Yhdistyksen teemalehti 2011, PDF tiedosto - Helsingin ...

hrmy.fi

Yhdistyksen teemalehti 2011, PDF tiedosto - Helsingin ...

T E E M A L E H T IH E L S I N G I NRakennusmestaritja -insinöörit 2011teemaPientalorakentaminen


SISÄLTÖToimittajaltaKannen kuva:Vaikka pientalorakentamisessamitat ja määrät ovat pienempiäkuin isommissa hankkeissa,laatuvaatimukset eivät oleyhtään pienempiä.Kuva Rudus Oy6B•2011Pientalorakentaminen kertoo jo sanana, miten se eroaa muusta rakentamisesta.Se on pienempää. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettäpientalorakentamisen vaatimukset olisivat yhtään sen pienemmät kuinmuunkaan rakentamisen. Myös pientalon rakentaminen vaatii osaavattekijät suunnittelusta työmaahan.Tee-se-itse rakentamisen vähentyminen on varsin luonnollista. Vaikkarakentamiseen riittäisi intoa ja aikaakin, nykyaikainen pientalo onhuomattavasti monimutkaisempi rakenne kuin takavuosina. Pientaloton tehty jo perinteisesti paremmin, esimerkiksi energiatehokkaaammiksikuin isommat kohteet. Nyt energiatehokkuus on entisestään korostunut.Se on tuonut mukanaan valintoja ja vertailuja, joita ei pysty tekemäänmutu -tuntumalla vaan tekemään tarvitaan ammattilaiset.Pientalotyömaalla ei voi myöskään oikoa, vaan kunnollisella työmaallatehdään kirjalliset sopimukset, huolehditaan veroista, kieltäydytäänharmaasta työvoimasta, huolehditaan työturvallisuudesta. – Aivanniin kuin kaikilla muillakin työmailla.Näitä näkökulmia on tuotu esiin myös tässä PientalorakentamisenteemanumerossaSirkka SaarinenSisältöteemaHELSINGIN RAKENNUSMESTARITJA -INSINÖÖRIT JÄSENLEHTIErikoisnumero, syksy 2011,PientalorakentaminenJULKAISIJA JA KUSTANTAJAHelsingin rakennusmestarit ja-insinöörit AMK ryTOIMITUS JA YHDISTYKSENTOIMISTOFredrikinkatu 51-53 A,00100 Helsinkip. (09) 646 343,f. (09) 642 259Päätoimittaja Sirkka Saarinensirkka.saarinen@pp3.inet.fiJärjestösihteeri Kirsi Takkinenkirsi.takkinen@hrmy.fiwww.hrmy.fiTAITTOAnita UkkonenPAINOPAIKKAForssa PrintHyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty.................................................. 3Uusista pientaloista jo 70 % talopaketteja.......................................... 6Sopimukset aina kirjallisesti................................................................. 8Pientalon perustuksiin vain varmat valinnat......................................... 9Rakenna tai korjaa radonturvalliseksi................................................ 10Paalutuksessa eurocode-aikaan........................................................ 12Julkisivumateriaali vaikuttaa muuhunkin kuin ulkonäköön................ 13Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhtenäiset toimintatavat. 15Selkeyttä talopakettien markkinointiin............................................... 15Asuntomessuja vuodesta 1970.......................................................... 16Kokkolassa energiatehokkaasti......................................................... 16Asuntomessuilla mallitalo myös tee se itse -miehille......................... 17Valmis piha syntyy yhteistyön tuloksena............................................ 18Ryhmärakentaminen yhdistää omatoimirakentamisen ja urakoinnin.19Pientalon suurimmat kosteusriskit perustuksissa ja kellareissa........ 20Rakennuksen ilmatiiviyden ja tiiviysmittauksen merkitysenergiatehokkaassa rakentamisessa................................................. 21Uusista pientaloista jo puolet A-energialuokkaa................................ 24Vanhoissa omakotitaloissa jopa 70 prosentinenergiansäästöpotentiaali.................................................................. 24Pientalon energiaremontti.................................................................. 25Motiva: Millainen on energiatehokas pientalo?.................................. 25Turvallisesti pientalotyömaalla........................................................... 26hrmyteema


Rakennusluvan hakeminen onpaljon muutakin kuin ”yhdenlomakkeen” täyttäminen.Hyvin suunniteltuon jo puoliksi tehty– kunhan suunnitelma on tehty oikein,ajoissa ja ammattitaidollaAikakauslehdissä ja nettiblogeissa on tarinoita perheenrakentamisprojektista, joissa aikataulu on pettänyt. Näissätarinoissa ajatus rakentamisesta on usein syntynyt joedeltävänä kesänä ennen varsinaista projektia. Kun kuokkasitten seuraavan vuoden toukokuussa pitäisi lyödä maahan,rakentaja huomaa, ettei hankkeella olekaan vielärakennuslupaa. Yllättäen venyvä aikataulu vaikeuttaaetukäteen sovittuja urakointi- ja tavarantoimitusaikataulujaaiheuttaen rakentavalle perheelle ylimääräisten kulujenlisäksi paljon murhetta, itkua ja hammastenkiristystä.Missä sitten on menty vikaan,eikö lähes 10 kuukauden valmisteluaikariitä?Kyllä se riittää, kunhan käyttääajan oikein.Tarinoissa unelmatontti löytyynopeasti, eikä sen ostamiseen tuhlataaikaa. Sitten rakentava perhe valmisteleehankettaan kiertämällä talomyyjienjuttusilla sekä tutustumallaerilaisiin vaihtoehtoihin rakennusmessuillaja rautakaupoissa. Valtaisantietotulvan myötä perhe suunnitteleeunelmataloaan. Innostus onvaltava, eikä tässä vaiheessa väsymysvaivaa. Syksyn ja talven mittaanunelma on hahmottunut ja on aikakilpailuttaa talotehtaat.hrmyteema3


Asuntomessurakennuttajat ja -rakentajat ovat sikäli hyvässä asemassa, että heillä on on tarkka päivämäärä, jolloin hankkeen on oltavavalmiina. Kesän 2011 Asuntomessut pidettiin Kokkolassa. Kuva: Suomen AsuntomessutKaikkein surullisimmissa tarinoissatalokaupat on jo ehditty tehdä,kun perhe huhtikuussa kiikuttaa rakennuslupahakemustarakennusvalvontavirastoon.Talopaketin toimitusajaksion sovittu toukokuun loppuja perheen kesälomat sovitettualkamaan kesäkuun alusta, unelmaon toteutumassa hyvää vauhtia.Kun tähän tilanteeseen saadaanrakennusvalvontaviraston lupakäsittelijänensimmäinen kommentti ”Tämävaatii sitten poikkeamispäätöksen”,alkaa synkkiä pilviä kasaantua.Edellä kuvattu oli siis väärä toimintatapa.Päätös rakentamiseenryhtymisestäRakentamisprojektin ensimmäinenvaihe on varsinainen päätös rakentamiseenryhtymisestä. Tässä vaiheessaon syytä selvittää omat tarpeet,rajoitukset ja mahdollisuudet.Siis se, minkälainen perheen unelmataloja -tontti on ja onko sen rakentamiseenaikaa, rahaa ja taitoa.Puutteet kannattaa tunnustaa itselleenjo tässä vaiheessa ja sopeuttaarakentaminen omiin mahdollisuuksiin.Kun lähtökohdat ja niiden mukaanmuokattu unelma on selvillä,alkaa tontin etsiminen. Viihtyisän näköisestäympäristöstä huolimattapohjaolosuhteissa saattaa piillä ongelmia.Myös kaavassa, rakentamisohjeissaja rakennusjärjestyksessäon saatettu antaa määräyksiä, jotkaestävät unelmatalon toteutuksentontille.Ennen tonttikaupan solmimistarakentajan kannattaa ehdottomastivarmistaa pohjaolosuhteet ja ollayhteydessä viranomaisiin tonttiakoskevien määräysten selvittämiseksi,samalla tulee esiin mahdollinensuunnittelutarveratkaisun taipoikkeamispäätöksen tarve. Hyväksihavaittu tapa on myös kytkeäprojektiin jo tässä vaiheessa päteväpääsuunnittelija ja hyödyntää hänenammattitaitoaan arvioitaessa tontinsoveltuvuutta.Pääsuunnittelija mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessaKun tontti sitten on hankittu, alkaavarsinaisen rakennuksen suunnittelu.Jo tässä vaiheessa pitäisi tilatalupahakemukseen myöhemmin liitettävättontti- ja kaavakartat. Tällöinviimeistään kannattaa ottaa mukaanprojektiin pääsuunnittelija. Uudenmaankunnissa rakennusluvan hakuunliittyvät menettelytavat ja rakennusmääräystentulkinnat poikkeavatkuntakohtaisesti ja ne on syytäaina varmistaa. Turhalta harmiltavälttyy, kun varmistaa etukäteen esimerkiksimiltä osin kellarin rakentaminenkuluttaa rakennusoikeutta.Vasta lähtötietojen ollessa täysinselvillä, aloitetaan alustavien suunnitelmienlaadinta ja pääsuunnittelijanrooli on tässä ensiarvoisen tärkeä.Hänen kokemustaan kannattaa hyödyntäähankkeen aikataulun ja kustannusarvionlaadinnassa ja ylläpidossa.Pääsuunnittelijan ei nimestäänhuolimatta tarvitse laatia hankkeeseenyhtään rakennuspiirustusta.Hänen roolinsa on koordinoida, ettäsuunnittelu ja luvan hakeminen tuleetehtyä asianmukaisesti. Joissain tapauksissapääsuunnittelija ottaakohteessa myös vastaavan työnjohtajantehtävät hoitaakseen.Varsinaisten rakennusta koskeviensuunnitelmien laatijaksi rakentavaperhe voi palkata toisen suunnittelijan.Rakennuspaikan ympäristön jaolosuhteiden vaatimustaso sekä halutunlopputuloksen yksilöllisyysmäärittävät rakennussuunnittelijankoulutustason.Asiakkaan toiveet huomioivasuunnittelija käyttää yksilöllisensuunnitelman laatimiseen 1-6 kuukautta.Jo luonnoksetlupakäsittelijälleKun alustavat suunnitelmat on laadittu,kannattaa varata aika rakennusvalvonnanlupakäsittelijältä niiden läpikäymiseksi.Kun luonnokset käydäänyhdessä läpi, edesautetaan lu-4 hrmyteema


van myöhempää sujuvaa läpimenoa.Mikäli ennakkonäytön jälkeen kuviintulee paljon päivityksiä tai esimerkiksitalopakettitehtaat tekevätniiden pohjalta omat hieman räätälöidytsuunnitelmat, on palaveri lupakäsittelijänkanssa syytä uusia.Vasta sitten päästään rakennusluvanhakemiseen. Hakemuslomake jatieto siihen tarvittavista liitteistä löytyykuntakohtaisesti kunkin rakennusvalvonnaninternet-sivuilta. Lupakäsittelykestää noin kuukauden.Tänä aikana viranomaiset tarkastavattäyttääkö hanke määräystenvaatimukset mm. kaavan, energiatehokkuuden,esteettömyyden ja palomääräystenosalta. Mahdollisestiesiin tulleet puutteet ja niiden korjaaminenhyväksyttävään kuntoonluonnollisesti hidastavat läpimenoa.Kun lupapäätös on saatu, ennenrakennusluvan lainvoimaisuutta onedessä 2 tai 4 viikon oikaisuvaatimusaika.Erillisellä hakemuksella rakentaminenon mahdollista aloittaavakuutta vastaan jo tässä vaiheessa.Yhteenvetona tontin hankkimisen jälkeen– tonttia koskevien lähtötietojen hankinta 1 vko– suunnittelu hankkeen vaativuudesta ja yksilöllisyydestäriippuen1 – 6 kk– rakennusvalvonnan ennakkonäyttö ajanvarauksineen 2 vkoa– lopullisten lupa-asiakirjojen laatiminen 2 vkoa– lupahakemuksen jättäminen ajanvarauksineen 0-2 vkoa– lupakäsittely 4 vkoa– oikaisuvaatimusaika 2 – 4 vkoaTontin hankkimisen jälkeen käytetty aika siis yhteensä 3 – 9 kkToki poikkeuksia on molempiin suuntiin.Välttämättä se ei kuitenkaan kannata,sillä kyseisenä aikana ne tahot,joihin tuleva rakentaminen vaikuttaa,esimerkiksi naapurit, voivat vaatiaoikaisua tehtyyn lupapäätökseen.Oikaisuvaatimus voi kaataa tai ainakinviivyttää rakentamishaketta.Vasta kun lupa saa lainvoiman,voidaan aloituskokous normaalistipitää. Unelmatalo on rakentamistavaille valmis.Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksiammattitaitoinen pääsuunnittelijaon lupavaiheessa ensiarvoisentärkeä. Hän osaa luotsata ohipahimpien karikoiden ja rauhoittaamenoa silloin, kun joku suunnitteluvaihevaatii lisähuomiota. Sitten kuntaas on aika edetä, auttavat kerrallaoikein laaditut asiakirjat aikataulussapysymistä.Kun pallo varsinaisen rakentamisenalkaessa siirretään pätevälle vastaavalletyönjohtajalle, kulkee hankeniitä raiteita joita lain säätäjä on ajatellut,ja edellytykset laadukkaaseenlopputulokseen ovat olemassa.Jari RaukkoRAKENNUSLUPAHAKEMUKSEN LIITEASIAKIRJATVarsinaisen rakennuslupahakemuksen lisäksi tarvitaan runsaasti erilaisia liitteitä. Kuntien erilaisista lupamenettelyistäjohtuen tarvittavat liitteet saattavat poiketa jonkin verran. Kuntakohtaisen luettelon tarvittavista liitteistä löytääkunkin kunnan internet sivuilta tai niitä voi tiedustella lupaviranomaiselta.Seuraava luettelo antaa suuntaa tarvittavasta liitemäärästä● Selvitys omistus- tai hallintaoikeudesta (esim. lainhuutotodistus ja /tai kauppakirjan jäljennös taivuokrasopimus)● Kiinteistörekisteriote● Valtakirja, mikäli rakennusluvan hakijana on joku muu kuin kiinteistön omistajat/haltijat.● Naapureiden kuulemislomakkeet● Karttamateriaalit (kaavaote, tonttikartta)● Väestörekisterikeskuksen tilastolomake (RH 1 -lomake)● Pääpiirustukset (tarvittava sarjamäärä vaihtelee kunnittain)● Ilmoitus kiinteistön liittämiseksi sähkö-, kauko- tai maakaasuverkostoon● Julkisivujen värimallit/värityssuunnitelma● Rakennusoikeuslaskelma● Rakennuksen energiaselvitys● Selvitys suunnittelijoiden kelpoisuudesta● Suunnitelma haja-asutusalueen jätevesihuollosta, mikäli ei kunnan viemäriverkostossa● Kopio myönnetystä poikkeamisluvasta lainvoimaisuustodistuksineen tarvitaan, mikäli hankkeessa poiketaanesim. kaavamääräyksistä.● Kopio myönnetystä suunnittelutarveratkaisusta lainvoimaisuustodistuksineen tarvitaan lähes ainarakennettaessa asemakaava-alueen ulkopuolella.● Kaupparekisteriote tarvitaan, mikäli rakennuspaikan omistajana, ja tällöin myös hakijana, on yritys tai yhteisö.● Pohja-/maaperätutkimus ja perustustapalausunto● Vesihuollon liitoskohtalausunto● Liikennemelualueilla selvitys ulko- ja sisämelutason erotuksesta.hrmyteema5


Uusista pientaloistajo 70 % talopakettejaTalopakettien suosio pientalon rakentamistapana onkasvattanut tasaisesti suosiotaan. Talopakettitoimituksenatoteutettujen pientalojen osuus on nyt noin 70%.Hartiapankkirakentajien osuus onvähentynyt tasaisesti. RakennustutkimusRTS:n tutkimuksen mukaanvuonna 1999 toteutettiin ns. Avaimetkäteen -periaatteella 7 % uudispientaloista.Tuolloin Avaimetkäteen -harkitsijoita oli 23 % rakentamaanryhtyvistä. Vuonna 2010harkitsijoita oli jo lähes joka toineneli 46 %. Avaimet käteen -toteutukseenpäätyi runsas viidennes eli 23% uudistalon rakennuttajista.Syitä siihen, miksi rakentajat haluavatomakotitalonsa yhä useamminmuuttovalmiina, on useita. Nykyaikaisenpientalo on huomattavastimonimutkaisempi ”paketti”kuin takavuosikymmeninä. Niinpäsen rakentaminenkin vaatii selvästientistä enemmän ammattiosaamistarakennustyömaalla esimerkiksitalotekniikan ja tiukentuneidenenergiamääräysten takia. Toisaaltamyös pientalorakentajien omat laatuvaatimuksetovat nousseet.Suomessa rakennetaan vuosittain10 000-15 000 uutta pientaloa.Vuonna 2009 määrä oli taloustilanteentakia poikkeuksellisen pieni,alle 9 000 kappaletta. Vuonna 2010aloitettiin 12 500 uuden pientalonrakentaminen. Ennuste vuodelle2011 on 13 000 - 13 500 kappaletta,joista talopakettien osuus on noin70 % eli 9 100 - 9 500 kappaletta.Pientaloteollisuus PTT ry arvioi,että pientalorakentamisen kasvaaedelleen lähivuosina.Ammattilaiset johtavat ja tekevätPuurunko yleisin,kivitalot isompiaPuurankarunko on yleisin pientalojenrunkoratkaisu. Se tulee noin 80%:in talopakettiratkaisuista.Puurankarunko on edullinen jasoveltuu hyvin niin teolliseen talotuotantoonkuin paikallarakentamiseen.Julkisivu voidaan toteuttaalauta- tai tiiliverhoilulla, mutta sevoidaan myös rapata.Puurankarunkoinen talo voidaantoteuttaa pienelementeillä, suurelementeillä,tilaelementteillä tai precut -menetelmällä.Kivitalon etuja ovat kestävyys jamassiivisuus, joka tasaa lämpötilojaja vaimentaa esimerkiksi liikenteenLähde: Pientaloteollisuus PTT ry6hrmyteema


Sopimukset aina kirjallisesti”Tee sopimukset kirjallisesti.Aina.” Yksinkertainen jaselkeä neuvo, jota noudattamallapienrakennuttajavälttyy monelta murheeltaniin suunnittelijoiden,työmaan johdon kuinurakoidenkin osalta.Sopimuksiin liitetään aina myöstehtäväluettelo, josta selviää mitkätehtävät sisältyvät toimeksiantoonja miten vastuut jakautuvat.Sopimuksien tarpeellisuuden voisikiteyttää vaikkapa siten, että kun onsopimukset, ei tule ongelmia. Tai josongelmia tulee, sopimusten avullaniistä selvitään. Paitsi rakennuttajaa,turvaavat sopimukset yhtälailla työntekijää. Ne ovat siis molempien etu.Vaikka sopimusten tekemisentärkeydestä on rummutettu varsinpaljon, ne eivät vieläkään kuulu jokaisenpienrakennuttajan tai remontoijanvakiokäytäntöihin. Eräs syylienee se että kertarakennuttaja eiyksinkertaisesti tiedä millaisia sopimustenpitäisi olla, jottei synny ristiriitaisuuksiatai tulkintaerimielisyyksiä.Valmiit sopimuslomakkeetkaikkiin vaiheisiinKirjallinen sopimus kannattaa tehdämyös sen mukavan tutun ammattimiehenkanssa. Sopimuksen ansiostapysytään mukavina tuttuinamyös rakennushankkeen jälkeen.Sopimuksen laatiminenkaan ei aiheutakohtuuttomia ponnisteluja, silläkaikkia vaiheita varten on olemassavalmiit RT-sopimuslomakemallit.Rakennustietosäätiö RTSn laajassasopimusasiakirjavalikoimassaon omat pientalorakennuttajalle tar-Valmiita sopimusmalleja käyttämällä pienrakennuttaja varmistaa paitsi sen mitä tehtäviäurakoitsijan ja tavarantoimittajan toimeksianto sisältää myös sen että he hoitavat yhteiskunnallisetvelvoitteensa: verot ja vakuutukset. Kuva Rudus Oykoitetut RT-kuluttaja -merkinnällävarustetut lomakkeet, jotka kuluttaja-asiamieson tarkistanut. Sopimukseenliitettävä tehtäväluettelohelpottaa toimeksiantoon sisältyvientehtävien sopimista sikälikin, ettäviranomaisten edellyttämät tehtäväton merkitty siihen valmiiksi lihavoidullatekstillä. Lisäksi Rakennusalanyleiset kuluttajasopimusehdot, joihinurakkasopimuksissa viitataan, on ainaliitettävä urakkasopimuksen mukaan.Sopimukset laaditaan luonnollisestikahtena samansisältöisenäkappaleena, yksi kummallekin sopijaosapuolelle.Sopimusasiakirjojentäyttämistä helpottavat vielä esimerkkikohteistatehdyt täyttömallit.www.sopimuslomake.netRT-kuluttaja -asiakirjavalikoiman lomakkeetlöytyvät kaikkein helpoimminsuoraan internetistä osoitteestawww.sopimuslomake.net. Palveluunmaksuttomasti rekisteröityään käyttäjävoi täyttää ja esikatsella asiakirjojamaksutta. Valmiin asiakirjan tulostaminenon maksullista. Hinta eikuitenkaan ole iso, lomakkeesta riippuenkeskimäärin 5 euroa. RT-kuluttaja-asiakirjavalikoimaan voi hank-kia myös vuosilisenssejä.Lomakkeita ja vuosilisenssejä voiinternetin lisäksi ostaa Rakennustiedonkirjakaupoista, Helsingissä selöytyy osoitteesta Runeberginkatu 5.Mistä tekijätEnnen kuin pienrakennuttaja pääseetekemään sopimuksia, hänen onlöydettävä se ja ne, joiden kanssasopimuksia tehdä. Pienrakennuttajanon usein erittäin vaikeaa löytääammattitaitoiset tekijät, esimerkiksipääsuunnittelija, arkkitehti-, rakenne-ja talotekniikkasuunnittelija, vastaavanmestari sekä eri alojen urakoitsija.Pientalon pääsuunnittelijaakannattaa etsiä esimerkiksi RKL:n jaFISEn www-kotisivuilta. Safan arkkitehtihakuantaa puolestaan listanpientalosuunnittelua tekevistä arkkitehdeista.Myös kunnan rakennusvalvontavirastostavoi saada vinkkejä,mistä lähteä kyselemään. Suoriayhteistietoja tekijöihin sieltä ei välttämättälöydy. Viranomaisten on ainakinisommissa kunnissa mahdotonylläpitää kattavaa tekijälistaa ja muutamientekijöiden suosimislinjalle eiluonnollisesti voi lähteä.Sirkka Saarinen8 hrmyteema


Pientalon perustukset voidaan rakentaa paikallavaletusta betonista, betoni- tai kevytsoraharkoista tai betonielementeistä.Anturat tehdään usein paikallavalaen. Sokkelipalkit voidaan paikallavalaa tai tehdä harkoista tai elementeistä.Perustuksiin liittyvä alapohja on joko maavarainen paikallavalettu tai ryömintätilainen kantava elementtilaatasto. Kuva Rudus OyPientalon perustuksiinvain varmat valinnatPientalon rakennuttaja joutuu tekemään valtavasti tärkeitävalintoja. Yksi valinnoista on perustamistapa. Vaikka itse taloja maapohja asettavat omat reunaehdot, on joka taloontarjolla erilaisia perustamisvaihtoehtoja. Perustamisessa eioikopolkuihin kannata turvautua, sillä virheiden korjaaminenon myöhemmin vaikeaa ja kallista, jopa mahdotonta.Tavoitteena on perustaa rakennuskantavalle maapohjalle tai kalliolle.Ihannetapauksessa rakennuksenalta ei tarvitse poistaa kuin pintamaa.Sen jälkeen perustusten alustatasataan ja tiivistetään hyvinmurskeella. Huonosti kantavalla perusmaallatarvitaan massanvaihto.Vaikeimmissa tapauksissa rakennuspitää perustaa paaluille. Tällaisiavaikeita tapauksia on varsinkintonttipulasta kärsivillä alueilla entistäenemmän, sillä ainakin pääkaupunkiseudullapohjaolosuhteiltaanparhaat tontit on jo rakennettu.Lähes aina kivirakenteisenaPerustamistapa valitaan tontinmaanpinnan korkeussuhteiden,maaperän kantavuuden ja talonkantavien rakenteiden ja kuormitustenperusteella. Myös talon arkkitehtuurivaikuttaa. Ehdottomia perustuksiltavaadittavia ominaisuuksiaovat luotettava ja moitteetontoiminta sekä lujuuden että läm-hrmyteema9


Elementtiperustusten suosiota on kasvattanutnopea asentaminen. Ne sopivat hyvinmyös talvirakentamiseen.mön- ja kosteudenerityksen osalta.Lähes aina pientalon perustuksettehdään kivirakenteisena: betoni-tai kevytsoraharkoista, paikallavaletustabetonista tai betonielementeistä.Määrällisesti enitenpientalotyömaalta löytyy materiaaleistakevytsoraharkkoa. Elementtiperustustensuosio on kasvanut erityisestinopeutensa ansiosta. Nesopivat hyvin myös talvirakentamiseen.Perustamistavat voidaan jakaamatala-, syvä- ja pilariperustuksiin,Rakenna tai korjaaradonturvalliseksiSäteilyturvakeskuksen mukaan radonpitoisuus ylittyy Suomenoloissa niin helposti, että radonturvallista rakennustapaa olisinoudatettava koko maassa. Suomen rakentamismääräyskokoelmanpohjarakennusta koskevissa määräyksissä painotetaan,että radontekninen suunnittelu voidaan jättää tekemättä vain, jospaikkakuntakohtaiset tulokset selkeästi osoittavat, että radonpitoisuusasunnoissa alittaa enimmäisarvon säännönmukaisesti.Rakennuksen alla olevan maaperänhuokosilma on Suomessamerkittävin huoneilman radonin lähde.Säteilyaltistusta aiheuttavatmyös maaperästä ja rakennusmateriaaleistalähtevä ulkoinen gammasäteilysekä porakaivojen vesi. Suomessavuosittain todetuista noin2000 keuhkosyöpätapauksesta noin200 arvioidaan aiheutuvan hengitysilmanradonista. Terveysriskien takiaasuntojen huoneilman radonpitoisuuksiaon rajoitettu sosiaali- ja terveysministeriönpäätöksellä.Jo käytössä olevan asunnonhuoneilman radonpitoisuus ei saisiylittää arvoa 400 Bq/m 3 . Kun uusiaasuntoja rakennetaan, ne on suunniteltavaja rakennettava siten, ettäradonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200Bq/m 3 . Lukuarvot tarkoittavat radonpitoisuudensallittuja vuosikeskiarvoja.Uudisrakentaminen jaradonin torjuminenUudisrakentamisessa radonriskialueillaolisi käytettävä epätiiviyskohtiasisältävissä maanvastaisissarakenteissa rakenneratkaisuja, joillaradonin pääsy huonetilaan voidaanestää mahdollisimman tehokkaasti.Tällaisia radonin suhteen riskialttiitarakenteita ovat varsinkin erillisensokkelin sisäpuolelle valetut maanvaraisetlattiat, erityisesti niidensaumakohdat ja putkien läpivientikohdat,sekä maanvastaiset seinät.RakMk osan B3 kohdassa 4.6.3on annettu periaatteellisia ohjeitaradonin torjumisesta rakenteellisinkeinoin. Torjuntamenetelmä on esitettytarkemmin RT-kortissa Radonintorjunta (RT 81-10791. RT-korttion ajantasaistettu versio ympäristöministeriönvuonna 1993 julkaisemastaoppaasta Radonin torjuminenpien- ja rivitaloissa. Maanvastaistenrakenteiden radontekninensuunnittelu.RT-kortissa esitetyssä menetelmässäon keskeistä maanvaraisenbetonilaatan ja sokkelin välisen liitoksentiivistäminen kumibitumikermilläsekä varautuminen radonpitoisuudenalentamiseen asentamallaradonputkisto laatan alle. RT-kortissakuvataan radonputkiston ja siihenmahdollisesti myöhemmin lii-10 hrmyteema


joka on yleinen kylmien rakennustenperustustyyppi. Matalaperustuksetovat maanvaraisia antura- jalaattaperustuksia sekä kevennysperustuksia,joissa perustus suojataanerillisellä routasuojauksella.Kevennysperustuksessa rakennuksenalla olevat maamassat vaihdetaan.Se sopii erityisesti huonostikantaville maapohjilla.Syväperustuksessa perustuksetviedään nimensä mukaisesti syvälle,routimattomaan syvyyteen, jolloinei tarvita erillistä routasuojausta.Suomessa se tarkoittaa 1,8 – 2,6metrin syvyyttä.Rinnetontilla kellarillinen perustuson luonteva vaihtoehto. Kellarinseinät voi rakentaa paikallavalettuna,betoni- tai raudoitetuista kevytsoraharkoista.Kosteus kuriinmyös perustuksissaRoutasuojauksen lisäksi perustuksetpitää suojata maasta tulevaltakosteudelta. Veden pääsyä perustuksiinvähennetään johtamalla sadevedetrakennuksesta poispäinmaanpinnan kallistuksilla. Rakennuspohjaon myös aina salaojitettavahuolellisesti.Jos lopullinen lattiapinta jää matalammallekuin 300 milliä tulevastamaanpinnasta, on perustukset suojattavaulkopuoliselta kosteudeltavedeneristämällä, esimerkiksi kermillä,bitumisivelyllä tai sokkelilevyillä.Jos rakennuksessa on maanvarainenalapohja, on ylimmän täytemaakerroksenoltava sellainen, ettäse estää veden nousemisen. Tavallisessahiekassa ja moreenissa vesipystyy nousemaan useita kymmeniäsenttejä, savimaassa jopa useitametrejä.Jos rakennukseen tulee kantavatuuletettu alapohja, ryömintätila ontehtävä vähintään 800 milliä korkeaksi,jotta siellä pystyy liikkumaan.Ryömintätila on myös varustettavariittävän suurilla tuuletusaukoilla,jotta koko alapohjan tuuletusvarmistuu.Kunnollinen perustaminen sisältääaina myös maaperästä mahdollisestihaihtuvaan radoniin varautumisen.Sirkka Saarinentettävän tuuletusjärjestelmän suunnittelu-ja rakentamisperiaatteet.Asunnon radonpitoisuuden voitarkistaa tilaamalla Säteilyturvakeskuksestaradonmittauksen.RadonkorjauksetJos asunnossa todetaan enimmäisarvon(400 Bq/m3) ylittävä radonpitoisuus,sitä alennetaan sopivillatoimenpiteillä. Korjausten tavoitteeksivoi ottaa radonpitoisuudenalentamisen uudisrakentamistakoskevan vaatimusrajan (200 Bq/m3) alle. Vaikka tähän ei päästäisikään,kaikilla parannuksilla onmyönteinen vaikutus asukkaan terveyteen.Korjauksiin kannattaa siksiryhtyä vaikeammistakin lähtökohdista.Radonimuri ja radonkaivo ovattehokkaimpia radonkorjausmenetelmiä.Muita menetelmiä ovat ryömintätilantuuletus, kellarin ilmanvaihdonparantaminen, ilmanvaihdontehostaminen, uusi poisto- taitulo/poisto-ilmanvaihto, vuotojentiivistäminen.Tietoa radonistaSäteilyturvakeskus (STUK) on tutkinutasunnoissa tehdyin mittauksinradonin esiintymistä koko maassa.Kunnilla on käytettävissään omaaaluettaan koskevia tilannekatsauksiaja yhteenvetoraportteja. Haluttaessatietoja kunnan eri alueidenradontasoista voi ottaa yhteyttäkunnan terveys- tai rakennustarkastajaan.Tarkempaa tietoa radonista, senesiintymisestä koko maan alueella,torjumisesta uudisrakentamisessa,radonkorjauksista ja lisätietoa radoniinliittyvistä julkaisuista on Säteilyturvakeskukseninternetsivuillawww.stuk.fi.Radon uudisrakentamisessaRadonin torjunta uudisrakentamisessaon halvempaa ja helpompaakuin radonkorjaus. Radonturvallinenperustus tulee halvemmaksikuin yksittäisen tontin radonselvitys.Lisäksi tällaisen selvityksen perusteellaei yleensä voida antaa vakuutustasiitä, että sisäilman radonpitoisuusjäisi rakentamistavastariippumatta alhaiseksi. Uudisrakentamisentavoitearvon 200 Bq/m 3ylitykset ovat niin yleisiä että radonturvallinenrakentaminen on pääsääntöisestiperusteltua kokomaassa. Oulun, Länsi-Suomen jaItä-Suomen läänien alueilla on seutuja,joilla 200 Bq/m 3 ylitykset ovatharvinaisia.Radonpitoisuuden alentamisenlisäksi radonturvallisella rakentamisellavoidaan parantaa muutenkinsisäilman laatua. Radonturvallinenratkaisu estää maaperästä tulevientunkkaisten hajujen ja myös mahdollistenkemiallisesti haitallistenkaasujen pääsyn sisätiloihin.Perustustavan vaikutusradonpitoisuuteenRadonpitoisuuteen voidaan vaikuttaaperustustavan valinnalla. Radonturvallisiaperustapoja ovat:● Tuulettuva alapohja(ryömintätilainen perustus).● Yhtenäinen saumatonlaattaperustus● Maanvarainen laatta, jossa laattavaletaan erillisenä perusmuurin sisään- jos laatan ja sokkelin liitoksentiiveydestä huolehditaan.Taloissa, joissa on tuulettuva alapohjaja yhtenäinen maanvarainenlaatta, on huomattavasti vähemmänradonpitoisuuden enimmäisarvonylityksiä kuin taloissa, joissa on perusmuurinsisään erikseen valettumaanvarainen laatta.- SSLähteet, lue lisää:Ympäristöministeriö ja Säteilyturvakeskus,www.ymparisto.fi,www.stuk.fihrmyteema11


Paalutuksessaeurocode-aikaanPienpaalutusta Oritkarinvarastotyömaalla OulussaLuja-pienpaalu laajentaateräsbetonipaalun käyttöaluettaHuhtikuussa julkaistu Paalutusohje2011 (RIL 254) helpottaa suunnittelijoitasiirtymään myös paalutuksessa eurocodenkäyttöön. Samaan ohjeeseen on nyt koottukaikki eri materiaaleista ja eri tavoin valmistettujenpaalujen suunnittelun ja työsuorituksenperusohjeet. PO 2011:een pohjautuva oma valmistajakohtainensuunnitteluohje Luja-pienpaaluohjeantaa tarkemmat ohjeet Lujabetonin uutuustuotteensuunnittelusta ja työn toteutuksesta.Pienpaalutusta omakotityömaallaLoimaalla.Pienpaalutuskone ja pienpaaluttaminenpystytään tekemään ahtaillakin tonteilla.Konetta tuodaan tontille EspoossaYmpäristöystävällinen jakustannustehokasLuja-pienpaalu laajentaa teräsbetonipaalujenkäyttöaluetta pienempienkuormien suuntaan. Sen poikkileikkausmitatovat 180 x 180 ja pituus6 m. Paaluissa on aina jatkokset molemmissapäissä ja niitä lyödäänmaahan tarvittava määrä peräkkäinhaluttuun syvyyteen pääsemiseksi.Kun loppulyönnit on saavutettu, paalukatkaistaan halutusta korosta jaylitse jäänyt paalunosa käytetäänseuraavan pisteen aloituspaaluna.Näin hukkaa ei käytännössä jää lainkaan.Tämä vapaa jatkettavuus varmistaamyös paalutuksen onnistumisenaina, vaikka paalupituudet poikkeaisivatkinpohjatutkimuksen oletuksista.Paalut valmistetaan ja käsitelläänaina 6 metrin pituisena. Sen ansiostavalmistus ja kuljetus ovat kustannustehokkaitaja varmistetaan mahtuminenmyös ahtaille kaupunkitonteille.Paalut lyödään maahan Lujabetoninja lyöntilaitteen valmistajan KuopiolaisenKoneplaneetta Oy:n yhteis-työnä kehittämällä KonePiler-500lyöntilaitteella. Laite kiinnitetään 21 ttela-alustaiseen kaivinkoneeseenkauhan pikakiinnikkeeseen. Laitteenirrotus kestää vain 15 minuuttia, jotensamaa kaivinkonetta voidaan tarvittaessakäyttää myös kohteen kaivutöihin.Perinteiseen betonipaalujenkalustoon verrattuna uudella kalustollapystytään toimiman myös ahtaammillaja huonommin kantavillatonteilla.Teräspaaluun verrattuna betonipaalusaavuttaa halutun kantavuutensamoreeniin lyötäessä lyhempänäsuuremman kärki- ja vaippavastuksensaansiosta.Lyöntilaitteita on tällä hetkelläkäytössä kolme. Lujabetoni myypienpaalut urakoituna eli maahanlyötyinä ja katkaistuina. Toimitus työmaalleon nopeaa, sillä Luja-pienpaalujavalmistetaan varastoon kahtaeri tyyppiä.Luja-pienpaalunsoveltuvuusalueetLuja-pienpaalut soveltuvat kaikkeenpaalutukseen kapasiteettiensapuitteissa. Erityisesti paalu on kehitettyahtaita pientalotontteja ja -anturoitaajatellen. Luja-pienpaalujavalmistetaan kolmea tyyppiä, erilaisillateräsmäärillä ja betonin lujuuksilla.Kevyimmän version Lpp1:nmurtorajatilan kestävyys paalutustyönluokassa2 (PTL2) R d,geo,max= 263 kN ja Lpp2:n R d,geo,max =337 kN, järein Lpp3 on tarkoitettuerikoiskohteisiin ja sitä ei valmistetavarastoon. Tarkemmat ohjeet löytyvätnetistä ladattavissa olevastaLuja-pienpaaluohjeesta.Toteutettuja kohteitaEnsimmäinen Luja-pienpaalutuskohdeoli toukokuussa 2010 Kokkolanasuntomessuille rakennettava Luja-Kivisydän Talo Linnunlaulu -omakotitalo.Muita toteutettuja kohteita onympäri maata. Vuoden aikana onmaahan juntattu jo yli 10 km Lujapienpaaluja.Kohteista suurin oli OulunOritkari Satamaan kesällä 2011valmistunut puutavaravarasto nro13, johon kului yli 5 km pienpaaluja.Olli MurokeTuotepäällikkö, Luja-pienpaalut12 hrmyteema


Vaikka puu mielletään erityisesti ns.perinnetalojen julkisivumateriaaliksi, sitäkäytetään runsaasti myös moderneissauudispientaloissa. Kuva WoodfocusPuusta vai muusta?Julkisivumateriaali vaikuttaamuuhunkin kuin ulkonäköönPuu on ollut perinteinen suomalaisen pientalon julkisivumateriaali.Sillä on edelleen vankka suosio uudispientalorakentamisessa.Kiven osuus on kuitenkin ollut selvässänousussa: tiilen, rapattujen ja slammattujen julkisivujenosuus on noin kolmannes uusien pientalojen julkisivuista.Julkisivumateriaalin valinnassa on syytä muistaa, ettäsillä on myös muita kuin ulkonäkövaikutuksia: esimerkiksilämmön-, ääneristysominaisuudet ja huollon tarveovat erilaisia.Pientalon julkisivumateriaalia ei ainavoi valita vapaasti. Se voidaannäet määritellä kaavassa hyvinkintarkasti värityksestä alkaen. Useimmitenvalinnanmahdollisuus kuitenkinon. Joskus voidaan käyttää kiertotietäkin:esimerkiksi kesän 2005 asuntomessuillaOulussa oli puutalokortteliksimäärätylle alueelle rakennettukivitalo, jonka betonijulkisivu oli verhoiltupuuritiläverhouksella.Ei välttämättä ”yhtä ja samaa”Pientalon rakentamista suunnittelevallaon varsin usein omia materiaalimieltymyksiä,jopa ennakkoasenteitatyyliin puu on luonnonläheinen, kivijykevä ja helppohoitoinen. Ennakko-hrmyteema13


käsitysten rinnalle kannattaa hakeaapua asiantuntijoilta: rakennuksenvälipohjien ja ulkoseinien rakennusmateriaalivaikuttaa ulkonäön lisäksimyös rakenteiden toimintaan, esimerkiksiäänen- ja lämmöneristävyyteen.Myös materiaalien kunnossapito-ja huoltotarve vaihtelevat.Yksittäisen rakennuksen julkisivumateriaalinja värien valinnassa ontärkeää ottaa huomioon myös rakennuksenlähiympäristön väri- ja materiaalimaailma.Julkisivun ei myöskääntarvitse olla ”yhtä ja samaa”. Materiaali-ja värivaihteluilla ammattilainensaa julkisivuihin rytmikkyyttä ja eloisuutta,esimerkiksi raskaampaa materiaaliaalhaalle, keveämpää ja vaaleampaaylös.Puupaneelijulkisivu tavallisinLauta on Rakennustutkimus RTSOy:n tutkimuksen mukaan yleisimminkäytetty julkisivumateriaali uusissaomakotitaloissa. Erityisesti sen käyttöon korostunut ns. perinnetaloissa,jotka ovat suomalaisten pientalorakentajiensuosikkilistojen kärjessä.Julkisivuverhoukseen suositellaankäytettäväksi kuusta. Woodfocus onlistannut toimivan ja pitkäikäisen ulkoverhouksenedellytyksiä. Niitä ovatmm: käytä riittävän paksua verhouslautaa,suositeltava paksuus 28 mm,käytä teollisesti pohjamaalattua verhouslautaa,asenna laudat sydänpuoliulospäin, vältä jatkoksia, muotoileverhouksen alareuna tippanokaksi,jätä ulkoverhouksen taaksenoin 22…25 mm alhaalta ylös avointuuletusrako, sokkelikorkeuden tulisiolla sellainen, jotta ulkoverhouksenEri värit sekä pinta- ja limitysmahdollisuudet tuovat vaihtoehtoja tiilijulkisivuun. Myös erimateriaalit ja värit ammattitaitoisesti suunniteltuna antavat pientalolle yksilöllisen ilmeen.Kuva Wienerberg Oy Abalareuna tulee vähintään 300 mmmaanpintaa ylemmäksi, toimivat ikkunoidenvesipellit ja listoitukset/vuorilaudat, toimivat sadevesikourutja syöksytorvet, räystäiden leveysvähintään 300 mm, mieluummin 600mm, ulkoverhouksen säännöllinenhuoltomaalaus.Puujulkisivun voi tehdä paitsi perinteisestipaikallarakentaen myöspuuelementeistä, jolloin lautajulkisivuasennetaan paikoilleen jo tehtaalla.Puujulkisivu tarvitsee monia muitamateriaaleja enemmän huoltoa.Huoltomaalaustarve riippuu käytetyistämaaleista ja julkisivuille kohdistuvastailmastorasituksesta. Kuultavilletuotteille valmistajat suosittelevat3-5 vuoden huoltomaalausväliä,peittäville 8-12 vuotta.Entä hirsi? Se on ollut lähinnä vapaa-ajanrakennustenmateriaali. Viimevuosina on kuitenkin alettu rakentaamyös ”uudenlaisia hirsitaloja”,jotka sopivat myös kaupunkimaiseenympäristöön.Tiili on pitkäikäinenMyös tiilijulkisivulla on pitkät perinteetja käyttökokemukset. Se voidaantehdä poltetuista tai kalkkihiekkatiilistä.Tiilen väri- ja pintavalikoimasisältää useita eri vaihtoehtoja. Myöserilaiset limitykset tuovat vaihteluatiilijulkisivuun.Tiilijulkisivun valtteja ovat kestävyysja pieni huollon tarve. Bonuksenaon se, että rakennuksen purkuvaiheessatiilet voi jopa käyttää uudelleen.Ne kompensoivat tiilen puutaisompia hankinta- ja rakennuskustannuksia.Kivijulkisivussa usein rappausBetoniteollisuus on listannut www.betoni.com -sivullaan 10 syytä, miksibetonirakenne – harkko, elementti japaikallavalu – sopii myös pientalonrunko- ja julkisivumateriaaliksi: palonkestäväja turvallinen, hyvin ääntäeristävä, lämpöä varaava, luja ja pitkäikäinen,kokonaistaloudellinen, vähänhuoltoa vaativa, muotoiltava,ekotehokas, kosteudenkestävä, arvonsasäilyttävä.Kivitalojulkisivu on usein rapattutai slammattu, betoni- ja harkkorakenteidenlisäksi myös siporex-taloyleensä rapataan. Rappaukseen tuovatvaihtelumahdollisuuksia värit jaerilaiset pinnoitteet. Rappaus kannattaajättää ammattilaiselle, jottalopputuloksesta saadaan halutun näköinenja kestävä.- Sirkka SaarinenRappausta käytetään usein harkko- ja siporex-pientalojen julkisivun pintakäsittelynä.Lähteet, lisätietoja:www.woodfocus.fi,www.betoni.com14 hrmyteema


www.pksrava.fiPääkaupunkiseudun rakennusvalvontojenyhtenäiset toimintatavatRakennusvalvontaVahvistuspvm 01.06.2011 Sivu 1(1)Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen Tunniste MuutosYhtenäiset käytännöt E3-5 01AiheSavuhormin läpiviennin kelpoisuuden osoittaminenAiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä muiden viranomaisten ja laitosten ohjeet ja tulkinnatE3: 5.1 Pintalämpötilat ja suojaetäisyydetC2: 1.4.1Helsingin, Espoon, Vantaan jaKauniaisten rakennusvalvonnatovat jo muutaman vuoden ajanyhtenäistäneet tulkintojaan jatoimintatapojaan.Sovitut yhtenäiset tulkinnat julkaistaanyhtenäisten käytäntöjenkortistossa, joka avattiin nettiinvuoden 2010 alussa osoitteessawww.pksrava.fi. Elokuussa 2011tulkintakortteja oli yhteensä 42.Tuoreimmat, kesäkuun alussa tehdytpäivitykset koskivat Betonirakenteisiintehtäviä jälkikiinnityksiä,Rakennelmien osastointiperiaatteita,Palokatkotuotteita ja Savuhorminläpiviennin kelpoisuuden osoittamista.Vuoteen 2013 mennessä pyritäänyhteismitallisuuteen kaikissapääkaupunkiseudun rakennusvalvontojenlomakkeissa, ohjeissa jatulkinnoissa. Jatkossa rakennusvalvontojentoimintatapayhteistyöhönosallistuu muitakin isoja kuntia, etunenässäTurku ja Oulu. – SSYhteinen tulkinta/käytäntöPaloturvallisuusE3 5.1 : Hormituotteiden suojaetäisyydet täsmennetään täydentävillä laskelmilla tai kokeellisesti, jos savupiippurakennuskohteessa läpäisee lämpötilan tai nokipalonkestävyyskokeessa käytettyä paksumman lämmöneristetyn rakenteen.Yhteinen tulkinta: Kun savuhormin suojaetäisyyttä määritetään lämpötila- ja nokipalokestävyyskokein Suomessakäytetyille lämmöneristepaksuuksille, niin:- Testijärjestelyssä käytetään asennustavan mukaista lämmöneristepaksuutta.- Testijärjestely tehdään muilta osin voimassa olevan standardin SFS-EN 1859 mukaan.- Testissä tulee olla mukana kaikki asennuksessa tarvittavat tiivistysosat ja muut vastaavat osat.- Asennusohjeen tulee perustua suoritettuun testiin ja asennusohjeessa tulee olla viittaus suoritettuun testaukseen.- Asennusohjeessa on myös esitettävä testaukseen perustuvat sallitut muutokset ja toleranssit.KosteustekniikkaC2 1.4.11: Suunnitelmissa esitettävien rakenteiden ja rakennusosien kosteusteknisestä toimivuudesta on varmistuttavaluotettavaan selvitykseen perustuen.Yhteinen tulkinta: Jos asennusohjeen mukaisessa läpiviennissä on vähennetty lämmöneristekerroksen tai muunsuojausmateriaalin korkeutta ylä- tai välipohjarakenteessa käytettävästä lämmöneristepaksuudesta niin:- kosteusteknisestä toimivuudesta on laadittava ja esitettävä C2 määräyksen 1.4.11 mukainen luotettava selvitys,ellei suojaavan levymäisen eristeen korkeus tiiviisti piipun ympärillä ole vähintään 200mm.- suojaavan levyeristeen korkeuden ollessa enemmän kuin 200mm riittää yleensä se, kun valmistaja ilmoittaaasennusohjeessa sen minimieristepaksuuden, jolla heidän tuotteensa läpivienti on myös kosteusteknisesti toimiva.Laskentamenetelmien käyttöYhteinen tulkinta: Kun piipun suojaetäisyys tai kosteustekninen toiminta selvitetään laskennallisella menetelmällä, tuleesen olla yleisesti hyväksytty tai laskentamenetelmän ja/tai ohjelman kelpoisuudesta on oltava hyväksytyn laitoksenlausunto.HuomioitavaaTekniset tiedot, asennus- ja käyttöohjeet, käytön rajoitukset ja mahdolliset muut tarvittavat asiakirjat on liitettävärakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen.LiitteetAsiasanatEsimerkki tulkintakortista.Selkeyttä talopakettien markkinointiinKuluttaja-asiamies ja Pientaloteollisuus PTT rylaativat jo vuonna 2009 yhdessä ohjeen hinnanilmoittamisesta talopakettien markkinoinnissa.Johtoajatus on, että talopakettien markkinoinnissakuluttajille tuotteen hinta on ilmoitettava selkeällä,yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta helpostihavaittavalla tavalla.1. Mediamainonta, kun kysymyksessä on nimetty,tunnistettava talotyyppi.• Mainonnassa on esitettävä talotoimituksen hinta, kun siinäon esitetty nimetty toimittajan talotyyppi julkisivu- tai pohjakuvanatai pelkästään tyyppinimellä.• Mainonnassa on esitettävä hintaan sisältyvä toimitussisältö.• Mainonnassa on kerrottava, mitä toimitus ei sisällä, mikä jääasiakkaan hankittavaksi silloin, kun sillä on oleellinen merkitystalopaketin hintaan tai rakennushankkeen kokonaiskustannuksiin.• Lisäksi on ilmoitettava valmiin talon arvioitu hinta ilman tonttiaja oman työn osuutta. Hinta ilmoitetaan €/brutto-m 2 . Vuotuinenkeskimääräinen hinta tarkistetaan puolueettoman tutkimuslaitoksenvuotuisesta tutkimuksesta. Hinta eritellään seuraavillerakenneratkaisuille: puutalot, kivitalot, hirsitalot• Mainoksessa on ilmoitettava rahti, mikäli se ei sisälly talotoimituksenhintaan. Jos rahdin lopullista hintaa ei pystytä ilmoittamaan,mainoksesta tulee vähintään käydä ilmi rahdin määräytymisperusteet.Rahdin hinta tulee ilmoittaa talotoimituksenhinnan välittömässä yhteydessä.2. Mediamainonta, kun talotyyppiä ei ole nimetty.• Mainonnassa ei tarvitse ilmoittaa hintaa ja muita edellä mainittujaasioita, kun talotyyppiä ei ole yksilöity. Ts. mainonta onns. imagomainontaa.• Sellaisessa talonäyttelyä koskevassa lehti-ilmoituksessa/mainoksessa ei vaadita hinnan ilmoittamista, jossa esitetäänkuvaa kohteesta, ja kohteelle esitetään huoneluku ja/tai pintaala,mutta jossa talotyyppiä ei nimetä. Kuitenkin, sillä varauksella,että markkinointia arvioidaan kokonaisvaikutelman perusteella.Eli arvioinnissa otetaan huomioon markkinoidaankotalonäyttelyllä tiettyä talotyyppiä, vai esimerkiksi tiettyä toimittajaaja hänen tuotevalikoimaansa tai rakenneratkaisuja yleisesti.• Mikäli talonäyttelymainoksessa esitetään nimetty talotyyppitai talo on muuten yksilöity, on siinä esitettävä myös kohdassa1 mainitut asiat.3. Esitteet• Esitteiden jakelun tai esittämisen yhteydessä on asiakkaalleannettava tieto hinnasta, toimituksen sisällöstä, asiakkaallejäävistä hankinnoista, rakennuksen rakentamisen kokonaishinnastasekä rahdista.• Hinnat ja toimitussisällöt voidaan toimittaa erillisenä liitteenä.• Hintoja ei tarvitse painaa tai julkaista talotyypin kohdalla.4. Kokonaishinta-arvio• Kokonaishinta-arvion on perustuttava puolueettoman tutkimuslaitoksen,tai kustannusarvion laskentasovelluksen antamaanbrutto-m 2 -hintatietoon, minkä Kuluttajasuojavirasto onPientaloteollisuus PTT ry:n esityksestä hyväksynyt käytettäväksi.hrmyteema15


Asuntomessuja vuodesta 1970Suomen jokakesäinen suurtapahtuma, Asuntomessut onjärjestetty jo vuodesta 1970 lähtien. Silloin messut pidettiinTuusulassa. Tänä kesänä vuorossa oli Kokkola. Lomaasuntomessujaon puolestaan järjestetty vuodesta 2000lähtien, ei tosin joka vuosi. Nyt messupaikkakuntana oliMäntyharju. Messutapahtumia on järjestetty yhteensä 48.Vuonna 1966 perustetun osuuskuntaSuomen Asuntomessujenjäsenet ovat Asuntoreformiyhdistys,Finanssialan Keskusliitto, Osuuspankkikeskus,Sampo Pankki Oyj,Suomen Asuntoliitto, Suomen Kuntaliitto,Suomen Messusäätiö jaSäästöpankkiliitto.Suomen Asuntomessut kertootoiminta-ajatuksekseen parantaaasumisen laatua Suomessa yhteistyössäkumppanien kanssa edistämälläasumistietoutta ja alan osaamistasekä järjestämällä vuosittainasunto- ja loma-asuntomessuja.Asunto- ja loma-asuntomessuillatuottajat ja kuluttajat kohtaavat.Messut esittelevät rakentamiseen jaasumiseen liittyvää tutkimusta, sentuloksia ja käytännön sovelluksianäyttäen esimerkkiä ja konkreettisenvision hyvästä asumisesta niinalan ammattilaisille kuin kuluttajillekin.Suunnittelijoille ja rakentajillemessut tarjoavat mahdollisuudenkokeilla uusia ratkaisuja käytännössä;mm. arkkitehti- ja muut aiheeseenliittyvät kilpailut tuovat jatkuvastiesiin uusia ideoita asumiseen.Aina yhteishankeToiminnan organisoi OsuuskuntaSuomen Asuntomessut kulloisenkinisäntäkunnan kanssa. SuomenAsuntomessut vastaa messutapahtumanvaatimista yleisöpalveluista,messutekniikasta ja tapahtumanmarkkinoinnista.Isäntäkunta vastaa kohteen kaavoituksestaja kunnallistekniikastaaikataulun mukaan sekä messupysäköinnistä.Rakennuttajat ja rakentajat vastaavatomien kohteittensa toteutuksesta,rahoituksesta ja messuesittelystä.Yhteistyö on monimuotoistalukuisten organisaatioiden ja yritystensekä tulevien asukkaiden kanssa.-SSKokkolassa energiatehokkaastiMeri ja messualueen pyöreä kaava ovat itse talojenohella Kokkolan Asuntomessujen erikoisuuksia.Syksyllä 2010 messualue oli vielä työmaa.Kuva Suomen AsuntomessutTämän kesän asuntomessualueKokkolassa on energiatehokkuudeltaanlaadukkaampikuin aiemmat messualueet.30 omakotitalosta peräti29 kuuluu parhaaseenA-energialuokkaan.A-energialuokka edellyttää, ettäpientalon energiatehokkuusarvo(ET-arvo) on alle 150 kilowattituntianeliötä kohden vuodessa (kWh/brm²/a). ET-arvo saadaan jakamallarakennuksen tarvitsema vuotuinenenergiamäärä rakennuksen bruttopinta-alalla.Lämmitysmuoto ei vaikutaenergialuokkaan.– Asuntomessualueella Kokkolassaomakotitalokohteiden keskimääräinenET-arvo on 140. Parhaanarvon saa yksi alueen neljästä passiivitalosta,sen ET-arvo on vain 60.Valtaosa messukohteista täyttää16 hrmyteema


1.7.2012 voimaan astuvat rakentamisenuudet ja entistä tiukemmatenergiamääräykset, projektipäällikköTouko Rauma kertoo.Nopeaa kehitystäenergia-asioissaMuutamassa vuodessa energiatehokkuudessatapahtunut kehitys onhuima. Kesällä 2008 parhaassa A-energialuokassa oli vain kaksi pientalokohdetta,viime kesänä A-luokkaankuului kaksi kolmasosaa jaKokkolassa yhtä lukuun ottamattakaikki.Yleisin lämmitysmuoto asuntomessualueellaon kaukolämpö, johonkuuluu noin 90 prosenttia alueellerakennetuista 131 asunnosta.Kaukolämmön lisäksi lämmitysmuotoinaon käytetty muun muassakalliolämpöä, vesi-ilmalämpöpumppujaja aurinkokeräimiä sekä vesikiertotakkalämmitystä.Suomen ensimmäinenled-valaistu asuntoalueOsa asuntomessualueen energiatehokastakokonaisratkaisua on yleistenalueiden led-valaistus. Leditovat käytössä sekä katu- että puistovalaistuksessaja myös muutamassamessukohteessa valaistuson toteutettu huippunykyaikaisellaled-tekniikalla.Taloudellista säästöä ledien onlaskettu tuovan kahta kautta: energiaasäästyy ja lamppujen käyttöiänodotetaan kasvavan noin kolminkertaiseksi.Katulamput palavatvuodessa noin 4000 tuntia. Perinteisetlamput kestävät noin 16 000tuntia ja ledit 50 000 tuntia. Huoltovälipitenee neljästä vuodesta reilustiyli kymmeneen.Kokkolassa ei investoida ledvalojenhimmennystekniikkaan,vaan yöaikaan 23–05 käytetäänvanhaa, hyväksi havaittua konstia –joka toinen katulamppu sammuu japuolet energiasta säästyy.Tähän mennessä led-valaistustaon käytetty lähinnä yksittäisissäkohteissa tai lyhyillä kadunpätkillä,mutta tiettävästi Kokkola on ensimmäinenkaupunki Suomessa, jossaled-valaistus on tuotu kokonaiselleasuntoalueelle. – SSAsuntomessuilla mallitalo myöstee se itse -miehilleValtaosa Kokkolassa pidettävilläAsuntomessuilla esillä olevistaomakotitaloista oli suoraan valmistajiltatilattuja talopaketteja. Valmis taloon usein sekä aikaa että vaivaasäästävä ratkaisu, mutta omakotitalonrakentamista suunnittelevalle onolemassa toinenkin vaihtoehto. Halutessaantalon voi tehdä ja suunnitellakokonaan itse.Asuntomessuilta saa paljon vinkkejämyös oman talon rakentamiseen.Jo pelkkä alueella vietettymessupäivä paljastaa vallitsevia rakennustrendejäja uuden arkkitehtuurinkekseliäitä yksityiskohtia.Varsinainen täsmäkohde omantalon rakentajalle tai kotiinsa perusteellistaremonttia suunnittelevalle olimessuilla esillä oleva tuotetalo, jokanäyttää sen, mikä muissa messukohteissajää piiloon.– Tuotetalo on talon halkileikkaus,josta käy ilmi, mitä talo pitää sisällään.Se on tarkoitettu kaikille niille,joita rakentaminen kiinnostaa, ideankeksijä, Asuntomessujen tekninentyönjohtaja Voitto Ahopelto kertoo.Rakentajia vartenYlöjärveltä rekalla messualueelle kuljetettutuotetalo on nykyrakentamisessakäytettävien rakenteidenmosaiikki. Se on koottu vaihtelevistamateriaaleista, jotka ovat peräisin erivalmistajilta.Ulkoseinissä ovat esillä kaikki nykyistennormien mukaiset passiiviseinärakenteet.Sisätiloista löytyyesimerkiksi mallisauna kosteuseristeineenja mahdollisuus tutustua erilaisiinenergia- ja lämmitysratkaisuihin.Ahopelto korostaa, että talon ontarkoitus palvella ennen kaikkeamessuvieraita, ei näytteilleasettajia:– Asuntomessut on osuuskuntanayleishyödyllinen organisaatio, jatämän kohteen on tarkoitus palvellatätä yleishyödyllistä tehtävää. Emmetoimi kenenkään valmistajan mainosmiehinä.Tieto on esillä puolueettomasti.Asuntomessujen tuotetalo on talonhalkileikkaus, josta näkyy, mitä talo pitääsisällään.– Tietysti käytetyt materiaalit ovatsellaisia, että ne ovat helposti saatavilla.Talosta tulleiden ideoiden onoltava toteuttamiskelpoisia.Energiaratkaisut esilläTuotetalo tarjoaa vastauksen esimerkiksisiihen, millä tavoin erilaiset eristeratkaisuttoteutetaan, paljonkovaikkapa kattovillaa tarvitaan. Samallase havainnollistaa rakentamisenkehittymistä.Kun vertaa uuden talon seinänpaksuutta perinteisen rintamamiestalonseinään, on helppo ymmärtää,kuinka paljon vanhoja taloja ekotehokkaampianykytalot ovat.– Tuotetalon tarkoitus on näyttää,miten energiaa voidaan tuottaa halvallaja miten se saadaan pysymäänseinien sisällä, Ahopelto tiivistää.Energiatehokkuus on tämän päivänrakentamisen avainsana. Tulevaisuudenenergiaratkaisut ovat tuotetalossanäkyvästi esillä.– Talon katolle tulevat propellit jaaurinkokennot. Ne tulevat näyttelemäänjo lähitulevaisuudessa yhä tärkeämpääroolia kotitalouksien energiantuottamisessa, Ahopelto kertoo.Oman talon rakentamista itseAhopelto suosittelee kaikille, joissaon vähänkään timpurin vikaa.- Kyllä työhön ryhtyminen vaatitee se itse -miehen. Mutta kun talonpäättää tehdä itse, sen tekee sittenylihyvin.Jukka Naaranlahti▲▲hrmyteema17


Valmis piha syntyy yhteistyöntuloksenaVajaa viikko ennen Kokkolassa pidettävien Asuntomessujenalkamista Lahtisten perheen tulevan kodin, Lakka KivitaloKaj Stenvallin piha oli viimeistelyä vaille valmis.Pihasuunnittelija Oili Granbackanmukaan asukkaiden toiveet ovatlähtökohta, jolta uutta pihaalähdetään rakentamaan.Kooltaan rajatuilla tonteilla tilankäyttövaatii erityistä huomiota. Merenrantaan rajoittuvan pihan jatkeenaon kymmenen metriä pitkä,talvenkestävä massiivibetoniponttonilaituri,jonka päässä voi nauttiailta-auringon viimeisistä säteistä.Lahtisten mukaan käytännöllisyyson ollut alusta saakka yksi pihanjohtoajatuksista. Tarkoituksenmukaisuusnäkyy myös pihan kasvienvalinnassa.– Talon emäntä on mieltynyt havuihin.Ne muodostavat pihan istutustenperustan, mikä sopii tontillehyvin. Esimerkiksi tyrni viihtyy merenrannalla ja pitää tuulesta. Tuijakestää sekin hyvin haasteellisempiaolosuhteita. Pilarikataja on aina vihanta,Granbacka kertoo ja muistuttaa:– Mikäli kovin suojattomalle paikalletulee mitä tahansa korkeampiapuita, ne on muistettava tukea.Pihasuunnittelija Oili Granbackaon tyytyväinen toteutukseen.Samalla hän korostaa, että valmispiha on syntynyt yhteistyön tuloksena:– Arkkitehti loi toimivat raamit,joiden puitteessa piha on suunniteltu.Rakennuttajaperheen eli Lahtistentoiveet olivat selkeät, mikä sekinhelpotti minun osuuttani. Lopputulosnäyttää toivotunlaiselta.Merenläheisyys on rantatontinpihasuunnittelun lähtökohta. Upeitanäkymiä ei saa peittää liian korkeillakasveilla.– Ranta on tietenkin jätetty avoimeksi.Rantaviivaa reunustaa kivikko,mikä on yhtenäinen teema messualueenpihoilla, Granbacka toteaa.Kun tontti vielä viettää sopivastialaspäin, maisema sisältä merelleonkin säilynyt esteettömänä. Vaikutelmaon laivamainen. Ikkunastaulos katsoessaan voi helposti menettääpaikantajunsa ja kuvitellaolevansa risteilijän kyydissä.Meren rannalla tuuleeMeri tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia,mutta se tuo ulkotilojensuunnitteluun myös omat haasteensa.Meren rannalla tuulee.Tämä on otettu huomioon joLakka Kivitalo Kaj Stenvallin arkkitehtuurissa.Rakennuksen seinätsuojaavat pihaa niin, että joltakinpuolen taloa löytyy aina suojainensoppi. Ja vaikka vettä sataisi vaakasuoraan,säätä voi paeta pihaajakavaan lasivilpolaan.Tilan ehdoillaAsuntomessut ovat näyteikkunavallitseviin asumisen trendeihin. Tämäpätee myös pihasuunnitteluun.– Nykyään suositaan yhtenäisiäistutusalueita, mistä syntyy yksittäisiäistutuksia siistimpi vaikutelma.Istutusalueet ovat usein tiukasti kivillätai laatoilla rajattuja, Granbackaselvittää.Jokaisessa pihassa on kuitenkinomat persoonalliset erikoispiirteensä.Viime kädessä pihan suunnittelutapahtuu tilan ehdoilla.– Korotetut istutusaltaat ovat tällähetkellä suosittuja, mutta Lahtistenperheen tulevan kodin pihassaniitä ei ole.– Kasvien valinnassa on tietystihuomioitava, minne kasvit tulevat.Eteläisemmässä Suomessa pärjäävätkasvit eivät välttämättä enääviihdy näillä leveysasteilla, Granbackakertoo.Jukka Naaranlahti18hrmyteema


Ryhmärakentaminen yhdistääomatoimirakentamisen ja urakoinninRyhmärakentaminen tarjoaakertarakentajillemahdollisuuden hankkiaitselleen hyvin rakennettutalo ja tontti suhteellisenvaivattomasti jakilpailukykyiseen hintaan.Rakennuttajina voivat olla ryhmänjäsenet tai heidän yhdessä palkkaamansarakennuttajakonsultti.Helsingin kaupunki edistää ja silläon kokemuksia molemmista tavoista.Jo 2000-luvun alussa Viikissätoteutettiin kuuden asukasryhmänja 20 asunnon kohde, jossa rakennuttajinatoimivat tulevat asukkaat.Suutarilaan puolestaan valmistuivuonna 2009 rakennuttajakonsulttivetoinen20 omakotitalon Riddarsbynryhmärakentamishanke.Rakennuttajakonsulttivetoisessahankkeessa konsultti johtaa projektinja järjestään urakkakilpailut jahankinnat kiinteää talokohtaistakorvausta vastaan. Helsingissä ryhmärakentamisenrakennuttajapalveluatarjoavat ainakin Conect Oy,Notocom Oy, Saraco Oy, VahanenOy ja eHouse Oy.Helsingin ryhmärakentamishankkeetovat olleet pääasiassa pien-,pari- ja rivitaloja. Yksittäisiäkerrostalohankkeitakin on kuitenkintoteutunut ja myös vireillä. EsimerkiksiArabianrantaan on rakennettuikääntyville tarkoitettu Loppukiri-talo.Sen rakennutti yhteistyössä SatoRakennuttajat Oy:n kanssa AktiivisetSeniorit -yhdistys. Koti kaupungissa– Hem i stan -yhdistys onpuolestaan saanut tontinvarauksenJätkäsaaresta yhteisöllisen kerrostalonrakentamista varten.Riddarsbyn talotharkkoelementeistäRiddarsbyssä tontit omistava Helsinginkaupunki valitsi rakennuttajakonsultinjohtamaan 20 omakotitalontyömaata urakoitsijoineen. Ryhmänjäsenet olivat omakotitalossaasumisesta kiinnostuneita tavallisiaihmisiä, jotka tekivät rakennuttamiseenliittyvät suuret valinnat yhdessä,mutta päättivät kotinsa sisätiloistaja materiaalivalinnoista itse.Yhteiset hankinnat lisäävät kustannustehokkuutta,ja kukin perhesaa mahdollisuuksien rajoissa näköisensäpientalon avaimet käteen-periaatteella.Vuokratontteja hakeneet äänestivätkolmesta talotoimittajasta mieleisensä.Äänestyksen voitti kahielementtiseinä-rungon, perustuspaketinja lattialämmitysratkaisunkokonaisuus.Eristerapatut kahi-harkkoelementitmuurataan tehtaalla valmiiksiseinäelementeiksi kahitiili-harkoista,lämpöeristevillasta ja pohjarappauksesta.Runkorakenne on rakennusajaltaankilpailukykyinenpuuelementtitalojen kanssa ja paikallamuurattua nopeampi. Kahdentalon kaksikerroksisen rungon pystyttämiseenkului alle 2 viikkoa.Rakennuttaja-perheiden valitsemarunkoratkaisu oli ainoa, jokatarjosi asukkaille matalaenergiavaihtoehdon.Taloissa on kaukolämmitysja kaikissa on lämmön talteenotto.Rakennuttajilla oli alun perin valittavinaanneljä erilaista pohjavaihtoehtoa,joista kahta päädyttiinkäyttämään suunnittelussa. Loppujenlopuksi Riddarsbyhyn valmistui19 toisistaan poikkeavaa taloa. – SSPohjoishelsinkiläinenRiddarsbyn ryhmärakentamishanketoteutettiinvuosina 2007-2009.Alueelle valmisti20 omakotitaloa, joistamuuntelumahdollisuuksienansiosta vain kaksi onpohjaratkaisuiltaanidenttistä.hrmyteema19


Pientalon suurimmat kosteusriskitperustuksissa ja kellareissaRakennuksen sisäilmaongelma on useimmiten monensyyn ja seurauksen kokonaisuus. Hometalon monisyistäproblematiikkaa lisää varsinaisen kosteusvaurionpaikallistamisen ja korjaamisen lisäksi se, että hometalossaasuneet ihmiset ovat usein jo altistuneet ja herkistyneetkovin monille muillekin asioille.Peräti 40 prosenttia kosteusvaurioistaarvioidaan johtuvan siitä, että rakenneon suunniteltu ja tehty nykytietämyksenmukaisen hyvän rakennustavan vastaisesti.www.hometalkoot.fiKosteus- ja hometalkoot tarttuuvuosien 2010-2014 aikana järeinkeinoin rakennuskantaamme piinaavaankosteus- ja homeongelmaan.Talkoiden tehtävänä onsaattaa alkuun maamme rakennuskannantervehdyttäminen, vähentääkosteus- ja homevaurioiden aiheuttamiaterveyshaittoja sekä taloudellisiamenetyksiä ja estää uusienvaurioiden syntyminen. Jättityömaatakoordinoi ympäristöministeriöja talkookutsu on avoinkaikille.Rakennusten kosteusvaurioidenriskipaikkoja ovat perustukset jakellarit. Ympäristöministeriön Kosteus-ja hometalkoot -hankkeen ohjelmapäällikön,tekniikan lisensiaattiJuhani Pirisen tekemän selvityksenmukaan pahoista pientalonmikrobivaurioista 35 % on alapohjissa,26 % kellarin seinissä, 33 %pesuhuoneissa, 21 % yläpohjissa.Kellarin seiniin ja perustuksiin liittyvätvauriot kattavat siis noin 60 %ongelmista.Perustuksissa ja kellareissa olevatvauriot ovat juuri niitä vaikeimpiaja kalleimpia korjattavia, silläyleensä niitä on purettava raskaallakädellä. Jos talon alta puuttuu kapillaarikatkoja lämmöneriste, korjaustavankeksiminen voi olla ylivoimaista.Peräti 40 prosenttia kosteusvaurioistaarvioidaan johtuvan siitä, ettärakenne on suunniteltu ja tehty nykytietämyksenmukaisen hyvän rakennustavanvastaisesti. Rakenneon rakennusfysikaaliselta kannaltaepävarma. Riskirakenne on esimerkiksikellarin betoniseinä, johon ontehty lämmöneristys sisäpuolelle.Se miten tällaisia perusvirheitäon voitu tehdä vielä 80- ja jopa90-luvullakin, johtuu osin siitä ettäjopa yleisellä ohjaustasolla oli karkeitavirheitä. Vielä 90-luvun alussasuositeltiin esimerkiksi rakennetta,jossa puujuoksu haudataan maanalle tai suositeltiin alle viiden sentinsokkelikorkeutta.Korjaustieto ja käytäntöeivät kohtaa”Tämä oli työ, josta en voinut kieltäytyä.Olen nähnyt ja kuullut aivanliikaa kosteus- ja homeongelmienaiheuttamia murheellisia tarinoita.95 % nykyisistä kosteusvaurio-ongelmistaosattaisiin korjata, muttatieto ja käytäntö eivät kohtaa”, JuhaniPirinen kertoi, kun hänet nimitettiin”talkoopäälliköksi”.Pirisellä on vankka käytännönkokemus kosteusvaurioiden tutkimisestaja korjausten suunnittelusta,ja siitä hädästä, jota homeongelmankohdannut ihminen usein kokee.Hän on osallistunut myös moniinaihealueeseen liittyviin tutkimushankkeisiinja väitellyt pientalojenmikrobivaurioista. Ennen kosteusvauriotutkijauraansaHengitysliittoHeli ry:n korjausneuvontatoiminnanpäällikkönä Pirinen toimimm. ammattikorkeakoulun opettajana,rakennusliikkeen projektipäällikkönäja rakennesuunnittelijana.Sirkka Saarinen20 hrmyteema


Rakennuksen ilmatiiviyden jatiiviysmittauksen merkitysenergiatehokkaassarakentamisessaEnergiatehokkaassa rakentamisessa vaipan ilmatiiviys ontärkeä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta,sisäilmaston viihtyvyyden kannalta sekä energiakulutuksenvähentämisen kannalta.Tiiviysmittaus rakennuksen laadunvalvontamittauksenaon tullutjäädäkseen yhtenä rakennuksenvaipan kunnon tutkimisen muotonalämpökuvauksen rinnalle. Tiiviysmittauson tehtävä silloin kun uudisrakennuksenenergiatodistuslaskelmissahalutaan käyttää parempaailmavuotolukua kuin 4 I/h vaihtoatunnissa, ellei rakennus kuulu ns.talotoimittajan ilmoitusmenettelynpiiriin. Ilmoitusmenettely vaatii jokaisestatalotyypistä tiiviysmittauksiensarjan, tulosten laskennan sekätulosten seurannan.JohdantoRakennusten ilmanpitävyyden mittaaminenrakennusten laadunvalvontamittauksenaon yleistynytmerkittävästi muutaman vuoden sisällä.Vaipparakenteiden ilmatiiviydestäon puhuttu kymmeniä vuosia,mutta vasta energiatodistuksenmyötä tiiviyden todentaminen onyleistynyt. Aikaisemmin on käytettytermiä ”pullotalo”, kun on tarkoitettutiiviiksi tehtyä taloa, jossa ei välttämättäaina ole huolehdittuilmanvaihdosta.”Pullotalo” termi jahrmyteemaRakennuksen ilmatiiviyden ja tiiviysmittauksen merkitysHyvän ilmatiiviyden saavuttaminenenergiatehokkaassa rakentamisessarakennuksen vaipparakenteissa onEnergiatehokkaassa rakentamisessa vaipan ilmatiiviys tärkeä on tärkeä monestakin rakenteiden syystä.kosteusteknisen toiminnan kannalta, sisäilmaston viihtyvyyden Ehkä kannalta tärkeimpänä sekä yksittäisenäenergiakulutuksen vähentämisen kannalta. tekijänä voidaan pitää rakennuksenvaipparakenteiden kosteusteknisenTiiviysmittaus rakennuksen laadunvalvontamittauksena toiminnan on tullut varmistamista. jäädäkseen yhtenä Siirryttäessäentistä paremmin eristäviinrakennuksen vaipan kunnon tutkimisen muotona lämpökuvauksen rinnalle. Tiiviysmittauskäsitys elää yhä vahvana ja negatiivisenaon tehtävä silloin kun uudisrakennuksen energiatodistuslaskelmissa halutaan käyttääparempaa ilmavuotolukuaajatuksenakuinsuomalaisessa4 1/h vaihtoa tunnissa,vaipparakenteisiinellei rakennus kuulu ns.tulee hallitsemattomanvaatii vuotoilman jokaisesta talotyypistä kulkeutumi-talotoimittajan rakentamisessa. ilmoitusmenettelyn Sen taustat piiriin. ovatkintosin todelliset sarjan, tulosten ajoilta laskennan jolloin il-sekä tulosten nen rakenteen seurannan. sisään estää, jottaIlmoitusmenettelytiiviysmittauksienmanvaihdosta ei huolehdittu. vältytään rakenteiden kosteus- jaJohdanto Energiatehokkuus on lyönyt homevaurioriskeiltä. Nykyisten asumistottumustenlaadunvalvontamittauksena seurauksena on sisäil-Rakennusten 2000-luvulla ilmanpitävyyden itsensä läpi mittaaminen myös suomalaisessamerkittävästi rakentamisessa muutaman vuoden ja vai-sisällä. Vaipparakenteiden man kosteuslisä ilmatiiviydestä voi olla talviaikana onrakennustenyleistynytpuhuttu kymmeniä vuosia, mutta vasta energiatodistuksen myötä tiiviydenpan ilmatiiviys ja sen todentaminen jopa 4-5 g/m 3 todentaminen onsisäilmassa, jolloinyleistynyt. Aikaisemmin on käytetty termiä ”pullotalo”, kun on tarkoitettu tiiviiksi tehtyäon yksi osa rakennuksen energiatehokkuutta.yhä vahvana Passiivitalojen ja negatiivisena ajatuksena tapauk-suomalaisessa Jos vaipparakenteissa rakentamisessa. Sen on taustat ilmavuo-kosteuskonvektion riski kasvaa.taloa, jossa ei välttämättä aina ole huolehdittu ilmanvaihdosta.”Pullotalo” termi ja käsityselääovatkin sessa tosin voidaan todelliset puhua ajoilta ”termospullotaloista”,joissa energiatehokas kokeutuailmavirtausten mukana kyl-jolloin ilmanvaihdosta toreittejä, huolehdittu. voi sisäilman kosteus kul-Energiatehokkuus neellinen ilmanvaihto on lyönyt 2000-luvulla takaa hyvän itsensä läpi miin myös rakenteiden suomalaisessa osiin rakentamisessa ja aiheuttaaja sisäilman vaipan ilmatiiviys laadun ja sen ja rakenteiden todentaminen on toimivuuden.yksi osa kosteusvaurioriskin.rakennuksen energiatehokkuutta.Passiivitalojen tapauksessa voidaan puhua ”termospullotaloista”,Toinen merkittäväjoissa energiatehokassyy hyvään il-koneellinen ilmanvaihto takaa hyvän sisäilman laadun ja rakenteiden toimivuuden.Kuva 1. Vaipan tiiviysmittauksen periaateVaipan tiiviysmittauksen periaate21Ilmatiivis vaippaQ 50 =Poistoilmamäärä 50Paalipaineen ylläpitämiseksitunnin aikanan 50 = Q 50 / VIlmatiivis vaippaHyvän ilmatiiviyden saavuttaminen rakennuksen vaipparakenteissa on tärkeä monestakinsyystä.


sisäilmassa, jolloin kosteuskonvektion riski kasvaa. Jos vaipparakenteissa onilmavuotoreittejä, voi sisäilman kosteus kulkeutua ilmavirtausten mukana kylmiinrakenteiden osiin ja aiheuttaa kosteusvaurioriskin.manpitävyyteen Toinen merkittävä on hyvän syy asumisviihtyvyydensaavuttaminen. saavuttaminen. Kylmän ulkoilman Kylsiinvirtaaminen rajapintoihin sisätiloihin homeen aiheuttaa kasvulle vedon pan ilmanpitävyys tunnetta ja kuuluu raken-hyvään ilmanpitävyyteen uttamaan materiaalikerrosten on hyvän asumisviihtyvyydenväli-Rakentamismääräyksissä vaimänpahimmilleen ulkoilman virtaaminen lisää terveyshaittariskejä. sisätiloihinlaatua, aiheuttaa koska vedon vedontunne tunnetta ja vähenee pa-tiivistymisriskiä.ja mahdollisten homeiden, epäpuhtauksien (U-arvojen) ja haitallisten ja ilmanvaihdon läm-otollisia Vaipan olosuhteita hyvä ilmanpitävyys tai kosteuden parantaa nusosien sisäilman lämmönläpäisykertoimienhimmilleen lisää terveyshaittariskejä.Vaipan hyvä ilmanpitävyys pa-ilmatiiviyteen pyrkimisessä on eneröidentasauslaskennan piiriin. Ilma-Kolmas merkittävä tekijä hyvään möntalteenoton ohella lämpöhävi-aineiden kulkeutuminen talon rakenteista, maaperästä ja ulkoilmasta sisäilmaan vähenee.rantaa Lisäksi sisäilman hyvä ilmanpitävyys laatua, koska vedontunnesisäilma vähenee ei pääse ja virtaamaan mahdollisten rakenteisiin litsemattomalla ja toisaalta vuotoilmalla siksi, että kylmä on ulkoilma vuotoluvun ei pääse raja-arvona (n 50parantaa giakulutuksen rakenteiden pienentäminen. kosteusteknistä Hal-toimintaa, vuotoluvun koska oletusarvona kostea eli ilma-, raja)homeiden, jäähdyttämään epäpuhtauksien rakennetta ja ja haitallistenhomeen aineiden kasvulle kulkeutuminen otollisia olosuhteita tanaisenergiankulutukseen.tai kosteuden tiivistymisriskiä. Esimerpöhäviönlaskennassa arvoa 4,0 I/h.aiheuttamaan suuri vaikutus materiaalikerrosten rakennuksen koko-välisiin rajapintoihinkäytetään rakennuksen vertailulämlonrakenteista, maaperästä ja ulkoilmastasisäilmaan vähenee. Likonaisenergiankulutuksenlisäys on na (n 50, suunkiksi pientaloissa laskennallinen ko-Ilmavuotoluvun suunnitteluarvo-) voidaan laskelmissa ainakäyttää rakentamismääräyksissäsäksi Kolmas hyvä merkittävä ilmanpitävyys tekijä parantaa hyvään ilmatiiviyteen keskimäärin 4 % pyrkimisessä jokaista n 50-luvun on energiakulutuksenrakenteiden pienentäminen. kosteusteknistä Hallitsemattomalla toimintaa,kokonaisenergiankulutukseen. koska kostea sisäilma ei pääse Esimerkiksi Vuotoilman pientaloissa tarvitseman laskennallinenenergian joka ei edellytä vielä rakennuksenkokonaisyksikön vuotoilmalla on suuri lisäystä vaikutus kohti. rakennuksen annettua ilmavuotoluvun raja-arvoa,virtaamaan kokonaisenergiankulutuksen rakenteisiin ja toisaalta lisäys osuus on keskimäärin suhteessa kasvaa 4 % jokaista siirryttäessäenergian matalaenergiarakentamisenosuus suhteessa kasvaa siirryttäessäTätä raja-arvoa pienemmän il-n 50 -luvun ilmavuotoluvun kokonaisyksikön mittausta.siksi, lisäystä että kylmä kohti. ulkoilma Vuotoilman ei pääse tarvitsemanjäähdyttämään rakennetta ja aihe- suuntaan.mavuotoluvun käyttäminen suunnittelussaedellyttää, että ko. arvo onmatalaenergiarakentamisen suuntaan.osoitettu mittaamalla tai muulla ilmoitusmenettelyllä.RakennuksenRAKENNUKSEN VAIPAN ILMATIIVIYS JA TIIVIYSMITTAUSTIIVIYSMITTAUSLUOKITUSlämpöhäviön määräystenmukaisuudenosoittamisessa ja energialaskennassavoidaan siis käyttää myösAlle 0,6pienempää ilmavuotoluvun arvoa,0,7-1,0jos sen saavutettavuus pystytäänperustelemaan rakennusvalvonnalle.Ilmoitusmenettely on yksi mah-1,1-1,5dollinen menettely rakennusten ilmanpitävyydenosoittamiseksi si-1,6-2,0ten, että mittauksia ei tarvitse tehdäjokaisessa rakennuksessa. Ilmoitusmenettelynsijaan on aina mah-2,1-3,0dollista toteuttaa kohdekohtainen3,1-4,0ilmavuotoluvun mittaus.Vaipan hyvällä ilmanpitävyydelläYli 4,1voidaan parantaa rakennuksen7.1.2010 Sauli Paloniitty9energiatehokkuusluokkaa energiatodistuksessa.Hyvällä ilmanpitävyydellävoidaan myös kompensoi-Rakennusten Kuva 2. tiiviysmittausluokitus Rakennusten tiiviysmittausluokitus energialuokkina. energialuokkina.da rakennuksen muita lämpöhäviöi-Tiiviysmittaustä, mutta sitä tulisi kuitenkin käyttääensisijaisesti rakennuksen energiatehokkuuttaparantavana tekijänäMiksi pitää mitata rakennuksen vaipan tiiviyttä?A. Miksi Rakennuksen pitää mitata ilmavuotoluku rakennuksen n 50tarvitaan vaipan lähtötietona tiiviyttä? rakennuksen heikentämättä vaipan lämmöneristystälämmöntarpeentai lämmöntalteenoton A. lämmöntarpeen Rakennuksen laskennassa. ilmavuotoluku n50 tarvitaan lähtötietona rakennuksen hyöty-a. laskennassa. Uudisrakennusten osalta lämmöntarvetta tarkastellaan:i. rakennuslupavaiheessa energiaselvitystä ja -todistustalaadittaessaii. energiatodistuksen tietoa tarkistettaessa ennenrakennuksen vastaanottoab. Käytössä olevien rakennusten osalta lämmöntarvetta tarkastellaan:i. energiakatselmuksen yhteydessäii. mahdollisen energiatodistuksen laatimisen yhteydessäB. Ilmavuotoreittien paikantamisessaa. Uudisrakennusten laadunvalvontamittauksen yhteydessäilmavuotoreittien paikantamiseen korjausten ja tiivistystoimenpiteidentoteuttamiseksib. Käytössä olevien rakennusten osalta epäpuhtauksienkulkeutumisen arviointiinsuhdetta.Jos ilmavuotoluvun suunnitteluarvoon valittu pieneksi ja sitä onkäytetty ainoastaan rakennuksenenergiatehokkuusluokan parantamiseen,voidaan suunnitteluarvoatarvittaessa muuttaa suuremmaksi,jos rakennuslupavaiheessa käytettyäsuunnitteluarvoa ei kyetä saavuttamaanvalmiissa rakennuksessa.Ilmavuotoluvun suunnitteluarvonmuutos voi tässä tapauksessamuuttaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa,mutta rakennus22 hrmyteema


Kaupalliset tiiviysmittauslaitteet soveltuvathyvin pientalojen tiiviydenmittaamiseen.on silti edelleen määräysten mukainen.Sen sijaan, jos pientä ilmavuotoluvunsuunnitteluarvoa on käytettymyös vaipan lämpöhäviöidenkompensointiin, vaippaa joudutaantiivistämään lisää ja ilmavuotolukujoudutaan tarvittaessa mittaamaanuseaan kertaan, jotta suunnitteluarvosaavutetaan.Ilmavuotoluvun mittaus tai erillisenlaadunvalvontamenettelynkäyttö sen määrittämiseksi on ainasuositeltavaa, jos energiatodistuksenpohjana käytetään laskennallistaenergiankulutusta. Tämä on perusteltuariippumatta siitä edellytetäänkösitä rakentamismääräyksissä,koska muuten tämä lämpöhäviöidenlaskentatulokseen merkittävästivaikuttava suunnitteluarvoBuildingLeakage(m 3 /h)800700600500400300200DepressurizePressutzevoidaan valita laskelmiin väärin.Käytössä olevissa rakennuksissaenergiakatselmuksen yhteydessätehtävää mittausta puoltaa myöskorjausehdotusten laatimistarve.Mittauksen yhteydessä vuotoreititvoidaan paikallistaa joko lämpökamerallatai merkkisavulla ja sitenmahdollistetaan niiden tiivistäminenkorjausten yhteydessä.TiiviysmittausmenetelmätRakennuksen vaipan ilmatiiviys todetaanns. paine-erokokeella jossarakennuksen sisään ajetaan alipainetai ylipaine. Mitataan 50 Pa paine-eronylläpitämiseksi tunnin ajanvaadittava ilmamäärä. Saatu ilmamäärä[m 3 ] jaetaan rakennuksen ilmatilavuudelta[m 3 ]. Rakennuksenilmatilavuus on vaipan sisäpintojenrajaama sisätilavuus josta vähennetäänvälipohjien tilavuus.Tyypillisimmin ilmatiiviysmittaustehdään kaupallisella tiiviysmittauslaitteistolla,jotka soveltuvat hyvinpientalojen ja rivitalohuoneistojenmittaamiseen.Mittaus tehdään siten että kaikkirakennukseen kuuluvat ilmavuotoreitittutkitaan, kuten ilmanvaihtoventtiilit,viemärit, korvausilmaventtiilitjne. Rakennuksen vaipan ilmatiiviysmittaamisestaon suomessavahvistettu standardi SFS-EN13829. Standardin mukaisessa tiiviysmittauksessailmamäärät mitataanvähintään viidellä eri paineerolla.Tuloksista saadaan ilmavuotokäyrä.Tiiviysmittaus voidaan tarvittaessatehdä myös rakennuksenomilla ilmanvaihtojärjestelmillä.Rakennusten tiiviysmittaajienkoulutus ja pätevyysVTT:n ylläpitämästä henkilösertifiointirekisteristälöytyy pätevät rakennustentiiviyden mittaajat. Pätevyydensaaneet ja palveluitaan tarjoavatrakennusten tiiviyden mittaajatovat nyt yhtenä osaamisryhmänäVTT:n henkilösertifiointirekisterissä.Rakennusten kosteusmittaajien,lämpökuvaajien ja tiiviysmittaajienkoulutusta tarjoaa RATEKO Oy.Koulutus jakaantuu yhteiseen 3 päivänrakennusfysiikan osioon sekäjokaisesta osaamisalueesta on omakolmen päivän intensiivikoulutus.Osaaminen mitataan tentillä sekänäyttötyöllä.Tiiviysmittauksen tulevaisuusKaupallisessa tuotannossa rakennustentiiviysmittaus tulee lisääntymäänvoimakkaasti vuoden 2010voimaan tulleiden lämmöneristysvaatimustenmyötä sekä pakollisenenergiatodistuksen myötä. Myösomatoimisessa rakentamisessaenergiatehokkuus on tätä päivää jamittausten tarve tulee lisääntymäänvoimakkaasti. Talotoimittajien ilmoitusmenettelyjentutkimusosio teettäämyös sertifioiduilla tiiviysmittaajillajatkossa töitä.Energiatehokkuusmääräyksissä1.7.2012 eteenpäin käytetään q 50-lukua. Joka kertoo kuinka paljonulkovaippa neliötä kohden vuotaatunnin aikana 50 Pa paine-erollavaipan vuotokohtien kautta.2012 määräyksissä vaatimuspientaloille ja rivitaloille tullee olemaanq 50-luvulle 4,0 [m 3 /(h m 2 ]. Jamuille rakennuksille 3,0 [m 3 /(h m 2 ].Vertailuarvona käytetään [m 3 /(h m 2 ]I/h ja suositus on alle 1,0 [m 3 /(hm 2 ].Sauli PaloniittyHämeen Ammattikorkeakoulu1004 5 6 7 8 9 10 20 30 40 50 60 70 80Building Pressure (Pa)Tyypillinen rakennuksen ilmavuotokäyrä josta ilmenee ilmamäärä paine-eron suhteen ylipaineessasekä alipaineessa.LähdeTeollisesti valmistettujen asuinrakennustenilmanpitävyyden laadunvalmistusohje,RT-80-10974 /LVI 01-10450, lokakuu 2009hrmyteema23


Uusista pientaloista jopuolet A-energialuokkaaSuomessa vuonna 2010rakennetut pientalot ovatenergiatehokkuudeltaanselvästi normirakentamistaparempia. Noin puoletpientaloista on A-energialuokkaa,ja yli 82 prosenttiauusista omakotitaloista onvähintään B-energialuokkaa.Rakentamismääräystentason mukainen talo olisienergialuokaltaan B tai C.Ympäristöministeriön seurannanmukaan vuonna 2009 A-energialuokkaisiauudispientaloja oli 21prosenttia ja B-energialuokkaisia 33prosenttia.Muut uudet asuinrakennukseteivät ole yhtä energiatehokkaitakuin pientalot, mutta myös niidenenergiatehokkuus on parantunutselvästi. Esimerkiksi A-energialuokanosuus kerros- ja rivitaloissa ontuplaantunut.Kunnissa, joissa rakennetaanpaljon, pientalot ovat keskimäärinnormirakentamista energiatehokkaampia.Esimerkiksi Helsingissä,Vantaalla ja Espoossa noin puoletuusista omakotitaloista on A-energialuokkaa.Erityisen energiatehokkaitataloja rakennetaan Oulussa,jossa peräti 80 prosenttia uudistataloista on A-energialuokkaa. Tilastoistakäy ilmi, että myös muutamissayksittäisissä pienissä kunnissakaikki uudet omakotitalot ovatolleet A-energialuokkaa.Ympäristöministeriö kerää energiatodistustiedotkuntien rakennusvalvonnoista.Tilasto kattaa noin kolmasosanuusista pientaloista. – SSUudet omakotitalot ovat liki järjestään erittäin energiatehokkaita.Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin yllättävän isoja. Oulu on kunnostautunut:siellä yli kolme neljästä uudispientalosta oli A-energialuokkaa jo vuonna 2009.Kiitos Oulun rakennusvalvonnan jokaiselle pientalotontin saajalletarjoaman laatuohjauksen.Vanhoissa omakotitaloissa jopa 70prosentin energiansäästöpotentiaaliVanhoissa, viime vuosituhannen puolella rakennetuissaomakotitaloissa energiankulutusta voidaan vähentää jopa60-70 prosenttia kohtuullisen yksinkertaisilla toimenpiteillä.Tulos saatiin Aalto-yliopiston Teknillisenkorkeakoulun Energiansäästötoimienkokonaistehokkuudenarviointi -projektissa, jossa setutki keinoja, joilla nykyisen asuinrakennuskannanenergiatehokkuuttavoitaisiin parantaa. Kyselytutkimuksellakerättiin noin 4 500 asiakkaansähkönkulutustiedot Kainuusta, Savostaja Vantaalta.Lämmön talteenotto jamaalämpöpumppu24Tutkimustyötä luotsannut professoriMatti Lehtonen nostaa omakotitahrmyteema


Pientalon energiaremonttiPientalon energiaremonttien ja-korjausten tulisi perustua faktatietoonrakennuksen kunnosta. Hyvänpohjan energiatehokkuuskorjauksilleantavat kiinteistöön liittyväenergiatodistus ja sen pohjalta tehtyenergiakatselmus. Esimerkiksilämpökamerakuvaus paljastaa tehokkaastiilmavuodot ja kylmäsillat.Korjausten suunnittelussa tulisikäyttää pätevää asiantuntijaa, jokaottaa huomioon talon ominaispiirteetja rakennusfysikaaliset tekijät.SuunnitelmallisestiParhaassa tapauksessa talolle tehdäänpitkän aikavälin energiaremonttisuunnitelma.Siinä asukkaatja asiantuntija suunnittelevat yhdessämitä halutaan tehdä, mikä onbudjetti ja miten toimenpiteet jaetaanusean vuoden ajalle. Isot energiakorjauksetkannattaa pientalossatehdä yleensä muiden remonttienja peruskorjausten yhteydessä.Energiakorjauksilla halutaanuseimmiten pienentää lämpöhäviöitä.Lämpö pakenee pientalostapääasiassa neljää reittiä pitkin: ulkovaipanliitoksista ja rei´istä, ulkovaipanläpi johtumalla, ilmanvaihdonmukana, viemäristä jätevedenloasujan kannalta keskeisenä säästökohteenakoneellisen ilmanvaihdonlämmön talteenoton. Tällä toimenpiteelläomakotitalon kokonaissähkönkulutuksessavoidaan saavuttaakeskimäärin lähes 14 prosentinsäästö.”Ohjelmoitavien termostaattienavulla huoneiden lämpötilaa voidaanalentaa automaattisesti öisinja kotoa poissa ollessa. Tutkimusaineistommemukaan tällä saavutetaankeskimäärin lähes 15 prosentinsäästö lämmitysenergiassa. Pidänosuutta merkittävänä ja väittäisin,että lämpötilan tarkemmalla säädöllämyös asumismukavuus parantuu”,Lehtonen toteaa.Maalämpöpumppujen käytöllälämmityskulutuksessa voidaan saa-mukana.Veden mukana viemäriin karkaavanlämmön hyödyntäminen on nykykeinoillavaikeaa. Sen sijaan kiinnittämällähuomiota ulkovaippaanja ilmanvaihtoon voidaan lämmitysenergiastasäästää jopa useita kymmeniäprosentteja. Käytännössärakennuksen energiatehokkuus koheneeparantamalla rakennuksenilmanpitävyyttä, kuten ikkunoidentiiviyttä, lisäämällä ulkovaipan eristävyyttäja parantamalla ilmanvaihdonlämmön talteenottoa.Tiivistys vai eristys?Ulkovaipan kohdalla tärkeysjärjestyson yleensä se, että ensin parannetaanilmanpitävyyttä tukkimallailmavuotoja ja vasta sitten harkitaanlisäeristämistä. Jos ilmavuotoja onpaljon, eristeiden hyöty jää pieneksi.Ilmavuotojen tilkitseminen onedullista ja helppoa ja sitä voi kukatahansa tehdä itse – kunhan huolehtiiilmanvaihdon toimivuudesta.Lisäeristäminen on suhteellisen kallistaja vaativaa ja se pitää teettääaina ammattilaisella.Lähde: www.korjaustieto.fivuttaa 27-47 prosentin säästöt verrattunasuoraan sähkölämmitykseen.Ilmalämpöpumppu on puolestaanvarteenotettava vaihtoehtosähkölämmityksen tukena.Lehtonen korostaa, että lämpöpumppujenasettelusta ja käytöstäkuluttajat tarvitsevat vielä paljonenemmän tietoa. Keskeisin ohjenuoraon, että ensisijainen lämmitysenergiaon otettava lämpöpumpustamaksimiin saakka ja vastasitten muista lämmönlähteistä, kutenpattereista.”Lämpöpumppuja olisi osattavakäyttää oikein, jotta hyvää asiaa eipilata. Tämän alueen koulutuksestaja kansanvalistuksesta toivoisin jonkinjulkisen tahon ottavan kopin”,hän toteaa. - SSMotiva:Millainen onenergiatehokaspientalo?● Energiatehokas talo kuluttaa vähintäänpuolet vähemmän energiaakuin rakentamismääräystenminimivaatimukset täyttävä talo.Ympäristökuormitus pienenee samassasuhteessa.● Energiatehokkaan talon rakentaminenon taloudellisesti kannattavaa.Hankintahinnassa tarvitaan3-4 % prosentin lisäinvestointinormaalirakentamiseen verrattuna.Takaisinmaksuaika on 6-10vuotta jo tämän päivän energianhinnoilla. Energiatehokkaan talonasumis- ja huoltokustannuksetovat pienemmät kuin tavallisessatalossa.● Energiatehokkaan talon rakentaminenei vaadi erikoisratkaisuja,vaan se voidaan tehdä yleisestikäytössä olevilla ratkaisuilla.Useimmilta talotehtailta löytyyenergiatehokkaita talomalleja.● Energiatehokkaassa talossa onhyvä sisäilman laatu ja kosteusteknisestitoimivat rakenteet.Näistä tekijöistä ei saa tinkiä energiatehokkuuteenpyrittäessä.● Energiatehokas talo on ammattilaistensuunnittelema. Itse talo,sen rakenteet ja talotekniikka onsuunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi.Hyvistä suunnitelmistakannattaa maksaa, sillä suunnitteluvaiheessalyödään lukkoon 90% rakentamisen kokonaiskustannuksistaja noin 80 % talon tulevistakäyttö- ja energiakustannuksista.hrmyteema25


Turvallista vai turvatonta?Pientalon rakennuttaja onharvoin rakentamisenammattilainen, jotenhankkeen turvallisuusvelvoitteetvoivat olla hänelleepäselviä. Ongelmatilanteitaaiheuttavat usein pienetrakennustyöt, joista ei tehdäkirjallisia sopimuksia.Rakennushankkeeseenryhtyvä tekee myös itserakennustöitä, jolloin työturvallisuuteentuleekiinnittää erityisestihuomiota.Turvallisesti pientalotyömaallaPientalokohteessa urakoitsijoidentyöntekijät työskentelevät useinilman paikalla olevaa työnjohtoa, mikämyös lisää työmaan johtamisenhaasteita. Isommilla työmailla esimerkiksityönaikaiset sähkö- ja telineasennuksetsuunnitellaan ja toteutetaantyönjohdon opastuksella.Pientalotyömaalla ei yleensä olekonkreettista pääurakoitsijaa, ja näinpäätoteuttajan rooli saattaa olla epäselvä.Pientalotyömaan vastaavallatyönjohtajalla ja pääsuunnittelijalla onsiis tärkeä tehtävä varmistaa, ettäkaikki osapuolet ymmärtävät turvallisentoiminnan pelisäännöt ja noudattavatniitä. Näiden pelisääntöjen noudattaminenkannattaa myös taloudellisesti,sillä siistillä ja turvallisella työmaallatyöskentely on tehokkaampaaja virheitä sattuu vähemmän. Pientenkinonnettomuuksien kustannuksetkertautuvat myös mm. aikataulunvenymisinä ja ylimääräisinä työvaiheina.Rakennuttajan, vastaavantyönjohtajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoidenon hyvä selvittää itselleenhankkeeseen liittyvät turvallisuusvelvoitteetennen rakentamisenaloittamista.VastuutPientalohankkeen läpiviemiseenosallistuvien eri osapuolien turvallisuusvelvoitteetmääräytyvät työturvallisuussäännöstenmukaan (mm.Valtioneuvoston päätös rakennustyönturvallisuudesta, VNp 629/1994).Rakennushankkeessa päävastuutyöturvallisuuskysymyksistä on päätoteuttajalla,jonka rakennuttaja nimeää.Mikäli omakotitalo toteutetaanosaurakoina, on päävastuu rakennushankkeeseenryhtyvällä, eli rakennuttajalla.Tällöin rakennushankkeeseenryhtyvä toimii hankkeenpäätoteuttajana. Nämä päätoteuttajantehtävät voidaan siirtää sopimuksellarakennushankkeeseen ryhtyvänpalkkaamalle vastaavalle työnjohtajalle.Hänestä tulee tällöin päätoteuttajannimeämä vastuuhenkilö. Vastaavallatyönjohtajalla tulee olla kykyja edellytykset toimia päätoteuttajannimeämänä vastuuhenkilönä. Tämänlisäksi jokaisen urakoitsijan tuleemyös nimetä kyseisen urakan turvallisuudestavastaava esimiesasemassaoleva henkilö.RakennuttajanturvallisuusvelvoitteetRakennushankkeeseen ryhtyvän tuleejo hankkeen alkuvaiheessa palkatahankkeeseen pätevä pääsuunnittelija,joka vastaa suunnittelun ja sii-26 hrmyteema


hen liittyvien työturvallisuusasioidenkoordinoinnista. Rakennushankkeensuunnitteluvaiheessa, ennen urakkatarjoustenkyselyä, tulee rakennuttajan(pääsuunnittelijan tai vastaavantyönjohtajan) laatia rakennushankkeenturvallisuusasiakirja. Siinä esitetytasiat liitetään kaikkiin tarjouspyyntöasiakirjoihinjoko erillisenä työturvallisuusliitteenätai osana urakkarajaliitettä.Oleellista on, että tiedotovat kaikkien urakoitsijoiden käytössä.TurvallisuusasiakirjaTurvallisuusasiakirjassa esitetäänmm. rakennushankkeen erityiset riskit,työturvallisuutta vaarantavat seikat,rakennustyössä huomioon otettaviaturvallisuustekijöitä ja käyttäjänturvavaatimukset. Rakennuskohteenluonteesta johtuvia riskejä voi aiheutuaesimerkiksi pilaantuneesta maaperästä.Rakennustoiminnan riskejävoivat olla mm. autonosturien käyttöahtaalla tontilla. Riskejä ovat myöstyöturvallisuutta vaarantavat seikat,jotka eivät ole itsestään selvyyksiämääräysten perusteella, kuten lähistölläolevat jännitelinjat ym. Tonttiinliittyvistä työturvallisuustekijöistäyleisimpiä ovat selvitys kaapeleista japutkistoista sekä tontin kantavuustiedot.Maaperässä olevat haitallisetaineet tulee myös mainita turvallisuusasiakirjassa.UrakoitsijoidenturvallisuusvelvoitteetUrakoitsijan turvallisuusvelvollisuuksiatarkastellaan sen mukaan, toimiikourakoitsija pientalotyömaan päätoteuttajanavai osaurakoitsijana.Työmaavaiheessa päävastuu työturvallisuuskysymyksistäkuuluu päätoteuttajalle.Päätoteuttajana voi toimia urakoitsija,vastaava työnjohtaja tai rakennushankkeeseenryhtyvä itse.Päätoteuttaja voi myös vaihtua keskenhankkeen, esimerkiksi, kun talopakettitoimittajaluovuttaa urakkansarakennuttajalle.Päätoteuttajan tehtävänä on työmaanturvallisuuden suunnittelu.Päätoteuttajan vastuuhenkilö johtaaeri osapuolten toimintojen yhteensovittamista,huolehtii tiedottamisestaPientalotyömaaPääurakoitsijan (päätoteuttajan) keskeisiä tehtäviä● huolehtia työmaan turvallisuussuunnittelusta ottaen huomioonturvallisuusasiakirjassa esitetyt● työturvallisuuteen liittyvät asiat● suunnitella työmaa-alueen käyttö siten, että mm. materiaalien siirrot janostot voidaan tehdä turvallisesti.● järjestää jätteiden lajittelua ja keräilyä varten riittävästi jäteastioita sekähuolehtii niiden tyhjentämisestä● huolehtia työmaan turvallisuuden yleisjohdosta ja tiedottamisesta sekäantaa tarvittavia● ohjeita ja määräyksiä muille urakoitsijoille● vastata turvallisuusseurannasta● vastata perehdyttämisestäUrakoitsijan keskeisiä tehtäviä● varmistaa, että työmaalle on nimetty turvallisuudesta vastaavaesimiesasemassa oleva henkilö● tutustua työmaan olosuhteisiin ennen töiden aloittamista● perehdyttää sekä opastaa omat työntekijät siten, että he sisäistävättyömaan toimintatavat ja turvallisuusmääräykset● huolehtia, että kaikki työntekijät noudattavat vastaavan työjohtajanantamia erityisiä turvallisuusmääräyksiä.● huolehtia, että jokainen työntekijä korjaa turvallisuuspuutteetvälittömästiRatuke-hanke parantaa rakennusalan turvallisuuttaRatuke-hanke haluaa juurruttaa nolla tapaturmaa-ajattelun ja sen mukaisettoimintatavat rakennustyömaille osaksi kaikkien osapuolten toimintaa.Rakennusalan työtapaturmien määrä ja vakavuus halutaan saadajatkuvaan laskuun. Se vaatii oleellista muutosta rakennusalan turvallisuuskulttuuriin.Valtakunnallisen Ratuke-hankkeen tärkeimmät kohderyhmätovat rakennustyömaat ja niillä työskentelevät yritykset ja henkilöt.Ratuke-hanke on rakennusalan eri osapuolten yhteisyritys rakentamisenturvallisuuden kehittämiseksi. Mukana rahoittajina ovat Rakennusteollisuus,Rakennusliitto, Työsuojelurahasto ja Sosiaali- ja terveysministeriö.Näiden lisäksi osapuolina ovat mm. rakennusliikkeet, vakuutuslaitokset,koulutusorganisaatiot, tutkimuslaitokset, henkilöjärjestöt ja monetmuut työturvallisuuden kehittämisen haasteeseen vastaajatsekä ylläpitää työmaa-alueen yleistäsiisteyttä ja järjestystä. Suunnitteluatäsmennetään hankkeen etenemisenmyötä. Ellei työmaalla ole pääurakoitsijaa,huolehtii rakennuttaja päätoteuttajanamyös työmaan turvallisuussuunnittelusta.Urakoitsijoiden työntekijöiden jaitsenäisten työnsuorittajien tuleenoudattaa työmaan turvallisuusohjeita.Jokaisen työmaalla toimivan urakoitsijantai työnantajan tulee nimetäteettämänsä työn johtoa ja valvontaavarten siihen pätevä ja vastuunalainenesimiesasemassa oleva henkilö.Tämä henkilö on syytä nimetä jourakkasopimuksessa. Vastuuhenkilöltäei edellytetä jatkuvaa läsnäoloatyömaalla vaan riittää, kun hän onkohtuullisesti tavoitettavissa työaikana.– SSLähde, lue lisää: Ratuke, www.ratuke.fi.Osoitteesta http://www.ratuke.fi/liitteet/pientalo_turva.pdf voi ladataohjeen ”Pientalotyömaan turvallisuus,Hyvät toimintatavat ja mallisuunnitelmat.Siitä löytyvät niin ohjeet kuinkäytännön esimerkkejä mm. putoamissuojauksista,tikkaiden ja telineidenvaatimuksesta jne.hrmyteema27


Helsingin Rakennusmestarit ja-insinöörit AMK ry• Yhdistys on perustettu vuonna 1906, sillä on noin 1400 jäsentä. Yhdistys on valtakunnallisenRakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n suurin jäsenyhdistys.• Yhdistys on ammatillinen henkilöjärjestö, jonka tarkoitus on ylläpitää ja edistää jäsentensäammattitaitoa ja kehittää rakentamisessa ja kiinteistöalalla työskentelevien toimihenkilöidenyhteistyötä. Yhdistys järjestää mm. ammattiin liittyviä edullisia koulutustilaisuuksia jäsenilleen.• Yhdistyksen jäsenten käytössä on jäsenhintaan kaksi vapaa-ajanasuntoa Jämsän Himoksella,Nestori-Maja Vihdin Wuoriolassa sekä koulutus- ja virkistyspaikka Kallioniemi HelsinginLaajasalossa. Yhdistys kannustaa jäseniään myös liikkumaan sekä nauttimaan kulttuuritapahtumistatarjoamalla heidän käyttöönsä liikunta- ja kulttuuriseteliedun.• Yhdistys toimii Rakennusmestarien talossa Helsingissä osoitteessa Fredrikinkatu 51 - 53 A,00100 HELSINKI, puh. (09) 646 343, fax (09) 642 259.Ota yhteyttä ja kysy lisää!Yhdistyksen kotisivut osoitteessa www.hrmy.fiYHDISTYKSEN ALAOSASTOTMestari-Laulajat ryRakennusmestarikeilaajat ryRakennusmestariklubi ryRkm-Veneilijät HRV ryAmpujatGolfHiihto- ja yleisurheiluKallioniemiKulttuuri- ja perinnekerhoLasketteluLentopalloMailapelitNestori-MajaRakennusmestarien RouvatRKM-VeteraanitSuunnistusUinti ja sukellusYhdistyksen hallitus vuonna 2011Puheenjohtaja Ari Autio1. varapuheenjohtaja Jari Raukko2. varapuheenjohtaja Timo SaarikkoKalevi HiltunenKai JuurtelaKari MikonsaariJukka MultanenMikko OjalaHannu PekkarinenMartti SaarinenEsa SänttiJari Tiimonen

More magazines by this user
Similar magazines