Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori - Helsinki.fi

min tunnistettavissa ovat näkyvät ympäristön, käyttäytymisen ja toimintatapojentunnuspiirteet. Toisena tasona ovat organisaatiossa omaksutut arvot, normit jaarvostukset. Ne ovat julkilausuttuja, mutta saavat henkilöstä riippuen erilaisiatulkintoja. Kolmas ja samalla syvin ja vaikeimmin analysoitavaksi avautuva tasokattaa perusolettamukset ja uskomukset, alitajuisen tietoisuuden ja koettavat tunnelmat.Järjestökulttuurin merkityksestä puhutaan yleisesti hyvin vähän,vaikka se on järjestön menestymisen kannalta olennaisen tärkeäJärjestönasia. Järjestökulttuuriin liittyvät asiat vaikuttavat mukanaolijoidenilmapiiri, tavatasenteisiin ja käyttäytymiseen. Niiden perusteella monet ihmiset ajatella ja toimiamyös ratkaisevat sen, lähtevätkö he mukaan toimintaan vai eivät.Jos järjestön kulttuuri, tapa toimia viehättää ja puhuttelee tökulttuuriaovat osa järjes-heitä, he liittyvät mukaan. Näkyvistä ja näkymättömistä, kovista japehmeistä, tiedostetuista ja tiedostamattomista, tarkoitetuista ja koituksettomista asioista ja tapahtumista syntyy järjestöllinen kokonaisuus. Kuntarjärjestötoiminnansisältöä ja laatua lähdetään kehittämään, huomiota pitää kiinnittääkaikkiin näihin asioihin.Vaikka järjestötoiminta onkin maaseudulla jo pitkältä ajalta historiasta tuttua,ovat nykyiseen yhteiskuntaan sovitetut, kylätoiminnan perinteen pohjaltakehittyvät kolmannen sektorin toiminnan muodot ihmisille vielä varsin vierasajatus. Vaikka kylätoiminnan järjestäytyminen ja hanketoiminta onkin tuonuttoimintaan paljon lisää suunnitelmallisuutta ja jonkinlaista ”yritysmäistä vakavuutta”,on toiminnalla edelleen usein harmittoman harrastelun tai puuhastelunleima. Tarvitaan edelläkävijöiden hyviä esimerkkejä, mutta lisäksi tarvitaan pitkäjänteistätoiminnan suunnittelua, arvioimista ja työtä järjestötyön sisällön jalaadun parantamiseksi.TiedottaminenMitä monimutkaisemmista ja taloudellisesti merkittävämmistä tehtävistä järjestökantaa vastuuta, sitä tärkeämpää on selkeäsanainen ja läpinäkyvä tiedottaminen.Tiedon pitää kulkea sekä toimintaa pyörittävien aktiivisten vastuuhenkilöidenkesken että järjestön sidosryhmien suuntaan.Jatkuva ja avoin tiedottaminen on paras keino hälventää ennakkoluulojaja ehkäistä väärinkäsityksiä. Se on myös toimivimpia keinoja herättää ihmistenmielenkiinto järjestön toimintaa kohtaan ja näin kenties houkutella mukaan uusiaaktiivisia tekijöitä.Tulevaisuudenusko koetuksellaTulevaisuudenusko on maaseudulla jatkuvasti koetuksella. Perinteisten elinkeinojentulevaisuus on epävarma, toimeentulon hankkimisen vaihtoehtoja on vähän,kyläkouluja suljetaan, kunnalliset ja kaupalliset palvelut katoavat, väestö vähenee- 17 -