– Käytännön kokemusta antava TETon ehdottoman tärkeä tapa saadakäsitystä työelämästä. TET on ennenkaikkea opettelua pelisääntöjen noudattamiseen,sanoo Esa Kiiskinen.Myös kotoa ja koulusta tulee tukea.Joskus käy jopa niin, että vanhemmatovat ymmärtäneet nuoren tarvitsevantyökokemusta, mutta nuori itse vielä ei.– Toisinaan meille soittavat opettajattai vanhemmat, mutta eihän TETpaikkojaheille jaeta. Nuoren pitää itsehakea töitä. Se on harjoitusta oikeantyöpaikan hakuun. Jos tekee TETinhyvin, pääsee töihinkin.TETtiläisiä riittää Kontumarketissaaina. Kesätyöntekijätkin löytyvät kätevimminsuoraan TET-jaksoilta.– Kerran muistan soittaneeniperään koulun rehtorille ja kysyneenierään meillä TETissä olleen tytönK-kauppias Esa Kiiskinen ja opiskelija Tuire Rytterikannustavat nuoria työnhakuun. Positiivisellaasenteella pötkii jo pitkälle!yhteystietoja. Rehtori haki tohkeissaantytön luokasta saman tien, ja nyt tuotyttö tuli olleeksi meillä jo neljä kesäätöissä.Kauppias haastattelee itse kaikkityönhakijat lukuun ottamatta kassahenkilöstöä.Mielellään töihin otetaanniitä, jotka ovat olleet Kontumarketissajo aikaisemmin. Paras ominaisuuskaupan alalla ja asiakaspalvelutyössäon se, että osaa hymyillä ja on ystävällinen.Tärkeää on myös, että tuleeajallaan töihin.Miten saada passiiviset liikkeelle?Nuorten aktiivisuudessa on eroja. Onniitä, jotka hakevat töitä, mutta eivätsaa työpaikkaa. Sitten ovat ne, jotkahakevat ja saavat töitä, mutta asennetyöntekoon ei ole kohdallaan. Niitäkinon, jotka saisivat töitä, mutteivät sittenkerkeäkään töihin, kun päivisin onkoulua ja iltaisin harrastuksia, jotkavievät paljon aikaa.Kiiskisen mukaan kaikkein hankalimmassatilanteessa ovat kuitenkinnuoret, jotka eivät edes hae töitä. Mitenheidät saataisiin aktivoitumaan?”Jos tekee TETin hyvin,pääsee töihin.”– Iso osa työelämävalmiuksistatulee kotoa. Jos sieltä ei saa riittävästitukea, opon pitäisi auttaa. Suurin osanuorista selvittää tiensä työelämään”tosta vaan”, mutta vielä enemmänvoisi yhdessä miettiä, mitkä asiatkiinnostavat ja mitä voisi isona tehdä,Kiiskinen toivoo.– Ysiluokalla ja lukiossa voisi syvemminkäydä läpi sitä, miten haetaantöihin. Hyvä, positiivinen työhakemuserottuu. Haastatteluun valmistautuessapitää myös miettiä mihin on hakemassatöihin, ja pukeutua sen mukaisesti.Esa haluaa, että nuori hakee juuriheille töihin. – Ottakaa päivä, kaksi, taiviikko ja käykää yrityksissä hakemassatöitä. Menkää paikalle ja esitelkääitsenne. Sillä tavoin töitä saa, hän lisää.Suomalaisnuoren huomioita maailmaltaKontumarketissa useampaan otteeseentöissä ollut Tuire Rytteri opiskeleeLontoossa kansainväistä politiikkaa.Opiskelujen välillä hän tulee mielelläänSuomeen töihin. Tuire kertoo huomanneensamerkittäviä eroja englantilaistenja suomalaisten nuorten työelämäasenteissa.– Englannissa nuoret ottavat ihanminkä työn tahansa, kaikki työt ovathyviä. Suomessa valikoidaan liikaa.Lisäksi muualla maailmassa ei ole niinhyvää tukijärjestelmää kuin meillä.Siellä ollaan pakotettuja työntekoonKaikki tykkäävät TETistäNuoret haluavat käytännön kokemusta työelämästäTATin ammatinvalintatutkimukset kertovat, että työelämääntutustumisjaksotovat nuorten mielestä opon vinkkien ohellayksi tärkeimmistä tavoista oppia työelämätaitoja. Kysyimmesiuntiolaisen Aleksis Kiven koulun kummiluokkalaisiltamme,mitä he oppivat TETissä.”Olin maaliskuun lopulla TETissäPäivärinteellä, joka on toinen Siuntionsuomenkielisistä kouluista.Työtehtäviini kuului pääasiassa 1.lk:navustaminen, mutta lisäksi tein pieniäaskareita koulupäivän jälkeen. Pidinkovasti TET-viikostani, ja luokkanioppilaat olivat ihania. Oli kiva tutustuaopettajien työelämään, ja olisin voinutjäädä sinne vielä ainakin muutamaksiviikoksi.”kin minua. Viikko oli ensimmäinenTET-jaksoni ja samalla ikimuistoinen.Olin mukana päivätoiminnassa.Päivätoiminta järjesti asukkailleerilaisia kerhoja, kuten askartelu-,laulu- ja leivontakerhoja. Pääsin näintutustumaan asukkaisiin ja viikonaikana opin katsomaan elämää vähäneri kantilta. Ilon voi ottaa irti ihanpienistäkin asioista. Yleinen ilmapiirioli mukava ja minut otettiin hyvinvastaan. Pidin eniten siitä, että sain ollakunnolla mukana ja tehdä samanlaisiaasioita, kuin muut paikan työntekijätsen sijaan, että olisin katsonut vierestäja toiminut kahvinkeittäjänä tmv. Ensisyksyn TET-viikolla haluaisin kokeilla”Olin TETissä Kirkkonummen Killinmäessä.Killinmäki kuuluu kehitysvammaistenlaitospalveluihin ja paikkatarjoaa kodin noin sadalle kehitysvammaiselle.Sosiaaliala kiinnostaaopiskelujenohessa. Suomessa opintotukija halpa opintolaina laiskistavatnuoria, Tuire napauttaa. Meillä onasenteessa parantamisen varaa.Työnantajan ”check list”Moni työnantaja ei tule miettineeksi,mitkä asiat ovat nuorille tärkeitä. Kiiskinenlistaa ainakin kolme kohtaa, joitaei saisi unohtaa: pelisääntöjen kertominen,työhön opastus ja palautteen antaminen.Tämän päivän nuoret tarvitsevathuomiota.– Yleinen sivistyspohja on nuorillaälyttömän hyvä ja heillä on loistava kielitaito.Nuoret ovat nyt viisaampia kuinkoskaan aikaisemmin. He haluavatpalautetta ja vaativat perehdyttämistä.Myös johtajuutta peräänkuulutetaan;esimiehen pitää opastaa selkeästi,työn pitää olla motivoivaa, ja työtehtävienolemassa, Kiiskinen sanoo.Teksti: Katja LaurénKuva: Ville Poranenjotakin ihan uutta, vaikkapa fysioterapeutintai liikunnanohjaajan työtä.””Vietin TET-viikkoni Siuntion Omenaapteekissa.Työnkuvaani kuului lähinnälääkelähetysten purkamista ja oikeisiinpaikkoihin sijoittamista. Tein myöspaljon inventaariota ja siivousta. Kirjoitinkerran reseptinkin. Työpaikkanaapteekki oli mukava, ja henkilökuntaehti hyvin opastaa ja neuvoa minua.Apteekki vaikutti sellaiselta paikalta,jossa voisi hyvinkin työskennellä.”TET-kokemukset: TATin kummiluokka8ABC, Aleksis Kiven koulu, SiuntioPiirros: Janne Matilainen8 2/2012 2/20129


VALMISTU TÖIHIN!Miksi valmistua ammattiin,jos ei pääse töihin?Kampanjan avajaistilaisuudessa Helsingissäkeskusteltiin muun muassasiitä, kuinka ratkaisevaa nuorelle onsaada se ensimmäisen työpaikka.EK:n puheenjohtaja Ole Johanssontähdensi, että ammattiin valmistuneidennuorten on tärkeää päästä alkuuntyöelämässä, joutumatta kyselemäänturhautuneina, miksi kouluttautua javalmistua, jos töitä ei löydykään.T-Median TATille teettämistä opiskelijakyselyistäselviää, että enemmistönuorista kokee olevansa valmiita siirtymääntyöelämään. Ja halua työntekoonon. Elinkeinoministeri Jyri Häkämiesrohkaisikin nuoria tarttumaantyömahdollisuuksiin, vaikka ne eivätjuuri omaa alaa liippaisikaan. Kaikestatyökokemuksesta on hyötyä.Oma persoona esille työnhaussaAvointa keskustelua nuorten työllistymisestäjatkettiin Kuopiossa huhtikuussa.Keskustelua vuorottelivatniin kokeneiden, rekrytointiasemassaolevien henkilöiden, kuin vasta työelämääntähyilevien opiskelijoidenajatukset ja kokemukset.Erityisesti ammattikorkeakoululaistenmielestä työkokemus nähtiinyhtenä ratkaisevana tekijänä töitä haettaessa.Työkokemuksella saadaan lisääitsevarmuutta ja tunnetta osaamisesta,ja se kannustaa jatkossakin hakemaantöitä.Juuri sosiaalisia taitoja kertoivatarvostavansa yrityspäättäjätkin, tuodenesiin sen, että työnhaussa erottuunuori, jolla on aktiivista ja yrittäjämäistäasennetta työntekoa kohtaan.Myös sinnikkyys palkitaan, ja työpaikansaa varmemmin se, joka jaksaaolla aktiivinen yrityksen suuntaan.– Kuopion tilaisuuden ajatukseteivät ehkä olleet uusia, mutta ne nostivatesiin nuorten ja yritysten keskusteluyhteydentärkeyden. Mitä lähempänäoppilaitokset ja yritykset ovat toisiaan,sitä enemmän siitä hyötyvät molemmatosapuolet, kiteyttää Kuopiossa keskusteluunosallistunut TATin koulu-coachJohanna Haapakorva.Käytännön yhteistyöstäsyntyvät verkostotLukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmiasekä kokemuksia ja näkemyksiätyöelämästä kuultiinTurussa. Paikallaoli kattavasti myöskorkeakoulujen jaammatillisten oppilaitostenopiskelijoita jarehtoreita sekä yritystenja muiden organisaatioidenedustajia.Lukiolaiset odottivattyöelämää, mutta lähespuolet ei vielä tiennyt,mitä haluaa tulevaltatyöltään. Yhteen ääneentuotiin voimakkaastiesille koulujen käytännöntyöelämäyhteistyönmerkitystä. Erilaisetharjoittelut ja opiskeluaikaisetyhteistyöprojektitnähtiin työllistymisenkannalta korvaamattomina.Niistä syntyvät verkostot.Osallistu keskusteluun!www.facebook.com/nuorisofoorumiValmistu töihin!-kiertue haastaa yrityksetEri puolille Suomea suuntautuvalla Valmistu töihin! -kiertueella halutaan herättää keskusteluanuorten asemasta työelämässä. Yhdessä opiskelijoiden kanssa etsitään keinoja nuorisotyöllisyydenparantamiseksi. Yrityksiä aktivoidaan palkkaamaan vastavalmistuneita nuoria töihin. Näin tekemälläyritykset saavat motivoitunutta ja oppimishaluista työvoimaa, jolla on tuoretta näkemystä jaopiskelujen kautta uusin tietotaito hallussaan.– Uusia keinoja työelämäyhteistyöhönei kaivattu, niiden todettiin olevanjo olemassa ja tiedossa. Tarvitaanyksinkertaisesti asioiden tekemistä,toteaa Turun alueella koulu-yritysyhteistyötäsiivittävä Jarmo Matala-ahoTATista.Nuorten ja työnantajienvuoropuhelua tiivistettäväOulussa pohdittiin erityisesti nuortenja yritysten kohtaamista. Nuorettoivoivat enemmän rekrytointitapahtumia,monipuolisempaa yhteistyötäsekä yritysten läsnäoloa sosiaalisessamediassa.– Yritysten tulisi kertoa ehkäparemmin, minkälaista osaamistaTATin kummiluokka Porin Lyseon lukiosta osallistui Valmistu töihin!-tilaisuuteen Logomossa, Turussa.kuhunkin tehtävään haetaan, ja nuorentulisi pystyä enemmän kertomaanomista vahvuuksistaan ja osaamisestaan.Kun nämä kohtaavat, työsuhteenkintoteutuminen on lähellä, tiivistääasiantuntija Jukka-Pekka KiviojaEK:sta Oulusta.Lisäksi nuoret tarvitsevat rakentavampaapalautetta yritysihmisiltärekrytointitilanteesta, jos haastattelu eijohda työpaikan saamiseen. Yhtä laillarakentavaa palautetta toivottiin työharjoittelu-ja työssäoppimistilanteista.Ideoista sanoiksi, ja sitten teoiksiValmistu töihin! -tilaisuudet jatkuvatsyys-lokakuussa neljällä paikkakunnalla.Tampereelta otetaan vauhtiaSeinäjoelle ja Lahdesta Rovaniemelle.Vuoden lopussa koko kiertueen saldotuodaan Helsingin Nuorisofoorumiin.Siellä käydään läpi, mitä hyvää alueillaon saatu aikaan. Ideat ja oivalluksetovat kaikkien käytettävissä.Tilaisuuksiin voi myös osallistuavirtuaalisesti. Webinaarilähetystenverkko-osoite sekä tarkemmat ajankohdatilmoitetaan syksyn edetessäNuorisofoorumin Facebook-sivuilla.Niin webinaareihin kuin Nuorisofooruminsivuille ovat kaikki aiheestakiinnostuneet tervetulleita.Otetaan palvelukseen:Oppimishaluinen nuoriHelsingin Nuorisofoorumissa julkistetaanmyös, kuka pääsee TATin nuorisolähettilääksivuodeksi 2013. Tämäerityinen työelämän lähettiläs tuleeselvittämään yritysten ja valmistuviennuorten näkemyksiä työllistymisenpullonkauloista ja tekemään ehdotuksia,jotka toivottavasti johtavat nuortennopeampaan työllistymiseen.Nuorisolähettilästä haetaan avoimellahaulla syyskuussa. Lisätiedottulevat Nuorisofoorumin Facebooksivuillewww.facebook.com/nuorisofoorumi.Teksti: Katja LaurénKuva: Milla GrönmanKokemuksia kesätyönhaustaMittava panostus lopulta palkittiinja opin kesätyöhakuprosessistanivuosina 2011–2012 hyvin paljon.Olettama siitä, että erinomaisellatyöhakemuksella voisi paikata olematonta,aiempaa työkokemusta, onharhaanjohtava.Googlasin lukemattoman määränerilaisia työhakemusmalleja jarakensin niiden pohjalta oman kesätyöhakemukseni.Työkokemuskohtaei jäänyt täysin tyhjäksi, olinhantehnyt vapaaehtoistyötä BrysselissäEuroopan parlamentissa opastamallamuun muassa vierasryhmiä jatoiminut valokuvaajana. Olin myöstoiminut siivoojana perheyrityksessämmeja lastenhoitajana. Esiintymis-ja työkokemusta olin hankkinutammattimallikurssilla ja sen myötämuotinäytöksistä. Lisäksi olin suorittanuthygieniapassin.Mikään edellä kuvatuista työkokemuksistanitai TET-harjoitteluvaatetavaratalossa ei herättänytainoankaan hakemani työpaikantyönantajan kiinnostusta pyytääminua työhaastatteluun, vaikka olinuseampaan työpaikkaan yhteydessähakemuksen jättämisen jälkeen.Lähetin vuosina 2011–2012yhteensä 20 työpaikkahakemustamm. kahviloihin, tavarataloihin jakauppoihin. Toivoin tuolloin pääsevänipaikalliseen idylliseen kahvilaantöihin. Kävin henkilökohtaisestijättämässä työhakemukseni hyvissäajoin alkuvuodesta 2012 ja olin”Mikään työkokemuksistanitai TETharjoitteluei herättänytainoankaantyönantajan kiinnostustapyytää minuatyöhaastatteluun.”Sivi Kuoppakangas haki sinnikkäästikesätöitä, ja lopulta uurastus palkittiin.yhteydessä sopivan ajan kuluttuakahvioon tiedustellen mahdollisuuksiapäästä työhaastatteluun. Minulleluvattiin palata seuraavalla viikolla,mutta sitä seuraavaa viikkoa ei milloinkaantullut. Kävin sinnikkäästiuudelleen kyseisessä kahvilassatiedustelemassa kesätyöpaikkamahdollisuuksia,mutta edelleenkäänen saanut mitään konkreettistavastausta.Lopulta minua kuitenkin onnisti.Eräs tuttu naapurista oli nähnytMOL:issa tutkimushaastattelijoitahakevan ilmoituksen. Lähetinsamaisena päivänä jälleen kerrantyöpaikkahakemuksen, joka olikehittynyt alkuperäisestä hakemuksestaentistäkin ehommaksi. Minuunoltiin yhteydessä jo ennen varsinaisenhakuajan päättymistä ja pääsintyöpaikkahaastatteluun, joka menihyvin. Sain välittömästi tietooni, ettäsaan hakemani työpaikan.Työpaikan hyvän tason puolestakertoo myös se, että minulle annettiinperusteellinen työhön perehdytysja saan myös välitöntä palautettaaika ajoin työtehtävän suorittamisesta.Mikä parasta, tämä työpaikkaeri ole vain kesätyö, vaan se on toistaiseksivoimassaoleva työsopimusja voin lukion opintojeni ohella tehdäiltaisin tutkimushaastatteluja.Teksti: Sivi Kuoppakangas, opiskelija,Porin Lyseon lukioKuva: Milla Grönman12 2/2012 2/201213


OK!AkatemiaOsallisuutta javastuunkantoaNuorten syrjäytymistä ei ratkaista erilaisilla ohjelmilla. Kyse on syvemmistä asioista yhteiskunnassa:osallisuudesta, tulevaisuuden uskosta ja sen tajuamisesta, että kaikki eivät ole itseohjautuvialapsesta lähtien.Tähän tulokseen tulivat opettajienkouluttajat pohtiessaan nuorisotyöttömyyttäja nuorten syrjäytymistäyhdessä elinkeinoelämän edustajienkanssa OK!Akatemia-seminaarissaelokuussa Porvoossa.Pohdintaan heidät haastoiElinkeinoelämän keskusliiton EK:npuheenjohtaja Ole Johansson.Suomessa on yli 20 prosentin nuorisotyöttömyys,yli kolminkertainenaikuisten työttömyyteen verrattuna.Mistä tämä johtuu? Johansson kysyi:ovatko koulu ja työelämä eri paria?Syntyykö eriparisuudesta epärealistisiaodotuksia tai ennakkoluuloisiakäsityksiä: siksikö nuoret arkailevattyöelämää?– Tuntevatko opettajat yrityselämää?Väitän, että eivät. He eivättunne varsinkaan teollisuutta, sentyötehtäviä tai työoloja. He eivätsiksi pysty viestimään selkeästioppilaille, millaista työelämä tänäpäivänä on, Johansson provosoi.– Korostan, että en halua syyllistää,vaan viritellä keskustelua.Ja keskustelua syntyi. Mukanapohtimassa oli 20 opettajien kouluttajaaeri puolilta maata."Opettajille ja opettajien kouluttajille tutustumista yrityksiin ja koulun ulkopuoliseen työelämään",esitti Ole Johansson, EK:n hallituksen puheenjohtaja."Kituuttaminen jatkuu taloudessa pitkään. Jos muutamasta seuraavasta vuodestaselvitään – ja uskon, että selvitään – opitaan paljon", summasi Euroopan taloustilannettaSixten Korkman, Aalto-yliopiston taloustieteen professori.keena, jonka tarkoituksena oli tarjotamahdollisimman laajaa yleissivistystä.Se näkyi opettajakoulutuksessaja heijastuu edelleen käytännössäkoulutyössä, sillä kokonainen opettajasukupolvijakaa samankaltaisenajattelutavan. Pidetään luonnollisena,että yhteistyö yritysten kanssa ei kuulukouluun.Kuitenkin työpaikat ovat yksityiselläsektorilla, sillä julkisen sektorintyöllistämismahdollisuudet eivät olesamat kuin aiemmin. Maailmojenlähentäjäksi esitettiin kummikoulujaja -yrityksiä. Sillat käytännön elämänja opitun välillä motivoivat oppilaita,mutta siltojen rakentaminen edellyttäätyötä sekä opettajilta että yrityksissä.Ollaanko siihen halukkaita?Kaikki eivät ole itseohjautuviaElämänhallinta ja sen opettaminennousivat keskustelussa esiin. Koululaisetovat jakautumassa kahteen kastiin.Suurin osa on niitä, jotka hoitavathyvin koulunsa ja ovat muutenkinaktiivisia. On kuitenkin kasvavaLapset eivät ole pienikokoisia aikuisia. Aivot kypsyvät vasta iän mukana, joten päätöksentekoaei pidä antaa lapselle liian varhain, muistutti Sini Sajaniemi Helsingin yliopistonopettajankoulutuslaitokselta.Mielellään erillään yritysmaailmastaOK!Akatemian osallistujat tunnistivatainakin osittain Johanssoninväitteen. Opettajilla on tiettyähalua pysyä erillään yritysmaailmasta,keskustelussa todettiin.1980-luvulla koulu nähtiin muustayhteiskunnasta irrallisena saarekjoukkoniitä, jotka eivät kykene itseohjautuvuuteen,vaan tarvitsisivat enemmänkaitsemista ja ohjausta alaluokistaalkaen.– Jos koulumaailma tähtää oppimiskäsityksenäänitseohjautuvuuteen,syrjäytymiskehitys alkaa hyvinvarhain, huomauttaa Sini SajaniemiHelsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.Opettajien – ja vanhempien – pitäisitunnistaa, mihin lapsi on valmis missäkiniässä. Liian varhain liikaa lapsenkontolle jätetyt valinnat voivat johtaaumpikujiin. Näin käy, jos valitaan vainkivoja ja mieluisia asioita. Oppiminenon myös kovaa työtä.Viime vuonna tehdyssä selvityksessäopettajat olivat sitä mieltä, ettäpitkäjänteisyys ja työmoraali ovatmenneet kouluissa alaspäin 5-10 viimevuoden aikana. Opettajat katsovat, ettäheiltä on viety työkalut vaatia sitä, ettäoppilaat hoitaisivat oman osuutensaoppimisesta. Tekisivät esimerkiksiläksynsä.Ilmapiiri on, että koulu on täydenpalvelun talo, joka palvelee sekä oppilaitaettä vanhempia. Pitäisikin keskustellasiitä, mikä on koulun tarkoitus jamihin suuntaan sitä pitäisi kehittää.Mikä on oppilaan rooli koulussa, mikäopettajan?Vuoropuhelua vuosittainOK!Akatemian järjestää Taloudellinentiedotustoimisto TAT. Akatemia onyksi Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmanpalveluista opettajille. Vuosittaisiatapaamisia on järjestetty vuodesta2008. Ne tarjoavat opettajankouluttajilleajankohtaista tietoa taloudesta jayrityksistä.Tällä kertaa OK!Akatemiassa esiintyivätAalto yliopiston taloustieteenprofessori Sixten Korkman, EK:n hallituksenpuheenjohtaja Ole Johansson,K-kauppias Tomi Korpisaari sekäTATin toimitusjohtaja Kari Väisänen.Teksti: Riitta GullmanKuva: Ville Poranen16 2/2012 2/201217


KOULU-YRITYSYHTEISTYÖtava ongelmanratkaisua syvällisemminedistävä tuotekehityskilpailu, jossalukiolaiset uppoutuvat yhteistyökumppaneidenantamiin tehtäviin.Pääministeri haastoikaikki lukiolaisethakemaan ratkaisujanuorten syrjäytymiseenValtakunnallisen Innolukionavajaisissa tehtiin 16.8. suomalaistakouluhistoriaa. Itseavajaistilaisuudessa EspoonBarona Areenalla oli lähes5.000 opiskelijaa ja sen suoraaverkkolähetystä seurasi noin100 000 lukiolaista 321 lukiossa.Pääministeri Jyrki Katainen pitiavajaispuheenvuorossaan erittäintärkeänä sitä, että lukiokoulutukseenentistä vahvemmin tuodaan rajatylittävää innovatiivisuutta ja luovuuttaruokkivaa ajattelua. Siksi hänen mielestäänInnolukio-hanke on enemmänkuin innostava, koska se on sivistystäja tulevaisuuden Suomen rakentamistaparhaimmillaan. Luovuus syntyyyleensä siellä missä on erilaisia osaajia,missä eri tieteen- ja asia-alat kohtaavat.Parhaimmillaan Innolukio on myösluovuuden lähde koko lukion kehittämiselle,hehkutti pääministeri.Opetushallituksen pääjohtaja AulisPitkälä puolestaan korosti Innolukionmerkitystä lukiolaisille ovenavaajanatyöelämään. Innolukio innostaa lukiolaisialuovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuunja edistää uusien opiskelu- jatyötapojen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojenkehittymistä. Jokainenlukiolainen tarvitsee näitä avaintaitojaopinnoissaan ja työelämässä. ”Innostulukiosta - ota siitä kaikki irti!”, päättipääjohtaja puheensa.Avajaisissa lukiolaisia inspiroi myösmm. Linus Torvaldsin puheenvuoroja yhteisesti hyväksytty lukiolaisten laatimainnovaatiolevottomuuden julistus.Innolukion syyslukukausi ja käytännöntoiminta alkaa 10. syyskuuta,jolloin sen inspiraatioympäristö alkaahaastaa lukiolaiset viikoittaisillaideointitehtävillä ja myllertää heidänajatuksiaan inspiroivilla videopuheenvuoroilla.Lisäksi lukioissa järjestetäänmm. kansallinen Epäonnistumisenpäivä. Innolukion toinen keskeinentoiminto on lokakuun 1. päivänä avat-Pääministeri Kataiseltalukiolaisille kaksi tehtävääPääministeri Katainen käynnisti myösInnolukion toimintaan keskeisesti kuuluvatkansalliset ideointitehtävät. Hänhaastoi kaikki lukiolaiset ideoimaankolmen viikon aikana ratkaisuja jatoimenpiteitä, joilla lukiolaiset voisivatestää nuorten syrjäytymistä.Pääministerin toinen tehtävä etsiiratkaisuja, kuinka kehittää julkisistapalveluista entistä käyttäjäystävällisempiä,tehokkaampia ja ekologisempia.Laaja-alainen ja kunnianhimoinenkehittämishankeInnolukio on Opetushallituksen rahoittamaoppimisympäristöhanke, jonkaon tarkoitus kannustaa lukiolaisia luovuuteenja toisinajatteluun sekä kehittääheidän ongelmanratkaisutaitoaan.Innolukio-hankkeen keskeisenä tavoitteenaon luoda yhteys lukiolaisten,yritysten ja yliopistomaailman välillesekä hyödyntää lukiolaisten luovuuttakansallisena voimavarana. Ideointi- jatuotekehitystehtäviä antaneet yhteistyökumppanitovat sitoutuneet myösohjaamaan lukiolaisia syksyn aikana.Innolukio on lukioille ja lukiolaisillemaksuton oppimisympäristö.Toiminnan on määrä tapahtua pääosinlukiolaisten vapaa-ajalla.Innolukio-konsepti on lähtöisinYlivieskan lukiosta, jossa sitä onpilotoitu parin vuoden ajan keksintökurssinpohjalta. Nyt se on laventunutvaltakunnalliseksi hankkeeksi, jonkakehittäjäyhteisöön kuuluvat mm.Opetushallitus, OAJ, Suomen Kuntaliitto,TEM, Aalto-yliopisto, Oulunyliopisto, Suomen lukiolaisten liitto,Teknologiateollisuus ry, Taloudellinentiedotustoimisto TAT, Nuoriyrittäjyys ry, Kauppalehti, DNA Oy,Nokia Oyj ja Microsoft Oy.Avajaistilaisuus on nähtävissä tallenteenaosoitteessa www.innolukio.fi.Lisäksi pääministerin puhe ja tehtävätlukiolaisille ovat nähtävissä osoitteessa:www.facebook.com/innolukio.Teksti: Ari Ervasti, InnolukioKuva: InnolukioKuntyoalkaa.fiTyökaluja nuoren työntekijän kohtaamiseenKuntyoalkaa.fi-verkkopalvelusta löytyy hyödyllisiä vinkkejä myös nuoren työntekijän innostamiseen ja motivointiin.Nuoret työntekijät hakevattöitä yrityksistä, joilla on hyvätyönantajaimago, jotka pystyvättarjoamaan mukavantyöilmapiirin, kehittymismahdollisuuksiaja joustavia työntekomuotoja.Onnistuminennuorten työntekijöiden rekrytoinneissaja perehdytyksessäparantaa työnantajaimagoa,mikä taas varmistaa uusientyöntekijöiden sitoutumisen.Näihin haasteisiin vastaa Taloudellisentiedotustoimiston ja Suomen Mielenterveysseuranyhteistyössä julkaisemaNuoren ekat 80 työpäivää -aineisto.Se tutustuttaa työnantajat nuoriintyöntekijöihin, heidän asenteisiinsa jaajatuksiinsa sekä listaa hyviä ja konkreettisiakäytäntöjä nuorten perehdyttämiseenja työskentelyedellytystenvarmistamiseen.Y-sukupolvi tulee, oletko valmis?Tyypillinen uuden työntekijän koeaikakestää neljä kuukautta, eli noin 80 työpäivää.Tämän tärkeän jakson aikanatyöntekijän tulee saada perehdytysuuteen tehtäväänsä, työyhteisöönsäja muihin työssä tarvittaviin taitoihin.Mitä nuoremmasta ja kokemattomammastatyöntekijästä on kyse, sitähuolellisemmin perehdytys on suunniteltavaja toteutettava. Y-sukupolvennuoret vaativat uudenlaista johtamista!Nuoren ekat 80 työpäivää -aineistossavalaistaan faktoja, joitaperehdyttäjän on hyvä tietäänuorista työntekijöistä japaneudutaan siihen, mitenesimiehen tulisi valmistautuanuoren työtekijän perehdyttämiseen.Sivuilta löytyy myösmuistilistoja ja käytännöntyökaluja avuksi perehdyttäjäntyöhön. Lisäksi annetaanvinkkejä nuoren työntekijäninnostamiseen ja motivointiin.Tarjolla on siis hyvä kokoelmatyökaluja, joiden avulla yritys voi”Varmasti nykypäivänkoulumaailmakin jokannustaa enemmänitsenäisyyteen ja omaaloitteisuuteen,muttaon työelämä silti erikuin koulumaailma.Siihen siirtymääntulee nuoria opettaa.”Asiakkuuspäällikkö matkailujaravintola-alaltavarmistaa nuorten työntekijöidensäsitoutumisen.Materiaalin kokoamisen yhteydessähaastateltiin useiden yritysten johtoaTampereen seudulta.Tutustu aineistoon osoitteessawww.kuntyoalkaa.fiTeksti: Riitta TalvenlahtiKuva: Teemu Granström18 2/2012 2/201219


DUUNIKONEKunkoululoppuu.fi on nuorten oma kanavaSivuston suosituinta sisältöä ovatammattiesittelyvideot. Videoillanuoret esittelevät tekemäänsä työtä jakertovat, millaisten opintojen kauttaovat nykyiseen tehtäväänsä päätyneet.Edustettuna on monipuolinen ammattivalikoima:videoilla esiintyvät muunmuassa metsäkoneenkuljettaja, ryhmäkodinohjaaja, ravintolayrittäjä ja myymäläpäällikkö.HD-laatuisia videoitaon jo reilut 20 ja lisää tulee jatkuvasti.Kevääseen 2013 mennessä uusia videoitaon luvassa useita kymmeniä.Kunkoululoppuu.fi on uudistunut. Nuoria urapolun valinnassa opastava sivusto on tullut entistä monipuolisemminkäyttäjien ulottuville. Verkkopalvelu on saanut uuden, pirteän visuaalisen ilmeen ja setoimii myös erilaisilla mobiilialustoilla.– Kunkoululoppuu.fi on TATin ensimmäinentäysin mobiilisensitiivinentuotanto. Emme suunnitelleet mobiililaitteillaerikseen käytettävää sivustoa,vaan tarjoamme kullekin laitteelleluonnollisella tavalla skaalautuvanpalvelun, avaa Mikko KuivalainenTATin digitiimistä. Sivuston uudenilmeen suunnittelusta vastasi TATinmedia-assistentti Amanda Koivisto.HD-videoita ja virtuaaliohjaustaNuoret käyttäjät ovat löytäneet työelämästäja opiskelusta tietoa antavanKunkoululoppuu.fi:n ilahduttavanhyvin. Kevään 2012 yhteishaun aikaan,helmikuussa, sivustolla vierailtiinlähes 17 000 kertaa. Kävijämäärät ovatkasvaneet 20 prosenttia edellisestävuodesta.Sivuston suosiota kasvattaa myössosiaalinen media: EsimerkiksiFacebookissa Kunkoululoppuu.fi:lläon jo yli 2 300 tykkääjää. Suurin osaFacebook-seuraajista on peruskouluikäisiätyttöjä ja poikia.Nuorten ohella Kunkoululoppuu.fi-palvelua käyttävät aktiivisesti opintoohjaajatympäri maan. He tutustuttavatoppilaita sivustoon opon tunneilla.Sivustolla nuoret voivat puolestaankääntyä virtuaalisen opon puoleentarvitessaan neuvoja aiheessa kuinaiheessa. Kysy opolta -palvelun opotjakavat vinkkejä niin Tornioon kalastajaksipyrkivälle kuin perinteisempiäkinammatinvalintakysymyksiä pohtivalle.Uunituore DuunikoneVisuaalisten ja rakenteellisten muutostenlisäksi Kunkoululoppuu.fi:nammatinvalintatesti on käynyt läpitäysremontin. Syyskuun alussa lanseerattuDuunikone auttaa peruskouluapäättäviä sekä muita elämänsä suuntaapohdiskelevia löytämään itselle sopiviaammatteja.Duunikone sisältää 20 väittämää,joihin vastaamalla testaaja saa kuvauksenpersoonallisuudestaan ja hänelletodennäköisesti sopivimmasta työympäristöstä.Lisäksi testi tuottaa listanammateista, jotka mahdollisesti voivatsopia testin tekijälle.Duunikoneesta nuori saa vinkkejä koulutusjauravalintoihinsa.Duunikoneen teknisestä toteutuksestaon vastannut Zef Solutions, jokaon erikoistunut muun muassa tiedonkeruu-ja vaalikonesovelluksiin. Testinsisällön taas on suunnitellut Vaasanyliopiston professori Vesa Routamaa.Itsetuntemukseen ja persoonallisuuteenerikoistunut Routamaa ontutkinut 16 eri persoonallisuustyyppiä,joihin Duunikone pohjautuu. Testinväittämät koskevat muun muassasosiaalisuutta, järjestelmällisyyttä,luovuutta ja kiinnostuksen kohteita.– Tarkoituksena on, että testaajavastaisi täysin totuudenmukaisestiilman olettamusta oikeista ja vääristävastauksista, Routamaa kertoo.Vaikka Duunikoneen tuloksetovatkin vain suuntaa-antavia, testi eiole täysin leikkimielinen. Sen ammattilistatkoostuvat tulevaisuuden kannaltatärkeistä ammateista. Mukana onmuun muassa kaupan, sosiaali- ja terveysalan,matkailu- ja ravintola-alan,tekniikan ja rakennusalan ammatteja.– Haluamme kannustaa nuoriaaloille, jotka pystyvät tarjoamaan töitänyt ja tulevaisuudessa, TATin johtajaLiisa Tenhunen-Ruotsalainenpainottaa.Teksti: Mari LehtonenPiirrokset: Janne MatilainenKunkoululoppuu.fiammattivideoitamm.:• Metsäkoneenkuljettaja• Keittiömestari• Verkkokaupan asiantuntija• Myymäläpäällikkö• Ryhmäkodin ohjaaja• Kauppias• Avainasiakasmyyjä• Design Manager• Verkostosuunnittelija• Leikkaussalihoitaja20 2/2012 2/201221


KOULU-YRITYSYHTEISTYÖSamalle viivalle sarjakuvan keinoinMiten nuori ilmaiseeasiaansa kun sanateivät riitä tai sanojenlisäksi tarvitaan myösmuuta? Monellenuorelle piirtäminenon luonteva välineitseilmaisuun. Kuvienja piirrosten avullailmaistaan abstraktejaasioita tai ajatuksia,jotka eivät ole vieläkehittyneet verbaaliseen muotoon.Tunteitakin ilmaistaanväreillä ja viivoilla. Kun kuvia jasanoja laittaa ruutuihin ja ruutujaperäkkäin, syntyy tarinasarjakuvien muodossa. Sarjakuvillavoi kertoa tulevaisuudestaan,kodista, perheestä,työstä ja haaveammatista.Tukemalla tätä ajatusmaailmaaSamalle viivalle -hanke kehitti yhteistyössäValtion taidemuseon Kulttuuriakaikille -palvelun kanssa sarjakuvakoulutustayläkoulujen opetushenkilöstölle.”Urahaavet sarjakuvina”koulutuksen toteutti Helsingin sarjakuvakeskus.Ajatuksena oli rohkaistaopettajia ja antaa välineitä keskustellanuorten kanssa työstä ja ammattiasioistakuvien avulla. Menetelmä sopiivarsinkin oppilaille, joiden äidinkieliei ole suomi. Kun ei voi vielä sanoillasanoa miltä tuntuu päästä haaveammattiinsatai miten paljon hävettäisi,jos myöhästyisi, voi näitä kuvata tähtikuvioillatai töhrimällä puhekuplaa.TET-kokemukset piirroskuviksiViiden tunnin koulutuksen jälkeenopettajat, joista osalle sarjakuva olityössä uusi juttu, kokeilivat menetelmääoppitunnilla. Sovelluksia olialkutunnin motivointitehtävästäkokonaisen TET-päiväkirjan tekemiseensarjakuvan keinoin. Rajaamallayhtä piirrosruutua kohden käytettävänajan lyhyeksi ja korostamalla ideanmerkitystä saa sellaisetkin nuoretinnostumaan, jotka ujostelevat omaapiirustustaitoa. Valmiin ruudukkopohjankierrättämisestä oppilaalta toisellesyntyy luokan yhteisiä tarinoita, januoren itse aloittamatapahtumasarja saayllättävän lopun, kunsen keksiikin kaveri.Menetelmässätärkeitä ovat kysymykset,jotka ohjaavatja kuljettavat tarinaaeteenpäin. Nuorilla onlupa heittäytyä luovaksiilmaistessaan: Mitäteet kun myöhästyt?Hyvin mennyt työhaastattelutilanne?Sinäopiskelemassa unelma-ammattiisi?tai Miten selvisit katastrofaalisestaTET-päivästä? Koulutuksen toisessaosuudessa oppilaiden tekemiä töitäkatsellessa opettajat kehuivat menetelmäähelposti käyttöön otettavaksi.Sarjakuvat nähtiin piristävänä tapanasuureen ja tuntemattomaan tulevaisuuteenkurkistamisessa. Seuraavaksitarinaa ruudussa kerrotaan Turunalueella, jossa on syksyllä koulutus!Teksti: Mehdi Arai & Evelyn SõerSarjakuva: Alkesander Filippov,Pakilan yläasteen koulu, 8ALisätietojawww.tat.fi/samalle-viivalleKulttuuria kaikille -palvelu (www.kulttuuriakaikille.info/monikulttuurisuus)Tehtävä opettajille:Suomi-kuva osaksi koulutyötäMaakuva.fi haastaa opettajatottamaan Suomi-kuvan osaksikoulutyötä. Sivustolla ontarjolla esitysmateriaaleja sekälokakuun loppuun asti käynnissäoleva videokilpailu.Suomalaisilla on kyky ratkaista mitäkinkkisimpiä ongelmia omaperäisellätavalla. Tähän meitä ovat valmentaneetmm. erinomainen koulujärjestelmäsekä runsaiden luonnonvarojen puute,mikä on kautta aikojen pakottanutsuomalaiset turvautumaan kekseliäisyyteensä.Olemme myös rohkeitatarttumaan toimeen ja hyviä tekemäänyhteistyötä.Näiden ydinajatusten varaan onrakennettu Maakuva-sivustolla julkaistutesitysmateriaalit. Englanninkielisetesitykset ovat vapaasti ladattavissa,ja ne on laadittu siten, että niitä onmahdollista muokata omaan käyttöönsopiviksi.Materiaalit soveltuvat hyvin myösopetuskäyttöön. Niitä voi käyttää jokosellaisinaan tai soveltuvin osin, taivaikka vain inspiraation lähteinä tehtävienlaatimisessa.Videoita suomalaisestaongelmanratkaisukyvystäMaakuva-sivuston Suomelle ontilausta -videokilpailussa pyydetäänkuvaamaan videon keinoin suomalaistaluovaa ongelmanratkaisukykyätai jotain yksittäistä ratkaisua. Videonaiheena voi olla vaikkapa jokin suomalaisenyrityksen tuote, jokin palvelukuten neuvola, tai mikä vaan keksintötai suomalainen tapa tehdä asioita, jokaon oivaltava, esimerkiksi astiakuivauskaappi,jokamiehenoikeus tai pullonpalautusjärjestelmä.Nuoret mukaanvideokilpailuun!Osallistumisaika päättyy 31.10.2012.Lisätiedot ja osallistumisohjeet löytyvätosoitteesta www.maakuva.fi/videokilpailu.Kilpailu tarjoaa opettajille mahdollisuudenottaa videoiden tekemisenosaksi alkusyksyn opetusohjelmaa.Osallistumiskynnystä ei ole nostettukorkealle – pääasia ei ole ammattimainenjälki, vaan videon sisältö. Kilpailuvideonvoi toteuttaa yksin tai korkeintaanneljän hengen ryhmässä.Parhaita videoita tullaan käyttämäänSuomen kansainvälisessä markkinoinnissa.Lisäksi yksi osallistujatiimipalkitaan pääsyllä valitsemaansatapahtumaan Suomessa vuoden 2013aikana.Suomen maakuva on kaikkien suomalaistenyhteinen asia. Myös opettajatja oppilaat voivat omalta osaltaan osallistuaSuomi-kuvan kehittämiseen!Teksti: Emilia ErkinheimoMikä maakuva?Maabrändivaltuuskunta kiteytti marraskuussa2010 julkaistussa raportissaankolme teemaa, joihin suomalaisten tapatoimia soveltuu erityisen hyvin.Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus,suomalaisten läheinen luontosuhde jamaailman kärkiluokkaa oleva peruskoulutuseivät ole pelkästään ylpeydenaiheita, vaan oikein käytettyinä myöstehokkaita työkaluja.Tavoitteena on, että vuoden 2030Suomi tunnetaan siitä, että me emme pelkääoudoiltakaan kuulostavia haasteita;olemme parhaimmillamme silloin, kuntilanne näyttää mahdottomalta. FinlandPromotion Boardin julkaisema Maakuva.fi-sivusto jatkaa valtuuskunnan työtä.TATin nuorten työelämätaito- ja yrittäjyyshankkeet Euroopan parhaitaEsimieshommia?T-Median Nuoret ja johtaminen 2012-tutkimus selvitti nuorten kokemuksiaja näkemyksiä johtamisesta ja esimiestyöskentelystä.Lukiossa opiskelevista nuorista 65 %ilmoittaa, että esimiestehtävät kiinnostavatjossakin vaiheessa työuraa.Melkein puolet lukiolaisista ilmoittaaolevansa kiinnostunut myös ylimmänjohdon tehtävistä tulevaisuudessa.Hienoa, että kunnianhimoa löytyy!Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan17.9.2012. Tutkimustiivistelmänvoi käydä tämän jälkeen lukemassaosoitteessa www.t-media.fi.LisätietojaMaria VesanenT-Media Oymaria.vesanen@t-media.fi050 344 7480Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmaja Yrityskylä palkitaan syyskuussaEtelä-Afrikan Durbanissa pidettävässäkansainvälisessä koulujen ja yritystenyhteistyötä ja yrittäjyyttä käsittelevässäkonferenssissa.Palkinnot ovat tunnustus esimerkillisestäliiketoiminnan, koulutuksenja yhteiskunnan välisestä yhteistyöstä,jolla on ollut merkittävä vaikutusyhteiskuntaan.Molemmat hankkeet kilpailevatlisäksi Global Best Awards -palkinnosta,joka myönnetään maailmanparhaasta kumppanuudesta. Sen voittajavalitaan eri maanosien palkittujenkeskuudesta.Palkinnot myöntää InternationalPartnership Network (IPN), joka valitseemaanosittain (Eurooppa, Afrikka,Aasia ja Amerikka) parhaat käytännötviidessä eri kategoriassa.LisätietojaYrityskylä: toiminnanjohtajaTomi Alakoski, tomi.alakoski@tat.fi,040 501 5307Nuoriso-ohjelma: johtajaLiisa Tenhunen-Ruotsalainen,liisa.tenhunen-ruotsalainen@tat.fi,040 545 219822 2/2012 2/201223


Kyllä kiitos! Haluan tilatanimelläni lehden.TilauslomakeHaluan, että minuun otetaan yhteyttä:aiheesta:sähköpostillapuhelimellaKyllä kiitos! Haluan tilata sähköisen Opetin.fiuutiskirjeen(ilmestyy 6–9 kertaa vuodessa).Nimi:Vastaanottaja maksaapostimaksunTaloudellinen tiedotustoimistoTunnus 500522000003 VASTAUSLÄHETYSOppiaine / tehtävä yrityksessä:Oppilaitos / yritys:Osoite:Osoitteeni on muuttunut(ohessa uusi osoitteeni).Haluan pois Taloudellisentiedotustoimiston postituslistalta.Postinumero:Sähköpostiosoite:Puhelin:aineistotilaukset: www.tat.fi/aineistotTilattavaa aineistoa:• Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa? • Kaupan, matkailun ja ravintola-alan Duuni-lehti • Opas koulujen ja yritysten yhteistyöhön • Teollisuuden Duuni-lehti • Ydinasiaa– Oppilaan tehtäväkirja • Sosiaali- ja terveysalan Duuni-lehti • Tulevaisuus tehdään nyt • TET-opas yrityksille ja kouluille • Bioteknologiaa opettajanopas ja oppikirja •Talouden ilmiöitä – teemana teknologia • Talouden ilmiöitä – teemana globalisaatio • Materiaalit ympärillämme • Tiedemaassa tapahtuu kummia • Minä työpaikkaohjaajana– tavoitteena hyvä ohjaus • Työssäoppijan ohjaus ja arviointi työpaikalla • Työssäoppijan opas työpaikalleTilaa Opetin.fi-uutiskirje!Taloudellisen tiedotustoimiston Opetin.fi-uutiskirje tuotuoreimmat ja kiinnostavimmat koulu-yritysyhteistyönuutiset kätevästi sähköpostiisi 6–9 kertaa vuodessa.Voit tilata uutiskirjeen rekisteröitymällä Opetinyhteisöönosoitteessa www.opetin.fi.Opetin-yhteisössä on jo mukana 2 400 opettajaa jaelinkeinoelämän edustajaa kehittämässä kouluyritysyhteistyötä.

More magazines by this user
Similar magazines