VUOSIKERTOMUS 2003 - Fingrid

VUOSIKERTOMUS 2003

SISÄLLYSToimitusjohtajan katsaus ................................ 4Fingrid lyhyesti ................................................ 6Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko ................. 7Verkkopalvelut ................................................. 8Sähkömarkkinakehitys .................................... 9Verkon kehittäminen ja investoinnit......... 10T&K................................................................ 11Ympäristö...................................................... 12Voimajärjestelmän käyttö ........................... 13Fingrid Varavoima Oy ................................. 14Ulkomaanliiketoiminta................................ 15Henkilöstö..................................................... 16Yhteiskuntavastuu ....................................... 17Hallitus .......................................................... 18Neuvottelukunta 2003................................. 19Tilinpäätös:- Hallituksen toimintakertomus ................. 20- Tilinpäätös ................................................. 22Organisaatio.................................................. 463

TOIMITUSJOHTAJANKATSAUSFingridin perustehtävä on voimajärjestelmän käyttövarmuudensekä sähköntuotannon ja -kulutuksen kunkinhetkisen tasapainonylläpidon lisäksi huolehtia osaltaan sähkömarkkinoiden toimivuudesta.Kotimaan lisäksi tämä tarkoittaa yhä enemmän pohjoismaisenja myös mannereurooppalaisen näkökannan huomioonottamista. Koko Euroopan unionin kattavan markkinaalueeneri tilanteiden hyvä hallinta on yhtiölle tärkeää.Vuosi 2003 osoitti avoimien sähkömarkkinoiden toimivuudenpitkään hyvin kuivana jatkuneessa vesitilanteessa. Markkinamekanismiohjasi alkuvuoden kovan pakkasjakson aikana läheskaikki käytettävissä olleet voimalaitokset ajoon. Korkea sähkönhinta rajoitti myös kulutusta. Tuottajat ja kuluttajat ovat pohjoismaisellamarkkina-alueella nyt entistä paremmin varautuneettämäntyyppisiin tilanteisiin.Pohjoismaisella vesivoimalla tuotettiin sähköä noin 35 TWh keskimääräistävähemmän. Tuotantovajaus, joka suuruudeltaan vastasinoin puolta Suomen kulutuksesta, katettiin Suomen ja Tanskanlämpövoimalla sekä lisääntyneellä tuonnilla markkinaalueelle.Tämä johti siirtotarpeisiin, joihin pohjoismaisen verkonsiirtokyky ei aina ollut riittävä. Siirtokyky oli niukka erityisestieteläisen Skandinavian verkossa, mutta myös Suomen ja Ruotsinvälisen siirtomahdollisuuden rajallisuus johti siihen, että Suomioli omana hinta-alueenaan huomattavan usein. Vuoden 2003alusta lisääntynyt tuonti Venäjältä ja sähkön vienti Ruotsiin johtirunsaaseen sähkön läpisiirtoon Suomen kantaverkossa.Pohjoismaiset verkkoyritykset ovat investoineet verkon siirtokyvynlisäämiseen. Erityisesti Fingrid on muutaman viime vuoden aikanakäyttänyt useita kymmeniä miljoonia euroja rajayhteyksiensuurempaan siirtomahdollisuuteen. Ääritilanteet tuovat koroste-4

tusti esille markkinoita haittaavat verkon pullonkaulat. Vuonna2002 valmistuneessa Nordelin yhteispohjoismaisessa verkkosuunnitelmassaon listattu kymmenkunta ahdasta paikkaa. Lähtökohtananiiden avartamisessa on oltava, että markkinoillesyntyvät hyödyt kattavat niihin tehdyt panostukset. Hankkeetovat mittavia, satojen miljoonien eurojen suuruisia, joten kansantaloudellinenkannattavuus voi useissa tapauksissa jäädäsaavuttamatta.Euroopan kantaverkkoyritysten yhteistyöjärjestö ETSO kehittiedelleen edellytyksiä eurooppalaisille sähkömarkkinoille. Yhteismarkkina-alueensisäistä sähkökauppaa vaikeuttaneet rajatariffitpoistuivat vuoden 2004 alusta. Ratkaisu lisäsi Venäjältätapahtuvasta sähköntuonnista Fingridille aiheutuvia kustannuksia.Nämä siirrettiin vuoden 2004 alusta alkaen Venäjältätapahtuvan sähköntuonnin siirtotariffiin. Fingrid pyrkii edelleenkinETSOn kautta vaikuttamaan toimintaperiaatteiden kehittämiseenniin, että ne tukisivat pohjoismaista mallia. Euroopankomission ja kansallisten viranomaisten painoarvo on kuitenkinkasvanut. Tulevat ratkaisut pohjautuvat aiempaa selvemminmannereurooppalaisiin näkemyksiin. Tämä on näkynytjo voimaantulleissa sisämarkkinadirektiivissä ja rajasiirtoasetuksessa,mutta erityisen selvästi se näkyy luonnoksessa käyttövarmuusdirektiiviksi.On tärkeää, että säädösten pohjalta tehtävätkansalliset ratkaisut tukevat nykyistä markkinamalliamme.Kuluneen vuoden aikana kehitettiin vuoden 2005 alusta alkavanuuden kantaverkkosopimuskauden hinnoittelua yhteistyössäasiakkaiden kanssa. Tärkeänä keskustelufoorumina oli yhtiönneuvottelukunta. Uusi hinnoittelumalli säilyttää aiheuttamisperiaatteen,mutta poistaa nykyiseen hinnoitteluun sisältyviä vääristäviäohjausvaikutuksia.Fingrid jatkoi vuoden aikana toimintamalliensa kehittämistä tavoitteenakustannusten ja riskien entistä parempi hallinta. Keskeisiäkehittämisalueita ovat mm. eurooppalaiseen kehitykseenvaikuttaminen, ympäristöasioiden hoito sekä sähkön siirrossasyntyvien häviöiden hallinta.Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2003, mitattu asiakastyytyväisyysja henkilöstöjohtamisen vertailututkimuksen hyvä tulososoittavat yhtiön onnistuneen toiminnassaan laaja-alaisesti.Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstölle.Timo ToivonenVuoden lopulla täsmentyivät viidennen ydinvoimalaitoksen ratkaisut.Olkiluotoon rakennettavan noin 1 600 megawatin laitoksenedellyttämien verkkotäydennysten ympäristövaikutustenarvioinnit valmistuvat vuoden 2004 alkupuolella. Tarvittavatverkkoinvestoinnit eivät juurikaan muuta yhtiön vuotuista noin45 miljoonan euron investointitasoa.5

toimitusjohtaja TIMO TOIVONENvaratoimitusjohtaja JUHA KEKKONENVERKKO-PALVELUTVERKKO-OMAISUUDENHALLINTAVOIMAJÄRJESTELMÄNKÄYTTÖYLEIS-TOIMINNOT• asiakastoiminta• verkon kehittäminen• rajasiirrot• analyysit• ympäristö• investoinnit• kunnossapito• aluetoiminta• teknologian kehitys• voimajärjestelmänhallinta• verkon käyttö• varavoima• turvallisuus• tasehallinta• rahoitus• talous• markkinakehitys• viestintä• tietojärjetelmät• henkilöstö• hallintoFINGRID LYHYESTI• Perustettu 29.11.1996• Operatiivinen toiminta alkoi 1.9.1997• Yhtiön omis tuk ses sa on Suomen kantaverkko jakaikki merkittävät ulkomaanyhteydet• Voimajohtoja yhteensä noin 14 000 kilometriä,sähköasemia 105• Liikevaihto 298 miljoonaa euroa• Henkilöstö vuoden lo pus sa 218• Siirtoasiakkaita 97FINGRIDIN PERUSTEHTÄVÄFingridin tehtävänä on järjestelmävastaavana kantaverkkoyhtiönä• vastata sähkön siirrosta kantaverkossa ja kehittää kantaverkkoa• ylläpitää sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinentasapaino• selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnantasolla• edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta.Nämä tehtävät yhtiön on hoidettava siten, että kantaverkko onteknisesti käyttövarma ja kaupalliselta siirtokyvyltään riittävä.Toiminnan on oltava tehokasta ja tasapuolista.FINGRIDIN TAVOITETILAFingridin tavoitteena on olla kantaverkkotoiminnan edelläkävijäkansainvälistyvillä sähkömarkkinoilla kansalliset edut turvaten.FINGRIDILÄISENTOIMINTAPERIAATTEETVASTUUNTUNTO KAIKESSA TOIMINNASSAFingridiläinen toimii pitkäjänteisesti ja luotettavasti ja ottaa huomioonympäristön ja turvallisuuden vaatimukset pitäen erityisestimielessään yhtiön yhteiskunnallisesti vastuullisen tehtävän.TULOKSELLISUUSYhtiön tavoite olla kantaverkkotoiminnan edelläkävijä edellyttääfingridiläiseltä kykyä keskittyä olennaiseen ja etsiä edistyksellisiätoimintatapoja. Hyvä ammattitaito ja kustannustietoisuus ovat jokaisentavoitteita.TOIMIVA ULKOINEN JA SISÄINEN VUOROVAIKUTUSFingridiläinen luo todenmukaista yrityskuvaa konkreettisilla teoillaja aitoon vuorovaikutukseen perustuvalla kanssakäymisellä. Kokonaisuudenja yhteisen hyödyn huomioonottaminen ja tehokas tiedonkulkuovat jokaisen yhtiöläisen vastuulla. Ulkoisen viestinnänvastuut ovat selkeät.YKSILÖN ARVOSTAMINENFingridiläinen edistää omalla toiminnallaan keskinäiseen luottamukseenja arvostukseen pohjautuvaa kanssakäymistä. Jokaisellafingridiläisellä on oikeus odottaa yhtiöltä oikeudenmukaisia toimintaperiaatteita,erinomaisista suorituksista palkitsemista ja yhtiöntarpeisiin soveltuvan yksilöllisen kehityksen tukemista.FINGRIDIN KESKEISET VAHVUUDETFingridin keskeisiä vahvuuksia ovat• henkilöstön korkea ammattitaito ja työmotivaatio• kansainvälisin vertailuin tehokkaiksi osoitetut toimintamallit• toimintavarma voimajärjestelmä ja hyvä laatu kaikessatoiminnassa• kiinteä asiakasyhteistyö sekä markkinoiden ja viranomaistenluottamus• tehokas työskentely yhtiön lukuisten yhteistyöyritysten japalvelutoimittajien kanssa.6

UTSJOKIFINGRID OYJ:NVOIMANSIIRTOVERKKO31.12.2003IVALOVAJUKOSKIKOKKOSNIVA400 kV kantaverkko220 kV kantaverkko110 kV kantaverkkomuiden verkkoVALAJASKOSKIPETÄJÄSKOSKIOSSAUSKOSKITAIVALKOSKIPIRTTIKOSKISELLEEKEMINMAALEVÄSUOPIKKARALAPYHÄKOSKIPYHÄNSELKÄUTANENSEITENOIKEAKALAJOKINUOJUAVENTUSNEVAUUSNIVALAVUOLIJOKITUOVILAALAJÄRVIALAPITKÄLIEKSAUIMAHARJUSEINÄJOKIKONTIOLAHTIKRISTIINAPETÄJÄVESIVIHTAVUORIVARKAUSHUUTOKOSKIPUHOSMERI-PORIJÄMSÄTOIVILAMIKKELIJUVAOLKILUOTOULVILAKANGASALARAUMAIMATRAFORSSAYLLIKKÄLÄLIETOHYVINKÄÄHIKIÄ KORIANURMIJÄRVI KYMIANTTILAVIRKKALAINKOOLÄNSISALMITAMMISTOESPOOLOVIISA7

VERKKOPALVELUTFingrid siirsi verkkonsa kautta asiakkailleen sähköä 66,6 terawattituntiavuonna 2003.Marraskuun alusta siirryttiin asiakastoiminnassa uuden toimintamallin käyttöön.Tavoitteena on siirtopalvelun laadun varmistaminen ja verkon kokonaisvaltainenkehittäminen erityisesti teknisen asiakasyhteistyön avulla.Vuoden aikana tehtiin alueellisia verkkoselvityksiä yhteistyössä asiakkaidenkanssa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilta sekä Keski-Suomesta jaPohjois-Pohjanmaalta.Vuosien 2005–2007 verkkohinnoittelun valmistelutyö käynnistettiin yhdessäasiakkaiden kanssa. Suunniteltu hinnoittelumalli poistaa nykyisessä hinnoittelujärjestelmässäolevia vääristäviä ohjausvaikutuksia. Asiakkailta saadun palautteenperusteella uudessa hinnoittelumallissa säilytetään ns. aiheuttamisperiaateja huomioidaan paikallisen tuotannon vähentävä vaikutus kantaverkonsiirtotarpeisiin.Fingridin Venäjän-yhdysjohtojen tuontikapasiteetin käyttöaste oli korkea kokovuoden ajan. Kaupallisen siirtokapasiteetin kokonaismäärä on 1 300 megawattia.Tämä merkitsee yli 10 terawattitunnin vuotuista tuontimahdollisuutta.Sähköä siirrettiin Venäjältä pohjoismaisille markkinoille 110 kilovoltin yhteydetmukaan lukien noin 11,3 terawattituntia.8

SÄHKÖMARKKINAKEHITYSkon vesivoimatilanteen vuoksi. Hintatason noustessa reservissä ol-Aleet voimalaitokset tulivat käyttöön ja vastasivat kasvaneeseen kysyntään.lkuvuosi 2003 osoitti avointen sähkömarkkinoiden toimivuudentilanteissa, joissa tarjonnasta on niukkuutta poikkeuksellisen hei-Talvi 2003–2004 on vesitilanteeltaan edellisen kaltainen. Tuottajat ja kuluttajatovat kuitenkin paremmin varautuneita tilanteeseen.Pitemmällä aikavälillä on kuitenkin tärkeää, että turvataan sähkön kulutuksenja tuotannon tasapaino koko markkina-alueella. Nykyinen kehityssuuntaus eitässä suhteessa ole tyydyttävä. Merkittävää uuden tuotantokapasiteetin rakentamistaei ole vireillä muualla kuin Suomessa.Pohjoismaisten kantaverkkoyritysten yhteistyöelin Nordel jatkoi sähkömarkkinoidenkehittämistyötään. Nordelin käsittelemiä asioita olivat mm. pullonkaulojenhallintaperiaatteet, tasepalveluiden harmonisointi ja tehon riittävyydenturvaaminen. Saadun palautteen perusteella Nordelin ehdottamaa tasehallinnanyhtenäistämistä Pohjoismaissa ei toteuteta tässä vaiheessa.Yhteispohjoismaisen verkkosuunnitelman tarkentamista jatkettiin. Loppuvuodestakäynnistettiin yksityiskohtaisen kannattavuusselvityksen laadinta nykyisenFenno-Skan-tasasähköyhteyden kaksinkertaistamisesta. Selvitys tehdäänyhteistyössä Svenska Kraftnätin kanssa.Euroopan kantaverkkoyritysten yhteistyöjärjestö ETSO kehitti edellytyksiä eurooppalaisellemarkkinapaikalle. Sähkön sisämarkkinoita vaikeuttaneet rajatariffitpoistuivat vuoden 2004 alussa. Samalla Pohjoismaat liittyivät ETSOntransit-järjestelmään, jossa verkkoyritykset korvaavat keskenään sähkön läpisiirrostaaiheutuneita kustannuksia. Tältä osin Manner-Euroopan markkinoidensäädösympäristö alkaa yhä enemmän vastata pohjoismaista.Myönteisestä kehityksestä huolimatta myös uhkakuvia on noussut esille. Euroopankomission pikaisesti valmistelema Security of Supply -direktiiviluonnosei kaikilta osin osoita EU-koneiston luottamusta markkinaehtoisiin toimintamalleihin.Vuonna 2002 yhtiöitetty ja kantaverkkoyritysten yhteisomistukseen siirtynytNord Pool Spot AS selkeytti rooliaan fyysisen sähkön markkinapaikkana.Spot-pörssikaupan markkinaosuus oli vuonna 2003 noin 31 %. Suomessa jaRuotsissa toimiva spot-pörssin jälkimarkkinapaikka, Elbas, laajentunee vuoden2004 aikana käsittämään myös itäisen Tanskan.9

VERKON KEHITTÄMINENJA INVESTOINNITKantaverkon investointeihin vuonna 2003 käytettiin 41 miljoonaaeuroa. Investointitaso säilyy lähes samana myös lähitulevaisuudessa.Verkkoinvestointeja tehdään pääosin kolmeen tarpeeseen.Vuoden 2003 aikana valmistuneista hankkeista merkittävimpiä olivat Kyminsähköasemalle tehty 400/110 kilovoltin muunto, joka tarvittiin Kymenlaaksonsähkönkulutuksen kasvun johdosta. Investointi myös pienentää verkon siirtohäviöitä.Pohjanmaalla Alajärvellä uusittiin 400 kilovoltin kiskojärjestelmä.Uusiminen lisäsi Suomen ja Ruotsin välistä sähkön siirtomahdollisuutta molempiinsuuntiin. Mittava 400 kilovoltin alumiinipylväiden vaihto saatiin päätökseenPohjanmaalla. Vastaavat vaihtotyöt jatkuvat Itä- ja Pohjois-Suomessavielä muutaman vuoden ajan. Vaihtotyö tehdään alumiinipylväissä ilmenneidenkorroosio-ongelmien vuoksi.Käynnissä olevista hankkeista laajin on Keski-Suomeen rakennettava Vihtavuorenja Toivilan välinen 400 kilovoltin voimajohto ja kytkinlaitosten laajentaminen.Johdolla varmistetaan Jämsänjokilaakson sähkönsyöttöä ja varaudutaan220 kilovoltin jänniteportaan asteittaiseen poistamiseen. Muitasuuria meneillään olevia sähköasemahankkeita on mm. Pirttikoskella, Keminmaalla,Mikkelin Visulahdessa ja Oulun seudun Pikkaralassa. Yhteensä on käynnissäviitisenkymmentä pienempää investointihanketta ja perusparannustyötä.Kantaverkon kunnossapitoon käytettiin noin 10 miljoonaa euroa. Kunnossapidonerityiskehittämiskohteena oli luotettavuuspohjaisen järjestelmän soveltaminenlaitehuoltoihin. Palvelutoimittajille kohdennettu ekstranet-liittymäotettiin käyttöön. Järjestelmän avulla voidaan nopeuttaa ja helpottaa tiedonkulkua merkittävästi. Yllättävien vikojen korjausvalmiutta testattiin ja parannettiinlaajamittaisten harjoitusten avulla.10

T&KEdellisten vuosien tapaan Fingridin tutkimustoiminta painottui vuoden2003 aikana verkon käyttövarmuuden, verkon tehokkaan hyödyntämisenja ympäristömyötäisten johtorakenteiden kehittämiseen.Tutkimuksia verkon tehoheilahteluiden vaimennuksen parantamisesta jatkettiinTeknillisen korkeakoulun sähköverkkolaboratoriossa. Tutkimustulosten perusteellasuurimpien voimalaitosten jännitteensäädön lisästabilointipiirejä onaseteltu uudelleen. Uudet puolijohdeohjatut kompensointilaitteet soveltuvatmyös Nordel-verkon vaimennuksen parantamiseen.Verkon käyttövarmuuden arviointimenetelmien kehittäminen jatkui yhteistyössäVTT Prosessien kanssa. Vuoden aikana keskityttiin sähköasemien toisiojärjestelmien,erityisesti relesuojauspiirien luotettavuusarviointien parantamiseen.Yhtiö teki 220 kilovoltin verkossa verkkokokeita, joilla varmistettiin verkonkokoamissuunnitelman simulaatiolaskelmien toimivuus.Vantaalla Tammiston muuntoasemalla otettiin käyttöön laajasti hajautettukaukokäyttöjärjestelmä. Kenttäkohtaiset, ns. älykkäät yksiköt hoitavat tiedonkeruun ja siirron keskusasemaan ja tekevät mm. laatumittauksia ja häiriötallennuksia.Optisten kuitujen avulla rakennettu aseman sisäinen, rengasmainentiedonsiirtoverkko mahdollisti releiden ja muiden toisiolaitteiden kytkinkenttäkohtaisensijoittamisen. Järjestelmällä on keskitettyyn toteutukseen verrattunasuurempi toimintavarmuus samalla kun kaapelointitarve vähenee.Fingridin yhteistyössä Suomen Turvakamera Oy:n kanssa kehittämä kameravalvontajärjestelmäotettiin käyttöön kahdella muuntoasemalla. Selainpohjaiseenkäyttöliittymään perustuva järjestelmä mahdollistaa kameroiden joustavanetäkäytön. Kytkennöissä sekä alue- ja kunnonvalvonnassa käytettävääkameravalvontaa laajennetaan vuoden 2004 aikana.Hankaliin tienylityksiin suunniteltua tien suuntaisiksi maadoitettujen reduktiojohtimienkäyttöä kokeiltiin 400 kilovoltin johto-osuudella. Tehokkaaksiosoittautunut menetelmä kehitettiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopistonkanssa.11

YMPÄRISTÖJohto-osuudella Vihtavuori–Toivila tehty ympäristövaikutustenarviointi (YVA) valmistui vuoden aikana. Ydinvoimalaitoshankkeeseenliittyvänä tehtiin ympäristövaikutusten arviointiselostukset400 kilovoltin johtoreiteillä Loviisa–Hausjärven Hikiä ja Olkiluoto–Huittinen.Suomen ympäristökeskuksen raportti ”Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjenkasveille ja perhosille” valmistui. Tutkimustulosten mukaan voimajohtoaukeillaon suuri merkitys perinneniittyjen vähenemisestä kärsineille perhosille.Tutkimus voimajohtoaukeiden koneellisen hoidon vaikutuksesta pesimälinnustoonja pesintöjen onnistumiseen Etelä-Suomessa valmistui syksyllä 2003.Selvityksen mukaan johtoalueilla pesii pääosin samoja lintulajeja kuin johtoalueitaympäröivissä metsissä. Muutama harvinainen, suojeltavaksi määrättylintulaji näyttää tutkimustulosten mukaan viihtyvän johtoaukeilla erityisenhyvin.Yhtiö käynnisti yhteistyössä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa suotutkimuksen.Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko johtokaduilla merkitystäluonnonvaraisten suokasvien, hyönteisten ja muiden suolla viihtyvien eläinlajiensäilyttäjänä. Tutkimus valmistuu vuoden 2004 aikana.Euroopan unionin RES-E-direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on luotava järjestelmä,jossa sähköntuottajien käyttämille uusiutuville energialähteille annetaanpyydettäessä alkuperätakuu. Voimaan tulleen lain mukaan Fingrid Oyjtoimii 1.1.2004 alkaen sähkön alkuperätakuun myöntäjänä.12

VOIMAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖPohjoismaiset vesivarastot olivat pienet koko vuoden 2003 ja sähkön vienti SuomestaRuotsiin oli runsasta. Markkinoille tarjottua siirtokapasiteettia käytettiin runsaasti javientikapasiteetin niukkuuden vuoksi Suomi oli pohjoismaisessa sähköpörssissä omanahinta-alueenaan huomattavan usein. Talvikaudelle 2003 suunnitellut rajajohtojen alumiinipylväidenvaihdot myöhennettiin siirtotarpeiden vuoksi talvikaudelle 2005.Alkuvuoden pakkaskauden aikana Suomen sähkönkäyttö nousi ennätyksellisen suureksi. Talvikaudenhuippuarvo oli noin 14 000 megawattia. Tuotannon ja kulutuksen tasapainon ylläpito sujuikuitenkin ongelmitta, koska maakohtaiset kulutushuiput ajoittuivat pohjoismaisella tasolla eriajankohtiin. Kovista pakkasista huolimatta kantaverkon laitteet toimivat hyvin.Venäjän ja Suomen välille valmistunut kolmas 400 kilovoltin siirtoyhteys lisäsi sähkön tuontimahdollisuutta400 megawatilla. Kapasiteetti on ollut käytössä lähes täysimääräisesti. Siirtoyhteydenoperatiivisen käytön kehittämiseen keskittyvä suomalais-venäläinen työryhmä aloitti toimintansa.Fingrid hankki kantaverkkosiirron häviösähkön pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta kahdenvälisilläsopimuksilla ja spot-kaupankäynnillä. Lisääntynyt tuonti Venäjältä ja viennin voimakas kasvuRuotsiin johtivat runsaaseen sähkön läpisiirtoon kantaverkossa. Tämä yhdessä poikkeuksellisensuurten koronahäviöiden kanssa aiheutti kantaverkon häviöenergian kasvun edellisiin vuosiin verrattuna.Vuoden kuluessa panostettiin erityisesti verkossa syntyvien häviöiden lyhyen ja pitkän aikavälinennustemenetelmien kehittämiseen.Maailmalla sattui vuoden 2003 aikana useita laajoja sähkökatkoksia. Fingridin verkossa ei ollutmerkittäviä sähkönjakelun keskeytymiseen johtavia häiriöitä. Helsingissä 23.8. ja Etelä-Ruotsissa23.9. tapahtuneet sähkönjakelun häiriöt eivät haitanneet Fingridin verkon toimintaa. Suomen jaRuotsin välisen merikaapeliyhteyden vikaantuminen heinäkuun puolivälissä johti vastaavaan siirtokapasiteetinrajoittamiseen noin kahden kuukauden ajaksi. Siirto Venäjältä Suomen kantaverkkoonkeskeytyi kesällä kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla kaksi peräkkäistä lyhyen ajan sisällä sattunuttaukkosen aiheuttamaa vikaa johtivat koko siirtoyhteyden menetykseen.Tasepalvelun sopimuskausi päättyi vuoden lopussa. Seuraavan sopimuskauden tasepalveluehtoja jahinnoittelua kehitettiin yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Vuoden lopulla tehtiin uudet sopimuksettasevastaavien kanssa kahdeksi vuodeksi. Sopimusehtoihin ei tehty merkittäviä muutoksia.Hämeenlinnassa toimivan verkkokeskuksen tehtäviä laajennettiin kattamaan myös aiemmin alueellisestihoidettujen ylläpitotöiden edellyttämät korvauskytkennät. Verkkokeskus vastaa nyt kaikistakantaverkon kytkennöistä.Yhteensä 15 paikkakunnalla järjestettiin kantaverkkoon liittyneille osapuolille alueelliset verkkopäivät.Niiden tavoitteena oli parantaa turvallisuutta ja selkeyttää verkon käyttötoiminnan vastuunjakoaerityisesti kantaverkon ja asiakasverkkojen rajapinnassa.13

FINGRID VARAVOIMA OYYhtiön käytössä oleva kaasuturpiinikapasiteetti on 672 megawattia.Siitä 515 megawattia muodostuu yhtiön omistamista laitoksista ja157 megawattia on yhtiön käytössä käyttöoikeussopimuksin.Kaasuturpiinien paikalliskäyttö, yleiskunnossapito ja voimakoneiden erikoishuoltoperustuvat voimassa oleviin pitkäaikaisiin sopimuksiin.Käytettävyyden varmistamiseen tähtäävä ohjausjärjestelmien perusparannushankejatkui. Vuoden aikana saatiin valmiiksi Naantalin kaasuturpiinilaitoksenuusimis- ja muutostyöt. Hanke jatkuu neljällä muulla laitoksella ja valmistuuvuoden 2004 aikana.14

ULKOMAANLIIKETOIMINTAFingrid avusti Virossa Eesti Energian kantaverkkotoimintoa kehittämäänhankinta-asiakirjat Baltin 330/110 kilovoltin sähköasemanrakennuttamiseksi ja oli mukana Tallinnan Elektrijaaman 110 kilovoltinkaasueristeisen sähköaseman hankinta-asiakirjojen laadinnassa. Yhtiöosallistui myös tarjousten arviointimenettelyyn. Virolaisten asiantuntijoidenkouluttamista jatkettiin edelleen.Latviassa saatiin päätökseen hanke, jossa Fingrid osallistui Latvian energiaalanuudelleenjärjestelyyn Latvian talous- ja valtionvarainministeriöiden neuvonantajana.Hankkeeseen liittyi seminaarisarja Baltian sähkömarkkinoidenkehittämisestä.Liettuassa käynnistyi yhteistyössä Lietuvos Energijan ja Elkraft Systeminkanssa hanke, jossa kehitetään laaja-alaisesti Liettuan sähkömarkkinoita jaLietuvos Energijaa kansallisena kantaverkkoyhtiönä.Eesti Energian, Lietuvos Energijan ja DC Baltijan Fingridiltä tilaama selvitystoimintamalliksi Baltian maiden voimajärjestelmän reservi- ja säätösähkömarkkinoidenjärjestämiseksi valmistui.Venäjällä käynnistyi Maailmanpankin rahoittama hanke, jossa Fingrid osallistuuRAO EES Rossii -yhtiön konsultointiin tavoitteena Venäjän sähkömarkkinaosapuolienvälisen tiedonvaihdon kehittäminen.15

HENKILÖSTÖFingridin henkilöstöpolitiikka päivitettiin ja yhtiölle laadittiintasa-arvoperiaatteet.Yhtiö osallistui henkilöstöjohtamisen benchmarking 2003 -tutkimukseen.Avaintunnuslukujen perusteella sijoitus oli keskimääräistä parempi suhteessavertailuryhmään.Henkilöstön kouluttamisen painopiste oli tietotekniikka- ja kielikoulutuksessa.Esimiehille järjestettiin ajankäytön hallinnan ja vuorovaikutustaitojen koulutustilaisuuksia.Fingridin henkilöstöryhmillä on toimen vaativuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät.Lisäksi käytössä ovat laatu-, kannuste- ja aloitepalkkiojärjestelmät.Henkilöstön määrä 31.12.2003 oli 218. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 210.16

YHTEISKUNTAVASTUUFingridin asema suomalaisessa voimajärjestelmässä on keskeinen.Yhtiö vastaa valtakunnallisen sähköjärjestelmän toimivuudesta, mikäasettaa sille jo lakisääteisesti merkittävän yhteiskunnallisen vastuun.Fingridin yhteiskuntavastuun lähtökohtana on yhtiön perustehtävän hoitaminenluotettavasti ja vastuullisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin kantaverkkotoiminnanosa-alueisiin, joissa yhtiön yhteiskuntavastuu ja vaikutusmahdollisuudetkorostuvat.Suomen ja pohjoismaisen sähköjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi yhtiöpanostaa erityisesti sähkön siirron turvallisuuteen, käyttövarmuuteen jatoiminnan korkeaan laatuun. Fingrid huolehtii myös kantaverkkotoiminnanteknisen ja muun erityisosaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä.Sähkömarkkinakehityksen edistämiseksi yhtiö huolehtii, että sen tarjoamatpalvelut ja menettelytavat ovat markkinaosapuolten hyväksymiä ja markkinaehtoisestimahdollisimman sujuvia.Muut keskeiset Fingridin yhteiskuntavastuun ulottuvuudet ovat taloudellinenvastuu, vastuu ympäristöstä sekä sosiaalinen vastuu.Talouden hoidon keskeinen periaate on vakaa talouskehitys siten, että liiketoiminnanriskit ovat hallittuja ja toiminta on kansainvälisesti tarkasteltuna tehokastaja kilpailukykyistä.Fingridin ympäristövastuun periaatteissa korostuvat kantaverkon maankäyttöjamaisemavaikutukset, jotka heijastuvat maanomistajien ja elinkeinonharjoittajiensekä myös ns. suuren yleisön elämään ja arkeen. Ympäristövastuuseenliittyy keskeisesti myös huolehtiminen kantaverkkotoiminnan turvallisuus- jaterveysnäkökohdista.Sosiaalisen vastuun keskeisiä periaatteita ovat henkilöstön ammattitaidon jakorkean työmotivaation ylläpitäminen sekä aktiivinen vuorovaikutus yhtiönlukuisten sidosryhmien kanssa. Sidosryhmätoiminnassa korostuvat luotettavuus,tasapuolisuus ja avoimuus.17

HALLITUSPertti SimolaTimo KarttinenPertti VoutilainenTarmo RantalankilaTimo ToivonenMarjukka AarnioTaisto TurunenTapio KuulaTimo Rajala18Taisto TurunenpuheenjohtajaOsastopäällikkö, ylijohtaja, kauppa- ja teollisuusministeriöHallintoneuvoston jäsen Gasum Oy:ssä. Mukana useiden energia-alantoimikuntien, työryhmien ja komiteoiden työssä. Suomen edustajaPohjoismaiden neuvoston, IEA:n ja EU:n energia-asioita käsittelevissäorganisaatioissa.Timo Rajala1. varapuheenjohtajaToimitusjohtaja, Pohjolan Voima OyHallituksen puheenjohtaja: Teollisuuden Voima Oy, Oy AlholmensKraft Ab, Nordic Energy Oy, Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiöt.Atro Oyj:n hallituksen jäsen, Energiafoorumi ry:n hallituksen puheenjohtajaja Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsen.Tapio Kuula2. varapuheenjohtajaToimitusjohtaja, Fortum Power and Heat OyKemijoki Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Teollisuuden Voima Oy:nhallituksen varapuheenjohtaja, OAO Lenenergon hallituksen jäsen,Gasum Oy:n hallintoneuvoston jäsen, North Transgas Oy:n hallituksenvarapuheenjohtaja, Energia-alan Keskusliiton Finergyn hallituksenvarapuheenjohtaja, Varman (Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiöVarma) hallintoneuvoston jäsen, Puolustustaloudellisen suunnittelukunnanjäsen, AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholmsstad hallituksen puheenjohtaja, useiden Fortumin tytäryhtiöidenhallituksen jäsen.Tarmo Rantalankilahallituksen sihteeriKonsernilakimies, Fingrid OyjMarjukka AarnioTeollisuusneuvos, TE-keskusryhmän päällikköKauppa- ja teollisuusministeriö, elinkeino-osastoToiminut vuodesta 1989 kauppa- ja teollisuusministeriössä yrityskehitys-ja elinkeino-osastolla alueellisen elinkeinopolitiikan japk-yritystoiminnan kehittämistehtävissä, mukana useissa alueellisenelinkeinotoiminnan kehittämisen työryhmissä, toimikunnissa jakomiteoissa, toiminut Tekesin hallituksessa. TE-keskusten valmiusasioidenneuvottelukunnan puheenjohtaja.Timo KarttinenYksikönjohtaja, Fortum Power and Heat OyVastuualueena sähköntuotannon optimointi ja suojaus.Hallitusjäsenyyksiä useissa Fortumin tytär- ja osakkuusyhtiöissä.Pertti SimolaEnergiajohtaja, UPM-Kymmene OyjKemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen. Hallituksen puheenjohtaja:Länsi-Suomen Voima Oy, Tyrvään Voimaosakeyhtiö. Hallituksen varapuheenjohtaja:Mussalon Kaukolämpö Oy, Mussalon HöyryvoimaOy, Kainuun Voima Oy, Wisapower Oy. Hallitusjäsenyyksiä:Teollisuuden Voima Oy, Nordic Energy Oy, PVO-Pool Oy, NokianLämpövoima Oy, Oy Alholmens Kraft Ab, Kymin Voima Oy,Järvi-Suomen Voima Oy, Jämsänkosken Voima Oy. Lisäksi mukanaenergia-alan yhteistoimintajärjestöissä.Pertti VoutilainenKauppatieteiden kandidaatti, diplomi-insinööri, jäänyt eläkkeelleMerita Pankki Oyj:n toimitusjohtajan ja MeritaNordbankeninvaratoimitusjohtajan tehtävistä 2000.Hallituksen puheenjohtaja: Viola Systems OyHallituksen varapuheenjohtaja: Technopolis Oyj ja RiddarhyttanResources AbpHallituksen jäsen: Mizar Oy

NEUVOTTELUKUNTANEUVOTTELUKUNTA 20021234 561 Toimitusjohtaja Markku Rautiainen,Ääneseudun Energia Oy971082 Hallituksen puheenjohtaja Hannu Haase,Energiapolar Oy3 Planning Engineer Esa Hagman,Fortum Power and Heat Oy4 Toimitusjohtaja Timo Toivonen,Fingrid Oyj115 Johtaja Risto Vesala,Pohjolan Voima Oy1213 146 Energiajohtaja Jukka Liimatainen,Kemira Oy7 Tuotantojohtaja Erik Mälkki,Vattenfall Oy8 Toimitusjohtaja Arto Pajunen,Järvi-Suomen Energia Oy9 Johtaja Matti Tähtinen,Fingrid Oyj (sihteeri)10 Energiajohtaja Esko Partio,M-real Oyj (puheenjohtaja)11 Toimitusjohtaja Sakari Suontaka,Kymppivoima Hankinta Oy12 Toimitusjohtaja Lauri Suksi,Köyliön-Säkylän Sähkö Oy13 Energiajohtaja Mikko Rintamäki,Outokumpu Oyj14 Toimitusjohtaja Risto Vaittinen,Oy Turku Energia – Åbo Energi AbHALLITUKSEN VARAJÄSENETYlitarkastaja Timo Ritonummi,kauppa- ja teollisuusministeriöVaratoimitusjohtaja Matti Kaisjoki,Pohjolan Voima OyTalousjohtaja Juha Laaksonen,Fortum OyjToimitusjohtaja Tapio Lehtisalo,Fortum Sähkönsiirto OyErikoistutkija Pekka Kettunen,kauppa- ja teollisuusministeriöEnergiajohtaja Timo Koivuniemi,Stora Enso OyjDipl.ins. Paavo Monni,sijoittajaosakkaiden nimeämä19

TILINPÄÄTÖSHALLITUKSEN TOI MIN TA KER TO MUS 200320Vuoden 2003 aikana pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin vaikuttiedelleen sateiden niukkuudesta johtunut vesivoimalla tuotetunsähkön alhainen osuus. Tämä johti verkossa runsaisiin siirtotarpeisiinja markkinoiden eriytymiseen hinta-alueiksi. Fingridintekemät investoinnit rajasiirtoyhteyksien siirtomahdollisuuksienkasvattamiseen ovat vähentäneet haittoja merkittävästi.Eurooppalainen sähkömarkkinakehitys eteni, kun sisämarkkinaalueenrajatariffit poistuivat vuoden 2004 alussa. Maiden läpi tapahtuviensiirtojen kustannukset peritään nyt kansallisten tariffienkautta. Markkina-alueen ulkopuolelta tuotavaan sähköönkohdistuvat ratkaisut merkitsivät lisäkustannuksia Fingridille.Tästä syystä Venäjältä tuotavan sähkön siirtomaksua päätettiinkorottaa vuoden 2004 alusta.Uuteen ydinvoimalaitokseen liittyen Fingrid teki ympäristöselvityksetmolempien laitospaikkavaihtoehtojen, Loviisan ja Olkiluodon,edellyttämistä verkkotäydennyksistä. Teollisuuden VoimaOy:n joulukuussa 2003 tekemän investointipäätöksen seurauksenaOlkiluotoon rakennettavan 1.600 megawatin suuruista voimalaitostavarten tarvittavat kantaverkon vahvistukset eivät juurikaanmuuta Fingridin vuotuista investointitasoa.FINGRID SÄHKÖMARKKINOILLASuomen sähkön kokonaiskulutus vuonna 2003 oli 84,7 terawattituntia,josta Fingrid siirsi verkossaan noin 66 terawattituntia.Sähkön kulutus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 %.Vuosi 2003 oli edellisen vuoden tapaan vähäsateinen. Pohjoismaisellavesivoimalla tuotettiin sähköä noin 35 terawattituntiakeskimääräistä vähemmän. Tuotantovajaus johti siirtotarpeisiin,joihin pohjoismaisen verkon siirtokyky ei aina ollut riittävä.Erityisen niukka siirtokyky oli eteläisen Skandinavian verkossa,mikä johti hinta-alueiden muodostumiseen. Myös Suomioli usein omana hinta-alueenaan. Lisääntynyt sähkön tuonti Venäjältäja vienti Ruotsiin johtivat sähkön runsaaseen läpisiirtoonSuomen kantaverkossa.Alkuvuoden poikkeuksellisen heikko vesivoimatilanne johti rajuunsähkön pörssihinnan nousuun, ja reservissä olleet lämpövoimalaitoksettulivat käyttöön vastaamaan kasvanutta kysyntää.Fingrid ja Svenska Kraftnät käynnistivät selvitystyön maiden välisestäuudesta merikaapelista.Pohjoismaisten kantaverkkoyritysten ja Nord Pool ASAn omistamanNord Pool Spot AS:n markkinaosuus vuonna 2003 oli noin31 % fyysisestä sähkökaupasta.Euroopan kantaverkkoyritysten yhteistyöjärjestö ETSO (Associationof European Transmission System Operators) päätti poistaasähkön sisämarkkinoita vaikeuttaneet rajatariffit vuoden 2004alussa. ETSOn transit-järjestelmässä verkkoyritykset korvaavatkeskenään sähkön läpisiirtokustannuksia.VERKKOINVESTOINNITFingrid investoi vuonna 2003 verkkoon yhteensä 41 miljoonaaeuroa (40 miljoonaa euroa vuonna 2002).Vuoden aikana valmistui Kymenlaakson sähkönkulutuksen kasvuntarpeisiin tehty Kymin 400/110 kilovoltin muuntoasema,joka samalla pienentää verkon siirtohäviöitä. Etelä-Pohjanmaallauusittu Alajärven sähköaseman 400 kilovoltin kiskojärjestelmälisäsi Suomen ja Ruotsin välistä sähkön siirtomahdollisuutta molempiinsuuntiin.Jämsänjokilaakson sähkönsyöttöä varmistetaan rakentamalla 86kilometriä pitkä 400 kilovoltin johto Vihtavuoresta Toivilaan.Pienempiä investointi- ja perusparannushankkeita on käynnissäyhteensä viitisenkymmentä.Suomen kantaverkon kunnossapitoon käytettiin vuoden 2003 aikanayhteensä noin 10 miljoonaa euroa.TALOUDELLINEN TULOSKonsernin liikevaihto oli 298 (273) miljoonaa euroa. Liikevaihtolisääntyi sähkön kulutuksen, Venäjältä lisääntyneen sähköntuonnin ja tasesähkön kasvusta johtuen. Tulos ennen satunnaisiaeriä ja veroja oli 37 (39) miljoonaa euroa. Tilikauden voitoksimuodostui 27 (28) miljoonaa euroa. Vaikka tulos laski hiemanedelliseen vuoteen verrattuna, se oli tyydyttävä.Taseen loppusumma oli 1.368 (1.379) miljoonaa euroa. Sijoitetunpääoman tuotto oli 7,0 (7,2) % ja oman pääoman tuotto 14,0(16,0) %. Omavaraisuusaste oli 18,7 (17,1) %.Bruttoinvestoinnit vuonna 2003 olivat 44 (50) miljoonaa euroa.Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 1,3 miljoonaa euroaeli 0,4 (0,4) % liikevaihdosta.Konsernin emoyhtiön Fingrid Oyj:n liikevaihto oli 298 (233) miljoonaaeuroa ja tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 38 (37)miljoonaa euroa.RAHOITUSYhtiön rahoitustilanne oli koko tarkastelukauden hyvä. Nettorahoituskulutolivat 53 (52) miljoonaa euroa. Nettovelan keskikorko,pääomalainat mukaan lukien, oli 5,77 (5,53) %. Konsernin liiketoiminnankassavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynäoli 38 (22) miljoonaa euroa, mikä mahdollisti rahoitusomaisuudenkasvattamisen ja korollisten velkojen vähentämisen34 miljoonalla eurolla. Korolliset velat olivat vuoden lopussa840 (874) miljoonaa euroa, josta pitkäaikaisia 653 ja lyhytaikaisia187 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi konsernilla oli 168 (168)miljoonaa euroa pääomalainoja.Yhtiö toimii kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja pääomamarkkinoilla.Lyhytaikainen varainhankinta tehdään kansainvälisenyritystodistusohjelman avulla ja pitkäaikainen varainhankintakansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelman avulla. Vapaitapitkäaikaisia luottolupauksia oli tilikauden lopussa käytettävissä400 miljoonaa euroa. Rahoitusarvopaperit, rahat ja pankkisaamisetolivat vuoden lopussa 105 (101) miljoonaa euroa. Koron-ja valuutanvaihtosopimuksia, korko-optioita sekä valuuttatermiinejäoli vastaavasti 1.173 (1.154) miljoonaa euroa. Niissäoli vastapuoliin liittyvää riskiä 0,1 (3) miljoonaa euroa.Fingridillä on kansainvälisiltä luottoluokituslaitoksilta Moody´sInvestors Serviceltä ja Standard & Poor´s Ratings Servicesiltäpitkä- ja lyhytaikaiset luottokelpoisuusluokitukset, Aa3/P-1

(Moody´s) ja AA-/A-1+ (Standard & Poor´s). Molemmat luokituslaitoksetovat arvioineet Fingridin tulevaisuudennäkymät vakaiksi.HENKILÖSTÖ JA PALKITSEMISJÄRJESTELMÄTFingridin palveluksessa oli vuoden lopussa 218 henkilöä. Vuottaaiemmin vastaava luku oli 210.Töiden vaativuuteen perustuvien palkkausjärjestelmien lisäksikäytössä ovat laatu-, kannuste- ja aloitepalkkiojärjestelmät.HALLITUSFingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 21. maaliskuuta2003. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ylijohtaja Taisto Turunen,ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja TimoRajala ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja TapioKuula. Hallituksen jäseniksi valittiin teollisuusneuvos MarjukkaAarnio, yksikönjohtaja Timo Karttinen, energiajohtaja Pertti Simolaja vuorineuvos Pertti Voutilainen.Hallitus on toiminnassaan noudattanut hyvään hallinnointitapaanliittyviä toimintaperiaatteita (Corporate Governance), jotkaperustuvat Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja TyönantajainKeskusliiton julkisten osakeyhtiöiden hallinnoinnista antamaansoveltamisohjeeseen. Hallitus päättää konsernin keskeisistätoimintaperiaatteista, strategioista ja merkittävimmistä investoinneistasekä hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman jatalousarvion. Hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan, hyväksyyyhtiön perusorganisaation ja johtoryhmän kokoonpanon sekäpäättää johdon palkkausperiaatteista.RISKIENHALLINTAFingridin toimintaan kohdistuvien riskien tunnistamiseksi tehdäänvuosittain laaja riskikartoitus. Vuoden 2003 riskienhallintaohjelmaankuului 12 erillistä riskienhallintahanketta, joista vuodenaikana saatiin päätökseen kolme: tietojärjestelmien suojaaminen,taseselvitys- ja energiamittaustietojen välityspalvelunvarmistaminen sekä yhteispylväsrakenteisiin liittyvien riskienkartoittaminen. Vuoden lopulla käynnissä olevien hankkeiden aihepiiritkattavat koko yrityksen toiminnan.Yhtiö suojaa rahoituseriin ja liiketoimintaan liittyvät valuuttariskit.Korkoriskien hallinnassa pyritään vakauttamaan rahoituskustannuksetkantaverkkosopimuskauden aikana, ja häviösähkönhankintaan liittyvien riskien hallinnassa noudatetaan samaa periaatetta.Toimitusjohtajan alaisuudessa työskentelevä sisäinen tarkastajavalvoo mm. yhtiön ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastajaraportoi havainnoistaan hallitukselle kerran vuodessa.YMPÄRISTÖASIATYhtiössä on käytössä standardia SF-EN ISO14001 mukaileva ympäristöjärjestelmä.Yhtiön toimintaperiaatteet on kuvattu yhtiönympäristöpolitiikassa, jota toteutetaan vuosittain laadittavan ympäristöohjelmanavulla.Yhtiön toiminnan merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovatjohtoaukeat (josta raivattavaa 32.500 hehtaaria) voimajohtoineensekä niihin liittyvät sähköasemat.Suomen ympäristökeskuksen raportti ”Voimajohtoaukeiden merkitysniittyjen kasveille ja perhosille” valmistui, samoin tutkimusvoimajohtoaukeiden koneellisen raivauksen vaikutuksesta pesimälinnustoonja pesintöjen onnistumiseen. Selvitys johtoaukeidenvaikutuksesta soiden kasviston ja eläimistön monimuotoisuuteenkäynnistettiin.Yhtiöllä on ongelmajätteiksi luokiteltavia kreosootti- tai suolakyllästeisiäpuupylväitä noin 72.000 kuutiometriä. Yhtiön sähköasemienlaitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia(SF6-kaasua) 20.130 kilogrammaa. Näiden vuosittainenhävityskustannus on kuitenkin pieni, koska puupylväsjohtojenkäyttöikä on noin 50 vuotta ja SF6-kaasu voidaan käyttää uudelleenpuhdistuksen jälkeen. Hävityskustannukset kirjataan kuluiksiniiden toteutuessa.Vuoden 2003 aikana saatiin valmiiksi 400 kilovoltin johto-osuudenVihtavuori-Toivila ympäristövaikutusten arviointimenettely(YVA). Ydinvoimalaitoshankkeeseen liittyvien 400 kilovoltinvoimajohtojen Loviisa-Hikiä ja Olkiluoto-Huittinen YVA-raportitvalmistuivat.Fingrid toimii 1.1.2004 alkaen sähkön alkuperätakuun myöntäjänäSuomessa. Takuu kuuluu Euroopan Unionin RES-E-direktiivinedellyttämään järjestelmään.Fingridin yhteiskuntavastuun, jonka yhtenä osa-alueena on vastuuympäristöstä, lähtökohtana on sähkömarkkinalakiin perustuvanyhtiön perustehtävän hoitaminen luotettavasti ja vastuullisestisuhteessa ympäristöön ja sidosryhmiin.TULEVAISUUDEN NÄKYMÄTAlkaneen vuoden liikevaihdon odotetaan kehittyvän vakaasti.Liikevaihdon ennakointia vaikeuttavat pohjoismaisen voimatilanteenja tasesähkön myynnin vaihtelut.Näkymät pohjoismaisten vesivarastojen kehityksestä merkinnevätainakin alkuvuonna 2004 runsasta sähkön siirtoa SuomestaRuotsiin.Uusien kantaverkkosopimusten sopimusehdot täydentyvät vuoden2004 aikana käytävissä keskusteluissa. Sopimukset kolmivuotiskaudeksi2005-2007 tehdään vuoden 2004 loppuun mennessä.Energiamarkkinavirasto on julkaissut 20.1.2004 luonnoksen"Sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinninsuuntaviivat vuosille 2005-2007". Fingrid pyrkii aktiivisellatoiminnalla vaikuttamaan siihen, että voimaantulevat javalmisteilla olevat direktiivit ja asetukset sekä niiden pohjaltatehtävät kansalliset ratkaisut tukevat pohjoismaista sähkömarkkinakehitystä.Yhtiöllä on merkittäviä investointeja vuonna 2004. Uuden ydinvoimalaitoksenedellyttämien verkkotäydennysten rakentaminenkäynnistetään. Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välistenmerikaapeliyhteyksien toteuttamismahdollisuudet selvitetään.Fingridin nykyisten kaasuturpiinien automatiikan uusimista jatketaanja yhteistyössä teollisuuden kanssa tutkitaan mahdollisuuttamuiden kaasuturpiinien hyödyntämisestä nopeana tuotantoreservinä.21

KONSERNIN TULOSLASKELMALiitetieto 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.20021 000 € 1 000 €LIIKEVAIHTO 2 297 561 272 644Liiketoiminnan muut tuotot 1 558 1 308Materiaalit ja palvelut 3 -105 333 -84 220Henkilöstökulut 4 -14 701 -13 796Poistot ja arvonalentumiset 5 -53 041 -53 200Liiketoiminnan muut kulut 6 -35 592 -31 714LIIKEVOITTO 90 453 91 022Rahoitustuotot ja -kulut 7 -52 978 -52 453VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 37 474 38 569Satunnaiset erät 0 0VOITTO ENNEN VEROJA 37 474 38 569Tuloverot 10 -2 962 -2 530Laskennallisen verovelan muutos 10 -8 006 -8 524TILIKAUDEN VOITTO 26 507 27 51623

KONSERNITASEVASTAAVAA Liitetieto 31.12.2003 31.12.20021 000 € 1 000 €PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet 11Liikearvo 87 920 94 353Muut pitkävaikutteiset menot 86 697 95 068174 617 189 422Aineelliset hyödykkeet 12Maa- ja vesialueet 9 950 9 874Rakennukset ja rakennelmat 41 168 41 759Koneet ja kalusto 385 868 380 557Voimajohdot 572 910 577 354Muut aineelliset hyödykkeet 84 77Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 26 011 21 9851 035 992 1 031 606Sijoitukset 13Osuudet osakkuusyrityksissä 5 623 6 236Muut sijoitukset 591 5796 214 6 8151 216 823 1 227 842VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuusMateriaalivarastot 2 938 2 934Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt 0 12 938 2 935Pitkäaikaiset saamisetSaamiset omistusyhteysyrityksiltä 15 447 531Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 35 252 38 254Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 15 513 292Muut saamiset 39 45Siirtosaamiset 16, 17 7 171 8 50342 975 47 093Rahoitusarvopaperit 102 051 88 066Rahat ja pankkisaamiset 2 947 12 957151 357 151 5821 368 180 1 379 42524

VASTATTAVAA Liitetieto 31.12.2003 31.12.20021 000 € 1 000 €OMA PÄÄOMA 18Osakepääoma 55 922 55 922Ylikurssirahasto 55 922 55 922Edellisten tilikausien voitto 117 292 96 681Tilikauden voitto 26 507 27 516Pääomalainat 167 914 167 914423 559 403 956VIERAS PÄÄOMALaskennallinen verovelka 20 54 243 46 237Pitkäaikainen vieras pääoma 21, 22Joukkovelkakirjalainat 546 125 601 559Lainat rahoituslaitoksilta 106 408 121 964Siirtovelat 26 800 1 150653 332 724 673Lyhytaikainen vieras pääomaJoukkovelkakirjalainat 144 519 94 000Lainat rahoituslaitoksilta 15 556 15 556Ostovelat 16 055 10 198Velat omistusyhteysyrityksille 24 1 2Muut velat 25 34 428 47 393Siirtovelat 26 26 487 37 409237 047 204 559944 622 975 4691 368 180 1 379 42525

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA2003 20021 000 € 1 000 €LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTAMyynnistä saadut maksut 303 458 267 339Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 850 301Maksut liiketoiminnan kuluista -155 983 -131 243Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 148 325 136 397Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -63 161 -57 258Saadut korot liiketoiminnasta 2 476 2 742Maksetut välittömät verot -2 177 -2 979Rahavirta ennen satunnaisia eriä 85 462 78 902Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0Liiketoiminnan rahavirta (A) 85 462 78 902INVESTOINTIEN RAHAVIRTAInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -42 322 -47 567Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 987 2 956Investoinnit muihin sijoituksiin -12 -5 339Lainasaamisten takaisinmaksut 84 84Saadut osingot investoinneista 2 1Investointien rahavirta (B) -41 261 -49 865RAHOITUKSEN RAHAVIRTALyhytaikaisten lainojen nostot 0 0Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -13 122 -168 408Pitkäaikaisten lainojen nostot 119 949 229 320Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -140 421 -46 007Maksetut osingot ja muu voitonjako -6 632 -7 259Rahoituksen rahavirta (C) -40 227 7 646Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) 3 975 36 684Rahavarat tilikauden alussa 101 023 64 339Rahavarat tilikauden lopussa 104 998 101 023LISÄTIETOJA:Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: 31.12.2003 31.12.2002Rahat ja pankkisaamiset 2 947 12 957Sijoitustodistukset 24 752 29 594Yritystodistukset 52 346 43 471Valtion velkasitoumukset 4 949 0Sijoitusrahastot 20 003 15 000104 998 101 02326

KONSERNIN TUNNUSLUVUT1999 2000 2001 2002 2003Toiminnan laajuusLiikevaihto milj. € 234,6 235,5 241,6 272,6 297,6Investoinnit, brutto milj. € 105,1 39,3 43,5 50,2 43,7- liikevaihdosta % 44,8 16,7 18,0 18,4 14,7Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot milj. € 0,5 0,9 1,0 1,1 1,3- liikevaihdosta % 0,2 0,4 0,4 0,4 0,4Henkilöstö keskimäärin 275 272 221 211 221Henkilöstö tilikauden lopussa 273 261 204 210 218KannattavuusLiikevoitto milj. € 96,6 88,0 84,8 91,0 90,5- liikevaihdosta % 41,2 37,4 35,1 33,4 30,4Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja milj. € 41,4 35,5 32,8 38,6 37,5- liikevaihdosta % 17,6 15,1 13,6 14,1 12,6Sijoitetun pääoman tuotto % 7,7 7,1 6,9 7,2 7,0Oman pääoman tuotto % 22,4 16,9 14,4 16,0 14,0Rahoitus ja taloudellinen asemaOmavaraisuusaste (ilman pääomalainoja) % 13,4 14,9 16,1 17,1 18,7Omavaraisuusaste (sis. pääomalainat) % 25,8 27,5 28,7 29,3 31,0Osakekohtaiset tunnusluvutTulos/osake € 11 516 9 676 8 975 10 839 10 380Oma pääoma / osake € 54 703 60 118 64 898 70 990 76 886Osakkeiden lukumäärä 31.12.- A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078- B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325TUNNUSLUKUJEN YLEISET LASKENTAPERUSTEETtulos ennen satunnaisia eriä ja veroja + korko- ja muut rahoituskulutSijoitetun pääoman tuotto % = ------------------------------------------------------------------------------------ x 100taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja - tilikauden verotOman pääoman tuotto % = ------------------------------------------------------------------------------------ x 100oma pääoma (ilman pääomalainoja keskimäärin vuoden aikana)oma pääoma (ilman pääomalainoja / sisältäen pääomalainat)Omavaraisuusaste % = ----------------------------------------------------------------------------------- x 100taseen loppusumma - saadut ennakottulos ennen satunnaisia eriä ja veroja - tilikauden verotTulos/osake € = ------------------------------------------------------------------------------------osakkeiden keskimääräinen lukumääräoma pääoma (ilman pääomalainoja)Oma pääoma / osake € = ------------------------------------------------------------------------------------osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä27

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMALiitetieto 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.20021 000 € 1 000 €LIIKEVAIHTO 2 297 970 233 145Liiketoiminnan muut tuotot 1 499 1 294Materiaalit ja palvelut 3 -114 939 -36 026Henkilöstökulut 4 -14 551 -10 085Poistot ja arvonalentumiset 5 -49 240 -47 379Liiketoiminnan muut kulut 6 -33 463 -55 338LIIKEVOITTO 87 278 85 611Rahoitustuotot ja -kulut 7 -49 556 -48 510VOITTO ENNENSATUNNAISIA ERIÄ 37 722 37 101Satunnaiset erät 8 110 1 502VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS-SIIRTOJA JA VEROJA 37 833 38 603Tilinpäätössiirrot 9 -27 597 -29 379Tuloverot 10 -2 969 -2 679TILIKAUDEN VOITTO 7 266 6 54629

EMOYHTIÖN TASEVASTAAVAA Liitetieto 31.12.2003 31.12.20021 000 € 1 000 €PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet 11Liikearvo 87 920 94 353Muut pitkävaikutteiset menot 86 494 94 855174 414 189 209Aineelliset hyödykkeet 12Maa- ja vesialueet 9 879 9 802Rakennukset ja rakennelmat 36 211 36 474Koneet ja kalusto 333 133 325 215Voimajohdot 572 910 577 354Muut aineelliset hyödykkeet 84 77Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 25 717 21 959977 934 970 881Sijoitukset 13Osuudet saman konsernin yrityksistä 5 550 5 550Osuudet omistusyhteysyrityksistä 6 641 6 641Muut osakkeet ja osuudet 591 57912 783 12 7701 165 130 1 172 860VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuusMateriaalivarastot 1 460 1 440Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt 0 11 460 1 441Pitkäaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 14 53 250 56 800Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 15 447 53153 697 57 331Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 35 250 38 254Saamiset saman konsernin yrityksiltä 14 237 380Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 15 511 292Muut saamiset 39 45Siirtosaamiset 16, 17 7 168 8 47443 204 47 445Rahoitusarvopaperit 102 051 88 066Rahat ja pankkisaamiset 2 947 12 957203 359 207 2401 368 490 1 380 10030

VASTATTAVAA Liitetieto 31.12.2003 31.12.20021 000 € 1 000 €OMA PÄÄOMA 18Osakepääoma 55 922 55 922Ylikurssirahasto 55 922 55 922Edellisten tilikausien voitto 4 742 4 828Tilikauden voitto 7 266 6 546Pääomalainat 167 914 167 914291 767 291 133TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 19 186 192 158 595VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen vieras pääoma 21, 22Joukkovelkakirjalainat 546 125 601 559Lainat rahoituslaitoksilta 106 408 121 964Siirtovelat 26 800 1 150653 332 724 673Lyhytaikainen vieras pääomaJoukkovelkakirjalainat 21 144 519 94 000Lainat rahoituslaitoksilta 15 556 15 556Ostovelat 15 534 9 709Velat saman konsernin yrityksille 23 893 1 845Muut velat 25 34 246 47 229Siirtovelat 26 26 450 37 360237 198 205 699890 531 930 3721 368 490 1 380 10031

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA2003 20021 000 € 1 000 €LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTAMyynnistä saadut maksut 303 766 225 824Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 797 826Maksut liiketoiminnan kuluista -164 503 -102 528Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 140 060 124 121Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -63 232 -57 403Saadut korot liiketoiminnasta 5 593 6 274Maksetut välittömät verot -2 177 -3 133Rahavirta ennen satunnaisia eriä 80 244 69 859Liiketoiminnan rahavirta (A) 80 244 69 859INVESTOINTIEN RAHAVIRTAInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -41 341 -46 768Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 987 2 956Investoinnit muihin sijoituksiin -12 -5 339Lainasaamisten takaisinmaksut 3 634 4 948Saadut osingot investoinneista 29 391Investointien rahavirta (B) -36 703 -43 811RAHOITUKSEN RAHAVIRTALyhytaikaisten lainojen nostot 279 0Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -13 122 -168 952Pitkäaikaisten lainojen nostot 119 949 229 320Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -140 421 -46 007Saadut konserniavustukset 380 3 532Maksetut osingot ja muu voitonjako -6 632 -7 259Fuusiossa siirtyneet rahavarat 0 9Rahoituksen rahavirta (C) -39 567 10 643Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) 3 975 36 691Rahavarat tilikauden alussa 101 023 64 332Rahavarat tilikauden lopussa 104 998 101 023LISÄTIETOJA:Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: 31.12.2003 31.12.2002Rahat ja pankkisaamiset 2 947 12 957Sijoitustodistukset 24 752 29 594Yritystodistukset 52 346 43 471Valtion velkasitoumukset 4 949 0Sijoitusrahastot 20 003 15 000104 998 101 02332

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.20031. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEETKonsernitilinpäätöksen laajuusKonsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistamat tytäryhtiöt Fingrid Varavoima Oy:n ja Fingrid VerkkoOy:n. Fingrid Verkko Oy:llä ei ollut liiketoimintaa tilikautena. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord PoolSpot AS (omistus 20 %).KonsolidointiperiaatteetKonsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseenpääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistuksen mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista sisältyy tuloslaskelman eräänrahoitustuotot ja -kulut.Korolliset velatKonsernin pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista ja sekä kansainvälisen että kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelman allaliikkeeseen lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kotimaisen ja kansainvälisen yritystodistusohjelman alla liikkeeseen lasketuistayritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketutvelkakirjat ovat sekä euro- että ulkomaan valuutan määräisiä. Konsernilla on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa onkorkorakennelmia. Korko jaksotetaan velan juoksuajalle. Velkakirjan mahdollinen yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan juoksuajalle. Valmiusluottojenjärjestelypalkkiot kirjataan pääsääntöisesti heti kuluksi ja luotonvarausprovisiot kirjataan kuluksi sopimusajalle.Korko- ja valuuttajohdannaisetKoron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä ja korko-optioita on käytetty rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin tase-erien korko- javaluuttariskin sekä kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen. Johdannaissopimukset kirjataan samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuinerät, joita johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korko-optioiden korkoerät jaksotetaan ja ne kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihinja -kuluihin. Korollista velkaa ja saatavia suojaavien valuuttatermiinien korko-osuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan rahoitustuottoihinja -kuluihin. Korko-optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden sopimusajalle.SähköjohdannaisetFingrid Oyj suojaa häviösähköhankintansa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai pörssijohdannaisilla, joita ovat mm. termiinit, futuurit ja optiot. Näistäaiheutuvilla menoilla ja tuloilla oikaistaan häviösähköhankinnan ostoja tuloslaskelmassa sillä kaudella, johon niiden suojausvaikutus kohdistuu. Optioistamaksetut preemiot ja niiden kulut kirjataan vuosille, joihin optioiden suojausvaikutus kohdistuu.Ulkomaan valuutan määräiset erätUlkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Korolliset velatja saatavat ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä korollisistaveloista ja saatavista ja niitä vastaavista suojauksista aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen valuuttavirransuojaamiseen käytetyistä johdannaisista syntyvät kurssierot kirjataan oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa. Ulkomaisen osakkuusyhtiön tuloslaskelmamuunnetaan euroiksi käyttäen vuoden keskikurssia ja tase käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuva muuntoero kirjataan vapaaseenomaan pääomaan.Käyttöomaisuuden arvostusKäyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella.Tilivuoden aikana käyttöönotetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hankekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan.Käyttöomaisuuden romutusten kirjauskäytäntö on muutettu, niin että romutukset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin eikä poistoihin kuten aikaisempinatilivuosina.Poistoajat ovat seuraavat:Liikearvo ................................................................................................................. 20 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot:Johtoalueiden käyttöoikeudet .................................................................. 30-40 vuottaMuut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään............ 10 vuottaAtk-järjestelmät, käytönvalvonta.................................................................. 15 vuottaAtk-järjestelmät, muut...................................................................................... 3 vuottaRakennukset ja rakennelmatSähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset.................................... 40 vuottaSähköasemien rakennelmat ja koneet........................................................... 30 vuottaKaasuturpiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat ......................... 20 vuottaErilliset rakennelmat ....................................................................................... 15 vuottaKoneet ja kalustoKaasuturpiinivoimalaitokset........................................................................... 20 vuottaKoneet ja kalusto ......................................................................................... 3-10 vuottaVoimajohdotVoimajohdot 400 kV ....................................................................................... 40 vuottaTasasähköjohdot .............................................................................................. 40 vuottaVoimajohdot 110-220 kV................................................................................ 30 vuottaVoimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät ..................................................... 20 vuottaValokuitu-ukkosjohtimet .......................................................................... 10-20 vuottaLiikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot kertyvät usean vuosikymmenenajalta.Vaihto-omaisuuden arvostusVaihto-omaisuus esitetään FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessaRahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit ovat sijoitus- ja yritystodistuksia, valtion velkasitoumuksia sekä sijoituksialyhyen koron rahastoihin. Markkinanoteeratut arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan tai sitäalempaan todennäköiseen luovutushintaan.Laskennalliset verovelatKonsernitilinpäätöksessä laskennalliset verot lasketaan vain jaksotuseroista.Tutkimus- ja kehitysmenotTutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina.VertailukelpoisuusVertailtaessa emoyhtiön tilivuoden tuloslaskelmaa edelliseen tilivuoteen tulee huomioida, että tilivuoden 2003 luvut sisältävät 31.12.2002 sulautuneenFingrid System Oy:n liiketoiminnan.33

2. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAINFingrid-konsernin liiketoiminta on kokonaisuudessaan kantaverkkoliiketoimintaa, minkä johdosta liikevaihdon jakoa toimialoittainei ole.3. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Ostot tilikauden aikana 105 238 82 038 114 860 33 631Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+) 37 1 323 21 1 542Aineet, tarvikkeet ja tavarat 105 276 83 361 114 882 35 174Ulkopuoliset palvelut 57 859 57 853Yhteensä 105 333 84 220 114 939 36 0264. HENKILÖSTÖKULUT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Palkat ja palkkiot 11 589 10 746 11 467 7 771Eläkekulut 2 101 2 122 2 080 1 614Muut henkilösivukulut 1 011 927 1 003 700Henkilöstökulut tuloslaskelmassa 14 701 13 796 14 551 10 085Johdon palkat ja palkkiot:Hallituksen jäsenet 91 91 91 91Yhtiön palveluksessa tilikauden aikana keskimäärinToimihenkilöitä 221 211 219 154Henkilöstö vuoden lopussa 218 210 216 1575. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Liikearvo 6 433 6 433 6 433 6 433Muut pitkävaikutteiset menot 5 633 6 558 5 622 5 409Rakennukset ja rakennelmat 1 581 1 587 1 252 1 258Koneet ja kalusto 18 798 18 428 15 336 14 085Voimajohdot 20 596 20 193 20 596 20 193Yhteensä 53 041 53 200 49 240 47 3796. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Vuokrat 2 283 2 264 2 273 2 221Vieraat urakat, työsuoritukset ym. 24 955 24 892 22 978 48 955Muut 8 354 4 558 8 212 4 162Yhteensä 35 592 31 714 33 463 55 33834

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -340 -226Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä 27 391Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltäOsinkotuotot muilta 2 1 2 1Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä 3 119 3 545Korko- ja muut rahoitustuotot muilta 2 639 3 023 2 638 2 943Korkokulut ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille -63 -177Korkokulut ja muut rahoituskulut muille -55 279 -55 250 -55 279 -55 213Yhteensä -52 978 -52 453 -49 556 -48 5108. SATUNNAISET ERÄT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Satunnaiset tuotot / konserniavustus tytäryhtiöiltä 110 1 5029. TILINPÄÄTÖSSIIRROT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Suunnitelman mukaisten javerotuksessa tehtyjen poistojen erotus -27 597 -29 37910. VEROT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Tuloverot tilikaudelta -2 962 -2 530 -2 969 -2 679Laskennallisen verovelan muutos -8 006 -8 524Yhteensä -10 967 -11 053 -2 969 -2 679Satunnaisten erien verovaikutus - - -32 -43611. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002LiikearvoHankintameno 1.1. 128 664 128 664 128 664 128 664Lisäykset 1.1. - 31.12. 0 0 0 0Hankintameno 31.12. 128 664 128 664 128 664 128 664Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -34 310 -27 877 -34 310 -27 877Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -6 433 -6 433 -6 433 -6 433Kirjanpitoarvo 31.12. 87 920 94 353 87 920 94 353Kertynyt poistoero 1.1. -42 888 -36 455Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -6 433 -6 433Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -49 321 -42 888Muut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1. 121 262 117 733 116 950 108 913Siirrot erien välillä 0 -394 0 -394Lisäykset 1.1. - 31.12. 2 410 3 979 2 410 8 487Vähennykset 1.1. - 31.12. -5 149 -56 -5 149 -56Hankintameno 31.12. 118 523 121 262 114 211 116 950Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -26 194 -19 644 -22 095 -16 694Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 0 8 0 8Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -5 633 -6 558 -5 622 -5 409Kirjanpitoarvo 31.12. 86 697 95 068 86 494 94 855Kertynyt poistoero 1.1. -42 770 -33 373Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 0 15Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -7 242 -9 413Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -50 013 -42 77035

12. AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Maa-alueetHankintameno 1.1. 9 874 9 452 9 802 9 380Lisäykset 1.1. - 31.12. 155 422 155 422Vähennykset 1.1. - 31.12. -79 0 -79 0Hankintameno 31.12. 9 950 9 874 9 879 9 802Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1. 48 660 47 575 42 086 41 001Lisäykset 1.1. - 31.12. 2 763 1 158 2 763 1 158Vähennykset 1.1. - 31.12. -2 076 -73 -2 076 -73Hankintameno 31.12. 49 347 48 660 42 773 42 086Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -6 901 -5 387 -5 613 -4 427Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 303 16 303 16Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -1 581 -1 530 -1 252 -1 201Kirjanpitoarvo 31.12. 41 168 41 759 36 211 36 474Kertynyt poistoero 1.1. -4 785 -4 313Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -495 -485Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 219 12Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -5 062 -4 785Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 463 610 452 309 391 129 379 263Lisäykset 1.1. - 31.12. 24 158 12 079 23 302 12 645Vähennykset 1.1. - 31.12. -60 -778 -60 -778Hankintameno 31.12. 487 708 463 610 414 371 391 129Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -83 053 -65 397 -65 914 -52 602Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 12 773 12 773Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -18 798 -18 428 -15 336 -14 085Kirjanpitoarvo 31.12. 385 868 380 557 333 133 325 215Kertynyt poistoero 1.1. -21 706 -9 537Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -15 383 -12 168Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 48 -1Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -37 040 -21 706VoimajohdotHankintameno 1.1. 675 450 653 053 675 450 653 053Lisäykset 1.1. - 31.12. 17 119 24 092 17 119 24 092Vähennykset 1.1. - 31.12. -1 177 -1 695 -1 177 -1 695Hankintameno 31.12. 691 391 675 450 691 391 675 450Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -98 096 -78 991 -98 096 -78 991Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 211 322 211 322Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -20 596 -19 427 -20 596 -19 427Kirjanpitoarvo 31.12. 572 910 577 354 572 910 577 354Kertynyt poistoero 1.1. -46 446 -44 447Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. 378 -2 718Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 1 311 720Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -44 757 -46 446Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1. 77 52 77 52Lisäykset 1.1. - 31.12. 7 25 7 25Hankintameno 31.12. 84 77 84 7736

13. SIJOITUKSET, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Osuudet saman konsernin yrityksistäHankintameno 1.1. 5 550 7 232Vähennykset (sulautuminen) 1.1. - 31.12. 0 -1 682Hankintameno 31.12. 5 550 5 550Osuudet omistusyhteysyrityksistäHankintameno 1.1. 6 236 821 6 641 1 692Lisäykset 1.1. - 31.12. 0 6 284 0 7 069Vähennykset 1.1. - 31.12. 0 -2 120osuus tuloksesta -340 -869muuntoeron muutos -272 0Hankintameno 31.12. 5 623 6 236 6 641 6 641Osakkuusyritysten poistamaton liikearvo 31.12. 3 245 4 172Muut osakkeet ja osuudetHankintameno 1.1. 579 189 579 189Siirrot erien välillä 0 391 0 391Lisäykset 1.1. - 31.12. 15 0 15 0Vähennykset 1.1. - 31.12. -3 -1 -3 -1Hankintameno 31.12. 591 579 591 579Yhteensä 6 214 6 815 12 783 12 770Omistusosuus-%Osakkeet ja osuudet 31.12.2003 Konserni EmoyhtiöTytäryhtiöosakkeet:Fingrid Varavoima Oy, Helsinki 100,0 100,0Fingrid Verkko Oy, Helsinki 100,0 100,0Omistusyhteysyritykset:Nord Pool Spot AS, Lysaker, Norja 20,0 20,0Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo 33,3 33,314. SAAMISET SAMAN KONSERNIN YRITYKSILTÄ, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Pitkäaikaiset:Lainasaamiset 53 250 56 800Lyhytaikaiset:Myyntisaamiset 127 0Siirtosaamiset 110 380237 380Yhteensä 53 487 57 18015. SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSILTÄ, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Pitkäaikaiset:Lainasaamiset 477 531 477 531Lyhytaikaiset:Myyntisaamiset 511 289 509 289Siirtosaamiset 2 3 2 3513 292 511 292Yhteensä 990 823 988 82316. SIIRTOSAAMISET, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Korot ja muut rahoituserät 2 982 1 581 2 982 1 581Verot 0 731 0 731Myynnin ja ostojen jaksotukset 1 340 5 123 1 336 5 096Vakuutuskorvaus 2 348 0 2 348 0Muut 502 1 069 502 1 067Yhteensä 7 171 8 504 7 168 8 47437

17. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT KULUKSIKIRJAAMATTOMAT MENOT JA PÄÄOMA-ALENNUKSET Konserni EmoyhtiöLAINOJEN LIIKKEESEENLASKEMISESTA, 1 000 € 2003 2002 2003 2002Pääoma-alennukset 93 151 93 15118. OMA PÄÄOMA, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Osakepääoma 1.1. 55 922 55 922 55 922 55 922Osakepääoma 31.12. 55 922 55 922 55 922 55 922Ylikurssirahasto 1.1. 55 922 55 922 55 922 55 922Ylikurssirahasto 31.12. 55 922 55 922 55 922 55 922Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 124 197 103 940 11 374 12 087Muuntoeron muutos -272 0 - -Osingonjako -6 632 -7 259 -6 632 -7 259Voitto edellisiltä vuosilta 31.12. 117 292 96 681 4 742 4 828Tilikauden voitto 26 507 27 516 7 266 6 546Pääomalainat 1.1. 167 914 167 914 167 914 167 914Pääomalainat 31.12. 167 914 167 914 167 914 167 914Oma pääoma 31.12. 423 559 403 956 291 767 291 133Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 10 998 10 995 12 008 11 374Osakemäärä Osakkeista ÄänistäOsakepääoma jakautuu seuraavasti: kpl % %Osakesarja A 2 078 62,49 83,32Osakesarja B 1 247 37,51 16,68Yhteensä 3 325 100,00 100,00A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja B-sarjan osake yhdellä äänellä. B-sarjan osakkeilla on etuoikeusosinkoon yhtiöjärjestyksessä säädetyllä tavalla. Vuosilta 2002 - 2006 osinko on 5,93 % p.a. osakkeen merkintähinnasta.Osakemäärä Osakkeista ÄänistäOsakkeenomistajat ryhmittäin: kpl % %Julkiset yritykset 834 25,08 33,44Yksityiset yritykset 834 25,08 33,44Julkisyhteisöt 410 12,33 16,44Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 247 37,51 16,68Yhteensä 3 325 100,00 100,0038

Osakemäärä Osakkeista ÄänistäOsakkeenomistajat 31.12.2003 kpl % %Fortum Power and Heat Oy 834 25,08 33,44Pohjolan Voima Oy 834 25,08 33,44Suomen valtio 410 12,33 16,44Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma-Sampo 415 12,48 5,55Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 350 10,53 4,68Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 150 4,51 2,01Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 75 2,26 1,00Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola 75 2,26 1,00Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo 54 1,62 0,72Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 50 1,50 0,67Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 35 1,05 0,47If Teollisuusvakuutus Oy 25 0,75 0,33Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola 12 0,36 0,16Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08Yhteensä 3 325 100,00 100,00PÄÄOMALAINAT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Pääomalainaehtoinen debentuurilaina 1997 137 914 137 914 137 914 137 914Pääomalainaehtoinen debentuurilaina 1999 30 000 30 000 30 000 30 000167 914 167 914 167 914 167 914Osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukainen pääomalaina, jonka pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa jakonkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella.Pääomalainaehtoinen debentuurilaina 1997Laina erääntyy 15.5.2027, mutta on mahdollista maksaa yhtiön näin päättäessä takaisin 15.5.2007 tai 15.5.2017 kurssiin 100 %.Kuponkikorko on 6,80 % p.a. 15.5.2007 saakka, minkä jälkeen korko on kuuden kuukauden euribor + 1,90 % p.a. 15.5.2017 saakka.Tämän jälkeen kuponkikorko on kuuden kuukauden euribor + 2,90 % p.a.Pääomalainaehtoinen debentuurilaina 1999Laina erääntyy 30.11.2029, mutta on mahdollista maksaa yhtiön niin päättäessä takaisin 30.11.2009 tai 30.11.2019 kurssiin 100 %.Kuponkikorko on 6,388 % p.a. 30.11.2009 saakka, minkä jälkeen korko on kuuden kuukauden euribor + 2,28 % p.a. 30.11.2019saakka. Tämän jälkeen kuponkikorko on kuuden kuukauden euribor + 3,28 % p.a.Pääomalainat ovat julkisesti noteerattuja ja rekisteröity Suomen Arvopaperikeskus Oy:n arvo-osuusjärjestelmään.19. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Kertynyt poistoerosuunnitelman mukaisista ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotuksesta 186 192 158 59520. LASKENNALLISET VEROVELAT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Laskennalliset verovelatTilinpäätössiirroista 54 243 46 237Yhteensä 54 243 46 23739

21. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Kotimaiset: Eräpäivä KorkoJVK II/1997 18.04.2006 6,00 % 58 643 66 098 58 643 66 098Kansainväliset:EUR 100 000 24.02.2003 3,50 % 0 94 000 0 94 000CAD 15 000 15.03.2004 vaihtuvakorkoinen 10 400 10 400 10 400 10 400USD 25 000 28.05.2004 vaihtuvakorkoinen 27 144 27 144 27 144 27 144AUD 10 000 18.06.2004 vaihtuvakorkoinen 6 030 6 030 6 030 6 030USD 35 000 13.08.2004 vaihtuvakorkoinen 39 800 39 800 39 800 39 800CHF 50 000 23.08.2004 vaihtuvakorkoinen 32 945 32 945 32 945 32 945USD 25 000 10.03.2005 vaihtuvakorkoinen 23 147 0 23 147 0CHF 50 000 19.04.2005 vaihtuvakorkoinen 34 150 34 150 34 150 34 150USD 15 000 03.052005 vaihtuvakorkoinen 16 725 16 725 16 725 16 725USD 35 000 23.05.2005 vaihtuvakorkoinen 38 461 38 461 38 461 38 461GBP 10 000 28.06.2005 5,44 % 15 600 15 600 15 600 15 600USD 35 000 25.08.2005 7,21 % 38 300 38 300 38 300 38 300USD 25 000 10.03.2006 vaihtuvakorkoinen 23 150 0 23 150 0USD 25 000 13.03.2006 vaihtuvakorkoinen 23 148 0 23 148 0EUR 15 000 13.09.2006 vaihtuvakorkoinen 15 000 0 15 000 0CHF 16 000 06.06.2007 2,00 % 10 180 10 180 10 180 10 180EUR 22 000 14.06.2007 vaihtuvakorkoinen 22 000 22 000 22 000 22 000USD 35 000 09.07.2007 vaihtuvakorkoinen 35 497 35 497 35 497 35 497GBP 10 000 07.08.2007 5,5225 % 15 576 15 576 15 576 15 576JPY 3 000 000 23.05.2008 0,925 % 27 700 27 700 27 700 27 700FIM 100 000 04.09.2008 4,75 % 16 819 16 819 16 819 16 819EUR 15 000 03.03.2009 4,25 % 0 15 000 0 15 000JPY 3 000 000 15.07.2009 1,84 % 24 000 24 000 24 000 24 000EUR 10 000 31.03.2010 korkorakennelma 10 000 10 000 10 000 10 000JPY 1 000 000 12.07.2010 2,00 % 10 215 10 215 10 215 10 215JPY 2 000 000 16.10.2010 1,022 % 15 504 0 15 504 0JPY 3 000 000 05.07.2011 1,31 % * 28 200 28 200 28 200 28 200JPY 3 000 000 25.07.2012 1,3575 % ** 25 400 25 400 25 400 25 400EUR 20 000 15.10.2013 4,30 % 20 000 0 20 000 0FIM 210 000 19.08.2013 5,20 % 26 910 35 319 26 910 35 319Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä 546 125 601 559 546 125 601 559Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä 144 519 94 000 144 519 94 000Yhteensä 690 644 695 559 690 644 695 559* takaisinmaksuoikeus 5.7.2004** takaisinmaksuoikeus 25.7.200622. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN Konserni EmoyhtiöTAI SITÄ PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA, 1 000 € 2003 2002 2003 2002Joukkovelkakirjalainat 106 628 192 653 106 628 192 653Rahalaitoslainat 44 182 59 748 44 182 59 748Yhteensä 150 810 252 401 150 810 252 40123. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Lyhytaikaiset:Ostovelat 0 1 220Muut velat 887 608Siirtovelat 6 18Yhteensä 893 1 84524. VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Lyhytaikaiset:Ostovelat 1 2 0 0Yhteensä 1 2 0 04025. MUUT VELAT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Lyhytaikaiset:Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset) 27 427 40 549 27 427 40 549Arvonlisävero 4 848 5 023 4 669 4 862Sähkövero 1 733 1 438 1 733 1 438Muut lyhytaikaiset velat 421 383 417 380Yhteensä 34 428 47 393 34 246 47 229

26. SIIRTOVELAT, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Pitkäaikaiset:Myyntitulojen jaksotus 800 1 150 800 1 150Lyhytaikaiset:Korot ja muut rahoituserät 21 017 27 637 21 017 27 637Palkat ja henkilösivukulut 2 832 2 649 2 814 2 625Myynnin ja ostojen jaksotukset 2 426 7 112 2 410 7 097Muut 212 11 208 026 487 37 409 26 450 37 360Yhteensä 27 287 38 559 27 250 38 51027. PANTIT, KIINNITYKSET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € Konserni Emoyhtiö2003 2002 2003 2002Leasingvastuut (autot)Tulevan vuoden leasingmaksut 102 92 99 92Myöhemmin 101 60 101 60203 152 199 152Valmiusluoton luotonvarausprovisioTulevan vuoden luotonvarausprovisio 407 400 407 400Myöhemmin 1 192 1 576 1 192 1 5761 599 1 976 1 599 1 976Annetut pantit / pankkitilitTulliluoton vakuudeksi 26 26 26 26Työaikainen vakuus 0 5 0 5Sähkön pörssikaupan vakuudeksi 1 983 6 501 1 983 6 5012 009 6 532 2 009 6 532Yhteensä 3 811 8 660 3 807 8 660Muut taloudelliset vastuutSähkön ostositoumukset, TWh 0,1 0,4 0,1 0,4Pisimmillään sitoumukset ulottuvat vuoteen 2005.28. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYTVireillä ei ole toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä viranomaismenettelyjä. Energiamarkkinavirasto selvittääFingrid Oyj:n hinnoittelun kohtuullisuutta.29. JOHDANNAISSOPIMUKSET, 1 000 € Konserni ja emoyhtiöMarkkina- Nimellis- Markkina- Nimellisarvoarvo arvo arvo31.12.2003 31.12.2003 31.12.2002 31.12.2002Korko- ja valuuttajohdannaisetValuutanvaihtosopimukset -85 315 430 998 -25 653 401 217Valuuttatermiinit -1 805 84 917 2 503 107 698Koronvaihtosopimukset -12 059 441 732 -23 816 550 463Ostetut korko-optiot 1 803 215 000 330 95 000Yhteensä -97 376 1 172 647 -46 636 1 154 378SähköjohdannaisetSähköfutuurit, Nord Pool -511 933Sähkötermiinit, Nord Pool Clearing 7 800 76 820 20 543 79 285Sähkötermiinit, muut 2 170 11 790 18 427 13 022Osto-optiot, ostetut (175 GWh, 219 GWh vuonna 2002) 630 644Yhteensä 10 600 88 610 39 103 93 240Koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä ostetut korko-optiot on arvostettu markkina-arvoon tilinpäätöshetkellä siten, ettäniistä syntyvä nettokassavirta on laskettu nykyarvoksi. Valuuttatermiinit on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän termiinikursseja.Sähkötermiinit, muut -ryhmä sisältää kiinteähintaiset fyysiset sähkön ostositoumukset. Optiot ajoittuvat vuosille 2005 ja 2006.Johdannaiskaupat on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa. Markkina-arvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen,jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2003 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.41

30. RISKIENHALLINTARiskienhallinnassa noudatetaan hallituksen hyväksymää konsernin riskienhallintapolitiikkaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan toimintatapoja,joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan erilaisten uhkatekijöiden aiheuttamia riskejä sekä tarvittaessa suojaudutaan riskeihinliittyviltä vahingoilta. Fingrid-konsernin liiketoimintapolitiikat tukevat osaltaan kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Fingridin riskienhallintapolitiikantavoitteena on hallita riskeihin liittyvät vahingot kustannustehokkaiden toimenpiteiden avulla. Riskiltä tulee suojautuaaina, kun suojautumisesta aiheutuvat kustannukset ovat järkevässä suhteessa riskin suuruuteen. Riskien suuruutta arvioitaessaotetaan huomioon tapahtuman todennäköisyys, taloudelliset vaikutukset ja toiminnalle aiheutuvat muut haitat. Vuosittain tehtävänkartoituksen perusteella valitaan vuosittaiseen riskienhallintaohjelmaan keskeisimmät hankkeet.RAHOITUSRISKIEN HALLINTAFingrid Oyj:n hallitus hyväksyy vuosittain rahoituspolitiikan, joka määrittelee toimintalinjat emoyhtiön ulkoiselle rahoitukselle,sijoitustoiminnalle ja riskienhallinnalle huomioiden konsernin liiketoimintaympäristön mahdollisimman hyvin. Rahoitustoimintoraportoi yhtiön hallitukselle säännöllisesti, neljä kertaa vuodessa. Fingridin tavoitteena on suojautua rahoitusmarkkinoiden heilahteluiltamahdollisimman kattavasti. Yhtiöllä on pitkän aikavälin hajautettu velkasalkku, jossa valuuttariskit on pyritty eliminoimaanja korkoriskit on suhteutettu yhtiön tariffiperiodiin.MaksuvalmiusLyhytaikaisen velan eli alle 12 kuukauden aikana erääntyvien velkojen katteena on aina riittävä määrä, eli yli 100 % likvidejävaroja ja nostamattomia sitovia luottolupauksia rahoituslaitoksilta. Velkasalkun erääntymisprofiili on rakennettu tasaiseksi. Sijoituksettehdään hajautetusti hyvän luottokelpoisuusluokituksen omaaviin arvopapereihin, ja yksittäisille vastapuolille on asetettu yläraja.Sijoitukset ovat pääosin arvo-osuusmuotoisia ja tehty siten, että ne voidaan likvidoida helposti.ValuuttariskiYhtiön periaatteena on suojautua kaikilta valuuttariskeiltä, eikä se pidä avoimia positioita. Rahoituseristä ja liiketoiminnastaaiheutuvien valuuttariskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia.KorkoriskiYhtiö pyrkii pitämään korkokulut vakaana kulloinkin vallitsevan tariffijakson aikana. Tarffijakson aikana mitoitetaan korkoriskitoisaalta duraation, toisaalta VaR-menetelmän (Value-at-Risk) avulla. VaR-menetelmällä todennetaan, että valitulla todennäköisyydelläja ajanjaksolla syntyvä kassavirta, nettovelan ja johdannaisten kustannukset, investoinnit, verot ja osingot vähennettynä riittääomavaraisuusasteen parantamiseen. Korkoriskien hallinnassa käytetään korko-optioita ja koronvaihtosopimuksia ja lisäksi korkojaksojenuudelleenhinnoitteluista muodostetaan tasainen jakauma. Nämä yhdessä vähentävät korkoliikkeiden välittömät vaikutukset rahoituskustannuksiintariffiperiodin aikana.Rahoituksen vastapuoliriskiYhtiöllä on vastapuoliriskiä johdannaissopimusten ja sijoitusten kautta. Yhtiö tekee johdannaisia vain hyvän luottokelpoisuusluokituksenomaavien vastapuolten kanssa, ja jokaiselle yksittäiselle vastapuolelle on olemassa yläraja. Ennen johdannaiskaupanaloittamista yhtiö solmii International Swap Dealers Associationin (ISDA) raamisopimuksen vastapuolen kanssa. Tilikauden aikana yhtiölleei aiheutunut tappiota rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskeistä.HÄVIÖSÄHKÖHANKINTARISKIN HALLINTAYhtiön periaatteena on suhteuttaa häviösähköhankinta yhtiön tariffiperiodiin. Yhtiö suojaa häviösähköennusteen mukaista sähkönhankintaansapörssituotteilla ja kahdenkeskisillä sopimuksilla. Jäljellä olevasta tariffiperiodista 2002–2004 oli 31.12.2003 suojattunayli 95 %. Kaikki kahdenkeskiset hankintasopimukset kilpailutetaan ja niihin kohdistuville riskeille on määritetty vastapuolikohtaisetriskitasot.Hankintasopimukset on tilinpäätöksen liitetiedoissa arvostettu markkina-arvoon tilinpäätöshetkellä vallitsevaan markkinahintaan.Kahdenkeskisten hintasuojaussopimusten hintatason on oletettu olevan sama kuin vastaavan tuotteen päätöskurssi oli Nord Pool-sähköpörssissä vuoden 2003 viimeisenä kaupankäyntipäivänä. Sopimuksiin liittyvät valuuttariskit on kokonaan suojattu.42

31. SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINENTasevastuun hoitoEnergiamarkkinaviraston päätöksen mukaan Fingrid Oyj:n tulee eriyttää valtakunnallisen tasevastuun hoitoon liittyvä toimintamuista liiketoiminnoista sähkömarkkinalain 7. luvun mukaisesti.Tasevastuuyksikön tuloslaskelman eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan avulla seuraavasti:TuototErilliskustannuksetTuotannolliset kustannuksetHallinnolliset kustannuksetPoistotRahoitustuotot ja -kulutTuloverotsuoraansuoraanaiheuttamisperiaatteellaaiheuttamisperiaatteellaaiheuttamisperiaatteellasitoutuneen pääoman perusteellalaskennallisesti tuloksestaHenkilökunnan lukumäärä keskimäärin vuoden aikana oli 10, sama kuin edellisenä vuonna. Liikevoitto oli 4,6 prosenttia(0,1 prosenttia) liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuotto oli 90,3 prosenttia (4,1 prosenttia).ERIYTETTYTASEVASTUUN HOITOTULOSLASKELMA, 1 000 € 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002LIIKEVAIHTO 69 240 48 603Liiketoiminnan muut tuotot 0 0Materiaalit ja palvelut -63 642 -46 130Henkilöstökulut -1 141 -856Poistot ja arvonalentumiset -494 -505Liiketoiminnan muut kulut -761 -1 062LIIKEVOITTO 3 202 50Rahoitustuotot ja -kulut -38 -46VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 3 164 4Tilinpäätössiirrot -32 145Tuloverot -908 -43TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 2 224 105KantaverkkotoimintaKantaverkkotoimintaan on katsottu kuuluvan koko Fingrid-konsernin liiketoiminta, mukaanluettuna järjestelmävastuu, joka sisältäätasevastuun sekä ulkomaanliiketoiminta, joka on merkitykseltään vähäistä.Edellä mainitulla perusteella Fingrid-konsernin tilinpäätös vastaa verkkotoiminnan tilinpäätöstä.43

HALLITUKSEN VOI TON JA KO EH DO TUSKonsernin omasta pääomasta on konsernitaseen 31.12.2003 mukaan jakokelpoisia varoja 10 998 089 euroa jaFingrid Oyj:n omasta pääomasta taseen 31.12.2003 mukaan 12 007 788,96 euroa.Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että- osinkoa maksetaan yhtiöjärjestyksen 5 §:n mukaisesti 1 994,71 euroa osakkeelta, yhteensä 6 632 410,75 euroa- voittovarojen tilille jätetään 5 375 378,21 euroa.Helsingissä 12. päivänä helmikuuta 2004Taisto Turunen Timo Rajala Tapio Kuulapuheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtajaMarjukka Aarnio Timo Karttinen Pertti SimolaPertti VoutilainenTimo ToivonentoimitusjohtajaTILINPÄÄTÖSMERKINTÄTilinpäätös tilikaudelta 2003 on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2004PricewaterhouseCoopers OyKHT-yhteisöHenrik Sormunen, KHT44

FINGRID OYJ 1.2.2004HALLITUSTOIMITUSJOHTAJATimo ToivonenFINGRID OYJVERKKOPALVELUPertti KuronenRAJASIIRTOPALVELU,TIETOJÄRJESTELMÄTMatti TähtinenVERKKO-OMAISUUDENHALLINTAKari KuuselaVOIMAJÄRJESTELMÄNKÄYTTÖEero KokkonenTALOUSJA RAHOITUSTom PippingsköldMARKKINAKEHITYSJuha KekkonenESIKUNTAErkki KannusYMPÄRISTÖ-PROJEKTITErkki PartanenASIAKASTOIMINTAPetri ParviainenHeikki RuhanenSirpa IjäsVERKON KEHITYSPertti Kuronen o.t.o.ANALYYSITKaija NiskalaRAJASIIRTO-PALVELUNina ElomaaTIETO-JÄRJESTELMÄTVeli-Jukka PyötsiäTIETO-LIIKENNEAri SilfverbergINTERNET-PALVELUTMari FallströmKEHITYS-PROJEKTITSylvi RuokolainenYMPÄRISTÖRitva LaineJÄRJESTELMÄ-TEKNIIKKAJussi JyrinsaloVERKKO-INVESTOINNITMartti HeinonenKeijo VälimaaVERKONHOITOTimo KiiveriTEKNOLOGIANKEHITYSJarmo ElovaaraMAANKÄYTTÖJA KIINTEISTÖTIlkka AlmSÄHKÖNLAATUMatti LahtinenALUETOIMINTAJari HelanderETELÄ-SUOMIHannu YlönenLÄNSI-SUOMIHannu VirtanenITÄ-SUOMIJorma HeiskanenPOHJOIS-SUOMIJouko HirvonenVOIMAJÄRJESTELMÄ-KESKUSReijo HuhtaVERKKOKESKUSKimmo KuusinenKÄYTÖN-SUUNNITTELUTimo KaukonenTASE-PALVELUReima PäivinenKÄYTÖNKEHITYSJyrki UusitaloTURVALLISUUSPekka NiemiRAHOITUSKatrinaKlinge-SonninenTALOUSMargaretha LöfgrenJarmo MännikköLAKIASIATTarmo RantalankilaSISÄINENTARKASTUSJyrki Aro o.t.o.LIIKETOIMINNANTUKITeuvo KortesojaSÄHKÖMARKKINA-KEHITYSJuha HiekkalaMARKKINA-ANALYYSITErkki StamULKOMAANLIIKETOIMINTARisto LindroosTOIMITUSJOHTAJAMartti MerviöVOIMALAITOS-PÄÄLLIKKÖHarri OllikainenVIESTINTÄLeni Lustre-PereYRITYS-SUUNNITTELUSami KuitunenHENKILÖSTÖJyrki AroHALLINTO-PALVELUTMarja SyrjäläFINGRID VARAVOIMA OY46

FINGRID OYJARKADIANKATU 23 BPL 530, 00101 HELSINKIPUHELIN 030 395 5000TELEFAX 030 395 5196www.fingrid.fi