Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän arviointi - Opetusministeriö

okm.fi

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän arviointi - Opetusministeriö

Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestjrjestäjien jientyöelelämän n kehittämismis- ja palvelutehtäväntoimivuus ja vaikuttavuusKoulutuksen arviointineuvostonarviointihankeHeikki SilvennoinenHotelli Arthur 30.03. 2010


Suunnitteluryhmä‣ Pj. Professori PäiviTynjälä, Jyväskylskylän yliopisto, Koulutuksentutkimuslaitos‣ Avdelningschef Kim Byholm, Korsnäs kurscenter‣ Toimialajohtaja Auli Härkönen, Amiedu‣ Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Seppo Hyppönennen,Opetushallitus‣ Professori emerita Annikki Järvinen, Tampereen yliopisto‣ Projektipäääällikkö Kari-MattiKoittola, Porin ammattiopisto‣ Opetusneuvos Merja Leinonen, Opetusministeriö‣ Koulutuspoliittinen asiamies Petri Lempinen, , STTK‣ Johtaja Seija Mahlamäkiki-Kultanen, , HAMK, Ammatillinenopettajakorkeakoulu‣ Vararehtori Laila Mäkelä, Markkinointi-Instituutti‣ Johtaja, rehtori Ari Orelma, Hyvinkääään-RiihimäenSeudunAmmattikoulutussäääätiö‣ Rehtori Martti Santasalo, Tampereen aikuiskoulutuskeskus‣ Kehitysjohtaja Juha Vaso, Päijät-Hämeenkoulutuskonserni‣ YhtymäjohtajaHeikki Yli-Olli,Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä‣ Asiantuntija Satu Ågren, Elinkeinoelämän Keskusliitto


Arviointiryhmä‣ Pj. johtaja Seija Mahlamäkiki-Kultanen, , HAMK,Ammatillinen opettajakorkeakoulu,‣ avdelningschef Kim Byholm, Yrkesakademin iÖsterbotten,‣ johtaja, rehtori Ari Orelma, Hyvinkääään-RiihimäenSeudun Ammattikoulutussäääätiö,‣ kehitysjohtaja Juha Vaso, Päijät-Hämeenkoulutuskonserni,‣ tiiminvetäjä Jorma Kärppä, SuomenympäristristöopistoSYKLI.


Arviointitehtävät‣ missä määrinTYKE-järjestelmrjestelmä onsuunnannut koulutuksen järjestjrjestäjien jientoimintaa kysyntä- ja asiakaslähthtöisemmäksija mikä on myönnetyn työelelämän n kehittämismis-ja palvelutehtävän n ohjausvaikutuskoulutuksen järjestjrjestäjien jien toimintaan, sekä‣ mitkä ovat ne rakenteelliset ja toiminnallisettekijät, t, jotka parhaiten edistävät TYKE-tehtävän mukaisen toiminnan kehittymistä jatoteutumista.


Arviointitehtävä kaksitasoinen‣ TYKE-tehttehtävän järjestelmätasoontasoonkohdentuva arviointi‣ Koulutuksen järjestäjätasoontasoonkohdentuva arviointi


Aineistot‣ Kysely (kaikille) ammatillisen lisäkoulutuksenjärjestäjille jille (informantteina(johto jatyöelelämäpalveluja järjestjrjestävä henkilöststö).‣ Haastattelut: : opetusministeriö, , Opetushallitus,TYKE-avustustenmyöntntämiseen liittyvänohjausryhmän n jäsenet j(EK, SAK, jne)‣ Kuulemistilaisuus: : tulostenkeskusteluttamiseksi raportin luonnosvaiheessa -> mukaan keskeiset tahot (mahdollisuustäydentäämahdollisia katvekohtia ja nostaanäkyville arvioinnissa puutteellisesti huomioonotettuja tausta tekijöititä)


Uudistuksen käynnistkynnistämisvaihe‣ Arviointi kohdistuu TYKE-järjestelmrjestelmän alkuvaiheeseen.‣ Ensimmäisenisenä TYKE-tehttehtävän saaneet koulutuksenjärjestäjät hakivat ensimmäisetiset kehittämisavustuksetTYKE-hankkeisiinvuonna 2006 ja pääsivät varsinaisestialoittamaan toiminnan vuonna 2007.‣ Arviointi käynnistettiinvuonna 2008 ja aineistot TYKE-toiminnasta kerättiinalkuvuodesta 2009.‣ Kun ensimmäisetiset hankkeet ajoittuvat pääosinvuodelle2007, arvioitavana oleva hanketoiminta rajautuu vuosiin2007-2008.2008.‣ Uudistuksen vaikutusten arvioimiseksi aikavälion lyhyt.‣ Vaikutusten arvioinnin maltillista


Yleisiä arvioita‣ Uudistuksella saatu lyhyessä ajassa suuri osaammatillisen lisäkoulutuksenjärjestäjiäkehittämääään suunnitelmallisemmin työelelämänkehittämismis- ja palvelutoimintaa.‣ TYKE-toimintaanmukaan tulleiden koulutuksenjärjestäjienjien osuus on jopa suurempi kuinuudistusta käynnistettäessä oletettiin.Koulutuksen järjestäjät ovat reagoineet nopeasti.‣ Koulutuksen järjestäjät pitävät uudistustatarpeellisena ja suhtautuvat siihen pääasiassamyönteisestinteisesti. Toisaalta monet koulutuksenjärjestäjät näkevät koko olemassaolonsatarkoituksen työelelämän palvelemisena.


Yleisiä arvioita‣ TYKE-tehttehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjienjientoteuttama toiminta pääasiassahyvääja oikeansuuntaista suhteessa asetettuihin kansallisiintavoitteisiin.‣ Alkuvaiheessa toiminta on paljolti keskittynytkullekin koulutuksen järjestäjällesopivantoimintamallin omaksumiseen ja henkilöststönosaamisen kehittämiseenTYKE-toiminnanedellyttämääään suuntaan.‣ TYKE-tehttehtävän saaminen järjestämislupaantuokoulutuksen järjestäjällearvostusta ja on samallamerkki erityisestä paneutumisesta työelelämänkehittämiseenja aiempaa asiakaslähthtöisempäänpalvelutoimintaan. . TYKE-tehttehtävä on tavoiteltu asia.


TYKE-tehttehtävähakemustenhakemusten jakehittämisavustushakemustenarviointia‣ TYKE-hankkeetliittyvät varsin hyvinkoulutuksen järjestäjän tehtävähakemuksissahakemuksissaesittämiinsuunnitelmiin ja tavoitteisiin sekäjärjestäjän kehittämisstrategioihinmisstrategioihin.Koulutuksen järjestäjät voivat kehittyä TYKE-toiminnassaan nopeasti. KeskinkertaisenTYKE-tehttehtävähakemuksenhakemuksen laatinutkoulutuksen järjestäjä voi toteuttaalaadukasta hanketoimintaa.


Kehittämiskohtia: tehtävän n hakeminen‣ TYKE-tehtävän myöntämisen kriteereistä tulee tiedottaatehtävän hakijoille paremmin, jotta kriteerit ovat kaikilleselvät.‣ PalautteenantaminenTYKE-tehtävänhakemukseenannettavan päätöksen yhteydessä on perusteltuapäätöksenteon läpinäkyvyyden ja koetun luotettavuudenkannalta. Lisäksi varsinkin pysyvän tehtävän sijaanmääräaikaisen tehtävän saaneet ja haussa hylätyksitulleet tarvitsevat yksityiskohtaista palautetta toimintansakehittämiseksi.‣ Kaksiportainen tehtävä (pysyvä ja määräaikainen) onosoittautunut toimivaksi järjestelmäksi, mutta myöspysyvän tehtävän saaneiden TYKE-toiminnan tasoa jalaatua pitäisi aika ajoin arvioida.


‣ TYKE-hankkeissapyritääään sekä oppilaitostenoman osaamisen että asiakasorganisaatioidentoiminnan kehittämiseenmiseen. Näyttö tuloksista ontässä vaiheessa vielä varsin ohutta. Tulostaarvioitaessa on otettava huomioon arvioinninrajaus koulutuksen järjestäjienjien tasolle;työelelämässä mahdollisesti syntyneitävaikutuksia ei arvioitu.‣ Parhaiten tuloksellisuutta kuvaavat ehkä jotkutpitkäjänteisetnteiset, useina peräkkkkäisinä vuosinarahoitetut hankkeet. Niissä on päästytoimintamallia pidemmälleluomaan toimiviakäytäntöjä yhteistyössssä yritysten kanssa.


Keittämisavustusmenettelyn arviointia‣ Koulutuksen järjestäjienjien kysyntä- jaasiakaslähthtöisyysja verkostoituminen ovattoteutuneet hankkeissa varsin hyvin.‣ Koulutuksen järjestäjät ovat sovittaneetsuunnittelemaansa TYKE-toimintaajo tehtävänhakuvaiheessa paitsi omiin myös sidosryhmien jakeskeisten asiakkaiden strategioihin. Tämä on yksimerkki suunnitelmallisesta pyrkimyksestäasiakaslähthtöiseentoimintaan.‣ TYKE-tehttehtävä on vaikuttanut koulutuksenjärjestäjän strategioihin. Vaikutukset ovat ulottuneetjoissakin tapauksissa ainauudelleenorganisoitumiseen asti.


Keittämisavustusmenettelyn arviointia‣ Tarpeellista kiinnittääerityistä huomiotahanketoiminnan valtakunnallisenkoordinaation kehittämiseenmiseen.‣ Tarve valtakunnallisesta koordinoinnistaajankohtaistuu uudella tavalla 2010, kunkehittämisavustustenmyöntntäminensiirtyypois Opetushallituksesta alueellisilleelyille.


‣ TYKE-toimintaaja sen rahoitusta tulisikehittääniin, että koulutuksen järjestäjätvoivat luoda pitkääään vaikuttavia rakenteitaja vakinaistaa TYKE-henkilhenkilöstöään.‣ Hanketoiminnan aikajännettä syytäpidentää pitkänteisemmän toiminnanvarmistamiseksi.‣ Rahoituspäätösten aikataulu sovitettavaparemmin koulutuksen järjestäjientoimintarytmiin.


‣ TYKE-toiminnan vaikuttavuuden arviointiavarten on tuotettava valtakunnallisia,laadullisia ja määrällisiä arviointikriteereitä,joita myös koulutuksen järjestäjät voivatkäyttää oman toimintansa seuraamiseksi jakehittämiseksi.‣ TYKE-toiminnasta on tehtävä yksitulospalkkiokriteeristön osa-alue opetuksenrinnalle.

More magazines by this user
Similar magazines