Varkaus–Kontiolahti ympäristöselvitysraportti - Fingrid

YMPÄRISTÖSELVITYSKantaverkon 110 kilovoltin voimajohdonuusiminen Varkaudesta KontiolahdelleVarkaus-Viinijärvi-Kontiolahti2010

YHTEYSTIEDOTHankevastaava Fingrid OyjYhteyshenkilöt:Satu Vuorikoski, projektipäällikkö, ympäristöPasi Saari, tekninen asiantuntijaPL 53000101 Helsinkipuh. 030 395 5000etunimi.sukunimi@fingrid.fiKonsulttiSito OyYhteyshenkilöt:Taina KlingaLauri ErävuoriTietäjäntie 1402130 EspooPuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi@sito.fi© Maanmittauslaitos, lupa nro 24/MYY/10 (Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineisto 1:20 000)© Affecto Finland Oy, Karttakeskus lupa L5211/10 (Genimapin GT- ja YT-tiekartta-aineistot, painotuotteet)© Genimap Oy, lupa N0148 (Internet)Copyright © Suomen ympäristökeskus (Oiva-aineistot)Copyright © Museovirasto (Rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologian aineistot)Kannen kuva: Luttilan hautausmaa, Varkaus. 2010.

iiVarkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYSSELITTEITÄVoimajohdon pääosien nimitykset.Voimajohdon johtoalueen ja sen osien nimitykset

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYSiiiTIIVISTELMÄFingrid Oyj suunnittelee huonokuntoisen 110 kilovoltin (kV) voimajohdon uusimistaVarkauden ja Kontiolahden välillä. Nykyisen voimajohdon siirtokyky ei ole enääriittävä ja voimajohto on tarpeen uusia siirtokyvyltään vahvemmalla 110 kilovoltinvoimajohdolla.Uusittavan Varkauden ja Kontiolahden välisen voimajohtoreitin pituus on yhteensänoin 117 kilometriä. Se sijoittuu Varkauden, Leppävirran, Heinäveden, Liperin,Joensuun ja Kontiolahden alueille. Voimajohdon rakentamisen arvioidaanvalmistuvan vuonna 2014. Hankkeeseen mahdollisesti liittyvien muidenjohtojärjestelyjen takia ympäristöselvityksessä on tarkasteltu myös noin neljänkilometrin voimajohto-osuus Kontiolahdelta kaakkoon, Lehmon suuntaan.Hankkeen lähtökohtana on voimajohdon uusiminen valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti nykyisen voimajohdon paikalle.Voimajohtoaluetta tarvitsee leventää ainoastaan Kontiolahden sähköasemanläheisyydessä osuuksilla Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema ja Kontiolahdensähköasema – Lehmonsärkkä, yhteensä noin yhdeksän kilometrin matkalla. Täällätarkasteltava johtoreitti erkanee nykyisen voimajohdon linjauksesta suuntautuenkoilliseen Kontiolahden sähköasemalle. Aiemmin Joensuun Pamiloon asti jatkuneenvoimajohdon tarpeellisuus Kontiolahden ja Pamilon välillä tulee arvioitavaksimyöhemmin.Nykyiset voimajohtopylväät ovat pääsääntöisesti puupylväitä, jotka korvataan noin3-5 metriä nykyistä korkeammilla teräspylväillä. Pylväsväli pitenee, joten pylväidenmäärä vähenee ja samalla niiden paikat muuttuvat. Voimajohdon uusimisenyhteydessä tarkistetaan myös rakennusrajojen päivitystarve.Tässä ympäristöselvityksessä on kuvattu ympäristön nykytila ja selvitettyvoimajohdon uusimisen ympäristövaikutukset. Selvitys perustuu olemassa oleviinlähtötietoihin, yhteydenottoihin ja merkittävien kohteiden maastotarkistuksiin.Hankkeen ympäristövaikutukset ovat pääasiassa vähäiset, sillä kyseessä onnykyisen voimajohdon uusiminen. Lähimaisemassa tapahtuu muutoksia, koska uusipylväs on nykyistä korkeampi ja teräksinen. Pylväiden paikkojen muuttumisella voiolla asuinrakennusten lähiympäristön viihtyvyyteen myönteisiä tai kielteisiävaikutuksia. Nykyistä pidempi pylväsväli voi vähentää haittoja myös maataloudelle,jos uusi pylväs voidaan pylväsvälin pidentyessä siirtää peltoalueen ulkopuolelle.Vanhat pylväsperustukset poistetaan ja niiden alue vapautuu maatalouskäyttöön.Metsätaloudelle aiheutuu vähäisiä vaikutuksia ainoastaan välillä KontiolahdenRuohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä nykyisen johtoalueenleventyessä.Luonnonympäristöön ei kohdistu kuin tilapäisiä haitallisia vaikutuksiarakentamisvaiheessa maanpinnan rikkoutuessa, koska nykyinen voimajohto on joaiheuttanut muutoksen ympäristössä. Kontiolahden alueella, jossa johtoaluelevenee, luonnonympäristöön kohdistuvat haitat ovat paikallisia mm.luonnonympäristön osuuden pienentymisen seurauksena. Myös voimajohdonrakennusaikaiset vaikutukset jäävät suhteellisen lyhytkestoisiksi sekävaikutuksiltaan vähäisiksi. Selvityksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että hankeei ympäristövaikutuksiltaan merkittävästi eroa nykytilanteesta. Voimajohdontarkemman yleissuunnittelun aikana haitallisia vaikutuksia voidaan lieventääpylväiden huolellisella sijoittamisella ottaen huomioon arvokkaat kohteet, ihmistenelinympäristö ja maankäytön tarpeet. Rakennusaikaisia haittoja voidaan vähentäärakennustöiden ajoittamisella siten, että mm. maanviljelylle sekä linnustolleaiheutuu mahdollisimman vähäistä haittaa.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 1SisältöTIIVISTELMÄiii1 HANKKEEN KUVAUS 31.1 Hanke ja sen perusteet 31.2 Tutkittavan voimajohtoreitin tekniset ratkaisut 32 TYÖN TARKOITUS JA MENETELMÄT 83 MAANKÄYTTÖ JA ASUTUS 83.1 Maakuntien maankäytön suunnitelmat ja kaavatilanne 83.2 Kuntien maankäytön suunnitelmat ja kaavatilanne 113.3 Vaikutukset maankäyttöön 183.4 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen 203.5 Voimajohtohankkeen suhde kaavoitukseen 204 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ASUTUKSEEN 214.1 Asutuksen ja elinympäristön nykytila 214.2 Vaikutukset elinympäristöön ja viihtyisyyteen 234.3 Vaikutukset virkistykseen 244.4 Vaikutukset terveyteen 255 LUONNONOLOT 255.1 Nykytila 255.2 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin 295.3 Vaikutukset arvokkaisiin harju- ja kallioalueisiin 295.4 Vaikutukset linnustoon 295.5 Vaikutukset muihin luontokohteisiin 305.6 Vaikutukset uhanalaisiin ja suojeltaviin lajeihin 305.7 Vaikutukset pohjavesiin ja vesistöihin 306 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 316.1 Nykytila 316.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriaan 377 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 388 LÄHTEET 40Liitteet1 Liitekartat2 Viranomaisneuvottelun 25.11.2010 muistio

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen4 YMPÄRISTÖSELVITYSsähköasemalle. Aiemmin Joensuun Pamiloon asti jatkuneen voimajohdontarpeellisuus Kontiolahden ja Pamilon välillä tulee arvioitavaksi myöhemmin, muttatässä ympäristöselvityksessä on huomioitu myös kyseisen voimajohdonmahdollinen myöhempi linjaus Kontiolahden sähköasemalle.Voimajohdon uusimisen yhteydessä uudisrakentamista rajoittavien rakennusrajojenpäivitystarve tarkistetaan. Todennäköisesti rakennusrajat tullaan siirtämäännykykäytännön mukaisesti johtoaukean reunasta 10 metriä kauemmas elijohtoalueen ulkoreunaan.Nykyiset voimajohtopylväät ovat pääsääntöisesti noin 15-16 metriä korkeitapuupylväitä, jotka korvataan noin 18-20 metriä korkeilla teräspylväillä. Siirtokyvynlisäämiseksi uusittaviin pylväisiin asennetaan kahdet osajohtimet, joidenpoikkipinta-ala on nykyisiä johtimia suurempi (Kuva 2).Kuva 2. Kahdet ja nykyistä vahvemmat johtimet tuovat lisää siirtokykyä.Pylväsväli pitenee nykyisestä keskimäärin 230 metristä 250–280 metriin, jotenpylväiden määrä vähenee ja samalla niiden paikat muuttuvat. Merkittävimpienkulmapylväiden paikat kuitenkin säilyvät. Purettaessa poistetaan pelloilta myösvanhat maanalaiset rakenteet.Uusittava voimajohto sijaitsee Varkauden ja Kontiolahden välillä sekä omallajohtoalueella (Kuva 3) että toisen voimajohdon rinnalla. Yhteisellä johtoalueellauusittavan voimajohdon rinnalla on toinen kantaverkon 110 kilovoltin voimajohto,joka päättyy Kontiolahden sähköasemalle (ns. Varkaus - Kontiolahti A). Kyseinenvoimajohto on rakennettu 1960-luvulla, eikä se liity nyt kyseessä olevaanhankkeeseen (Kuva 4).

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 5Kuva 3. Uusittavan voimajohdon nykytilanne omalla johtoalueella. Puuttoman johtoaukean leveys on30 metriä ja reunavyöhykkeet sisältävän johtoalueen leveys yhteensä 50 metriä.Kuva 4. Uusittavan voimajohdon nykytilanne yhteisellä johtoalueella toisen voimajohdon rinnalla (ns.Varkaus - Kontiolahti A)Uusittava voimajohtoreitti on tutkittavan poikkileikkaustilanteenhavainnollistamiseksi jaettu väleihin kuvan 5 mukaisesti. Esimerkinomaisetpoikkileikkaukset on esitetty kuvissa 6-11. Varkaudesta Kontiolahden Ruohosuolle(välit A-F) voimajohto uusitaan noin 112 kilometrin matkalla nykyisen voimajohdonpaikalle, eikä johtoaukea levene.Ruohosuolta pohjoiseen Kontiolahden sähköasemalle (välit F-H) voimajohtoreittipoikkeaa aiemmasta ja uutta johtoaluetta tarvitaan nykyisten voimajohtojenrinnalle seuraavasti:- Ruohosuolta pohjoiseen noin 3,4 kilometrin matkalla (välillä F-G) johtoaluelevenee noin 16 metriä.- Kontiolahden sähköaseman läheisyydessä noin 1,5 kilometrin matkalla (välilläG-H) johtoalue levenee yhteensä noin 31,5 metriä (16 + 15,5 m). Tässä onhuomioitu myös hankkeeseen mahdollisesti liittyvät muut johtojärjestelyt.- Hankkeeseen mahdollisesti liittyvien muiden johtojärjestelyjen seurauksenamyös Kontiolahden sähköaseman eteläpuolella Lehmossa (välillä G-I) kyseeseenvoi tulla johtoalueen leventäminen noin 15,5 metrillä noin 2,5 kilometrinmatkalla.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen6 YMPÄRISTÖSELVITYSKuva 5. Uusittavan voimajohdon eri poikkileikkausten sijannit. Poikkileikkaukset on esitetty alla olevissakuvissa.Kuva 6. Poikkileikkaus väleillä A-B ja C-D.Kuva 7. Poikkileikkaus välillä B-C ja E-F.Kuva 8. Poikkileikkaus välillä D-E.Kuva 9. Poikkileikkaus välillä F-G.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 7Kuva 10. Poikkileikkaus välillä G-I.Kuva 11. Poikkileikkaus välillä G-H.Kuvassa 12 on esimerkinomaisesti havainnollistettu välin F-G tilannettaKontiolahden Ruohosuolta pohjoiseen, jossa hankkeeseen liittyen on alustavastisuunniteltu sivuttaissiirto kantaverkon toiselle voimajohdolle (ns. Varkaus-Kontiolahti A). Tekniset ratkaisut tarkentuvat suunnittelun edetessä. Myös kokouusittavaa johtoreittiä koskeva tarkempi pylväiden sijoitussuunnittelu tehdäänvasta myöhemmässä yleissuunnitteluvaiheessa.Kuva 12. Poikkileikkauksen F-G pylväsvälissä 315 - 316 tarkasteltava voimajohto on alustavasti suunniteltusijoittuvaksi nykyisen voimajohdon paikalle. Nykyinen voimajohto siirretään kuvan alareunassa näkyvänpylvään 314 jälkeen pohjoisemmaksi.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen8 YMPÄRISTÖSELVITYS2 TYÖN TARKOITUS JA MENETELMÄTYmpäristöselvityksessä kuvataan ympäristön nykytila ja selvitetään uusittavanvoimajohdon ympäristövaikutukset. Selvitys perustuu olemassa oleviinlähtötietoihin, yhteydenottoihin ja merkittävien kohteiden maastotarkistuksiin.Selvitys perustuu uuden voimajohdon rakentamista koskevaanEnergiamarkkinaviraston 20.12.2006 päivitettyyn ohjeeseen "110 kV sähköjohdonrakentamislupa - neuvottelumenettely ja ympäristöselvitys". Ympäristöselvityksenlaadinnasta ovat vastanneet FM Taina Klinga ja FM Lauri Erävuori Sito Oy:sta.Väliä Kontiolahden Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä onkäsitelty muita osuuksia tarkemmin sekä nykytilanteen että vaikutusten arvioinninosalta, koska kyseisellä osuudella johtoalue levenee nykytilanteesta. Tämän vuoksiväliä Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä (välit F-I) koskevatvaikutukset on eroteltu omiksi luvuikseen niiltä osin, kun ne eroavat merkittävästimuiden osuuksien vaikutuksista.Selvitystä tehdessä oltiin yhteydessä suunnittelualueen kuntien kaavoitus- jarakennusvalvontaviranomaisiin, maakuntaliittoihin ja ELY-keskuksiin sekäMuseovirastoon. Maisemaan ja maankäyttöön liittyvät maastoselvitykset tehtiin27.-28.9.2010. Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä -alueenluontoselvitys tehtiin 22.7.-4.8.2010 välisenä aikana. Maastoselvityksestä vastasiMMM Kalle Ruokolainen. Selvityksessä keskityttiin inventoimaan luonnonarvokohteita sekä uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintymiä johtoalueella ja senläheisyydessä (100 metrin levyiseltä vyöhykkeeltä johdon keskilinjan molemminpuolin). Muilla johtoreitin osilla ei tehty kattavaa, erillistä luontoselvitystä, koskajohtoalue ei laajene nykyisestä. Merkittävät aiemmin tunnetut kohteet käytiintarkistamassa maastokäynnin yhteydessä syyskuussa.3 MAANKÄYTTÖ JA ASUTUS3.1 Maakuntien maankäytön suunnitelmat ja kaavatilanneVarkaus ja Leppävirta kuuluvat Pohjois-Savon maakuntaan. Kuntien alueella onvoimassa kolme eri seutukaavaa, joista selvitysaluetta koskee vuonna 1995vahvistettu Varkauden seudun pohjoisosan seutukaava. Tutkittava voimajohtoreittion merkitty seutukaavaan 110 kV voimajohtona (Kuva 13).Pohjois-Savossa laaditaan maakuntakaavaa (Kuva 14), joka korvaavahvistuessaan vanhat seutukaavat. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan8. marraskuuta 2010. Hyväksymispäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö.Voimajohtoreitti on osoitettu maakuntakaavan merkinnällä sähkönsiirtolinja -Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Sen rinnalle onmerkitty katkoviivalla ohjeellinen sähkönsiirtolinja Huutokoski - Kontiolahti 400 kVvoimajohtohanketta varten. Tutkittava voimajohtoreitti sijoittuu Varkauden osaltataajama-alueelle, jossa se ylittää maakuntakaavassa osoitetut Pussilantaipaleenkanavan ja Kopolanvirran laivareitit. Varkaus on vesimatkailun kehittämisaluetta.Leppävirralle sijoittuva Syvävuoren kallioalue on otettu huomioon kaavassamerkinnällä MY – maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiäympäristöarvoja.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 9Kuva 13. Ote Varkauden seutukaavayhdistelmästä. Kaavaan merkitty voimajohto on korostettu tummansinisellä katkoviivalla havaittavuuden lisäämiseksiKuva 14. Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotus (nähtävillä 8.3 - 4.5.2010). Maakuntakaavaan merkittyvoimajohto on korostettu tumman sinisellä katkoviivalla havaittavuuden lisäämiseksi.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen10 YMPÄRISTÖSELVITYSHeinävesi sijoittuu Etelä-Savon maakuntaan. Etelä-Savossa on voimassaympäristöministeriön 4.10.2010 vahvistama Etelä-Savon maakuntakaava (Kuva15). Voimajohtoreitti on osoitettu maakuntakaavan merkinnällä z voimalinja(sähkönsiirtolinja - Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainenrakentamisrajoitus). Sen rinnalle on merkitty Huutokoski-Varkaus-Kontiolahti 400kV voimajohtohanketta varten tehty varaus ohjeellinen voimalinja - Merkinnälläosoitetaan ohjeellinen, alustavasti suunniteltu 400 kV tai 110 kV voimalinjavaraus.Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta merkittäviksi alueiksi onosoitettu Kypäräjärvi, Heinäveden reitti ja Kortemäki. Huuhinlammen itäpuolellavoimajohdon kanssa risteää virkistysreitti (rr 273 Luostarireitti). Heinäveden reitinympärillä on muutamia moottorikelkkareittejä voimajohdon läheisyydessä. NäistäHuuhinlammelta lännen suuntaan kulkeva moottorikelkkareitti sijoittuuvoimajohtoaukealle.Kuva 15. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta (YM 4.10.2010).Liperi, Joensuu ja Kontiolahti sijaitsevat Pohjois-Karjalan maakunnassa. Pohjois-Karjalassa on voimassa kaksi vaihemaakuntakaavaa, joista 1. vaiheenmaakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 20.12.2007 (Kuva 16). Varkaus-Kontiolahti voimajohtoreitti on osoitettu merkinnällä 110 kV pääsähkölinja.Merkittävimpiä maankäytön kehittämisalueita selvitysalueella ovat lentokenttääympäröivät alueet ja Lehmon eteläosa. Liperin Välikankaalla ja Joensuun Onttolassaon esitetty laajenevia työpaikka-alueita (TP) voimajohtoreitin tuntumassa. LiperinPärnävaara on esitetty virkistysalueena (V).

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 11Kuva 16. Ote Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavasta (YM 20.12.2010).Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavaa täydentää Pohjois-Karjalan 2. vaiheenmaakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 10.6.2010 (Kuva 17).Varkaus-Kontiolahti 400 kV voimajohto on merkitty tähän vaihekaavaanmerkinnällä ohjeellinen pääsähkölinja 400 kV - Merkinnällä osoitetaan 400 kV:npääsähkölinjan varaus - Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainenrakentamisrajoitus. Tutkittavalle voimajohtoreitille on osoitettu LiperinKorpivaaraan rakennuskiviainesten ottoalue (EO2), Käsämästä itään arvokkaitaharju- tai moreenialueita (ge-1) sekä Lehmon alueelle turvetuotantoaluetta(EO/tu).Kuva 17. Ote Pohjois-Karjalan 2. vaiheen maakuntakaavasta (YM 10.6.2010).3.2 Kuntien maankäytön suunnitelmat ja kaavatilanneVarkausLuttila-Pussilanjoki-Lapinmäki-Puurtila osayleiskaavassa (KV 17.5.2004)voimajohtoreitti on osoitettu merkinnällä sähkölinja (Kuva 18). Asumisenlaajentumisalueita voimajohtoreitin tuntumassa on osoitettu merkinnöillä AP-1 jaAO-3 mm. Pussilanjoen ranta-alueilla, Karjalaiskylässä ja Puurtilassa. Lapsisaaressaon osoitettu paikka pientalolle (AO-1) voimajohtoreitin ja vesialueen väliselle

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen12 YMPÄRISTÖSELVITYSkapealle alueelle. Voimajohtoreitillä on pienialaisia virkistysalueita Pussilanjoen jaMurhisaaren rannoilla. Näiden molempien yhteydessä on merkinnällä LV osoitetutvenevalkamat. Voimajohtoreitin läheisyydessä ja rinnalla on useita ohjeellisiaulkoilureittejä. Pussilantaipaleen kanavan ympäristö ja Puurtila ovat kyläkuvallisestiarvokkaaksi merkittyjä alueita voimajohtoreitillä.Toisniemi-Kuhaniemi-Kopolanniemi osayleiskaavassa (KV 24.1.2000)voimajohtoreitti on osoitettu merkinnällä sähkölinja johtoalueineen (Kuva 19).Johtoalueen läheisyydessä on kaavassa osoitettu pientalovaltainen asuinalue (AP-1)sekä uusia ja laajenevia erillispientalojen alueita merkinnöillä AO ja AO-1, joista osarajautuu kaavassa osoitettuun johtoalueeseen. Rantavyöhykkeellä on määräyksenä,että maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa tehdä ilman lupaa. Kaavaan onmerkitty ohjeellinen vesihuollon runkolinja, joka risteää voimajohdon kanssa.Luttilan alue on asemakaavoitettua. Asemakaavoissa esitetyt aluevarauksetvastaavat pääosin nykytilannetta. Luttilan muuntoaseman asemakaavaan onmerkitty voimajohtoreitille uutta toimitilarakennusten korttelialuetta, johon onosoitettu rakennusaloja asuin- ja majoitustiloille.Kuva 18. Ote Luttila-Pussilanjoki-Lapinmäki-Puurtila osayleiskaavasta (KV 17.5.2004).Kuva 19. Toisniemi-Kuhaniemi-Kopolanniemi osayleiskaavasta (KV 24.1.2000).

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 13LeppävirtaLeppävirran ranta-alueille on laadittu rantayleiskaavoja. Varkauden rajallatutkittava voimajohto sijoittuu Rukkuneenlahti-Kinkamonniemi rantayleiskaavanalueelle (KV 12.6.2000). Kaavassa ei ole otettu kantaa voimajohtoon. Sarkalahdenja Mustinsalon välillä voimajohtoreitti sijoittuu Unnukan rantaosayleiskaavan (KV1.2.2006) alueelle. Voimajohto on merkitty suurjännitelinjana suoja-alueineen.Vehkalahteen laskeva Ristijoki varsineen, Rapujärvi ympäristöineen sekä Rapujokeenlaskeva Kaivannonjoki on otettu kaavassa huomioon MY-merkinnällä (maa- jametsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Miehalanjoki on osoitettuMU-merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä erityisiäulkoilun ohjaamistarvetta tai maisema-arvoja). Tutkittava voimajohto ylittää RistijoenNiittysmäen kohdalla, Kaivannonjoen Rapujärven eteläpuolella sekä MiehalanjoenRapujärven koillispuolella. Paljakan ympäristössä voimajohtoreitti sijoittuuSuvasveden ja Paljakkaveden rantaosayleiskaavan (KV 1.2.2006) alueelle.Riihilahden pohjukkaan on merkitty voimajohtoreitille muutamia ympäristönkannalta merkittäviä kohteita (arvokas järvimaisema/luonnonarvoiltaan arvokasvyöhyke ja luontoarvoiltaan arvokas alue). Kaavassa ei ole otettu kantaavoimajohtoon.Leppäveden rantayleiskaavoissa ei ole esitetty merkittäviä maankäytönmuutosalueita eikä toimintoja, jotka rajoittavat voimajohdon uusimista.HeinävesiHeinäveden länsiosassa tutkittava voimajohtoreitti sijoittuu Heinävedenjärvialueiden rantaosayleiskaavan (KV 28.01.2002) alueelle. Kaavassa ei oleesitetty erillistä varausta voimajohdolle. Kaavan aluevarauksista voidaan mainitavoimajohtoreitille sijoittuva maa-aineksen ottoalue (EO) Lauttasenmäen kohdallakunnan länsirajalla Hyvölänjärvelle on osoitettu kaksi rantarakennuspaikkaavoimajohdon ja rantaviivan väliselle, noin 75 metriä leveälle alueelle. Kypäräjärvenkylässä on julkisten palveluiden palvelualuetta osoittava PY-merkintävoimajohtoreitillä. Kyseisellä tontilla on kylätalona toimiva entinen koulurakennus.Lajunlahden pohjoispäässä on voimajohtoreitillä pienialainen uusi pientaloalueosoitettuna AP-merkinnällä.Lajunlahti ja Heinäveden reitin lähialue sijoittuvat Heinäveden reitinrantaosayleiskaavan (KV 31.5.1999) alueelle. Kaavassa ei ole esitetty erillistävarausta voimajohdolle. Pienen Jouhisalmen rannalle on osoitettu kuutisenrakennuspaikkaa, kolme molemmin puolin voimajohtoa (alle 100 metrin etäisyysvoimajohtoreitistä).Voimajohtoreitin itäisin Heinävedelle sijoittuva osuus on Valamon ja Papinniemenosayleiskaavan (Etelä-Savon ympäristökeskus 25.6.1997) alueella. Kaavalla onmitoitettu rakennusoikeutta. Voimajohto on merkitty kaavaan. Juurikkaselän,Juurikkajärven ja Loukonlammen eteläosissa on rantarakennuspaikkojavoimajohtoreitin läheisyydessä (alle 100 metrin etäisyys voimajohtoreitistä).Muutoin Heinäveden rantaosayleiskaavoissa ei ole esitetty merkittäviä maankäytönmuutosalueita eikä toimintoja, jotka rajoittavat voimajohdon uusimista.LiperiLiperin länsiosien ja Viinijärven maankäyttö on esitetty Joensuun seudunyleiskaavassa (Kuva 20 ja Kuva 21). Jakso on maa- ja metsätalousaluetta, jossa eiole maankäytön muutoskohteita tai voimajohdon kannalta merkityksellisiäaluevarauksia. Viinijärven aseman eteläpuoliset peltoalueet on otettu huomioonmaisemallisesti arvokkaina peltoalueita (map). Viinijärven taajama on

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen14 YMPÄRISTÖSELVITYSasemakaavoitettua. Asemakaavassa muuntoaseman ympärillä on varauksiateollisuuskortteleille.Käsämässä on voimassa Käsämän osayleiskaava (30.8.2004), jolla on mitoitetturakennusoikeutta (Kuva 21). Voimajohtoreitti on osoitettu merkinnällä sähkölinja.Voimajohdon läheisyyteen Liukunlammen ja Pahakalan rannoille on osoitettu yksiuusi rakennuspaikka sekä A-1 merkinnällä kylän osa, jolla rakentamista suositaan(alle 100 metrin etäisyys voimajohdosta). Osayleiskaavassa ei ole esitetty muutoinmerkittäviä maankäytön muutosalueita eikä toimintoja, jotka rajoittavatvoimajohdon uusimista.Joensuun seudun yleiskaava (Liperi, Joensuu, Kontiolahti)Joensuun seudulla on tehty paljon kuntien välistä yhteistyötä maankäytönsuunnittelussa. Joensuun seudun kunnat ovat laatineen yhteisen oikeusvaikutteisenyleiskaavan Joensuun seudun yleiskaava 2010. Kaavaehdotus on hyväksyttyseutuvaltuustossa 2.12.2008 ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana.Yleiskaavassa esitetään tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- jaliikenneverkko, suojelu- ja virkistysalueet sekä merkittävät seudulliset hankkeet.Tämän lisäksi kaavassa on luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maisemankannalta arvokkaat alueet ja kohteet. Seudun yleiskaavassa esitetyt maankäytönperiaatteet tarkentuvat kuntien kaavoissa.Tutkittava voimajohtoreitti on esitetty Joensuun seudun yleiskaavassa merkinnälläKantaverkkoon kuuluva voimalinja. Huutokoski – Kontiolahti 400 kVvoimajohtohanke on esitetty uutena voimalinjana tutkittavan voimajohtoreitinrinnalla.Tässä raportissa on käsitelty Joensuun seudun yleiskaavan varauksia vain niiltäosin, kun ne eroavat yksityiskohtaisimmista kaavoista tai ovat alueen ainoamaankäytön suunnitelma.Kuva 20. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta välillä Pölläsenlahti-Sulkama.Voimajohtoreitin sijaintia onkorostettu punaisella nuolella.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 15Kuva 21. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta välillä Sulkama-Käsämä. Voimajohtoreitin sijaintia onkorostettu punaisella nuolella.Voimajohtoreitin Venepohjaan sijoittuvalla osuudelle laaditaan Vaivionosayleiskaavaa (Kuva 22), joka oli edennyt ehdotusvaiheeseen kesällä 2010. Kaavaon tarkoitus tulla hyväksyttäväksi kunnanvaltuustolle vuoden 2010 loppuunmennessä. Voimajohto on esitetty viivamerkinnällä sähköjohto. Voimajohto sijoittuumerkinnällä ge-1 osoitetulle maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaalleharjualueelle. Määräyksenä tällä kohteella on, että ympäristön tilaan vaikuttaviatoimenpiteitä suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota, ettei alueen luonnonarvojavaaranneta tai heikennetä. Kaavassa on osoitettu muutamia uusiarakennuspaikkoja voimajohtoreitin eteläpuolelle, Harinjärven rannalle.Kuva 22. Ote Vaivion osayleiskaavan ehdotuksesta (nähtävillä 31.5 – 2.7.2010).Ylämyllyn alueella on voimassa Ylä-Myllyn osayleiskaava (KV 29.1.2010).Voimajohto on esitetty viivamerkinnällä sähköjohto (Kuva 23). Pärnavaaranurheilualue on osoitettu merkinnällä retkeily- ja ulkoilualue (VR). Hiihtokeskus onosoitettu merkinnällä P-1. Sitä ympäröiville metsä-alueille on osoitettu useitaulkoilureittejä ja moottorikelkkareittejä, joista osa risteää tai sijoittuuvoimajohtoreitin läheisyyteen. Voimajohtoreitin eteläpuolella sijaitsevavedenottamo ja jätevedenpuhdistamo on esitetty merkinnällä yhdyskuntateknisenhuollon alue (ET). Välikankaalla voimajohto sijoittuu virkistysalueelle (V) jateollisuusalueiden (T) väliin. Alue on asemakaavoitettua. Asemakaava vastaa

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen16 YMPÄRISTÖSELVITYSyleiskaavaa siten, että voimajohtokäytävä on jätetty lähivirkistysalueeksi (VL).Teollisuusaluetta on esitetty laajennettavan pohjoiseen Polvijärventien varrella. Ylä-Myllyn osayleiskaavan laajenevat ja uudet asuinalueet jäävät voimajohtoreitineteläpuolelle, eivätkä rajaudu johtoalueen välittömään läheisyyteen.Kaavassa on osoitettu Pärnävaaran maakunnallisesti arvokas harjualue jamaakunnallisesti arvokas kallio-alue, jotka sijoittuvat voimajohtoreitille.Voimajohtoreitin läheisyydessä on muutamia paikallisesti arvokkaita luontokohteita(luo), joista Pienen Heinälammin suo on voimajohtoreitillä.Kuva 23. Ote Ylämyllyn osayleiskaavasta (KV 29.1.2010).Liperi itäosa – Joensuu - KontiolahtiLiperin, Joensuun ja Kontiolahden raja-alueelle on laadittu Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski (MOPP)-osayleiskaava vuonna 2004 (Kuvat 24, 25 ja 26). Kaava ontehty kuntien yhteistyönä. Liperin Ylämyllyn taajama, Joensuun länsipuoleisetalueet Pilkko ja Marjala sekä Kontiolahteen kuuluva Onttolan taajama tulevatrakenteellisesti yhdistymään tulevina vuosikymmeninä, joten kunnissa on olluttarvetta yhteiseen yleiskaavatasoiseen suunnitteluun.Voimajohto on kaavassa esitetty MOPP-yleiskaavassa viivamerkinnällä sähköjohto.Liperiin sijoittuvalla kaava-alueella voimajohtoreitin pohjoispuolella Välikankaalla onteollisuuden reservialuetta T(res). Idempänä on laajenevaa pientalovaltaistaasuinaluetta (AP). Koivulan tila on merkitty arvokkaaksi rakennukseksi (sr-1).Voimajohtoreitti sivuaa valtatien 6 eteläpuolelle sijoittuvaa työpaikka-aluetta (TP),joka jatkuu Joensuun puolelle. Lentokentälle johtavan tien ramppialueen jaPolvijärven tien ramppialueen lähialueet on osayleiskaavassa osoitettupalvelutoiminnoille (P). Nämä alueet on asemakaavoitettu (Marjalan yritysalueenasemakaava 2006). Asemakaavassa voimajohtoalue on jätetty suojaviheralueeksi,joten rakennettavat korttelit sijoittuvat sen ulkopuolelle.Törmän alueella (Kuva 25) radan varrella sijaitsee täyttömaa-alue (E). Höytiäisenkanavan rannat on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL), johon sijoittuu voimajohdonkanssa risteävä ulkoilureitti. Höytiäisen kanavasta itään voimajohtoreitillä onasemakaavoitettua aluetta Kontiolahden kuntarajaan saakka.Höytiäisen lähivirkistysalueet jatkuvat kapeampina käytävinä kanavan itäpuolellaOnttolantien varsilla (Kuva 26). Onttolantien pohjoispuolella voimajohtoreittisijoittuu uudelle pientalovaltaiselle asuinalueelle (AP). Lykynpuron peltoalue onosoitettu merkinnällä MA maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi.Voimajohtoreittiä ympäröivillä erillispientalojen alueilla (AO) on osoitettu muutamiauusia rakennuspaikkoja. Marjosärkän ja Puntarikoskentien itäpuolisetJaamankankaan metsätalousalueet on osoitettu merkinnällä M-1 - Maa- ja

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 17metsätalousvaltainen alue, jolla tulee huomioida alueen merkitys seudullisenaviheryhteyskäytävänä.Kuva 24. Ote Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski (MOPP) -osayleiskaavasta Liperin alueella (KV15.11.2004).Kuva 25. Ote Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski (MOPP) -osayleiskaavasta Joensuun alueella (KV15.11.2004).Kuva 26. Ote Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski (MOPP) -osayleiskaavasta Kontiolahden alueella (KV15.11.2004).

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen18 YMPÄRISTÖSELVITYSMarjosärkän-Kontiolahden-Lehmon alueen maankäyttö on osoitettu Joensuunseudun yleiskaavassa (Kuva 27). Turpeenottoalueet on esitetty merkinnälläseudullisesti merkittävä turpeenottoalue (EO/tu). Selvitysalueen itäpäässäLehmonsärkässä on virkistysaluetta (V). Maankäytön laajenemisalueet jäävätselvitysalueen ulkopuolelle. Jaaman teollisuusaluetta kehitetään valtatien 6länsipuolella ja Lehmon asuinaluetta valtatien itäpuolella.Lehmonsärkässä on voimajohtoalueelle sijoittuvia sotahistoriallisia rakenteita, jotkaon osoitettu merkinnällä muinaismuistolain rauhoittama sotahistoriallinen kohde(sm/sota), jota koskee MML:n tarkoittama rauhoitus (Kuva 27).Suojelumääräyksenä on, että alueen muokkaaminen on kiellettyä - kaikista muistaaluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museovirastonkanssa.Kuva 27. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta Marjosärkän, Kontiolahden sähköaseman ja Lehmonvälisellä alueella3.3 Vaikutukset maankäyttöönVarkaus - Kontiolahden Ruohosuo (välit A-F)Välillä Varkaus-Kontiolahti (A-F) voimajohdolla ei ole kokonaisuutena tarkastellenmerkittäviä vaikutuksia maankäyttöön verrattuna nykyiseen tilanteeseen.Voimajohto uusitaan jo lunastetulle voimajohtoalueelle, eikä johtoalueen leveyställä välillä muutu nykyisestä. Pylväiden sijoitussuunnittelu tehdään tarkemmassayleissuunnitteluvaiheessa, jolloin ollaan yhteydessä maanomistajiin pylväidensijoitteluun ja muihin huomioitaviin yksityiskohtiin liittyen.Teknisten ratkaisujen jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota seuraaviinerityiskohteisiin:- Varkauden Luttilan alue, jossa voimajohto sijoittuu hautausmaalle ja Luttilanasuinalueelle

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 19- Yleiskaavojen esittämät asumisen laajenemisalueet, joita on erityisen paljonVarkauden Kopolanniemessä ja Kuhaniemessä sekä KontiolahdellaOnttolassa- Yleiskaavojen osoittamat teollisuuden työpaikkojen laajenemisalueetVälikankaalla ja Marjalassa- Yksittäiset uudet rakennuspaikat, joita on osoitettu kuntienrakennusoikeutta mitoittavissa kaavoissa- Vesistön ylityksien laivareitit, jotka asettavat erityisvaatimuksiavoimajohtojen korkeudelle (Heinäveden reitti ja kanavat)- Heinävedellä yleiskaavassa osoitettu maa-aineksen ottoalue ja Liperissämaakuntakaavassa osoitettu maa-aineksen ottoalue, joilta voidaan ottaamaa-ainesta, mutta toimintaan tarvitaan Fingridin lupa ja ohjeet.Rakennusrajoitusalue todennäköisesti levenee 10 metriä nykyistä ulommas, mikävarmistuu hankkeen tarkemmassa yleissuunnitteluvaiheessa. Rakennusrajoitusalueellejäävät nykyiset rakennukset voivat yleensä jäädä paikoilleen ja ne otetaan johdonrakenteita suunniteltaessa huomioon siten, että johtorakenne täyttääsähköturvallisuusmääräykset. Levenevälle rakennusrajoitusalueelle tulisi jäämäänmuutamia rakennuksia Varkauden Luttilassa, Liperin Välikankaalla, Viinijärvensähköasemalla ja Kontiolahden Onttolassa, missä voimajohdon välittömässäläheisyydessä sijaitsee rakennusryhmittymiä. Lisäksi muualla johtoreitin varrella,nykyisen johtoalueen välittömässä läheisyydessä, on yksittäisiä rakennuksia allekymmenen.Muutamassa yksittäisessä kohdassa rakennusrajoitusalueen levenemisellä voi ollaselkeämpiä vaikutuksia. Esimerkiksi Varkaudessa Luttilan asemakaava-alueella jaLeppävirralla Kinkamonniemessä rantaosayleiskaava-alueella on osoitetturakennuspaikkoja, jotka osittain jäisivät levenevälle rakennusrajoitusalueelle.Rakennusrajoitusalueen levenemisen toteutuminen varmistuu yleissuunnitteluvaiheessaja lunastustoimituksen yhteydessä tieto rakennusrajojen päivittymisestä siirtyykiinteistörekisteriin ja edelleen kaavoihin aina kaavoja uudistettaessa.Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä (välit F-I)Nykyisen voimajohtoalueen levenemisellä ei ole merkittävää haittaa maankäytölle.Tällä alueella on melko vähän asutusta eikä voimajohdon läheisyyteen kohdistumerkittäviä maankäytön muutospaineita. Marjosärkässä toteutetaan kyläaluettatiivistävää uudisrakentamista, mutta se ei kohdistu voimajohdon välittömäänläheisyyteen. Muutokset ja haitat nykyiselle asutukselle on käsitelty luvussa 4(vaikutukset elinympäristöön ja viihtyisyyteen).Kontiolahden läheisyydessä tutkittava voimajohtoreitti sijoittuu myös Vapo Oy:nturvetuotantoalueille. Tietoja turvetuotantoalueista tiedusteltiin Vapoltaympäristöselvitystä varten (keskustelut ja sähköpostit H. Torpström/Vapo - S.Vuorikoski/Fingrid kesäkuu ja syyskuu 2010). Voimajohto-osuudelle F-H sijoittuusekä käytössä olevia että jo poistuneita turvetuotantoalueita. Näistä käytössä oleviaalueita on voimajohtoreitillä noin 600 metrin matkalla, mikä alustavasti tarkoittaajohtoalueen levenemistä noin 16 metrillä kolmella pylväsvälillä.Turvetuotantoalueita sijoittuu myös Kontiolahden sähköasemalta kaakkoonsuuntautuvalle välille G-I. Täällä johtoalueen leventämistarve (noin 15,5 metriä) onalustavasti suunniteltu nykyisen voimajohdon itäpuolelle ja vaikuttaisi siten noinneljään pylväsväliin. Kokonaisuutena turvetuotannolle aiheutuva haitta ei alustavientietojen mukaan vaikuta merkittävältä. Vaikutuksia voidaan lieventää pylväidensijoitussuunnittelulla ja huomioimalla turvesoilla mahdollisesti käytettäväterikoiskoneet johdinkorkeuksissa.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen20 YMPÄRISTÖSELVITYS3.4 Vaikutukset maa- ja metsätalouteenVarkaus – Kontiolahden Ruohosuo (välit A-F)Voimajohdon rakentamisen aikana työkoneet voivat vaurioittaa puustoa, teitä javiljelyksiä. Myös maataloudelle voi aiheutua haittoja rakentamisen aikaisistatyövaiheista (mm. salaojien vioittuminen tai viljelyn osittainen estyminenrakentamisaikana). Mahdolliset voimajohdon rakentamisesta aiheutuvat vahingotkuitenkin korjataan tai niiden korjaaminen korvataan maanomistajille.Voimajohto uusitaan nykyisen voimajohdon paikalle, nykyiselle johtoalueelle, eikähankkeella siten ole merkittäviä vaikutuksia maatalouteen. Voimajohdon käytönaikana maataloudelle haittaa voivat aiheuttaa pellolla sijaitsevat pylväät jaharukset, jotka vaikeuttavat maatalouskoneiden liikkumista. Myönteinen vaikutusmaanviljelyn kannalta on se, että pylväspaikkojen määrä vähenee kokonaisuutenaja pylväitä sijoittuu peltoalueille nykyistä vähemmän. Vanhat peltopylväspaikatpalautuvat viljelykäyttöön, koska niiltä poistetaan myös maanalaisetpylväsrakenteet.Välillä Varkaus – Kontiolahden Ruohosuo (väli A-F) voimajohdon uusimisellanykyiselle paikalle ei myöskään ole käytännön merkitystä metsätaloudelle.Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä (välit F-I)Tutkittava voimajohtoreitti sijoittuu Ruohosuon peltoalueelle noin 800 metrinmatkalla. Puolet tästä sijoittuu välille F-G, jossa voimajohtoreitti sijoittuu nykyisentoisen voimajohdon rinnalle leventäen voimajohtoaluetta. Peltoaluetta on myösKyyrönsuontien pohjoispuolella noin 580 metrin matkalla. Näiden peltojenviljelijöille aiheutuu jonkin verran haittaa uusien pylväiden vuoksi, muttavaikutukset eivät ole merkittäviä.Hankkeen vaikutukset metsätalouteen kohdistuvat lähinnä Kontiolahdensähköaseman eteläpuolella väliin G-H, jossa uutta voimajohtoaluetta tarvitaanyhteensä noin 31,5 metrin leveydeltä. Tämä merkitsee sitä, että metsäämenetetään yhteensä noin 2,3 hehtaaria. Metsämaata on hyvin pienialaisiaosuuksia myös muualla, mm. tutkittavan voimajohtoreitin lopussa Lehmonsärkällä,jossa kyseistä metsäaluetta pirstoo myös valtatie 6. Kokonaisuutena vaikutuksetmetsätalouteen jäävät voimajohtoalueen levenemisestä huolimatta kuitenkinvähäisiksi.3.5 Voimajohtohankkeen suhde kaavoitukseenVarkaus – Kontiolahden Ruohosuo (välit A-F)Tutkittava voimajohtohanke ei ole ristiriidassa maakuntakaavojen kanssa. Mikääntutkittavista voimajohtoreiteistä ei muuta maakuntakaavan tarkoittamaamaankäyttöä. Maakuntakaava kuvaa yleispiirteisesti voimajohtoja yhteyksinä, jotenyksittäisien voimajohtojen uudistamista ei tarvitse osoittaa maakuntakaavantarkkuudessa. Maakuntakaavoissa on esitetty myös tuleva 400 kilovoltinvoimajohtohanke Huutokoski – Kontiolahti, mikä osaltaan viestii kehitettävästävoimajohtoyhteydestä. Tämän osalta voimajohtoreitillä on voimassa maankäyttö- jarakennuslain 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.Välillä Varkaus – Kontiolahden Ruohosuo (väli A-F) voimajohto uusitaan nykyisenvoimajohdon paikalle, joten hanke vastaa yleiskaavoja ja asemakaavoja.Asemakaavoituksessa on lähtökohtaisesti suositeltavaa käyttää johtoa vartenvarattuna alueen osana koko voimajohtoaluetta, joten rakennusrajan muutosjohtoalueen ulkoreunaan selkeyttää tilannetta tulevien asemakaavojen laadinnassa.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 21Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä (välit F-I)Voimajohto on merkitty kyseisellä osuudella alueen yleiskaavoihin viivamerkintöinä,joissa ei ole otettu kantaa erillisiin johtorakenteisiin. Yleiskaavamerkintää ontulkittava yleispiirteisenä, mikä mahdollistaa voimajohtohankkeiden tarkentuvatsuunnitteluratkaisut. Tutkittava voimajohtoratkaisu ei ole ristiriidassa yleiskaavojenkanssa eikä se muuta yleiskaavojen osoittamaa maankäyttöä. Joensuun seudunyleiskaavassa on otettu huomioon uusi 400 kilovoltin voimajohtohanke Huutokoski– Kontiolahti.4 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ASUTUKSEEN4.1 Asutuksen ja elinympäristön nykytilaVarkaudessa voimajohtoreitti sijoittuu kaupunkimaiselle taajama-alueelle. Reittialkaa Luttilan hautausmaan ylittävällä osuudella, jossa yksi pylväs sijaitseehautausmaan keskellä (Kuva 28). Luttila on tiiviisti rakennettu pientaloalue, jonkakeskelle voimajohtoreitti sijoittuu. Luttilan koulun tontti sekä pohjoispuolenasuinalueen pihat rajautuvat avoimeen puistoalueeseen, jossa voimajohto sijaitsee.Asuinalueen reunimmaiset rakennukset ovat noin 20-25 metrin etäisyydellänykyisen voimajohdon keskilinjasta. Koulun ulkoalueet ovat koulurakennuksentoisella puolella voimajohtoon nähden. Voimajohdon puolella sijaitseepysäköintipaikkoja johtoalueen ulkopuolella. Tämän jälkeen voimajohtoreittikääntyy kaakkoon Pussilanjoen, Puurtilan ja Kopolanniemen läpi, jotka ovatharvemmin asuttuja pientaloalueita. Muutamat asuinrakennuksista ovat hyvinlähellä voimajohtoaluetta. Kopolanniemessä on myös muutamia peltoaukeita.Alueelle on luonteenominaista suuret järvet. Rannoilla on loma-asutusta, jokakeskittyy pääosin etäämmälle voimajohtoreitistä.Kuva 28. Voimajohtopylväs Luttilan hautausmaalla.Leppävirran puolella alkaa jakso, jossa voimajohto sijoittuu melko harvaanasutulle maaseutualueelle. Asutuskeskittymiä on Saahkarlahdessa, Mustinsalossa,Kortemäessä ja Alakylässä. Näillä kyläalueilla on pienialaisia peltoja. Leppävirran

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen22 YMPÄRISTÖSELVITYSvesistöjen Unnukan ja Paljakan sekä pienien Pieni-Rummukaisen ja Lapinjärvenrannoilla on runsaasti loma-asutusta, josta osa sijoittuu voimajohtoreitinläheisyyteen.Samankaltainen harvaan asuttu maaseutualue jatkuu Heinäveden puolella.Asutuskeskittymiä ovat Hyvölänjärvi, Kypäräjärvi, Lajunlahti, Suurmäki jaKortemäki. Alueella on lukuisia järviä, joiden rannoilla on vaihtelevasti lomaasutusta.Heinäveden reitti on maisemistaan tunnettu laivaväylä, jonkavoimajohtoreitti ylittää. Huuhinsalossa on maakunnallinen vaellusreittiHuuhinlammen itäpuolella.Liperin puolella voimajohtoreitti sijoittuu Korpivaaran harvaan asutullemetsäjaksolle. Alueen luonne muuttuu Ristipohjassa ja Sulkamassa, jossa ontiiviistä kyläteiden varsille keskittynyttä asutusta. Maanviljelystä on suhteellisenpaljon. Pellot vuorottelevat ympäristössä metsäisempien selänteiden kanssa. Osarakennuksista sijoittuu voimajohdon välittömään läheisyyteen. Vastaavamaaseutuympäristö jatkuu Viinijärvelle ja edelleen sen itäpuolelle (Kuva 29).Viinijärven taajama jää voimajohtoreitin ja sähköaseman pohjoispuolelle.Kuva 29. Peltomaisemaa Viinijärven eteläpuolella. Tarkasteltava kantaverkon voimajohto sulautuutaustaan. Etualalla näkyy jakelujännitteen sähkölinja pylväineen.Käsämästä itään ympäristö muuttuu Viinijärven seutua selvästi karummaksi jametsäiseksi. Omaleimaista osuutta luonnehtivat erikokoiset järvet ja lammet sekäharjut. Rannoilla on runsaasti loma-asutusta. Asutuskeskittymiä voimajohtoreitinvarrella ovat Käsämä, Venepohja ja Kuusijärvi. Voimajohtoreitti sivuaa Kuorinka- jaVenepohja-nimisten järvien väliselle kannakselle sijoittuvaa Kaprakan aluetta, jokatoimii virkistysalueena ja kuntoutuskeskuksena. Alueella risteilee useitaretkipolkuja, joista osa on johtoalueella. Toinen merkittävä virkistysalue onPärnävaaran urheilukeskus, joka on merkittävä myös laajemmalla seudullisellatasolla tarkasteltuna.Ylämyllyn pohjoisosissa ympäristö vaihettuu osaksi Joensuun kaupunkiseutua.Liperin, Joensuun ja Kontiolahden raja-alue on kasvavaa taajama-aluetta, jonkakehittämisessä tukeudutaan sijaintiin Joensuun lentokentän läheisyydessä. Liperinpuoleisen Ylämyllyn taajaman keskeiset osat jäävät etäälle voimajohtoreitineteläpuolelle. Voimajohto sijoittuu Välikankaan teollisuusalueelle, jonka itäpuolellaon pieni asutuskeskittymä. Joensuun puolella voimajohtoreitti sijoittuu Marjalan

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 23asuinalueen ja valtatien 6 väliselle alueelle, jossa ei ole asutusta. Höytiäisenkanavan rannat ovat virkistysaluetta. Kanavan länsirannalla on Törmän huvikeskus.Kontiolahden puolella voimajohtoreitti sivuaa Onttolan asuinaluetta, jossa onmuutamia asuinrakennuksia voimajohdon läheisyydessä. Onttolan itäpuolella onRuohosuon peltoaukea ja tässä kohdin ympäristö muuttuu maaseutumaisemaksi.Marjosärkäntien ja Kyyrönsuontien ympäristössä on kylä-alue, jossa voimajohdonläheisyydessä on muutamia asuintaloja. Kylän pohjoispuolella on peltoalue, jonkapohjoispuolelta alkaa Kyyrönsuo. Alue on turvetuotantoaluetta, joka ulottuututkittavalla voimajohtoreitillä aina Lehmonsärkkään saakka. Kontiolahdensähköaseman kaakkoispuolella on Suorannan kylä, jonka lähimmätasuinrakennukset ovat noin 170 metrin etäisyydellä nykyisen voimajohtoalueenreunasta.4.2 Vaikutukset elinympäristöön ja viihtyisyyteenVarkaus - Kontiolahden Ruohosuo (välit A-F)Nykyinen voimajohto uusitaan korvaamalla nykyiset pääosin puupylväät noin 3-5metriä korkeammilla teräspylväillä. Johtoalueen leveys ei tällä tarkasteluvälillämuutu. Uusi pylväsrakenne on ympäristössä jonkin verran hallitsevampi (ks.maisemavaikutukset), mutta ero ei ole merkittävä ihmisten elinolojen kannalta.Muutos näkyy jonkin verran lähimaisemassa. Uudet teräsrunkoiset pylväät ovataluksi myös kiiltäviä, jolloin niiden voidaan kokea erottuvan maisemassa aiempaaselkeämmin. Sinkitty rakenne kuitenkin hapettuu tummemmaksi muutamassavuodessa.Uusien pylväiden paikkoja ei vielä ole tiedossa, koska pylväiden sijoitussuunnittelusisältyy vasta tarkempaan yleissuunnitteluun. Pylväiden määrä kuitenkin väheneenykyisestä.Pääosa tutkitusta reitistä sijoittuu harvaan asutulle maaseutualueelle, jossa onmuutamia asutuskeskittymiä. Yksittäisiä asuintaloja on kuitenkin paikoitellen lähellävoimajohtoa (etäisyys 20-30 metriä nykyisen voimajohdon keskilinjasta).Selvitysalueella erottuu Varkauden Luttilan tiiviisti rakennettu taajama-alue.Voimajohto ylittää Luttilan hautausmaan ja nykyisin yksi voimajohtopylväs sijoittuuhautausmaalle. Johdon uusimisen yhteydessä on uuden pylvään sijainti tarpeensuunnitella tarkoin yhteistyössä seurakunnan kanssa. Luttilassa voimajohtoreittisijoittuu myös lähelle asuinrakennuksia, joista lähimmät ovat noin 20-25 metriävoimajohdon keskilinjasta. Luttilan koulurakennus on 55 metrin etäisyydellävoimajohdon keskilinjasta ja tulee jäämään rakennusrajoitusalueen ulkopuolelle.Muita alueita, joilla voimajohdon välittömässä läheisyydessä (alle 25 m) onuseampia rakennuksia, sijaitsee Liperin Välikankaalla, Viinijärven sähköasemalla jaKontiolahden Onttolassa. Edellä mainittujen alueiden lisäksi yksittäisiä uuden rakennusrajansisäpuolelle jääviä rakennuksia johtoreitin varrella on alle kymmenen.Voimajohdon rakentaminen aiheuttaa lyhytkestoista häiriötä asukkaille, kun vanhaavoimajohtoa puretaan ja uusia pylväitä pystytetään. Rakentamisen aikaisia haittojavoidaan vähentää rakennustöiden ajoittamisella.Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä (välit F-I)Ruohosuolta pohjoiseen uusittavan voimajohdon reitti erkanee nykyisestälinjauksesta ja voimajohto rakennetaan toisen nykyisen voimajohdon rinnalle (ns.Varkaus – Kontiolahti A) (Kuva 30). Tällä osuudella voimajohtoalue leveneenykytilanteesta noin 16 metriä. Voimajohtoreitin varteen sijoittuu asutustaKyyrönsuontien kohdalla Marjosärkän alueella. Sadan metrin etäisyydellä

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen24 YMPÄRISTÖSELVITYSnykyisestä voimajohdosta on neljä asuinrakennusta voimajohdon eteläpuolella jayksi asuinrakennus voimajohdon pohjoispuolella. Uusittava voimajohto onalustavasti suunniteltu kolmen pylväsvälin matkalla rakennettavaksi nykyisen toisenvoimajohdon paikalle ja kyseinen voimajohto vastaavasti siirrettäväksipohjoisemmaksi (Kuva 30 ja Kuva 12). Uusi voimajohto ja siihen liittyvät järjestelytheikentävät lähimpien asuintalojen viihtyisyyttä ja muuttavat lähiympäristöä, koskakahden rinnakkaisen voimajohdon rakenne on nykyistä hallitsevampi.Voimajohtoreitin pohjoispuolinen asuinrakennus sijoittuu nykytilanteessa noin 80metrin etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Tutkittavassa ratkaisussavoimajohdon keskilinja tulee pylvään paikasta riippuen noin 10-15 metriälähemmäksi kyseistä rakennusta.Muutoin kyseisellä alueella ei ole asutusta voimajohtoreitin välittömässäläheisyydessä. Kontiolahden sähköaseman eteläpuolella on muutamia asuintaloja yli200 metrin etäisyydellä voimajohdoista. Nykytilanne ei merkittävästi muutu, koskaalueella on jo voimajohtoja ja uusi voimajohto ei sijoitu Suorannan rakennustenvälittömään läheisyyteen.Ruohosuon peltoaukea on alueella keskeinen maiseman elementti. Tällä alueellamuutos on vaikutukseltaan kohtuullinen, koska alueella on jo nykyisinvoimajohtoja. Muutoin tutkittava alue on turvetuotantoaluetta, joka ei sovelluvirkistykseen.Kuva 30. Voimajohtoreitti Ruohosuon-Marjosärkän alueella. Nykyinen 110 kV voimajohto on merkittypunaisella viivalla ja tutkittava voimajohto mustalla katkoviivalla.4.3 Vaikutukset virkistykseenHanke ei vaikuta virkistykseen ja ulkoiluun merkittävästi. Vaikutuksetvirkistyskäyttöön ovat kokemuksellisia muutoksia maisemassa ja luonnonalueilla.Tarkemmassa suunnittelussa otetaan huomioon nykytilakuvauksessa mainitutkeskeiset virkistysalueet ja reitit.Johtoaluetta on sen rajoituksista huolimatta mahdollista hyödyntää monin eritavoin. Voimajohtoalueella voidaan viljellä, laiduntaa, marjastaa ja sienestää.Johtoaukeaa voidaan käyttää myös moottorikelkkailuun, mutta siihen tarvitaansekä Fingridin että maanomistajan lupa.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 254.4 Vaikutukset terveyteenSähkö- ja magneettikenttien vaikutusta terveyteen on tutkittu pitkään, muttaterveydellisistä haitoista ei ole tieteellistä näyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriönasetuksen (STMA 294/2002) mukaan väestön altistuksen suositusarvo voimajohdon(50 Hz) sähkökentälle on 5 kV/m ja magneettikentälle 100 μT, kun altistuminenkestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15kV/m ja 500 μT. Asetuksen työryhmämuistiossa on todettu, että asetuksenseurauksena ei ole tarvetta rajoittaa voimajohtojen alla esimerkiksi marjojenpoimimista, maanviljelyä tai metsätöiden tekemistä.Varkauden ja Kontiolahden välisen voimajohdon uusimisen seurauksena sähkö- jamagneettikenttien arvot eivät merkittävästi muutu eivätkä väestön altistuksensuositusarvot ylity. Korkeammissa pylväissä johtimet tulevat sijoittumaan nykyistähieman korkeammalle, mikä vähentää sähkö- ja magneettikenttien voimakkuuksiajohdon alapuolella. Uuden voimajohdon sijoittuessa nykyisten johtojen yhteyteen,kuten Kontiolahden sähköaseman läheisyydessä, voivat rinnakkaiset voimajohdottietyssä sähkönsiirtotilanteessa myös vaimentaa toistensa kenttien suuruutta.Tyypillisiä Suomessa eri jännitetasoilla esiintyvien kenttien suuruuksia on esitettykuvassa 31. Jännitetasoltaan 110 kilovoltin johdolla ja harustetulla portaalipylväälläsähkökentän voimakkuus on suurimmillaan alle 2 kV/m. Johtoaukean reunassakentänvoimakkuus on huomattavasti pienempi. Jännitetasoltaan 110 kilovoltinjohdon alapuolella, jossa magneettikentän voimakkuudet ovat suurimmillaan,magneettivuon tiheyden suurin arvo on 5 - 8 μT. (Korpinen ym. 1995)Kuva 31. Tyypillisiä Suomessa eri jännitetasoilla esiintyvien kenttien voimakkuuksia (vasemmallasähkökenttä ja oikealla magneettikenttä).Haitalliset aineetVoimajohtoa uusittaessa vanhat puupylväät vaihdetaan metallisiin. Muutos ontyöterveyden kannalta positiivinen, sillä puupylväiden käsittelyssä on aikanaankäytetty kreosoottiöljyä, kromia ja arseenia sisältäviä puunsuojakemikaaleja.Vanhaa voimajohtoa purettaessa puupylväiden varastointi ja käsittely järjestetäänasianmukaisesti siten, että siitä ei aiheudu vaaraa ympäristölle.5 LUONNONOLOT5.1 NykytilaSeuraavassa esitetyt etäisyydet ym. on esitetty suhteessa nykyiseen voimajohtoon.Uusittava voimajohto sijoittuu nykyiselle johtoalueelle Varkauden ja KontiolahdenRuohosuon välisellä osuudella, joten johtoalue ei muutu kyseisellä osuudella.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen26 YMPÄRISTÖSELVITYSKontiolahden aluetta, jossa johtoalue levenee, on käsitelty omana kappaleenaannykytilan kuvauksen lopussa.Voimajohto ei sijoitu luonnonsuojelualueille, suojeluohjelmien kohteille, Natura2000 -alueille tai kansainvälisesti merkittäville linnustokohteille (IBA-alueet).Voimajohto sijoittuu osittain Viinijärven – Outokummun pellot –Finiba-alueelle(kansallisesti tärkeä lintualue) Liperissä. Alue muodostuu kolmesta osasta käsittäenlaajat, peräkkäiset peltoaukeat. Kriteerilajeina on mainittu metsähanhi, kurki,suokukko ja mustaviklo. Lähimmät suojelukohteet on esitetty taulukossa 1. Kohteeton esitetty liitteenä olevilla kartoilla.Voimajohto sivuaa Syvävuoren valtakunnallisesti arvokasta kallioaluettaLeppävirralla. Liperissä voimajohto sijoittuu kaikkiaan viidelle maakunnallisestiarvokkaalle harjualueelle. Kyseiset harjualueet muodostavat lähes yhtenäisenkokonaisuuden Ylämyllyn harjualueella käsittäen Kaprakan, Koukkelovaaran,Kalikkavaaran ja Pärnävaaran harjualueet, joissa vuorottelevat harjumaisemat jauseat pienet järvet ja lammet puroineen. Harjualueet eivät ole luonnontilaisia, vaanniillä on mm. tiestöä ja rakennuksia ja metsäalueet ovat osittainmetsätalouskäytössä. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaatluontokohteet on esitetty taulukossa 2.Taulukko 1. Voimajohtoreitin läheisyydessä (alle 1,5 km) sijaitsevat suojelualueet. Etäisyys suojelukohteisiin ei muutuhankkeen seurauksena.Nimi Tyyppi Kunta EtäisyysvoimajohdostaNätsinsaarenLTA200690tervaleppäkorpiLuonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppiLiperi230 mluonnonsuojelu-Koukkelonvaaranalue YSA200110Yksityismaiden luonnonsuojelualue Liperi 680 mKuorinka ERA204125Erityisesti suojellun lajin esiintymispaikkaLiperi360 mKarpanrimmenYSA204388luonnonsuojelualueYksityismaiden luonnonsuojelualue Liperi 1000 mKuorinka FI0700089 Natura 2000 (SCI) Liperi 250 mMunakukkula-Niinivaara FI0700017 Natura 2000 (SCI)/ luonnonsuojelualue Liperi 1200 mVeteläsuonYSA204455luonnonsuojelualueYksityismaiden luonnonsuojelualue Liperi 1300 mHöytiäisenkanavan suiston luonnonsuojelualueYksityismaiden luonnonsuojelualue Joensuu 1400 mHöytiäisen kanavan luonnonsuojelualueYSA070052Yksityismaiden luonnonsuojelualue /FinibaJoensuu1300 mMattisenlahti LVO070164 Lintuvesiensuojeluohjelma/ Finiba,osa-alueesta Natura 2000Liperi1600 mLouhiniemenLTA200689tervaleppäkorpiLuonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppiLiperi1300 mSärkijärvi FI0700030 / YSA076968Natura 2000 (SPA/SCI) YksityismaidenluonnonsuojelualueLiperi1000 mVarissuonYSA062060luonnonsuojelualueYksityismaiden luonnonsuojelualue Heinävesi 1200 mVoimajohtoreitillä tai sen läheisyydessä (< 100 metriä) sijaitsevat paikallisestiarvokkaat luontokohteet on koottu kaavatiedoista sekä kaavoihin liittyvistäluontoselvityksistä. Lisäksi paikallisesti arvokkaita kohteita kartoitettiinmaastokäynnin yhteydessä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 27potentiaalisiksi tulkituilta alueilta. Ruohosuo-Kontiolahden sähköasema-Lehmo –alueelta tehtiin kattava luontoselvitys, jossa esiin tulleet kohteet on myös koottutaulukkoon 3.Taulukko 2. Voimajohtoreitillä sijaitsevat valtakunnalliset tai maakunnalliset luontokohteet. Uusittava voimajohto sijoittuuosittain kaikille kohteille.Nimi Tyyppi KuntaViinijärven - Outokummun pellot Finiba-alue (linnusto) LiperiSyvävuoren kallioalue KAO080109 Arvokas kallioalue, luokka 4 LeppävirtaKaprakka–Heinävaara Maakunnallisesti arvokas harjualue LiperiKoukkelonvaara Maakunnallisesti arvokas harjualue LiperiKalikkavaara Maakunnallisesti arvokas harjualue LiperiNuottilampi-Harinjärvi Maakunnallisesti arvokas harjualue LiperiPärnävaara-Veteläsuo Maakunnallisesti arvokas harjualue LiperiLehmon lehto Harvinainen lehtoalue maakuntatasolla, Metso-kohde KontiolahtiTaulukko 3. Paikallisesti arvokkaat luontokohteet voimajohtoreitillä tai sen välittömässä läheisyydessä. Etäisyydet onilmoitettu etäisyytenä nykyiseen johtoalueeseen.Nimi Tyyppi Etäisyys johtoalueestaKuntaRapujärvi-RapujokiRehevät rantametsät ja jokiympäristö,linnustollisia arvoja. Lajistoa: Joutsen,kuikka, telkkä, valkoviklo, majava,metso0 m, risteää voimajohdonkanssaLeppävirtaSyvävuori Arvokas rakentamaton kokonaisuus.Osa arvokasta kallioaluetta(KAO080109, ks. ed. taulukko)Juonionjoki Kasvistoltaan paikallisesti arvokasjokiympäristö0 m, rajautuu johtoalueeseen0 m, risteää voimajohdonkanssaLeppävirtaLeppävirtaSyvävuoriMaiseman ja luonnon arvokas ehytkokonaisuus0 m, rajautuu johtoalueeseenLeppävirtaUmpilampi Alle hehtaarin kokoinen lampi noin 150 m LeppävirtaPärnävaara W Lähteikkö noin 85 m LiperiPärnävaara Kalliojyrkänteen edustava rinnelehto 0 m, rajautuu johtoalueeseenPieni Heinälampi Lyhytkorsineva (NT), rantaluhta 0 m, voimajohto ylittääkohteenLiperiLiperiLappalaisenvaara SKaksi pienialaista vanhaa lehtisekametsäkuviotanoin 25 mJoensuuTörmäMonipuolinen metsä- ja pensaikkolinnustonoin 25 mJoensuuMännikkälä W, suometsäVarttunutta puustoa kasvava suometsä0 m, uusi voimajohtosijoittuu kohteelleKontiolahtiKokkovaara-LehmonsärkkäVanhan metsän harjukangas, luonnonarvometsä0 m KontiolahtiMännikkälän lehto Lehtoalue noin 70 m KontiolahtiKokkovaara N Suursaraneva noin 40 m KontiolahtiLiito-oravalla ei ole tunnettuja esiintymispaikkoja voimajohdon välittömässäläheisyydessä (< 10 m johtoaukean reunasta). Lähimmät tunnetut esiintymätsijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Tiedossa olevia esiintymiä on mm.Varkaudessa ja Joensuun Onttolassa.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen28 YMPÄRISTÖSELVITYSMuiden uhanalaisten lajien tiedossa olevat esiintymät tarkistettiin ELY-keskustentietokannoista, mutta esiintymätietoja ei löytynyt voimajohtojen välittömästäläheisyydestä. Muutamia lajihavaintoja on erityisesti Lehmonsärkän alueelta, muttane sijaitsevat lähimmilläänkin yli 200 metrin etäisyydellä nykyisistä voimajohdoista.Maastoselvityksen yhteydessä selvitysalueelta ei löydetty uhanalaisten lajienesiintymiä.Kuva 32. Rapuojan varsi Leppävirralla (vasen kuva) sekä Pieni Heinälampi Liperissä (oikea kuva).Kuva 33. Syvävuoren alarinnettä, Leppävirralla (vasen kuva) sekä Juonionjoen vesialuetta (oikea kuva).Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä (välit F-I) alueVoimajohtojen varret ovat pääosin ihmisen muuttamaa ympäristöä. Metsät ovatLehmon erityistapauksia lukuun ottamatta talouskäytössä ja suot on ojitettu,raivattu pelloiksi tai turvekentiksi. Turvemaiden ulkopuoliset maat ovat moninpaikoin hajarakentamisen ja soranoton muuttamia. Nykyisten voimajohtojenläheisyydessä ei sijaitse suojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita (etäisyysvähintään kilometri).Alueen selvästi merkittävimmät luontoarvot liittyvät Kontiolahti – Lehmo jaRuohosuo – Lehmo -osuuksien risteyskohdassa Lehmonsärkän ympärillä olevaanlehtoalueeseen sekä vanhaan harjumetsään (Kokkovaara – Lehmonsärkkä, kuva34). Se on jäänyt pitkäksi aikaa metsätalouden ulkopuolelle ja puusto onikääntynyttä ja järeää. Harjualueella sijaitseva, laaja ravinteinen lehtoalue on Itä-Suomessa harvinaisuus. Samaan alueeseen liittyy Kajaanintien länsipuolella olevapoikkeuksellisen hyväpuustoinen suometsä (Männikkälä W). Muita varsinaisialuontokohteita voimajohtojen reunoilta ei löytynyt. Osuuden Ruohosuo–Kontiolahtivarrelta ei löytynyt yhtään luontokohdetta tai erityismaininnan arvoista

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 29lajihavaintoa. Kontiolahden ja Lehmon välisellä osuudella havaittiin todennäköisestimehiläishaukan (silmälläpidettävä laji, NT) risupesä aivan voimajohtoalueenreunalla.Kontiolahden sähköaseman ympäristössä ja sähköasemalle johtavan tien varsillaesiintyy idänkeulankärkeä. Alueelta ei ole tiedossa havaintoja kasvia ravintonaankäyttävästä erittäin uhanalaisesta perhoslajista, pikkusinisiivestä. Idänkeulankärkilienee ilmestynyt alueelle muualta tuodun soran mukana.Kuva 34. Kokkovaara-Lehmonsärkän vanhaa harjumetsää (vasen kuva) sekä Männikkälän suometsää(oikea kuva).5.2 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiinVoimajohdon uusimisella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin taisuojeluohjelmien kohteisiin. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat yli 200 metrinetäisyydellä voimajohdosta, eikä hankkeesta aiheudu sellaisia muutoksia, jotkavoisivat heikentää suojelualueiden luonnonarvoja. Pylväsperustuksilla ei olevaikutusta pohjaveden muodostumiseen eikä perustuksista aiheudu muutoksiapohjaveden laatuun.5.3 Vaikutukset arvokkaisiin harju- ja kallioalueisiinPylväspaikat saattavat muuttua nykyisestä, mutta tämä ei muuta harju- taikallioalueen ominaispiirteitä niin, että alueen arvo heikkenisi. Vaikutukset jäävätvähäisiksi ja paikallisiksi, uusien pylväspaikkojen laajuisiksi. Syvävuoren kallioaluerajautuu johtoalueeseen, joten voimajohto ei vaikuta kohteeseen. Maakunnallisestiarvokkaat harjualueet ovat keskittyneet Ylämyllyn alueelle Liperissä. Alueilla onmm. asuin- ja lomarakennuksia, tiestöä, metsätaloustoimintaa sekävirkistyskäyttöä. Voimajohdon uusiminen ei vaikuta harjuluontoa muuttavasti, eikähankkeella ole haitallisia vaikutuksia alueiden arvoihin. Kaikilla em. alueillavoimajohto uusitaan nykyisen voimajohdon paikalle, nykyiselle johtoalueelle.5.4 Vaikutukset linnustoonVoimajohtorakenteen muutoksen ei arvioida vaikuttavan linnustokohteidenläheisyydessä linnustoon juurikaan haitallisesti. Osajohtimien määrän lisääntyminentekee voimajohdosta paremmin erottuvan, mikä vähentää törmäysriskiä.Tarkasteltu reitti ylittää useita isompia vesistöreittejä, mutta näiden osalta ei oletiedossa lintujen törmäyksiä. Kyseisillä paikoilla johtimet sijaitsevat korkealla, mikävähentänee törmäysriskiä. Liperin alueella voimajohto sijoittuu Finiba-alueelle,mutta tälläkään alueella ei arvioida olevan erityistä tarvetta voimajohdonmerkitsemiseen lintupalloin.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen30 YMPÄRISTÖSELVITYSKontiolahden ja Lehmon välisellä johto-osuudella havaittu pesä (oletettavastimehiläishaukan) häviää uuden voimajohdon tieltä. Vaikutus on paikallinen.5.5 Vaikutukset muihin luontokohteisiinVarkaus - Kontiolahden Ruohosuo (välit A-F)Johtoreitillä on paikallisia luontokohteita, jotka ovat pääasiassa pienialaisiakasvillisuuskohteita, mutta myös muutamia linnustokohteita esiintyy johtoalueentuntumassa.Johtoalueen ulkopuolella sijaitseviin kohteisiin hankkeella ei ole vaikutuksia, koskaVarkauden ja Kontiolahden Ruohosuon välillä voimajohto uusitaan nykyisellejohtoalueelle. Kohteet, joiden poikki voimajohto nykyisinkin sijoittuu, eivät muutunykyiseen nähden lisää. Rakentamisvaiheessa tulisi välttää luontokohteilla (mm.suoalueilla) liikkumista raskailla työkoneilla sekä huolehtia jokien ja purojenylityksessä siitä, että uoma eikä veden virtausolosuhteet muutu.Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä (välit F-I) alueHankkeeseen mahdollisesti liittyvien muiden johtojärjestelyjen takia tarkastelullavoimajohto-osuudella Kontiolahdelta kaakkoon Lehmon suuntaan (väli G-I) uuttavoimajohtoaluetta tarvittaisiin nykyisen rinnalle noin 15,5 metriä. Tällöinvoimajohto sijoittuisi paikallisesti arvokkaalle Männikkälän suometsäkohteelle.Kohteen pinta-ala pienenisi selvästi, jolloin sen arvo heikkenisi. Vaikutus onluonnon monimuotoisuuden kannalta paikallinen. Lehmon päässä voimajohtosijoittuisi Kokkovaara-Lehmonsärkän arvokkaalle luontoalueelle, muttakokonaisuuteen nähden vaikutus jäisi vähäiseksi kohteen laajuuden vuoksi. Lisäksivoimajohtoreitin kohdalla luonto on jo nykyisin suhteellisen rikkonainenvoimajohdosta ja maantiestä johtuen.5.6 Vaikutukset uhanalaisiin ja suojeltaviin lajeihinUusittavan voimajohdon ja siihen liittyvien johtojärjestelyjen alueilla ei esiinnytiedossa olevia uhanalaisten tai suojeltujen lajien esiintymiä. Lehmon alueellalähimmät uhanalaisesiintymät sijaitsevat yli 170 metrin etäisyydellä uudenvoimajohdon keskilinjasta. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia uhanalaisiin taisuojeltaviin lajeihin. Johtoaukea pidetään avoimena-puoliavoimena ympäristönä,joka voi luoda sopivia ympäristöjä mm. perhosille ja muille avointa ympäristöäsuosiville lajeille.5.7 Vaikutukset pohjavesiin ja vesistöihinVoimajohtoreitti sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueilleJaamankankaan harjujaksolla noin 14 kilometrin matkalla. Myös Kontiolahdensähköasema sijoittuu tämän harjujakson vedenhankinnan kannalta tärkeällepohjavesialueelle. Pylväiden perustaminen ei vaikuta pohjaveteen, koskaperustamistyöt eivät yleensä ulotu pohjaveden tasolle eikä perustamistöissä taivoimajohtorakenteissa käytetä öljyjä tai muita ympäristölle haitallisia aineita.Rakentamisen aikana otetaan huomioon työskentely pohjavesialueella. Paineellisenpohjaveden osalta ollaan tarvittaessa yhteydessä pohjavesiasiantuntijaan.Voimajohtohankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistöihin. Pylväitä ei sijoitetavesistöihin tai vesistöjen rantaviivaan niin, että pylväsperustuksilla olisi vaikutuksiaesimerkiksi veden virtauksiin.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 316 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ6.1 NykytilaKoko selvitysalue sijoittuu itäisen Järvi-Suomen alueelle maisemamaakuntajaossa.Varkauden ja Heinäveden välinen osuus sijoittuu sen osa-alueista Pohjois-Savonjärviseudulle. Koko alueelle on ominaista jyrkkäpiirteisyys ja lukuisat vesistöt.Metsiä on paljon ja valtapuuna on yleisimmin kuusi. Viljelyalueet ovat pieniä.Pohjois-Savon järviseutu vaihtuu Pohjois-Karjalan järviseuduksi Liperin Sulkamastaidän suuntaan. Maiseman luonne muuttuu merkittävästi tällä alueella, jossaViinijärven eteläpuoliset laajat savikot ovat mahdollistaneet tehokkaan viljelyn.Nämä maisemat edustavat Pohjois-Karjalan maakunnalle poikkeuksellisiavoimaperäisiä viljelymaisemia tasaisine peltoineen.Tyypillisempi Pohjois-Karjalan maisema alkaa voimajohtoreitillä Käsämänsuunnasta itään. Tällä jaksolla voimajohtoreitti sijoittuu Jaamankankaanharjumuodostumaan, joka on syntynyt viime jääkaudella jäätikön reunaansulamisvesien kuljettamasta maa-aineksesta. Jaamankankaan metsät ovatkangasta. Korkeuserot ovat suuria.. Voimajohtoreitin loppupäässä ympäristössäerottuu Kyyrönsuon alue.Pääosa voimajohtoreitistä sijoittuu metsäalueille (Kuva 35). Metsäalueet ovatpääasiassa metsätalouskäytössä. Varkaudessa voimajohto on taajamarakenteessa,samoin kuin Joensuussa. Laajempia peltoalueita voimajohtoreitillä on Liperinkunnassa Viinijärven seudulla. Muualla pellot muodostavat vain pienialaisiaympäristöjä, jotka rikkovat laajoja metsiä. Liperin Ylämyllyn alueella voimajohtosijoittuu harjujaksolle, jossa harjukankaiden kanssa vuorottelevat lukuisat pienetjärvet ja lammet. Kontiolahden alueella vallitsevat metsät sekäturvetuotantoalueet. Lehmonsärkkä – Marjosärkkä muodostavatharjumuodostuman, joka erottuu muuten tasaisehkosta ympäristöstä.Kuva 35. Maankäyttö voimajohtoreitillä. (Corine 2006 –aineisto, Oiva palvelu).Koko aluetta luonnehtivat lukuisat vesistöt. Voimajohtoreitti ylittää Varkaudessauseita vesistöjä, Heinävedellä Lamponselän (osa valtakunnallista maisema-aluetta),Liperissä Kortesalmen sekä Joensuussa Höytiäisen kanavan. Lisäksi voimajohto

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen32 YMPÄRISTÖSELVITYSylittää pieniä uomia ja seitsemän pientä järveä tai lampea sekä sivuaa useita muitavesistöjä.Arvokkaat kohteetValtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetunympäristönkohteet ja maisema-alueet on koottu taulukkoon 4.Varkauden Luttila – Pussilanjoki – Lapinmäki – Puurtila osayleiskaavassa on otettuhuomion vuonna 1996 julkaistu Varkauden rakennuskannan inventointi. Laajempiapaikallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita voimajohtoreitinläheisyydessä ovat seuraavat (yleiskaavan liitekartan 2 perusteella):- Karjalaiskylä / Pussilanjoen karjalaisviljelmät. Pussilanjoen alueellerakensivat luovutetulta alueelta muuttaneet karjalaiset 1940-luvullaasutusvaliokunnan tyyppitaloja asunnoikseen. Alueesta muodostuiasutuksellisesti ja rakennusten osalta yhtenäinen. Puolet vanhasta 1940- ja1950-luvun alun rakennuskannasta on kunnostettu ja/tai peruskorjattualkuperäiseen asuunsa osan tultua purettua. Maisemakuvaan on vaikuttanutmyös useiden pienten viljelykuvioiden metsittäminen.- Pussilantaipaleen kanava on yksi Varkauden seudun monistakanavarakenteista, jotka ovat olennainen osa seudun kulttuurimaisemaa jaidentiteettiä (Kuva 36).- Puurtila ja Puurtilanniemi. Puurtilasta alkoi muodostua tehtaantyöntekijöiden asuinalue 1920-luvulla. Tiivis, epäsäännöllinen rakenne,vanha pihapuusto ja rakennuskanta tekevät Puurtilan vanhimmista osistataajamakuvallisesti arvokkaan.Kuva 36. Pussilantaipaleen kanava. Voimajohdot ylittävät kanavan korkealla, eivätkä johtimet taipylväsrakenteet erotu juurikaan maisemassa muutoin kuin johtoalueen kohdalla.Leppävirralla on tehty kunnan rakennusinventointi. Inventoinnissa on tunnistettuvoimajohtoreitin läheisyydessä muutamia arvokkaita yksittäisiä rakennuskohteita,mutta ei kuitenkaan laajempia kokonaisuuksia.Heinävedellä voimajohtoreitti sijoittuu kahdelle maakuntakaavaan merkityllemaisema-alueelle. Kypäräjärven kyläalue sijaitsee Varkaus-Joensuu -maantienvarressa, Kypärän ja Porkan välisellä ranta-alueella. Alue on ollut asuttua jo 1500-luvulla ja se on Heinäveden vanhimpia asuttuja alueita. Voimajohto sijoittuumaisema-alueen reunalle ja leikkaa kylän pientä peltoaluetta Ukonvuorenkaakkoisrinteelle (Kuva 37).

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 33Tutkittava voimajohtoreitti sijoittuu Kortemäen maakunnallisesti arvokkaallemaisema-alueelle, joka on aivan Heinäveden kunnan itäreunalla lähellä Varkaus-Joensuu -maantietä. Kortemäen peltoaukea on raivattu korkean moreenimäenlaelle. Kylätie kiertää mäen laen tuntumassa ja pihapiirit muodostavat kehänylärinteelle.Kuva 37. Kypäräjärven kyläalueen reunapeltoa, jonka reunaan voimajohto sijoittuu (vasen kuva).Kortemäen koillisrinnettä. Voimajohto sijoittuu avoimen ympäristön ulkopuolelle eikä erotu maisemassa.Voimajohto ei sijoitu varsinaiselle kulttuuriympäristöalueelle, jota näkyy kuvassa (oikea kuva).Tutkittava voimajohto sijoittuu Heinäveden reitin valtakunnallisesti arvokkaallemaisema-alueelle (Kuva 38). Heinäveden reitti on laivareitti Suvasveden jaHaukiveden välillä, joka edustaa aitoa Pohjois-Savon järviseudun vesistömaisemaa.Seutu on asutushistoriallisesti merkittävää ja maisemallisesti kaunista. Reitillä onominaista pienipiirteinen ja vaihteleva järviluonto. Voimajohtoreitti ylittääHeinäveden reitin Varisvedellä kapean Jouhinsalmen kohdalla, jossa maisemavesialueen ympärillä on jyrkkäpiirteistä ja metsien peittämää.Kuva 38. Voimajohto ylittää Heinäveden reitin kapeahkolla kohdalla, jossa ympäristö on sulkeutunuttametsää. Voimajohto ei erotu kaukomaisemassa.Voimajohtoreitti ja Viinijärven sähköasema sijoittuvat Viinijärven ja Taipaleenortodoksisen kirkonkylän alueen laitamille. Alue on maakunnallisesti arvokastamaisema-aluetta ja kulttuuriympäristöä. Viinijärven ympäristö on eräs Pohjois-

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen34 YMPÄRISTÖSELVITYSKarjalan vanhimmista asutusalueista. Pitäjän vanhin keskus oli Taipaleen kylässä,josta tuli ortodoksinen kirkonkylä 1600-luvulla. Kokonaisuuteen liittyy Taipaleenjokija sitä ympäröivä viljelymaisema (Kuva 39).Kuva 39. Viinijärven sähköaseman läheisyydessä risteilee useita voima- ja sähköjohtoja. Tutkittava reitti onkuvan vasemmassa reunassa (vasen kuva). Viinijärven eteläpuolen laajaa peltoaluetta, jossa voimajohtoetäämpää katsottaessa sulautuu monin paikoin taustaan (oikea kuva).Liperin Käsämässä voimajohtoreitti sivuaa valtakunnallisesti arvokasta Kaprakankuntoutuslaitoksen rakennusmiljöötä, joka edustaa aineellisesti niukanjälleenrakennuskauden ajan laadukasta arkkitehtuuria. Alueen keskeiset osat ovatvoimajohtoreitin ulkopuolella.Joensuun ja Kontiolahden välillä Höytiäisen kanava (Kuva 40) on otettuhuomioon maakuntakaavassa maiseman ja kulttuurihistorian kannalta arvokkaanaalueena. Kokonaisuuteen liittyy Salpalinjan rakenteita, jotka eivät sijoituvoimajohtoreitin läheisyyteen.Kuva 40. Voimajohto ylittää Höytiäisen kanavan rautatiesillan ja maantiesillan välissä. Johtorakenteet eivätjuurikaan erotu kaukomaisemassa.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 35Taulukko 4. Maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet tutkittavalla voimajohtoreitillä.Nimi Tyyppi Kunta Voimajohdon sijoittuminensuhteessaalueeseenHeinäveden reitti Valtakunnallisesti arvokas maisema-alueHeinävesiLeikkaa alueenkuntoutus-KaprakanlaitosValtakunnallisesti arvokas rakennusmiljööLiperiSivuaa aluettaKypäräjärven kyläMaakunnallisesti arvokas maisema-alueHeinävesiLeikkaa alueen reunaosaaKortemäkiMaakunnallisesti arvokas maisema-alueHeinävesiLeikkaa alueenTaipaleen ortodoksinenkirkonkyläMaakunnallisesti arvokas maisema-alueja kulttuuriympäristöLiperiSivuaa aluettaHöytiäisen kanavaMaakunnallisesti arvokas maisema-ja kulttuurihistoriallinen alueJoensuuLeikkaa alueensota-raken-LehmonsärkänhistoriallisetteetHistoriallisen ajan kohde, paikallinenKontiolahtiLeikkaa alueenKarjalaiskyläPaikallisesti arvokas rakennetunkulttuuriympäristön kohdeVarkausLeikkaa alueenPussilantaipaleen kanavaPaikallisesti arvokas rakennetunkulttuuriympäristön kohdeVarkaus Leikkaa (vesistöylitys)Puurtila ja PuurtilanniemiPaikallisesti arvokas rakennetunkulttuuriympäristön kohdeVarkausPääosin sivuaa aluettaMuinaisjäännöksetSelvitysalueella on muutamia muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitämuinaisjäännöksiä (Kuva 41):- Liperin Sulkamassa Louhiaho-niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitseevoimajohtoalueella.- Liperin Kontkalassa Rinteelä-niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitseevoimajohtoalueella.- Liperin Käsämässä Viinijärven Venepohjan ja Kuorinkajärven väliselläkannaksella sijaitsee useita muinaisjäännöksiä (Luikunlammen-Kellolammenmuinaisjäännösalue). Lähin näistä sijoittuu noin 40 metrin etäisyydellevoimajohdosta.Museoviraston tietojen mukaan voimajohto sijoittuu paikoitellen muinaisen Saimaanrantakorkeuksille, minkä vuoksi voimajohtoreitti pitää inventoida (Museovirastonlausunto 4.8.2010, Dnro 258/304/2010). Muinaisjäännösinventointi suoritetaanvuonna 2010 ja sen tulokset otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa.Voimajohtoreitin lopussa Lehmonsärkässä, tutkittavan johtoreitin kohdalla onJoensuun seudun yleiskaavaan merkittyjä sotahistoriallisia rakenteita.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen36 YMPÄRISTÖSELVITYSKuva 41. Voimajohtoreitille sijoittuvat muinaisjäännökset.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 376.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriaanVarkaus - Kontiolahden Ruohosuo (välit A-F)Keskeisimmät maisemavaikutukset kohdistuvat avoimiin maisematiloihin, joitahankealueella on vesistöjen ylityksissä järvillä sekä arvokkaissakulttuurimaisemissa. Avoimessa maisemassa voimajohdon aiheuttama muutoskorostuu sekä läheltä että kaukaa tarkasteltuna. Lähimaisemassa nykyistäpuurakenteista noin 3-5 metriä korkeampi ja modernimpi voimajohtorakenne onhallitseva elementti. Muutosta nykytilanteeseen nähden ei voida pitää kuitenkaanmerkittävänä. Omana erikoiskohteena on Varkaudessa sijaitseva Luttilanhautausmaa, jossa voimajohtopylväs sijoittuu hautausmaalle. Asiaa on tarkasteltuaiemmin kappaleessa 4.2.Maisemavaikutukset ovat suurimmillaan pylväiden kohdalla. Pylväsvälin pidentyessäpylväiden määrä vähenee nykyisestä, mikä on osaltaan hyvä asiamaisemavaikutusten kannalta. Voimajohdon välittömässä lähimaisemassa tapahtuumuutoksia, koska uudet pylväspaikat eroavat jonkin verran nykyisistä. Paikoitellenpylväät erottuvat myös kaukomaisemassa nykyistä paremmin. Lähinnä muutos onhavaittavissa Liperin laajoilla peltoalueilla sekä vesistöylitysten kohdalla.Metsäalueilla kaukomaisemassa ei tapahdu juurikaan havaittavia muutoksia.Reunavyöhykkeillä kiiltävä metallipylväs saattaa, etenkin ennen tummumistaan,erottua maisemassa nykyistä paremmin esimerkiksi kuusimetsikköä vasten. Muutosnykytilanteeseen on suurempi osuuksilla A-B ja C-D, joilla uusittavan voimajohdonrinnalla ei ole toista voimajohtorakennetta. Leveämmässä voimajohtokäytävässämuutos suhteutuu muihin voimajohtorakenteisiin. Tarkemmassa suunnittelussamaisemahaittoja voidaan lieventää pylväiden huolellisella sijoittamisella.Vesistöylityksissä pylväiden korkeus määritetään yhteistyössä ao. viranomaistenkanssa. Valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden reitin ylityksessä maisemallisestiparas ratkaisu olisi sijoittaa pylväät mahdollisimman korkealle. Maisemaa katsotaanpääosin vesilläliikkujien näkökulmasta, jolloin matala voimajohtoylitys erottuisimaisemassa korkeaa selvemmin. Toisaalta korkea ylitys erottuu kaukomaisemassa,mutta alue on metsäistä ja vesistöreitti on kapea. Vastaavanlainen tilanne onesimerkiksi Pölläsenlahden vesistöylityksessä. Näissä kohdissa nykyinen voimajohtoerottuu suhteellisen heikosti kaukomaisemassa.Ruohosuo – Kontiolahden sähköasema – Lehmonsärkkä (välit F-I)Ruohosuon peltoalue on osoitettu yleiskaavassa maisemallisesti arvokkaana (MA).Tällä alueella noin 15,5 metriä levenevä kahden rinnakkaisen voimajohdon rakenneon nykyistä hallitsevampi. Ruohosuon ja Marjosärkän pellon ja metsänreunavyöhykkeillä levenevä voimajohtoalue korostuu kaukomaisemassa.Marjosärkän kohdalla on molemmin puolin voimajohtoa asuintaloja, joidenlähimaisema muuttuu rakennetummaksi pylväsrakenteiden kohdalla.Muutoin Kyyrönsuon-Lehmon alue on luonteeltaan ihmisen tehokkaastimuokkaamaa ympäristöä, vaikka varsinaisia rakennuksia ei ole alueella. Valtaosaalueesta on ojitettua suoaluetta tai turvetuotannossa olevaa aluetta, joka onitsessään maisemaa hallitsevaa maankäyttöä. Kyseisellä osuudella ei ole erityisiämaisemaelementtejä, joihin voimajohdosta aiheutuisi haitallisia vaikutuksia.Ympäristö on suhteellisen sulkeutunutta eikä voimajohdolle avaudu laajoja näkymiälukuun ottamatta kohtia, jossa voimajohto ylittää teitä. Kahden rinnakkaisenvoimajohtorakenteen johtoaukea ei hahmotu kovin häiritsevästi maisemassa,vaikka se on nykyistä johtokäytävää leveämpi.Kontiolahden sähköaseman läheisyydessä noin 1,5 kilometrin matkalla (välillä G-H)johtoalue levenee yhteensä noin 31,5 metriä, kun otetaan huomioon myös

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen38 YMPÄRISTÖSELVITYShankkeeseen mahdollisesti liittyvät muut johtojärjestelyt, jotka on todettuhankekuvauksen yhteydessä. Ympäristö on turvetuotantovoittoista, jossa ei olejuurikaan muuta maankäyttöä, joten hankkeen vaikutukset ovat vähäiset.Kontiolahden sähköasemalla on useita voimajohtoja rinnakkain, mutta tutkittavaratkaisu ei muuta merkittävästi nykytilannetta tässä erityistoimintojenympäristössä.Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaisjäännöksiinSuorat kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä ja lähinnä välillisiämaisemavaikutusten kautta ja ne kohdistuvat kulttuurimaisemien ja kylienmuodostamaan kokonaisuuteen.Hankkeella ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin, sillä ne otetaan huomioonpylväiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Lähtökohtaisesti pylväät pyritäänsijoittamaan muinaisjäännösalueiden ulkopuolelle, mutta tarvittaessa pylväspaikathyväksytetään Museovirastolla ennen rakentamista. Lisätietoja tarkempaanyleissuunnitteluun saadaan muinaisjäännösinventoinnista. Laajempiakaivaustutkimuksia voidaan joutua tekemään, mikäli muinaisjäännösalueeltapoistetaan vanha pylväs tai uuden pylvään sijoittaminen lain rauhoittaman alueenulkopuolelle ei ole mahdollista.7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETHanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteiden mukainen.Voimajohdon uusiminen toteutetaan nykyisen voimajohdon paikalle ja Kontiolahdenläheisyydessä nykyisten voimajohtojen rinnalle. Koko hankealue kuuluu Vuoksenvesistöalueeseen, jota koskien valtakunnallisena alueidenkäyttötavoitteena on säilyttääalue luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena.Hanke on myös Vuoksen vesistöaluetta koskevan tavoitteen mukainen sijoittuessaannykyisen voimajohdon paikalle. Voimajohdon uusiminen ei oleristiriidassa kaavojen eikä maankäytön tavoitteiden kanssa.Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset jäävät kokonaisuutena vähäisiksi Varkaus –Ruohosuo –välillä, koska vaikutukset kohdistuvat jo nykyisin voimajohtokäytössäolevaan alueeseen. Ruohosuo – Kontiolahti – Lehmonsärkkä –välillä vaikutuksetjäävät kohtuullisiksi voimajohdon sijoittuessa nykyisten voimajohtojen rinnalle.Tutkittava pylvästyyppi on noin 3-5 metriä nykyistä pylvästä korkeampi, joten semuuttaa jonkin verran maisemaa. Pylväiden määrän vähentymisellä on paikallisestimyönteisiä vaikutuksia maisemaan, asuinalueiden viihtyvyyteen ja maanviljelyyn.Hanke ei aiheuta merkittäviä muutoksia voimajohdoista aiheutuviin sähkö- jamagneettikenttiin.Muinaisjäännösten inventointi valmistuu vuoden 2010 aikana. Käytännössäarkeologiset kohteet voidaan yleensä ottaa huomioon pylvässijoittelussa, eivätkä neaiheuta voimajohtoreitin muuttamisen tarvetta.Suurimmat muutokset ympäristössä kohdistuvat Kontiolahden Ruohosuon,Kontiolahden sähköaseman ja Lehmonsärkän väliselle osuudelle, jossa voimajohtosijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle leventäen voimajohdoille varattuaaluetta. Tällä alueella voimajohtohanke muuttaa Marjosärkän kyläalueenympäristöä ja saattaa heikentää viihtyvyyttä lähimpien asuintalojen kohdalla.Alueella keskeiseen maankäyttömuotoon turvetuotantoon hankkeella ei arvioidaolevan merkittävää vaikutusta. Kokonaisuudessaan tälläkin alueella vaikutuksetjäävät paikallisiksi.Voimajohdon yleissuunnittelun aikana haitallisia vaikutuksia voidaan lieventääpylväiden huolellisella sijoittamisella, mikä on erityisen tärkeää johtoalueen

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 39läheisyyteen sijoittuvien pihapiirien kohdalla. Suunnittelussa otetaan huomioontässä raportissa todetut arvokkaat kohteet sekä ihmisten elinympäristön jamuuttuvan maankäytön tarpeet. Rakennusaikana merkitystä on rakennustöidenajoittamisella suhteessa routa-aikaan, maanviljelytoimenpiteisiin ja lintujenpesimäkauteen. Ympäristöselvityksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että hankeei ympäristövaikutuksiltaan merkittävästi eroa nykytilanteesta.

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminen40 YMPÄRISTÖSELVITYS8 LÄHTEETEnergiamarkkinaviraston ohje 20.12.2006: 110 kV sähköjohdon rakentamislupa –neuvottelumenettely ja ympäristöselvitys.http://www.energiamarkkinavirasto.fi/files/Ohje_110_kV_rakentamislupa_20061220.pdfEtelä-Savon ELY-keskus 2010. Uhanalaishavainnot, kaavojen ulkorajat, perinnemaisemat,rakennussuojelukohteet.Etelä-Savon maakuntaliitto. Maakuntakaava (YM 4.10.2010)Heinäveden kunta. Heinäveden järvialueiden rantaosayleiskaava (KV 28.01.2002)Heinäveden kunta. Heinäveden reitin rantaosayleiskaava (KV 31.5.1999)Heinäveden kunta. Tiedot rakennusluvistaHeinäveden kunta. Valamon ja Papinniemen osayleiskaava (Etelä-Savon ympäristökeskus25. 6.1997)Joensuun kaupunki. AjantasakaavaJoensuun kaupunki. Marjalan yritysalueen asemakaava 23.4.2007Joensuun seudun yleiskaava 2020 (Seutuvaltuusto 2.12.2008)Joensuun seudun yleiskaava 2020, selvityksetKasaman osayleiskaava (KV 30.8.2004)Kohdetiedot maakunnallisista maisema-alueistaKontiolahden kunta. AsemakaavatKontiolahden kunta. Tiedot rakennusluvistaKorpinen L., Hietanen M., Jokela K., Juutilainen J. ja Valjus J. 1995: Voimajohtojen sähkö- jamagneettikentät ympäristössä. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kauppa- jateollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 89, 210 s.Leppävirran kunta. Rakennusinventointitiedot (saatu 09/2010)Leppävirran kunta. Ruukkuneenlahden ja Kinkamon rantayleiskaava (KV 12.6.2000)Leppävirran kunta. Suvasveden ja Paljakkaveden rantaosayleiskaava (KV 27.9.2000)Leppävirran kunta. Unnukan rantaosayleiskaavan luontoselvitysLeppävirran kunta. Unnukan rantayleiskaava (KV 1.2.2006)Liperin kunta, Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta. Marjalan-Onttolan-Pilkon-Puntarinkosken alueen osayleiskaava (KV 15.11.2004)Liperin kunta. Ajantasa-asemakaava Ylämyllyn ja Viinijärven alueelta.Liperin kunta. Joensuun seudun osayleiskaava 2020Liperin kunta. Tiedot rakennusluvistaLiperin kunta. Vaivion osayleiskaavan ehdotus 2010

Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti 110 kV voimajohdon uusiminenYMPÄRISTÖSELVITYS 41Liperin kunta. Ylämyllyn osayleiskaavan tarkistus (KV 29.1.2010)Marjalan pohjoisosan luonto- ja maisemaselvitys 1999, luonto- ja maisemaselvitys + raportintäydennys 6.5.2003Museovirasto 08/2010. MuinaisjäännösrekisteriMuseovirasto 2009. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009)Museovirasto ja ympäristöministeriö 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisestimerkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osastonjulkaisuja 16. http://www.nba.fi/rky1993/Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2010. Yleiskaavarajat, UhanalaishavainnotPohjois-Karjalan maakuntaliitto. 1. vaihemaakuntakaava (VN 20.12.2007)Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 2. vaihemaakuntakaava (YM 10.6.2010)Pohjois-Savon ELY-keskus 2010. Uhanalaishavainnot, asemakaavarajat, yleiskaavarajat,liito-oravahavainnot, paikalliset rakennuskohteetPohjois-Savon liitto. Maakuntakaavaehdotus 2010Pohjois-Savon liitto. Ote Varkauden Seudun seutukaavastaRaunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus.Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s.Varkauden kaupunki. AsemakaavatVarkauden kaupunki. Luttila-Pussilanjoki-Lapinmäki-Puurtila osayleiskaava (KV 17.5.2004)Varkauden kaupunki. Tiedot rakennusluvistaVarkauden kaupunki. Toisniemi-Kuhaniemi-Kopolanniemi osayleiskaavassa (KV 24.1.2000)Ympäristöhallinto, OIVA palvelu 06/2010. Valtakunnalliset ympäristöpaikkatiedot