Luomuinfo MTT Ruukki (M.Kärki).pdf - ProAgria Oulu

proagriaoulu.fi

Luomuinfo MTT Ruukki (M.Kärki).pdf - ProAgria Oulu

LUOMU – infoLiminka 26.11.2012Maarit Kärki26.11.2012


Terveiset RuukistaLuomu-hanke ja tuloksiaNaudanlihantuotanto luomunaRehuntuotanto ja ruokintaKannattavuus26.11.2012


MTT Ruukki26.11.2012


26.11.2012Uusi tutkimusnavetta 2013Uuden kylmäpihaton suunnittelu on meneillään jarakentaminen toteutetaan kesällä 2013.Kuvassa on tuleva rakennuspaikka, talouskeskuksenläheisyydessä.


Uusi tutkimusnavetta• Rakennus tulee olemaan kylmäpihatto, johon tulee 144eläinpaikkaa ja nykyaikainen tutkimuslaitteisto.• Eläimet ovat ryhmäkarsinoissa, 5-7 eläintä/karsina• Kanadasta on hankittunaruokintalaitteisto, joka mittaayksilöllisesti eläinten syöntiäja syöntikäyttäytymistä.GrowSafe- ruokintajärjestelmä26.11.2012


Edistystä luomutuotantoon – hanke 2012 - 2014Hankeaika: 15.4.2012 – 31.12.2014Rahoittajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusBudjetti 417 500, josta EU + Suomen valtio 350 700 € 84%Yksityinen rahoitus 66 800 € 16%Tuen siirto:Lihateollisuuden Tutkimuskeskus- lihanautojen ruokintakokeen lihanlaatumääritykset26.11.2012


Edistystä luomutuotantoon – hanke 2012 - 2014Yksityisrahoittajat:A-TuottajatA-Tuottajat Oy on tuottajaosuuskuntien - Itikka, Lihakuntaja Pohjanmaan Liha, sekä Atria Oyj:n omistama yritys.Valio OyValio Oy on Suomen suurin maidonjalostaja ja markkinajohtaja kaikissasuurimmissa tuoteryhmissä. Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa.Kemira OyjKemira on kansainvälinen vesikemian yhtiö. Markkinoi mm. AIV-liuoksetHamec Oy ja Ekotjänst Lindgård OyHamec Oy on vuonna 1992 perustettu Mustasaaressa toimiva metallialan yritys.Hamec valmistaa Ekotjänst Lindgårdin markkinoimat mekaaniset rikkakasvientorjuntakoneet (juolannostokoneet).26.11.2012


Edistystä luomutuotantoon – hanke1. Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn kannaltaTehdään 2 kaksivuotista koetta- pikakesannointi ennen viljan kylvöä- puolikesannointi ensimmäisen sr. korjuun jälkeen- kokeet turvemailla => haasteellisia- koneita nähtävillä työnäytöksessä1. Nurmien sadontuottokyvyn ylläpitäminen täydennyskylvöllä- alkaa keväällä 2013- apilan lisäys kasvavaan ja harventuneeseen nurmeen eri menetelmin26.11.2012


26.11.20123. Vilja-palkokasvisäilörehujen rehuarvon tarkentaminen ruokinnan optimoimiseksiRuutukokeet 2012-2013 ja rehujen säilöntäkoe 2013- herne-vilja tai härkäpapu-vilja kokoviljasäilörehujen rehuarvojen määrittämiseksiei ole nykyään olemassa pikamääritysmenetelmiä (NIR)- tässä kehitetään sellaiset- lisäksi tehdään säilöntäkoe palkokasvisäilörehuilla4. Lihanautojen ruokinta palkokasvisäilörehuilla 2013-2014- alsikeapila-nurmisäilörehun, herne-vehnä- kokoviljasäilörehun jahärkäpapu-vehnä- kokoviljasäilörehun vaikutus lihanautojen kasvuun- lihanlaatumääritykset5. Luomunaudanlihantuotannontalouslaskelmat- emolehmätuotanto- maitorotuisiin vasikoihinperustuva tuotanto- mistä kannattavuus tulee?


Härkäpapu kesä 2012Tutkitaan vehnä/kaura –härkäpapuseoksien rehuarvoa, kolmena erikorjuuajankohtana. Kylvö 29.5.2012. Lietettä 20 tn/ha viljan startiksi.Tangenta Kontu FuegoKuvat otettu 24.7.2012Kylvössä 60/40 –suhde ~170 kg papua, 78 kg vehnää


Härkäpavut 30.8.2012Tangenta Fuego Kontu


Alustavia keskiarvotuloksia Ruukista 2012


Korjuuaika vs. valkuaismäärä• Ohjeena on ollut korjata härkäpapu-viljaseos n. 3-4 vko kukinnasta, tällöinsuomalaisten lähteiden mukaan paras rehuarvo.• SLU on suositellut Pohjois-Ruotsiin kokoviljan korjuuajankohdaksi: palot ovatsaavuttaneet täyden koon ja ovat täyttyneet, suunnilleen syyskuun alku. Sielläprot% 70:30 massalle ollut 16,3.• Ruukissa härkäpapu on korjattu (2010-2011) elokuun puolessa välissä, tällöinvalkuaispit. on ollut samaa luokkaa kuin Ruotsissa, jopa hieman korkeampi. Vuoden 2012 tulokset analysoitavina,saadaan vuoden vaihteessa.Korjuutekniikka rajoitteena?Niittomurskain haasteenamyöhästetyssä korjuussa palkojenkorjuuAjosilppuri, suoraniittopää onnistuu myöhäisempi korjuuMyös säilöntätekniikkaotettava huomioon.


Ruukissa 2012 myös vihantahernekoeDolores Florida ArvikaJermuKokoviljaksi, suojana kaura tai vehnäHernettä 156 kg/ha (60% suosituksesta)Viljaa 40% suosituksesta (vehnä 80 kg, kaura 70 kg)Kylvö 30.5.2012Lietettä 20 tn viljalle startiksiEi ymppäystä, koska maassa pH yli 6Kuvat 28.6.2012


Ruukissa 2012 myös vihantahernekoeKuvat 24.7.2012Dolores Florida ArvikaJermuKuvat 27.8.2012


Jermu korjuuaamuna 10.9.2012,pakkasta yöllä 4,3 ˚C.Härkäpapu Fuego


Alustavia keskiarvotuloksia Ruukista 2012


Viljalajike valittava seokseenkorjuuajan mukaan:• Jos korjuu suunnitellaan tehtäväksijo elokuun alkupuolella mahdollisimman aikainen lajike• Jos korjuuta myöhäistetään tarkoituksella,voidaan valita hieman myöhäisempi lajike.Vuonna 2012 lämpösummaa kertyiheikosti, 27.8. tehty korjuu oli optimaalinenWapun ja Wilhelmiinan korjuuseen.Kuvat 27.8.2012


Härkäpapua olisi voinut kasvattaa ehkävieläkin myöhemmäksi…?Fuegohärkäpapu 14.9.Dolores -herne14.9.2012


Naudanlihantuotanto luomunaMaitorotuiset naudatYhdistelmätila: Maitotila oma loppukasvatusVasikoiden juotto tilalla, kasvatuspaikat omaan tarpeeseenMaitotila, vasikat terninä loppukasvatustila- tilat erikoistuvat maidontuotantoon- vasikoille ei riittävästi tilaa pitää 3 kk ikään- luomumaidosta saadaan hyvä hinta meijeristä- haasteena 3 kk juotto- ensimmäiset vasikat juotossa luomujuomarehulla, jotatuotu Hollannista. Hinta korkea.- Imettäjälehmät?- Mitä ovat keinot saada maitorotuinen vasikka pysymäänluomuketjussa?26.11.2012


Naudanlihantuotanto luomunaLiharotuiset naudatEmolehmätila oma loppukasvatus- Hyvä eläinaines ja sen mukainen suunnitelmallinenloppukasvatus- Vasikoiden alkukasvatus onnistuu hyvin, kunhanhuolehditaan laidunrehun/hyvän säilörehunsaatavuudesta ja emoilla on hyvä maidontuottokyky- Vasikoiden vieroitus voidaan ajoittaa tilalla olosuhteidenmukaan- Kalliin luomuväkirehun käyttö minimiin monipuolisenkarkearehun avulla- Syyspoikivat emot ja sitä seuraava sonnien laidunnus?26.11.2012


Pihvivasikantuottaja tila loppukasvatustila- Emotiloille on suositeltu erikoistumista ja joillekin se onsopivin vaihtoehto- Seurauksena tarvitaan riittävästi luomuloppukasvatuspaikkojaja ohjausta lihataloilta, jotta vasikat säilyvätketjussa- Loppukasvattajat ovat olleet kriittisiä väkirehu-%riittävyydestä pihvirotuisten osalta, ei pitäisi olla ongelma- Kuitenkin on muistettava, että nauta on märehtijä javäkirehun saanti ei ole biologisesti välttämätöntä- Emotilojen on huolehdittava hyvästä eläinaineksesta javasikoiden hyvästä kasvusta ennen vieroitusta- Päiväkasvut 1200-1400 g26.11.2012


Pellon tarve karkearehun tuotantoon• Tavanomaisessa tuotannossa vähintään 1 ha / emo javasikka• Luomutuotannossa enemmän? 1,5 ha/emo• Tavoitteena olisi mahdollisimman tehokas laiduntaminen,jolloin laidunalaa tarvitaan vähintään 0,5 ha/emo• Haasteena laidunrehun riittävyys, on käytettävä kasvilajejamonipuolisesti (apilat, raiheinät, heinäkasvit, palkokasvit)• Vasikoiden väkirehuruokinta minimiin• Lihanaudoille nurmialaa 0,30-0,50 ha/sonni• Viljanviljely on tilakohtainen ratkaisu26.11.2012


Peltopinta-alan tarvesäilörehuntuotantoonSäilörehun satotaso kg ka/haEläinpaikat 3500 4500 5500 6500 7500200 82 64 53 45 39300 124 96 79 67 58400 165 128 105 89 77500 206 160 131 111 97Pellon tarve vaihtelee 0,20-0,40 ha/ sonniLähde:Johanna Lindvall26.11.2012


Kaura 60, virnat 50, raiheinät 25, apilat 5 kg/ha Maiju Pesonen26.11.2012


17.9.2008Fuego 50-90, kaura 50-70 + vehnä 50-70 kg/ha16 emovasikkaparia, 1,29 haMaiju Pesonen21.9.200824.9.200826.11.2012


26.11.2012


26.11.2012


LaiduntaminenLuomuemolehmätuotannon kulmakivi1) Tavoitteena mahdollisimman tuottava laidunkausiEmojen kuntoutuminen (kl 3) ja vasikoiden hyvä kasvu2) Pitkä laidunkausiMahdollisuuksien mukaan aikainen aloitus jamyöhäinen lopetus3) Laiduntaminen tulisi järjestää niin, että sisäloistenleviämien ja tartunta olisi mahdollisimman vähäistä.26.11.2012


26.11.2012


Miksi 50 % emon elopainosta?• Emo syö 365 päivää vuodessa, tuotanto on ”vain” yksivasikka vuodessa• Emo tuottanut teuraspainonsa verran vasikkaa• Eläinten hyvä kasvu on perinnöllistä sekä emon että isänominaisuudet vaikuttavat. Valinta vaikuttaa• Kertoo eläimen kasvukyvystäYleensä vaatii yli 1,2 kg päiväkasvua laitumella• Kertoo emon maidontuotantopotentiaalista• Kertoo eläinvalintojen onnistumisesta• Loppukasvattajan helppo jatkaaNoin 1/3 tavoitepainosta jo saavutettuTeuraslaatu (ja lihanlaatu) saavutetaan varmemmin26.11.2012


26.11.2012


Yhteenvetona rehuntuotannosta• Tavoitteena omavarainen rehuntuotanto• Koko tuotannon kannattavuus perustuu hyvään jataloudelliseen karkearehuun, jolloin väkirehujen tarve onvähäinen ja päästään korkeaan omavaraisuus%• Nurmirehujen laatu on avaintekijä kotieläintuotannossa janaudanlihantuotannossa yhtä tärkeää• Emolehmätuotannossa keskitytään laidunkauteen• Hyvä eläinaines, rotuvalinnat• Hyvät karkearehut kasvaville: sulavuus, D-arvo 680-700g/kgka ja valkuaista130-150 g/kgka• Monipuolinen kasvilajien ja lajikkeiden käyttö• Sopimuksia naapureiden kanssa, sovitaan mitä tuotetaan,yhteisiä viljelykiertoja26.11.2012


Yhteenvetona rehuntuotannosta• Naudanlihantuotannon eettisyys ja kuinka lisääntyväruuantarve hoidetaan tulevaisuudessa?• Tulisiko meidän pyrkiä naudanlihantuotantoonmahdollisimman pienillä väkirehumäärillä ja erityisestiluomutuotannossa?• Paljonko on varaa tinkiä tuotostasoista, jotta kannattavuussäilyy?• Luomutuotantoa on kehitettävä edelleen, jotta satotasotsaadaan nousemaan ja kehitettävä biologisia menetelmiäkasvinsuojeluun ja tautien hoitoon ( kasvitaudit, loiset)• Kuinka suuri voi olla tavanomaisen ja luomutuotteenhinnanero, luomutuotanto on tilalla saatava kannattavaksi26.11.2012


26.11.2012


26.11.2012


26.11.2012


26.11.2012


26.11.2012


Kiitos!Tietopankki:www.mtt.fi/ruukki

More magazines by this user
Similar magazines