Julkaisu: Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa - Espinno

Sosiaaliset näkökulmatjulkisissa hankinnoissa —lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia

Sosiaaliset näkökulmatjulkisissa hankinnoissa —lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa —lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksiaToimitus:Sari Luostarinen, Katri Kinnunen, Saila EskolaKirjoittajat:Saila EskolaAnja HelvastoRiitta-Maija HämäläinenSatu Kaattari-ManninenKatri KinnunenJukka KoivusaloJouko KokkoJohanna LahdenperäVeera LavikkalaSari LuostarinenTiia LehikoinenAuli LehtinenMerja Vänttinen-AlaJulkaisija:Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke (Espinno)Painopaikka:Juvenes Print — Tampereen Yliopistopaino, Tampere 2011Taitto:Paula KarjalainenValokuvat:Antero AaltonenISBN 978-952-245-508-6 (painettu)ISBN 978-952-245-509-3 (verkko)Lisätietoja hankkeesta ja julkaisun sähköinen versio www.espinno.fi

Sosiaaliset näkökulmatjulkisissa hankinnoissa —lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksiaToimitusSari LuostarinenKatri KinnunenSaila EskolaKirjoittajatSaila EskolaAnja HelvastoRiitta-Maija HämäläinenSatu Kaattari-ManninenKatri KinnunenJukka KoivusaloJouko KokkoJohanna LahdenperäVeera LavikkalaSari LuostarinenTiia LehikoinenAuli LehtinenMerja Vänttinen-Ala

SISÄLTÖEsipuhe .........................................................................................................................................7Tekijäorganisaatiot .........................................................................................................81. Johdanto ...............................................................................................................................112. Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa —mitä ne ovat? ..........................................................................................................................132.1. Hankintalainsäädännön tavoitteet ja tarkoitus ...................................................142.2. Sosiaaliset näkökulmat ...................................................................................................143. Miksi sosiaalisia näkökulmia kannattaa hyödyntääjulki Sissa hankinnoissa?...............................................................................................173.1. Sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt.................................................................................173.2. Sosiaalisesti vastuullisten ja monipuolisempienmarkkinoi den vahvistaminen .............................................................................................183.3. Hankintayksiköt vastuullisina osta jina ....................................................................194. Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmienhyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissa.....................................................234.1. Hankintalain soveltamisala ..........................................................................................234.2. Hankintaprosessi ja hankintaperiaatteet ..............................................................254.3. Hankintastrategia ja -ohjeet: edellytykset sosiaalisten nä kö kulmienhuomioimiselle ja hyödyntämiselle käytännön han kintatoiminnassa .............264.4. Markkinakartoitus ja hankinnan suunnittelu ......................................................314.4.1. Työllisyysnäkökulma hankintoja suunniteltaessa ...........................................32

5. Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminenhankintame nettelyn eri vaiheissa........................................................................395.1. Hankinnan kohteen määrittäminen .........................................................................395.2. Tekniset eritelmät ............................................................................................................405.3. Työkeskusten rooli tarjoajina .......................................................................................415.4. Tarjoajan soveltuvuus ....................................................................................................425.5. Tarjouksen vertailuperusteet ......................................................................................435.6. Hankintapäätös ja siitä tiedottaminen ..................................................................496. Sosiaaliset näkökulmat hankintasopimuksissa ..................................556.1. Sopimusehdoille asetetut vaatimukset ...................................................................556.2. Erilaisten säädösten noudattamiseen liittyvät velvoitteet .............................576.3. Sopimuksen seuranta ...................................................................................................606.4. Sosiaaliset sopimukset .................................................................................................637. Muistilista vastuullisen ostamisen toteutukseen..............................65Lähteet.........................................................................................................................................67Liitteet..........................................................................................................................................69

EsipuheTämä julkaisu on syntynyt Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hankkeessa (ESPIN-NO), jota Päijät-Hä meen liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahastosta vuosina2009—2012. Hank keessa on kehitetty sosiaalisia kritee rejä kuntien erilaisiin hankintoihinsekä työllistymistä so siaalisten yritysten kautta. Hankkeessa ovat mukanaDiakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Kymenlaaksonsairaanhoito- ja sosiaali palvelujen kuntayh tymä, Laurea-ammattikorkeakoulu jaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos.Käsikirjan ovat kirjoittaneet ja toimittaneet Sari Luostarinen ja Katri Kinnunen (RambollManagement Con sulting) sekä Saila Eskola (PTC Service Oy). Esimerkkien kirjoittajinaja paneutuneina kom mentoijina sekä tärkeän käytännön palautteen antajinaovat olleet Anja Helvasto (Etelä-Kar jalan sosiaali- ja terveyspiiri), Veera Lavikkala(Etelä-Karjalan hankintapalvelut), Auli Lehti nen (Kymenlaakson sairaanhoito- jasosiaalipalvelujen kuntayhtymä), Merja Vänttinen-Ala (Tampereen kaupunki/SYSprojekti),Satu Kaattari-Manninen (Oulun kaupunki), Johanna Lahdenperä (Oulunkaupunki), Jukka Koivusalo (Espoon kaupunki), Tiia Lehikoinen (Julkisten hankintojenneuvontayksikkö) sekä Jouko Kokko (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).Lisätietoja ESPINNO-hankkeesta ja sen tuloksista on Internet-osoitteessawww.espinno.fi, josta voi ladata myös tämän julkaisun sähköisenä versiona.Syyskuussa 2011Riitta-Maija HämäläinenEtelä-Suomen palveluinnovaatiot -hankkeen projektipäällikköTerveyden ja hyvinvoinnin laitos7

TekijäorganisaatiotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin(Eksote) jäsenkuntia ovat Lappeenranta,Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala,Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipaleja Taipalsaari. Imatra on mukana vainerikoissairaanhoi don ja kehitysvammaistenerityishuollon osalta. Palveluihinkuuluvat avoterveydenhuolto,suun terveyden huolto, mielenterveysjapäihdepal velut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut,lääkehuolto, kuntoutuskeskus,sairaalapalvelut, perhepalvelut,aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelutsekä väestön palvelutarpee seen jaikärakenteeseen joustavasti mukautuvatvanhustenpalvelut. www.eksote.fiEtelä-Karjalan hankintapalvelut on maakunnallinenyhteishankintayksikkö, jokahoitaa palvelujen ja materiaalien maakunnallisiayhteishankintoja, hankintaasioidenneuvontaa ja konsultointia sekätuottaa varasto- ja kuljetuspalveluja Etelä-Karjalankunnille sekä Etelä-Karjalansosiaali- ja terveyspiirille. Etelä-Karjalansosiaali- ja terveyspiirin hankinta toimiyhdistettiin 1.4.2009 Etelä-Karjalan hankintapalveluihin.Hankintapalvelut kilpailuttaavuosittain hankintoja noin 30miljoonan euron arvosta. Näistä noin 27 %on pal veluita, 57 % on kulutustarvikkeitaja 16 % laitteita tai muita kertainvestointeja.Hankin tavolyymit sisältävät Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote)lisäksi myös Etelä-Karjalan kuntien hankintoja.www.ekhankintapalvelut.fiKymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujenkuntayhtymän (Carea)jäsen kuntia ovat Hamina, Kotka, Kouvola,Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Careanpalvelut tuo tetaan Kymenlaakson keskussairaalassa,Ky menlaakson psykiatrisessasairaalassa ja sosi aalipalvelujen yksiköissä.Lisäksi kuntayhtymä ostaa palvelujayliopistosairaalasta Helsin gistä ja sairaalaOrtonista. Carean sosiaalipalvelujenvastuualueen palveluja käyttää vuosittainnoin 800 asiakasta. Palve lutarjontaankuuluvat asumis- ja kuntoutuspalvelut,lyhytaikainen hoito, tutkimus- ja arviointijaksot,poliklinikkapalvelut, toimintapalvelut,vaikeavammaisten lasten opetus,leirit, viittomakielen tulkkaus, koulutus- jakonsultaatiopalvelut. www.carea.fiRamboll-konserniin kuuluva RambollManagement Consulting on Suomensuurimpia julkishallintoon erikois tuneitajohdonkonsultointiyrityksiä. RambollManagement Consul tingilla on toimistojaSuomen li säksi Belgiassa, Norjassa,Ruotsissa, Saksassa ja Tans kassa. Yrityksessätyöskentelee kaikkiaan noin450 vakituista työntekijää ja 250 projektiavustajaaja harjoittelijaa. Suomessatyöskentelee yhteensä noin 40 asiantuntijaa.Ram boll Management Consultingtarjoaa johdon konsultointi- ja koulutuspalvelujasekä arvi ointi- ja tutkimuspalvelujajulkisen sektorin ja yritystentarpeisiin. www.ramboll-management.fiJulkisten hankintojen neuvontayksikköon työ- ja elinkeinoministeriön ja8

Suomen Kuntaliitto ry:n yhteisesti rahoittamahanke. Neuvontayksikkö palveleejulkisiin hankintoi hin liittyvissäkysymyksissä, erityisesti lainsäädäntöäkoskevassa neuvonnassa. Tavoit teena onedistää osaamista hankintaprosesseissa jaauttaa hankintojen parissa työsken televiä.www.hankinnat.fiTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva tutkimus- ja kehittämislaitos.THL palvelee valtion ja kuntienpäättäjiä, alan toimijoita, järjestöjä, tutkimusmaailmaaja kansalaisia. Osallisuusja esteettömyys -yksikkö edistää, tutkii jaarvioi osallisuutta, yhdenvertaisuutta jaes teettömyyttä sekä ke hittää niitä tukeviahyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Painopisteenäon työmarkki noi den, työelämänja sosiaaliturvan välinen rajapinta.www.thl.fiEspoon kaupunki on Suomen toiseksisuurin kaupunki, jossa asukkaita on yli247 000. Espoon kaupungin palveluksessatyöskentelee yli 14 000 henkilöä.Espoon kaupungin hankintojen volyymion vuodessa noin 700 miljoonaa euroa.www.espoo.fiTampereen kaupunki on Suomen kolmanneksisuurin kaupunki, jossa asukkaitaon yli 213 000. Tampereen kaupunginpalveluksessa työskentelee noin 15 000henkilöä. Tam pereen kaupungin ulkoistenpalveluiden ostot olivat noin 408 miljoonaaeuroa vuonna 2010. Tampereen kaupungissaon käytössä tilaaja-tuottajamalli.Tampereen Logistii kan hankintapalvelutkilpailuttaa kaikki Tampereen kaupunginyhteishankinnat sekä yksi köiden käyttööntulevat tavarat ja palvelut, jotka ylittävättietyn euromäärän. Sosiaalisten näkökohtienkäyttöä Tampereen kaupunginhankinnoissa edistää poikkihallinnollinentyöryhmä. www.tampere.fiOulun kaupunki on Suomen kuudenneksisuurin kaupunki, jossa asukkaitaon noin 140 000. Oulun kaupungin palveluksessatyöskentelee noin 9 900 henkilöä.Oulussa val mistellaan viiden kunnan(Haukiputaan, Kiimingin, Oulun,Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat) kuntaliitosta.Uusi Oulu, jonka väkiluku nouseeyli 180 000 asukkaaseen, aloittaa toimintansa1.1.2013. www.ouka.fiEtelä-Suomen palveluinnovaatiot(ESPINNO) hankkeen lähtökohtana on,että pitkäaikaistyöttömät, vammaiset jaosatyökykyiset henkilöt voisivat työllistyäavus taviin tehtäviin ja tukipalveluihin sosiaalistenyritysten ja avoimien työmarkkinoidenkautta. Etelä-Suomen alueellasosiaalisten yritysten määrää voitaisiinlisätä ja hyödyntää niiden mahdollisuuttatyöllistäjinä. Lisäksi mm. kuntien ja kuntayhtymienhankinnoissa voidaan käyttääsosiaalisia näkökulmia, erityisesti työllistymistä.www.espinno.fi9

1.JohdantoSosiaalisia näkökulmia julkisissa hankinnoissaon toistaiseksi hyödynnetty varsinvähän. Tässä julkaisussa on esiteltykokemuksia organisaatioista, jotka ovatensimmäisten jou kossa kokeilleet niitähankinnoissaan.Hankintaosaaminen ja sosiaalisten näkökulmienkäyttö hankinnoissa on kehittymässä,jo ten laa jempaan sosiaalistennäkökulmien käyttöön rohkaiseviaesimerkkejä ja käytännön toteutuksiajulkisissa han kinnoissa tarvitaan. Myösuudessa hallitusohjelmassa painote taanmm. työllisyys- ja terveyspoliittisten sekäsosiaalisten, innovaatio- ja ympäristöpoliittistennäkökulmien entistä parempaahuomioimista julkisissa hankinnoissa.Julkaisussa kuvataan ja annetaan esimerkkejäniistä tekijöistä, joita tulisihuomioida han kintaprosessien suunnittelussaja miten sosiaaliset — erityisestityöllisyyteen liittyvät — näkökulmathankintaprosessin eri vaiheissa voidaanhuomioida, hyödyntää ja toteuttaa.Sosiaalisten näkökulmien käytöllä julkisissahankinnoissa voidaan luodatyöllistymismah dollisuuksia mm. nuorille,osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille,vammaisille ja ikäänty neille työntekijöille.Niiden avulla voidaan kehittää mm.osatyökykyisten ammatillista osaamista,toteuttaa yhden vertaisuutta ja edistää työympäristönesteettömyyden huomi oimista.Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissavoivat tukea pieniä ja keskisuuriayrityksiä esimerkiksi alihankkijoina,vähemmistöryhmien omista mia yrityksiätai yritysten yhteiskuntavastuun huomioimista.Laki julkisista hankinnoista mahdollistaamyös kilpai lutuksen kohdistamisentyökeskuksille ja vastaaville yksiköille.Käytännössä sosiaalisia näkökulmia julkisissahankinnoissa voidaan hyödyntääkai kissa hankintaprosessin vaiheissa: hankinnankohteen määrittelyssä, toimittajansoveltuvuuden arvioinnissa, tarjoustenvertailuissa tai hankintasopimuksessa.Julkaisun alussa on tietoa hankintalainsäädännöstäja sosiaalisista näkökulmista.Luku 4 keskittyy hankinta prosessiin,markkinakartoitukseen ja hankintastrategioihinesimerkkien kautta. Luku 5käsittelee sosiaalisten näkökulmien huomioimistahankintaprosessin eri vaiheissasekä työkeskusten roolia tarjoajina.Luvussa 6 käsitellään sopimusehtojensosi aalisia näkökulmia sekä sosiaalisiasopimuksia. Julkaisun tarkoituksena onhe rättää tiedon ja käytännön esimerkkienavulla hankintayksiköitä huomaamaan,että sosiaalisten näkö kulmien käyttö onmahdollista, kokonaistaloudellisesti kannattavaaja tuo iloa, palvelua, hyvinvointiaja työtä monille kansalaisille.11

2.Sosiaaliset näkökulmat julkisissahankinnoissa — mitä ne ovat?Tässä luvussa käsitellään sitä, mitä sosiaalistennäkökulmien huomioiminenjulkisissa hankinnoissa tarkoittaa. Tarkoituksenaon kannustaa hankintayksiköitähuomioimaan so siaalisten näkökulmienkäyttämisen mahdollisuudethankinnoissaan.Julkisia hankintoja ovat tavaroiden ostaminen,palveluiden ostaminen, palvelujenkäyttö oikeussopimukset, tavaroidentai palveluiden vuokraaminen, osamaksullaostaminen, lea sing ja optiosopimuksetsekä rakennus- ja käyttöoikeusurakantoteuttaminen. Hankin nalla tarkoitetaannimenomaan tavaroiden ja palveluidenostamista, vuokraamista tai sii hen rinnastettavaatoimintaa sekä urakalla teettämistätaloudellista vastiketta vastaan.Hankintayksiköitä ovat valtion keskus-,alue- ja paikallishallinnon viranomaisetsekä valtion liikelaitokset, kunnat toimielimineen,kuntayhtymät ja muut ylikunnallisettoimielimet, evankelis-luterilainenkirkko viranomaisineen sekä seurakunnat,ortodoksinen kirkko seu rakuntineen jajulkisoikeudelliset laitokset (esim. kunnallisetosakeyhtiöt).Hankintojen sosiaalisilla näkökohdillatarkoitetaan toimenpiteitä, joilla taataanperusoike uksien, yhdenvertaisen kohtelunja syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen.Sosiaalisia näkökohtia ovat myösheikommassa asemassa olevien suojelemiseksisekä syrjäytymisen estämiseksikäytettävä positiivinen syrjintä tai muutkannustavat toimet.Tässä julkaisussa on käytetty pääosinkäsitettä sosiaaliset näkökulmat. Tämäkäsite on laajempi kuin hankintalainsäädännössäkäytetty sosiaaliset näkökohdattai varsinaisessa kilpailutuksessavertailuperusteisiin tai sopimusehtoihinviitattaessa käytetty sosiaaliset kriteerit-käsite. Sosiaaliset näkökulmat -käsitesisältää edellä kuvattujen käsitteiden lisäksimyös strategisen näkökulman, jokaviittaa niihin arvovalintoihin, linjauksiinja pää töksiin, joiden pohjalta käytännöntoteutusta hankintayksiköissä tehdään.Tässä julkai sussa käytetään myös sosiaalistennäkökohtien ja sosiaalisen kriteereidenkäsitteitä edellä kuvatulla tavalla.Hankintoihin, jotka sisältävät sosiaalisianäkökulmia viitataan sosiaali sesti vastuullisinahankintoina.Lisää hankintasanastoa löytyy mm. julkistenhankintojen neuvontayksikön verkkosivuiltaosoitteesta hankinnat.fi.13

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa — mitä ne ovat?2.1. Hankintalainsäädännöntavoitteet ja tarkoitusJulkisten hankintojen rahallinen arvo javaikuttavuus ovat merkittävät. Julkisillahan kin noilla pyritään tehostamaan EU:nsisämarkkinoiden toimivuutta. Pohjimmiltaanhan kinta lainsäädännössä onkyse palvelujen ja tavaroiden vapaanliikkuvuuden takaami sesta sekä yritystensijoittautumisvapau desta. Hankintalainsäädäntövelvoittaa julkiset toimijatkil pailuttamaan hankintansa. Hankintalainsäädännöntarkoituksena on taataavoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteidennoudattaminen julkisissa hankinnoissasekä lisätä kilpailua ja parantaayri tysten kilpailukykyä markkinoilla.Vaikka hankintalainsäädännön päätavoitteetliittyvät sisämarkkinoiden tehokkaaseentoimintaan, voidaan hankintalainsäädännönkeinoin edistää myös muitapäämääriä kuten ympäristönsuojelua taisosiaalista kestävyyttä. Mahdollisuudetsosiaalisten näkökulmien huomioimiseenon kirjattu EU:n hankintadirektiiveihin,jotka on saatettu kansallisesti voi maanlailla julkisista hankinnoista (348/2007),erityisalojen hankinta lailla (349/2007),valtioneuvoston asetuksella julkisistahankinnoista (614/2007) sekä lailla sähköisestähuutokaupasta ja dynaamisestahankintajärjestel mästä (698/2011).Euroopan komissio on laatinut sosiaalisistahankinnoista tulkitsevan tiedoksiannon(15.10.2001) sekä oppaan: ”Sosiaalinenostaminen: Opas sosiaalistennä kökul mien huo mioonottamisesta julkisissahankinnoissa” (2011).2.2. SosiaalisetnäkökulmatJulkiset hankinnat voivat parhaimmillaantoimia välineenä, jonka avulla edistetäänsosiaa listen näkökulmien ja niihin liittyvienarvojen huomioimista ja toteutumistayhteiskun nassa. Hankintayksi köt voivatedistää huomattavasti kestävää kehitystäkäyttämällä osto voimaansa valiten sellaisiatavaroita ja palveluja, joilla on myönteisiäsosiaali sia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.Hankintayksiköillä on monia tapoja huomioidasosiaaliset näkökulmat julkisissahankin noissa. Käytännössä hankintayksikkövoi asettaa mm. sosiaali- jatyölainsäädäntöön liitty viä vaatimuk siahankintasopimuksen toteuttamiselle sekävalvoa ja seurata sopimusvel voitteidennou dattamista. Kaikkein tunnetuimpiaja hyödynnetyimpiä ovat työllisyysnäkökulmat,joihin tämä julkaisupääosin keskittyy.14

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa — mitä ne ovat?Hankinnoissa hyödynnetävät sosiaaliset näkökulmat voivat liittyä:• työllisyysmahdollisuuksien luomiseen mm. nuorille, pitkäaikaistyöttömille,ikääntyneille, vammaisille ja osatyökykyisille,•• tasa-arvoisiin ja turvallisiin työoloihin sekä oikeudenmukaiseen palkkaukseen,•• kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamiseen,•• sosiaalisen yhdenvertaisuuden tukemiseen mm. parantamalla vähemmistöryhmienomistamien tai heitä työllistävien yritysten edellytyksiä osallistuajulkisiin hankintoihin,•• palveluiden tai tavaroiden saavutettavuuteen ja esteettömään käyttöön,•• eettiseen kauppaan ja Reiluun kauppaan1,•• yritysten liiketoiminnan toteuttamiseen niin, että ne huomioivat ympäristönäkökulmatja sosiaaliset näkökulmat laajemmin kuin laissa edellytetään2,•• ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, edistämiseen ja väärinkäytöltä suojeluun ja•• pienten ja keskisuurten yritysten sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihinosallistumisen turvaamiseen.Hankinnan koko ei rajoita osallistumista, tarjousten valmisteluaikaa onriittävästi ja pätevyysvaatimukset ovat oikealla tasolla suhteessa hankinnankohteeseen.Alihankintamahdollisuudet on tehtävä näkyviksi. Esimerkiksi voidaan tehdämarkkinakartoi tuksia ja käydä vuoropuhelua, jossa selvitetään pienten jakeskisuurten yritysten osallistumista tuleviin kilpailutuksiin ja niiden mahdollisuuksia vastata sosiaalisia näkökulmia koskeviin vaatimuksiin. Lisäksihan kin noista kannattaa tiedottaa etukäteen ja varata riittävästi tarjousaikaa,jotta tar joajat voivat selvittää alihankintamahdollisuudet tarjouskilpailunai kana. Myös jälki-ilmoitusten julkaiseminen lisää läpinäkyvyyttä.Hankintayksikön on tapauskohtaisestimääriteltävä, mitkä sosiaaliset näkökohdatovat merkityksellisiä ja mitä sosiaalisianäkökohtia julkisissa hankinnoissahalutaan edistää. Julkisissa hankinnoissahuomioitavat sosiaaliset näkökohdat voivatvaihdella sopimuksen kohteesta ja hankinnantavoitteista riippuen. Kokonaisuudenhahmottamiseksi on kui ten kin tärkeää, ettähankintayksiköllä on strategiset linjauksetja tavoitteet siitä, miten ja missä laajuu dessasosiaalisia näkökulmia halutaan hyödyntää.1. Reilun kaupan käsitteellä viitataan toimiin, joillavahvistetaan sellaisten pientuottajien ja pientilallistentaloudellista asemaa, jotka voisivat syrjäytyäkaupan valtavirran malleja noudatettaessa.Eettisen kaupan käsitettä sovelletaan yleensä sellaistenkehitysmaissa toimivien monikansallistenyhtiöiden toimintaan, jotka tuntevat eettisen jasosiaalisen vastuunsa työntekijöistä ja muista yhtiökumppaneista.Komission tiedonanto Reilustakaupasta, KOM/99/0619 lopull.2. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa yritysten asettamiatavoitteita vastuulliseen toimintaan omassayhteiskunnassaan ja muissa valtioissa. Termejäyritysvastuu, vastuullinen yritystoiminta ja vastuullisuuskäytetään synonyymeinä yhteiskuntavastuulle.15

3.Miksi sosiaalisia näkökulmia kannattaahyödyntää julki Sissa hankinnoissa?Tässä luvussa käsitellään hyötyjä, joitasosiaalisten näkökulmien huomioimisellajul kisissa hankinnoissa voidaan saavuttaa.Näkökulmana on erityisesti työllisyys.Sosiaaliset näkö kulmat huomioivien julkistenhankintojen etuja ovat sosiaali- jatyölainsäädännön nou dattamisen tukeminen,yh teiskunnan arvojen ja tarpeidentoteuttaminen paremmin, osal lisuuden jatyöelämäosalli suuden edistäminen sekäjulkisten varojen tehokas käyttö.3.1. Sosiaaliset jataloudelliset hyödytJulkisissa hankinnoissa on kyse julkistenvarojen käytöstä. Hankintayksiköt vastaavatjul kisia hankintoja tehdessään siitä, ettäkilpailutusten kautta saadaan veronmaksajienra hoilla hankittua hinta-laatusuhteeltaanparhaita tuotteita ja palveluita sekäteetettyä ura koita. Paras hinta-laatusuhdeei välttämättä tarkoita halvimman tarjouksenhyväksymistä. Se tarkoittaa, että hankintayksikönon taattava paras hankintaasettamiensa vaatimusten puitteissa. Parashinta-laatusuhde voidaan määritellä yhdistelmäksikoko elinkaaren kus tannuksiaja loppukäyttäjän vaatimukset täyttäväälaatua. Hinta-laatusuhde voi sisältää sosiaalisianäkökulmia.Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoillatarkoitetaan hankintoja, joissasosiaaliset näkökulmat on huomioitu jajoissa sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmatvahvistavat toi siaan.Hankintayksiköt ovat viranomaisia,joiden vastuulla ovat monet erilaisetyhteiskunnalli set velvoitteet kuten peruspalvelujenjärjestäminen. Erityisestityöllisyyden ja elinkeinopolitiikan kehittäminenon keskeinen osa kuntienmenestystä ja mahdollisuuksia turvataniiden vastuulla olevien peruspalvelujentoteuttaminen. Työllisyys ehkäisee moniasosiaali- ja terveyspalvelutarpeita sekälisää verotuloja.Yksittäisissä kilpailutuksissa voidaanesimerkiksi huomioida pitkäaikaistyöttömienja iäk käiden työntekijöiden työllisyysmahdollisuuksienedistäminen.Sopimusehdoissa voidaan asettaa kannustimia pitkäaikaistyöttömien tai iäkkäidentyöntekijöiden palkkaamiseen.Se voi aiheut taa li säkustannuksia yksittäisessähankinnassa, mutta voi silti ollakokonaisuutena kustannustehokkain ratkaisu,kun huomioidaan syntyneet hyödytkuten sosiaa lietuuksien säästö sekäsyrjäytymisen ja erilaisten palvelutarpeidensyntymisen ehkäise minen.Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntäätyönantajalle palkkatukea työttömänhenkilön palk kauskustannuksiin. Palkkatuellatyöllistetään ensisijassa pitkäaikaistyöttömiä,osatyöky kyisiä ja alle 25-vuotiaitanuoria ja työttömiä, joita uhkaapitkäaikaistyöttömyys tai syr jäytyminentyömarkkinoilta. Palkkatukea voidaanmyöntää työsopimussuhteessa tehtä vääntyöhön tai oppisopimuskoulutukseen.Palkkatuettu työ on työllistämistoimenpiteistämerkittävin ja kustannustehokkaininstrumentti (katso liitteet, taulukko 2 ja3). Tästä syystä palkkatuella työllistäviinkasvuyrityksiin kannattaa panostaa.Monissa kunnissa palkkatukityöllistämistäkohdennetaan erityisesti yli 500 päiväätyönha kijoina olleille. Taulukossa 1 oneräiden kuntien vuonna 2010 maksamia17

Miksi sosiaalisia näkökulmia kannattaa hyödyntää julki Sissa hankinnoissa?työmarkkinatukia yli 500 päivää työttöminäolleista. Kunnat rahoittavat 50 %:atyömarkkinatuesta, jos työ tön on saanuttyömarkkinatukea työttömyysajalta vähintään500 päivää. Alle 500 päivää työttöminäolleiden tuen maksaa yksin valtio.KaupunkiKuntien rahoittama työmarkkinatuki vuonna 2010 €Työmarkkinatukilainsäädäntö muuttuivuoden 2006 alussa, jolloin pitkäaikaistyötön(yli 500 päivää työttömyyspäiviä)siirtyi kunnan vastuulle. Työttömyys aiheuttaakunnille ve romenetyksiä sekämenojen kasvua toimeentuloturvamenoissaja sosiaali- ja terveyspal veluissa.Erityisesti työttömyys lisää sosiaaliturvanmenoja asumistuen ja toimeentulotuenkautta, sillä tilastojen mukaantyömarkkinatuen saajista yli puolet saalisäksi toimeentu lotukea ja useimmatheistä myös asumistukea. Työttömyysaiheuttaa siis lisäkuluja paljon laajemminkuin pelkästään työttömyysturvamenoissa(Hannikainen-Ingman, Karjalainen,Moisio 2010, katso liitteet taulukko 4.).Sosiaalisten näkökulmien vaikutuksiapitää pystyä myös mittaamaan. Vaikutuksiamittaa malla kyetään osoittamaanparemmin toiminnan tuloksellisuuttaja hyötyjä sidosryhmille, rahoittajille jayhteiskunnalle. Sosiaalisten vaikutustenmittaamisessa ja arviomisessa voidaanTaulukko 1. Kuntien rahoittama työmarkkinatuki 2010 (www.kelasto.fi ja Työmarkkinatuki seuranta).yli 500 päivää työttömänäol leet henkilöt vuonna 2010Espoo 4 333 586 1 682Kouvola 2 207 082 1 092Lappeenranta 2 268 782 1 112Oulu 5 276 607 2 381Tampere 11 777 965 4 166käyttää mm. ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointia (IVA), sosiaalistatilinpitoa (SOT), sijoitetun pääoman sosiaalistatuottoa (SROI), sosiaalisen yhteisöntoiminnan analysointia (SYTA) taipaikalliskerroin 3:a (LM3). (Merenmiesja Kostilainen 2007.)3.2. Sosiaalisesti vastuullistenja monipuolisempienmarkkinoi den vahvistaminenMarkkinoiden kehittymistä voi edistäälaajentamalla nykyisiä markkinoita tailuomalla uu sia markkinoita tavaroille japalveluille, jotka tukevat sosiaalisten tavoitteidensaavutta mista.Markkinainnovaatioita ja kilpailua voivauhdittaa esimerkiksi hankkimalla vammaistenhenkilöiden käytettävissä olevaatietotekniikkaa, minkä ansiosta markkinoilletulee jat kossa parempia ja edullisempiavastaavia tuotteita. Hankinnan18

Miksi sosiaalisia näkökulmia kannattaa hyödyntää julki Sissa hankinnoissa?suunnitteluvaiheessa voi käydä markkinavuoropuhelua(katso tarkemmin luku4.4., sivu 31) potentiaalisten tarjo ajien sekätavaroiden loppukäyttäjien, heidän eturyhmiensäja omaisten kanssa. Hankin nankohteen määrittelyssä (tekniset eritelmät)eri käyttäjäryhmien tarpeet voidaan huomioidalaitteille asetettavissa vaatimuksissa.Markkinainnovaatioiden kehittäminenvoi tapahtua myös tekemällä esikaupallisiahankin toja tai käyttämällä hankintojenkilpailutuksessa innovaatioita tukeviavertailuperusteita ja sopimusehtoja. Esikaupallinenjulkinen hankinta on mm.Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Iso-Britanniassaosoittautunut toimivaksi menetelmäksiyhdistää yhteiskunnallisiatarpeita ja yritysten innovaatiopotentiaalia.Esikaupallinen hankinta tarkoittaanormaalia hankintaa edeltävää vaiheittaistat&k-hankintaprosessia. Tavoitteenaon saada yritykset kilpaile maan uusienratkaisujen kehittämiseksi. Menetel määvoidaan hyödyntää periaatteessa niinyk sittäiseen tuoteinnovaatioon kuin esimerkiksisosi aali- ja terveydenhuollonkokonais valtai siin uudistuksiin.Käytännössä tämä tarkoittaa markkinoidenhaastamista, minkä seurauksenasyntyy moni puolisempia tuotteita japalveluita. Näin saadaan luotua myösuudenlaista kysyntää erilai sille toimijoilleja palveluille, mikä puolestaan kehittäämarkkinoita edelleen.Lopputuloksena hankinnoissa huomioidaanentistä paremmin loppukäyttäjän jaasiakkaan tarpeet, edistetään innovaatioitasekä markkinoiden tehokkuutta jakehittymistä. Par haimmillaan markkinoidenkehittymisen ja tehostumisenseurauksena voidaan sekä sosi aaliset näkökohdatottaa paremmin huomioon ettäsaavuttaa taloudellista sääs töä.3.3. Hankintayksiköt vastuullisinaosta jinaHankintayksiköt voivat näyttää esimerkkiäyhteiskunnallisten vel voitteiden jasosiaalis ten näkökulmien huomioimisessajulkisissa hankinnoissa. Vastuullisinaostajina hankintayksi köt voivat huomioidasosiaaliset näkökulmat hankintastrategioissaantai hankintoja koske vissastra tegisissa linjauksissaan sekä edistäänäkökulmien toteuttamista käytännössähankin noissaan. Hankintaprosessin näkökulmastahankintastrategioiden luominenon osa han kintojen suunnittelua.Hankintastrategiaa puolestaan toteutetaanja so velletaan yksit täisiä hankintojatehtäessä.Hankintastrategiassa voidaan esimerkiksikiinnittää erityisesti huomioita vammaistentai et nisiin ja vähemmistöryhmiinkuuluvien henkilöiden työllistymiseen.Strategiassa voi määritellä keinoja, joillaedistetään mm. vammaisten, pienyritysten,naisten tai vähem mistöjen osallistumistatarjouspyyntöihin ja hankintojentoteuttamiseen. Markkinat toimivattehokkaammin, kun yhteiskunnan eriryhmien kykyjä ja taitoa hyödynnetäänmahdollisimman hyvin hankintojentoteuttami sessa.Myös kuntien työllisyysstrategioiden toimenpiteissävoidaan ottaa kantaa työllisyysnäkökulmienhuomioimiseen osanaorganisaatioiden tekemiä julkisia hankintoja(esim. Lappeenrannan seuduntyöllisyyspoliittinen ohjelma). Tätä kautta19

Miksi sosiaalisia näkökulmia kannattaa hyödyntää julki Sissa hankinnoissa?voidaan tukea erityisesti työllisyyteen liittyviensosiaalisten näkökulmien hyödyntämistähankinnoissa myös käytännössä.Erityisen merkittävässä roolissa ovat poliittisetpäätöksentekijät sekä johtavat javalmis televat virkamiehet. Sosiaalistennäkökulmien käytännön hyödyntäminenperustuu heidän tekemiinsä linjauksiin japäätöksiin. Siksi on kiinnitettävä erityistähuomiota siihen, että sekä poliittisellaettä virkamiesjohdolla on riittävästi tietoasosiaalisista näkökulmista, nii den käyttömahdollisuuksistaja vaikutuksista.Toimimalla esimerkkinä julkinen sektoriedistää sosiaalisten näkökulmien huomioimistajulkisissa hankinnoissa ja edistääkestävää kehitystä laajemmin.Yhteenveto:Miksi sosiaalisia näkökulmia kannattaa hyödyntää julkisissa hankin noissa?• Sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat vahvistavat toisiaan.• Edistetään eri ryhmien (esim. vammaiset, pk-yritykset, osatyökykyiset,pitkäaikais työttömät tai vähemmistöt) osallis tumista yhteiskunnan toimintaan.• Varmistetaan julkisten menojen tehokkaampi käyttö.• Edistetään markkinoita laajentamalla nykyisiä tai luomalla uusia markkinoitatava roille ja palveluille.• Luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset potentiaalisille toimittajille javauhdite taan uusien tavaroiden ja palveluiden syntymistä markkinoille.• Toteutetaan kuntien ja muiden julkisten toimijoiden vastuullisen ostamisenperiaat teita.20

4.Reunaehdot ja linjaukset sosiaalistennäkökulmien hyö dyntämisellejulkisissa hankinnoissaTässä luvussa käydään läpi lainsäädännöllisiäreunaehtoja ja linjauksia, joitasosiaalisten näkökulmien hyödyntämisessäon huomioitava. Hankintalain soveltamisala,hankintaprosessi, periaatteetsekä kunkin hankintayksikön strategisetlinjaukset ja käytännön ohjeis tukset luovatpuitteet sosiaalisten näkökulmienhyödyntämiselle.sopivat hankintamenettelyt. Kansallisenkynnysarvon alittavissa han kinnoissatulee kuitenkin noudattaa muun lainsäädännönvelvoitteita ja hyvän hallinnonyleisiä peri aatteita. Avoimuuden, tasapuolisuudenja syrjimättömän kohtelunsekä suhteellisuuden pe riaatteet koskevatsekä kansallisen kynnysarvon alittaviaettä sen ylittäviä hankintoja.Pien hankinnoissa on kaikkein suurinliikkumavara sosiaalisten kriteereidenhuomioimi selle. Hankintayksikön omatpienhankintoja koskevat ohjeet ovat merkittävässäroolissa so siaa listen kriteereidenlaajemmalle huomioimiselle ja hyödyntämiselle.Merkityksellistä on, miten organisaationjohto strategisesti linjaa ja ohjaasosiaalisten näkökulmien hyö dyntä mistä.4.1. HankintalainsoveltamisalaHankinnat jakaantuvat taloudellisen arvonperusteella kolmeen eri ryhmään:• kansallisen kynnysarvon alittaviin elins. pienhankintoihin,• kansallisen kynnysarvon ylittäviin ja• EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin.Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihinei sovelleta hankintalakia.Hankin tayksiköt voivat näissä hankinnoissasuhteellisen vapaasti ottaa käyttöönkuhunkin tilan teeseen parhaitenKansalliset kynnysarvot (hankinnan ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa)ovat seuraavat:1) tavara- ja palveluhankinnoissa, suunnittelukilpailuissa sekä palveluja koskevissakäyttöoikeussopi muksissa 30 000 euroa,2) hankintalain liitteen B (ryhmä 25) mukaisissa ns. toissijaisissa terveydenhoito-ja sosi aalialan pal veluhankinnoissa sekä eräissä yhteishankintana toteutettavissatyö voimahallinnon koulutuspalveluissa 100 000 euroa sekä3) rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa 150 000 euroa.23

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaHankintalain mukaiset EU-kynnysarvot (1.1.2010—31.12.2011) ovat seuraavat:1) valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnat 125 000 euroa,2) muut kuin kohdassa 1 tarkoitetut hankintalain mukaiset hankintayksiköt(esim. kun nat ja kuntayh tymät sekä niiden alaiset yksiköt) tavara- ja palveluhankinnat193 000 euroa,3) erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvat tavara- ja palveluhankinnat387 000 euroa,4) rakennusurakat ja käyttöoikeusurakat 4 845 000 euroa.EU-kynnysarvon ylittävissä tavarahankinnoissaja rakennusurakoissa sekä ensisijaisissahankintalain liitteen A mukaisissa(laki julkisista hankinnoista 348/2007)palveluhan kinnoissa noudatetaan hankintalainkaikkia säännöksiä. Nämä säännöksetperustuvat EU:n hankintadirektiiveihin.EU-kynnysarvon alittavissa sekä hankintalainliitteen B mukaisissa toissijaisissapalvelu hankinnoissa (laki julkisista hankinnoista348/2007) noudatetaan hankintalain9. lu vun mukaisia ns. kansallistahankintamenette lyä koskevia säännöksiä.Euroopan komission julkaisemassa oppaassasosiaalisista kriteereistä on keskityttyhuo miomaan sosiaalisia näkö kulmiahankintadirektiivien soveltamisalaankuuluvissa hankin noissa. Oppaassa todetaanerityisesti, että suositeltavaa olisihuomioida nämä samat nä kökulmatmyös hankintadi rektiivien soveltamisalanulkopuolelle jäävissä eli kansallisissa hankinnoissa.Näissäkin so siaalisten näkökohtienhuomioiminen edellyttää sitä,että han kintamenettelyissä nouda tetaanyleisiä sääntöjä ja periaatteita.Kansalliset kynnysarvot ylittävien hankintojenosalta ei ole olemassa mitäänerityistä omaa lainsäädäntöä sosiaalistennäkökulmien huomioimisesta. Suomenhankintalainsää däntö vastaa hankintadirektiiviensäädöksiä myös kansallistenhankintojen osalta.Uudessa hallitusohjelmassa (2011) otetaankantaa myös julkisiin hankintoihin.Kansallisia kynnysarvoja nostetaanlähemmäksi EU-direktiivitasoja ja hankintalainmenettelyjä yksin kertaistetaanEU-lainsäädännön sallimissa puitteissa.Lisäksi hallitusohjelma lupaa sel keyttääpalvelujen tuottamiseen liittyviä kilpailuttamisenja julkisen tuen myöntämisensääntöjä sekä säätää puitelain yleisiin taloudellisiintarkoituksiin liittyvistä palveluista(SGEI). Esimerkiksi näin voidaanselkeyttää kolmannen sektorin asemaapalvelujen tuot tajana ja Raha-automaattiyhdistyksenmahdollisuuksia rahoittaaSGEI-palveluita.24

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissa4.2. Hankintaprosessi jahankintaperiaatteetAlla olevassa kilpailutuskehässä on kuvattuhankintaprosessi kokonaisuudessaan.Hankintalainsäädäntö säätelee hankintaprosessinkilpailuttamisvaihetta elihankintame nettelyä hankintailmoituksenjulkaisemisesta sopimuksen solmimiseen.EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissahankintayksikön on lisäksijulkaistava hankinnasta jälki-ilmoitus.Hankintalainsäädännön lisäksi hankintaprosessiaohjaavat muun muassa julkisissahan kinnoissa sovellettavat periaatteet,hankintayksikön omat ohjeet jahankintastrategiat.Kuvio 1. Hankintaprosessin vaiheet.Lähde: PTCServices OyMarkkinaseurantaJälki-ilmoitusSuunnittelu jaennakkoilmoitusSopiminenSopimuskausiOhjeetHankintailmoitusTarjouspyyntöIlmoittaminenpäätöksestäHankintapäätösSTRATEGIATarjousten vertailuja perusteluJulkistenhankintojenperiaatteetTarjousten tarkastusTarjoukset jaavaamistilaisuusTarjoajien soveltuvuudentarkastus25

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaHankinnoissa sovellettavat seuraavat periaatteet perustuvat EU:n perustamistasopimukseen:1.) Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että ehdokkaitaja tarjoajia kohdellaan kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa samalla tavoin.Tasa puolinen kohtelu eli yhdenvertaisuuden periaate edellyttää, että samanlaisiatapa uksia kohdellaan samalla tavoin.2.) Syrjimättömyysperiaate edellyttää sitä, että hankinnalle asetetut vaatimuksetei vät saa olla paikallisia, tiettyä aluetta suosivia tai muulla tavoin syrjiviä.Sosiaalis ten näkökulmien huomioimisen kannalta syrjivänä on pidetty esim.vaatimusta, jossa hankintayk sikkö edellytti, että tarjoajien tulisi palkata nimenomaanpaikallisia työttömiä han kinnan toteutukseen.3.) Avoimuusperiaate edellyttää esimerkiksi, että hankinnoista ilmoitetaan julkisesti,tarjouskilpailun ratkaisemisesta tiedotetaan tarjouskilpailuun osallistuneita,päätök set perustellaan ja hankintaa koskevat asiakirjat ovat lähtökohtaisestijulkisia. Esi merkiksi kaikki hankinnassa sovellettavat sosiaaliset näkökulmat onkerrottava tar jouspyyntöasiakirjoissa.4.) Suhteellisuusperiaate edellyttää, että hankintamenettelyn vaatimukset ovatoike assa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa. Suhteellisuusperiaatteenvastaista saattaisi olla esimerkiksi asettaa yrityksille sosiaalisten näkökulmienhuomioimista koskeva referenssivaatimus vastaavanlaisista hankinnoista, jossellaisia ei ole käy tännössä toteutettu.Näitä periaatteita on sovellettava kaikissa hankinnoissa ja kaikissa hankintamenettelynvaiheissa.4.3. Hankintastrategia ja-ohjeet: edellytykset sosiaalistennä kö kulmienhuomioimiselle ja hyödyntämisellekäytännönhan kintatoiminnassaSosiaalisten näkökulmien hyödyntäminenei edellytä rakenteellisia muutoksiahankintayk siköiden organisaatiossa. Kyseon enemmän toimintatavoista ja asennoitumisesta.Käy tännössä kokemuksiavoi hankkia yksittäisissä hankinnoissa.Laajempi ymmärrys sosi aa listen näkökulmienhyödyistä ja mahdollisuuksistasekä niiden systemaattinen hyödyn täminenedellyttävät strategisia linjauksia,poliittista tahtoa, johdon sitoutumistasekä käy tännön ohjeistusta. Linjausten,ohjeistuksen ja käytännön toteutuksenkokonaisuu desta muodostuu hankintayksiköntoimintamalli sosiaalisten näkökulmienhuomioimiselle.Strategian laatimisessa on syytä huomioidamyös hankintoihin sovellettavat peri-26

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaaatteet. Jotta strategiassa asetetut tavoitteetja toimintatavat olisivat periaatteidenmukaisia ja oi kein mitoitettuja, voidaanniistä käydä myös vuoropuhelua markkinoillaolevien toimijoi den kanssa. Näinvarmistetaan, että strategiaa pystytäänmyös käytän nössä soveltamaan.Pelkkä strategian ja ohjeistuksen laatiminenei kuitenkaan riitä. Strategian jaohjeiden so veltajille eli hankintoja tekevällehenkilöstölle tulee lisäksi antaatietoa oikeudellisista, ta loudellisista jasosiaalisista vaikutuksista ja riskeistä.Syntyykö lisäkustannuksia, voiko käyttörajoittaa kilpailua tai onko ylipäänsä tavoiteltusosiaalinen näkökulma mahdollistasaavuttaa tällä hankinnalla?Riskien ja vaikutusten arviointi edellyttäätietoa sosiaalisista näkökulmista: mitäsosiaaliset näkökulmat ovat, voidaankoniille antaa selkeät kriteerit ja mitenniitä seurataan ja raportoidaan? Tietoatarvitaan, jotta pystytään päättämään,mi ten ja missä sosiaaliset tekijät voidaanparhaiten ottaa käyttöön hankintamenettelyssä.Näin pystytään varmistamaan,että sosiaaliset tekijät on käytännössämyös asetettu oike alle tasolle par haanhinta-laatusuhteen aikaansaamiseksi jane vastaavat hankintayksikön tavoitteita.Kokemusten vaihto muiden organisaatioidenkanssa sekä koulutukset — niinpäätöksentekijöille, valmistelijoille kuintoteuttajille — ovat hyvä tapa konkretisoidasosiaalisten näkökulmien käyttömahdollisuuksia.Monet sidosryhmät ovat myös kiinnostuneitasosiaalisista näkökulmista. Tärkeääonkin pitää ne tietoisina sosiaalisennäkökulmien kehittämisestä sekä ottaamukaan myös toimintamallia työstettäessä.Hankkijoiden ja toimittajien välinenkumppanuus tuottaa myös tehokkaampiatuloksia. Markkinavuoropuhelun kauttavoi yhdessä pohtia sosiaalisten näkökulmienkäyttömahdollisuutta. Osanamarkkinoiden kartoitusta voi olla myöshyödyllistä selvittää syitä, jotka ovat mahdollisestiestäneet aiemmin osallistumistasellaisiin tarjouskilpailuihin, joissa onhyödynnetty sosiaalisia kriteereitä.Käytännössä on järkevää aloittaa pieninaskelin sellaisilla hankinnoilla, joissa sosiaalistennäkökulmien huomioiminen onluontevaa, vaikutukset ovat selkeitä taisosiaalisesti vastuulliset vaihtoehdot ovathelposti saatavilla. Näiden hankintojenosalta asetetaan strategiassa konkreettisettavoitteet. Näin luodaan kestävä pohja,josta voidaan laajentaa sosiaalisten näkökulmienkäyttöä julkisissa hankinnoissa.Strategian soveltamista ja toteutumistakäytännössä tulee seurata esim. yhdistämälläsi säiset valvontatoimet jo olemassaoleviin raportointijärjestelmiin jatarkistusmenettelyihin. Ulkoisen arvioinninvoi suorittaa riippumaton taho.Seurannalla pystytään edistämään toimenpiteiden,tavoitteiden ja menetelmientarkistamista ja päivittämistä.Niin hyvät kuin huonotkin kokemukseton hyvä kirjata oppimista varten: mitensosiaalista näkökulmaa on käytetty hankinnassa,millaisen roolin tai painoarvonse on saanut, mitä sen hyödyntämisestäon seurannut, miten sitä jatkossa olisijärkevää hyödyntää?27

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaEsimerkki:Espoon kaupunginhankintalinjauksetEspoon kaupungilla ei ole erillistä hankintastrategiaa.Hankintalinjausten lähteenäon kaupunkistrategia (Espoon strategia2010—2013), jossa on mm. linjattu,että tavaroita ja palveluja hankittaessa onotettava huomioon kestävä kehitys. MyösEspoon monikulttuurisuusohjelmassavuosille 2009—2019 on kaupungin palveluidenjärjestämiseen liittyvissä tavoitteissalinjattu, että ”hankintoja tehtäessäon otettava huomioon maahanmuuttajataustaisenväestön työllisyyteen liittyvätnäkökohdat”.Operatiivisessa hankintaohjeessa oli määriteltyperiaatteet, joiden pohjalta sosiaalisetkriteerit määritellään hankintakohtaisesti.Kokemukset osoittivat, etteivätsosiaaliset kriteerit olleet ohjeistuksestahuolimatta juurtuneet osaksi kaupunginhankintojen suunnittelun ja toteutuksenkäytäntöjä. Tästä syystä kaupunginhallituson linjannut vuoden 2010 lopussa tarkemminerityisesti sosiaalisia tavoitteita.Ensisijaisena sosiaalisena tavoitteena Espoonhankinnoissa on nuorten, maahanmuuttajienja vammaisten työllistymisenedistäminen, työkeskustoiminnan tukeminenja eettisesti korkeatasoisten yritystentoiminnan huomiointi yhteistyösuhteissa.Kaikkien kaupungin yksiköidentulisi hankinnoissaan edistää vaikeastityöllistyvien henkilöiden työllistymistäsekä lisätä ammattiin opiskelevien työssäoppimispaikkojenmäärää.Hankintaohjetta on täydennetty työllistäviensosiaalisten kriteerien ohjeistuksella.Ohjeessa todetaan, että hankintojensuunnittelussa tulee ottaa huomioonhankinnan vaikutukset ympäristölle jamahdollisuus tukea hankinnan kautta Espoonkaupunginhallituksen linjaamia sosiaalisiatavoitteita. Ohjeessa on määriteltyviisi kohtaa, joiden kautta voidaan edistääsosiaalisia näkökulmia hankinnoissa:1. Hankinnan rajaaminen tietyille yksiköilleja sosiaalinen sopimus2. Hankinnan kohteen määritteleminenja tekniset eritelmät3. Tarjoajille asetettavat vaatimukset4. Tarjouksen valintaperusteet5. HankintasopimusEspoossa sosiaalisen näkökulmien hyödyntämistäon perusteltu mm. sillä, ettätyöpaikat vähentävät sosiaali- ja terveysmenojasekä edistävät integroitumistayhteiskuntaan. Vaikka hankintamenoihinvoi jossain tapauksessa tulla kasvua,muiden positiivisten vaikutusten — mm.työllisyysvaikutusten — vuoksi toimintaon kokonaistaloudellista.28

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaEsimerkki:Tampereen kaupunginhankintalinjauksetTampereen kaupungilla ei ole erillistähankintastrategiaa. Osana talousarvionja taloussuunnitelman strategiaosaa valtuustohyväksyy myös palvelujen hankinnanja kilpailuttamisen periaatteet. Niissätodetaan, että sekä sosiaalisia näkökohtiaettä ympäristönäkökohtia voidaan ottaahuomioon hankinnan kohteen määrittelyssä,toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa,vertailuperusteissa ja sopimusehdoissaerityisesti silloin, kun hankinnallaon suuri merkitys ympäristön tai sosiaalistennäkökulmien kannalta.Kaupungin strategista hankintatoimeaohjaavassa hankintaoppaassa todetaan,että kaikissa kilpailutuksissa huomioidaanmahdollisuus käyttää kestävän kehityksentai sosiaalisten näkökohtienkriteereitä. Oppaassa on yleisellä tasollakuvattu, miten sosiaalisia näkökohtiavoidaan ottaa osaksi hankintoja. Asiaa onhavainnollistettu käytännön esimerkein.Lisäksi kaupungin operatiivisessa hankintaohjeessasosiaaliset näkökohdat onmainittu lyhyesti. Erityisesti on nostettuesiin työkeskusten rooli.Kaupunki pyrkii aktiivisesti vuosittainlisäämään Reilun kaupan tuotteiden käyttöäja tutkii mahdollisuutta siirtyä käyttämäänniitä kaikissa hankinnoissaan.Esimerkiksi vuosittain voidaan vaihtaajokin uusi tuote Reilun kaupan tuotteeksitai Reilun kaupan tuotteiden käyttöä laajennetaankaupungin muihin toimilaitoksiin(esimerkiksi sairaaloihin, kouluihintai virastoihin).Kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikössätoimii Euroopan sosiaalirahastonja kaupungin yhdessä rahoittamaSYS-hanke, joka kehittää välityömarkkinoitasosiaalisella yrittäjyydellä Tampereenkaupunkiseudulla. Hankkeen yhtenätavoitteena on sosiaalisten kriteerien käytönedistäminen julkisissa hankinnoissa.Hanke on koonnut sosiaalisten kriteerientyöryhmän, jonka muodostavat kaupungintilaajaorganisaation viisi eri palvelualueidenydinprosesseja edustavaasuunnittelupäällikköä, hankintalakimies,maahanmuuttajapalvelujen pääkoordinaattori,Kestävä yhdyskunta -yksikönsuunnittelija sekä SYS-hankkeen projektipäällikkö.Työryhmän tavoitteena onedistää sosiaalisten näkökohtien käyttöäkaupungin ostopalveluhankinnoissa jajuurruttaa näkökohtien käyttö ja niidenedistäminen kaupungin organisaatiossa.Aiheesta on myös järjestetty koulutustasekä keskustelutilaisuuksia.29

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaEsimerkki:Oulun kaupunginhankintalinjauksetVuonna 2010 hyväksyttiin Oulun kaupunginhankintasäännöt, joita täydentäävuonna 2008 Oulun kaupungin hankintakeskuksenluoma hankintatoimenkäyttöön tarkoitettu ohjeistus sosiaalistenkriteerien käyttöönottamiseksi hankinnoissa.Hankintaoppaassa käy dään läpihankintoihin sovellettavat säädökset sekäerikseen sosiaalisia kriteerejä koske vathankintalain säädökset. Ohjeessa mainitaanmm. työkeskuksille, vastaavilleyksi köille tai vammaisten työllistämisenedistämiseksi suunnattavat hankinnatsekä käy dään läpi menettelytavat sosiaalisiakriteereitä käytettäessä.Toistaiseksi sosiaalisten kriteerien käyttöhankinnoissa on ollut vähäistä. Loppuvuodesta2010 Oulun kaupunginhallituskehotti (14.12.2010 § 637) kaikkia kaupunginhallintokuntia ja liikelaitoksia sosiaalistenhankintakriteereiden käyttöön.Syksyn 2011 aikana on tarkoitus hyväksyäOulun kaupungin hankintapoliittinenohjelma, jota on valmistellut poikkihallinnollinentyöryhmä. Hankintapoliittisessaohjelmassa sosiaaliset näkökulmaton kirjattu tavoitteisiin osana yhteiskuntavastuutaja kestävän kehityksen politiikkaa.Kestävä kehitys on määriteltyyhteistyöksi, jolla edistetään taloudellista,sosiaalista ja ympäristön hyvinvointia.Ohjelmaluonnoksessa todetaan, että hankinnoissahuomioidaan yhteiskuntavastuuseenja kestävään kehitykseen (mm.ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinenja kulttuurinen kestävyys) liittyväterilaiset vaatimukset. Hankinnoissa huomioidaanOulun kaupungin sitoumuksetyhteiskuntavastuuseen ja kestävään kehitykseenliittyviin sopimuksiin. Lisäksiyhteistyötä kehitetään muiden kuntien,valtion ja yritysten sekä kolmannen sektorintoimijoiden kanssa.30

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissa4.4. Markkinakartoitus jahankinnan suunnitteluSosiaalisten näkökulmien huomioiminenonnistuneesti hankinnassa edellyttää hyväähan kinnan suunnittelua ja markkinakartoitustentekemistä. Esimerkiksi erityisryhmientarpei den huomioiminen hankinnankohteen määrittelyssä edellyttää näidenryhmien kuule mista. Toisaalta on kuultavamyös tarjoajia, jotta tiedetään, pystyvätköhe tarjouksissaan vas taamaan sosiaalisianäkökulmia koskeviin vaatimuksiin.Ennen hankinnan varsinaista käynnistämistä(hankintailmoituksen julkaisemista)on hyvä käydä ns. teknistä vuoropuheluaeli markkinavuoropuhelua mm.hankinnan kohteen täs mentämiseksi.Tämä on hankinnan tärkeimpiä vaiheita.Markkinavuoropuhelulla haetaan markkinoillaolevilta toimijoilta ideoita kokonaisuudentoteuttamiseen, erilaisiaratkaisu malleja sekä uusia innovaatioita.Tärkeä on saada näkemyksiä myös jo tehtyihinsuunni telmiin sekä niiden toteuttamismahdollisuuksiinja reunaehtoihin.Markkinavuoropuhelu voidaan toteuttaaavoimesti, julkaisemalla tietopyyntöwww.hankintailmoitukset.fi-ilmoituskanavassa(HILMA). Tietopyynnössävoi esittää hankinnan suunnitelmat sekäkysymyksiä toimittajille. Toimittajilleasetetaan määräaika tietopyyntöön vastaamiselle.Tarvittaessa tietopyynnön julkaisemisenyhteydessä voi järjestää myöstiedotustilaisuuden, johon toimittajilla onvapaa mahdollisuus osallistua.Markkinavuoropuhelu helpottaa eri sosiaalistenvaihtoehtojen arviointia kilpailutustavar ten. Se myös aktivoi toimittajiaja pyrkii herättämään kiinnostustakilpailutusta kohtaan. Lisäksi pystytäänvarmistamaan kilpailutuksen ja hankinnantoteutus suunnitellussa aika taulussa.Markkinavuoropuhelun kautta kaikkipotentiaaliset toimittajat saavat avoi mestitietoa tulevasta hankinnasta.Markkinavuoropuhelu luo pohjan kilpailuttamiselle;tavoitteena on saadatarvittavat tiedot hankintailmoituksenjulkaisemiseen. Sen avulla pystytään asettamaanesim. tavaroiden ja palveluidensekä rakennusten vähimmäisvaatimuksetloppukäyttäjien tarpeet huomioiden.Kun markkinoita tunnetaan paremmin,osataan asettaa sopivat vähimmäisvaatimuksettarjoajien soveltuvuudelle sekämäärittää tarjousten vertailuperusteet.Hankintojen suunnittelussa on hankintalainnoudattamisen lisäksi otettava huomioonmyös muut hankintayksiköidenyleisen edun mukaiset yhteiskunnallisetja lakisääteiset velvoit teet esimerkiksiympäristövelvoitteet. Ympäristönäkökohtienhuomioimi sella tar koi tetaanympäristönsuojelua ja kestävää kehitystäedistäviä toimia.Yleisten velvoitteiden huomioiminen onosa normaalia hankintayksikön palvelujentuotta mistapaa koskevaa arviointia japäätöksentekoa. Usein hankintoja tehtäessähuomiota kiinnitetään kuitenkin ainoastaankilpailuttamiseen liittyviin yksityiskohtaisiinmenettely sääntöihin eikäniinkään hankintayksikön varsinaisiintehtäviin ja toimintaan liittyviin ylei siinvelvoitteisiin ja niiden toteutumiseen jaseurantaan. Yleisen edun mukaisia velvoitteitavoidaan hankintalain mukaisestihuomioida myös hankintaa koskevissateknisissä eritel missä tai sopimuseh doissa.31

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaHankinnan suunnitteluun voi liittyälaajemminkin toimet, joilla pyritäänlisäämään han kintamahdollisuuksia.Hankintalainsäädännössä sallitaan positiivinentoiminta, jolla pyri tään edistämäänuseampien yritysten osallistumistatarjouskilpailuihin. Positiivistahan kintamahdollisuuksia lisäävää toimintaavoivat esimerkiksi olla:• ennakkoon julkaistava suunnitelmatulevan vuoden hankinnoista,• tapahtumat, joissa hankintayksiköttiedottavat osallistujille tarpeistaan,ta voitteis taan ja strategisista päätöksistään,• yritystukiohjelmat pienten ja erilaistentoimittajien valmiuksienparantami seksi ja oh jauksen tarjoamiseksijulkisista hankinnoista,esimerkiksi laa ditaan tarjouspyyntöasiakirjamalleja,joita käydäänläpi pk-yritysten kanssa ja varmistetaan,että kynnys tarjouskilpailuihinosallistumiseen pieneneeja yritysten osaaminen tarjo ustentekemisen osalta paranee sekä• hankintojen jakaminen osiin hankintalainsäädännönsallimilla tavoilla,jotta hel potetaan pk-yritysten pääsyämukaan hankintoihin sekä määrällisestiettä laa dullisesti.4.4.1. Työllisyysnäkökulma hankintojasuunniteltaessaJos sosiaalisena kriteerinä päädytäänmarkkinavuoropuhelun jälkeen käyttämäänesim. pitkäaikaistyöttömien, vaikeastityöllistyvien ja/tai vajaakuntoisten työttömientyönhaki joiden työllistämistä, ontarjouspyynnössä tärkeä kuvata tarkemmin,mitä näillä määritel millä tarkoitetaan.Laissa julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) määritellään seuraavasti:Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on ollut yhtäjaksoisesti12 kuukautta työttömänä työnhakijana sekä työtöntä työnhakijaa, joka on ollutuseammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänätyönhakijana ja joka työttömyyden toistuvuuden ja kokonaiskeston perusteella onrinnastettavissa yhtäjaksoi sesti 12 kuukautta työttömänä olleeseen työnhakijaan.Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on saanuttyömarkkinatu kea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai 500päivää työttömyyspäivära haa, ja joka on tuella palkattaessa työmarkkinatukeenoikeutettu.Osatyökykyisellä tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saadasopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneetasianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia.32

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaMonet yritykset ja muut työnantajat eivättunne kovin hyvin saatavissa olevia palveluitatyöllistääkseen pitkäaikaistyöttömän,vammaisen tai osatyökyisen nuoren taivanhemman henkilön. Usein työsuhteitaja ns. piilotyöpaikkoja löytyy mm. seuraaviltaaloilta: hoito, siivous, rakennus,kauppa, maalaus, keittiö, puutarha, varasto,kiinteistönhuolto ja auto ala. Harjoitteluvoi olla hyvä keino päästä tiettyyn yritykseen,mutta työsuhde on aina en sisijainen.Yritys ja työnantajat hyötyvät tuetustatyöllistämisestä mm. saamalla tarvitsemaansatyövoimaa sekä yhteiskunnallisenvastuun imagon vahvistumisella.Työnantaja voi saada tukea työ- ja elinkeinotoimistostatai työvoiman palvelukeskuksesta,jotka voivat etsiä määritelmänmukaisia työnhakijaehdokkaitatyönantajalle, joka sitten valitsee sopivantyöntekijän. Työ- ja elinkeinotoimistostaja työvoiman palvelukeskuksesta voi myöskysyä mahdollisuutta saada työvalmentajantyöpanosta käyttöön palkattavalletyöttömälle työnhakijalle. Kuviossa 2 onesitetty kuvaus sosiaalisen kriteerin mukaisestatyöllistämisestä sopimuskaudella.Kuvio 2. Prosessiesimerkki Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksestaYhteydenottotyövoimanpalvelukeskukseenTilityksetpalkkatuestatoimitetaankuukausittainjälkikäteen työvoimanpalvelukeskukseenSijoitusmahdollisuuden(paikan)avoimeksilaittaminen jatyötehtävienkuvausPalvelukeskusosoittaa paikkaansoveltuviahakijoitaTyönantajahaastatteleehakijat ja valitseesopivimmanhenkilönTyönantajailmoittaavalinnastapalvelukeskukseen- palkkatukihakemusja liitteet33

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaEsimerkki:Kymenlaakson sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujenkuntayhtymä —Lei Pätuotteiden hankintaTarjouspyynnön kohde: Tarjouspyynnönkohteena oli leipätuotteiden hankintaCarean sosiaalipalvelujen vastuualueelle.Tuoreleipätuotteet kil pailutettiin vuosille2011—2012 (+ optio vuodelle 2013) tuoteluettelonmukaisesti.Hankinnan taustaa: Carean sosiaalipalvelujenvastuualueen ravintolapalvelujenleipomotuotteet ostettiin aiemmin Kouvolankaupungin puitesopimuksella, jokaoli vanhentumassa vuoden 2010 lo pussa.Hankintakokeilun taustalla oli halu luodatyössäoppimispaikkoja sekä tulevaisuudentyömahdollisuuksia vammaisilleja vajaakuntoisille nuorille ammatillistenerityisopintojen ai kana. Leipä valittiintuotteeksi, koska alueella on suurten leipomoidenohella myös pieniä leipomoita,jotka voivat osallistua kilpailutukseen.Pienten tarjoajien mahdollisuuksia osallistuakilpailutukseen lisäsi jo se, että leipäkilpailutettiin omana tuo teryhmänään.Perusteet sosiaalisten kriteereiden käyttämiseen:Kymenlaakson sairaanhoito-ja so siaalipalvelujen kuntayhtymänsosiaalipalvelujen vastuualue tuottaa lakisääteisiävammais huollon palveluita,jotka mahdollistavat vammaisen henkilönhyvän ja tasavertai sen elä män. Näitäpalveluja ovat mm. tarpeellinen ohjaus,kuntoutus, toiminnallinen val mennus,työtoiminnan järjestäminen sekä muuvastaava yhteiskunnallista sopeutumistaedistävä toiminta. Tämän vuoksi haluttiinottaa käyttöön myös hankinnoissasosiaaliset näkökulmat, joilla voidaanedistää yllä mainittuja tavoitteita. Näinedesautetaan nuor ten pääsyä työmarkkinoilleja tarjotaan samalla yrityksillemahdollisuus koulut taa nuoria omanalansa tarpeisiin.Tarjouskilpailun kulku: Tarjouspyyntöjulkaistiin HILMA:ssa sekä lähetettiinpostitse yh deksälle leipomolle. Tarjouspyynnönliitteet (tuoteluettelo, tarjoajansoveltuvuuslomake, toimitusehdot ja JY-SE-ehdot) lähetettiin niitä pyytäneille.Vaatimuksena oli, että toimitus ketjunpituus saa olla enintään 6 tuntia paistamisesta.Tarjottavat tuotteet eivät saaneetmyöskään olla paistettuja raakapakasteita.Tarjouskilpailusta pidettiin tiedotustilaisuus,josta ilmoitettiin kahdessa paikallisessaleh dessä. Infotilaisuudessakerrottiin, kuinka sosiaalisia kriteereitäkäyttämällä voi daan edesauttaa mm.vammaisten ja osatyökykyisten nuortenpääsyä työmark kinoille sekä mil laisiamahdollisuuksia yrityksillä on kouluttaanuoria oman alansa tarpeisiin.Tiedotustilai suuteen osallistui 13 henkilöä,mutta yhtään leipomo alan yrittäjääei ollut paikalla.Sosiaalisten kriteerien käyttötapa: Leipätuotteidenhankintakokonaisuudentarjousten yhdeksi valintakriteeriksiasetettiin se, toimiiko tarjoava yritystyössäoppimis- tai harjoitte lupaikkanavammaisille/osatyökykyisille nuorilleammatillisten eri tyis opintojen aikana.Yritys voi sitoutua yhteistyössä opetustajärjestävän oppilaitoksen kanssatarjoamaan vuosittain kaksi (2) työssäoppimispaikkaatai harjoittelupaik kaa/34

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissalukukausi. Ajatuksena oli, että tarjo ajatilmoittavat sitoutumisestaan tarjouk sessatarjouslomakkeella. Tarjoajien sitoutumistaoli tarkoituksena seurata ra portointimenettelyllä.Sosiaalisten kriteerien lisäksi painotettiinympäristökriteereitä. Tarjottavientuot teiden tuli olla pakattu joko uudelleenkäytettäviin, kierrätettäviin taipolttamalla hävitet täviin pakka uksiin/materiaaleihin. PVC:tä ei saa käyttääpakkausmateriaaleissa. Tarjouk sen tulisisältää selvitys tuotteiden pakkauksistasekä mahdollisista toimenpiteistä, joillapakkausmateriaa leista aiheutuvan jätteenmäärää voidaan vähentää.Tarjousten vertailuperusteena käytettiinkokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta,missä hinnan merkitys oli 70 %:a jasosiaalisten kriteereiden merkitys 30 %:a.Lopputulos: Määräaikaan mennessätarjouksen jätti ainoastaan yksi leipomo.Yritys ei si toutunut sosiaalisiinkriteereihin. Kahden työssäoppimis- taiharjoittelu paikan tarjoami seen lukukausittainei pystytty yrityksen mukaan sitoutumaan,sillä har joittelijoiden kat sottiinvievän suuren osan työnohjaajan päivittäisestätyöajasta. Myös työsuojelun ohjaaminenpaljon tuotantokoneita sisältävässätyöympäristössä nähtiin haastavaksi.Tarjousten määräajan umpeuduttuakaikille kahdeksalle leipomolle lähetettiinkysely, jonka avulla haluttiinselvittää miksi he eivät osallistuneettarjouskilpai luun. Kyselyyn vastasikolme yritystä. Syyksi tarjouskilpailuunosallistu mattomuuteen ni mettiinleipomoyrityksen pieni koko sekä ajatussiitä, että pienleipomo ei pärjäisitarjous kilpailussa hinnan vuoksi. Li säksitiedossa oli, ettei sosiaalisiin kriteereihinpystyttäisi vastaamaan. Koettiin myös,että sosiaalisten kriteereiden käyttö näinkinpie nessä tarjous kilpailussa ei ollutasianmukaista. Lisäksi yritykset toivoivatlisätietoa sosiaa lisista kritee reistä.Opittua: Kokeilu osoitti, että sosiaalistenkriteereiden käyttö on alueella varsinvierasta eikä kilpai lutuksen kohde olluttavoitteisiin nähden kaikkein sopivin. Jottapalveluntar joajat saadaan kiinnostumaansosiaalisten kriteereiden käytöstä,kriteerien mää rittely pitää olla selkeä jahoukutteleva. Informaatiota ja markkinointiaon lisät tävä yrittäjien suuntaan.Tässä tapa uksessa tiedotustilaisuus järjestettiin,mutta leipo moyrittäjät eivättulleet paikalle. Tilaisuu dessa sosiaalisistakriteereistä olisi ollut tarjolla lisätietoa,jota yrittäjät kyselyn perusteellakaipasivat. Tilaisuudessa olisi voitu yhdessäpohtia myös sosiaalisten kriteerienkäyttömah dollisuutta. Jatkossa tulisimiettiä kei noja, joiden avulla osallistuminentarjouskilpailuun olisi teknisestihelpompaa. Myös tarjouskilpailun järjestävänorganisaation oma hankintaosaaminentäytyy osata hyödyntää.35

Reunaehdot ja linjaukset sosiaalisten näkökulmien hyö dyntämiselle julkisissa hankinnoissaYhteenveto:Miten käytännössä luodaan edellytyksiä sosiaalistennäkökulmien hyödyntämiselle?• Määritetään sosiaalisesti vastuullisille julkisillehankinnoille ensisijaiset tavoitteet, esim. tiettyjenryhmien työllistäminen.• Tarkistetaan hankintastrategia ja määritetään, mitensosiaalisesti vastuulliset julki set hankinnat liittyvättavoitteisiin ja lähestymistapoihin. Määritetään,miten sosi aalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoillavoidaan auttaa saavuttamaan ta voitteet jatarjoamaan rahoille vastinetta.• Varmistetaan korkean tason poliittinen ja virkamiesjohdonsitoutuminen sosiaali sesti vastuullisiinjulkisiin hankintoihin.• Laaditaan tavoitteet ja toimintasuunnitelma sosiaalistennäkökulmien hyödyntämi selle.• Huomioidaan sosiaaliset näkökulmat käytännönhankintaohjeistuksessa. Erityisesti kansallisen kynnysarvonalittavien eli pienhankintojen osalta ohjeistuksellaon suuri merkitys, koska niihin ei sovelletahankintalakia. Pienhankinnoissa on kaik kein suurinliikkumavara sosiaalisten kriteerien huomioimiselle.• Otetaan sidosryhmät mukaan kehittämään sosiaalisenhankinnan toimintamallia, koska kumppanuudellaaikaansaadaan parempia ja innovatiivisempiatoimintamal leja.• Tiedotetaan sosiaalisesti vastuullisista julkisista hankinnoistasidosryhmille.• Varmistetaan, että hankintakäytännöt ovat avoimiamarkkinoilla oleville toimijoille oi keusmuodosta riippumattaesim. pienet ja keskisuuret yritykset, sosiaalisetyri tykset.• Suunnitellaan hankinnat huolellisesti ja hyödynnetäänmarkkinavuoropuhelua.36

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissamäärittelyä koskeva vapaus ei kuitenkaanole rajaton. Määritte lyssä täytyy huomioidaperiaatteet syrjimättömyydestä,palvelujen tarjoamisen vapau desta ja tavaroidenvapaasta liikkuvuudesta.Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessasallitaanko vaihtoehtoisettarjouk set vai ei. Vaihtoehtoisten tarjoustensalliminen edellyttää, että tarjoustäyttää tarjous pyynnössä esitetyt hankinnankohteelta edellytetyt vähimmäisvaatimuksetsekä vaihto ehtojen esittämiselleasetetut vaatimukset.Käymällä markkinavuoropuhelua hankintayksikkövoi selvittää ja määrittää vaihtoehtoisiatapoja hankinnan toteuttamiseen.Mikäli sosiaalisesti vastuullisten tuotteidenja palvelujen todellisesta olemassaolosta,hinnasta tai laadusta on kuitenkin epävarmuutta,on mahdol lista pyytää sosiaalisestivastuullisia vaihtoehtoja. Tässä tilanteessatuotteelle tai palvelulle tulee laatia vähimmäisvaatimukset,joita sovelletaan sekäneutraaliin tarjoukseen että sen sosiaalisestivastuulliseen vaihtoehtoon.5.2. Tekniset eritelmätHankintalainsäädännön mukaisesti hankinnankohde määritellään teknisiä eritelmiäkäyt täen (hankintalain 36, 40—41§:t). Tekniset eritelmät liittyvät erityisestitavarahankintojen ja rakennusurakoidenominaisuuksien tekniseen määrittelyyn.Myös palveluhankinnoissa on noudatettavatiettyjä hankintalain säännöksiäteknisistä eritelmistä. Palveluhankintojavoidaan usein kuvata palveluihin liittyvänsuorituskyvyn tai toiminnallistenvaatimusten perusteella.Hankintayksikön on laadittava selkeät jatarkat tekniset eritelmät. Teknisten eritelmienon liityttävä hankinnan kohteeseen,itse tuotteeseen tai palveluun. Siten teknisenäeritel mänä ei esimerkiksi voi käyttäävaatimusta henkilöstön rekrytointiintietyistä ryhmistä (pitkäaikaistyöttömät,osatyökykyiset, vammaiset, nuoret jne.).Hankintayksikön on varmistettava, ettäkaikki asianmukaiset sosiaaliset vaatimuksetovat niissä mukana, ja ne ovat avoimiaja syrjimättömiä. Esimerkiksi kaikkienkäyttäjien (mm. vammaisten, liikuntaesteisten)tarpeet huomioidaan, ja edellytetäänlaitteilta tiettyjä er gonomisia ominaisuuksiaesteettömyyden turvaamiseksi.Hankinnan kohteen määrittelyssä hankintayksikötvoivat joko viitata standardeihintai määritellä hankittavalle tavaralle,palvelulle tai urakalle suorituskyvyn jatoiminnalliset ominaisuudet. Kun korostetaantoteuttamiseen liittyvää suorituskykyätai toiminnallisuutta (esim. esteettömyys),annetaan tavallisesti enemmäntilaa markkinoiden luovuudelle ja haastetaanne kehittämään sosiaalisesti vastuullisiainnovatiivisia ratkaisuja.Se, mistä tuote on tehty ja miten se on tehty,voi vaikuttaa huomattavasti tuotteensosi aaliseen vaikutukseen. Hankintalainsäädännönmukaan tuotantomenetelmätvoi nimen omaan ottaa huomioon teknisteneritelmien määrittelyssä. Esimerkiksisairaalan ruokapal veluhankinnassa hankintayksikkövoi hankinnan kohteen osaltaedellyttää, että ruoka on valmistettavasellaisten menetelmien mukaisesti, jotkatäyttävät tiettyjen poti lasryhmien ruokavaliotakoskevat lääketieteelliset vaatimukset.40

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissatyöllistymistä tavoitteleville yksiköillekuten sosiaalisista yri tyksistä annetunlain (1351/2003) mukaisille sosiaalisilleyrityksille. Sosiaalinen yritys voi kuitenkintulla tarjoajana kyseeseen, mikäli setäyttää edellä mainitut hankintalain 14§:ssä asetetut edellytykset.Säännös ei varsinaisesti mahdollistahankintalain menettelytavoista taikilpailuttamisvelvoitteesta poikkeamista,mutta sen perusteella on mahdollistasuunnata hankintojen to teuttamistatyökeskuksille. Säännöksen tavoitteenaon edistää työkeskusten toimin taa ja työohjelmientavoitteita vammaisten henkilöidenyhteiskuntaan osallistumisesta.Hankin tailmoituksessa tulee ilmoittaa,jos hankinta on varattu työkeskuksille taityö ohjelman yhteydessä toteutettavaksi.• Esim. Haminan varuskunta-alueidenulkoalueiden hoitoa koskeva tarjouskilpailuja Hämeenlinnan vankeinhoitolaitoksenvankipukujen valmistustakoskeva tarjouskil pailu varattiintyökeskuksille (ks. Kujanpää 2010).Hankintayksiköt voivat tehdä hankintojasen sidosyksikköinä toimivilta työkeskuksiltaja sosiaalisilta yrityksiltä ilmanhankintalainsäädännön mukaista kilpailuttamista(hankinta lain 10 §).5.4. Tarjoajan soveltuvuusEhdokkaan tai tarjoajan soveltuvuuden arviointitehdään ennen tarjousten vertailua.Eh dokas tai tarjoaja voidaan kuitenkin perustellustasyystä sulkea tarjouskilpailustamyö hemminkin tarjouskilpailun aikana.Hankintalainsäädännössä on kattava luettelotapauk sista, joissa ehdokas tai tarjoajavoidaan sulkea pois hankintamenettelystä(hankintalain 53—54 §). Syynä voiolla esim. vankeustuomio työsyrjinnästä,verojen ja sosiaaliturva maksujen laiminlyöntitai vakava virhe ammattitoiminnassa.Esimerkiksi vanha sopimus kumppanivoidaan sulkea pois uudesta tarjouskilpailusta,jos se ei ole noudattanut sosiaa lisiinnäkökohtiin liittyviä sopimusvelvoitteitaanja näistä sopimusrikkomuksista onreklamoitu.Ehdokasta tai tarjoajaa voi pyytää osoittamaantekniseen suorituskykyynsä jaammatilli seen pätevyyteen liittyvän osaamisensapyytämällä erilaisia selvityksiä(hankintalain 59 §). Selvityksiä voipyytää mm. palvelusta vastaavien henkilöidenkoulutuksesta, yrityksen referensseistä,alihankkijoiden käytöstä jalaadunvarmistuksesta.Tarjoajan soveltuvuuden osalta voi myösasettaa vähimmäisvaatimuksia. Rajoitetussamenettelyssä ja neuvottelumenettelyssäsekä kilpailullisessa neuvottelumenettelyssäeh dokkaiden tekniseensuorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteenliittyviä asioita voi käyttää myös tarjoajienvertailussa. Tarjoajien soveltuvuudenarvioinnissa käytettäviä perusteita eivoida yleensä käyttää tarjouksien vertailuperusteina.Kansallisissa palveluhankinnoissatai rakennusurakoissa voidaankuitenkin käyttää tarjoajan soveltuvuuttakoskevia vähimmäisvaatimuksia myösvertailuperusteina siltä osin kuin tarjoajatovat täyttäneet vähimmäisvaatimukset.Tarjoajan soveltuvuuteen liittyvien valintaperusteidenja ehtojen tulee olla syrjimättömiä,oikeasuhteisia ja niiden onliityttävä hankinnan kohteeseen. Jos han-42

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissakinnan kohde edellyt tää esim. erityistaitoja,koulutusta tai riittäviä laitteitahankinnan kohteena olevien sosiaa listennäkökohtien käsittelemiseksi, voidaan nesisällyttää tarjoajan soveltuvuutta koskeviinvaatimuksiin. Vaatimusten on liityttäväehdokkaan kykyyn toteuttaa hankinta.• Tarjoajan soveltuvuuden arviointi voiperustua toimittajien aikaisempiinsuorituk siin vastaavien hankintojentoteuttamisesta. Tarjoajalle voidaanasettaa vaatimus, että se on toteuttanutesimerkiksi kaksi vastaavanlaista sosiaalisetnäkökulmat si sältävää hankintaakolmen viimeisen vuoden aikana,mikäli asetettu vaatimus on perusteltuhankinnan kohteen kannalta eikä seperusteettomasti rajaa kilpailua.• Palveluntuottajan henkilökunnallevoidaan asettaa vaatimus, että palveluntoteutuk sesta vastaavilla asiantuntijoillaon tarvittavaa osaamistaja kokemusta hankinnan sosiaalisistakysymyksistä (esimerkiksi tietynkoulutuksen omaava hen kilökunta).5.5. Tarjouksen vertailuperusteetTässä luvussa käsitellään sosiaalistennäkökulmien huomioimista tarjouksenvalintape rusteissa ja kokonaistaloudellisestiedullisen huomioimista vertailuperusteissa.Tarjousten valintaperusteiden tulee hankintalainsäädännön ja oikeuskäytännönperusteella:• liittyä hankinnan kohteeseen, esim. teknisissä eritelmissä määritellääntietty suoritus taso ja vertailussa huomioidaan vähimmäisvaatimuksenylittävä suoritus taso,• olla sellaisia, että ne eivät anna hankintayksikölle rajatonta valinnan vapautta(konk reettiset, tuotteeseen liittyvät ja mitattavissa olevat perusteet,joi den on ol tava riittävän tarkkoja ja ne on voitava ilmaista objektiivisestija määrälli sesti),• olla nimenomaan mainittu hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä,• olla sopusoinnussa EU:n lainsäädännön perusperiaatteiden kanssa,• auttaa valitsemaan hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen ja• olla johdonmukaisia hankintalainsäädännön kanssa.Eräissä tapauksissa voidaan parhaan tarjouksenvalinnassa käyttää myös sopimukseenliittyviä ehtoja ja asioita, jotka eivätliity hankinnan kohteeseen (EU:n tuomioistuimenpäätös C-225/98 Nord-Pasde-Calais).Hankintayksiköt voivat tehdähankintapäätöksen esim. työttömyydentorjuntaan liittyvän ehdon perusteella, joson arvioitu yhtä tai useam paa samanar-Laadittaessa tarjouksen valintaperusteita tulee myös sosiaalisten kokonaistaloudelliseenedullisuuteen liittyvien vertailuperusteiden täyttää yllä luetellut ehdot.43

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissavoista tarjousta. Työttömyyden torjuntaakoskeva peruste (ja muut pe rus teet, jotkaeivät liity hankinnan kohteeseen) voidaanottaa huomioon vain li säperusteena, jottavoidaan valita kahdesta samanarvoisestatarjouksesta paras. Hankintayksikköoli tässä kyseisessä esimerkissä toiminutvirheellisesti, sillä valintakritee rinä olityövoiman palkkaaminen paikallisen työllistämisprojektinkautta.EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissahankintayksikön on asetettava tarjoustenvertailuperusteille pääsääntöisesti painoarvot.Kansallisissa hankinnoissa vertailuperusteeton ilmoitettava vähintääntärkeysjärjestyksessä, mutta painoarvojenkäyttäminen on suosi teltavaa.Otettaessa sosiaalinen kriteeri, esim. työllistämistäkoskeva kriteeri, tarjouksenvertailu perusteeksi tulee kiinnittää huomiotavertailuperusteen painoarvon asettamiseen.Jos vertailuperustetta ei painotetatarpeeksi, sillä ei ole käytännön merkitystätarjousten ver tailussa. Jos sosiaalista kriteeriätaas painotetaan hyvin paljon, voiuhkana olla, ettei saada yhtään tarjoustatai tarjoukset ovat liian kalliita suhteessakäytettävissä oleviin re sursseihin.44

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissaEsimerkki:Tampereen kaupunki —Ikäihmisten asumispalveluidenhankintaTarjouspyynnön kohde: Tarjouspyynnönkohteena oli ikäihmisten asumispalveluidenhankinta kolmeen tamperelaiseenikäihmisten asumispalveluyksikköön.Hankinnan taustaa: Tampereen kaupunkion tehnyt keväällä 2011 strategisenhankinta oppaan, jossa esitellään laajastisosiaalisten kriteerien käyttömahdollisuuksiajulkisissa hankinnoissa. Lisäksisosiaalisten kriteerien kehittämistyötä tekeeosittain Tampereen kaupungin rahoittamaSYS-työllisyysprojekti, joka edistääsosiaalisten kriteerien käyttöä julkisissahankinnoissa. Hankinta oli yksi esimerkkiTampereen kaupungin ikäihmisten hyvinvoinninylläpitämisen ydinproses sinos topalvelujen hankinnasta.Perusteet sosiaalisten kriteereidenkäyttämiseen: Kyseisessä palvelutuotannossavoi daan työllistää vaikeastityöllistettäviä, osatyökykyisiä taipitkäaikaistyöttö miä henkilöitä. Taustallaon tavoite edistää sosiaalisten näkökohtienhuomiointia Tam pereen kaupunginostopalveluhankinnoissa.Tarjouskilpailun kulku: Tarjouspyyntöjulkaistiin HILMA:ssa 17.9.2008. Tarjousvertailutehtiin jokaisen kolmenasumispalveluyksikön osalta erikseen.Kullekin yksikölle valit tiin parhaat lisälaatupisteetsaanut tarjoaja palveluntuottajaksi.Palveluntuottajia oli mahdollistavalita yksi, joka toimi kaikissapalvelukodeissa tai kaksi, joista toinentoimi yhdessä ja toinen kahdessa palvelukodissataikka kolme eli kaikissa palvelukodeissaoli eri palveluntuottaja.Tarjouskilpailuun osallistui kuusi toimijaa,jotka kaikki sitoutuivat yhteiskuntavastuunto teuttamiseen sekä vajaakuntoisten,vaikeasti työllistyvien taipitkäaikaistyöt tömien työllis tämiseen.Sosiaalisen kriteerin käyttötapa: Sosiaalinenkriteeri sisältyi vertailuperusteisiin,laadun lisäpiste -kohtaan.Sosiaalinen kriteeri oli muotoiltu tarjouspyynnössäseuraa vasti:”Palveluntuottaja panostaa yhteiskuntavastuuseenja käyttää tukipalveluissajoko omana työvoimana tai alihankkijanayritystä, joka työllistää vajaakuntoisia,vai keasti työllistyviä taipitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisesta yhteiskuntavastuustaon olemassa suunnitelma,toteu tuksesta seuranta ja yhteenveto.”Palveluntarjoaja sai tähän sosiaaliseenkriteeriin sitoutumisesta kaksi laadunli säpistettä, kokonaispistemäärä 109 +erityisosaaminen eli sosiaalisen kriteerinpainoarvo oli n. 2 %:a.Lopputulos: Ikäihmisten asumispalvelutpäätettiin hankkia kolmelta toimittajalta.Eräällä palveluntuottajaksi valitullatoimittajalla oli kilpailutuksen aikaantoisessa yksikössä sosi aa lisen kriteerinmukaisesti työllistetty työntekijä. Toimittajahalusi tuoda työllistämisen toimintamallinmyös Tampereelle. Toimittajaja Tampereen kaupunki käynnistivättyöllistämi seen liittyvän yhteistyön SYSprojektinavustuksella syksyllä 2009.Tilaaja sopi uuden palvelun eli päivätoiminnankäynnistämisestä toimittajan45

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissaTampereen asumisyksikössä. Palvelun toteuttamiseentarvittiin työntekijä avustaviintehtä viin. Toimit taja määritteliavustajan toimenkuvan ja rekrytointitoteutettiin työvoiman palvelukeskuksen(TYP) kautta. Työnhakijat olivat pääasiassapitkäaikais työttömiä työnhakijoita.Toimit taja valitsi ehdokkaista työntekijän,joka aloitti työelämä valmennusjaksolla.Harjoittelujakso kesti kaksi kuukautta,jonka jälkeen työnteki jän kanssa solmittiintyösopimus aluksi vuoden ajaksi.Työn sisältöön kuului asuk kaiden avustamistasaunassa ja ruokailussa, siivoustyötä,viriketoimintaan osallistumista,asiointiapua yms. Työntekijä oli kiinnostunutalasta ja har kitsi lähihoitajantai laitoshuol tajan koulutusta.määrittelee avustavan työntekijän toimenkuvanja hakee siihen sekä tilaajanedellyttämään työnhakijan statukseen(esim. pitkäaikaistyö tön tai osatyökykyinentyötön työnhakija) sopivia työntekijäehdokkaitatyövoiman palve lukeskuksentai työ- ja elinkeinotoimiston kautta ja valitseeehdokkaista itselleen sopi vimman.Tarjouskilpailun perusteella markkinatpystyivät vastaamaan käytettyynyhteiskuntavas tuun sosiaaliseen kriteeriinniin hyvin, että jatkossa voi harkitakriteerin tiukentamista (nyt riitti, ettätyöllisti yhdenkin kohderyhmään kuuluvantyöttömän henkilön) tai sen painoarvonlisäämistä tarjousvertailussa.Opittua: Kilpailutuksessa mukana olleidensosiaalisten näkökulmien, tilaajanja yrityksen yhteistyön avulla syntyipalveluhankinnan “sivutuotteena” työpaikka,jossa tehtävät ovat luonteeltaanavustavia eivätkä vaadi alan koulutusta,mutta tarjoavat vaikeasti työl listyvällehenkilölle mahdollisuuden kiinnittyätyöelä mään. Samalla tuli testattua rekrytointiprosessi,jossa palveluntuottaja46

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissaEsimerkki:Espoon kaupunki —Esiopetukseen liittyvänvarhaiskasvatuksen palveluntuottajanhankintaTarjouspyynnön kohde: Tarjouskilpailukohdistui kolmeen Espoon kaupunginesiopetuk seen liittyvään varhaiskasvatuksenkohteeseen. Kahdessa kohteessasopimusaika on yksi vuosi, jonka jälkeensopimusta on mahdollista jatkaavielä yhdellä vuodella. Yhdessä kohteessasopimusaika on kolme vuotta, jonkajälkeen on mahdollisuus vielä yhteenop tiovuoteen.Hankinnan taustaa: Espoon suomenkielinenvarhaiskasvatus- ja opetuslautakuntahyväk syi uudet varhaiskasvatuksenhankinnan periaatteet 1.1.2011 alkaen.Periaatteiden mukaan kilpailutukset ontarkoitus järjestää nk. ranskalaisenaurakkana, jossa han kintayksikkö määrittääkullekin kilpailutuksessa olevallekohteelle kiinteän hin nan ja varsinainenkilpailu käydään tarjoajan kyseiseenhintaan tarjoaman lisä laadun perusteella.Lisälaatuperusteet ovat hankintayksikönetukäteen määrittämät. Yhtenämahdollisena lisälaatukriteerinäovat tarjoajan tarjoamat muunkielisethenkilöt, jotka toimivat päivähoitokohteessajoko avusta vissa tai kasvatukseenliittyvissä tehtävissä. Lautakunnan linjauksenmukaisesti käytettäviä kriteereitävoidaan muokata kilpailutuskohtaisestiriippuen siitä, miten hyvin kriteeri sopiikilpailutettavaan kohteeseen.Perusteet sosiaalisten kriteereiden käyttämiseen:Syynä mainitun sosiaalisenkri teerin omaksumiseen on yhtäältäEspoon kaupunginhallituksen linjaus(14.12.2010, asi anumero 6103/000/2010),jonka mukaan kilpailutuksissa tulisihuomioida esim. maahanmuuttajientyöllistämisen edistäminen ja toisaaltase, että ainakin osassa varhaiskasvatuksenkohteita on tarvetta kielitaitoisellehenkilökunnalle.Tarjouskilpailun kulku: Tarjouskilpailujärjestettiin keväällä 2011. Kilpailutuksessaoli mahdollista tarjota lisälaatua muunkielisentyöntekijän muodossa. Lisäpisteitätuottava kri teeri määriteltiin niin,että ”päivähoitoyksikössä työskenteleemuunkielinen henkilö, jonka äidinkielion muu kuin suomi, ruotsi tai saame jajoka on palkattu toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen”. Lisäpisteitä pystyisaamaan ainoas taan yhdestä muunkielisestähen kilöstä. Mikäli muunkielinentyöntekijä työskentelee avustavana työntekijänäja hänen suo men kielen taitonsa onvähintään tyydyttävä, tar joaja saa 5 pistettä.Mikäli muunkielinen henkilö täyttääkelpoisuusvaatimukset, kuuluu hoito- jakasvatushenkilöstöön ja hänen suomenkielen taitonsa on vähintään hyvä, pisteitäsaa 10. Lisäksi pisteitä pystyi saamaanmuusta lisälaadusta. Lisälaaduksi katsottiin,että hoito- ja kasvatushenkilöstöstälastentar hanopettajakelpoisuudenomaavia henkilöitä on enemmän kuinjoka kolmas ja että yli 50 % hoito- ja kasvatushenkilöstöntyösuhteista on toistaiseksivoimassa olevia.Sosiaalisten kriteerien käyttötapa: Sosiaalinenkriteeri sisältyi vertailuperusteisiin,laa dun lisäpiste -kohtaan. Tarjoustenvertailu tapahtui palveluntarjoajienesittämän lisälaadun perusteella. Lisälaadustasai korkeintaan 35 pistettä.47

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissaTarjouksista va littiin se, joka saa lisälaadustaeniten pisteitä.Lopputulos: Kahteen kohteeseen tuli ainoastaanyksi tarjous, mutta niissä molemmissatarjottiin kiinteään hintaan myöskasvatushenkilöstöön kuuluvaa muunkielistähenkilöä. Kolmanteen varhaiskasvatuskohteeseentuli kolme tarjousta:yhdessä tarjouksessa ei tar jottu lisälaatualainkaan, yhdessä tarjottiin muuta kuinmuunkieliseen henkilöstöön liitty vää lisälaatua,ja kolmannessa tarjouksessa tarjottiinsekä kasvatushenkilöstöön kuuluvaamuunkielistä henkilöstöä että muutalisälaatua. Kolmas tarjoaja voitti tarjouskilpailuntar joamansa muunkielisenhenkilöstön ansiosta. Tarjouskilpailunvoittaneen palvelun tarjoajan kohdallatarjouksessa esitetty lisälaadun toteutuminentarkistetaan valvontakäynneillä.To teutumattomaksi todettu lisälaatu tulkitaansopimusrik komukseksi.Opittua: Käytetty sosiaalinen kriteeri olitarjouskilpailun ratkeamisen kannaltamerkityksel linen. Tarjouskilpailun perusteellanäyttää myös siltä, että markkinatpystyvät ainakin osit tain vastaamaankäytettyyn sosiaaliseen kriteeriin.48

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissa5.6. Hankintapäätös jasiitä tiedottaminenHankintayksikön on tehtävä hankinnastaperusteltu päätös. Päätöksestä on käytäväilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttavatseikat:• ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksenhylkäämisen perusteet sekä• perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjoustenvertailu on tehty:• miten tarjoajan oma tarjous onsijoittunut suhteessa muihin tarjouksiin,• miten kutakin tarjousta on arvioitujokaisen vertailuperusteenosalta ja mihin tarjousten välisetpiste-erot perustuvat.Hankintayksiköllä on esimerkiksi oikeushylätä hankinnan edellyttämään suoritukseennähden hinnaltaan poikkeuksellisenalhaiset tarjoukset (hankintalain 63§). Ennen poissul kemista tarjoajalta onpyydettävä selvitys siitä, mistä poikkeuksellisenalhainen hinta johtuu.Poikkeuksellisen alhaisten tarjoustenhylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksiköillehankinnasta aiheutuvientaloudellisten riskien huomioiminen.Hylkäämisen tulee perustua siihen, etteitarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muullaehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaatarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.Poikkeuksellisen alhainen hinta on erityisestiliitetty työsuojeluun ja työoloihin.Tarjoaja voidaan sulkea pois, jos tarjouson poikkeuksellisen alhainen, koskatarjoaja ei ole nou dattanut työsuojelun,sosiaalimaksujen tai ylityötuntien maksamiseen,työturvallisuuteen tai laittomantyön kieltoon liittyviä sovellettaviasääntöjä. Hankintayksikkö ei kuitenkaanvoi määrätä, että tarjous, joka jää alletietyn osuuden (esim. 80 %:a) kaikkientar jousten keskihinnasta, suljetaan automaattisestitarjouskilpailusta.Hankintalainsäädännössä ei ole rajattupoikkeuksellisen alhaista hintaa koskeviaselvityk siä ainoastaan tarjoajalta saataviinselvityksiin. Esimerkiksi työolojen osaltahankintayk sikkö voisi pyytää selvitystäammattiliitoilta. Poikkeuksellisen alhainenhinta voi johtua myös tarjoushinnanlaskemisessa tapahtuneesta virheestä.Tarjousten väliset hintaerot voivat johtuamyös yritysten välisistä eroista teknisissäratkaisuissa, tuotannon tehokkuu dessa,tuotanto- ja toimituskapasiteetissa, tuotantokapasiteetinkäyttöasteessa tai katevaatimuksissa.Kyseessä voi olla myös tarjoajanpyrkimys vallata uusia markkinoita.Täl laiset syyt eivät oikeuta tarjouksenhylkäämiseen alihintaisena, jos tarjoajapystyy luo tettavasti osoittamaan mahdollisuutensahankinnan toteuttamiseen.Jos tarjoaja hylätään sen vuoksi, ettei seole täyttänyt sosiaalisia perusteita, voidaantarjo ajille antaa hankintapäätöksenjälkeen yksityiskohtaisia tietoja siitä, mitätarjoaja voisi tehdä menestyäkseen paremmintulevaisuudessa. Jos tarjoustenvertailuperusteissa on huomioitu sosiaalisiakriteereitä, voi daan tarjoajia ohjeistaasiinä, mitä ne voisivat tehdä jatkossamenestyäkseen paremmin tulevissa tarjouskilpailuissa.49

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissaEsimerkki:Etelä-Karjalan sosiaali- jaterveyspiiri — Kehitysvammaistenlasten tilapäishoidonhankintaTarjouspyynnön kohde: Kilpailutuksenkohteena oli pienten kehitysvammaistenlasten ti lapäishoidon hankinta.Hankinnan taustaa: Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin (Eksote) alueella on70 per hettä, joilla on oikeus tilapäishoitoon3 pv / kk. Näiden lisäksi myönnetäänharkinnanvaraisia lisäpäiviä. Tilapäishoitoonoikeutetut perheet ovatsuhtautuneet Eksoten tarjoamaan omaanpalveluun kriittisesti. Alueella oli kilpailutuksenaikaan ainoastaan yksi yrit täjätilapäishoidon palvelun tuottajana, japalvelun tuottajia tar vittiin koko maakunnanalueella (Imatra mukana) lisää.Perusteet sosiaalisten kriteereiden käyttämiseen:Pienten kehitysvammaistenlasten tilapäishoidon hankinta valittiinpilotiksi, koska palvelulla oli selkeä tarveja palvelun tuotta jien määrää haluttiinlisättävän. Lisäksi arvioitiin, että palvelunluonne so pii hyvin työllistä miseen.Tarjouskilpailun kulku: Tarjouspyyntöjulkaistiin HILMA:ssa 4.10.2010. Lisäksitarjous pyynnöstä ja siihen liittyvästä tiedotus-ja kyselytilaisuudesta ilmoitettiinalueen päälehdissä. Informaatiotilaisuuspidettiin 12.10. ja siihen osallistui ainoastaanyksi yrittäjä. Tar jousten viimeinenjättöpäivä oli 8.11. ja hankintapäätöstehtiin 22.11.Tarjouspyyntö jakautui kahteen osa-alueeseenhoidon tuottamispaikan mukaisesti:yritys ten tuottamaan ja perheidentuottamaan tilapäishoitoon. Yrityksientarjoamille palveluille asetettiin kri teerittyöntekijän koulutuksesta ja pätevyydestä.Yritysten tuottamiin pal veluihinso vellet tiin sosiaalisia kriteereitä. Toinenosa-alue, perhehoito, on tarkoi tettukehitysvam maisille lapsille, jotka eivättarvitse terveydenhuollon osaamista.Sosiaalisten kriteerien käyttötapa: Sosiaalisetkriteerit sisällytettiin valintakriteereihin.Tarjouspyynnössä valintakriteereiksiilmoitettiin kokonaistaloudellinenedulli suus seuraavin perustein:1. Hinta 50 %• Osa-alueiden 1—2 osalta pyydettiinerikseen tuntihinnat arkivuorokaudeltaja viikonlo pun vuorokaudelta.Kaikkien hintojen paino arvot olivatyhtä suuret.2. Hoitoympäristön viihtyvyys 30 %• Tilojen koko ja huoneiden määrä, ulkoilumahdollisuudet,tilojen erottelupysyvien asukkaiden tiloissa, tilojenesteettömyys, yhteiset tilat, pesu- jawc-tilat, nukku matilat, tilojen kodinomaisuusja ruokailutilat.3. Sosiaaliset kriteerit 20 %• Tarjoaja sitoutuu työllistämään erikseensovittaessa työttömän työnhakijanavusta viin tehtäviin tai ottamaansosiaali- tai terveydenhuollon opiskelijanhar joitteluun (työtön työnhakija20 % ja opiskelija 10 %).Lopputulos: Tarjouskilpailuun osallistuikolme yrittäjää. Kaikki tarjoukset olivattarjous pyynnön mukaisia ja ne hyväksyt-50

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissatiin tarjousvertailuun. Yrittäjistä kaksisitoutui työllistämään pitkäaikaistyöttömänja yksi yrittäjä lupautui tarjoamaanopiskelijalle har joittelupaikan.Tarjoukset asetettiin pisteyttämällä kokonaistaloudellisenedullisuu den mukaiseenjärjestyk seen.Pienten kehitysvammaisten lasten tilapäishoitopäätettiin hankkia kaikiltatarjouksen jättäneiltä yrityksiltä, koskalain julkisista hankinnoista mukaisestiuseiden toi mittajien kanssa tehtäväänpuitejärjestelyyn on valittava vähintäänkolme toimittajaa. Hankintasopimuksetallekirjoitettiin kaikkien kolmen yrittäjänkanssa sen jälkeen, kun he olivat saaneetluvat palvelun tuottamiseen.Kilpailutuksella onnistuttiin saavuttamaanmaakunnallista kattavuutta palvelutuotantoon.Lisäksi kilpailutus vahvistisosiaalisten kriteerien käytön mahdollisuudenhan kinnoissa. Kil pailutuksellaonnistuttiin laskemaan kustannuksiaomasta palvelu tuotannosta sekä mallintamaantyövoiman palvelukeskuksen jaEksoten han kintapalveluiden yhteistyöprosessia.Li säksi kilpailutus vahvisti erisidosryhmien vä listä sekä maakunnallistayhteistyötä.Opittua: Tarjouspyyntö oli kaksiosainen,josta toinen osa oli suunnattu perheyrityksille.Tämä osio ei tuottanut tuloksia.Kilpailutusprosessi saatettiin mahdollisestinähdä liian by rokraattisena ja raskaanaperheyrittäjien kilpailutuksessa,sillä he ovat pe rinteisesti tottu neet tarjoamaanpalveluitaan ”hakuilmoituksiin”.Lisäksi tarjouskilpailun jälkeen todettiin,että silloin kun tarjoaja sitoutuutyöllistä mään erik seen sovittavalla tavalla,tämän prosessin kuvaaminen tulisiliittää tarjouspyyntöön. Tässä tapauksessatarjouspyynnössä oli kuvattukäytettävä sosiaalinen kriteeri, muttatyövoiman palvelukeskuksen ja yrityksenyhteistyö työllistämisessä jäi huomioimatta.Avaamatta jäi myös se, mitenyhteistyötä valvotaan.Tarjouskilpailun aikana yrittäjiä olisivoitu informoida laajemmin sosiaalisistakriteereistä julkisissa hankinnoissa.Tätä tosin yritettiin informaatiotilaisuudenavulla, mutta se ei osoittautunutkiinnostavaksi. Tarjouspyynnössä oliselkeästi kirjoitettu auki mitä sosiaalisillatyöllistämiskriteereillä tarkoitetaan,joten sillä voi olla vaikutusta osallistumattomuuteeninformaatiotilaisuuteen.Kilpailutuksen kohteen tulee olla sopivasosiaalisten kriteerien käytölle. Ensimmäiseksion arvioitava yritysten mahdollisuuksialöytää pitkäaikaistyöttömilleja osatyö kykyisille toimin nastaanavustavia tehtäviä. Tämä saattaa vaatiajatkossa yritysneuvontaa.Hankinnan suuruuden tulisi olla euromääräisestiriittävän houkutteleva yrityksienkokoon nähden, jotta se mahdollistaisisosiaalisen työllistämisen. Erityisentärkeää on riittävän sel keä sosiaalistenkriteerien määrittely ja prosessikuvauk set.Sosiaalisten kriteerien käyttö julkisissa hankinnoissaedellyttää hyvää hankintaosaamista,tiedottamista ja markkinointia myöshankintaorganisaatiossa.51

Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen hankintame nettelyn eri vaiheissaYhteenveto:Mitä on huomioitava hankinnan kohteen ja vertailuperusteiden mää rittelyssä?• Hankinnan kohteena olevaan tuotteeseen tai palveluun liittyvät sosiaalisetnäkökul mat voi sisällyttää joko itse hankinnan kohteeseen ja/tai teknisiineritelmiin, jotka tarjoajan on täytettävä.• Pääsääntöisesti hankintojen toteutusta ei voi varata tietylle tarjoajaryhmälle.Poikke uksena on kilpailutusten suuntaaminen työkeskuksille tai vammaistentyöl listämisen edistämistä koskeville ohjelmille.• Tarjoajan soveltuvuudelle voi asettaa sosiaaliset näkökulmat huomioiviavaatimuk sia, jos hankinnan kohde edellyttää esim. tiettyjä sosiaalisiin näkökulmiinliittyviä erityistaitoja tai koulutusta.• Sosiaaliset kriteerit pitää olla tarkasti määritelty ja mainittu asiakirjoissa. Neeivät saa olla ristiriidassa yleisten periaatteiden tai lainsäädännön kanssa.• Jonkin merkin käyttö (esim. Reilu kauppa -merkki) valintakriteerinä ei olesallittua, koska se rajaa tarjoajien määrää. Sen sijaan kyseisen merkin kriteerienkäyttö on sallittua ja suositeltavaa.• Esteettömyys voidaan myös määrittää kriteeriksi, koska näin tavarat ja palvelutovat suuremman joukon saavutettavissa.• Sosiaalisen kriteerin käytössä tarjouksen vertailuperusteena kannattaa erityistähuo miota kiinnittää oikeasuhteisen painoarvon asettamiseen.52

6.Sosiaaliset näkökulmathankintasopimuksissaTässä luvussa käsitellään sopimusehtoihinliittyviä sosiaalisia kriteereitä. Luvunlopussa on tarkastelu myös erikseen sosiaalisiasopimuksia, jotka eivät ole hankintalainsäädännössätarkoitettuja kilpailuttamisvelvoitteenalaisia hankintasopimuksia.6.1. Sopimusehdoilleasetetut vaatimuksetTarjouspyynnössä tulee ilmoittaa tärkeimmätsopimusehdot, joilla on merkitystätarjo us ten tekemisessä (esim. hintaanvaikuttavat tekijät). Tärkeimmätsopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.Tarjouspyynnössä voidaan esimerkiksijoko viitata ylei siin sopimuseh toihin(esim. julkisten hankintojen yleiset sopimusehdoteli JYSE Palvelut 2009 ja JYSETavarat 2009, julkishallinnon IT-sopimusehdoteli JIT 2007, rakennusurakanyleiset sopimusehdot eli YSE 1998) taitarjouspyyn nön liitteeksi voidaan liittäähankintayksikön laatima oma sopimusluonnos. Suo siteltavaa on laatia tarjouspyynnönliitteeksi sopimusluonnos, minkälisäksi voidaan so veltaa hankintaansoveltuvia yleisiä sopimusehtoja.Tarjouspyynnössä voi edellyttää, ettätarjoajan on hyväksyttävä sopimusehdotsellaisi naan tai että ne on hyväksyttäväneuvottelujen pohjaksi. Periaatteessariittää, että tarjo ajat sitoutuvat tarjouksiaanjättäessään täyttämään kyseisetehdot, jos sopimus tehdään heidän kanssaan.Tarjoukset tarjoajilta, jotka eiväthyväksy kyseisiä ehtoja, eivät ole tarjouspyyntöasiakirjojenmukaisia eikäniitä voida eikä saada hyväksyä.Sopimusehtoja asetettaessa on syytämiettiä sitä, miten ehtojen asettaminenvai kuttaa tarjousten tekemiseen. Alallavallitsevaa yleistä käytäntöä tiukemmatehdot voivat johtaa siihen, etteivät tarjoajatvälttämättä suostu sitoutumaan asetettuihinehtoihin ja yhtään tarjousta taiainakaan tarjouspyynnön mukaista tarjoustaei saada. Lisäksi tiukat sopi musehdotvoivat nostaa tarjoushintoja tarjoajienlaskiessa tiukkojen sopimusehtojen sisältämänriskin tarjoushintaan mukaan.55Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksentoteuttamiselle erityisehtoja,jotka voivat koskea:• erityisesti sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia,kuten ammatillista koulutustatyöpai koilla, kansainvälisentyöjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista,työoloja ja työ ehtoja taivammaisten palvelukseen ottamista(hankintalaki 49 §),• henkilöstön asemaan liittyviä kysymyksiä,kuten työ- ja virkaehtosopimustenyleissito vuuden noudattaminenja tasa-arvoon liittyvät kriteerit(eduskunnan talous valiokunnanmietintö, TaVM 26/2006) sekä• erityisesti työllistämisvaikeuksistakärsivien henkilöiden työllistämistä,työttömyy den torjuntaa, työttömientai nuorten kouluttamista.Edellytyksenä ehtojen asettamiselle on,etteivät ne ole välittömästi tai välillisestisyrjiviä. Niiden tulee myös liittyä hankintasopimuksentoteuttamiseen. Esimerkiksierityisehtoina käytettäviä työttömientyöllistämiseen liittyviä vaatimuksiaei voida rajoittaa koskemaan kansallisiatai pai kallisia työttömiä. Edellytyksenäei voi olla esimerkiksi se, että työttömätrekrytoidaan vain pai kallisen työvoimatoimistonlistoilla olevista. Hankintasopimuksento teuttamiseen liittyvistäeri tyisehdoista on ilmoitettava hankintailmoituksessatai tarjous pyynnössä.

Sosiaaliset näkökulmat hankintasopimuksissaEsimerkki:Oulun kaupunki —Kaupungin rakennustenpurkutyön hankintaTarjouspyynnön kohde: Tarjouspyyntökoski kolmea kaupungin teknisen keskuksenomistaman rakennuksen purkamista,purkujätteen poistamista sekäpurkualueen siisti mistä.Hankinnan taustaa: Vuonna 2008 hankintakeskusloi hankintatoimen käyttöönohjeistuk sen sosiaalisten kriteerien käyttöönottamiseksihankinnoissa. Toistaiseksikriteerien käyttö hankinnoissa on ollutvähäistä. Loppuvuodesta 2010 Oulunkaupunginhallitus kehotti (14.12.2010 §637) kaikkia kaupungin hallintokuntiaja liikelaitoksia sosiaalisten hankintakriteereidenkäyttöön hankinnoissa.Perusteet sosiaalisten kriteereiden käyttämiseen:Oulun suurin ongelma tällähet kellä on työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyysja myös rakennetyöttömyys,joten perusteena sosiaalisten kriteerienkäytölle on ensisijaisesti työllisyydenhoito. Tä hän pohjau tuen Oulun kaupungintekninen lautakunta (23.3.2010 128§) päätti purku-urakan yhtey dessä, ettäkiinteistön rakennuksien purku töidenkilpailutuksessa edellytetään palveluntarjoajiltatyöttömien tukityöllistämistä.Käy tännön purkutyöt annettiin liikelaitosOulun tila keskuksen tehtäväksi.Tarjouskilpailun kulku: Oulun kaupunkijulkaisi tarjouspyynnön 15.9.2010. Tarjouspyyntökoski kolmea kohdetta, joissa yhdenkohteen vähimmäisvaatimuksena mainittiintu kityöllistämisvelvoite. Valitunurakoitsijan oli työllistettävä työttömiätyönhakijoita niin, että vähintään 50%:akohteen purkutöiden henkilö vah vuudestaon tukityöllistettyjä. Li säksi tilaajan toiveenaoli, että tukityöllistettävät olisi vat alle25–vuotiaita. Mikäli valittu urakoitsija eitäytä tukityöllistämisvelvoi tetta, sitoutuuurakoitsija maksamaan tilaajalle 25%:aurakkasopimussummasta. Rakennusjätteenosalta urakoitsijaa velvoitettiin kierrätykseentai raken nusjätteen hyödyntämiseen.Tarjouksen tuli sisältää kuvaussiitä, miten raken nusjäte kierrätetään taihyödynnetään.56Koska tilattava palvelu oli kansallisenkynnysarvon alittava, sovellettiin kohdennettuahan kintamenettelyä. Tarjouspyyntölähetettiin kahdeksalle palveluntuottajalle,joista viisi vas tasi tarjouksella.Lopputulos: Valittu palveluntuottaja työllistipitkäaikaistyöttömän henkilön hankintaakos kevaan tehtävään määräajaksi.Sosiaalisten kriteerien käytön laajentamistaon valmisteltu myös tulevissapurku-urakoissa vuosien 2011—2012aikana. Tekninen lau takunta on päät tänyt(22.3.2011 § 156), että purettaviksi tulevissasopi vissa pientalokoh teissa (yhteensä 12kohdetta) voidaan harkita purku-urakankilpailutuk sessa osin sosiaali sten kriteerienkäyt töä urakoitsijan valinnassa.Opittua: Sosiaalisten kriteerien käyttöon täysin mahdollista erityisesti pienissäurakoissa, joissa on matalaa osaamistasoavaativia tehtäviä kuten rakennustenkäsin purkua, alueen siistimistä jarakennusjätteen lajittelua. Sosiaalisenkriteerin seuranta on aiheuttanut pohdintaa— millä keinoin on todennettavissa,että urakoitsija on käyttänyt tehtävässävaadittua työvoimaa. Lisäksi on pohdittusuorahankintamahdollisuuden kasvattamistaja sosiaalisen sopimuksen mahdollisuuttarakennusten purku-ura koissa.

Sosiaaliset näkökulmat hankintasopimuksissa6.2. Erilaisten säädöstennoudattamiseen liittyvätvelvoitteetHankintasopimusta toteutettaessa sovelletaantyöolojen ja työturvallisuudenosalta voi massa olevia sekä kansallisiaettä EU-yhteisön säädöksiä, sääntöjä jatyöehtosopimuksia. Hankintayksikkövoi ilmoittaa tarjouspyynnössä ne viranomaiset,joilta tarjoaja voi saada tietojaverotusta, ym päristönsuojelua, työsuojeluatai työoloja koskeviin säännöksiinliitty vistä velvoitteista Suo messa.Hankintayksikön on lisäksi pyydettävä tarjoajiailmoittamaan, että ne ovat ottaneethuo mioon voimassa oleviin työsuojeluaja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvätvelvoitteet tarjousta laa tiessaan (hankintalaki50 §). Vaatimuksella tähdätään siihen,että toimittajat huomioivat työ suojelua jatyöoloja koskevat velvoitteet sekä näidenvaikutuksen myös tarjoushinnassaan.Jos jostakin muusta jäsenvaltiosta tulevattyöntekijät työskentelevät julkisiin hankintoihinliittyvissä palveluissa Suomessa, onheidän noudatettava työsuhteissa Suomenlainsää dän töä. Muusta jäsenmaasta tulevientarjoajien kannalta tällaisiin velvoitteisiinliittyvät tiedot voivat olla oleellisia.Ne voivat myös vaikuttaa tarjoajan mahdollisuuksiintoteuttaa raken nusurakka taipalvelu, joka edellyttää työvoiman sijoittumistatoiseen jäsenvaltioon.Hankintalailla pyritään kiinnittämäänhuomiota harmaan talouden karsimiseenja edistä mään myös muista maista tulevientoimittajien tietoisuutta Suomessasovellettavista säännöksistä. Säädöksentarkoituksena on myös kiinnittää huomiotahankintayksikön roo liin vastuullisenatilaajana. Erityisesti rakennusurakoissa japalveluhankinnoissa voidaan erilaisistaviranomai sista ilmoittamalla edistää sitä,että kotimaiset ja ulkomaiset ehdok kaatja tarjoajat ovat tietoisia Suomessa sovellettavistasäädöksistä sekä siitä, ettähankintayksikkö edellyttää lakisääteistenvelvoitteiden noudattamista.Esimerkkejä muista sopimusehdoista,joita hankintayksiköt voivat asettaa:• velvoite palkata esimerkiksi osatyökykyisiäja työttömiä, erityisestipitkäaikaistyöttö miä, tai toteuttaatyöttömille tai nuorille tarkoitettujakoulutustoi mia osana tarjottavaasuoritusta,• velvoite, jossa tietty osuus palveluntai tuotteen toteuttavasta henkilöstöstä,on hei kossa asemassaolevia henkilöitä (esim. työttömiä,osatyökykyi siä, vammaisia, yli 30–vuotiaita naispuolisia pitkäaikaistyöttömiä,lähisuhdeväki vallan uhreja,mie lenterveyshäiriöisiä, työttömiäyksinhuoltajia, vähintään kaksi kuukauttatyöt tö mänä olleita maahanmuuttajia,pitkäaikaistyöttömiä [ylivuosi] tai työttömiä nuo ria),• velvoite palkata vammaisia sellainenmäärä, joka ylittää sopimuksentoteuttamispaik kana olevan jäsenvaltiontai toimeksisaajan jä senvaltionkansalli sessa lainsäädännössä edellytetynmäärän,57

Sosiaaliset näkökulmat hankintasopimuksissa• velvoite toteuttaa toimenpiteitä, joidentarkoituk sena on edistää miestenja naisten välistä tasa-arvoa tai etnistätai rodul lista monimuotoisuutta,• urakkasopimuksiin velvoite toimenpiteistä,joilla vältetään työtapaturmia,ja edellyte tään vaarallistentuotteiden varastointia koskeviaerityisoloja työntekijöiden terveydenja turvallisuuden suojaamiseksi sekä• alihankkijoita koskevat sosiaalisetnäkökohdat esim. lapsi- japakkotyö voiman käyttö kielto, terveys-ja turvallisuusvaatimuksia,vähimmäispalk kaa koskevia velvoitteita,sosiaaliturvavaatimuksiaja yleisemmin ihmisarvoista työtäkoskevista normeja.58

Sosiaaliset näkökulmat hankintasopimuksissaEsimerkki:Espoon kaupunki —Siivouspalvelujen hankintaTarjouspyynnön kohde: Tarjouspyynnönkohteena oli siivouspalveluiden hankintayh teensä 32:een kaupungin eri kohteeseen.Hankinnan taustaa: Espoon kaupunginhallitushyväksyi joulukuussa 2010 linjauksenso si aalisten seikkojen edistämisestäkaupungin hankinnoissa. Linjauksen mukaanensisijai sina sosiaalisina tavoitteinaEspoon hankinnoissa on nuorten,maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisenedistäminen, työkeskustoiminnantukeminen ja eettisesti korkeatasoistenyritysten toiminnan huomiointiyhteistyösuhteissa. Kaikkien kaupunginyksiköiden tulisi hankinnoissaan edistäävaikeasti työllistyvien henki löiden työllistymistä,sekä lisätä ammat tiin opiskelevientyössä oppimispaikkojen määrää.Perusteet sosiaalisten kriteerien käyttämiseen:Linjauksen velvoittamana kaupunginhankintapalveluissa pohdittiinkeinoja, joita voitaisiin hankinnoissakäyttää näi den tavoit teiden tukemiseen.Yhtenä mahdollisuutena nuorten työllistämiseksitun nistettiin joillakin palveluntuotannonaloilla, että kaupunkivoisi hankintasopi muksissaan edellyttääsopimuskumppaneiltaan työssäoppimispaikkojentarjoa mista nuorille palveluntuotannonohessa. Espoon kaupunkipyysi ammatillista ope tusta tarjoavaa oppilaitostaosoittamaan kaupungin kilpailutustenjoukosta sellaisia kilpai lutuksia,joihin liit tyvää koulutusta ammatil lisillaoppilaitoksilla on, ja jotka olisivat sopiviatyössäoppimis paikkojen tarjoamiseen.Kaupungin vuoden 2011 kilpailutustenjou kosta poimittiin 17 kilpailutusta,joiden yhteyteen työssäoppimispaikkojenedel lyttäminen kat sottiin sopivaksi.Eräs näistä kilpailu tuksista on kaupunginsiivouspal veluiden hankinta.Tarjouskilpailun kulku: Kaikki 32 kohdettakilpailutettiin erikseen. Tarjouskilpailussasaa tiin yhteensä 23 tarjousta, joistasuurin osa oli tiettyyn kohteeseen taitiettyihin koh teisiin tehtyjä osatarjouksia.Sosiaalisten kriteerien käyttötapa: Hankinnassakäytettiin sopimusehtoluonnoksessalauseketta: toimit taja sitoutuutarjoamaan koulutuskuntayhtymäOmniassa tai muussa vastaa vassa ammattiinvalmistavassa oppilaitoksessaopiskelevalle hen kilölle vähin tään yhdentyössäoppimispaikan/sopimusvuosi.Työssäoppimispai koista ei aiheudu palveluntuottajallehenkilöstökustannuksia.Työssäoppimisjakson pituus on alueestariip puen 4—10 viikkoa. Sopimusaikahan kinnassa on toistaiseksi voimassaoleva. Tarjoajien oli ilmoitettava tarjouksessaanhyväksyvätkö ne sopimusehdot.Lopputulos: Kaikki tarjoajat hyväksyivättarjouspyynnön liitteenä olleetkeskei set sopi musehdot ja sitoutuivatnäin ollen tarjoamaan työssäoppimispaikkojaosana palveluntuo tantoa.Opittua: Sopimuskausi alkaa 1.8.2011,joten vielä ei ole tietoa siitä, mitentyössäoppi mispaikat integroituvat osaksipalveluntuotantoa käytännössä. Jokatapauksessa näyttää siltä, että lyhyen oppimispaikantarjoaminen ei muodostutarjoajille kynnyskysy mykseksi.59

Sosiaaliset näkökulmat hankintasopimuksissa6.3. SopimuksenseurantaSosiaalisten vaatimusten sisällyttämistäsopimusehtoihin olisi tasapainotettavakäytännön mahdollisuudella valvoa näidenvaatimusten noudattamista sopimuksentoteuttamisen ai kana. Sopimusehtoihinei kannata sisällyttää vaatimuksia, joitaei voida valvoa tai joita ei valvota tehokkaasti.Myös vertailuperusteissa käytetytlisälaadun sosiaaliset kriteerit pää tyvät sopimusehdoiksi,joten niitä koskevat samatsopimusseurannassa huomioitavat asiat.Valvonnalla on taattava toteuttamistakoskevien tilastojen kerääminen ja niidentehokas analysoiminen. Maksuehdoillapuolestaan varmistetaan, että hankinnantoteuttajat täyttä vät vaaditut normit. Sopimuksetvoivat sisältää sanktioita kutensopimussakkoja huo nosta toteuttamisestaja kannustimia perustavoitteidenylittämisestä.Hankinnan toteuttajan tulee ymmärtääperusteet, joilla toteuttamistasot ja palvelutasotmääritetään. Lisäksi on sovittavasiitä, miten tuloksia parannetaan.Jatkuvan epäonnistu misen tulee johtaasopimuksen irtisanomiseen ja olennaisensopimusrikkomuksen sopi muksen purkamiseen.Sopimusseuranta voi myös johtaasopi muksen muutoksiin, palvelun uudelleensuunnitteluun tai innovaatioihin.”Kumppanuuskulttuurin” pitäisi tukeahankintasopimusten hallinnointia. Hankintayksikötja hankinnan toteuttajat voivathallita riskejä ja saada aikaan parhaitatuloksia vain innova tiivisen ja sitoutuneenyhteistyön avulla.Toteutumisen seurantaan voi liittyä:• palvelun kohdentuvuuden ja laaduntoteutumisen arviointimenettelyt,• asiakastyytyväisyysmittaukset,• valitusten vastaanottaminen ja niidenkäsittely,• kokoukset,• auditointi,• raportointi ja• dokumentointi.Kuhunkin hankintaan soveltuvat seurantamekanismitkuten sopimusehdot on ylipäätäänaina mietittävä tapauskohtaisesti.Tärkeimmät asiat sopimusehtojen huomioimisessa:60• tarjoajan soveltuvuuteen ja vertailuperusteisiinliittyvät sosiaaliset näkökohdattu lee kirjata sopimusehdoiksi,jotta pystytään varmistamaan niidentoteutuminen myös sopimuskaudenaikana,• on varmistettava, että sopimusehtojennoudattamista voidaan valvoatehokkaasti,• työskennellään yhdessä toimittajankanssa, jotta tavoitteet saavutetaanja sopi musehtoja noudatetaan mahdollisimmanhyvin,• pidetään asianmukaisia rekisterejätavarantoimittajien, toimeksisaajienja palvelun tarjoajien suorituksista,• huomioidaan muutokset, joita sopimuksessasaatetaan ajan myötä tarvita(huomoiden hankintalainsäädäntöja avoimmuusperiaate) sekä• työskennellään toimittajien kanssajatkuvien parannusten puolesta(vapaaehtoi sesti) ja pysytään yleisestimarkkinoiden kehityksessä mukana.Tehdään erityi sesti työtä toimittajienkanssa ihmisarvoista työtä ja yritystenyhteiskuntavastuuta kos kevienperiaatteiden noudattamisen helpottamiseksikoko toimitusketjussa.

Sosiaaliset näkökulmat hankintasopimuksissaEsimerkki:Tampereen kaupunki —Päihde- ja mielenterveyskuntoutujienpalveluasumisenja tehostetunpalveluasumisen hankintaTarjouspyynnön kohde: Kilpailutuksenkohteena oli päihde- jamielenterveyskuntoutu jien palveluasuminenja tehostettu palveluasuminentuolloin rakenteilla olleessa yksikössä,jossa on 32 ryhmäkotimuotoista asuntoa.Yksikkö on osa Tampereen kaupungin javaltion välistä pitkäaikaisasunnottomuudenvä hentämisohjelmaa. Yksikkö sijaitseekorttelissa, jossa toteutetaan myösosakeyhtiömuo toisena päihde- ja mielenterveyskuntoutujillesuunnattu tukiasuminensekä kuntoutus- ja tukipal velut.Hankinnan taustaa: Tampereen kaupunkion tehnyt keväällä 2011 strategisenhankintaoppaan, jossa esitellään laajastisosiaalisten kriteerien käyttömahdollisuuksiajulkisissa hankinnoissa. Li säksisosiaalisten kriteerien kehittämistyötä tekeeosittain Tampereen kaupungin rahoittamaSYS-työllisyys projekti, joka edistääsosiaalisten kriteerien käyttöä julkisissahankin noissa. Päihdekun toutujien asuinpalvelujenhankinta on yksi esimerkkiTampereen kau pungin Terveyden ja toimintakyvynedistämisen ydinpro sessinostopalvelujen hankinnasta.Perusteet sosiaalisten kriteereidenkäyttämiseen: Kyseisessä palvelutuotannossavoi daan työllistää vaikeastityöllistettäviä, osatyökykyisiä taipitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Taustallaon tavoite edistää sosiaalisten näkökohtienhuomiointia Tam pereen kaupunginostopalveluhankinnoissa.Tarjouskilpailun kulku: Tarjouspyyntöjulkaistiin HILMA:ssa 28.6.2010. Palveluntarjoajanpiti tarjota sekä palveluasumistaettä tehostettua palveluasumista, osatarjouksiaei hyväk sytty. Laadun lisäpisteitäoli mahdollista saada kummankinedellämainitun palvelun ja sosi aalistenkriteerien huomioimisen osalta erikseen.Sosiaalisten kriteerien käyttötapa: Sosiaalinenkriteeri sisältyi vertailuperusteisiin,laa dun lisäpiste -kohtaan.Sosiaalinen kriteeri oli muotoiltu tarjouspyynnössäseuraavasti:”Palveluntuottaja panostaa yhteiskuntavastuuseenja joko työllistää itse taikäyttää alihank kijana yritystä, jokatyöllistää vajaakuntoisia, vaikeasti työllistyviätai pitkäaikaistyöttömiä työntekijöitä.Sosiaalisen yhteiskuntavastuuntoteuttami sesta on olemassa seuranta javuosittainen yhteenveto.”Jos vähintään yksi yksikössä työskentelevätyöntekijä on vajaakuntoinen, vaikeastityöllis tyvä tai pitkäaikaistyötön työntekijä,tarjoaja saa 2 lisäpistettä. Jos vähintäänkaksi tai use ampi yksikössä työskentelevistätyöntekijöistä on vajaakuntoinen,vaikeasti työllistyvä tai pitkäaikaistyötöntyöntekijä, tarjoaja saa 5 lisäpistettä.Sosiaalisen yhteiskuntavastuun laadunlisäpisteitä sai enimmillään 10, kunlaadun lisäpis teitä saattoi yhteensä saadaenintään 38, sosiaalisen yhteiskun-61

Sosiaaliset näkökulmat hankintasopimuksissatavastuun pai noarvo oli 26 % laadunlisäpisteissä. Tarjouspyynnön kokonaispainotuksestalisälaa dun osuus oli 50% ja hinnan osuus 50 %. Laskennallinensosiaalisen kriteerin pai noarvo olienimmillään 13 % (26 % x 50 pistettä =13 pistettä, joka on 13 % 100 pisteestä).Lopputulos: Kilpailutus tuotti 15 tarjousta,jotka kaikki täyttivät sosiaalisenkri teerin. Tarjousten joukosta valittiinyksi palve luntuottaja, koska kyseessä eiollut puiteso pimus järjestely.Opittua: Sosiaalisen kriteerin toteutumisenvalvonta on haasteellista. Tampereenkaupunki on alkanut kehittääsosiaalisten kriteerien toteutumisen raportointiaja seurantaa. Osittain käytössäon tapa, jossa palveluntuottajatraportoivat hankintayksi kölle (palvelutilaajalle)esim. työllistämistä koskevansosiaalisen kriteerin toteutumisenmuun sopimusraportoinnin yhteydessä.Palvelujen toteutumisen konkreettiseenvalvon taan palveluntuottajien luona onlisätty henkilöresursseja.62

Sosiaaliset näkökulmat hankintasopimuksissa6.4. SosiaalisetsopimuksetSosiaalinen sopimus on julkisoikeudellinensopimus, jossa toteutetaan yhtä aikaause am paa tavoitetta. Sopimukseensisältyy yleensä tavaran ostoa tai palveluntoteuttamista, mutta so pimuksenpääasiallinen tarkoitus ei ole julkisenhankinnan tekeminen vaan esi merkiksityöllistäminen. Tällöin sopimus ei olehankintalainsäädännössä tarkoitettuhankintasopimus eikä siihen sovelletahankinta lainsäädännön mukaisiakilpailuttamisvelvoitteita.Sosiaalisten sopimusten solmimisesta onrunsaasti kokemusta EU:n jäsenvaltioista.Niitä on käytetty erityisesti Hollannissaja Italiassa. Sosiaalisia sopimuksia on solmittumm. Coevordenin, Hoogeveenin jaTorinon kaupunkien ja palveluntuottajienvälillä. Näiden so siaalisten sopimustenkautta on työllistetty kehitysvammaisia,vammaisia ja pitkäai kais työttömiä.palvelun tuot taja sitoutuu palveluntuotannossaanEspoon kaupun gille työllistämäänosatyökykyisiä henkilöitä.Työllistäminen toteutetaan kaupunginapuvä lineiden ja sairaalatarvikkei den pesunja desinfioinnin palvelutuotannossa,josta palvelun tuottaja vastaa sosiaali sessasopi muksessa esitettävällä tavalla.Yhteenveto:Miten sosiaalisia näkökulmia voi hyödyntää hankintasopimuksissa?• Sosiaalisia näkökulmia voi ottaa huomioon sopimusehdoissa. Oleellista on,että ne liitty vät hankintasopimuksen toteuttamiseen eivätkä ole syrjiviä.• Erityisesti tarjoajan soveltuvuuteen ja vertailuperusteisiin liittyvät sosiaalisetnäkö kulmat tulee kirjata myös sopimukseen, jotta varmistetaan niidentoteutuminen sopimuskauden aikana.• Sopimusehtoihin kannattaa ottaa ainoastaan sellaisia sosiaalisia vaatimuksia,joi den nou dattamista pystytään käytännössä raportoimaan javalvomaan.Espoossa käytössä olevan sosiaalisensopimuksen pääasiallisena kohteena onsosiaalinen työllistäminen siten, että63

7.Muistilista vastuullisenostamisen toteutukseenTässä julkaisussa on tuotu esiin sosiaalistennäkökulmien hyödyntämisen lähtökohtia,ko kemuksia ja mahdollisuuksiajulkisissa hankinnoissa. Kaikkein tärkeinhuomio on se, että sosiaalisten näkökulmiensystemaattinen ja myönteisiä vaikutuk-sia aikaansaava hyödyn täminen edellyttääkokonaisvaltaista tarkastelua hankintayksikössä.Julkisten hankintojen lainsäädäntöantaa puitteet, mutta organisaation omissakäsissä on se millainen sosiaa listen näkökulmienhyödyntäjä se haluaa olla.PoliittinentahtotilaKäytännönkokemuksetHankintojen, työllisyydenja hyvinvointipalvelujenstrategisetpäämäärät Ohjeistus,ja tavoitteet koulutukset javertaisoppiminenKuvio 4. Sosiaalisten näkökulmien hyödyntämisen kulmakivet65

Muistilista vastuullisenostamisen toteutukseenMuistilista hankintayksiköille1. Kaiken perustana on poliittisen ja virkamiesjohdontahtotila. Johto tunnistaaja määritte lee sosiaalisten näkökulmienmerkityksen toiminnassa sekä viestiisitoutumi sensa niihin.2. Laaditaan strategia ja ohjeistetaanhankintoja tekevää henkilöstöä sensoveltami sessa. Strategian laatimisen yhteydessäkäydään vuoropuhelua markkinanja han kintojen loppu käyttäjien,asiakkaiden kanssa. Sovelletaan strategiaaja käytännön ohjeistusta yksittäisiähankintoja tehtäessä. Seurataan strategiantoteutumista käytännössä.3. Tuetaan sosiaalisen näkökulmien hyödyntämistämyös muiden kuin hankintojenstrate gisten linjausten avulla (mm.työllisyyden ja hyvinvointipalveluidenstrategiset linjauk set).4. Aloitetaan askel kerrallaan ja sellaisistahankinnoista, joissa sosiaalisten näkökulmienhuomioiminen on luontevaa, vaiku-tukset ovat selkeitä tai sosiaalisesti vastuullisetvaihtoehdot ovat helposti saatavilla.5. Suunnitellaan hankinta huolellisesti jakäydään teknistä eli markkinavuoropuhelua,jonka avulla selvitetään sosiaalistennäkökulmien huomioimisen mahdollisuudet.Tek nistä vuoropuhelua voidaankäydä tekemällä markkinakartoitusta jajul kaisemalla tie topyyntöjä.6. Selvitetään, mitä vaikutuksia sosiaalisennäkökulman hyödyntämisellä on.Varmiste taan, ettei valitulla näkökulmallaole negatiivisia vaikutuksia.7. Määritellään tarkasti sosiaalisten näkökulmienja kriteerien käyttö tarjouspyynnössä.Sel vitetään, miten käytettyjäkriteereitä mitataan ja seurataan.8. Jae taan saatuja kokemuksia organisaationsisällä ja välillä. Järjestetäänhankintakoulu tusta sosiaalisten kriteerienkäytöstä.9. Lisätään toimittajien tietoa sosiaalisistakriteereistä esimerkiksi hankintojenyhteydessä pidettävien tiedotustilaisuuksienkautta.10. Seurataan sosiaalisten näkökulmientoteutumista ja vaikutuksia. Arvioidaan,miten ja missä hankinnoissa käyttöä voidaankehittää ja laajentaa.66

LähteetAsetus julkisista hankinnoista (614/2007).Euroopan komissio. Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökohtien huomioonottamisestajulkisissa hankinnoissa. Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioidenpääosasto. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto. 2011.Hannikainen-Ingman, Katri & Karjalainen, Jouko & Moisio, Pasi: Tulonsiirrot ja kannustavuus.Teoksessa Kokko, Riitta-Liisa, Kotiranta, Pirjo-Liisa (Toim.). Työllisyys,terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus 2009-2013. Iosaraportti. THL. Avauksia 17/2010. Helsinki. Yliopistopaino. 2010.Judgment of the Court of 26 September 2000. Commission of the European Communitiesv French Republic. Failure of a Member State to fulfil its obligations - Publicworks contracts. Directives 71/305/EEC, as amended by Directive 89/440/EEC, and93/37/EEC. Construction and maintenance of school buildings by the Nord-Pas-de-Calais Region and the Département du Nord. Case C-225/98.Judgment of the Court of 17 June 1997. Sodemare SA, Anni Azzurri Holding SpA andAnni Azzurri Rezzato Srl v Regione Lombardia. Reference for a preliminary ruling:Tribunale adminstrativo regionale per la Lombardia. Italy. Freedom of establishment.Freedom to provide services. Old people’s homes. Non-profit-making. Case C-70/95.Julkisten hankintojen neuvontayksikön internetsivut, hankinnat.fi .Kesä, Mikko. Esitys Siirtymät välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille –työpaja29.9.2010, Helsingin Messukeskus.Kesä, Mikko. Esitys Teemasessio III:ssa: Talous – vammaisten ja osatyökykyistentyöllistymisen taloudellisia ulottuvuuksia. Vates-päivät 23.-24.32011.67

Kujanpää, Jarmo. Sosiaaliset kriteerit ja niiden käyttömahdollisuudet julkisissa hankinnoissa.Vates säätiö. 2010.Laki julkisista hankinnoista (348/2007).Merenmies Jaana, Kostilainen Harri. (Toim.). Sosiaalisten vaikutusten mittaaminenja hyödyntäminen. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsinki. 2007.Neuvottelutulos hallitusohjelma 17.6.2011. http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/hallitusneuvottelut-2011/neuvottelutulos/fi.pdfSosiaalihuoltolaki (710/1982).Suuntaviivoja pienhankintojen suunnitteluun ja ohjeistamiseen. Kansallisen kynnysarvonalittavat hankinnat osana hankintaohjeiden laadintaa. Kuntaliitto. Helsinki. 2007.Tuikkanen, Olavi. Esitys 10.3.2011 Dialogifoorumissa Lappeenrannassa ’Tuumastatoimeen’ –hanke Kinnulassa.Työmarkkinatukiseuranta: www.kelasto.fiTyömarkkinatukiuudistuksen seuranta: http://www2.te-keskus.fi/new/var/TTS/Etu.html68

LiitteetTaulukko 2. Esimerkinomainen vertailu eri työmarkkinatoimenpiteiden kustannuksistakunnalle työnhakijoista, joilla on yli 500 päivän työttömyys ja heille maksetaantyömarkkinatukea. Laskenta on esimerkki, miten laskentaa voi lähestyä eikä siinä olehuomioitu valtionosuuksia (Kesa 2011).Asiakkaana yli 500 päivää työmarkkinatuella oleva pitkäaikaistyötön: €/kkTyömarkkinatuen kuntaosuus -272Toimeentulotuki (arvio) -180Välilliset sosiaali- ja terveysmenot (arvio) -50Poisto yhteiskunnallisista investoinneista (kunta) (100.000 / 25 työvuotta) -363Yhteensä -865Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen (10 euroa / päivä / asiakas) -200Asiakasohjaus -10Toimeentulotukimenot -180Välilliset sosiaali- ja terveysmenot -100Poisto yhteiskunnallisista investoinneista (kunta) -363Työpanokset arvo 300Yhteensä -553Palkkatuettu työ -936Työnjohto -320Muut välilliset kustannuspaikan menot -100Poisto yhteiskunnallisista investoinneista (kunta) -363Työpanoksen arvo (75 % palkasta) 1755Kunnallisverotulot 50Yhteensä 8669

Taulukko 3. Esimerkkilaskelma yli 500 päivää työttömänä olleen henkilön työllistämisestä(14 kuukaudeksi).Kustannus / säästö (vuoden 2010 tiedoilla) €Palkkakustannukset sivukuluineen (85 %:n työajalla) - 1550Palkkatuki (12 kk korkein korotettu palkkatuki ja 2 kk perustuki, keskimäärin/ kk)+ 975Työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö + 276Toimeentulotukisäästö, arvio + 140NETTO TYÖLLISTÄMISJAKSOLTA - 158Työsuorituksen vaikuttavuus (arvio 40 % palkkakustannuksista) + 620Työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö 2 vuotta + 500 päivää (kohdennettunatyöl listämiskuukausille)+ 946KOKONAISHYÖTY / HENKILÖ 1 408Lähde: Mikko Kesä: Esitys Siirtymät välityömarkkinoilta avoimille työ markkinoille –työpaja 29.9.2010,Helsingin Messukeskus70

Taulukko 4. Esimerkki Kinnulan kunnan toimeentulotukilaskelmista tulottomille, perus päivärahaa saaville, ansiosidonnaistatoimeentulotukea saaville ja palkkatuloa saaville asukkaille vuonna 2010.TULOTTuloton kunnanasukas (eiasumistu kea)Tuloton kunnanasukasPeruspäi värahaa** saava kunnanasukasAnsiosidon naistatukea saava kunnanasukas, NettoPalkkatuloa saavakunnan asukas, joka onpalkkatuella työllistettyTulot yhteensä / kk netto 440,75 670,00 1212,20Asumistuki (vaih telee tulojenmu kaan)200,00 180,00 88,00Tulot yhteensä 200,00 620,75 758,00 1212,20Kunnan menot:Perusosa toi meentulotukeenmaksetaan, jos tulot eivät417,45 417,45 417,45 417,45 417,45riitäVuokra (KELAn maksamavuokra tuki)289,45 372,40 289,45 372,40 372,40Kunnan menot yhteensä 706,90 789,85 706,90 789,85 789,85Maksettava toi meentulotukikun nan asukkaalle-706,90 -606,03 -86,15 -31,85 422,35*Arvio sähkö, vesi ja lääkemaksuista100-200 100-200 100-200 100-200Kuukausimenot kunnanasukasta kohden-900,.00 -800,00 -300,00 -230*tulot jäävät omaan käyttöön palkkatulosta**peruspäiväraha vuonna 2010 oli 25,63 € / pv viideltä päivältä viikossa (yleensä 21,5 pv = 551.04 € / kk) + lapsikorotus +korotusosa tai muutosturvalisä,josta maksetaan 20 % veroaLähde: Olavi Tuikkanen. Esitys Dialogifoorumi 10.3.2011. Lappeenranta.71

Hankintalaki antaa selkeät mahdollisuudet sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen julkisissahankinnoissa. Hankintojen sosiaalisilla näkökohdilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla taataanperusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen.Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen on mahdollista määritettäessä hankinnan kohdetta,tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa, tarjousten vertailussa tai hankintasopimusten tekemisenehdoissa. Hankintoja voidaan varata työkeskuksille tai vastaaville yksiköille vammaistentyöllistämisen edistämiseksi työohjelmien yhteydessä. Ehdot voivat koskea nuorten taityöttömien ammatillista koulutusta, pitkäaikaistyöttömien työllistämistä, osatyökykyisiätai vammaisten vähimmäismäärän työllistämistä.Sosiaalisia näkökulmia ja erityisesti työllisyysnäkökulmia kannattaa hyödyntää julkisissahankinnoissa. Näin edistetään hankintojen kokonaistaloudellisuutta, lisätään hyvinvointia,tuetaan työllistymistä, monipuolistetaan markkinoita sekä kohennetaan vastuullista ostamistaja yhteiskunnallista vastuuta. Tässä kirjassa avataan ja kuvataan sosiaalisten näkökulmienkäyttöä kuntien hankinnoissa jo toteutettujen hankintaesimerkkien kautta.Yhteistyössä: Ramboll Management Consulting, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Etelä-Karjalan hankintapalvelut,Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Espoon, Oulun ja Tampereen kaupungit,Julkisten hankintojen neuvontayksikkö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosKirja on syntynyt Euroopan aluekehitysrahaston Päijät-Hämeen liiton myöntämällä rahoituksella Etelä-Suomenpalveluinnovaatiot (Espinno) -hankkeessa www.espinno.fi.ISBN 978-952-245-508-6 (painettu)ISBN 978-952-245-509-3 (verkko)Päijät-­‐Hämeen lii-oEtelä-­‐Suomen maakun4en EU-­‐yksikkö