Botnian käytävä - Pohjois-Pohjanmaan liitto
Botnian käytävä - Pohjois-Pohjanmaan liitto
Botnian käytävä - Pohjois-Pohjanmaan liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Botnian</strong> käytävä– pohjoinen yhteys
EU:n komission ehdotus Suomen ydinverkoksikoostuu seuraavista liikennekäytävistä:• Länsi-Itä-suuntainen TurustaHelsingin kautta Venäjän rajalleulottuva väylästö, joka kuuluu osanaNordic Triangle -käytävään• <strong>Botnian</strong> käytävästä• Itämeren moottoritie –meriyhteydestä ja keskeisistäsatamista (Helsinki, Turku, Hamina-Kotka)• kansainvälisesti keskeisistälentokentistä (Helsinki-Vantaa jaTurku).Ydinverkkoa täydentää Suomen kattavaverkko, joka käsittää maan keskeiset valtakunnallisetja kansainväliset väylät, satamatja lentokentät.<strong>Botnian</strong> käytävä on osa TEN-T verkkoa.Suomen puolella siihen kuuluvat väylätovat päärata Helsingistä Tampereen ja Oulunkautta Tornioon sekä valtatie 4 Jyväskylänja Ouluun kautta Kemiin ja edelleenvaltatie 29 Tornioon. Väylillä on vahvat kytkennätitä-länsi-suuntaisiin ja pohjoiseensuuntautuviin väyliin, länsirannikon satamiinsekä maakunnallisiin lentokenttiin.TEN-T verkossa <strong>Botnian</strong> käytävä kytkeytyyEtelä-Suomessa E18 valtatiehen, ratayhteyksiinTurku-Helsinki Lahti-Vainikkala-Venäjäsekä verkon lentokenttiin, satamiin jameriyhteyksiin. Suomenlahden eteläpuo-lella <strong>Botnian</strong> käytävä liittyy Viron ja muidenBaltian maiden kautta Keski-Eurooppaansuuntautuvaan maantieyhteyteen (via Baltica)ja tulevaan ratayhteyteen (Rail Baltica).Ruotsissa <strong>Botnian</strong> käytävä jatkuu HaaparannastaPohjanlahden länsipuolen ratajamaantieyhteyksin etelään, jossa se liittyyNordic Triangle käytävään. Ruotsissa <strong>Botnian</strong>käytävän suurimmat investoinnit kohdistuvatuuteen Pohjanlahden ja Ruotsinitärannikon ratayhteyteen. <strong>Pohjois</strong>essa <strong>Botnian</strong>käytävällä on vahva yhteys luoteeseenNarvikiin ja Itään Venäjälle suuntautuvaanNorthern Axis -käytävään.Euroopan komission ehdotusSuomen ydinverkoksiEuroopan komission ehdotus<strong>Pohjois</strong>-Euroopan ydinverkoksiTieverkkoRautatieverkkoSatamaLentokenttäYhteydetnaapurimaihinLuulajaTornioKemiOuluKokkolaTurkuHELSINKIHamina-KotkaTukholmaTallinnaJyväskyläGöteborgRiikaTampereTurkuHELSINKILahtiVainikkalaVaalimaaHamina-KotkaÅrhusKööpenhaminaRostockKlaipédaGdanskvilna3
<strong>Botnian</strong> käytävänliikenne jakehitysnäkymätPäärata<strong>Botnian</strong> käytävän rataosuus käsittää HelsingistäTampereen ja Seinäjoen kautta Ouluunulottuvan pääradan sekä Oulusta Kemin jaTornion kautta Ruotsin Haaparantaan johtavanradan. Rata on sähköistetty, kauko-ohjattuja junien kulunvalvonnalla varustettuvilkas henkilö- ja tavaraliikenteen rata. Helsinki–Tampere -välillä rata on kaksiraiteinenja muilta osin pääasiassa yksiraiteinen. Rataon osa TEN rautatieverkkoa.HenkilöliikenneHelsinki-Riihimäki välillä on tiheä lähijunaliikennetarjontaja Helsinki-Tampere rataosuuson Suomen vilkkaimmin liikennöitykaukoliikenteen rataosuus. Tampereenkautta kulkevat yhteydet <strong>Pohjois</strong>-Suomeen,Jyväskylään, Poriin, Vaasaan ja osa Kuopionyhteyksistä. Liikenne Tampereen pohjoispuolellaon vilkasta ja Seinäjoki - Oulu rataosaon yksi tiheimmin liikennöidyis¬tä yksiraiteisistarataosista Suomessa. Tampereeneteläpuolisella osuudella matkustajamääräon yli 4 miljoonaa henkilömatkaa vuodessa,Tampere-Seinäjoki välillä yli 2 miljoonaamatkaa vuodessa ja Seinäjoen ja Oulun välilläyli miljoona matkaa vuodessa.Henkilöjunaliikenteen tarjonnan arvioidaankasvavan voimakkaasti vuoteen2050 mennessä. Tampereen eteläpuolisellaosuudella junatarjonnan ennakoidaanlähes kaksinkertaistuvan nykyiseen verrattuna(nykyinen 72 junaa/vrk => arvio 138junaa/vrk v. 2050). Tampere-Seinäjoki osuudellatarjonnan ennakoidaan yli kaksinkertaistuvan(nykyinen 28 junaa/vrk => arvio60 junaa/vrk v. 2050) ja Seinäjoki- Oulu välillälähes kaksinkertaistuvan (nykyinen 22junaa/vrk => arvio 38 junaa/vrk v. 2050).TavaraliikenneKokkola–Oulu välillä kulkee vuosittain 4,4–6,6 miljoonaa tonnia tavarakuljetuksia jaosuus on Suomen toiseksi kuormitetuin tavaraliikenteenrataosuus. Riihimäki-Tampereosuudella kuljetetaan vuosittain 3,3–4,2 miljoonaatonnia tavaraa.Tavaraliikenteen ennakoitu kysynnänlisäys edellyttää myös junatarjonnan lisäystä.Tampereen eteläpuolisella osuudella varaudutaanyli 20 lisäjunaan vuorokaudessaja Kokkola–Oulu osuudella 8–16 lisäjunaanvuorokaudessa osuudesta riippuen vuoteen2030 mennessä.Tavaraliikenteen kuljetusvirratvuonna 2010RataTonnia1000–20002000–30003000–40004000–50005000–60006000–70007000–8000TornioKemiOuluTieTonnia1000–20002000–30003000–40004000–50005000–60006000–70007000–8000KokkolaSeinäjokiTampereJyväskyläLahtiHelsinki7
Tärkeimmät kehittämishankkeet:Valtatie 420 000 –10 000‐20 0005 000‐10 000–5 000TornioKemiOulu8Seinäjoki–Oulu -välin kehittäminen(860 milj. euroa). Rataosuuden kapasiteettiaparannetaan toteuttamalla kaksoisraideosuuksiaja nostamalla radan kantavuutta25 tonnin akselipainolle. Lisäksi toteutetaanturvallisuutta parantavia tasoristeystenpoistamisia. Ensimmäinen vaihe onvalmistunut ja toinen vaihe on käynnistynyt2011 alussa.Pasila–Riihimäki välityskyvyn parantaminen(350 milj. euroa). Rataosaa käyttävätHelsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiinliikennöivä lähiliikenne, Tampereensuuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuvakaukoliikenne sekä Pasilan, Vuosaaren jaSköldvikin tavaraliikenne. Nykyisellään voimakkaastikuormitetun rataosan välityskykyävoidaan lisätä rakentamalla lisäraiteitasekä parantamalla raide- ja vaihdeyhteyksiäasemilla.Riihimäen kolmioraide (10 milj. euroa).Nykyisin Kouvolan ja Tampereen suuntienvälinen tavaraliikenne joutuu vaihtamaanRiihimäellä kulkusuuntaa, mikä vaatii aikaaja aiheuttaa lisäkustannuksia. Kolmioraiteentoteuttaminen tehostaa tavarajunien liikennöintiäja vähentää ympäristöhaittoja.Pääradan kapasiteetin lisääminen välilläTampere–Hämeenlinna. Pirkanmaan jaHämeen liitot ovat esittäneet Tampere-Toijala-Hämeenlinnavälille kahta lisäraidetta. Kyseinenpääradan osuus on tällä hetkellä vilkkaastioperoitu kaksiraiteinen henkilö- ja tavaraliikenteenrataosa, jonka tämänhetkinenkapasiteetti ei mahdollista seudullisen lähijunaliikenteenlisäämistä.Valtatie 4 on moottoritietä Helsingistä HeinolanLusiin ja pohjoisessa Kemi–Tornio väliselläosuudella (Vt 29). Moottoritieosuuksiaon lisäksi Jyväskylän, Oulun sekä Kemin kohdilla.Lusin ja Vaajakosken (Jyväskylä) välinenosuus valmistui ohituskaistatieksi vuonna2011. Muilta osin tie on pääosin 1+1 -kaistaistatai ohituskaistoilla varustettua 1+1-kaistaista tietä.Valtatien 4 osuus Jyväskylä–Oulu (337km) on tärkeä valtakunnallinen ja pitkämatkaisenhenkilö- ja tavaraliikenteen pääväylämaan pohjois-eteläsuunnassa. Jyväskylänlentokenttä sijaitsee väylän varressa. Yhteysvälinliikennemäärä vastaa keskivaiheilla valtateidenkeskimääräistä tasoa (vajaa 3 000autoa päivässä), mutta on erittäin vilkasta Jyväskylänja Oulun kohdilla (25 000 – 48 000autoa päivässä). Raskaan liikenteen osuus onkaupunkiseutujen ulkopuolella varsin suuri,noin 15 %.Valtatien 4 yhteysväli Oulu–Kemi (119km) on osa Suomen ja Ruotsin rannikkoseutujensatamakaupunkeja yhdistävää Perämerenkaarta.Tornio–Haaparanta-seutu kasvaapohjoisen alueen merkittäväksi aluekeskukseksi.Tien vaikutusalueella ovat Oulun jaKemin lentoasemat, Perämeren satamat sekäTornion rajanylityspaikka. Yhteysväli onvilkasliikenteinen (6 300–32 000 autoa päivässä).Liikennemäärä on suurin Oulun kohdalla.Tärkeimmät kehittämishankkeet :Vaajakosken taajaman ohitustie (Kanavuori–Haapalahti).Kanavuoren ja Haapalahden(Vaajakoski) väli Jyväskylässä on neljänvaltatien (4, 9, 13 ja 23) yhteinen kaksikaistainentieosuus. Keskimääräinen vuorokausiliikenne(2010) on tieosuudella yli 18000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta noin10 % on raskasta liikennettä. Tavoitteena onVaajakosken keskustan ohittava 3 km:n pituinenmoottoritie Kanavuoresta valtateiden4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisenmoottoritien eritasoliittymään saakka.HelsinkiValtatie 4 Helsinki –Kemija valtatie 29 Kemi–TornioJyväskyläLahtiJyväskylä–Äänekoski. Tavoitteena onVt4 -tien parantaminen moottoritieksi Kirri-Äänekoski välillä. Nykytilanteessa liikennemääräon Kirrin ja Tikkakosken liittymien välillänoin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessaja Tikkakosken liittymästä pohjoiseen lähes12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaanliikenteen liikennemäärä on noin 10 % kokoliikennemäärästä. Hanke voidaan toteuttaavaiheittain. Ensimmäisenä toteutusvaiheenaon osuuden Kirri - Tikkakoski rakentaminenmoottoritieksi.Äänekoski–Liminka. Äänekoski - Liminkaon 1+1 -kaistainen, tasoliittymin varustettutie. Nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h. Tavoitteenaon ohituskaistoilla ja keskikaiteellavarustettu kaksikaistainen tie, jonka nopeusrajoituson 100 km/h ja taajamien kohdalla80 km/h.Liminka–Haukipudas (Kello). Tieosuus LiminganHaaransillasta Kelloon on 2+2 -kaistaistamoottoritietä (2+2 kaistaa). Tavoitetilassaanosuus on Limingan Haaransillan jaKempeleen välillä moottoritie (2+2) ja Oulunalueella Kempeleen ja Pateniemen eritasoliittymienvälillä 3+3-kaistainen kaupunkimoottoritie.
TEN-T verkonlaatuvaatimuksetEU:n komissio on asettanut TEN-T verkollemerkittäviä laatuvaatimuksia, jotka liittyvätliikennejärjestelmän palvelutasoon, turvallisuuteen,ympäristövaikutuksiin sekä verkoneri osien liittymiin.Ydinverkko on multimodaalinen eli sesisältää kaikki liikennemuodot ja niiden välisetyhteydet sekä tarkoituksenmukaiset liikenteenohjausjärjestelmät.Sen tulee tarjotariittävä liikenneverkon kapasiteetti ja turvallisuustaso.Tie- lento- ja meriliikenteessä tuleeolla mahdollisuus vaihtoehtoisen puhtaammanpolttoaineen käyttöönYdinverkkoon kuuluvan ratatieverkontulee olla kokonaisuudessaan sähköistettyja sen tulee käsittää raideliikenteenohjausjärjestelmät (ERTMS). Rautateidenrahtiliikenteelle tulee mahdollistaavähintään 22,5 tonnin akselipaino,100 km/h -nopeus ja 750 m junapituus.Rautatieverkko käsittää• suurnopeusradat ja tavanomaisetradat, ml. sivuraiteet, tunnelit jasillat• tavaraliikenneterminaalitja logistiset alustat• ratojen varrella olevat asemat• infrastruktuuriin liittyvät varusteet,kuten sähköistämisjärjestelmät jalastaamiseen tarvittavat varusteet• älykkäät liikennejärjestelmät.Moottoriteillä on oltava levähdysalue vähintään50 km:n välein ja pysähdyspaikoilla onoltava riittävä turvallisuustaso. Tieverkko käsittää• korkeatasoiset maantiet, ml. sillat,tunnelit, liittymät, risteykset,eritasoliittymät• pysäköintialueet• infrastruktuuriin liittyvät varusteet,kuten liikenteenohjaus, tiedotus,käyttäjämaksujen kerääminen• tavaraliikenneterminaalit jalogistiset alustat• linja-autoasemat• älykkäät liikennejärjestelmät.10
Saavutettavuus onalueellisen kilpailukyvynydintekijäSaavutettavuus on monien tutkimustenmukaan aluekehityksen perusedellytys jaalueellisen kilpailukyvyn keskeinen tekijä.Saavutettavuudella tarkoitetaan liikenne- jakommunikaatioetäisyyttä kultakin alueeltaniihin paikkoihin, joihin taloudellinen toimintaon keskittynyt. Liikenteellinen saavutettavuusperustuu liikennejärjestelmään,joka koostuu rautatie- ja maantieverkosta,meriliikenteen verkosta sekä lentoasemaverkosta.Hyvät tietoliikenne- ja muut kommunikaatioyhteydetovat saavutettavuudentärkeä edellytys. Liikenne- ja kommunikaatioverkonsolmukohdat kytkevät verkon osiatoisiinsa. Suuret kaupungit toimivat yleensästrategisesti keskeisinä solmukohtina.Saavutettavuus on edellytys tavaroiden,palveluiden ja ihmisten liikkumisellealueiden välillä, mikä puolestaan on edellytysalueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle,työntekijöiden liikkumiselle asuinpaikanja työpaikan välillä sekä ihmisten muuttamiselle.Saavutettavuutta parantavat investoinnitliikennejärjestelmään alentavathenkilöiden liikkumisen ja tavarankuljetuksenkustannuksia, mikä tekee kaupankäynninja ihmisten välisen vuorovaikutuksenkannattavammaksi. Liikenne- ja kommunikaatiojärjestelmänkehittäminen lähentääalueita toisiinsa ja tämän avulla parantaaalueiden välistä saavutettavuutta kansallisestija kansainvälisesti. Tämä antaa yrityksilleparemmat mahdollisuudet tavaroiden japalveluiden vientiin ja tuontiin, kansainväliseentiedonhankintaan ja verkottumiseen,kansainvälisten pääomamarkkinoiden hyödyntämiseenja työvoiman liikkumisen hyödyntämiseen.TEN-T politiikan tarkoituksena on luodaliikenneinfrastruktuuri ja -yhteydet, jotkavahvistavat sisämarkkinoita, varmistavathenkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuudensekä tukevat kasvua, työllisyyttä ja EU:nkilpailukykyä. Aiemmin Euroopan liikennejärjestelmiäkehitettiin kansallisista lähtökohdista,minkä johdosta liikenneyhteydeteri maiden rajoilla tai keskeisissä käytävissäolivat huonot tai puuttuivat täysin. Liikennejärjestelmänpuutteet maidenvälisissä yhteyksissäheikensivät maiden ja koko maanosankilpailukykyä.Liikkumisen ja kuljetuksella onsuuri merkitys taloudessa:• Logistiikkakustannusten osuus on10‐15 % valmistettujen tavaroidenkokonaiskustannuksista.• Kotitalouksien kulutusmenoistaSuomessa keskimäärin 13 % koostuukuljetuksen ja tietoliikenteenmenoista.• Kuljetus ja varastointi työllistävätSuomessa noin 152 000 henkilöä, 6 %kokonaistyöllisyydestä, ja tuottavat5 % bruttokansantuotteesta. Osuudetovat Suomessa korkeampia kuinEU:ssa keskimäärin.• Suomessa henkilöliikenteenkuljetussuorite on kasvanut2,3-kertaiseksi ja tavaraliikenteenkuljetussuorite 1,6-kertaiseksi 40vuodessa vuodesta 1970 vuoteen2010.• EU:n komissio arvioirahtiliikenteen kasvavan 80 % jamatkustajaliikenteen yli 50 % vuoteen2050 mennessä.<strong>Botnian</strong> käytävällä strateginenrooli <strong>Pohjois</strong>-Euroopankilpailukyvyn kannalta<strong>Botnian</strong> käytävällä on tärkeä merkitys Suomenja Ruotsin talouksien kehitykselle sekänäiden maiden yhteyksille Norjaan, Venäjälle,Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. <strong>Botnian</strong>käytävä on strategisesti tärkeä kuljetusreitti<strong>Pohjois</strong>-Euroopan teollisuudelle, erityisestivientiin suuntautuneille kaivannais-, metalli-ja kaivosteollisuudelle. Nykyisellään käytävänliikennejärjestelmässä on paljon pul-lonkauloja, jotka aiheuttavat kustannuksia,viiveitä ja epävarmuutta kuljetuksista riippuvalleyritystoiminnalle.<strong>Pohjois</strong>maat kuuluvat EU:n vahvimminkasvaviin maihin ja niiden teollisuudella onmyös tulevaisuudessa merkittävä rooli kokoUnionin kannalta. Kaivannaistoiminnan laajentaminensekä uudet <strong>Pohjois</strong>en jäämerenkuljetusyhteydet tarjoavat uusia mahdollisuuksiapohjoisille alueille sekä vahvistavatniiden aluetalouksia. <strong>Botnian</strong> käytävän kehittämineninvestointeineen on välttämätönedellytys <strong>Pohjois</strong>-Euroopan kestävän taloudellisenkasvun turvaamiseksi.11
<strong>Botnian</strong> käytävä– pohjoinen yhteysEuroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-Tliikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. <strong>Botnian</strong> käytävä on osaEU-komission esitystä TEN-T ydinverkoksi. Se kulkee pohjois-eteläsuuntaisestiPohjanlahden ympäri ja kytkeytyy Etelä-Suomessa ja Keski-Ruotsissa länsi-itä-suuntaiseen Nordic Triangle käytävään. Suomenpuolella <strong>Botnian</strong> käytävän ytimen muodostavat päärata HelsingistäOuluun sekä valtatiet 4 ja 29 Jyväskylän ja Oulun kautta Tornioon jaedelleen Ruotsiin.<strong>Botnian</strong> käytävän seutukunnat muodostavat Suomenvahvimman kasvuvyöhykkeen. Käytävä siihen kytkeytyvinesatamineen on strategisesti tärkeä kuljetusreitti Suomen ja Ruotsinteollisuudelle, erityisesti vientiin suuntautuneille kaivannais-, metallijametsäteollisuudelle. Nykyisellään käytävän liikennejärjestelmässäon paljon pullonkauloja, jotka aiheuttavat kustannuksia, viiveitä jaepävarmuutta kuljetuksista riippuvalle yritystoiminnalle. <strong>Botnian</strong>käytävän kehittäminen investointeineen on välttämätön edellytys<strong>Pohjois</strong>-Euroopan kestävän taloudellisen kasvun turvaamiseksi.JulkaisijatKeski-Suomen <strong>liitto</strong>www.keskisuomi.filisätietoja: Liikenneinsinööri Pekka Kokki<strong>Pohjois</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong>www.pohjois-pohjanmaa.filisätietoja: Maankäyttöpäällikkö Eija SalmiToimitusKaupunkitutkimus TA Oywww.kaupunkitutkimusta.fiStrafica Oywww.strafica.fiTietolähteetEU:n komission asiakirjat ja muut tiedot koskien TEN-T verkkoa(www.ec.europa.eu/transport/index_en.htm)Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Suhdanne vuosikirja 2011:2.Hernesniemi H. & Berg-Andersson B. & Rantala O. & Suni P. Kalliosta kullaksi- kummusta klusteriksi. Suomen mineraaliklusterinvaikuttavuusselvitys.Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, 2011.Kaivannaisteollisuus ry & Invest in Finland & Tekes & GTK & Infra & Kiviteollisuus ry.Competitive Edge of the Finnish Mineral Cluster. 2011.Liikenne- ja viestintäministeriö. Komission TEN-T -suuntaviivaehdotuksen keskeinensisältö (Leena Sirkjärvi, dia-aineisto, 1,11,2011)Strafica Oy & Kaupunkitutkimus TA Oy. Valtatien 4 yhteysvälin Jyväskylä‐Oulu‐Kemimerkittävä kehittäminen. Arvio aluetalouden ja liikenteen näkökulmasta. NelostieE75 ry.TilastolähteetTilastokeskus: liikennetilasto, väestötilasto, alueelliset väestöennusteet,aluetalouden tilinpito