pdf-lehti - Carea

carea.fi

pdf-lehti - Carea

1syksy 2011kuuma peruna | homma hanskassa.Potilastietorekisteriturvaamaan potilaan hoitoa.testiryhmä | Nälkä kasvaa syödessä.Arvostele mun lounaspäivän tärkeät hetket testissä.lukujuttuja | voi hyvin.Sydänmerkkivattat täynnä hyviä valintoja.


Laseri syksy 20112Laseri on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean henkilöstölehti.Vakiot03041415182026283234Pääkirjoitus | Uudistuvat rakenteetPientä kivaa | Monta ihmeellistä asiaaHallituksen kanava | Tarinoita toriltaVakinaistetut | Rivit ovat vahvistuneetHR-palsta | Rekrytoinnin salatTapahtuu | Tapahtumarikas syksyPakina | SairaalasarjatAlbumi | Ikimuistoisia hetkiäVastuunkantaja | Esittelyssä Ramina NiaziViimeinen pulla uunista ulos | MusoffeeLukujutut06081011121721222430Vastuullinen toimija | Savuton CareaKuuma peruna | PotilastietorekisteriArjen vastuullisuutta | Vastuullinen kirjaaminenKoksilaiset | Kohti syksyäHumussa | BengtskärHaastetta kerrakseen | Vanhustyön tekojaVoi hyvin | Sydänmerkki tekee hyvääTestiryhmä | Arvostele mun lounasYhdessä | Meidän SanomatKulissien takana | Työ, koirat ja hyvinvointi


eläkkeelle | vastuunkantajat ansaitulle vapaalle.4Irma GrönholmMarjut AuranenRiitta JärveläRitva SuniEsko JuutinenMirja SilvennoinenLiisa NikulainenSirkka KauttoAimo SairanenIrma RiivariIrja-Leena WaljusPirkko PurhoAnna-Liisa VarisHelena EirtoLaseri kiittää pitkäaikaista toimituskuntansa jäsentä!Koks tulosalueen ylihoitaja Mirja Silvennoinen siirtyi eläkkeelle 1.10.alkaen. Mirjan eläkejuhlaa vietettiin 22.8.2011 keskussairaalassa.Hän valmistui ensin apuhoitajaksi 1972 ja pian sen jälkeen suorittisairaanhoitajan tutkinnon vuonna 1976. Tämän jälkeen hän toimikeskussairaalassa sairaanhoitajan tehtävissä kunnes erikoistui vuonna1982. Vuodesta 1983 hän toimi eritasoisissa esimiestehtävissä;apulaisosastonhoitajana, osastonhoitajana ja ylihoitajan sijaisuuksissa,kunnes sai 11.1.1999 vakituisen ylihoitajan viran. Mirja suoritti 1996terveydenhuollon maisterin tutkinnon Tampereella sekä terveystieteidenmaisterin tutkinnon opettajan koulutusohjelmassa 1999.KOKSista ovat jääneet eläkkeelle sairaalahuoltajat Aimo Sairanen28.2., Liisa Nikulainen 30.4., Irma Riivari ja Irja-Leena Waljus 31.5.sekä Anna-Liisa Varis 31.7.1.7. eläkkeelle jäi lastentautien osastonhoitaja Ritva Suni.31.8. jäi eläkkeelle Marjut Auranen hoitajan työstä.1.9. eläkkeelle jäi asumisen ohjaaja Helena Eirto Sospan Iittikodista.30.9. eläkkeelle jäi Kastekin puhtaus- ja huoltopalveluista KYPSistäsairaalahuoltaja Pirkko Purho. Aiemmin samasta toimipisteestä oneläköitynyt myös sairaalahuoltaja Riitta Järvelä 31.5.1.10. eläkkeelle jäivät laboratoriohoitaja Kirsti Elfving SAPAsta,sairaalahuoltaja Raija Toivonen Kastekilta, sairaanhoitaja Riitta Repoteholta, kirurgian erikoislääkäri Timo Vornanen, vastaava ohjaajaMarketta Jyrkilä-Kuitunen Sospan Vehkalahden tukikodista jaosastosihteeri Irma Grönholm tekonivelkeskuksesta. Irman eläkejuhliavietettiin perjantaina 12.8. Toimistopalvelut ja dokumentaatioyksikössätekonivelkeskuksen tiloissa.1.11. eläkkeelle jää laboratoriohoitaja Pirjo Piira SAPAsta, hoitoapulainenSirkka Kautto Sospan Hoivalasta ja sairaalahuoltajaArja Toivonen Kastek/Sospan puhtaus- ja huoltopalveluista sekäEsko Juutinen PoKS:n radiologian ylilääkärin virasta, Eskon lähtökahvitjuotiin 23.6., jonka jälkeen hän jäi viettämään pitämättömiälomiaan. •


meistä kuultua | Kuuntelemalla opimme.10 kysymystä | testaa tietosi.5”Kiitos Haminan polin sekä Kymenlaakson keskussairaalanensiavun henkilökunnalle 8.9. -”Flimmeri”.” ANKKURI (17.9.)”Lämmin kiitokseni KYKS:n 5 B ja A: hoitajille hoidoista jakärsivällisyydestä, jota teiltä sain reippaan 2 viikon ajan. Teillä onraskas ja vaativa työ, silti huumori kukkii. -martti.” ANKKURI (24.8.)”Koksin ensiapupolilla työskentelee aivan ihana Lassi-hoitaja, joka osaa toimialapsipotilaiden kanssa tosi upeasti! Suurkiitos, halit ja hyvää kesää Lassille!- T. Leevin mummo.” Ankkuri (20.7.)”Olin teillä ”potilaana” 21.–26.4. kun kävin synnyttämässä meidän esikoisen, pienentytön. Ajattelin vielä näin jälkikäteen kiittää kätilö Satu Kärkkäistä, oli oikein hyvin mennytoperaatio! :) Jäi hyvä fiilis koko synnytyksestä! Nopeasti tuli toivuttua leikkuuhaavoistaja muutenkin meni kaikki omasta mielestä hyvin. Tyttö voi oikein hyvin tällä hetkellä jasai sunnuntaina nimen. Muuta kun paljon jaksamista ja hyvää kesää!” (www-sivuilta)”Kiitos ihastuttavan iloisesta leikittäjästä Emmi Parkosta. Oikeasti lasten asioistakiinnostunut, lapsille sekä vanhemmille aidosti läsnä oleva aikuinen, johon lapsikinkiinnitti huomiota.Kuulin, että Emmi opiskelee lääkäriksi ja varmasti ansaitseemonesti kiitosta iloisesta asenteestaan. Tästä leikittäjästä saatte olla ylpeitäkoko osasto.” (Palaute pikkupotilaan vanhemmilta)”ISO kiitos ”lanssi-pojille” sekä ensiavun Rtg-lääkärille ystävällisestähoidosta, jäi hyvä mieli!” (Äiti ja 3 v. tyttö, jonka käsi hissinovien välissä.”)1.2.3.4.5.6.7.Kuka oli jääkiekon maailmanmestaruuden2011 voittaneen joukkueen kapteeni?Kuka hallitsee KOKS kalliota kuningattarenavuonna 2011?Kuka on Suomen jalkapallomaajoukkueenpäävalmentaja?Mainitse kolme eniten maailmassa viljeltyäviljalajia?Montako prosenttia rukiin viljelyala onmaailman viljan viljelyalasta?Tyypin 1 diabetes on suomalaisilla lapsillaja nuorilla yleisempi kuin missään muussamaassa maailmassa. Vuosittain sadastatuhannestaalle 15-vuotiaasta lapsestamontako sairastuu 1 tyypin diabetekseen?Eturauhasen liikakasvu on yleinen sairausiän karttuessa. Kuinka monella 60 vuottatäyttäneellä on tutkimuksen mukaaneturauhasen liikakasvua?OikaisuTarkkaavainen lukijamme huomautti viime lehden kesäartikkeliin liittyen, ettämätäkuu on terminä kiistanalainen ja sitä tulisi käyttää varoen. Toimituskuntailoitsee siitä, että Laserilla on nyt todistettavasti ainakin yksi tarkkaavainen lukija. :)8.Kuvan kukka on?Neljäsosa kehosi luista sijaitsee jaloissasi. // Ihmisen hiukset voivat kasvaa pidemmäksikuin minkään muun eläinlajin karva. // Vauvat alkavat uneksia jo ennen syntymää. //Unissakävelyn lääketieteellinen termi on somnambulismi. // Painajaiset kestävät 20sekunnista kahteen minuuttiin ja niitä esiintyy säännöllisesti 10 prosentilla väestöstä.Ne ovat tavallisia esim. vilustuneilla lapsilla. // Veriryhmä 0 on tavallisinmaailman koko väestössä (46%), mutta Suomessa vallitsevana on A.AB on epätavallisin. // Hevosilla on yli 50 veriryhmää. // FaraoTutankhamonin veriryhmä oli A. (Lähteet: aki.wb.fi/nippeli.php ja Wikipedia)9.10.Mikä on kaarne?Mikä on Kotus?Seutulaskenta on nyt Kaakon Taitoa OySeutulaskennan nimi muuttui 27.7.2011 Kaakon Taitoa Oy:ksi. Siitä alkaenKaakon Taitoa Oy on ollut osa valtakunnallista Taitoa-konsernia, jonka Kaakkois-Suomen alueen Kotkan toimipisteenä yritys toimii. Yhdistymisen myötä KaakonTaitoa Oy:llä on pohjoisessa sisaryhtiö, Polar Taitoa Oy.Kaakon Taitoa Oy on kunnallisten organisaatioiden tukitoimintojen asiantuntijapalveluidentoimittaja. Yritys tuottaa talous- ja palkkahallintopalveluja, rekrytointipalvelujaja hankintapalveluja. Yhdistymisen ansiosta yritys tarjoaa entistä tehokkaampiapalvelukokonaisuuksia ja viimeisintä tietotaitoa kaikkien asiakkaidensa hyväksi.Jatkossa Kaakon Taitoa Oy tuottaa Carealla kaikki samatpalvelut kuin ennenkin, ainoastaan entistä tehokkaammin.Kotimaisten kielten tutkimuskeskuskorppi on kaarentarkoittava sana on kürne. Viron kielessäsanalle korppi. Kantauralin kielessä korppiaVanhahtava tai raamatullinen synonyymiSyysmaitiainen80 %60 lasta1,5%Riisi, maissi ja vehnäMika-Matti ”Mixu” PaatelainenSoili Stengård postituspalveluistaMikko Koivu10.9.8.7.6.5.4.3.2.1.


vastuullinen toimija | ei savua, eikä tulta.6Päivi Vainio, TE-koordinaattori ja Satu Parviainen, TE-koordinaattoriSavuton CareaKymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymäjulistautui savuttomaksi jo vuonna 2005. Suomenterveyttä edistävät sairaalat ry:n jäsenyyden myötäkuntayhtymään laadittiin Savuton kuntayhtymä-toimintaohjelma, jonka johtoryhmä hyväksyi 15.9.2009.Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ja erityishuollonkuntayhtymän yhdistyessä vuoden 2010 alussa Kymenlaaksonsairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymäksimyös sosiaalipalvelujen savuttomuus tuli ajankohtaiseksi.Sosiaalipalveluissa Savuton kuntayhtymä-toimintaohjelma tuli voimaan 1.6.2010.Savuton kuntayhtymä -toimintaohjelman tarkoituksenaon kehittää savutonta toimintaympäristöä, suojatasavuttomia henkilöitä tupakan savulle altistumiselta jatukea tupakoivia lopettamisessa. Ohjelman keskeisiätoimenpiteitä ovat henkilökunnan tupakoinnin kieltäminentyöajalla, työnantajan tuki henkilökunnalletupakoinnin lopettamiseksi ja potilaiden ja asiakkaidentupakointitottumusten selvittäminen. Tupakoivillepotilaille tarjotaan ilmainen nikotiinikorvaushoitohoitojakson ajaksi ja tupakkatuotteiden myynti onlopetettu sairaaloissa. Asiakkaiden ja vierailijoidentupakointi on sallittu ainoastaan erillisissä ulkotupakointitiloissa.Savuton kuntayhtymä -työryhmä seuraa ja arvioitoimenpideohjelman toteutumista mm. esimiehillesuunnatuilla Savuton kuntayhtymä -kyselyillä. Savutonkuntayhtymä 2011 -kyselyn perusteella Carean savuttomuusei vielä toteudu kaikilta osin, mutta pitkälläaikavälillä tarkasteltuna savuttomuutta tukevattoimenpiteet ovat edenneet huomattavasti. Kyselyntulokset ovat luettavissa Synapsissa (Hoitotyö, sisäisetverkostot, Savuton kuntayhtymä –työryhmä).Turvaa tupakkalaistaSuomen tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiäaineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavientupakkatuotteiden käytön loppuminen. Tämä linjaamyös Carean savuttomuutta tukevia toimenpiteitäyhdessä erikoissairaanhoitolain kanssa, joka määritteleesairaaloiden tehtäväksi käytettävissä olevin tiedoin jataidoin sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen.1.5.2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolakivahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisenpainoarvoa.Tupakansavulle altistuneiden määrä on vähentynytsuomalaisilla työpaikoilla radikaalisti 90-luvulta lähtien.Myös Carealla tupakointi on siirtynyt ensin sisätiloistaulkotiloihin ja sen jälkeen epävirallisista ulkotupakointipaikoistatupakointiin tarkoitettuihin katoksiin. Muutoson mahdollistanut yhä useammalle työntekijälle japotilaalle savuttoman työ- ja hoitoympäristön. Tupakoinninsiirtämisessä tupakointipaikkoihin on liittynytmyös turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Tupakoitaessaainoastaan sallituilla ulkotupakointipaikoilla, kiinteistöjenlukitukseen ja kulunvalvontaan liittyvät ongelmatovat vähentyneet. Lisäksi käytettäessä ulkotupakointipisteidentumppiastioita ulkotilat saadaan pidettyäsiistinä ja ympäristömyrkkyjen leviäminen maaperäänvähenee.Terveyden- ja sosiaalihuollonammattilaisia pidetään usein roolimalleinaja heidän valinnoillaansekä toiminnallaan on vaikutustaympäröivässä yhteiskunnassa.Toimintamallit ja potilasohjeet löytyvät Effica-navigaattorin linkistä:» Yleinen kansio/hoitotyön toimintaohjeet/puuttumismalli tupakka 2010» Yleinen kansio/potilasohjeet/terveyden edistäminen/raskaus ja tupakointi» Yleinen kansio/potilasohjeet/terveyden edistäminen /tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta» Yleinen kansio/potilasohjeet/terveyden edistäminen /tupakoinnin lopettaminen


7Lappeenranta-seminaarissa tartuttiinHyvinvointivaltioonLappeenranta-seminaariin 18.–19.8. osallistui Careastayhdeksän henkilöstöjärjestöjen sekä YT- ja työsuojelunyhteistoiminnan toimijaa. Seminaarin pääteemana oliHyvinvointivaltio – kivijalalla vai raunioilla?Savu sairastuttaaTupakointi on useiden sairauksien taustalla ja sen ontodettu olevan yhteydessä myös hoidon onnistumiseen.Haitallisiin terveystottumuksiin, kuten tupakointiinpuuttumiseksi hoitohenkilökunnan on ensin todettavamahdollinen terveysriskikäyttäytyminen. Ennaltaehkäiseväntyön kannalta on oleellista puuttua havaittuihinhaitallisiin terveystottumuksiin jo silloin, kun ne eivätole aiheuttaneet mitään hoitoon johtanutta sairautta.Tämän vuoksi potilaiden tupakointitottumuksetselvitetään ja otetaan puheeksi, vaikka havaittuterveysriski ei liittyisi hoitoon tulon syyhyn.Carean erikoissairaanhoidossa potilaiden tupakointitottumuksetkartoitetaan toimintamallin mukaisesti.Mallissa potilaiden tupakointitottumukset selvitetään,tupakoimattomille annetaan positiivista palautetta jatupakoivien muutoshalukkuus selvitetään. Muutoshalukkuudenselvittämisen jälkeen potilaita kannustetaansavuttomuuteen ja halukkaita tuetaan muutoksessa.Toimintamallin mukainen työ kirjataan potilaansairauskertomukseen. Kirjaus tehdään alueellisestisovitun kirjaamismallin mukaan ja se mahdollistaatupakointiin liittyvien terveysmittaustietojen tilastoinninja hyödyntämisen. Carean alueella erikoissairaanhoidossaja perusterveydenhuollossa käytettäväyhteinen kirjaamismalli ja tilastoitavuus tuovatterveyshyötyä niin kymenlaaksolaisille kuin yksittäisellepotilaallekin.Terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisia pidetäänusein roolimalleina ja heidän valinnoillaan sekätoiminnallaan on vaikutusta ympäröivässä yhteiskunnassa.Carea on terveyden ja hyvinvoinninedistämisessä vastuullinen toimija, joka tukeesavuttomuutta toiminta-alueellaan. •Aihetta käsittelivät eri näkökulmista professoriRisto Heiskala Tampereen yliopistosta, Jukka PekkarinenValtioneuvoston kansliasta sekä Sitran ohjelmajohtajaAntti Kivelä. Professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannanteknisestä yliopistosta lähestyi aihetta luottamuksenmerkityksellisyyden näkökulmasta. Torstain Radio SuomenTaustapeili-ohjelman pyöreän pöydän keskusteluista tuttu,tutkimusprofessori Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksestaalusti otsikolla Kuluttajakansalaiset julkisten palvelujentuottajana. Alustuskysymys oli: Onko ihmisestä tullutvain työnsä jatke ja sen vanki, vai kykeneekö organisaatiotottamaan vastaan uusia erilaisia nuoria tekijöitä, jotkakirmailevat työelämässä omaa elämäänsä etsimässä,elämän taiteilijoina, leikkivinä, luovina aikuisina, joitajohdetaan aivan eri tavoilla kuin vanhanaikaisia organisaationosina toimivia, ”kellokortilla käyviä” työntekijöitä.Toisen päivän sisältö oli rakennettu kunnallisten palvelujentuloksellisuuden, tutkimuksen ja työelämän kohtaamisenympärille. Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereenteknillisestä yliopistosta esitteli väitöstutkimustaanpalvelun ja laadun mittareiden kehittämisestä, käytöstä jaoikeiden mittareiden valitsemisen tärkeydestä rationaalisenpäätöksenteon apuvälineinä ja niiden käyttämisestäpalveluiden tuottajien/tekijöiden innostamisessa tuottavuustyöhön.Projektinjohtaja Tuula Eloranta Helsinginyliopistosta esitteli Sosiaali- ja terveydenhuoltoalanTuottavuus Talkoot 2010–2011 -tutkimus- ja kehittämisohjelmantuloksia. Hankkeeseen osallistui 14 erilaistapalveluntuottajaorganisaatiota ja rahoittajina olivatosallistuvien organisaatioiden lisäksi Työsuojelurahasto,Tekes ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Hankkeentavoitteena on kartoittaa työelämän laatua ja senkehittämiskeinoja. Projektin loppuraportti julkaistaansyyskuussa Helsingissä.Lopuksi Kalle Isokallio herkulliseen tyyliinsä toi esiinjulkisen, verovaroin toimivien palveluorganisaatioidenja mahdollisimman paljon voittoa omistajilleentavoittelevien yritysten toiminta-ajatusten eroja ja kuinkakyseenalaista ja absurdia on kuvitella näitä johdettavanja organisoitavan samoilla toimintaperiaatteilla.Seminaarin keskustelupaneelien vetäjänä ja kokoohjelman kokoavana juontajana toimi ansiokkaasti jataitavasti uutisankkuri Jussi-Pekka Rantanen.Yhteenvedon seminaarin aiheista mukaellen kokosiyksi noin 700 osallistujasta, JHL:n luottamusmiesSuvi Hartikka. •


kuuma peruna | kokonaisuus hallussa.8Jaana Majuri-Kajan, arkistopäällikkö/tietosuojavastaava ja Salla Kuurne, kehittämiskoordinaattoriYhteinen potilastietorekisteriturvaamaan potilaan hoitoaUusi terveydenhuoltolaki 1326/2010 tuli voimaan1.5.2011. Lain mukaan potilastietoja voidaan käyttääKymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujenkuntayhtymän (Carea) alueen potilastietorekisteriinkuuluvien organisaatioiden välillä. Yhteiseen rekisteriinkuuluvat Kymenlaakson julkiset terveydenhuollonyksiköt ja sairaalat.Yhteinen potilasrekisteri sairaanhoitopiirin alueellaturvaa potilaan tietojen näkymistä siellä, missäpotilasta hoidetaan. Tietoa voidaan katsoa ilmanerillistä suostumusta, jolloin merkitykselliset ja tärkeätpotilaan terveys- ja sairaustiedot ovat hoitohenkilökunnallakäytettävissä hoitoa suunnitellessa ja hoitopäätöksiätehtäessä.Potilasta tulee informoida Carean yhteisestä potilastietorekisteristä,tietojen käytöstä ja hänen mahdollisuudestaankieltää tietojen käyttö. Mikäli potilasinformaation kuultuaan kieltää tietojen käytönorganisaation tai organisaatioiden välillä, tulee hänentiedostaa, että kielto on ehdoton myös vakavassa hoitoavaativassa tilanteessa, ellei hän ilmaise kiellollehoitotahtoa. Informaatio ja mahdollinen kielto taikielto/hoitotahto kirjataan alueellisesti Efficaan sekäoman organisaation Effica-potilaskertomukseen erillisenohjeen mukaan. Näin kaikki yhteisessä rekisterissänäkevät, onko informaatio potilaalle annettu ja onkopotilas asettanut mahdollista kieltoa tiedon käytölle.Erillistä suostumusta ei tarvita, ellei potilas ole kieltänyttietojen käyttöä.Potilaan tietoa voidaan käyttää ja hakea vain, joshäneen on hoitosuhde ja siinä laajuudessa, mitähoidossa tarvitaan. Perinnöllisyyslääketieteen japsykiatrian potilastiedot ovat erityissuojattuja, janiiden käyttö edellyttää aina erillistä käyttäjänerityistä vahvistusta ennen tietojen käyttöä.Carean alueen toimintamalli aloitettiin kaikissarekisteriorganisaatioissa 1.9.2011: Kymenlaaksonkeskussairaala, Kymenlaakson psykiatrinen sairaala,Pohjois- Kymen sairaala ja Haminan, Kotkan, Kouvolan,Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden terveyskeskuksetsekä Kymijoen työterveys.Potilas voi halutessaan kieltää tietojensa käytönkokonaan toisessa Carean alueen potilasrekisteriinkuuluvassa organisaatiossa. Kielto on voimassatoistaiseksi ja sen voi peruuttaa. Kiellon kattaviapotilastietoja ei saa käyttää edes hätätilanteessa.Rekisterin kautta Tietojen toisen organisaation käyttäminen potilastiedonkäytön kiellolle potilas voi tehdä tahdonilmaisun,Terveydenhuoltolain 1326/2010 voimaanjolloin toisen rekisteriorganisaation tultua 1.5.2011 potilastietoja tietoja voidaan voidaankatsoa, jos potilaan käyttää tilanne Kymenlaakson vaatii välitöntä sairaanhoito- hoitoa, jakuten esimerkiksi sosiaalipalvelujen hätätilanteessa. kuntayhtymän (Carea)alueen potilastietorekisteriin kuuluvienorganisaatioiden välillä. Potilas voiTietojen luovuttaminen potilasrekisterin ulkopuolisillehalutessaan kieltää tietojensa käytöntoimijoille edellyttää kokonaan potilaan toisessa kirjallisen Carean suostumuksen.Tietojen luovutus potilasrekisteriin perustuu potilaan kuuluvassa asemasta jaalueenoikeuksista annetun organisaatiossa. lain mukaiseen Kielto potilaan on antamaan voimassatoistaiseksi ja sen voi peruuttaa.suostumukseen, mikä on voimassa enintään 3 vuotta.Kiellon kattavia potilastietoja ei saaSuostumus voi ollakäyttäärajoittamatonedes hätätilanteissa.tai rajoitettu. Potilaallaon oikeus muuttaa kirjallisen suostumuksen sisältöähoitonsa eri vaiheissa.Rekisteriin kuuluvat terveydenhuollonorganisaatiot tai yksikötCarean alueen potilastietorekisteriKymenlaakson keskussairaalaKymenlaakson psykiatrinen sairaalaPohjois-Kymen sairaalaHaminan terveyskeskusKotkan terveyskeskusKouvolan terveyskeskusMiehikkälän terveyskeskusPyhtään terveyskeskusCarean alueella psykiatrian potilastiedot eivät näyvielä somaatiikan toimijoilla ja Kymijoen työterveydenpotilastiedot eivät näy toisissa organisaatioissa. •


Yhteinen potilasrekisteriturvaapotilaan tietojennäkyvyyden siellä,missä hoito tapahtuu.9


arjen vastuullisuutta | se on jämpti.10Salla Kuurne, kehittämiskoordinaattoriVastuullinen kirjaaminenMoni laki velvoittaa terveydenhuollon ammattilaisia työssään jatyöhön liittyvässä dokumentoinnissa. Kirjaamisen päämääränäovat asianmukaiset potilasasiakirjat. Hyvin laaditut asianmukaisetpotilasasiakirjat edesauttavat hoidon järjestämistä, suunnittelua,toteuttamista ja seurantaa, sekä parantavat potilaan tiedonsaantioikeuttaja oikeusturvaa. Asiakirjamerkintöjen perusteella voidaanarvioida ammattitoiminnan asianmukaisuutta, ja dokumenteistatulee käydä ilmi ammattihenkilön tekemien hoitoratkaisujenperustelut. Tätä kautta ammattihenkilö varmistaa omaa oikeusturvaansa.Tarpeelliset ja laajuudeltaan riittävät potilasasiakirjatiedot ovatpotilas- ja tilannekohtaisia. On dokumentoitava tarkemmin jayksityiskohtaisemmin, kun potilaan tilanne on vaikea tai kyseessäon merkittävä hoitoratkaisu. Riittävän laajuuden toteuttaminenon osa kliinistä osaamista.Jämptillä kirjaamisellavältetään vahingotPotilasasiakirjat ovat ensisijaiset ja tärkeimmät dokumentit, joidenavulla potilaiden hoidon ja ammattihenkilön toiminnan asianmukaisuuttaarvioidaan. Valvirassa on todennettu myös hyvinkirjattuja dokumentteja, mutta kehittämishaasteitakin löytyy.Todettuja puutteita potilasasiakirjoissa ovat esimerkiksi esitiedot,tehdyt tutkimukset, tapahtumien kulku, potilaan tila ja senkehittyminen. Asiakirjoista ei ilmene, kuka on määrännyt hoito- taitutkimustoimenpiteet, onko lääkäri tutkinut potilaan, mitä hän ontodennut ja mitä johtopäätöksiä tehnyt. Hoitomääräyksiä ei oledokumentoitu eikä sitä, miten hoito on toteutettu. Puutteellistaon ollut epäillyn potilas-, lääke- tai hoitovahingon kirjaaminenja potilaan tilan kehittyminen sen jälkeen. Kehittämistarpeitalöytyy hoidon tarpeen arvioinnin, suunnittelun ja toteutuksenkirjaamisessa, esimerkiksi lääkehoidon osalta puuttuu peruste(taudinmääritys) valitulle lääkehoidolle, lääkehoidon suunnittelu,toteutus ja seuranta (hoitovaste).Potilasasiakirjoista ei ilmene aina hoitoratkaisujenperusteet kuten esim. DNR-päätös, ”ei elvytetä” taipotilaan liikkumisen rajoittamista koskeva päätössomaattisessa hoidossa, esim. turvaliivien käyttö.Puutteellisia ovat usein potilaan tiedonsaantia jasuostumusta koskevat merkinnät ja potilaan ilmaisenahoitotahto. Osastohoidosta lääkärin merkinnät voivatpuuttua kokonaan tai ovat tehdyt liian harvoin potilaantila huomioiden, myöskään saneluista tehtyjämerkintöjä ei ole ”tarkastettu”, vaikka terveydenhuollonammattihenkilö vastaa sanelunsa perusteella tehdyistäpotilasasiakirjamerkinnöistä.Merkinnät puuttuvat usein potilasasiakirjatietojenluovuttamisesta sekä potilaan tai hänen omaisensainformoinnista.Kuntayhtymässä on tehty työtä yhtenäisen standardoidunkirjaamisen edistämiseksi, jotta potilasasiakirjatolisivat asianmukaiset. Moniammatillisia kirjaamismallejaja ohjeita on laadittu mm. Valviran ohjeethuomioiden, kuten esimerkiksi DNR-päätöksenkirjaamisohje, potilaan liikkumista rajoittavien turvavälineidentoiminta- ja kirjaamismalli somatiikalla jahoitotahdon kirjaamisohje. Kuntayhtymän hoitotyönstrategiassa korostetaan potilaan tiedonsaantioikeuttaja potilasohjauksen merkitystä ja ohjausten toteutumistaseurataan jo nyt kirjaamismäärien avulla.Lähitulevaisuudessa hoitotyön kirjaamista tullaanarvioimaan kirjaamisen vaatimusten kriteerien mukaan.Valviran valtakunnallinen näkemys on, että kehittämistyötäasianmukaiseen kirjaamiseen tulee tehdä, jatähän kuntayhtymä on sitoutunut.Careassa vastuu saa välittämään– myös dokumentoinnin osalta.Kansainvälisenä sairaanhoitajapäivänä toukokuussa 2011 järjestettiinKotkassa alueellinen hoitotyön kirjaamiskoulutus teemanaVastuullinen kirjaaminen. Osallistujia oli 123 eri Kymenlaaksonterveydenhuollon organisaatioista. Pääluennoitsijana oli Valvirastaylitarkastaja Helena Mönttinen, joka kertoi potilasasiakirjoista janiiden valvonnasta. Valvira on terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomainen,ja se ohjaa ja valvoo terveydenhuollon ammattihenkilöidenja toimintayksiköiden toimintaa sekä julkisessa ettäyksityisessä terveydenhuollossa. Tämä artikkeli sisältää Mönttisenesityksestä Valviran näkemyksiä potilasasiakirjamerkinnöistä. •


koksilaiset | kallion valloittajien asialla jo vuodesta 1971.11Anna Lakanen, puheenjohtaja Koksilaiset ryKoksilaiset kohti syksyäMaijanrannan kesä oli vilkas. Kävijöitä riitti niinrannalla, saunassa kuin päärakennuksen juhlissakin,sopuisasti Suomen suvesta nauttien. Säät suosivatmökkeilijöitä, mutta pientä harmia aiheutui kaivonvesipumpun rikkoutumisesta ja sinilevästä rannassa.Jäsenten vapaa rantasaunan käyttö loppui elokuussaja sauna on jälleen varattavissa yksityisiin tilaisuuksiin.Mökkien vuokraus vuorokausittain alkoi myös syyskuussa.Vapaita aikoja voi tiedustella Ritva Idströmiltä,p. 050 582 8798 tai ritva.idstrom@kymp.net. Maijanrannanpäärakennus on tietenkin vuokrattavissaerilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin koko ajan.Koksilaisten viikoittaiset harrastusryhmät käynnistyivätjälleen elo-syyskuun vaihteessa. Aittakorvessa keilataanmaanantaisin ja Kotekon ala-salissa pelataan keskiviikkoisinlentopalloa. Kylmävesiuinnit aloitetaan Maijanrannassamaanantaisin lokakuun alussa. Sauna lämpiääja siivotaan talkoilla kukin vuorollaan mahdollisuuksienmukaan. Uusi kiuas on jo testattavana ja huhu kertoomakoisista löylyistä. Viimeiset säädöt hoidetaan ennenkauden alkua. Kaikkiin porukoihin mahtuu ja odotetaaninnolla mukaan uusia harrastajia. Tarkat ajat löytyvätSynapsista ja nettisivuiltamme: www.koksilaiset.fiKuntosalilippuja välitetään jäsenille entiseen tapaan.Kahviossa on myynnissä Aittakorven Liikuntakeskuksenja Hyväntuulen Kuntoklubin lippuja.Syksyn ajanvietteellinen ohjelmakin alkaa olla valmis.Osa tapahtumista on jo loppuunmyyty, kuten Operettigaalauudessa musiikkitalossa 20.11. Samoin syksyinenkylpylämatka Viroon, Saarenmaalle Grand Roseen2.–9.10., jonka järjestelyistä vastaa eläkeläistoimikunta.Lokakuussa on tulossa yhdistetty museo- ja ostosmatkaHelsinkiin.Marraskuussa järjestetään askarteluilta Kissanviiksessäja 27.11. perhepikkujoulu Maijanrannassa.Yhdistyksen syyskokous pidetään Maijanrannassakeskiviikkona 23.11. klo 18.00. Esityslistalla on mm.henkilövalinnat, toimintasuunnitelmat ja talousarviovuodelle 2012.Joulukuun alussa on suunnitteilla matka Helsinkiinjoulumessuille ja 10.12. mennään lasten kanssa Kotkankaupunginteatteriin katsomaan Koirien Kalevalaa.Eläkeläistoimikunta järjestää joka kuukauden toinentiistai “teematapaamisen” ja syksyn aiheita ovatmm. Hyvinvointipuiston suunnitelmat ja Karhulantyöväenteatterin ja ohjelmiston esittely.5.12. tehdään teatterimatka Hämeenlinnaan. Näytelmäon “Loviisan tarina”, pääosassa esiintyy Ritva Oksanen.Pikkujouluaan eläkeläiset kokoontuvat viettämään 13.12.Potukan tiloihin Jylpylle.Mukaan ideoimaan!Ensivuoden toimintaa suunnitellaan parhaillaan jaodotamme toimikunnissa sekä hallituksessa vinkkejäja toiveita tulevasta. Kaipaamme joukkoomme myösuusia puurtajia “tuulettamaan” toimintaa. Pienikinpanostus otetaan ilolla vastaan. Tule mukaan toimikuntientyöhön rakentamaan jäsenien toiveidenmukaista tarjontaa. •Pidetään yhteyttä!Anna Lakanen, anna.lakanen@carea.fi, 044 223 1642


humussa | kalliolle kukkulalle.12Kirsi Salmela, laboratoriohoitajaVirkistäviä hetkiä Bengtskärissä13.8. ei ollut onneksi perjantai, niinpä odotuksetolivat korkealla lauantaiaamuna, kun bussilastillineninnokkaita koksilaisia suuntasi ry:n järjestämälle retkellekohti Hankoa. Matkanjohtajallamme on ilmeisen hyvätsuhteet tuonne yläkertaan, sillä sateisen ja epävakaanviikon jälkeen aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.Bussimatkan aikana karisteltiin viimeisiä unenrippeitäsilmistä ja haaveiltiin aamukahvista. Kahvitauon jälkeenajelimme vielä pari tuntia ja vihdoin saavuimmeHangon satamaan.Laivamatka sujui leppoisasti, joko kannella päivääpaistatellen tai kannen alla jo ruuan tuoksua tuoksutellen.Ja pian jo saimmekin lohikeittoa ja näkkileipäälounaaksi. Kukin taiteili ruoka-annoksensa kanssa mitenparhaaksi näki, ihan kaikille ei riittänyt pöytäpaikkoja.Laivan kapteeni kertoili matkan aikana Hangon merialueestaja Bengtskäristä.Noin 1,5 tunnin ja 25 kilometrin jälkeen lähestyimmeBengtskäriä, jossa kohoaa Pohjoismaiden korkeinmajakka 52 metriä merenpinnan yläpuolelle. Majakkarakennettiin vuonna 1906, joten se on yli 100 vuodenhistoriansa aikana nähnyt monet myrskyt ja tuulet.Me saimme kuitenkin kuunnella oppaan kertomuksiamajakan historiasta mitä upeimmassa säässä.meistä eivät varmaan koskaan olleet ennen nähneet.Itse majakkarakennuksessa oli museotavaraa, majakanvartijanvanhaan malliin sisustettu koti, pieni kahvilamyymäläja kappeli. Kappelissa kuulemma järjestettiinmyös vihkitilaisuuksia, joskin säävarauksella.Eli voi jäädä häät pitämättä, jos oikein myrskyää.”Rohkeimmat” kiipesivät 252 askelmaa kierreportaitaja katselivat maailmaa hetken aikaa majakan tornista.Kun saari ja majakka oli katsastettu, alkoi laivamatkatakaisin Hankoon. Nyt oli hieman enemmän tuultakuin aamupäivällä, mutta aurinko paistoi edelleenpilvettömältä taivaalta. Hangossa oli vielä aikaaomatoimiseen kiertelyyn tai ruokailuun.Iltakuuden maissa lähdimme kotimatkalle väsyneinäaikaisesta aamuherätyksestä ja koko päivän ulkonaolosta sekä meri-ilmasta. Ja posket punoittivat auringostatai sitten ruoan kanssa nautitusta punaviinistä.Voi olla, että pään painuessa tyynyyn päivän päätteeksi,joku näki unta kimaltelevasta merestä …pienimmätmatkalaiset ehkä seikkailivat Muumien kanssamajakkasaarella. •Oppaan mielenkiintoisen esityksen jälkeen jokainen saikulkea saarella ja majakan tiloissa omin päin. Kaikkeasai katsoa ja koskea, mikä ei ollut lukittuna. Saarenkalliot olivat upeita ja näkymät merelle hivelivät silmää.Meressä näimme myös meduusoja, joita useimmat


hallituksen kanava | pyöreästä pöydästä.14Antero Rossi, yhtymähallituksen jäsenTarinoita toriltaKesällä tori ja talvella ostoskeskusten kahviot ovatkaltaisieni joutomiesten olohuoneita, joissa vietetäänaikaa ja tavataan ihmisiä, tuttuja ja tuntemattomia.Järjestöjen ja klubien kokous- ja muut harrastetilatovat vierashuoneita, joissa virallisten asioiden lisäksihaastellaan myös paljosta muusta: urheilusta, sairaanhoidosta,kirkosta ja huvipuistoista. Sähköposti ja nettiovat korvanneet esiäitien ja -isien kylästelytuokiot.– Siinä puitteet, joissa ihmisille tärkeitä asioitajärjestellään isolla joukolla monta kertaa viikossa.Kun Kymenlaakson tai lähiseutujen sairaanhoitoakäsittelevä lehtiuutisen tai radiojuttu on tavoittanutihmiset, niin aiheen jatkokäsittely tapahtuu jossakinylläkuvatussa paikassa tai tilaisuudessa. Tämä tietäen,on pieni haaste pysyä ajan tasalla siitä, mitä lehdet taiKotkan alueradio mm. Careasta kirjoittavat ja kertovat!Muutama esimerkki:Joskus taka-aikoina oli lehdessä tai radiossa juttuasairaanhoitopiirin kuvantamiseen liittyvistä asioista.Tietysti juttu oli aamun aihe Martta-kahviossa ja väkipohti, että mitä se on. Mikä tauti tai mitä sillä oikeinhoidetaan. Joku vinkkasi minut pöytään ja kysyi asiaa.Sanoi, jos selität niin, että itse ymmärrät, saat kahvit jajos vielä mekin ymmärretään, saat myös pullaa. En ollutjuttua nähnyt/kuullut, mutta arvelin, että puhe oli ollutsairaanhoitopiirin oman ”sairaalapalvelut” liikelaitoksentoteuttamista tutkimuksista, jossa käytetään röntgen-,magneetti-, mammografia- yms. laitteita. Sain pullakahvitja niitä särpiessä yhdessä todettiin, että olipajuttu, jossa huippuammattilainen on omalla slangillaanselvittänyt asiaa jollekulle aiheesta täysin ulkonaolevalle kesätoimittajalle. Tuttuja sanoja, kutenröntgen tai magneetti, ei jutussa mainittu kertaakaan!Kuntalaskutus oli pari vuotta Kouvolassa lukuistenasiantuntijoiden huulilla ja monien, monien kokous-,tori-, tienvarsi- ja sähköpostikeskustelujen oheisaihe.Kun aihe nousi riittävän monta kertaa esille, niin siihenoli pakko perehtyä. Niin syvälle en aiheeseen päässytkuin Raukon Jussi, mutta katselin asiaa ehkä hiukanlaveammin ja ennen muuta luotin itseäni viisaampiintilastoihmisiin ja matemaatikkoihin. Näissä keskusteluissatulin lukuisia kertoja leimatuksi liian sinisilmäiseksimuka maakunnan mieheksi, jota kotkalaiset pissaavatsilmään joka käänteessä.Vielä suuremman Kotka-fanin leiman ja varmuudensiitä, että olen kyvytön ja ihan liian pehmeä Kouvolanedunajaja, olen saanut Hyvinvointipuistokeskustelussa.Edes teoreettisen mahdollisuuden tulevaisuudenturvaamiseksi olen alusta lähtien jättänyt puistoasiassa”Kotka”-sanan pois, mutta taidan edelleen olla ainoakouvolalainen joka ei puhu KOTKAN hyvinvointipuistosta.Ja melkein ainoa, joka ei ole varma,että Kouvolan veronmaksajat joutuvat rahoittamaankohtuuttoman suurella osuudella KymenlaaksonKreikan, Kotkan, tulevat sairaalapalvelut.Tuorein yhtymän hallituksen jäsenen tehtävä olirohkaista lonkkaleikkaukseen menossa olevaa veljeä.Kaveri kertoi lähipäivinä tulossa olevasta operaatiostaja kysyi, tunnenko sen ja sen nimistä lääkäriä. Enpätietenkään tuntenut, mutta kun leikkaukseen menevääasiakasta hetken jututin, niin oli helppo toivottaa hyväämatkaa ja todeta, että lääkäri ja koko tiimi vaikuttaasympaattisilta ja asiansa osaavilta ammattilaisilta.Tätä luettaessa tiedetään, miten lonkan kävi, milläetumerkillä varustettu kruksi tekonivelkeskuksen pistepussiinon tipahtanut. Tiedetään myös, mihin suuntaanhallituksen jäsenen ”asiantuntemus” on aina oikeassaolevassa toriparlamentissa etenemässä. •


vakinaistetut | terveoloa!kaverina isä | lasten ajatuksia isästä15Koonnut: Leena LaattaRivit ovatvahvistuneetTervetuloa uudet vastuunkantajat!Mukavaa kun saavuitte vahvistamaan rivejämme.Toivottavasti viihdytte osana joukkoamme.KOKSHenna AaltoMaria Erolin-LipponenJaana HämäläinenJaana KongaOlga KrasnovaSari KärsämäRiikka LeskinenMia MikkolaPäivi PenttiläAnn-Mari PynnönenEmppu RahkonenKati RimoTiina SalonenJanika ToomsaluSami TuhkanenPsykiatriaMikko HaimiMika KääriäinenAnne ParonenAnna PartanenSari RythTiina SaaristoSalla SankalaNiina TolonenSairaala-apteekkiHanne AhtiainenKai VäätäinenSapaEija AnttilaAnu HämäläinenAnne Kleimola-JulinPauliina NieminenSospaHenna EkholmEmmiina JaakkolaMira KaasalainenSanni KorkeeJaana LaitinenAnu LehtinenAnitta LeinonenSari Mertonen-RaussiElina NuutinenMinna OravaPekka PietiläinenToni RantalaJutta ReinmanSari SeistiläKimmo SeppäläMarja TurkkiSini VainioLaura VilenToidokJeni JohanssonSanna-Maija KarvanenNina KujalaKatja LehtonenMillaisen isän toivoisin- anteliaan- ymmärtäväisen, rakastavaisen ja huomaavaisen- kauniin ja rohkean- sellaisen kuin isäni on eli rohkea, auttavainen ja rakastava- isäni on täydellinen- sellaisen, jolla ei ole partaa, koska parta kutittaa- joka pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa- sellaisen, jolla on hyvät hermot kestää kauhukakaroita- tavallisen- huumorintajuisen- hellän- hassun- kiltin, joka tekee ahkerasti töitä- rehellisen- rikkaan- ihanan ja lihavan- reilun kaverinToivoisin isän, joka olisi edes vähän enemmän kotona.Kyllä minun isäni on kotona, mutta edes vähän enemmän!Haluaisin, että isäni säilyy minulle rakkaana pitkistä poissaoloistahuolimatta, ja varmasti pysyykin, mutta ainahan voi toivomallavarmistaa asian.Toivoisin isän, joka matkustelisi paljon kanssani. Joka pitäisiminusta kovasti, ja joka ei valittaisi joka asiasta vaan puhuisirauhallisesti. Tahtoisin, että kävisimme jäätelöllä joskuskaupungilla ja että hän auttaisi minua läksyissä.Isäni voisi kertoa omista asioistaan joskus. Joskus hän onkertonutkin ja se on ollut mukavaa. Minä pidän siitä, ettäminua kohdellaan tasavertaisena vaikken keksikään ratkaisuaongelmiin. On kuitenkin mahtavaa kun on isä, jolle voi vapaastipuhua eikä tarvitse pelätä, että hän levittelee minun asioitaniesim. mummolle.Vanhanaikainen isäIsäni on aika vanhanaikainen, koska hän ei käytä lippistä.Hän ei myöskään käytä melkein koskaan farkkuja.Isäni on vanhanaikainen, koska hän uskoo vanhanaikaisiinsanontoihin.Isäni on jossain vanhanaikainen niin kuin musiikin suhteen,koska hän ei ymmärrä nykymusiikkia yhtään. Sitä musiikkia hänkyllä kuuntelee mikä oli nykymusiikkia hänen nuoruudessaan,mutta minä en saisi kehittää omaa musiikkimakuani, koska seon kuulemma pelkkää mölinää. Mutta on hän uudenaikainenainekin kaikkien laitteiden suhteen, koska hän on lähes laitehullu.Silloin tällöin hän yllättää äidin jollain vempaimella keittiöön.Isäni ei ole vanhanaikainen. Se on jo yli 40-vuotias, muttapukeutuu tosi nuorekkaasti. Mielestäni vanhanaikainen onsellainen mikä puhuu esimerkiksi koko ajan kirjakieltä. Minunisäni puhuu ronskisti ja kiroilee useasti. Siksi oikeastaan pidänhänestä, koska hän puhuu suoraan ja sanoo, miten asia on.Jatkuu seuraavassa Laserissa.


messuilla | verkot vesillä.16Nappaako? Nappaa!Kävimme heittämässä verkot veteen Kuopiossa Lääketiedepäivillä20–22.9.2011, jolloin osallistuimme yhdessä Kotkan ja Kouvolankanssa Nappaako?-teemalla.Lääketiedepäiville osallistui yhteensä 1100 henkilöä. Pääosinosastollamme vierailleet henkilöt olivat lääketieteen opiskelijoita,joille kerroimme erikoistumis- ja työmahdollisuuksistammeCareassa sekä Kotkan ja Kouvolan perusterveydenhuollossa.Osastomme sai taas huomioita selkeydellään ja erilaisuudellaan,erottauduimmehan joukosta positiivisesti.Vaihda toimikorttisisyksyn aikanaCarean työntekijöiden toimikortit vaihdetaan uusiinsyksyn aikana. Korttien vaihto on parhaillaan käynnissä.Vaihdon syynä on valtionhallinnon linjaukset sähköistentoimikorttien siruihin tallennettujen varmenteidenmyöntämisen keskittäminen Väestörekisterikeskuksentehtäväksi.Vaihtoa varten työntekijän tulee varata aika verkostaajanvarauskalenterista www.slsystems.fi/valtteri. Korttipitää olla vaihdettuna joulukuun alkuun mennessä.Vuodenvaihteessa aikaisemmat Valviran kortit lakkaavattoimimasta.Kortin luovutus edellyttää Väestörekisterikeskuksenmääräysten mukaan taas tunnistamista luovutuksenyhteydessä, joten passi, muovinen suomalainenajokortti, kuvallinen henkilökortti tai EU henkilökorttion otettava mukaan korttia vaihdettaessa. Valokuvaaei uusita. Vanha toimikortti tai KELA-kortti ei kelpaatunnistamiseen.Messuosastostamme verkkojen vieressäroikkumassa ”poika” :)Luovutuksen yhteydessä saat uuden PIN-koodin,jonka voit vaihtaa halutessasi. Uusi kortti toimiiaikaisemman kortin tapaan. •Lisätietoja:Maarit Katajisto, RA-pisteen vastuuhenkilömaarit.katajisto@carea.fi, 044 223 1984Kuvassa Anne Hiiri, Päivi Matsi,Arja Kaitainen ja Birgit Salmenhaara.


haastetta kerrakseen | päivän hyvä teko.17Anitta Ollikainen, mielenterveyshoitaja, geronomiopiskelijaVanhustyön imago nousuunpienillä teoillaVanhuus Kaakossa -haastekampanja haastaa kaikkivanhustyön tekijät löytämään itse keinoja vaikuttaavanhustyön imagoon ja tulevaisuuteen vetovoimaisenatyökenttänä. Haastekampanja on Kymenlaaksonammattikorkeakoulussa geronomiopintojansapäättävien Anitta Ollikaisen ja Kati Reijosen opinnäytetyöja se toimii alkusysäyksenä vanhustyönimagon nostamisessa Kouvolassa. Työn toimeksiantajanaja tukijana toimii Kymenlaakson maakuntaliitto.Laita haaste kiertämään ja lisääideasi loka-joulukuun aikanaFacebook-sivullemme VANHUUSKAAKOSSA -haastekampanja 2011.Vanhustyön imagonkohotus on tärkeää aloittaa tänään,sillä kehittämistyötä ei voi enää siirtää tulevaisuuteen.Ikääntyvät ovat heterogeeninen joukko, jolla on erilaisiavoimavaroja ja tarpeita. Tarvitsemme ikäihmistä arvostavaanäkökulmaa ja aktiivista ikäpolitiikkaa, joka ylläpitääyhteisöllisiä voimavaroja. Vanhustyön imago on jokaisenasia. Jokaisen omien asenteiden tarkastamisella voidaansaada muutosta aikaiseksi ja voimaannuttaa kokovanhustyötä.Idean isä on sosiaalineuvos Jaakko Tuomi Lappeenrannasta.Hän toi Socomin kehittämissuunnittelijaMarko Raitaselle viestin luoda Suomen maabrändityöryhmänperustalle vanhustyön brändin, jonka avullanostettaisiin vanhustyön imagoa ja haastettaisiineri tahoja – myös ikääntyneitä itse tarkastelemaantoimintaansa aktiivisen vanhuuden turvaamisessa.Vahvan ja oikein viestityn brändin avulla voidaanvahvistaa vanhustyön imagoa ja mainetta, saadapositiivista ajattelua ja tekoja aikaiseksi, luoda pohjaamuutokselle ja asenteiden muokkaukselle sekä näyttää,että vanhustyö on mahdollisuus.Haastekampanjaan voi osallistua, vaikka ei toimisivanhustyön alalla. Arjen positiivinen teko voi luodapohjaa muutokselle, positiiviselle ajattelulle javanhustyön mahdollisuuksille.Tekona voi olla esim.• oman vanhustyön onnistumiskokemuksenjakaminen muille• tapa, jolla puhut vanhukselle tai muille ihmisillevanhustyöstä• yhdessä miettiminen, mitä vanhuksen hyvä hoitoon tai mikä tahansa pieni teko arjessa, jokavoimaannuttaa vanhustyötä kokonaisuutena.Lisätietoja:Anitta Ollikainen ja Kati Reijonenvanhuuskaakossa@luukku.comKyAMK kouluttaaKymenlaakson ammattikorkeakoulun liikuntapainotteisessavanhustyön koulutusohjelmastavalmistuu seniori-ja vanhustyön monialaisia asiantuntijoita.Vanhustyöhön on otettu liikunnallinennäkökulma, sillä liikunnan merkitys niin ikääntyvienkuin nuorempienkin hyvään terveyteen on keskeinen.Yhteistyökumppanina toimii liikuntakeskus Pajulahti,jossa lukujakson aikana saadaan konkreettisesti tehdäliikuntaohjelmia, soveltavan liikunnan osioita sekälaatia monipuolisia liikuntaohjeita. Terveysliikuntasekä liikuntagerontologia ovat osa liikuntapainotteistaopiskelua.Koulutuksessa perehdytään monipuolisesti erivanhustyön osa-alueisiin. Opinnoissa perehdytäänvanhenemiseen ja vanhuuteen liittyviin ilmiöihin,vanhustyön menetelmiin, vanhusten palvelutarpeidenarviointiin sekä vanhuspalvelujen laadunarviointiin,johtamiseen ja kehittämiseen. Opiskelussa on myösvanhustyössä käytettäviä hoitotyön ja sosiaalityönmenetelmiä. Geronomiopinnot antavat laaja-alaistaosaamista eri sosiaali- ja terveysalan vanhuspalveluihin.Geronomi:• Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnontutkintonimike• Opiskelu vanhustyönkoulutusohjelmassa kestää3,5 vuotta• Geronomi voi toimia mm. Ikääntyvien ja vanhustenpalvelujen suunnittelijana, kehittäjänä sekäpalveluiden itsenäisenä tuottajana• Kouvolassa geronomeina toimii tällä hetkelläpalveluohjauksessa, muistipolilla, seurakunnassasekä yksityisellä palvelun tuottajalla


HR-yksikkö tiedottaa | vastuunkantoa vastuunkantajista.18Tiina Häyhä, henkilöstöjohtajaRekrytointi kannattaasuunnitella hyvinRekrytointiprosessi alkaa työntekijätarpeen tunnistamisestaja päättyy perehdytykseen. Rekrytoinninhuolellinen suunnittelu ja toteutus on osa myönteisentyönantajakuvan luomista.Rekrytointi on prosessi, josta syntyy kustannuksia.Kustannukset koostuvat mm. ilmoittelusta, rekrytointiinkäytettävästä ajasta, testaus- ja haastattelukuluista sekämuista palveluista. Kalliiksi rekrytointi tulee, jos se epäonnistuu.Esimerkiksi valinta on väärä, jos perusteeteivät ole pitävät tai jos lain tai muiden säädöstenmuotoseikkoja ei täytetä. Siksi prosessi kannattaasuunnitella huolella.Lainsäädännöstä löytyy vaatimuksia rekrytointitilanteisiin.Laki yksityisyyden suojasta määrittäähenkilötietojen käsittelyä ja siellä on huomioitavaerityisesti 3§:n tarpeellisuusvaatimus. Työnantaja saakäsitellä vain ”välittömästi työntekijän työsuhteenkannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvättyösuhteen osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksienhoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiinetuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta”.Tämä pätee mm. työpaikkahaastattelussa.Pääsääntönä on, että haastattelija saa kysyä kaikkeatyöhön liittyvää.Rekrytointitilanteessa tehtävien testien ja tarkastustentekemistä säädellään lain 4 luvun 13§:ssä. Olennaisimpanaasiana ovat testattavan vapaaehtoisuus jatestauksen luotettavuus eli testimenetelmä ja testinsuorittajat ovat asiantuntijoita. Lisäksi on muistettava,että työntekijän pyynnöstä on hänelle annettavamaksutta henkilö- tai soveltuvuusarvioinnissa käytettykirjallinen lausunto. Rekrytointilanteessa on otettavamyös syrjintäkielto huomioon. Syrjintää koskeva kieltolöytyy useasta laista: Suomen perustuslaissa jo edellytetäänyhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista eliketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriasemaa sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,vakaumuksen, terveydentilan, vammaisuuden tai muunhenkilöön liittyvän syyn perusteella. Nämä samat asiathiukan eri tavoin ilmaistuna löytyy myös rikoslaista,työsopimuslaista, laista miesten ja naisten tasaarvostaja yhdenvertaisuuslaista. Myös työnantajanoikeudesta kerätä työnhakijan tupakointitietoja onomat säännöksensä.Perehdytys on tärkeä osarekrytointiprosessin onnistumistaHyvä perehdytys on lähtökohta henkilöstönkehittymiselle ja laadukkaille palveluille. Henkilöstönhyvästä ammattitaidosta hyötyvät asiakas, organisaatioja työntekijät. Järjestelmällisen perehdytyksen piiriintulisi kuulua kaikki henkilöstöryhmät, myös vuokratyöntekijätja lyhytaikaiset määräaikaiset työntekijät.Perehdytys on uuden työntekijän opastamistatyöhön, työyhteisöön ja ympäristöön. Onnistuneenperehdytyksen tuloksena saamme osaavan,motivoituneen ja sitoutuneen työntekijän.Tässä asiassa onkin hyvä muistaa vanha sanalasku ”Hyväkello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas”. Henkilöstötyytyväisyydenylläpitäminen on aina ollut tärkeääja yhä tärkeämmäksi se muuttuu, kun negatiivisetkokemukset leviävät aina vain nopeammin jalaajemmalle sosiaalisen median välityksellä jahuonoista kokemuksista kuulee pahimmillaanFacebookin 300 ”kaveria” entisen opiskelukavereidentai naapuruston sijaan.Perehdytysopas kertoo yksityiskohtaisestityösuhteen käytännöistä.


uraputki | uusille urille.19Tove Ikonen, rekrytointikoordinaattoriPontta uraan työnkierrollaKäytännössä lähin esimies vastaa perehdytyksenja opastuksen suunnittelusta, toteuttamisesta javalvonnasta vaikka hän olisikin delegoinut osantehtävistä. Hyvä perehdytys edellyttää suunnitelmallisuutta,dokumentointia ja jatkuvuutta. Hyvänperehdyttämis- ja opastussuunnitelman laatimiseentarvitaan esimiesten, henkilöstöryhmien ja henkilöstöhallinnonedustajien sekä työterveyshuollon jatyösuojelun asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.Näistä ja muusta asiaan liittyvästä saat lisätietoaSynapsista, kohdasta rekrytointi. Sieltä löytyy tietoamm. rekrytoinnin suunnittelusta, hakuaikaan jatiedusteluihin vastaamisesta, haastatteluiden suunnittelustaja toteuttamisesta, soveltuvuusarvioinneistasekä perehdytyksestä. Lisäksi sinua auttavat kaikissarekrytoinnin vaiheissa HR-palveluiden rekrytointikoordinaattori,HR-koordinaattorit ja henkilöstöjohtaja.Kannattaa myös tutustua uuteen perehdytysoppaaseen,joka löytyy sekä Synapsista että sivustoltammewww.carea.fi/rekryTyösuojelulainsäädännössä on useita työnantajaavelvoittavia määräyksiä perehdyttämisen järjestämiseksi.Lain 14§:ssä on nimenomainen säännös työntekijälleannettavasta opetuksesta ja ohjauksesta:• Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedottyöpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittavasiitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen jatyökokemus otetaan huomioon• Työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikantyöolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin,työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaankäyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennenuuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävienmuuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden jatyö- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista• Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työnhaittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstäaiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavanhaitan tai vaaran välttämiseksi• Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-,puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- japoikkeustilanteiden varaltaTyöntekijälle annettua opetusta ja ohjaustatäydennetään tarvittaessa. •Carea on avannut sisäisen rekrytointilinkin – Carean urapalvelun.Palvelun tarkoituksena on edesauttaa henkilöstön tarkoituksenmukaistasijoittumista ja tarjota mahdollisuuden osaamisenkäyttämiseen, kehittämiseen sekä uralla etenemiseen. Urapalveluon tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevassa palvelusuhteessaoleville Carealaisille, jotka haluavat vaihtaa työyksikköä tai tehtäviä.Carean urapalvelun hakemukset käsitellään luottamuksellisestija HR-palveluista otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä jokaiseenhakijaan. Linkki hakemukseen on Synapsissa, kohdassa rekrytointija Carean avoimet sisäiset työpaikat.Carea-urapalvelu on osaamisen oikeaakohdentamista, vaihtelua tai vaikkaopintojen etenemisen tukemista.”Miksi en kokeillut tätä aiemmin?”Anitta Ollikainen on kokeillut työnkiertoa opintojen myötä.”Carean mahdollisuudet oman työn kehittämiseksi tulivatitselleni eteen opintojeni myötä ja sain työskennellä aivan eritöissä kuin aikaisemmin. Psykiatrisen sairaalan työt vaihtuivatSospan palveluihin, enkä voi muuta sanoa kuin ”Miksi enkokeillut tätä aikaisemmin?”.Etsin Sospan työpisteistä töitä lähinnä siksi, että minulla olitarve ammattitaitoa edistävään harjoitteluun. YhteistyössäHR-koordinaattori Mia Sormusen ja osastonhoitajaMerja Suomäen kanssa sovimme työpisteen vaihtamisesta jaMian kanssa suunnittelimme, että voisin työskennellä kahdessaeri työpisteessä ja saada näin laajemman kuvan sosiaalipalvelujentyöyksiköistä.Mitä otan mukaani Sospasta? Paljon, paljon... Hoitokodin asukkaattulevat jäämään mieleni valloittavina henkilöinä, joiden kanssayksikään aamu tai iltavuoro ei ollut samanlainen. Yllättäviäkäänteitä tapahtui ja aina niistä selvittiin, ja oppimisen sekäonnistumisen kokemuksia on itselläni repussa.Uuden työntekijän vastaanottamisesta saa Mäntylän hoitokotiminulta suuret kiitokset. Itselleni jäi ensimmäisestä työpäivästälähtien hyvin positiivinen tunne. Uusi työntekijä saa Mäntylässäturvallisen ja arvostusta herättävän vastaanoton ja se kantaa uudentyön oppimisessa hyvin pitkälle. Perehdytys ei ollut ajallisesti pitkäja osa asioista piti lukea itse perehdytyskansiosta. Ilmapiirin ollessahyvä tällaiset asiat eivät tuota ongelmia.Ensimmäisen iltavuoron jälkeenkään ei tarvinnut pelätä sitä, ettäolenkohan tehnyt kaikki asiat oikein kun sain lohdutuksen sanat joetukäteen: ”ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä tätä työtä”.Mäntylän työntekijät tekevät työtä suurella sydämellä ja kokonaisvaltainenasukkaan hyvinvointi on heidän työtä ohjaava tekijä.Neljän pienkodin kokonaisuus Mäntylässä on hyvä yhteisö jayhteistyö kotien välillä oli välitöntä.” •


tapahtuu | kaikki mukaan!20Tapahtumarikasta syksyä!Tietoturvakoulutukset Carean henkilöstölle17.10., 8.11., 29.11. ja 12.12.Keskussairaala lastensairaalan kokoushuone kello 13.00–15.001.11. ja 13.12.Pohjois-Kymen sairaalan kokoushuone 1 kello 13.00–15.0015.11. Sosiaalipalvelujen vastuualue luentosaliALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ12.10. Kotkan Höyrypanimon auditoriossa kello 8.00–15.30 (Metsontie 41, Kotka).KYMENLAAKSON SAATTOHOITOPÄIVÄ12.10. Kouvola-talon musiikkisalissa kello 12.00–16.00. (Varuskuntakatu 11, Kouvola),yhteistyössä Kymenlaakson Syöpäyhdistys ry ja Carea.TYÖSUOJELUVIIKON TEEMANAKUORMITTUMINEN JA TYÖHYVINVOINTI20.10 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa, terveysalanauditoriossa kello 9.00–16.00 (Takojantie 1, Kotka)NUORET JA SEKSUAALISUUS3.11. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa, terveysalan auditoriossakello 12.00–15.30 (Sairaalamäki, Kuusankoski)Carean koko henkilöstön iltamat4.11. Mussalon Saaripirtillä kello 18.00 alkaen (Saaripirtintie 1, Kotka).Carea tarjoaakulttuuria ja urheiluaCarea tarjoaa tänä syksynä mukaanilmoittautuneille henkilökunnan jäsenillepääsyn teatteriesitykseen tai koripallootteluun.Teatteriesityksistä on tarjolla KouvolanTeatterin Onnenmaa-näytelmä 16.11. taiKairo Cabaret-musikaali 3.11.Urheilumielisille tarjolla on vapaavalintainenKouvojen kotiottelu Mansikka-ahon hallillatai KTP-Basketin kotiottelu Steveco Areenallakaudella syyskuu 2011- toukokuu 2012.Toivotamme mukavia kulttuurihetkiäkaikille osallistujille.Terveisin, Kunnon työryhmäHAAVAHOITOTYÖRYHMÄ KOULUTTAA10.11. Kymenlaakson Amattikorkeakoulussa, terveysalanauditoriossa kello 12.00–15.30 (Takojantie 1, Kotka)HAIPRO 2011 -VERKOSTOTAPAAMINEN24.11. Kouvola-talolla kello 9.00–15.30SAATTOHOITO 2011 -SEMINAARI29.–30.11. Mitä saattohoidossa voitaisiin tehdä entistä paremmin?Tule kuulemaan seminaariimme miten saattohoito eturivinasiantuntijoiden mielestä tulisi järjestää! Professio Finlandjärjestää Saattohoito 2011 -seminaarin Crowne Plazassa Helsingissä.Lisätietoja Synapsi/koulutusRAVITSEMUS JA RIIPPUVUUDET1.12. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa, terveysalanauditoriossa kello 9.00–15.30 (Sairaalamäki, Kuusankoski)Onnellisuuden ja terveydenvälillä on vahva yhteys:”Onnellisuuden keskeinentekijä on työ, koska se estääpitkästymistä ja antaaonnistumisen mahdollisuuksiaja tarkoituksenmukaisuudentunnetta”. -Bertrand RusselRAFAELA YLLÄPITO KOULUTUKSET1.12. Koksin lastensairaalan koulutusluokassa kello 12.45–14.30 ja 14.45–16.30(kaksi koulutusta, sama sisältö)XV Valtakunnalliset Haavapäivät:Harkintaa haavanhoitoon2.–3.2. Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä.Ilmoittautuminen koulutus päiville alkaa 3.10.2011. www.haavapaivat.fi


voi hyvin | sydämen valinta.21Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattoriTäytä vatsasi sydänmerkilläKysymyksiin vastasiravitsemuspäällikön sijainenTuija Voutilainen.Mitä tarkoittaa Sydänmerkki?”Sydänmerkki-ateriassa rasvan määrä ja laatu sekäsuolan määrä ovat kohdallaan. Sydänmerkki elintarvikkeissatakaa ravitsemuksellisesti laadukkaanelintarvikkeen. Ruokailija voi valita Sydänmerkki-vaihtoehdonkokonaan tai osittain, pienetkin muutoksetovat hyviä. Sydänmerkki-vaihtoehtoa ei tarvitse ollatarjolla päivittäin. Sospan henkilökunnan ruokalistassaon kyseisen päivän kohdalla sydänsymboli.”Kymmenvuotias Sydänmerkki on tuttu näky kauppojenhyllyllä. Vuosien kuluessa merkki on levinnyt useisiintuoteryhmiin, viimeksi lihaan ja kalaan. Periaatteessalähes kaikki päivittäiset ruokaostokset voi kerätäSydänmerkki-tuotteista. Merkillä varustettuja tuotteitaon lähemmäs 700 ja niitä valmistavat kymmenetyritykset. Lisäksi kaikki hedelmä- ja vihannesosastontuotteet ovat luonnon omia Sydänmerkki-tuotteita.Sydänmerkki-symboli on vain pakatuissa elintarvikkeissa.Sydänmerkki-ateria on helppo valinta. Ruokakaupastatuttu Sydänmerkki on laajentunut ja laajenee edelleenlounaspöytään. Tämä on herkullinen uutinen omaahyvinvointiaan arvostavalle.Sydämellinen lounasHyvin järjestetty lounasruokailu on yksi tärkeälenkki työyhteisön toimintakyvyssä. Monipuolinenja terveellinen päivittäinen lounas• kohentaa työvirettä, lataa akut• lisää työssä viihtymistä• auttaa jaksamaan, katkaisee päivän mukavasti• edistää terveyttä ja vähentää sairauspoissaoloja• osoittaa hyvää huolenpitoa henkilöstöstä• ohjaa terveelliseen syömiseen myös vapaa-ajallaSydänmerkki on ollut käytössä jo pitkään Kymenlaaksonkeskussairaalassa sekä Pohjois-Kymen sairaalassa jakesällä myös Carean sosiaalipalvelujen ruokasali onsaanut Sydänmerkin käyttöoikeuden. Sydänmerkinsaanti ei ollutkaan itsestäänselvyys, vaan keittiönhenkilökunta joutui annosten ravintosisältöjen suhteentekemään muutoksia ruokaohjeisiin moneen kertaan,ennen kuin ne hyväksyttiin.Kuka tai mikä taho myöntää Sydänmerkinkäyttöoikeuden ja valvoo sitä?”Hakemus tehdään Sydänliittoon, johon liitteeksireseptiikka ravintosisältöineen halutuista aterioista.Tarjonta on käyty läpi eli mitkä pääruuat ja lisäkkeetovat kriteerien mukaiset. Ruuan laatua valvotaanomatoimisesti ja tarvittaessa täytetään valvontalomakesekä raportoidaan. Sydänliitto voi pyytää raportin taitulla tarkastuskäynnille. Ruuan valmistaja huolehtiikäyttöehtojen noudattamisesta. Sydänliitto siismyöntää käyttöoikeuden, hallinnoi, seuraa javalvoo merkin käyttöä (esim. pistokokein).”Miten Sydänystävällinen ateria löytyySospan ruokasalissa?”Meillä on mallilautanen, lautasmallin mukainen annos.Linjastossa on Sydänystävällisen tuotteen kohdallasydänständi esim. salaatin kastike, leipä. MeilläSydänystävällinen lounas on kerran viikossa.”Mitä vielä haluat kertoa?”Sydänmerkkiateriat eivät ole kevyitä, vähärasvaisiatai vähäsuolaisia. Niissä on kohtuudella rasvaa, rasvanlaatu kunnossa ja suolaa sopivasti – mausta tinkimättä.Ne ovat kunnon ruokaa, josta jokainen saa vatsansatäyteen.”Nyt jokaisella Carean työntekijällä on mahdollisuusnauttia Sydänystävällinen lounas ruokasalissaan. •Lisätietoja:www.sydanmerkki.fiwww.sydanliitto.fiwww.sydankauppa.fi


testiryhmä | nälkä kasvaa syödessä.22Laserin toimituskunnan testiryhmäArvostele mun lounasPohjois-Kymen SairaalanLounaskasteriaPäivän vaihtoehtoina tomaattinen liha-perunalaatikko,salaatti, tomaatti-vihanneskeitto, jälkiruokana kahvikiisseliHuolellisesti tehtyä ja laadukasta ruokaa. Kaikki kokonaisuudessaperusjämptiä ja siistiä. Take away -mahdollisuus tuotu hyvinesille ja Sydänmerkkimallilautanen ansiokkaasti näytillä.Salaatin lisäkkeeksi useita vaihtoehtoja, vaikka proteiinilisäkeon sanana teollinen.Kiitämme:Jälkiruokajuomavaihtoehtoina myöspussikaakaota ja erikoiskahvejaPiparia tarjollaViihtyisää terassiaTyöntekijöillä yhteneväiset ja pirteät työvaatteetMoitimme:Jatkuva hurina ja käytävän meluPalautuspisteen sijainti täytyy tietääKeskussairaalan LounasKoksPäivän vaihtoehtoina kalakeitto, ohraraepuuro jamarjakiisseli, salaatti, jälkiruokana mangorahkaMeluisa työmaaruokala, jonka viihtyvyyteen ei olepanostettu. Ruoka on helposti nieltävää sairaalaruokaa.Proteiinilisäke-termi salaatin lisäkkeenä säikäyttää jasalaattivalikoima on niukka. Eri ammattiryhmienedustus ilahduttaa.Kiitämme:Mahdollisuutta tutustua kollegoihinPuurovaihtoehtoaSydänmerkin esiintuontiaTerassiaMoitimme:PöytäjärjestelyjäSairaalaruokakoostumustaAutomaattikahviaMelua ja hälyäYhteensä: 27Yhteensä: 15Sosiaalipalveluiden ruokalaPäivän ruokana uunikalaLuonnonvalo tekee ruokalaan levollisen tunnelman.Ruoka on perushyvää lounasruokaa, joka on kauniistitarjolla. Pöytäryhmät on mukavasti järjestelty. Sospanasukkaiden läsnäolo ilahduttaa ja saa ajattelemaanelämän perusarvoja. Ruokavaliot on aidosti huomioitusympaattisesti jopa henkilöittäin nimetyillä erityisruoka-annoksilla.Kiitämme:YhteisöllisyyttäMahdollisuutta lounasneuvotteluunMukavia kalusteitaMoitimme:HimmeliäHyla-merkintöjen puuttumistaLounaskahvila Parga, Mussalontie 428Päivän vaihtoehtoina papukeitto, moussaka,currysilakat, salaattibuffen lisäkkeinä savulohi tai fetaMaukasta lounasruokaa remontoiduissa ja siisteissätiloissa. Hyvät parkkipaikat ja toimivat järjestelyttakaavat sujuvan lounastamisen.Eri ikä- ja ammattiryhmien läsnäolo tekee eloisanvaikutelman ja tuo vaihtelua omaan työpäivään.Kiitämme:Sujuvaa linjastoaSalmiakkia kahvin kanssaLämpöistä ja tuoretta leipääHienoa kelloaMoitimme:Lounaskahvila johtaa nimessä harhaan,kahvilatarjonta vaatimatonRemontti ympärillä tekee hieman sekavan vaikutelmanYhteensä: 23Yhteensä: 21


23Datariina, DatakissaPäivän vaihtoehtoina lohi, kaalikääryleet,nakkistroganov, kanttarellikeitto ja salaattiViihtyisästi sisustettu miljöö ja runsas valikoima.Salaattipöytä on ylivoimainen. Lounaslista tarjoaayllätyksiä ja saa lounashetken tuntumaan elämykseltä.Ystävällinen palvelu kruunaa kokonaisuuden.Kiitämme:SalaattipöytäMonipuolisuusViihtyisyysNautittava kokonaisuusMoitimme:Maito maksaa ruokajuomanaRedi, PasaatiPäivän vaihtoehtoina Kreetalaiset lihapullat + tzatzikikastike,graavilohi ja sienikastike, kasvis-juustopasta,Sveitsinleike, hernekeitto ja pannukakkuHyvä lounaspaikka, jossa rauhallinen tunnelmakauppakeskuksessa sijainnista huolimatta.Monipuoliset vaihtoehdot. Take away -mahdollisuudettuotu hyvin esiin.Kiitämme:Mukava tunnelmaHyvä take away- ja kahvilatarjontaMoitimme:EpäsiisteysRunsaskalorisuusMausteita voisi olla reilumminTake awayta ei tuoda esillePahvimukit kahville eivät sovi tyyliinRuoka toimistotyöläiselle runsasenergistäYhteensä: 22Yhteensä: 30Muista myös nämä:Onnimanni, sosiaalipalvelutJoka päivä salaatti- ja keittolounas. Erinomainenhinta-laatusuhde ja herkullisia kahvilavaihtoehtoja.Mahdollisuus lukea iltapäivälehdet nauttimisenlomassa!Cafe HelmiPäivittäin kevyt salaatti- ja keittolounas.Testi suoritettiin anonyymisti neljän lounasruokailijanvoimin. Arvostelukriteereinä seuraavat asiat:MakuUlkonäkö ja esillepanoTunnelma ja miljööRuokavaliomerkinnätTarjolla laaja valikoima kahvilatuotteita myöskotiin vietäväksi, iltapäivälehdet ja tietokoneetmaksuttomassa käytössä. Myynnissä myös Sospanasiakkaiden tekemiä käsitöitä ja sisustustuotteita.Koksilaisten kahvio, KeskussairaalaMonipuolista tarjottavaa: pikkulämpimiä,leivonnaisia, jäätelöä, salaattiannoksia, keittoja.Plussana runsas valikoima lahjoja, lehtiä, kukkiaja pientarvikkeita. Kahvi- ja ruokatarjoilutilauksettoimitetaan sairaala-alueen tiloihin. •OheistarjontaPalvelu


yhdessä | kimpassa hyvä tulee.25Eeva Uusitalo, päivätoiminnan ohjaaja ja Meidän Sanomat -toimitusryhmäMeidän Sanomat esittäytyySosiaalipalveluiden asukkaiden toimittamaa MeidänSanomat -lehteä on tehty 22 vuotta, vuodesta 1989lähtien. Lehti on jatkoa Toveri-lehdelle, jota tehtiinaiemmin satunnaisesti kerhotoimintana. Alkuaikoinalehteä tehtiin Päivätoimintakeskus Ratevassa, josta sesiirtyi Sateenkaaren toiminnan yhteyteen. Siitä lähtienlehden tekeminen on ollut osa päivätoimintaa.Sateenkaari on Carean sosiaalipalvelujen päivätoimintayksikkö.Lehden toimittajina toimivat Sateenkaarenryhmäläiset. Aikaisemmin lehdessä käytettiin pictogrammejavaikeavammaisten osallistuttua enemmänlehden valmistukseen. Lehdessä käytettiin selkokieltäja se tehtiin liitutaulua ja kirjoituskonetta käyttäen.Aiemmin ohjaajan rooli lehden tekemisessä korostui,mutta nyt ryhmäläisten vastuu lehden teosta onkasvanut ja ohjaajan rooli on lähinnä kannustava.Lehden valmistus ja kirjoitustyö sujuu nyt jouhevastitietokoneella ja digikameralla kuvaten.Joka perjantai ilmestyvällä Meidän Sanomat -lehdelläon suuri merkitys sosiaalipalvelujen asukkaille. Myösalueen työntekijät lukevat lehteä, sillä se on tärkeä informaatiokanavatulevien tapahtumien ja mahdollistenpoissaolojen ja tapahtumailmoitusten ansiosta. MeidänSanomien toimitusryhmä ja ohjaajat ovat yhtä mieltäsiitä, että lehteä voisi käyttää enemmän ja tehokkaamminalueen asioista tiedottamiseen ja informointiin.Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä ja artikkeliehdotuksia.Myös valmiit kirjoitukset ja muut tuotoksetovat tervetulleita. Ilmoituksia seuraavaan ilmestyväänlehteen voi jättää viikoittain torstaiaamuun asti.Lehden valmistus käynnistyy Sateenkaaressamaanantaisin etätoimitusryhmän kokoontuessa.Ryhmän tehtävänä on valmistella niin sanotut kalenterisivutvalmiiksi, kirjoittaa tarinoita ja juttuja, tehdä henkilöhaastattelujaja gallupeja sekä kerätä alueuutisia.Henkilöhaastatteluja tehdään alueen työntekijöistä,avustajista ja asukkaista sekä muista mielenkiintoisistahenkilöistä. Haastatteluiden myötä tulevat tutuksi sekäuudet että vanhat alueen työntekijät ja asukkaat. Lisäksiasukkaista on hienoa nähdä oma valokuva tai tuotos(runo, kirjoitelma, piirustus) lehdessä julkaistuna.Torstaiaamupäivisin kokoontuu varsinainen MeidänSanomat -toimitusryhmä, johon kuuluu tällä hetkellä10 toimittajaa ja kaksi ohjaajaa. Aamupäivän aikanatoimitus istuu saman pöydän ääressä käyden läpi kalenterisivut.Yhdessä mietitään mm. onnitteluja nimipäiväsankareille,tarkistetaan auringon nousu- ja laskuajatsekä käydään läpi ajankohtaiset asiat. Lisäksi oikoluetaanetätoimituksen tuotokset sekä muu lehteentuleva materiaali. Ryhmän päätteeksi lehti kasataanja viedään Hallintolaan painettavaksi ja jaettavaksi eriyksiköihin. Lehden paino- ja jakelutyö on osa päivä- jatyötoimintaa. Lehden levikki on noin 90 kappaletta.Lehden tekeminen on ollut ja tulee jatkossa olemaantärkeä osa Sateenkaaren toimintaa. Päivätoiminnassamukana oleville ryhmäläisille lehden tekoonosallistumisella on suuri merkitys. Yhdessä koetaanonnistumisen hetkiä ja sitä kautta itsetuntokin saavahvistusta. Toimitustyön monipuolisuus ja vastuunottaminen yhteisestä lehdestä on toimitusryhmälletärkeää. Meidän Sanomat -lehti elää ja muuttuu ajan,toimittajien, ohjaajien ja lukioiden mukaan.Meidän Sanomien toimitus toivottaa kaikille hyvääsyksyä! •


pakina | ruudun läpi katsottuna.26Sanna Munukka-Airaksinen, palvelusihteeriSairaalasarjat, pakoa todellisuuteenSairaalasarjat ovat olleet kautta television historiansuosittuja. Katsojat hakevat romantiikkaa, jännitystäja draamaa. Monet muistavat genren alkuaikojentummasilmäisen kaikkivaltiaan Ben Caseyn, kun taasuusimpien sarjojen Gregory House on lääkekoukussaoleva epäsosiaalinen virtuoosi.Mutta millä silmällä katsoo sairaalasarjoja (jos siiskatsoo) hoitohenkilökunnan jäsen tai maallikko?Katsooko maallikko silmät selällään elvytyksiä, joissaonnistumisprosentti on epätodellisen korkea verrattunatosielämään ja käskyjä huudetaan sinne tänne sekäkäytävillä juostaan jatkuvasti? Auttaako sairaalasarjojenkatsominen ymmärtämään mitään oikeasta sairaalaelämästä?Ja lähinnä, antaako se maallikolle mitäänlisävalmiuksia esimerkiksi ensiapuun?Tohtori tuli kaupunkiin -sarjassa pääosassa oli villinlännen kaupunkiin muuttava naislääkäri, joka sai tietystiosakseen paljon paheksuntaa. Lääkintäkeinot olivatenemmän tai vähemmän 1800- luvun loppupuolellesijoittuvia. Sarjan naislääkärinä toimi Jane Seymour.Toinen vastaavantyylinen sarja oli Alaskaan sijoittuvaVilli Pohjola, jonka pikkukylään Cicelyyn lääkäri joutuivastoin tahtoaan, korvauksena osavaltion myöntämästäopintolainasta. Sarjan henkilöhahmot sekä tapahtumatolivat kaikenkirjavuudessaan loistavia. Itselleni mieleenon jäänyt pianon tai ehkä jopa lehmän katapulttaaminen.Samaisesta genrestä tulee mieleen elokuvaDoc Hollywood, jossa Michael J. Foxin esittämä nuorilääkäri kolaroi vahingossa aidan päreiksi ja joutuukorvaamaan sitä työllään pikkukaupungissa, jokaloppujen lopuksi vie hänen sydämensä.Itse asiassa BBC teki tästä joitain vuosia sittentutkimusta, jonka mukaan sairaalasarjat edistävätihmisten itsevarmuutta ryhtyä elvytykseen, vaikkasuurin osa tutkimukseen osallistuvista ei kuitenkaanosannut elvyttää. Eli televisiosta ON hyötyä! Sarjoissalääkäreilläkin on aina aikaa keskustella henkilökohtaisuuksista,vaikka kesken aivoleikkauksen (kutenGrayn anatomiassa). Toisaalta uskoisin, että aika moniymmärtää, mikä on faktan ja fiktion raja, varsinkinulkomaisissa sarjoissa. Ja tarttuuko henkilökunnan jäsenhoidollisiin epäkohtiin, eli sarjaan uppoaminen ei olesamaa laatua kuin maallikolla? Kannattaa yrittää heittääsyrjään epäolennaiset ammatilliset virheet ohjelmassaja nauttia vain sairaaladraamasta, joka on todennäköisestiaika toisenlaista kun omalla työpaikalla.Toisaalta kaikki sarjat eivät ole niin nopeatempoisia.Moni muistaa Vuoristosairaalan, jossa keskityttiinenemmän itse professori Brinkmannin yksityiselämään.Jos Cosby Show voidaan höllästi lukeasairaalasarjaksi, oli perheenisän/lääkärin yksityiselämäsaksalaiseen kollegaan verrattuna varsin erikoista.Oikeassa sairaalassa romantiikka voi kukkia, vaikkeisitä uskoisi; keskellä hajuja, Eva-Fordeja ja sairaalabakteereita.Jokainen varmaan tietää jonkun tai onainakin kuullut huhuja työkavereista, joilla on ollutvipinää tai jotka ovat jopa naimisissa keskenään!Muodon vuoksi -sarjassa plastiikkakirurgeilla eituntunut välillä muuta olevankaan kuin vipinää.Suomalaisista sarjoista mieleen muistuu Ihmeidentekijät,jonka tekijäryhmässä oli paljon Blondi tulitaloon -sarjan näyttelijöitä ja tuottajana hääri kaikissaSpede Pasanen. Ulkokuvaukset tehtiin Diakonissalaitoksenpihalla. Sarjaan tehtiin myöhemmin jatkoaParhaat vuodet -nimellä.Reality-sarjoja Suomessa sairaalamaailmasta on jojonkin verran; kuten Sairaalan syke, Pelastajat javarmaan tohtori Kiminkistäkin voi sellaiseksi sanoa.Kiminkinen on noussut hyvin lähestyttävänä, selväsanaisenaja jonkin verran jopa byrokratiaa vihaavanasuomalaisten suosikiksi. Häntä voitaisiinkin tituleeratalääkäri-Karpoksi.Netin synkästä suosta löysin tiedonmurusen, jolleen ole saanut varmistusta. Amerikassa on kuvattu“We Need A Surgeon!” (“Kirurgit”)-sarja, jossa15 kirurginalkua kilpaili Baltimoressa sijaitsevanhuippulaadukkaan Johns Hopkinsin- sairaalan kirurginpaikasta. Ja tämän sarjan oikeudet olisi huhujenmukaan ostanut MTV3 ja sitä pitäisi kuvattavanparhaillaan Töölön sairaalassa. Juontajanakin pitäisitoimia huippukirurgi. Mutta onko tämä sarja todellatulossa/tekeillä, sen aika näyttää. Ja jos on, Suomeenon siis mahdollista palkata lääkäri tosi-tv:n kautta!Mutta seuraavaksi sairaalasarjojen ylivoimaisestikatsotuin sarja: ER eli väärin suomennettunaTeho-osasto, vaikka kyseessä on lähinnä ensiapu, jonnesarjan tapahtumat sijoittuivat. Sarja kiilasi aikanaanBostonin lääkärit -sarjan ohi suosiossa niin, ettäkilpaileva sarja hiipui vähin äänin. Teho-osasto aloitti


lahjoitus | kiitos!27Taidetta mielenterveyden vuoksivähemmän verettömien sairaalasarjojen genren ja senpelättiin olevan liiankin realistinen. Mutta toisin kävi.Moni varmaan muistaa istuneensa television ääreenvuosien ajan aina torstaisin kello 21 ja seuranneillemaallikoille tulivat tutuksi intubaatiot ja thoraxleikkaukset.Sarjasta ponnahti pinnalle karismaattinenGeorge Clooney, joka esitti lastenlääkäri Doug Rossia.Pisimpään sarjassa näytellyt Noah Wylie oli henkilökohtainensuosikkini. Hän esitti rikkaan perheen vesaaJohn Carteria, joka kipuilevana jäi lääkekoukkuun.Toisaalta ei voida unohtaa Anthony Edwardsia, jonkaroolihahmo kuoli aivosyöpään, Hän on myös ohjannutjoitain sarjan jaksoja. Sarjassa oli äärimmäisenärsyttävän kutkuttavaa se, että jokainen tuotantokausilopetettiin suureen katastrofiin, eli sarjan fanit joutuivatodottamaan jännityksessä viikkoja kunnes seuraavakausi alkoi. Ja kuinka moni on itkenyt päähenkilöidenkuollessa tai lähtiessä sekä todella sympaattistenpotilaiden kuollessa? Voinen tunnustaa, että kylläjoitain itkuja on tullut tirautettua.Suomentajien epäloogisuuden takia Tuho-osasto onmainittava tässä heti Teho-osaston jälkeen. Sarja onsairaalakomiikkaa parhaimmillaan. Eriskummallisiahahmoja ja kerronta yhden päähenkilön, eli nuorenapulaislääkärin J.D. Dorianin, kautta suoraan kameralle.Muistiini on syöpynyt vääpelimäinen Perry Cox, eli JohnC. McGinley, joka aloitteli näyttelijänuraansa karjumallamyös Platoonissa. Seksiä harrastettiin koomapotilaittenhuoneissa ja lemmikkinä oli täytetty labradorinnoutaja.Mustaa komediaa edustaa taas meille suhteellisenuusi sarja Nurse Jackie. Sarjan päätähtenä on EdieFalco, jonka monet muistavat Sopranos-mafiasarjasta.Jackiella on hyvin kapinalliset ja välillä kyseenalaisettyöskentelytavat.Kouvolan lastenpsykiatrian poliklinikka muutti uusiintiloihin Palomäenkatu 54:n loppuvuodesta 2010.Ympäristöravintolat lahjoitti vuoden 2010 joulutervehdyksiinvaratut rahat Kouvolan lastenpsykiatrianpoliklinikalle. Lahjoittajan edustaja ravintolapäällikköMinna Leppä kertoi, että he halusivat lahjoittaa rahat”hyvään”.Kouvolan lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä halusikäyttää lahjoitusvarat niin, että hyvä on kaikkienpoliklinikalla asioivien kanssa jaettavissa. Näin työryhmäpäätti hankkia lahjoitusvaroilla poliklinikan tiloihinlappeenrantalaisen taitelija Heli Pukin kuvia.”Kuvani ovat ilon ja hyvinvoinnin lähteitä sekä minulleitselleni että katsojille. Kun kuvistani tulee hyvä mieli,olen onnistunut. Rakastan tätä työtä”, sanoo Heli Pukki.Taiteilijan oma yritys sijaitsee LappeenrannassaKauppakatu 25:ssa. Taiteilijan tuotantoon on mahdollistatutustua myös netissä osoitteessa www.ideri.fi.Kuvassa (vasemmalta lähtien) Ympäristöravintolat/lahjoittajan edustaja ravintola Fransmannin ravintolapäällikköMinna Leppä, taiteilija Heli Pukki jalahjoituksen vastaanottaja lastenpsykiatrian osastonhoitajaSusanna Rämä. •Brittiläisiä sairaalasarjoja ei sovi myöskään unohtaa.Harmittavan monen esittämisaika vain melkoisenaikaisin, joten harvemmin on tullut katsottua.Holby City, Sairaalaelämää, Vikatikki jne jne. JaAustraliasta puolestaan on tullut ainakin LentävätLääkärit -sarja. Amerikkalaisia sarjoja karsastavallekinlöytyy siis paljon valinnanvaraa.Maallikko siis katselee sairaalasarjoja romanttisella,turvallisella ja kenties realistisellakin silmällä. Nykyisetsarjat ovat realismidraamaa, toisin kuin vanhemmatsarjat, joissa seurattiin päähenkilöitä lähes sankareina.Hoitohenkilökunnan jäsen katsoo kenties taas, jos jättääammatillisen puolensa työpaikalleen, aivan samoin. •


29Saaristossa kisaillenTehyläisten kesäolympialaiset pidettiin 13.8.2011.Kymen alueen tehyläiset viettivät mukavan lauantaipäivänVarissaaressa sään suosiessa. Päivä aloitettiin yhteiselläruokailulla ja samalla nostatettiin olympiahenkeä.Olympialaiset käsittivät viisi erilaista kilpailua, KOKS:njoukkueet kahmivat voittoja kolmesta lajista.Osallistujat olivat myös panostaneet joukkueittensapukeutumiseen huolella. Parhaiten pukeutuneeksijoukkueeksi tuomaristo valitsi Seniori Sisaret Kotkastaja Suloiset Myrkynkeittäjät 2 Kouvolasta.Olympialaisiin osallistui reilut 70 henkeä.Hilpeissä tunnelmissa kisapäivänpäätteeksi kohti Kotkaa.Hyvä me!Olympialaisten ”viralliset” tulokset:Hyppynaru:1. Vaginaiset 221 KOKS2. Urheiluhullut 217 Kotisairaala Kotka3. Karhulan Karhut 182 KOKSTikanheitto:1. Urheiluhullut 58 (53) Kotisairaala Kotka2. Team Kymi 58 (52) KOKS3. 403 B- luokka 57 YksityisetSuluissa on uusinnan tulokset, jotka ratkaisivat voittajanSaappaanheitto:1. ER 1 49.55 KOKS2. ER 2 47.55 KOKS3. Vaginaiset 47.45 KOKSSaappaanheiton ja mölkynvoittanut ensiavun er 1 joukkuepalkintoja noutamassaMölkky:1. Er 1 170 KOKS2. Team Ratamo 104 Poks3. Seniori Sisaret 102 KotkaLuontopolku:1. Suloiset Myrkynkeittäjät 1 Kouvola2. Seniori Sisaret 18 Kotka3. Suloiset Myrkynkeittäjät 2 18 Kouvola4. Vaginaiset 18 KOKSVoittaja jouduttiin arpomaan neljän,kaikki oikein vastanneiden, kesken.Erityismaininta: Team Erkka 6 pistettä KotkaPukeutumiskilpailun tulokset:1. Seniori sisaret Kotka2. Suloiset Myrkynkeittäjät 2Erikoismaininnat annettiin myös seuraaville joukkueille:Suloiset Myrkynkeittäjät 1, Vaginaiset, Pölkyt, Mölkyt,Urheiluhullut ja Team Ratamo •Vaginaisten ''yleensä ystävällistennaisten'' joukkue voittihyppynarukisan leikiten.


kulissien takana | salatuissa elämissä.30Susanna Fontell, asumisen ohjaaja, toimittanut Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattoriTyö, koirat ja hyvinvointiTyöelämäni alkoi vuonna -88 silloisessa Kuusaan keskuslaitoksessa,nykyisessä Carean Sospassa ja sillä tielläolen edelleen. Nykyinen työpisteeni on psykososiaalisenkuntoutuksen puolella asumisyksikkö Toivolassa. Sainensimmäisen koirani kultaisennoutajan vuonna -89,joten nämä kaksi elämääni paljon vaikuttanutta tekijääovat kulkeneet matkassa lähes yhtä kauan.Koirasta olin haaveillut pienestä tytöstä asti ja minunpiti vain odottaa, kun aika haaveen toteuttamiselle onsopiva. Pidän työstäni kovasti, mutta se on myös hyvinvaativaa ja herkkää. Työn vastapainoksi olen löytänytitselleni lähes täydellisen harrastuksen metsästyksestäsekä noutavien koirien kouluttamisesta metsästykseenja metsästyskokeisiin. Koirien kouluttaminen ja luontoirrottavat minut hienolla tavalla työstäni ja se on keinoomien voimavarojeni säilyttämiseen.Koiran kouluttaminen metsästys-/koekoiraksi tapahtuuaskel kerrallaan ja se aloitetaan melko heti pennuntultua taloon. Kehitystavoitteet asetetaan vuodeksieteenpäin ja tarvittaessa niitä muokataan sen mukaan,miten koiran osaaminen ja henkinen kehitys etenevät.Hyvä kouluttaja osaa ”lukea” koiraa ja löytää oikeatmenetelmät sen eteenpäin viemiseksi. Koiran kouluttamisessahyödynnetään koiran sisässä olevia viettejäja vaistoja. Toivottuja ominaisuuksia vahvistetaan jakäyttöä ajatellen tarpeettomia tai hankalaksi muodostuviahäivytetään koulutuksella.Tukea työhönTyöelämän tuki työntekijälle on hyvin monimuotoinen,esim. työnohjaukset, kehityskeskustelut ja henkilökuntakokoukset/palaveritjne. Tärkeimmäksi itselleni nostankuitenkin erilaiset koulutukset, jotka liittyvät työhöni.Niiden avulla voin vastata työelämän haasteisiin, muutoksiinja kehittyä ammatillisesti. Koiran kouluttamisessavaaditaan myös samalla tavalla ohjaajan kouluttautumista.Kuitenkaan mikään koulutus ei itsessään teekenestäkään taitavaa koiran ohjaajaa ja työntekijää,vaan koulutuksen anti pitäisi osata sisäistää ja siirtääkäytäntöön.Puhumme koiran koulutuksesta, mutta on muistettava,että koulutustilaisuuksissa kohderyhmä on lopulta kuitenkinkoirien ohjaajat. Viime vuosina olenkin alkanutpohtimaan enemmän sitä, millaisia valmiuksia ja apujatyöni minulle antaa harrastuspuolella. Koulutuksissakohtaan hyvin erilaisia ihmisiä sekä koiria. Palautteensaaminen ja vastaanottaminen omasta ja koiran toiminnastaovat monelle ihmisellä herkkä paikka, varsinkinjos parin toiminnassa näkyy virheitä ja haasteita. Koulutustilanteessapitäisi voida sanoa asiat rehellisesti muttarakentavasti ja kannustaen. Aika monelle ihmiselle koiraon perheenjäsen ja myös hyvin rakas, joten kouluttajanpalaute saatetaan ottaa henkilökohtaisena arvosteluna.Tästä johtuen koiran lukutaidon lisäksi ihmissuhdetaidot,viestintä, kärsivällisyys ja rakentavan palautteenantaminen ovat osa kouluttajan osaamista. Oleniloinen siitä, että työni meidän asiakkaiden parissa onkehittänyt minua juuri tällä osa-alueella ja siitä on apuaharrastuspuolen kouluttajana.Toistaan tukien, mutta silti erikseenMinulle työn ja harrastuksen pitäminen erillään toisistaanon hyvinvointini ja motivaationi kannalta tärkeää,vaikka toinen toistaan tukevatkin. Koiran kouluttamisessapitää olla johdonmukainen, reilu, määrätietoinenja kärsivällinen. Perusasiat pitäisi opettaa koiralle ensinerittäin hyvin, mm. hallittavuus/perustottelevaisuus.Kuvitteellisesti ajattelen asian ns. korttipakkatalona.Alle tulee vahvat perusteet, eli yhteistyö ja hallittavuus,jonka päälle alamme kasaamaan korteista toistaja kolmatta kerrosta. Perustuksen ollessa luja se tuleekantamaan katon valmistumiseen asti. Koiralta ei voivaatia mitään, mitä sille ei ole vielä opetettu, muttaminkä tiedät sen osaavan sen voit tai se pitää vaatia.


31Itse uskon koirien kanssa touhutessa laumakäyttäytymismalliinja toimintatapaan. Laumakäyttäytymisessäihmisen pitäisi saavuttaa omalla käytöksellään johtajanasema koiran silmissä.Kouluttamalla ja auttamalla muita koen tekevänitärkeää työtä noutajien parissa ja samalla voinkunnioittaa rodun alkuperäistä tarkoitusta noutavanakoirana.Tämä harrastusmuoto yhdistää koko perhettäni ja tätävoisi kutsua jollain tasolla myös elämätavaksi. Kilpailujaopintomatkat ulkomaille kuten Unkariin, Itävaltaan,Ruotsiin, Tanskaan ja noutajien synnyinmaahan Englantiinovat mahdollistaneet tutustumisen syvällisemminkyseisten maiden kulttuuriin, paikkoihin ja ihmisiin.Koirilla on siis ihmeellinen ihmisiä yhdistävä vaikutus,vaikka puhuisimme eri kieltä. Ilman ainutlaatuista jajoustavaa työyhteisöä en voisi toteuttaa harrastustaninäin täysipainoisesti ja tuntea sitä onnekkuudentunnetta, minkä tämä minulle antaa.Muutamia kertoja olen käynyt pitämässä alustuksiakultaisten noutajien rotujärjestön kehittämispäivilläaiheesta yhteiskunta ja vapaaehtoistyö. Siellä on tullutselvästi esille postmodernin kulttuurin tuomat haasteetja vaikutukset siihen, miten vapaaehtoistyö säilyttäisiarvonsa muuttuvassa yhteiskunnassa.Tästä kaikesta saan oppia itselleni omien koirien kouluttamiseenja pystyn kehittymään itse ohjaajana. Toistenihmisten ja koirien kehittyminen ja onnistuminen tuomielihyvän tunteen ja jaettu ilo tuntuu paremmalle.On tärkeää saada kuulua johonkin ja minulle se tunnetulee juuri tämän harrastuksen kautta. Pettymyksiin saatottua ja niitä joutuu nielemään usein, mutta niistä saamyös voimaa yrittää eteenpäin.Onnistumisen tunne on suurin silloin, kun pääsennäkemään koiran oppimisen koetilanteessa. Koirankanssa kilpaillessa voin puntaroida rehellisestiolemmeko päässeet tavoitteisiin tai mitä pitäisi vielätehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Usein virheet teenminä, eikä koira. Peilille on siis suuri tarve, koska sitäkatsomalla näen missä vika. •


vastuunkantaja | todellinen huolenpitäjä.32Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattoriI feel that Finland iswonderful countryAfganistanista kotoisin oleva Ramina Niazi toimii gynekologinaKymenlaakson keskussairaalan naistentautienpoliklinikalla ja osastolla. Hän valmistui lääkäriksiKabulissa ja jatkoi opiskelua ja erikoistui gynekologiksi.Vuonna 2008 Ramina muutti miehensä ja kahdenlapsensa kanssa Suomeen. Aluksi he asuivat lyhyenjakson Helsingissä, jonka jälkeen he muuttivat Kotkaan.Aluksi Raminalla ei ollut työtä ja hän soitteli eri työpaikkoihintiedustellen työmahdollisuuksia. Hän kertoi,että osaa englantia. Raminan kielitaito oli silloinenglanti ja daria. Työtä ei löytynyt.Näin ollen hän hakeutui 9 kuukauden kielikurssilleKarhulaan. Ramina pääsi kielitestiin ja siinä hänenkielitaitonsa todettiin hyväksi. Raminan lapset puhuvatsuomea hyvin ja he jopa toimivat opettajinavanhemmilleen.Saunasta kysyttäessä Ramina yllättää ja kertoo heilläolleen saunan Afganistanissa. He olivat rakennuttaneetsen omaan omakotitaloonsa, joskin sitä ei ollut kukaankäyttänyt. Sähkö on Afganistanissa kallista ja sen saantivaihtelevaa. Nyt Kotkassa heillä on oma sauna, joka onkovassa käytössä.Kotimaansa ruokakulttuurista Ramina kaipaa erilaisiakebabeja, kasviksia ja hedelmiä. Ne ovat sielläedullisempia kuin Suomessa. Afganistanissakin onsydän- ja verisuonisairauksia, sillä väki syö rasvaisiaruokia. Suomessa Ramina on ensimmäisen kerrantutustunut puuroon. Nykyään heidän perheessäänsyödään usein aamuisin kaurapuuroa.Ramina kertoo, että hän on nykyään alkanut ajatellaenemmän myös omaa terveyttään. Lenkkeily, kävelykuuluvat usein hänen päiväohjelmaan, kutenmuunkin perheen.Kielitaidon kohennuksen jälkeen hän pääsi amanuenssintyöhön naistentautien osastolle ja poliklinikalle.Syksyllä Ramina osallistuu Tampereen yliopistonlääketieteellisen tiedekunnan ja Valviran järjestämäänkuulusteluun, joka koostuu kolmesta erikseensuoritettavasta osasta. Terveydenhuollon ammattihenkilöistäannetun asetuksen mukaan ulkomaalaisenlääkärin on suoritettava ammattitaidon selvittämiseksikuulustelu siten, että hänen pätevyytensä vastaaSuomessa suoritettua lääkärin koulutusta.Ramina on kiinnostunut omasta ammatistaan ja toivoo,että saa vakituisen työn Suomessa.Ramina on tyytyväinen Suomeen ja suomalaisiin.Hän kertoo, että suomalaiset auttavat ja opastavat kunkysyy, olipa kyseessä auton osto tai veroasiat. Joskinsuomalaiset eivät tuputa ohjeitaan ja tietojaan, vaanantavat olla ”itsenäisesti” ja rauhassa.Suomessa on rauha, mikä on erittäin tärkeääRaminalle. Hän arvostaa suuresti myös ammattiaanja sitä vastaavaa työtä. Ramina kertookin olevansatyytyväinen tilanteeseen.Mitä seuraavista sanoistatulee mieleesi?Mieliharrastus: kävely ja tennisKirja: lääketieteelliset kirjatMusiikki: aasialainen musiikki, oman maan musiikki,intialainen musiikkiLuonto: Suomen luonnossa pidän metsästä, koska seon niin vihreä, puhdas ja siellä on paljon sieniä sekämarjoja. Myös järvet ovat kauniita.Kesä: vuodenajoista pidän eniten heinäkuusta,koska silloin on syntymäpäiväni. On myös lämmintäja aurinkoista ja loma. Talvella on ihanaa, kun onlunta ja valoisaa. En pidä syksyn pimeydestä.Savolainen huumori: Savolaisista minulla ei olekokemusta, mutta olen kuullut, että savon murreon vaikeaa. •


viimeinen pulla uunista ulos | nam.34Sanna Munukka-Airaksinen, palvelusihteeriSyksyinen BanoffeemustikoistaTarvikkeet:Purkki kondensoitua maitoa, josta tulee keitettynä tiukkaa toffeeta1–1,5 pakettia keksejä, esim. Safari Cookie70 g margariinia2 dl kermaa tai vähälaktoosista Flora VispiäNoin 2 dl mustikoitaPiirakan kasaamiseen menee noin 30 minuuttia.Kondensoidun maidon keittäminenJo viikkoa tai kahta ennen piirakan tekoa voi esikeittää tiivistemaidon,sillä se säilyy valmiina pitkään. Samalla vaivalla kannattaa keittäävaikka pari-kolme purkkia. Kondensoitua maitoa myydään säilyketölkeissä,sen löytää isommista kaupoista maitojauheen läheltä.Tölkistä kannattaa repiä etikettiä irti ennen keittämistä. Avaamatontatölkkiä keitetään kolme tuntia niin, että se on kiehuvan vedenpeittämänä. Vettä joutuu lisäämään joitain kertoja. Kaikkeinparasta kattilaa ei tähän kannata uhrata, sillä etiketin liima tarttuuinhasti kattilan seiniin. Keittämisen jälkeen purkki on täynnänekun väristä tiivistä toffeeta.Banoffeen kasaaminenMurskaa keksit ja sekoita niihin sulatettu rasva. Paineleseos piirakkavuoan pohjalle. Pohjan voi antaa hyytyäkokoon jääkaapissa jonkin aikaa. Vatkaa kermavaahtoodottamaan. Valuta keksien päälle tiukka toffee säilykepurkista.Lisää toffeen päälle marjat tai hedelmät, tässätapauksessa mustikat. Pakastemustikoita kannattaavaluttaa jonkin aikaa. Levitä marjojen/hedelmien päällekermavaahto. Voit koristella piirakan haluamallasitavalla, itse sirottelin tähän lehden toimituskunnantestipiirakkaan kaakaojauhetta päälle. Testiryhmäantoi tälle banoffeelle täydet kuusi joka sektorilla!Jouluvinkkinä reseptiä voi muuttaa siten, että laittaajoulupipareita pohjalle ja esim. karpaloita väliin.Ylipäätään sekaan voi tietysti laittaa ihan mitä vainitse keksii ja mistä tykkää, yhdistelmiä on lukuisia.Alkuperäisen reseptin mukaan nimi Banoffee tuleevälissä olevista banaaneista, joten olisiko tämä sittenkuitenkin Musoffee? •


ydin | Kasvot sanojen takana.35Toimituskunta:Tätä lehteä tekivät myös:Kari HassinenMaarit KatajistoJaana Majuri-KajanSusanna FontellCarea – Kymenlaakson sairaanhoito- jasosiaalipalvelujen kuntayhtymänhenkilöstölehti, 19. toimintavuosiTiina HäyhäTove IkonenAntero RossiLiisa GåsmanToimituskunta:Päätoimittaja: Kari HassinenToimituksen sihteeri: Maarit KatajistoTiina Häyhä, Tove Ikonen, Lasse Koste,Leena Laatta, Teija Lifflander,Sanna Munukka-Airaksinen,Ilkka Pieninkeroinen, Anu Raussi,Teija Vanhala ja Anu Vanhala-TaimistoPainopaikka: Painokotka Oy, KotkaLehden toteutus: Nitro IDLasse KosteLeena LaattaSalla KuurneToimituksen osoite:Carea, Kotkantie 41, 48210 Kotka044 223 1984etunimi.sukunimi@carea.fiwww.carea.fiPalaute ja osoitteenmuutokset:maarit.katajisto@carea.fiTeija LifflanderSanna Munukka-AiraksinenAnja HokkanenKirsi SalmelaLehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2011.Aineistot ko. lehteen 11.11. mennessäosoitteeseen maarit.katajisto@carea.fi~ ISSN 1236-374XIlkka Pieninkeroinen Anu RaussiEeva Uusitalo Anitta OllikainenSekä Anna Lakanen, Satu Parviainenja Päivi VainioLehti on painettu ympäristöystävällisesti.Lehti on luettavissa myös sähköisestiwww.carea.fi/laseriTeija VanhalaAnu Vanhala-Taimistoterveisiä | syksy saa.Nyt on aika kerätä metsiemme herkut talteen! Marjoja ja sieniätuntuu löytyvän joka niemestä ja notkosta. Ulkoilun jälkeen onkinmukava käpertyä viltin alle Laserin kera. Antoisia lukuhetkiä!Ps. Kuinka onnistuimme tällä kertaa? Anna palautetta tai tulemukaan tekijäksi!


36Laserin syksyToivomme sinulle mukavaaja värikästä syksyä!

More magazines by this user
Similar magazines