Perusopetuksen laatukriteerit - Opetusministeriö

Perusopetuksen laatukriteeritOpetusministeriön julkaisuja 2010:6Opetusministeriö • Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto • 2010Undervisningsministeriet • Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen • 2010

Opetusministeriö / UndervisningsministerietKoulutus- ja tiedepolitiikan osasto / Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningenPL / PB 2900023 Valtioneuvosto / Statsrådethttp://www.minedu.fi/OPM/julkaisutTaitto / Ombrytning: Teija MetsänperäKuvat / Bilder: www.Rodeo.fiYliopistopaino / Universitetstryckeriet, 2010ISBN 978-952-485-843-4 (nid.)ISBN 978-952-485-844-1 (PDF)ISSN 1458-8110 (Painettu)ISSN 1797-9501 (PDF)Opetusministeriön julkaisuja / Undervisningsministeriets publikationer 2010:6

SisältöTiivistelmä 4Sammandrag 61 Johdanto 92 Lähtökohtia perusopetuksen laadun kehittämiseen 132.1 Näkökulmia perusopetuksen laadun kehittämiseen 132.2 Laatukriteerit työkaluksi paikallistasolle 153 Perusopetuksen laatukriteerit 253.1 Rakenteiden laatu 263.2 Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu 263.3 Laatukortit 291 Johtaminen 302 Henkilöstö 323 Taloudelliset resurssit 344 Arviointi 365 Opetussuunnitelman toteuttaminen 396 Opetus ja opetusjärjestelyt 427 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 458 Osallisuus ja vaikuttaminen 489 Kodin ja koulun yhteistyö 5010 Fyysinen oppimisympäristö 5211 Oppimisympäristön turvallisuus 54

Perusopetuksen laatukriteeritTiivistelmäLaatukriteerit tarjoavat käytännöllisen työkalunarvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyenja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujentoimintaan. Parhaimmillaan laatukriteereihinperustavan arviointitiedon avulla kyetään tunnistamaanhavaittuja koulutuksen epäkohtia jakorjaamaan niitä vuosittaisessa kuntien toiminnanja talouden suunnittelun kokonaisuudessa.Laatukriteereissä on myös alueellisen yhteistyönmahdollisuus. Alueellinen toimintamalli antaamahdollisuuden laajemmalle yhteistyölle kuinvain yhden kunnan oman toiminnan arviointiin.Perusopetuksen laatu kriteeristö antaa alueellisentyövälineen, mutta erityisesti se antaa työvälineen,jolla koulut ja ylläpitäjät yhdessä arvioivattoimintaansa.Laatukortit muodostettiin rakenteidenlaadusta, johon kuuluu neljä laatukorttia:––johtaminen––henkilöstö––taloudelliset resurssit––arviointi

sekä viidestä oppilaan kohtaaman toiminnanlaadusta, johon kuuluu seitsemän laatukorttia––opetussuunnitelman toteuttaminen––opetus ja opetusjärjestelyt––oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki––osallisuus ja vaikuttaminen––kodin ja koulun yhteistyö––fyysinen oppimisympäristö––oppimisympäristön turvallisuus.Perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan,laadun kriteerit ja toimintaa tukevat kysymykset.Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksenjärjestäjälle että kouluille. Perusopetuksenlaatukriteerit palvelevat niin alueellista, ylläpitäjänettä koulunkin toimintaa.

Kvalitetskriterier för den grundläggande utbildningenSammandragKvalitetskriterierna gör det möjligt för att påett praktiskt plan utvärdera hur de beslut somomfattar skolväsendet i ett kort respektive långtperspektiv inverkar på skolornas verksamhet.Med hjälp av utvärderingskunskap som baserarsig på kvalitetskriterierna kan man i bästafall identifiera missförhållanden som manhar upptäckt inom utbildningen. Det blir dåockså möjligt att åtgärda missförhållandenanär man på ett heltäckande plan på årlignivå planerar kommunernas verksamhet ochekonomi. Kvalitetskriterierna gör det ocksåmöjligt att samarbeta på ett regionalt plan.En verksamhetsmodell på ett regionalt planmöjliggör ett djupare samarbete, vilket enutvärdering av verksamhet inom en kommun integör. Kvalitetskriterierna för den grundläggandeutbildningen är ett arbetsredskap på regionalnivå, och speciellt är de ett redskap för skolor ochhuvudmän att i samråd utvärdera sin verksamhet.Kvalitetskorten är fyra till antalet och deavspeglar strukturerna inom följande områden:––ledarskap––personal––ekonomiska resurser––utvärdering

Perusopetuksen laatukriteerit1 JohdantoPerusopetuksen kansallisten laatukriteereiden tavoitteenaon tukea opetuksen korkeaa laatua ja monipuolistatarjontaa sekä turvata opetukselliset ja sivistyksellisetperusoikeudet lapsille ja nuorille asuinpaikasta,kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta.Laatukriteereiden hyödyntäminen auttaa koulujenhenkilöstöä, hallintoa ja päättäjiä tiedostamaan toiminnanpuutteet ja parantamaan niitä. Laatukriteeristöon johtamisen väline, jonka kautta arvioidaantoiminnan nykytilaa ja kehitetään sitä. Monimutkaisissapaikallisen tason arviointi- ja muutosprosesseissaperusopetuksen laatukriteerit tarjoavat opetus- jakasvatusalan ammattilaisille työkalun, joka perustuututkimus- ja arviointitietoon sekä voimassa oleviinsäädöksiin. Nämä auttavat kouluja arvioimaan jakehittämään joustavasti paikallista toimintaansa.Tällöin on mahdollista painottaa niitä paikallisialaatukriteereitä, jotka on koettu tärkeiksi perusopetuksenjärjestämisessä.Perusopetuksen laadun kehittämiseen ja toteuttamiseenvaikuttavat monin tavoin myös ympäröivänyhteiskunnan talouden tila sekä teknologinen kehitys.Kansainvälistyvässä maailmassa perusopetuksessakinon otettava huomioon suuret ja ajankohtaisetyhteiskunnalliset kysymykset. Kestävä kehitys jamonikulttuurisuuden lisääntyminen vaikuttavatkouluelämään. Lasten ja nuorten sosioemotionaalinenkehitys ja hyvinvointi edellyttävät kouluelämänja opetusympäristön yhteisöllisyyden vahvistamista.Henkilöstön ja oppilaiden yhteinen toiminta lisää9

Perusopetuksen laatukriteerit2 Lähtökohtia perusopetuksenlaadun kehittämiseen2.1 Näkökulmia perusopetuksenlaadun kehittämiseenYksi tunnetuimmista laadun kehittämisen malleistaon Demingin kehittämä PDCA-menetelmä (plando-check-act).Demingin mallia soveltaen opetuksenlaadun jatkuva kehittäminen on suunnitelmallinenja vaiheittainen prosessi, jossa voidaan erottaasuunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja edelleenkehittämisen vaihe. Perusopetuksen laatu pohjautuukeskeisesti opetuksen laadun jatkuvaan kehittämiseensekä sen mahdollistamiseen kouluissa.Kunnan toiminnan kehittäminen perustuu laadittuunstrategiaan sekä yhteisiin arvoihin, visioonja toiminta-ajatukseen. Näihin perustuen kehitetäänopetuksen järjestäjän ja koulun laatua. Niiden toimivuuttaarvioidaan systemaattisesti laaditun suunnitelmanmukaan.Perusopetuksen laatua voidaan tarkastella myöslaajemmin peruste-, toimija- ja prosessinäkökulmienkautta. Perustenäkökulmalla tarkoitetaan sitä, millaiseentietoon laatukriteeri tai toiminta perustuu. Sevoi olla tieteellistä tietoa tai kokemusperäistä tietoaeli hyviä käytäntöjä tai esimerkiksi monijäsenisentoimielimen määrittelemä yhteinen tahtotila. Toimijanäkökulmassaperusopetuksen laatua analysoidaaneri toimijoiden ja heidän tehtäviensä kautta.Perusopetuksessa eri toimijoita ovat valtio, opetuksenjärjestäjä, koulu, huoltaja, rehtori, opettaja ja oppilas.Prosessinäkökulmassa tarkastellaan johtamisen13

SUUNNITTELEStrategiatKEHITÄ EDELLEENTalous- ja toimintasuunnitelmatTOTEUTAVuosisuunnitelmatARVIOIKuvio 1. Opetuksen laadun jatkuva kehittäminen.14

ja toiminnan jatkuvan kehittämisen perusprosesseja:suunnittelua, toteutusta, arviointia ja toiminnanedelleen kehittämistä.Myös koulun kehittämistutkimuksessa esiintyyedellä kuvattuja laatuajattelulle tyypillisiä piirteitä.Perusopetuksen rakenteiden ja toiminnan laatua voidaanlähestyä hyvin toimivan koulun tunnusomaisiapiirteitä kuvaavan tutkimussuuntauksen näkökulmasta(ns. effective school suuntaus).Hyvin toimivalla koululla on selkeästi tiedostettuyhteinen tehtävä, ja sen toiminnan painopiste onoppimisen edistämisessä. Lisäksi koulun ilmapiiri,oppimisympäristö ja sidosryhmät tukevat oppimista.Koulun henkilöstöllä on selkeä käsitys perustehtävästäja tavoitteista: johtamisessa korostuu kasvatusja opetus, kaikessa toiminnassa korostuvat oppimistaedistävät toimenpiteet, henkilöstön jatkuvan kehittäminensekä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhönpanostaminen.Kehittämissuuntautuneessa koulussa korostuuitsearviointi ja toiminnan kehittäminen systemaattisestikerätyn arviointitiedon perusteella. Kehittämisprosessissatulee aina ottaa huomioon vallitsevatoimintakulttuuri ja organisaation omat lähtökohdatuudistuksille.Itsearvioinnissa vastataan neljään peruskysymykseen:Missä olemme nyt? Missä haluaisimme olla tulevaisuudessa?Miten parhaiten pääsemme tavoitteeseemme?Miten arvioimme aikaansaatuja muutoksia?2.2 Laatukriteerit työkaluksipaikallistasolleYhteiskunnan vaatimusten kasvaessa ja muuttuessaodotukset opetuksen järjestäjän ja koulun toiminnanlaadulle kasvavat vuosi vuodelta. Koulutuksentavoitteita ja keskeistä sisältöä ohjataan laeilla, asetuksillaja opetussuunnitelman perusteilla. Laatukriteereilläpyritään tukemaan opetuksen järjestäjänolemassa olevaa laadun kehittämistyötä. Tavoitteenaon se, että tiedot olisivat paikallisesti ja alueellisestinykyistä vertailukelpoisempia. Vastuu koulujenopetuksen käytännön organisoinnista ja laadun kehittämisestäon opetuksen järjestäjillä ja kouluilla.Tiedolla ohjaamisen merkitys on korostunut, kunkoulutuksen järjestämistä määritteleviä säädöksiäon kevennetty ja lisätty koulutuksen järjestäjänmahdollisuuksia toteuttaa tarkoituksenmukaisiaratkaisuja.Toiminnan laadun kehittäminen nähdään osanajatkuvan kehityksen filosofiaa. Siirtyminen ylläpidonkulttuurista kehittävään kulttuuriin edellyttää jokaisentyöntekijän osallistumista laadun kehittämiseen.Opetuksen laatutyössä lähtökohtana on tietoinen15

kehittämistyö ja sen juurruttaminen opetus- ja kasvatustyöhön.On tärkeää saada päättäjät ja koulutmukaan tähän toimintakulttuuriin.Tasapainoinen laatutyön onnistuminen edellyttääeri tahojen välistä yhteistyötä sekä jatkuvaa keskusteluamuutos- ja kehittämistarpeiden yhteensovittamisestaja priorisoinnista paikallisella ja koulun tasolla.Opetuksen laatukriteereihin perustuva toiminnanarviointi antaa mahdollisuuden pohtia toiminnanvaikuttavuutta sekä eri tahoja haastavaa arviointi- jasuunnittelukulttuuria. Samoja periaatteita voidaansoveltaa perusopetusta antavissa yksityisissä ja valtionkouluissa.Paikallinen arviointi edellyttää arviointitiedonsystemaattista dokumentointia, jotta voidaan seurataopetuksen laadun kehittämistä ja aikaansaatujatuloksia. Laatukriteereiden perusteella tehtävä perusopetuksenlaadun arviointi ja sen toteutus kunnissaon hyvä sisällyttää koulutuksen paikallisen tasonarviointisuunnitelmaan.Arviointituloksista tulee keskustella kaikillapäätöksenteon tasoilla. Keskustelevan arviointikulttuurinluominen edellyttää yhteistä eri tahojen keskustelufoorumia.Parhaimmillaan paikallisen tasonarvioinnissa pystytään priorisoimaan yhteiset kehittämistarpeeteri kouluasteiden yhteisen pohdinnan janeuvottelujen tuloksena.2.2.1 Kunnallinen päätöksentekoja ohjaus laatutyössäPerusopetuslaki 21 § velvoittaa opetuksen järjestäjääarvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.Samalla opetuksen järjestäjällä on mahdollisuuskehittää toimintaansa arviointia hyödyntämällä.Perusopetuksen laatukriteereillä pyritään osaltaantukemaan opetuksen järjestäjän esimerkiksi kunnanpäätöksentekoa perusopetuksesta. Koulutuksen järjestämistäkoskevilla päätöksillä on suoria ja välillisiävaikutuksia koulujen toimintaan.Laatukriteerit tarjoavat paikallisille päätöksentekijöilleyhden lisäkeinon arvioida, kuinka koulutoimeakoskevat lyhyen ja pitkän aikavälin päätökset vaikuttavatkoulujen toimintaan. Parhaimmillaan laatukriteereihinperustavan arviointitiedon avulla kyetääntunnistamaan havaittuja koulutuksen epäkohtia jakorjaamaan niitä vuosittaisessa kuntien toiminnanja talouden suunnittelun kokonaisuudessa sekä lisätäkoulutuksen tuottavuutta.Kunnallisten päättäjien tulisi pystyä vastaamaan--miten huolehdimme siitä, että laatua arvioidaan jamiten arviointi huomioidaan päätöksenteossa--millaisia palveluja haluamme järjestää asukkaille.16

Kunnan vuosikelloKoulun vuosikelloBudjettivuosipäättyytalviIIIkesäIITalousarvionvalmistelualkaaBudjettivuosialkaaLukuvuosialkaaIItalviStrategiat jakäyttötaloussuunnitelmathyväksytäänIV IVuosisuunnitelmaIja resurssitvahvistetaankesäIIIIVLukuvuosipäättyyKuvio 2. Kunnan ja koulun toiminnan ja talouden suunnittelun vuosikellot.

Hyvä työnantaja huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnistaja osaamisesta ja mahdollistaa heidän ammatillisenkehittymisen työn vaatimusten mukaisesti.Hyvään henkilöstöpolitiikkaan kuuluu pitkäjänteinenstrategialähtöinen henkilöstösuunnittelu. Pitäähuolehtia työhyvinvoinnista ja varmistaa, että yksilönja työyhteisön kehitys on samansuuntaista.Paikallisesti opetuksen järjestäjällä on mahdollisuuslinjata, kuinka perusopetuksen laatukriteeristöähyödynnetään omassa kunnassa. Laatukriteereidenkäyttöönottoa olisi hyödyllistä suunnitella kunnallistenpäätöksentekijöiden, koulutoimen ja koulujenvälisenä yhteistyönä.Kunta tai opetuksen järjestäjä--päättää, kuinka ja/tai miltä osin perusopetuksenlaatukriteeristöä hyödynnetään perusopetuksenkehittämistyössä--päättää, millä tavoin laatukriteereiden toteutumistaarvioidaan--päättää, kuinka tuotettu arviointitieto hyödynnetäänkoulutoimen tulevassa kehittämistyössä--tiedottaa laatukriteereistä--päättää, tehdäänkö perusopetuksen laatutyöalueellisesti tai oman kunnan sisällä--vastaa laatutyön tulosten huomioinnista--päättää laatutyön organisoimisesta ja vastuullisestavalmisteluryhmästä.2.2.2 Alueellinen laatutyön kehittäminenAlueellisesti suunniteltu laatutyö mahdollistaa laajanyhteistyön. Yhteistyökumppaneiden tulisi sitoutuaalueellisesti tutkimaan ja ylläpitämään laatimaansayhteistä laadunarviointia, joka toimii tarkoituksenmukaisenaniin johtamisjärjestelmän työkaluna kuinmyös itsearvioinnin välineenä. Opetuksen järjestäjänvastuuta voidaan laatutyön kautta laajentaa ja kehittääsamalla myös alueellista yhteistyötä, jota voidaanorganisoida olemassa olevien, toimivien yhteistyörenkaidenkautta.Alueellisessa yhteistyössä tulisi pohtia, mitä yhteisiäperusopetuksen laadun arviointikohteita tarvitsemme,jotta alueellinen yhtenäisyys toteutuu?Yhteistyön avulla saadaan kriittistä ja rakentavaapalautetta ulkopuolisilta toiminnan laadusta ja vahvuuksista.Näin saadaan esille sekä hyviä käytäntöjäettä kehittämiskohteita.Yhteistyö lisää opetuksen järjestäjien ja koulujenvälistä avointa yhteistyötä ja verkottumista. Se tarjoaamyös mahdollisuuden yhteistoiminnalliseen oppimiseen.Yhteistyön avulla saadaan myös suhteellisenedullisesti ulkopuolisen käsitys toiminnan laadusta.19

Kuntien yhteistyö ja perusopetuksen laatukriteeritvoidaan yhdistää yhteiseksi toiminnalliseksi työvälineeksi.Yhteisillä kriteereillä ei oteta kantaa opetuksenjärjestäjän tai koulun toiminnalleen asettamiinpäämääriin eikä toiminnan sisältöön. Keskeisenälähtökohtana on perusopetuksen järjestäjien autonomia,johon sisältyy avoimuuden ja yhteiskunnallisenvastuun tunnustaminen.Näin tuetaan opetuksen järjestäjiä ja kouluja ottamaanasiantuntijavastuuta, kun toiminnan laatuahalutaan kehittää. Yhteistyö perustuu niihin menettelytapoihinja prosesseihin, joilla opetuksen järjestäjäja koulu ohjaavat ja kehittävät toiminnan laatua.Alueellinen ryhmä--organisoi kriteerikohtaiset asiantuntijaryhmät--ohjaa asiantuntijaryhmiä--sovittaa laatukriteerit yhteen--tiedottaa mukana oleville kunnille lopullisistakriteereistä ja tuloksista.2.2.3 Koulun laatutyöJotta koulun arviointitoiminta voidaan rytmittääniin, että se sopii kunnan/opetuksen järjestäjänstrategian, toiminnan ja talouden suunnittelun aikatauluihin,se vaatii hyvää ennakkosuunnittelua jasystemaattista pitkäjänteistä keskustelevaa arviointikulttuuriasekä koulussa että koulujen välillä. Kunkoulujen arviointituloksista raportoidaan, tulisi niissäolla vastaus seuraaviin kunnan strategista suunnitteluaohjaaviin kysymyksiin:--Mitä meiltä edellytetään ja odotetaan ja miten me itseopetus- ja kasvatusalan ammattilaisina haluammetoimia?--Millaista toimintamme tulee olla opetusta jakasvatusta koskevien säädösten sekä tutkimus- jaarviointitiedon perusteella arvioituna?--Miten huolehdimme menetelmällisesti siitä, että kaikkisaavuttavat vaadittavat oppimistulokset?Koulussa tarvitaan perusopetuksen laatukriteereihinperustuvaa arviointitietoa päättäjien, oppilaiden jaheidän huoltajiensa, koulun sidosryhmien sekä opetustoimenhenkilöstön näkökulmista. Oleellista onasettaa tavoitteet ymmärrettävään muotoon. Niidenperusteella on mahdollista arvottaa ja arvioida, kuinkatoiminnassa on onnistuttu. Kun arviointitiedotkoulun toiminnasta nivotaan osaksi päätöksentekoaja toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmää,tulisi tietoa itsearvioinnista kerätä kouluissa systemaattisestilukuvuoden alusta alkaen.20

Vuosisuunnitelma on opetussuunnitelman lisäksikeskeinen koulun toiminnan ja talouden suunnitteluntyökalu. Siinä kuvataan mm. lukuvuoden kokonaissuunnittelua,koulun työjärjestystä, toiminnanresursointia ja lukuvuoden toiminnalle asetettujatavoitteita Koulun vuosisuunnitelmaan voidaanliittää koulun laadun arviointisuunnitelma. Siinäkerrotaan kunta- ja koulutason lukuvuoden arviointikohteet,arviointikriteerit, arviointimenetelmä,arviointiaikataulu, arviointitiedon koontitapa ja arvioinnintoteutuksen vastuuhenkilöt. Useissa kouluissaarviointitoiminnasta vastaa rehtorin lisäksi koulunsuunnitteluryhmä tai erikseen nimetty arvioinninvastuuhenkilö.Laatukriteereistä saatu arviointitieto kerätään jaanalysoidaan koulussa. Koulun henkilöstö keskusteleearviointituloksista ja tekee käytyjen keskusteluidenperusteella yhteisen kirjallisen esityksen tarvittavistatoimenpiteistä.Kouluissa saatu arviointitieto dokumentoidaan jaanalysoidaan. Osa parantamista vaativista toimista jaaikataulusta päätetään ja tehdään koulussa, osa vaatiikunnallista päätöksentekoa. Ulkopuolisia toimiavaativat esitykset lähetetään kouluhallinnosta vastaavienviranhaltijoiden eteenpäin vietäviksi poliittiseenpäätöksentekoon. On tärkeää, että arviointituloksistakeskustellaan kaikessa opetuksessa ja linjataan yhteinenesitys päätöksentekijöille, mitä toimia opetustoimessatarvitaan.Arviointia toistetaan säännöllisesti siten, että siitämuodostuu johtamisen työkalu koulun arkipäivään.Parantamistoimenpiteet tehdään laatuarvioinninkautta, jolloin arvioinnista muodostuu toiminnanpositiivinen kehä.Opettajan tärkein tehtävä on ohjata ja tukea oppimisprosessia.Arvioinnissa opettaja arvioi oppilaanoppimista, mutta hänen tulee myös arvioida omaatoimintaansa ja osallistua koko koulun toimintojenarviointiin. Ennen lukuvuoden päättymistä jokaisenopettajan tulee olla tietoinen siitä, onko koulusaavuttanut lukuvuodelle asettamansa tavoitteet, jamitkä ovat seuraavan lukuvuoden kehittämiskohteetkunnassa, koulussa ja luokissa.Koulun toimet--koulun laaturyhmän perustaminen--kuvausten ja kriteerien työstäminen--itsearviointi--arvioinnista johtuvat toimenpiteet--tietojen eteenpäin toimittaminen21

2.2.4 Esimerkki laatutyön organisoinnistaLaatutyöllä tehdyt uudistukset vaativat onnistuakseenlaajaa moniammatillista yhteistyötä ja selkeäävastuun määrittelyä. Laatutyön lähtökohta on, ettäjohto on sitoutunut siihen. Sekä poliittisen johdonettä virkamiesjohdon tulee olla tietoisia laatutyöstä.Laatutyön kautta tiedostetaan tarpeet ja mahdollisuudet,joiden avulla voidaan kehittää opetustyötä.Pitää sopia, tehdäänkö laatutyötä omassa kunnassavai yhteistyössä muiden kuntien/opetuksenjärjestäjien kanssa.Kunnassa tai alueella muodostetaan tarvittaessamoniammatilliset asiantuntijaryhmät. Ryhmät tarkentavatkriteerit sellaisiksi, että ne sopivat omaankuntaan tai omalle alueelle ja että ne sisältyvät joolemassa olevaan laatutyöhön. Asiantuntijaryhmätehdottavat halutun kuvauksen tason ja tarkennetutkriteerit ja tekevät aikataulutuksen. Kehittämisenaikana työstä pyydetään palaute jokaisesta koulusta.Lopuksi kriteerit tuodaan hyväksyttäväksi päätöksentekijöille.Laatutyöstä muodostuu yhteinen johtamisenväline sekä rehtoreille että päättäjille. Se antaa mahdollisuudenkehittää opetusta haluttuun suuntaan.Ensimmäisen vaiheen tultua hyväksytyksi tekeejokainen koulu oman kuvauksensa ja arvioi toimintaansakriteerien pohjalta. Arvioinnin jälkeen koulusopii kehittämiskohteensa. Päätöksentekijät saavatarvioinnin talousarviotyön pohjaksi ja päättävätomat kehittämiskohteensa esitysten perusteella.22

Esimerkki laatutyön siirtämisestäVaihe I. Laatutyön siirtäminen kunnan toimintaan1 Koulutuksesta vastaava lautakunta päättäälaatutyön organisoinnista.2 Kunnassa toimii moniammatillinen laaturyhmä,johon kuuluu rehtoreiden, opettajien ja hallinnonedustus sekä mahdollisuuksien ja tarpeidenmukaan opinto-ohjaajat, koulupsykologit ja muutopetuksen ja oppilashuollon tukipalveluissa jaoppilashuoltotehtävissä työskentelevät henkilöt.Kunnassa on yksi laadusta vastaava henkilö, jolleon osoitettu aikaa laatutyön tekemiseen.Kunnan laaturyhmänä voi toimia myös rehtorikokous.Ratkaisut ovat riippuvaisia kunnan koosta.3 Laaturyhmät vastaavat laatukriteereiden soveltamisestakunnan omaan laatutyöhön ja työstävätkriteerit omalla kunnalle tai alueelle sopiviksi.4 Jokaiseen kouluun valitaan laaturyhmä.5 Koulut tekevät sisäisen arvioinnin tarkennetunkriteeristön pohjalta ja valitsevat yhteisesti sekäsisäiset että talousarviota varten esitettävätparantamiskohteet.6 Kunnallista päätöksentekoa tiedotetaan niistäarvioinnin tuloksista, jotka vaativat kunnan yhteisiätoimia ja huomioimista talousarviossa.Vaihe II. Laatutyö osana opetuksen järjestäjän toiminnan arkipäivääLaatua arvioidaan vuosittain hyväksyttyjenkriteereiden avulla.1 Laatuarvioinnin aikataulu suunnitellaan siten, että sitävoidaan hyödyntää talousarvion suunnittelussa.2 Koulut toteuttavat laatuarvioinnin ja parantavatsuunnitelmallisesti toimintaa, joka on koulun omanpäätösvallan rajoissa.3 Kunnan päättäjät käsittelevät laatuarvioinnissa esitetyttoimenpiteet ja päättävät asioiden eteenpäinviennistä.4 Toimintaa uudistetaan arvioinnin perusteella--suunnittelu--koulujen toteutus--kunnat ja koulu arvioivat--uudistetaan toiminta

Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu muodostuuseitsemästä laadun osa-alueesta, joita voidaan tarkastellaoppimisympäristön ja toimintakulttuurin sekäopetuksen ja oppimisen näkökulmista. Näitä laadunosa-alueita ovat opetussuunnitelman toteuttaminen,opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnintuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodinja koulun yhteistyö, fyysinen oppimisympäristö sekäoppimisympäristön turvallisuus.27

RAKENTEIDEN LAATUJohtaminenOPPILAAN KOHTAAMANTOIMINNAN LAATUArviointiOpetussuunnitelman toteuttaminenOpetus ja opetusjärjestelytOppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tukiOsallisuus ja vaikuttaminenKodin ja koulun yhteistyöFyysinen oppimisympäristöOppimisympäristön turvallisuusHenkilöstöTaloudellisetresurssitKuvio 3. Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys.

3.3 LaatukortitJokaisesta laadun osa-alueesta on kehitetty laatukortti,joka muodostuu kuvauksesta ja laatukriteereistä.Kuvaus määrittää kulloisenkin laadun osa-alueenlaatua ilmentävät ominaispiirteet eli niitä vastaavatlaatutekijät. Kuvauksessa pyritään osoittamaan laatutekijöidentutkimusperustaisuus ja kiinnittämäänlaatutekijät perusopetuksen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmään.Kuvaus sisältää myös kyseisten laatutekijöidenlaadun kehittämistä tukevia kysymyksiä.Laadun kehittämistä koskevat kysymykset auttavattyöyhteisöä tunnistamaan toiminnan laadun kehittämisenkannalta olennaisia kehittämistarpeita onnistumisenalueita.Laatukriteerit määrittävät kuvaukseen perustuenperusopetuksen laatukriteerit opetuksen järjestäjilleja kouluihin. Opetuksen järjestäjä ja koulu vertaavattoimintaansa suhteessa laatukorteissa määriteltyihinlaatutekijöihin. Tältä pohjalta ne arvioivat toimintansalaatua pohtivat tarvittavia kehittämistoimia.29

1 JohtaminenKuvausOpetuksen järjestäjällä on vastuu koulutuksen toteutuksesta.Toiminnan johtaminen ja suunnittelumuotoutuvat paikallisesti hallinto-, toiminta- taijohtosäännön pohjalta kansallisen lainsäädännön janormien mukaisesti. Johtamisessa noudatetaan hyvänhallinnon mukaisia toimintatapoja.Opetustoimen ja koulun johdon keskeisenä tehtävänäon edistää perusopetuksen arvopohjan jakoulun perustehtävän toteutumista sekä luoda hyvätja tasapuoliset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle.Johtamiseen kohdistuvat odotukset liittyvättoiminnan perustana olevien arvojen lujittamiseen,ilmentämiseen ja arvotietoisuuden vahvistamiseen,tavoitteiden selkeyttämiseen ja yhteisen kehittämissuunnantoteuttamiseen. Johtamisessa on keskeistätunnistaa yhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet,vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogiikkaansuuntautuvaa johtamista.Henkilöstön rekrytointi, osaamisen kehittäminen,kannustava, osallistava ja vuorovaikutteinen toimintatapa,luottamuksen rakentaminen ja keskeistensidosryhmien ja muiden hallinnonalojen kanssatehtävä aktiivinen yhteistyö ovat tärkeitä johtamiseenkuuluvia tehtäväalueita.Talouden johtamisen kannalta keskeisiä kysymyksiäovat toiminnan tarpeiden ja käytettävissä olevienresurssien tunnistaminen, yhteensovittaminen sekäresurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen.Riittävän pitkäjänteinen talouden ja toiminnansuunnittelu luo pohjan perusopetuksen johtamiselleja kehittämiselle.Perusopetusta koskevat suunnitelmat kytkeytyvätstrategioihin ja suunnitelmiin. Niiden laadukkuudestaja toteutumisesta vastaa kunnan ja opetustoimenjohto ja koulussa rehtori sekä johtamisendelegointipäätöksien mukaiset vastuulliset henkilöt.Koulun strategiaan merkityt arvot, kuten tasa-arvo,oikeuden mukaisuus ja kestävä kehitys, toteutuvatarkityössä johtamisen tuloksena.Koulun johto tarvitsee myös ajantasaista tietoavaltakunnallisista koulutuspolitiikan tavoitteistaja kehittämislinjauksista, jotta paikallinen työ voiosaltaan toteuttaa kansallisia linjauksia ja osallistuaniiden rakentamiseen.30

LaatukriteeriOpetuksen järjestäjä ja koulu--Opetuksen järjestäjä on määritellyt toimintaajatuksen,arvopohjan ja strategian niidentoteuttamiseksi.--Opetuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat,joiden avulla tuetaan opetustoimen ja koulunjohtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista.--Opetustoimea ja koulua koskevat strategiat jasuunnitelmat on laadittu. Johto ja henkilöstö onsitoutunut niiden toteuttamiseen ja niidenvaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti.--Miten johtaja kehittää itseään johtajana--Koulun johto luo asianmukaiset edellytyksetopettamiselle ja oppimiselle yhteistyössäopettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa.--Koulussa on kannustavat käytänteet, jotkatukevat oma-aloitteisuutta ja oman työnjatkuvaa kehittämistä.--Opetuksen järjestäjällä on selkeät tavoitteetopetuksen järjestämisen kehittämiseksi.--Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessajohtamisessa joka on vuorovaikutteista jaosallistavaa.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten johtajuutta tuetaan ja kehitetään?2 Miten eri johtamistehtävissä olevat saavatpalautetta toiminnastaan?3 Miten johtaminen tukee perustehtäväntoteuttamista?4 Miten koulujen toiminnan suunnittelu onyhdistetty opetuksen järjestäjän johtamiseen?5 Miten johto tukee kokeilevaa ja innovatiivistaopetuksen kehittämistä?31

2 HenkilöstöKuvausOpetus- ja muu henkilöstö, joka täyttää kelpoisuussäännöksetja vastaa kunkin koulun toiminnan tarpeita, onlaadukkaan opetuksen ja sen kehittämisen tärkeä voimavara.Henkilöstön muodostavat perusopetuksen rehtorit,opettajat, lastentarhanopettajat, sekä opinto-ohjaajat,koulupsykologit, ja koulukuraattorit, koulunkäyntiavustajat,nuorisotyöntekijät sekä muut opetuksen tukipalveluissaja oppilashuoltopalveluissa työskentelevät henkilöt.Rehtoreiden ja opettajien virkojen määrä muodostuuopetustuntien ja muiden opettajille kuuluvientyötehtävien edellytysten mukaisesti. Riittävä määräkelpoisuusvaatimuksen täyttäviä luokanopettajia, aineenopettajia,erityisopettajia, erityisluokanopettajia,lastentarhanopettajia sekä oppilaanohjaajia ja koulunoppilashuollollisissa ja tukitehtävissä työskenteleväähenkilöstöä mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisenopetuksen. Ajantasaisen henkilöstösuunnitelmanavulla ennakoidaan henkilöstötarpeita. Työnantajapyrkii pitkäaikaisiin virka- ja työsuhteisiin. Osaaviensijaisten rekrytointiin kiinnitetään erityistä huomiota.Opetuksen järjestäjä päättää laatua ja työkykyäedistävistä henkilöstöpoliittisista linjauksista osanakunnan henkilöstöstrategiaa. Henkilöstön kehittämissuunnitelmaalaaditaan henkilöstön koulutussuunnitelma,josta sovitaan työnantajan ja työntekijöidenvälisissä kehityskeskusteluissa.Henkilöstön ja johdon välinen vuorovaikutus tukee osaamisenjakamista ja uusien toimintatapojen omaksumista.Työyhteisön oppimista tuetaan myös koko työyhteisöä hyödyntävissäkehittämisohjelmissa ja mentoroinnin avulla.Opetushenkilöstölle on tarjolla käytettävien resurssienpuitteissa uusimpaan tutkimukseen sekä kansalliseenja kansainväliseen kehittämistyöhön perustuvaa kasvatustieteellistä,koulun toimintaa koskevaa ja opettavanaineen ja alan täydennyskoulutusta, työnohjausta, mentorointiaja osaamista tukevia kehittämisprojekteja.Henkilön oma halu kehittyä työssään on keskeinenlähtökohta, kun halutaan ylläpitää opetushenkilöstönammattitaitoa ja kehittää heidän osaamistaan. Vastuunäistä asioista on työnantajalla ja henkilöstöllä.Työnantajan tuki ja esimerkiksi sijaisen palkkaaminenvaikuttavat ratkaisevasti henkilöstökoulutukseen osallistumiseen.Työnantajan järjestämää täydennyskoulutustaovat muun muassa perehdyttämiskoulutus, virka- tai työsuhdesopimukseenkuuluva koulutus sekä muu vastaavakoulutus, jolla tuetaan kouluyhteisön kehittymistä.Työaika- ja sijaisjärjestelyt pyritään toteuttamaan siten,että ne mahdollistavat henkilöstö- ja täydennys koulutukseenosallistumisen. Työnantajan tuki on myös silloin tarpeen,kun se perustuu henkilöstön omaehtoiseen kehittämiseen.32

Laatukriteeri--Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä jaosaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita.--Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla onvarauduttu tuleviin henkilöstötarpeisiin.--Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevilla työsuhteilla.--Opetushenkilöstön työn tukena on tarjollakouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät javähintään sosiaali- ja terveysministeriön antamiensuositusten mukaiset palvelut.--Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutustasekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseenylläpitämiseen ja kehittämiseen.--Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallistaja sitä varten on toimiva seurantajärjestelmä(mm. kehityskeskustelut).--Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan jakehittämisen kohteena.--Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on sujuvaa.--Opetushenkilökunnan osaamistason kehittymistäarvioidaan säännöllisesti.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten opetustoimen henkilöstön rakenne jamäärä vastaavat koulun ja opetuksen tarpeita?2 Miten opetushenkilöstön osaaminen jakehittämistarpeet tunnistetaan ja miten ne otetaanhuomioon?3 Miten henkilöstön kehittymistä tuetaan jaarvioidaan?4 Miten henkilöstön työhyvinvointia edistetään?5 Miten koulujen johdon ja henkilöstön pedagogistaosaamista tuetaan ja kehitetään?33

3 Taloudelliset resurssitKuvausKoulutusta ohjataan lainsäädännön, opetussuunnitelmien,koulutuksen arvioinnin ja erilaisen tiedollisenohjauksen lisäksi koulutuksen rahoitusjärjestelmienavulla. Valtio ja kunnat vastaavat koulutuksen kustannuksista.Perusopetuksen käyttökustannuksiinmyönnetään valtionosuutta.Opetuksen järjestäjä vastaa opetuksen käytännön järjestämisestälainsäädännön mukaisesti. Opetuksen järjestäjäntulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaanperustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestäjärjestämisestä kuten opetustunneista, työajoistasekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistäasioista. Taloudellinen tilanne ja esimerkiksi henkilöstönlomauttaminen ei vaikuta opetuksen järjestäjänvelvollisuuteen huolehtia siitä, että opetusta koskevaanlainsäädäntöön tai niiden nojalla annettuihin alempiasteisiinsäännöksiin kirjatut tavoitteet ja opetukseenosallistuvan subjektiiviset oikeudet toteutuvat. Näihinoppilaan oikeuksiin kuuluu myös oikeus oppilashuoltoonja turvalliseen opiskeluympäristöön.Opetuksen talouden näkökulmasta perusopetuson investointi tulevaisuuteen. Kustannukset vaihtelevatkunnittain ja kouluittain. Kustannuseroja voidaanselittää rakenteellisilla tekijöillä, kuten kouluverkolla,koulumatkojen pituudella, opetus ryhmienkoolla, erityisoppilaiden määrällä, kiinteistöjenmäärällä ja kunnolla, ruokahuollon järjestelyillä sekäopettajien palkkarakenteella. Koulujen resursseistapäätetään paikallisesti.Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että koulutusresurssiton kohdistettu koulutukselle asetettujentavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resursseja onriittävästi tuotettujen koulutuspalveluiden määrän,laadun ja palvelutuotannon rakenteen sekä organisoinninkannalta. Toiminnan taloudellisuus vaikuttaamyös tehokkuuteen ja koulutuksen tuottavuuteen.Koulujen tarkastelu taloudellisina yksikköinä ontärkeää taloudellisen ohjauksen vuoksi. Koulultaedellytetään itseohjautuvuutta ja oman toiminnantuloksellisuuden sekä erityisesti taloudellisuuden jatehokkuuden arviointia.Koulun toiminnasta vastaava rehtori vastaa osaltaankoulun taloudesta. Talousarvion seurannansekä talouden kokonaiskuvan hallinta ovat keskeisiä.Talouden johtamiseen ja hallintaan liittyvä täydennyskoulutustukee rehtorien osaamista.34

LaatukriteeriOpetuksen järjestäjä ja koulun johto--Perusopetukselle suunnatut taloudellisetresurssit takaavat perusopetusta koskevanlainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisenopetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaallejokaisena koulupäivänä.--Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettukoulutukselle asetettujen tavoitteiden kannaltaoptimaalisesti ja resurssien määrä riittäväkoulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannonrakenteen ja organisoinnin kannalta.--Toiminnan ja talouden suunnittelussalähtökohtana on mahdollisimman hyvienedellytysten luominen opetus ja kasvatustyölle.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten opetuksen järjestäjän strategia sekätoiminnan ja talouden suunnitelmat ovatlinjassa keskenään?2 Miten koulun johdon toimintaa tuetaantaloushallinnossa?3 Miten perusopetuksen tulokset vaikuttavatopetuksen järjestäjän toimintaan?4 Miten taloudellisten resurssien riittävyys lainvelvoitteiden täyttämiseksi on selvitetty?--Kestävän kehityksen toteuttamista seurataantalouden kannalta systemaattisesti.35

4 ArviointiKuvausKoulutuksen arviointijärjestelmän tavoitteena onhankkia ja analysoida tietoa koulutuspoliittisen päätöksenteonja koulutuksen kehittämisen pohjaksi,oppilaiden oppimisen edellytyksien parantamiseksisekä opetustoimen henkilöstön työn ja koulujenkehittämisen tueksi. Perusopetuksen arviointijärjestelmämuodostuu kansallisista oppimistulostenseuranta-arvioinneista, muista ulkopuolisista arvioinneista,opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnistasekä arvioinnin eettisistä periaatteista. Arviointijärjestelmänperustan muodostaa itsearviointi, jotamuut arviointijärjestelmät tukevat.Arviointi on perusopetuksen tuloksellisuudenarviointia, jossa otetaan huomioon toiminnan vaikuttavuus,taloudellisuus ja tehokkuus. Arvioinninavulla selvitetään, miten opetussuunnitelma ja opetuksentavoitteet toteutuvat sekä miten tuloksellistakoulutus on. Opetuksen järjestäjä arvioi antamaansakoulutusta ja sen vaikuttavuutta ja osallistuu ulkopuoliseentoimintansa arviointiin. Opetuksen järjestäjäkehittää systemaattisesti toimintaansa arviointitulostenja saadun palautteen pohjalta. Laatuaparantavat selkeät tavoitteet ja toimintaperiaatteetsekä työssä tarvittavat riittävät voimavarat. Arvioinninon oltava suunnitelmallista, säännöllistä, monipuolistaja vertailukelpoista.Paikallisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestävastaavat opetuksen järjestäjät ja koulut.Arviointitoiminnan koordinointia selkeyttävätopetuksen järjestäjän ja koulujen omat arviointisuunnitelmat.Arviointisuunnitelman perustana ovatpaikalliset sivistyspoliittiset kehittämisohjelmat, toiminta-ja taloussuunnitelmat sekä muut mahdollisetasiakirjat.Arviointi-suunnitelmien valmistelussa tulee ottaahuomioon ulkopuolisen arvioinnin, paikallisenarvioin nin ja peruspalvelujen arvioinnin välisetyhteydet.Arviointisuunnitelmassa tunnistetaan opetuksenjärjestäjään ja koulujen toimintaan kohdistuvia tuleviatarpeita, määritellään arviointitoiminnan järjestäminenja tarvittavat voimavarat, luodaan yhteisetpuitteet paikallisen toiminnan arvioinnille ja selkeytetääntoimijoiden keskinäinen työnjako. Lisäksihuolehditaan siitä, että opetuksen järjestäjällä ja kouluillaon käytössä riittävä arvioinnin asiantuntemus.Oppilaiden tulee tietää, millä perusteella heidänsuorituksiaan arvioidaan. Oppilaan arvioinnilla tuetaantavoitteiden toteutumista. Arvioinnin kokonaisuusmuodostuu välittömistä oppituntipalautteista,36

muusta oppilaan ja huoltajan saamasta suullisesta jakirjallisesta palautteesta, arviointikeskusteluista sekätodistuksista. Arvioinnissa käytetään monipuolisiamenetelmiä, joiden tulee olla linjassa asetettujentavoitteiden kanssa. Oppilaan tulee voida osoittaaedistymistään ja osaamistaan eri tavoin. Arviointikannustaa ja ohjaa oppilasta sekä vahvistaa oppimistaitoja.Oppilaan itsearviointi on osa tätä kokonaisuutta.Huoltajalle arviointi antaa tietoa arviointiperusteistaja oppilaan edistymisestä. Arviointimyös auttaa huoltajaa tukemaan lasta opiskelussaja opintoihin liittyvissä valinnoissa sekä kasvussa jakehittymisessä.37

LaatukriteeriOpetuksen järjestäjä ja koulu--Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaansystemaattisesti ja suunnitelmallisesti.--Opetuksen järjestäjällä ja koululla on toimintansatarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä.--Arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa käytetäänopetuksen kehittämisessä sekä toiminnan jatalouden suunnittelussa.--Opetuksen järjestäjän ja koulujen arviointiosaamistakehitetään suunnitelmallisesti.--Opetuksen järjestäjällä ja koululla on yhteisestisovitut arvioinnin periaatteet.--Arviointi ja kehittämistoimintaan osallistuvat myösoppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstösekä tarpeiden mukaan myös muu henkilöstö.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten varmistetaan opetuksen järjestäjänarviointi- ja kehittämistoiminnan suunnitelmallisuusja se, että arviointi tuottaa kehittämistä tukevaatietoa?2 Miten opetuksen järjestäjän ja koulun arvioinnintuottamaa tietoa käytetään opetuksen kehittämiseenja toiminnan suunnitteluun?3 Miten opetuksen järjestäjän ja koulujenarviointiosaamista kehitetään?4 Miten koulun keskeinen arviointitieto saatetaanopetuksen järjestäjän, henkilöstön, oppilaidenja huoltajien tietoon?5 Miten oppilaat ja heidän vanhempansa/huoltajansaosallistuvat arviointiin ja sen kehittämiseen?38

5 OpetussuunnitelmantoteuttaminenKuvausPaikallinen opetussuunnitelma rakentuu perusopetuksentavoitteet ja tuntijaon määrittävälle valtioneuvostonasetukselle sekä perusopetuksen opetussuunnitelmanvaltakunnallisille perusteille. Opetussuunnitelmamuodostuu opetuksen järjestäjän päätöksenmukaisesti kaikkia peruskouluja koskevista yhteisistälinjauksista sekä mahdollisista koulukohtaisistaopetussuunnitelmista. Niissä voi olla myös muidenkuntien kanssa yhteisiä osioita. Opetussuunnitelmalaaditaan yhtenäistä perusopetusta varten.Opetuksen järjestäjä vastaa paikallisen opetussuunnitelmanlaadinnasta ja kehittämisestä. Siinäprosessissa päätetään kansallisten perusteiden mukaisesti,miten kasvatus- ja opetustyö toteutetaanja miten tavoitteet ja sisällöt sekä muut opetuksenjärjestämiseen liittyvät seikat tarkennetaan paikallisiinolosuhteisiin sopiviksi ja oppilaiden tarpeitavastaaviksi. Laadukkaalla opetussuunnitelmatyölläturvataan jokaisen oppilaan mahdollisuus saada laadukastaopetusta.Opetuksen järjestäjä huolehtii, että oppilaat ovatopetustarjonnassa keskenään yhdenvertaisessa asemassa.Kieliin ja valinnaisaineisiin liittyviä valintojatehtäessä oppilailla ja heidän huoltajillaan tulee ollatarjolla riittävästi tietoa sekä valintojen mahdollisuuksistaettä niiden vaikutuksista oppilaan arviointiinja myöhempiin opintoihin.Opetussuunnitelman paikallinen laadintaprosessikeskusteluineen vaikuttaa myönteisesti koulutyönlaatuun. Opetuksen järjestäjä johtaa ja koordinoipaikallisen prosessin. On tärkeää, että koulun johdon,henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensasekä avainsidosryhmien vahva osallistuminen prosessiinturvataan.Paikallisen opetussuunnitelman laadinta on jatkumoesiopetussuunnitelmalle ja siinä huomioidaanmuut lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat paikallisetpäätökset ja strategiset linjaukset. Opetussuunnitelmalaaditaan esimerkiksi oppilashuoltoa sekä kodinja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössäsosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaistenkanssa. Suunnitelmallinen yhteistyökunnan sisällä ja lähikuntien kanssa parantaa edellytyksiävastata opetussuunnitelman haasteisiin.Eri koulujen ja luokka-asteiden opetushenkilöstöntulisi sopia kasvatus- ja opetustyön välittömistäyhteisistä toimintalinjoista. Koulukohtaiseenopetussuunnitelmatyöhön kuuluu, että arvioidaankoulutyön ja pedagogisten käytänteiden toimivuutta,39

tunnistetaan kehittämistarpeita ja parannetaan toimintaa.Opetussuunnitelmatyö tarjoaa monipuolisiamahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen jakoulun toiminnan kehittämiseen. Rehtorille opetussuunnitelmaon pedagogisen johtamisen keskeisintyökalu, opettajille se on omien työtavoitteidenperusta.Opetussuunnitelma on koulun vuosisuunnitelman,itsearvioinnin ja kehittämisen perusta. Senpohjalta opettajat suunnittelevat työnsä ja laativatoppilaille tarvittaessa oppimissuunnitelman taiHOJKS:in. Se antaa kaikki tarpeelliset perustiedotkoulun toiminnasta muun muassa koteihin jayhteistyökumppaneille. Opetussuunnitelma on strateginenpedagoginen asiakirja, jonka kautta kouluntoiminta liittyy opetuksen järjestäjän muuhun toimintaanja kehittämiseen.Opetussuunnitelman toimivuus ja sen toteutuminenovat jatkuvan arvioinnin kohde. Opetussuunnitelmaauudistetaan tarvittaessa opetuksenjärjestäjän ja koulujen tarpeista käsin.Arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetäänmyös kansallisia arviointeja, kehittämisohjelmiasekä alan tutkimusta.LaatukriteeriOpetuksen järjestäjä--Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista,hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisestiresursoitua.--Opetussuunnitelman kannalta keskeisettoimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön.--Opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioonmuut opetuksen järjestäjän lapsia, nuoria jakoulutusta koskevat päätökset ja strategisetlinjaukset.--Kieliohjelman ja valinnaisten aineiden tarjontaturvataan tarvittaessa yhteistyötä laajentamalla.- - Opetussuunnitelman toimivuutta, toteuttamistaja toteutumista seurataan, arvioidaan jakehitetään suunnitelmallisesti.40

Koulu--Opetushenkilöstö osallistuu opetussuunnitelmanlaadintaan sekä sen toimivuuden ja toteuttamisenarviointiin ja kehittämiseen.--Opetushenkilöstön ammatillista opetussuunnitelmantekoa tuetaan eri keinoin.--Opetussuunnitelman laatimisessa, toteuttamisessa,arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetäänkoulujen välistä yhteistyötä paikallisesti jaalueellisesti.--Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit voivatosallistua soveltuvin osin opetussuunnitelmanlaadintaan sekä toimivuuden ja toteuttamisenarviointiin ja kehittämiseen.--Oppilaat voivat ikäkaudelleen sopivalla tavallaosallistua opetussuunnitelmasta käytäväänkeskusteluun, sen nojalla annetun opetuksenarviointiin ja kehittämiseen.--Oppilaat saavat yleistä tietoa opetussuunnitelmasta,tietoa sen opetustarjonnasta ja ohjausta valintoihinsa.--Opetussuunnitelma on perustana koulunitsearvioinnille ja työn jatkuvalle kehittämistyölle.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten opetussuunnitelmatyö (opetussuunnitelmanlaadinta, toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen)toteutetaan kunnassa ja koulussa?2 Miten opetuksen järjestäjä, rehtorit, opettajat jakoulun muu henkilöstö, oppilaat ja oppilaiden huoltajatosallistuvat opetussuunnitelmatyöhön?3 Miten muut tahot ovat mukanaopetussuunnitelmatyössä?4 Miten paikallisen ja koulukohtaisenopetussuunnitelman toteutumisesta huolehditaanvuosittain opetuksessa ja miten sitä arvioidaan osanavuosisuunnittelua?5 Miten opetuksen järjestäjä ja koulu huolehtivatvalintoihin liittyvästä tiedottamisesta ja ohjauksesta?6 Miten on otettu huomioon perusopetuksenyhtenäisyyden näkökulmasta luokan- jaaineenopettajien lisääntyvä yhteistyön tarve?41

6 Opetus ja opetusjärjestelytKuvausPerusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä.Opetus ja koulun muu toiminta järjestetäänkunkin oppilaan kehitysvaihe ja edellytykset huomioonottaen. Niiden tulee edistää jokaisen oppilaantervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda edellytyksethyvään oppimiseen ja hyvinvointiin. Tavoitteistajohdetut opetusjärjestelyt sekä tiedonaloille ominaistenopetusmenetelmien ja työtapojen monipuolinenkäyttö auttavat luomaan hyvän oppimisympäristön.Oppilaan arviointi ja erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainenkäyttö ovat osa tätä kokonaisuutta.Perusopetuksen tulee olla opetussuunnitelmallisestiyhtenäistä oppilaan kannalta riippumatta siitä,millaisissa hallinnollisissa yksiköissä opetus järjestetään.Koulutyössä on tarpeen ottaa huomioon varhaiskasvatuksenja esiopetuksen antamat valmiudet.Opiskelutaitojen ja oman toiminnan ohjausta vahvistetaankoko peruskoulun ajan oppilaiden kehitystasoavastaavalla tavalla. Erityisesti päättövaiheessatuetaan jatko-opintoihin suuntautumista.Opetuksen sisällöt sekä menetelmä- ja materiaalivalinnatpalvelevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeistäon oppilaan oppimishalun ja itseluottamuksensekä oppimisen, ajattelun ja yhdessä työskentelyntaitojen vahvistaminen. Opetus tukee asioiden omakohtaistaja oppilaslähtöistä työstämistä. Oppilaidenkeskinäinen vuorovaikutus opetustilanteissa on tärkeäämonien tavoitteiden kannalta. Opetusta rikastaakoulun ulkopuolisten ympäristöjen, eri asiantuntijoidenja huoltajien hyödyntäminen.Opetus suunnitellaan oppilaiden yksilöllisistäoppimis- ja kehitystarpeista lähtien. Yhteisöllisyydenhyödyntäminen tukee oppilaan perustarpeiden huomioonottamista, mutta myös yhteistoiminnallistaoppimista. Opettajien työparityöskentely antaa mahdollisuuksiamonipuolistaa opetusta. Opettajien jakoulunkäyntiavustajien työskentely tulee olla suunnitelmallista.Opetuksen eriyttäminen on tavoitteisiin, menetelmiin,arviointiin sekä tuen eri muotoihin jalaajuuteen liittyvää pedagogista toimintaa. Suunnitelmallisellaeriyttämisellä voidaan ottaa huomioonoppilaiden väliset erot sekä muut yksilölliset kehitysjataustaerot.Jokainen oppilas tarvitsee onnistumisen kokemuksiaja tietoisuuden, että häntä kohdellaanoikeudenmukaisesti ja että hänen erityispiirteitäänymmärretään. Oppilailla tulisi olla aito mahdollisuusosallistumiseen ja kasvavaan vastuunottoon itsestään,opinnoistaan, muista ihmisistä ja yhteisestä oppimis-42

ympäristöstä. On tärkeää järjestää oppilaille myösmahdollisuus antaa palautetta opetuksesta.Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajallaon mahdollisuus seurata ja tukea oppilaanoppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössäkotien kanssa, edistää ja hyödyntää oppilaidenvälistä yhteistyötä sekä käyttää monipuolisiamenetelmiä. Opetusryhmien suositeltava enimmäiskokoon keskimäärin 20–25. Opetusryhmiämuodostettaessa on tarpeen pienentää ryhmiäsen mukaan, kuinka paljon joukossa on erityistätukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisiaoppilaita. Kun opetusta annetaan yhdysluokissatai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, onryhmäkokoja mietittävä tapauskohtaisesti. Myösturvallisuustekijät vaikuttavat opetusryhmienkokoon. Samoin opetustilanteiden työskentely -rauhaa voidaan parantaa ja kodin ja koulunyhteistyön edellytykset ovat paremmat pienessäopetusryhmässä.LaatukriteeriOpetuksen järjestäjä--Opetusryhmät muodostetaan siten, että voidaantoteuttaa opetus ja ohjaus opetussuunnitelmanmukaan, saavuttaa opetukselle asetetut tavoitteet jaottaa huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet.--Opetuksen järjestäjä vahvistaa opetusryhmätavoitteet,esimerkiksi opetusryhmien enimmäiskoon välyksentai opetustuntimäärä/oppilas/vuosiviikkotunti määränvälyksen taikka aikuisten määrän oppilaita kohden--Resursoitaessa koulujen opetustoimintaa(esimerkiksi päätettäessä opetustuntien määrästä)opetustoimintaan osoitetaan lisää määrärahojasen mukaan, paljonko koulussa on erityistä tukeatarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisiaoppilaita, minkä kokoisia ja mistä luokka-asteistakoostuvia yhdysluokkia koulussa on sekä onkokoululta syytä edellyttää erityistä työturvallisuutta.--Monikulttuurisen taustan omaavilla tai vastaaviatietoja tarvitsevilla oppilailla on mahdollisuus päästävalmistavaan opetukseen- - Turvataan opetushenkilöstön mahdollisuudetosallistua pedagogista osaamista täydentäväänsuunnitelmalliseen koulutukseen tai muuhun tätäosaamista kehittävään toimintaan.43

Koulu--Opetuksessa sovelletaan monipuolisestiasianomaiselle tiedonalalle ominaisia, opetuksentavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapojaopetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan.--Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminenja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioonopetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiävalittaessa ja arviointia kohdennettaessa.--Koulun tilat, varustetaso ja opetusmateriaalittarjoavat edellytykset eriyttää opetusta oppilaidentarpeiden, opetusryhmän koon ja tavoitteidenmukaan.--Huolehditaan opetusmateriaalien jaoppivälineiden asianmukaisesta hankkimisesta,käyttämisestä, säilyttämisestä, korjaamisesta jahuoltamisesta kestävän kehityksen periaatteidenmukaisesti ja ottaen huomioon, mitä asiasta onopetussuunnitelmassa edellytetty.--Koulun opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointitoteutetaan opetussuunnitelman pohjalta.--Koulussa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvallekehittämiselle.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten opetussuunnitelma ohjaa opetuksensuunnittelua, toteuttamista ja oppilaan arviointia?2 Miten opetuksen resursointi tukeeopetussuunnitelman tarkoituksenmukaistatoteuttamista?3 Miten pedagogiset ratkaisut tukevat perusopetuksenyhtenäisyyttä?4 Miten oppilaiden tarpeet ja edellytykset otetaanhuomioon opetuksessa?5 Miten opetuksessa otetaan huomioon eri tiedonaloilleja tavoitteille ominaiset työskentelyvaatimukset?6 Miten opetusryhmien koko on vaikuttanut oppilaidenopetukseen, ohjaukseen ja tukeen?7 Miten koulun arviointikäytänteet tukevat kasvatukselleja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamistaja oppilaiden yhdenvertaista kohtelua?8 Miten opetuksen monipuolistamisessa otetaanhuomioon tietotekniikan ja verkkopedagogiikantarjoamat mahdollisuudet?44

7 Oppimisen, kasvun jahyvinvoinnin tukiKuvausLaadukas perusopetus sekä oppimisen ja kasvun tukiehkäisevät erityisen tuen tarpeen syntymistä. Painopistettätulee siirtää nykyistä selkeämmin varhaiseentukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan ja vahvistaasamalla oppilaalle annettavan tuen suunnitelmallisuutta.Oppilaan oppimisen ja kasvun tukeen liittyyoleellisesti moniammatillinen yhteistyö. Oppilaalleannettavan tuen muoto määräytyy yksilöllistentarpeiden mukaan. Opetus järjestetään yleisopetuksenaaina, kun se on mahdollista. Yleisen tuen erimuodot ehkäisevät ja poistavat oppimisen esteitäsekä vähentävät oppilaiden erityisen tuen tarvetta.Tukea tarvitseva oppilas saa ensin tehostettua tukea.Tehostetulla tuella tarkoitetaan eriyttämistä, tukiopetusta,samanaikaisopetuksen eri muotoja, osa-aikaistaerityisopetusta ja oppilashuoltoa. Nämä ennaltaehkäisevät yleiset tukitoimet vaativat riittävän pieniäopetusryhmiä. Kouluissa tehostetun tuen muodototetaan käyttöön entistä aktiivisemmin ja mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminentarkoittaa käytännössä myös yhteistyötä varhaiskasvatuksenkanssa. Tukitoimien ja yhteistyön pitää lähteäpäivähoidosta, jotta lasta autetaan mahdollisimmanaikaisin. Yhteistyöhön tarvitaan koulun oppilashuollonlisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstöä.Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan kasvua jakehitystä sekä edistetään oppilaan opiskeluvalmiuksienkehittymistä ja opintojen kulkua. Oppilaanohjaukseenkuuluu opiskelutaitojen opettaminen,oppimisvaikeuksissa auttaminen sekä ammatinvalinnanohjaus ja työelämänvalmiuksien kehittäminen.Oppilaanohjauksen keskeiset tehtäväalueetovat koulun sisällä tehtävä ohjaustyö sekä toimintaeri yhteistyötahojen kanssa. Oppilaanohjauksessatuetaan oppilaita oppiaineiden opiskelussa ja valinnoissasekä ehkäistään ennalta opintoihin liittyvienongelmien syntymistä. Oppilasta autetaan kehittämäänoppimaan oppimisen taitoja, ja häntä tuetaanopintopolun eri vaiheissa. Riittävän henkilökohtaisenohjauksen varmistamiseksi suositeltava enimmäisoppilasmääräyhtä opinto-ohjaajaa kohtaan perusopetuksenyläluokilla on 250.Osa oppilaan tukea on moniammatillinen oppilashuoltotyö.Toimiva yhteistyö muodostuu avoimestavuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta.Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelmanmukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon45

palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettukouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissatarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Kouluruokailuon olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävääja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä sekämyös kansanterveydellisesti merkittävä asia.Riittävä, terveellinen ja maukas kouluruoka kiireettömästinautittuna lisää koulussa viihtyvyyttä.Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkityskorostuu kaikissa oppimisen tukeen ja kasvuunliittyvissä asioissa. On tärkeää, että pulmat tunnistetaanajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaanyhdessä huoltajien kanssa. Yhteistyöhönvanhempien kanssa tulee varata riittävästi aikaa jasiihen tulee tarvittaessa osallistaa oppilashuollonedustajat.Oppilaan oppimisen ja kasvun tukea ohjaavatluottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoakoskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevatluottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisestisäädösten mukaisesti.Koulumatkoissa/kouluverkon linjauksissa onhuomioitu oppilaiden ikäkausi, edellytykset, jamiten se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.LaatukriteeriOpetuksen järjestäjä--Kunnassa on suunnitelmallinen, moniammatillinentukiverkosto ja resurssit erityistä tukea tarvitsevienoppilaiden opetuksen järjestämiseksi.--Kunnassa on kehitetty joustavia opetusjärjestelyjä,hallintokuntien ja kouluasteiden yhteissuunnitteluasekä tietojen siirtoon liittyviä käytäntöjä.--Kouluilla on käytettävissä riittävät henkilöstöresurssitoppilaanohjaukseen ja oppilashuoltoon.--Opetus- ja sosiaalitoimi sekä terveydenhuolto ovatsopineet keskinäisestä työn- ja vastuunjaostaan,tietojen vaihdosta sekä oppilashuollon johtamisesta.--Varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaiheen järjestelyton suunniteltu.--Palvelut turvataan ensisijaisesti lähipalveluna jatarvittaessa seudullisena yhteistyönä.--Tuetaan ja seurataan nuorten koulutuksen jälkeisensijoittumisen toteutumista.- - Kouluverkko-linjaukset tukevat oppilaan tervettäkasvua ja edistävät kehitystä.46

Koulu--Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia jaoppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myöserityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa.--Koulussa kehitetään ja käytetään joustaviatoimintamuotoja, joilla koulut pystyvät kohtaamaantukea tarvitsevan oppilaan joustavasti jatarkoituksenmukaisesti.--Erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen onolemassa selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat.--Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti oppilaille jaheidän huoltajilleen.--Kouluruoan maittavuutta ja ravintosisältöjä seurataan.--Koulussa on käytössä yhteisesti sovitut toimintatavatsekä koulun ja varhaiskasvatuksen että koulun jatoisen asteen nivelvaiheisiin.--Koulussa käytetään moniammatillisessa yhteistyössäsovittuja varhaisen puuttumisen malleja, ja niidenvaikuttavuutta arvioidaan.--Koulu arvioi, miten ohjaus edistää oppilaanelämänhallintaa ja urasuunnittelua.--Koulutuksen sisäisin, koulutuksen javarhaiskasvatuksen välisiin nivelvaiheisiin on kehitettytoimiva käytäntö.--Miten oppilaiden erilaisuus huomioidaan.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten tehostettu ja erityinen tuki oppilaille onjärjestetty?2 Miten kunnassa on järjestetty oppilashuollon riittäväsaatavuus ja monipuolisuus?3 Miten varmistetaan oppilaille riittävä ohjaus ja tuki?4 Miten varhainen puuttuminen toteutuu?5 Miten siirtyminen yleis-, erityis- ja sairaalaopetuksenvälillä sekä varhaiskasvatuksesta kouluun tapahtuu?6 Miten varmistetaan siirtyminen perusopetuksenjälkeiseen koulutukseen?47

8 Osallisuus ja vaikuttaminenKuvausOppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskeviinasioihin edistävät heidän kasvamistaan aktiivisiksi kansalaisiksisekä antavat valmiuksia toimia demokraattisessa jatasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Luomalla oppilaille mahdollisuuksiaosallistua heitä itseään koskevien asioidenkäsittelyyn opetuksen järjestäjä ja koulut kehittävät osallisuuttaja vaikuttamista tukevaa toimintakulttuuria.Rehtorin, opettajien, oppilaiden ja huoltajien keskenpäätetään, miten yhteistoimintaa toteutetaan ja edistetään.Toiminnalle sovitaan yhteiset tavoitteet, joita tarkennetaanvuosittaisessa suunnitelmassa. Vaikuttaminenliittyy arviointiin ja johtamiseen, mikä parantaa toiminnanlaatua ja lisää osallistumismahdollisuuksia. Oppilaatvoivat osallistua myös sidosryhmäyhteistyöhön, esimerkiksityöskentelyyn toisten koulujen ja hallinnonalojen,elinkeinoelämän, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.Keskeinen oppimiseen kuuluva tekijä on sosiaalinenvuorovaikutus, joka toteutuu sekä koulun toimintakulttuurissaettä yhteistyössä muiden toimijoidenkanssa. Koulun avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuritukee oppilaiden osallisuutta ja yhteistoiminnallistaoppimista yhtä lailla kuin tietoisuutta yhteiskunnanperustana olevista arvoista ja toimintatavoista.Oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamista edistävätmm. riittävän pienet opetusryhmät, vuorovaikutteisetopetusmenetelmät, harjoittelujaksot, oppilaskuntatoiminta,kerhot ja muu ohjattu toiminta. Oppilaidenkeskinäinen vuorovaikutus paranee toimivissaoppimisympäristöissä, jotka vahvistavat oppilaidensitoutumista ryhmään ja ryhmässä toimimisen taitoja.Näin tuetaan oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksenja kriittisen arviointikyvyn kehittymistä.Koska oppilaskuntatoiminta edistää keskeisesti oppilaidenosallisuutta, kunnassa huolehditaan oppilaskuntatoiminnanohjaukseen tarvittavista resursseista.Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoimintakoulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuortentoimintaan. Selkeät toimintatavat ja yhteistyömuodotkoulun johdon, opettajien ja huoltajien kanssatukevat tavoitteellista toimintaa.Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kulttuureistatulevien lasten ja nuorten osallisuuden toteutumiseksikäytetään menetelmiä, jotka edistävät oppilaidensuvaitsevaisuutta ja kulttuuritietoisuutta. Opettajattukevat oppilaiden välistä yhteistyötä ja osallisuuttaopetustilanteissa ja myös koulun muussa toiminnassa.Opetussuunnitelman perusteiden mukaisestipainotetaan yhteistoiminnallisen ja vastuullisen opiskelunmerkitystä. Osallisuus ja tasa-arvo ehkäisevätennalta syrjäytymistä.48

LaatukriteeriOpetuksen järjestäjä--Kunnassa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaisetlasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisentoimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaapäätöksentekoa.--Oppilaiden mielipiteitä kuullaan kunnassa heitäkoskevan päätöksenteon yhteydessä.--Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapojaarvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.Koulu--Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinensekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamistaarvostava.--Oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista,suunnitelmallista ja vaikuttavaa.--Oppilaskunnan ohjaamiseen on varattu riittävästiresursseja.--Oppilaiden osallisuuden toteutumisesta opetuksessaja koulun muussa toiminnassa on huolehdittu.--Osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaanpalautekäytäntöjen avulla.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten opetuksen järjestäjä, koulu ja henkilöstöovat kehittäneet osallisuutta ja vaikuttamistatukevaa toimintakulttuuria sekä huolehtineet sentoteutumisesta?2 Miten oppilaiden ja opettajien välistä vuorovaikutustatuetaan koulussa?3 Miten oppilaat voivat osallistua ja vaikuttaa opiskeluunja oppimisympäristöön liittyvään päätöksentekoon?4 Miten oppilaat osallistetaan ehkäisemäänkoulukiusaamista ja edistämään koulurauhaa?49

9 Kodin ja koulun yhteistyöKuvausToimiva ja lähtökohdiltaan myönteinen kodin jakoulun yhteistyö on keskeinen lasten ja nuorten kasvun,kehityksen ja oppimisen tuki. Lasten ja nuortenhyvinvoinnin haasteet edellyttävät kodeilta ja koulultaentistä vahvempaa kasvatuskumppanuutta eliyhteisistä tavoitteista sopimista ja yhdessä toimimistaterveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen edellytystenluomiseksi. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtanaon keskinäinen arvostus.Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään sekä yhteisöettäyksilötasolla. Yhteisötasolla oppilaiden huoltajatovat mukana kehittämässä koulun toimintaa ja tukemassakouluyhteisön ja luokan hyvinvointia, turvallisuuttaja yhteisöllisyyttä. Koulu tarjoaa mahdollisuudenhuoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseenja sitä kautta vertaistukeen. Yksilötason yhteistyöllätuetaan yksittäisen oppilaan oppimisen ja kasvunedellytyksiä.Toimivassa yhteistyössä oppilaiden huoltajilla jakoulun henkilökunnalla on riittävän yhteinen käsitysyhteistyön tarkoituksesta ja toimintatavoista. Monikulttuuristenperheiden yleistyminen, perherakenteissatapahtuneet muutokset ja huono-osaisuudenlisääntyminen edellyttävät, että kodin ja koulunyhteistyössä käytetään perheiden tarpeita palveleviatoimintamuotoja.Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla riittävää jamonipuolista suhteessa oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin.Yhteistyön muodoista sopivat huoltajat jaopettajat yhdessä. Koulun tasolla rehtori vaikuttaamerkittävästi siihen, miten laajaa ja minkä muotoistakodin ja koulun yhteistyö on. Koulun henkilökuntatarvitsee riittävästi tietoa, taitoa, tahtoa sekä tukea jaohjausta yhteistyön toteuttamiseen. Kodin ja koulunyhteistyö on huomioitava opettajan työajassa.Lapsen huoltajalla on osavastuunsa yhteistyönonnistumisessa. On tärkeää, että huoltajat osoittavatkiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan, arvostavatkoulun ja opettajan työtä sekä osallistuvat kodinja koulun yhteistyöhön.Kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, kehitetäänja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaidenkanssa. Koulussa voidaan tehdä myös erillinen kodinja koulun yhteistyön suunnitelma, johon kirjataanvuosiluokittain yhteistyön keskeiset sisällöt jateemat.50

LaatukriteeritOpetuksen järjestäjä--Paikallisessa opetussuunnitelmassa on määritettyja täsmennetty kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet,toimintatavat ja sisällöt siten, että koulun henkilökunnalleja huoltajille muodostuu selkeä käsitys kodin ja koulunyhteistyön rakenteista ja toimintatavoista.--Perusopetuksen paikalliseen organisoimiseen jakehittämiseen osallistetaan myös huoltajat.Koulu--Kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, kehitetäänja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa.--Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään koulun, luokan jaoppilaan tasoilla.--Kodin ja koulun yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivistaja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuoliaoppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä.--Kodin ja koulun yhteistyö otetaan huomioon koulunhenkilökunnan työtehtävissä, ja sen toteuttamiseenvarataan riittävät resurssit ja tuki.--Vanhemmille suunnatussa viestinnässä hyödynnetäänteknologian suomia mahdollisuuksia.--Henkilöstöä tuetaan kohtaamaan moninaisia perheitä.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan,toteutetaan, kehitetään ja arvioidaan kunnassa jakoulussa?2 Miten kodin ja koulun yhteistyön toimintatavatvastaavat lasten oppimisen ja kasvamisen haasteisiin?3 Miten huoltajat ovat mukana kodin ja koulunyhteistyön sisältöjen ja menetelmien kehittämisessä?51

10 Fyysinen oppimisympäristöKuvausFyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun tilat,opetusvälineet (mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologia)ja oppimateriaalit sekä rakennettu lähiympäristöja ympäröivä luonto.Fyysisen oppimisympäristön laadun kehittämisessämerkityksellisiä ovat oppimista edistävät tilaratkaisut.Koulun tilat mahdollistavat erilaisten työskentelytapojenja opetusvälineiden käytön. Erikokoisettilat, niiden yhdistely sekä kaluste- ja välineratkaisuttukevat tilojen muunneltavuutta ja joustavuuttamahdollistaen erikokoisten ryhmien työskentelyn javuorovaikutustilanteiden käytön.Koulutilojen suunnittelu sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyävarten edistää oppilaan aktiivistatoimintaa, tutkimista ja kokeilua sekä oppilaskeskeistentyömuotojen ja tiedonhankintatapojen käyttöä.Opetuksen järjestäjä huolehtii tilojen tarpeellisestaajanmukaisuudesta, kunnossapidosta ja korjauksista.Toimiva ja motivoiva fyysinen ympäristö edistääoppimista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.Terveellinen oppimisympäristö vaikuttaa merkittävästimyös koulussa viihtymiseen. Fyysinen oppimisympäristösuunnitellaan niin, että se on ergonominenja tukee oppilaiden ikäkauden ja edellytystenmukaista kasvua ja oppimista. Koulurakennuksensuunnittelussa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmien,kuten liikuntaesteisten henkilöiden, pääsykaikkiin tiloihin. Suunnittelussa otetaan huomioonmyös tilojen viihtyvyys, järjestys ja esteettisyys. Toimivaoppimisympäristö vähentää tapaturmia ja onnettomuuksia.Koulukiinteistö on tehokkaassa käytössä. Koulupäivänaikana koulutiloissa voidaan järjestää perusopetuksenohella kerhotoimintaa ja aamu- jailtapäivä toimintaa. Muina aikoina tiloja voidaankäyttää koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaan.Tieto ja viestintätekninen laitteisto tukee oppilaanmonipuolista oppimista ja edistää oppilaan työelämälähtöisyyttä.52

LaatukriteeritOpetuksen järjestäjä--Oppimis- ja työympäristö on terveellinen jaedistää koulussa viihtymistä.--Koulutilojen ja kalustusten vuosikorjauksistahuolehditaan suunnitelmallisesti.--Koulutilat, kalustus ja välineet ovat asianmukaisetja tukevat tilojen joustavaa käyttöä.--Tieto- ja viestintätekniset ratkaisut ovat suunnitelmallisiaja vastaavat nykyisen kehityksen haasteisiin.--Tekniset järjestelmät ovat määräysten mukaiset jakunnossa.--Koulun tilat soveltuvat kaikille käyttäjille.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten fyysistä oppimisympäristöä kehitetään niin,että se edistää oppimista ja tervettä kasvua?2 Mitkä ovat fyysisen oppimisympäristön välittömätkehittämistarpeet ja mitkä parannukset tehdäänpidemmällä aikavälillä?3 Millaisina ratkaisuina kestävän kehityksenperiaatteet ilmenevät koulun fyysisessätoimintaympäristössä?Koulu--Koulutilat ovat erilaisiin opetus- ja muihin tilanteisiinhelposti muunneltavissa.--Opettajat ja oppilaat ovat olleet vaikuttamassatilajärjestelyihin.--Henkilöstön ja oppilaiden työturvallisuudesta onhuolehdittu ja koulutilat ovat asianmukaiset.- - Koulutiloissa toimitaan kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisesti.53

11 Oppimisympäristön turvallisuusKuvausLapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvu- jaopiskeluympäristöön. Oppilaan kokonaisvaltaisenhyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää, että häntuntee kuuluvansa koulun ja luokan sosiaaliseen yhteisöön,kokee koulussa turvallisuutta ja luottamustasekä saa myönteistä palautetta sekä opettajilta ettävertaisryhmältä. Hyvinvointia ja turvallisuutta kehitetäänmyös kodin ja koulun, useiden eri ammattiryhmienja eri hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.Kouluympäristössä turvallisuus rakentuu aikuistenja oppilaiden välisissä vuorovaikutusprosesseissa.Hyvät ihmissuhteet kannustavat osallistumiseen,erilaisuuden hyväksymiseen ja vastuullisuuteen.Hyvä ilmapiiri edistää niin oppilaan kuin koko yhteisönoppimista ja työskentelyä. Koulussa ehkäistäänennalta oppilaiden ongelmia ja toimitaan varhaisenpuuttumisen periaatteiden mukaisesti. Kiusaamistaehkäistään suunnitelmallisesti.Myös toimivan kouluympäristön suunnitteluedistää oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.Fyysiseen toimintaympäristöön kuuluvatkoulun tilat, opetusvälineet (mukaan lukien tieto- javiestintäteknologiset ratkaisut) ja oppimateriaalitsekä rakennettu lähiympäristö ja ympäröivä luonto.Kouluympäristön luetaan myös koulumatkat.Koulun tilojen käyttö suunnitellaan niin, että seon ergonomista sekä tukee oppilaiden ikäkauden jaedellytysten mukaista kasvua ja oppimista. Jo koulurakennuksensuunnittelussa otetaan huomioon erikäyttäjäryhmät, jotta esimerkiksi liikuntaesteiset henkilötpääsevät kaikkiin tiloihin. Suunnittelussa otetaanhuomioon myös tilojen viihtyisyys, järjestys jaesteettisyys. Toimiva fyysinen työskentely-ympäristövähentää tapaturmia ja onnettomuuksia.Koulun tilat mahdollistavat erilaisten työskentelytapojenja opetusvälineiden käytön. Erikokoisettilat, niiden yhdistely sekä kaluste- ja välineratkaisuttukevat tilojen joustavuutta ja antavat mahdollisuudentyöskennellä erikokoisissa ryhmissä ja hyödyntääopetuksessa erilaisia vuorovaikutustilanteita.Koulutilojen suunnittelu sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyävarten edistää oppilaan aktiivista osallistumista,tutkimista ja kokeilua sekä oppilaskeskeistentyömuotojen ja tiedonhankintatapojen käyttöä.Opetuksen järjestäjä ja koulut kehittävät turvallisuuttaparantavia työ- ja toimintakäytäntöjä sekäarvioivat niitä käytännössä. Turvallisuuteen kuuluumyös tietoturvallisuus. Näiden turvallisuutta edistävienmenetelmien ja välineiden yhteissuunnittelullavahvistetaan myös koulujen välistä hyvinvoinnin54

ja turvallisuuden verkostoa. Opetuksen järjestäjähuolehtii tilojen tarpeellisesta kunnossapidosta jakorjauksista sekä koulukiinteistön monipuolisestakäytöstä. Koulupäivän aikana koulutiloissa voidaanjärjestää perusopetuksen ohella kerhotoimintaa sekäaamu- ja iltapäivätoimintaa. Muina aikoina tilojahyödynnetään monipuolisesti koulutus-, kulttuuri-,liikunta- ja harrastustoimintaan.Kouluyhteisössä hyvinvoinnin edistäminen jaturvallisuuden varmistaminen edellyttävät ennakoivaasuunnittelua ja säännöllistä harjoitteluamyös kriisitilanteiden varalta. Turvallisuutta käsittelevättoimintamallit laaditaan yhteistyössä oppilaidenja heidän huoltajiensa kanssa. Niiden tulee ollakaikkien kouluyhteisössä työskentelevien, oppilaidenja huoltajien tiedossa.LaatukriteeriOpetuksen järjestäjä--Koulun työskentely-ympäristö on terveellinen jaturvallinen.--Turvallisuutta edistetään ja valvotaan säännöllisesti,ja havaitut epäkohdat korjataan.--Tekniset järjestelmät ovat määräysten mukaiset jakunnossa.--Koulutuksen järjestämisessä edistetään paikallisenhyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentumista.--Kriisitilanteita varten on kehitetty yhtenäisettoimintamallit, ja keskinäisestä vastuunjaosta onsovittu.--Kouluille on laadittu asian- ja ajanmukaisetturvallisuusohjeet, ja niitä päivitetään säännöllisesti.- - Koulujen turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia jaohjeita päivitetään ja niiden toimivuutta arvioidaankoulujen välisenä yhteistyönä.55

Koulu--Opettajat ja oppilaat edistävät yhdessä terveellistenja turvallisten koulutilojen säilymistä.--Koululla on ajan tasalla olevat pelastussuunnitelmatja muut koulun turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat.--Koulun turvallisuussuunnitelmien toimivuuttaharjoitellaan säännöllisesti.--Riskikartoitusta päivitetään säännöllisesti, jatarvittavat korjaustoimet tehdään välittömästi.--Turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät toimintamallitovat kaikkien tiedossa, ja niitä harjoitellaansäännöllisesti.--Koulussa on oppilaiden kanssa yhdessä valmistellutjärjestyssäännöt, ja niiden toimivuutta arvioidaansäännöllisesti oppilaiden ja huoltajien kanssa.Laadun kehittämisen kysymyksiä1 Miten opetuksen järjestäjä on varmistanut,että koululla on ajan tasalla olevatturvallisuussuunnitelmat?2 Miten opetuksen järjestäjä valvooturvallisuussuunnitelmien noudattamista jatoteutumista?3 Miten koulu on varmistanut, että koulussanoudatetaan työturvallisuuteen liittyviä säännöksiä jamääräyksiä?4 Miten koulun turvallisuuteen liittyvien suunnitelmientoimivuutta harjoitellaan?5 Millaisia toimintamalleja opettajat ja oppilaat ovatkehittäneet terveellisten ja turvallisten koulutilojenylläpitämiseksi?6 Miten opetuksen järjestäjä huolehtii rakennusten jatilojen korjauksesta ja kunnossapidosta?56

Julkaisumyynti / BokförsäljningYliopistopaino / UniversitetstryckerietPL 4 / PB 4 (Vuorikatu 3 / Berggatan 3)00014 Helsingin Yliopisto / Helsingfors Universitetpuhelin / telefon (09) 7010 2363faksi / fax (09) 7010 2374books@yliopistopaino.fiwww.yliopistopaino.helsinki.fiISBN 978-952-485-843-4 (nid.)ISBN 978-952-485-844-1 (PDF)ISSN 1458-8110 (Painettu)ISSN 1797-9501 (PDF) Helsinki 2010