Asuntopoliittinen ohjelma - Kokkola

kokkola.fi

Asuntopoliittinen ohjelma - Kokkola

J:\henkilosto\taina\raportit\asunto\2005\aspol2005yksipuol.pmd 16.1.2006KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma 2006 - 2008SISÄLLYSLUETTELOAlkusanatsivu1 Asuntotuotannon kehitys 32 Väestönkehitys ja ennuste 53 Nykyinen asuntokanta 94 Vuokra-asuntotuotanto 115 Asuntotuotannon tarve ja tyyppi 126 Tonttimaan tarve ja riittävyys 167 Sosiaalinen näkökulma asuntotuotantoon 198 Peruskorjaus 219 Valtion tukimuodot asuntotuotannossa 2210 Yhteenveto 23


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma2ALKUSANATKaupunginvaltuusto hyväksyi 6.10.2003 (§ 92) edellisen asuntopoliittisen ohjelmanvuosille 2003 - 2005. Asuntopoliittisen ohjelman tarkoituksena on toimia ohjaus- jainformaatiovälineenä, jota kautta päättäjien tahto ja näkemys kaupunkilaisten asumiseenliittyvissä asioissa kanavoituu. Ohjelma tarkistetaan kerran valtuustokaudessa.Valtakunnan tasolla nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että asuntopolitiikantavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaatasuntomarkkinat, poistaa asunnottomuus sekä edistää asumisen laatua. Kohtuuhintaisenasuntotuotannon turvaamiseksi hallitus huolehtii sosiaalisen asuntotuotannonriittävyydestä.Suomessa aloitettiin vuonna 2004 arvioiden mukaan koko asuntotuotannossa yhteensänoin 31 500 uuden asunnon rakentaminen. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kasvoiedellisestä vuodesta noin 3 500 asunnolla. Aratuotanto puolestaan väheni vajaalla 800asunnolla noin 5 100 asuntoon. Korkokannan alentumisen seurauksena kehitys onkulkenut viimeisen viiden vuoden aikana siihen suuntaan, että vapaarahoitteisenasuntotuotannon osuus on lisääntynyt ja aratuotanto puolestaan vähentynyt.Kokkolassa edellisellä suunnitelmakaudella asuntotuotannon kokonaistavoitteeksiasetettiin 200 asuntoa vuodessa. Vuonna 2004 valmistui 183 asuntoa ja vuonna 2003205 asuntoa eli tavoite kokonaistuotannon osalta suunnilleen saavutettiin. Tonttitilanneei Kokkolassa ole esteenä asuntojen rakentamiselle toisin kuin esimerkiksi maankasvukeskuksissa.Kokkolassa väestömäärä on viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Kasvu oli 173 henkeävuonna 2003 ja 132 henkeä vuonna 2004. Vuoden 2005 alusta elokuun loppuun kasvuaon ollut 321 henkeä. Myös Kokkolan työpaikkakehitys on ollut myönteinen. Tämäedellyttää jatkossa etenkin tonttien saatavuuden turvaamista sekä alueen riittävästävuokra-asuntotuotannosta huolehtimista.Väestön keski-ikä on kasvamassa myös Kokkolassa. Tavoitteeksi on asetettu, ettävanheneva väestö kykenisi asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tämäon asia, joka tulee ottaa huomioon sekä asuntojen uustuotannossa että varsinkin vanhojenasuntojen korjauksissa ja varustelussa.Arvioidessaan asuntotuotantotavoitetta ohjelmakaudelle 2006 - 2008 työryhmä onpäätynyt esittämään tuotantotavoitteeksi 210 asuntoa vuodessa, joka on 10 asuntoaenemmän kuin edellisellä ohjelmakaudella. Perusteena esitykselle on kasvavaasukaskehitys ja positiivinen vire alueen yleisessä kehityksessä.Asuntotavoitteen onnistuminen edellyttää, että kaupunki kykenee huolehtimaan riittävästäja laadukkaasta tonttitarjonnasta siihen liittyvine kunnallistekniikkoineen.Kokkolassa 10.11.2005 Työryhmä: Eino Pihakari Ove ÅbackaVeli-Pekka Koivu Hilkka LahtiJuhani Huttunen Ilkka Kangas


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma31 Asuntotuotannon kehitysAsuntorakentaminen on laskenut tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana poikkeuksenanousupiikki 1990-luvun taitteessa ennen lamavuosia. 1970-luvulla asuntoja valmistuivuosittain yli 450. Viime vuosien keskimääräinen asuntotuotanto on ollut noin 200 asunnontasoa. Tuotannon lasku pitkällä tähtäimellä johtuu patoutuneen asuntotarpeenpurkautumisesta 1970- ja 1980-luvuilla ja toisaalta muuttoliikkeen/väestönkasvunpienentymisestä vastaavaan aikaan verrattuna. Tuotannon supistuminen on kohdistunutperiaatteessa kaikkiin talotyyppeihin ja omistusmuotoihin. Erityisesti omistusasuntotuotantoon supistunut oleellisesti.Voimassa olevan, vuosia 2003 - 2005 koskevan asuntopoliittisen ohjelman tuotantotavoiteon toteutunut kokonaisuutena suhteellisen hyvin. Tavoitetta pienempänä toteutunutrivitaloasuntotuotanto on kompensoitunut suuremmalla omakotitalotuotannolla.Kerrostalotuotanto on toteutunut lähes tavoitteen mukaisena.Valmistuneiden asuntojen määrä vuosina 1976 - 2004 ilmenee asetelmasta 1.Asetelma 1Valmistuneet asunnot (asuntoa/vuosi) Kokkolassa vuosina 1976 - 2004Vuosi Omakotitalo Rivitalo Kerrostalo Muut Yhteensä1976 - 1980 217 74 92 7 3901981 - 1985 143 69 107 7 3261986 - 1990 138 77 112 6 3331991 - 1995 94 27 63 - 1841996 - 2000 93 19 107 - 2212001 94 15 42 - 1512002 97 4 51 27 1792003 133 34 38 2052004 126 19 38 183400300Valmistuneet asunnot Kokkolassa vuosina 1976 - 2004(asuntoa/vuosi)792747 6107 112omakotitalotrivitaloasunnotkerrostaloasunnotmuut20010021769 77143 138631072727 1942 5115 494 93 94 9738343819133 12601976 - 19801981 - 19851986 - 19901991 - 19951996 - 20002001200220032004J:\henkilosto\taina\raportit\asunto\2005\valmist.prs


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma4Tapahtunut asuntokehitys Kokkolassa ilmenee Asuntotuotanto/väestönkehitys1969 - 2004 -kaaviosta.KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntotuotanto/väestönkehitys900kpl850800750700650normaalit vuokra-asunnotopiskelija-asunnotkorkotukilainoitetut vuokra-asunnotasuntotuotanto yhteensäväestön muutostavoite600550500450ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITE 210 ASUNTOA/VUOSI400350300250200V150100500-50-100-15019691971197319751977197919811983198519871989199119931995199719992001200320052007J:\henkilosto\taina\raportit\asunto\2005\astuva2.prs


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma52 Väestönkehitys ja ennusteAsuntojen lisärakentamistarve on ollut perinteisesti väestöpohjaan perustuva,perusoletuksena tasainen väestön kasvu sekä asuntokunnan keskikoon pieneneminen.Asuntokannan keskikoon pieneneminen perustuu olettamukseen elintason tasaisestanoususta. Esimerkiksi korkotasoa ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen joskusnopeitakin muutoksia ei tämäntyyppisessä ohjelmoinnissa ole mahdollisuuksia eikävälttämättä tarvettakaan ennakoida. Väestönkasvun merkitys tuotantotarvettamääriteltäessä on vähentynyt. On arvioitu, että väestönkasvu selittäisi tuotantotarpeestanoin viidenneksen ja väestörakenteen muutos kolmanneksen. Muuttoliikkeen rakenteellaon huomattava merkitys asuntokunnan keskikoon kehittymiselle. Jos muuttajien rakennepainottuu yksinasuviin, asuntokunnan keskikoko pienenee nopeampaa vauhtia kuinrakenteen painottuessa perheellisiin. Myös elintason nousu vaikuttaa asuntokunnankeskikoon kehittymiseen. Elintason kohotessa nuorilla on paremmat mahdollisuudetirtaantua aikaisemmassa vaiheessa vanhempiensa luota. Asuinalueiden vetovoimaisuudella,viihtyvyydellä ja sijainnilla on suuri merkitys houkuteltaessa muuttajiaKokkolaan.Väestönkasvu lisärakentamistarpeen selittäjänäKokkolan väkiluku kasvoi 1970-luvulla keskimäärin 360 asukkaan vuosivauhtia. 1980-luvulle tultaessa kasvu tasaantui ollen sen alkupuoliskolla keskimäärin 185 asukastavuodessa. 1980-luvun loppupuoliskolla väestömäärä kasvoi enää keskimäärin noin30 asukkaan vuosivauhtia. Yhdeksänkymmenluvun kokonaiskasvu oli 930 asukasta elikeskimäärin 93 asukasta vuodessa.2000-luvun ensimmäisinä vuosina väestömäärän kasvu jatkui suhteellisen hitaana. Vuodesta2003 alkaen kasvu on kuitenkin selvästi kiihtynyt. Kahden ja puolen vuodenaikana kaupungin asukasmäärä on lisääntynyt yli 600:lla. Etenkin kuluvana vuonnakasvu on ollut voimakasta. Elokuun loppuun mennessä kasvu on ollut 321 asukasta.Mitkään merkit eivät viittaa siihen, etteikö loppuvuoden kehitys olisi samansuuntainen.Edellytykset kasvulle ovat myös tulevina vuosina, ei ehkä kuitenkaan tämän vuodensuuruisena. Viime vuosien kehityksessä kaikki osatekijät ovat olleet myönteisiä. Syntyneidenmäärä on edelleen suhteellisen suuri, mikä on pitänyt syntyneiden enemmyyden130 -150 tasolla. Tänä vuonna syntyneiden enemmyys tulee olemaan selvästi aiempaasuurempi. Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden kasvu jakaantuusuurin piirtein tasan syntyvyyden enemmyyden ja muuttovoiton kesken.Merkittävä muutos aikaisempaan on tapahtunut nimenomaan muuttoliikkeessä. Selvämuuttotappio on muuttunut pikkuhiljaa parempaan suuntaan, ja tänä vuonna kaupunkisaa selvää muuttovoittoa. Aiemmin Kokkolassa ja yleensäkin Kokkolan-tyyppisissäkaupungeissa talouden vilkastuessa lähtömuutto kasvaa selvästi tulomuuttoa nopeammin.Viime vuosina tämä sääntö ei ole enää pitänyt paikkaansa. Muuttotappio oli2000-luvun alkuvuosina vuosittain noin 100 asukkaan luokkaa, 1990-luvun lopulla yli150 ja vuosikymmenen puolivälissä jopa yli 250 asukasta. Muuttajista enemmistö onparikymppisiä opiskelemaan lähteviä tai tulevia sekä toisaalta nuoria lapsiperheitä,jotka muuttavat työn perässä. Muuttaminen vähenee selvästi lähestyttäessä keskiikääja lähes loppuu eläkeiässä. Suurin osa muuttajista on iältään 20 - 29-vuotiaita.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma6Syntyvyys on laskenut pitkällä aikavälillä väestön ikärakenteesta johtuen, mutta onkuitenkin vielä selvästi yli 400:n. Vuonna 2004 syntyneitä oli 424. Tänä vuonna lapsiasyntynee 460 - 470. Pitemmällä tähtäyksellä suuntaus on kuitenkin hitaasti laskeva.Kuolleisuus lähestyy väestön vanhetessa 300:n rajaa. Vuonna 2004 kuolleita oli 284.Tilastokeskuksen vuonna 2004 laatiman ennusteen mukaan syntyvyys ja kuolleisuusovat Kokkolassa yhtä suuria (noin 400) 2020-luvun lopulla.Asetelmassa 2 on esitetty Kokkolan kaupungin (ja Kaarlelan kunnan)asukasluvun kehitys vuosina 1980 - 2005 (tilanne vuoden alussa).Asetelma 2 Vuosi Asukasluku Kasvu/ Nettomuuttoliikkeenvuosi vaikutus vuosi-1980 33 602 muutokseen1981 33 890 +2881982 34 179 + 289 -921983 34 212 +33 -2971984 34 345 +133 -1611985 34 349 +94 -1461986 34 490 +51 -2641987 34 618 +128 -931988 34 615 -3 -1781989 34 500 -115 -3201990 34 559 +59 -1311991 34 641 +82 -1281992 34 746 +105 -671993 34 944 +198 +31994 35 269 +325 +931995 35 592 +323 +961996 35 552 -40 -2681997 35 510 -42 -2441998 35 513 +3 -1621999 35 506 -7 -1652000 35 492 -14 -1622001 35 539 +47 -1102002 35 554 +15 -972003 35 583 +29 -1052004 35 576 +173 +52005 35 888 +132 -8Kokkolan kaupungin (ja Kaarlelan kunnan)asukasluvun kehitys v. 1970 - 2005 (tilanne vuoden alussa)4035 00030AsukaslukuKasvu/vuosiKasvu henkilöä/vuosi50 Asukasluku tuhansina 070060050040030020102001000197019801981198219831984198519861987198819891990199119921993199419951996199719981999200020012002200320042005-100J:\henkilosto\taina\raportit\asunto\asetel3.prs


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma7Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluvun asteittainen lasku alkaa2030-luvun alussa. Kokonaisuutena ei kaupunkien asukasmäärissä seuraavien 30vuoden aikana tapahtune suuria muutoksia, mutta yksittäisten kaupunkien välillä tulleeolemaan suuria eroja. Todellisia kasvukeskuksia maassamme on vain muutama. Tilastokeskuksenennuste perustuu 2000-luvun alkuvuosina tapahtuneeseen kehitykseen.Ennusteen mukaan Kokkolan asukasluvun kasvu jatkuisi aina vuoteen 2020 saakka.Ennusteen mukaan vuonna 2010 asukkaita olisi 36 288 ja vuonna 2020 heitä olisi36 670. Ennusteen toteutuminen edellyttää 76 asukkaan vuosittaista lisäystä vuosina2005 - 2010. Kasvu puolittuisi 2010 - 2020.Tilastokeskuksen toisen ennustevaihtoehdon eli ns. omavaraislaskelman mukaan väestökasvaisi keskimäärin noin 150 asukkaalla vuosittain. Omavaraislaskelman mukaanvuonna 2010 Kokkolassa olisi asukkaita noin 36 670. Omavaraislaskelma ottaa huomioonainoastaan syntyvyyden ja kuolleisuuden, ei muuttoliikettä.Elokuun lopulla 2005 Kokkolan asukasmäärä oli ennakkotiedon mukaan 36 209. Arvionmukaan asukkaiden määrä vuoden 2005 lopussa noussee 36 250:n ja 36 300:nhaarukkaan, joten olemme saavuttamassa ennusteen (vaihtoehto 1) vuoden 2010 tasonviisi vuotta etuajassa. Väestömäärän kehitykseen vaikuttavat tekijät, syntyvyys,kuolleisuus ja muuttoliike, ovat olleet 2000-luvulla Kokkolassa ennusteessa käytettyjämyönteisemmät. Nykyisen kehityksen mukaan omavaraiskasvun mukainen väestöennustenäyttäisi olevan uskottavampi tai ainakin tavoiteltava kehitysvaihtoehto.Kokkolan kannalta keskeiseksi tavoitteeksi tulee varmistaa, että taloudellisen elpymisenmyötä kaupunkiin luodaan uusia työpaikkoja ja saadaan väestönkehitys pysymäännykyisellä kasvuradallaan.Asetelmasta 3 käy ilmi, että lasten, nuorten ja nuorten aikuisten osuus väestöstävähenee ja keski-ikäisten sekä eläkeikäisten osuus kasvaa. Sama suuntaus on myösomavaraislaskelmavaihtoehdossa. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa voimakkaastiasuntotuotannon rakenteeseen ja palveluiden kysyntään sekä tarjontaan.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma8Kokkolan väestön ikäjakautuma 1980 ja 2004/2005 sekä ennusteet vuodelle 2010(Tilastokeskuksen vaihtoehtolaskelma 1)Asetelma 3Vuosi 1980 2004/2005 2010 * )Ikäryhmä0 - 6 v. as. 3 971 3 046 3 178% 11,7 8,5 8,87 - 12 v. as. 3 264 2 762 2 666% 9,6 7,7 7,313 - 17 v. as. 2 932 2 239 2 380% 8,6 6,2 6,618 - 39 v. as. 12 611 10 141 9 621% 37,2 28,3 26,540 - 64 v. as. 8 296 12 339 12 221% 24,5 34,4 33,765 - 74 v. as. 1 957 2 974 3 492% 5,8 8,3 9,675 v - as. 863 2 387 2 730% 2,5 6,6 7,5Yhteensä 33 904 35 888 36 288* ) vaihtoehtolaskelma 1, joka ottaa huomioon syntyvyyden ja kuolleisuuden lisäksimyös muuttoliikkeen.Kuten edellisessä luvussa mainittiin, on vuotta 2010 koskeva tavoite saavutettu vuoden2005 loppuun mennessä. Ikärakenteeseen nopeutunut kehitys vaikuttanee hiemannuorentavasti.Kokkolan väestön ikäjakautuma40 % 0 - 6 v 7 - 12 v 13 - 17 v 18 - 39 v 40 - 64 v 65 - 74 v 75 v -11,79,637,23034,433,72024,528,326,5108,65,88,57,76,28,36,68,87,36,69,67,502,5J:\henkilosto\taina\raportit\asunto\2005\väestö01.prs1980 2004/2005 2010 **) muuttoliike otettu huomioon


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma93 Nykyinen asuntokantaKokkolassa oli vuoden 2003 lopulla 16 594 asuntoa. Asuntojen keskikoko oli84,0 m 2 (koko maa 76,5 m 2 ). Omakotitaloja asunnoista oli 8 167 kpl eli 49,2 %(koko maa 39,9 %), rivitaloasuntoja 1 673 kpl eli 10,1 % (koko maa 13,6 %) jakerrostaloasuntoja ja muita asuntoja 6 754 kpl eli 40,7 % (koko maa 46,5 %).Omistusasuntoja oli (v. 2003) 9 984 eli 60,1 % (koko maa 57,7 %), vuokra-asuntoja5 387 eli 32,5 % (koko maa 31,9 %) sekä asuntoja, joissa muu hallintoperuste 1 223eli 7,4 % (koko maa 10,4 %).Varustetasoltaan hyvin varustettuja oli (v. 2000) 90,8 % (90,1 % vuonna 1995), puutteellisestivarustettuja 6,3 % (6,0 %) ja erittäin puutteellisesti varustettuja 2,9 %(3,9 %) asunnoista.Asetelma 4Asunnot talotyypin mukaan vuosina 1970, 1980, 1990, 1995 ja 2003Vuosi 1970 1980 1990 1995 2003TalotyyppiOmakotitalo as. 4 254 5 765 7 039 7 383 8 167% 47 48,8 51,1 49,8 49,2Rivitaloasunto as. 217 761 1 270 1 442 1 673% 2,4 6,4 9,2 9,7 10,1Kerrostaloasunto as. 4 597 4 851 4 816 5 227 6 108% 50,7 41,0 35,0 35,2 36,8Muu as. - 441 638 786 646% - 3,7 4,6 5,3 3,9Yhteensä as. 9 068 11 818 13 763 14 838 16 594% 100 100 100 100 100Asunnot talotyypin mukaan vuosina 1970, 1980, 1990, 1995 ja 2003Omakotitalo Rivitalo Kerrostalo Muu60504750,748,851,149,8 49,2404135 35,236,830201009,2 9,7 10,16,42,43,74,6 5,33,901970 1980 1990 1995 2003J:\henkilosto\taina\raportit\asunto\2005\asetel3.prs


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma10Asetelma 5Asunnot hallintaperusteen mukaan vuosina 1980, 1985, 1990, 1993, 1995,2000 ja 2003Vuosi Omistus- % Vuokra- % Muu %asunto tai työsuhde- hallintaasuntomuoto 1)1980 7 197 60,9 3 757 31,7 343 2,91985 8 369 66,1 2 931 23,1 988 7,81990 9 690 70,4 3 187 23,1 886 6,41993 9 912 68,6 3 542 24,5 1 001 6,91995 9 585 64,6 4 149 28,0 1 104 7,42000 9 645 60,1 5 017 31,2 1 394 8,72003 9 984 60,1 5 387 32,5 1 223 7,41) Mukana myös ei vakinaisessa käytössä olevat asunnotAsunnot hallintaperusteen mukaanvuosina 1980, 1985, 1990, 1993, 1995, 2000 ja 2003OmistusasuntoVuokra- tai työsuhdeasuntoMuu hallintamuoto (ei tietoa)80 %706060,966,170,4 68,664,660,1 60,15040302010031,731,2 32,52823,1 23,1 24,57,8 6,4 6,9 7,4 8,7 7,42,91980 1985 1990 1993 1995 2000 2003J:\taina\raportit\asunto\2005\hallinta.prsKokkolan asuntokanta on nuorta (v. 2003). Asunnoista oli 58,3 % vuoden 1970 jälkeenrakennettuja. 1 huoneen asuntoja oli 7,2 %, 2 huoneen asuntoja 9,5 %, 3 huoneenasuntoja 19,8 % ja vähintään 4 huoneen asuntoja 60,7 % sekä tuntemattomia 2,8 %asuntokannasta.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma114 Vuokra-asuntotuotantoYleistäValtakunnan tasolla vuokra-asuntojen osuus vuonna 2002 asumisoikeusasunnotmukaan lukien oli 33 %. Matalasta korkotasosta johtuen asuntorakentaminen on kohdistunutviime aikoina voimakkaammin omistusasuntoihin ja tästä kehityksestä johtuenvuokra-asuntoja on ollut helpommin saatavilla. Arava- ja korkotukivuokra-asuntoahakevista yli puolet on edelleen yhden henkilön talouksia. Asuntorahaston kunnilletekemän asuntomarkkinakyselyn mukaan vuoden 2004 marraskuussa kuntien ja yleishyödyllistenasuntoyhteisöjen vuokra-asuntojonossa oli runsaat 87 000 voimassa olevaahakemusta. Tämä on 8 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijoista kasvukeskusseuduillaoli 70 %.Kokkolassa on vuokra-asuntoja kaikkiaan reilu 5 000, joista kaupungin omistuksessanoin 1 600 asuntoa. Kokkolassa vuokra-asuntoja tuotettiin vuonna 2004 yhteensä 18asuntoa ja 2003 yhteensä 28 asuntoa. Edellisellä ohjelmakaudella asetettu tuotantotavoite,40 vuokra-asuntoa/vuosi, ei toteutunut.Vuokra-asuntojen kysyntä KokkolassaVuokra-asuntojen kysyntää peilataan vuosittain syksyllä tehtävällä asuntomarkkinaselvityksellä.Vuokra-asunnon hakijoiden määrä viimeisen yhdeksän vuoden aikana onkehittynyt seuraavasti:1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 20051h+k 304 185 145 115 119 125 136 132 1482h+k 117 101 99 98 99 105 108 101 1113h+k 66 58 47 47 46 50 54 56 624h+k 38 23 29 19 18 20 22 21 19yhteensä 525 367 320 279 282 300 320 310 340


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma12Edellä mainitut hakijat ovat seuraavista ryhmistä (luvut likimääräisiä)-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05Ruokakuntia, joidennykyinen asunto onhuonokuntoinen, pieni,liian kallis, myynnissätai joilla ei ole asuntoa 278 141 119 94 130 140 169 153 161Nuoria, jotka asuvatvanhempiensa luona 90 60 42 25 14 33 20 17 10Muista kunnista tulevia 45 51 40 24 28 30 29 46 71Erityisratkaisua tarvitsevia 30 26 30 42 35 29 25 11 19Tyydyttävä asunnon omaavia,haluavat vain vaihtaa 45 56 54 56 42 38 42 37 5265 vuotta täyttäneitä 7 18 15 13 18 23 18 11 10Opiskelijoita (neuvotaanhakemaan Tankkarin 30 15 20 25 15 7 17 29 17asuntoja)yhteensä 525 367 320 279 282 300 320 310 340Vuokra-asunnon hakemusten määrässä ja siinä tapahtuneen viime vuosien kehityksenperusteella vuokra-asuntotilanne Kokkolassa on tällä hetkellä tyydyttävä. Tarvetta onvähentänyt viime aikoina vallitseva matala korkotaso, joka on vauhdittanut omistusasuntotuotantoa.Jatkossa harkittaessa vuokra-asuntotuotannon volyymiä tulee huomioida kaupunginpositiivinen väestökehitys ja elinkeinoelämässä vallitseva kasvukehitys.5 Asuntotuotannon tarve ja tyyppiAjankohtaiset näkymätValtakunnan tasolla nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että asuntopolitiikantavoitteina on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaatasuntomarkkinat, poistaa asunnottomuus sekä edistää asumisen laatua. Kohtuuhintaisenasuntotuotannon turvaamiseksi hallitus huolehtii sosiaalisen asuntotuotannonriittävyydestä.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma13Suomessa vuonna 2004 aloitettiin arvioiden mukaan koko asuntotuotannossa yhteensänoin 31 500 uuden asunnon rakentaminen. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kasvoiedellisestä vuodesta noin 3 500 asunnolla. Aratuotanto puolestaan väheni vajaalla 800asunnolla ollen noin 5 100 asuntoa. Korkokannan alentumisen seurauksena kehitys onkulkenut viimeisen viiden vuoden aikana siihen suuntaan, että vapaarahoitteisen asuntotuotannonosuus on lisääntynyt ja aratuotanto puolestaan vähentynyt.Valtakunnan asuntotuotannon ja korkokannan välistä suhdetta kertovakuvaaja.Kokkolassa edellisellä suunnitelmakaudella asuntotuotannon kokonaistavoitteeksi asetettiin200 asuntoa vuodessa. Vuonna 2004 valmistui 183 asuntoa ja vuonna 2003205 asuntoa. Voidaan todeta, että tavoite kokonaistuotannon osalta suunnilleen saavutettiin.Tonttitilanne ei Kokkolassa ole esteenä asuntojen rakentamiselle.Asuntokunnan keskikokoAsumistason paranemista ja siten rakentamisen määrää kuvaavina muuttujina on käytettyasuntokunnan keskikokoa (kuinka monta henkeä asunnossa keskimäärin asuu) jaasuntojen asuinpinta-alaa sekä huonemäärää asukasta kohden.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma14Asuntokunnan keskikoko pienenee tasaisesti ilman suuria vaihteluja. Kehitykseen vaikuttavatväestön kokonaismuutoksen lisäksi nimenomaan muuton rakenne. Keskikoonpieneneminen nopeutuu, mikäli muuttajat ovat yksinäisiä. Lapsiperheet hidastavatkeskikoon pienenemisvauhtia. Yleisellä elintason paranemisella on keskikoonpienenemistä kiihdyttävä vaikutus.Asuntokunnan keskikoko on esitetty asetelmassa 6.AsuntotuotantotarveTarvelaskelmassa väestömäärän kehittyminen perustuu työryhmän olettamukseen, ettäasukasmäärä kasvaisi omavaraisväestön kasvua vastaavasti eli noin 150 asukastavuosittain vuoteen 2010 saakka ja sen jälkeen 145 asukasta vuosittain vuoteen 2015saakka.Asetelma 6VUOSIVÄESTÖ ASUNTOKUNNATKOKKOLAN ASUNTOKANNAN KEHITYSVARAUMAKOKO ASUNTO- KESKI- VUOSI- ASUNTOJA VARAUMA MÄÄRÄ MUUTOS POISTUMA TUOTANTOVÄESTÖ VÄESTÖ MÄÄRÄ KOKO MUUTOS KPL % KPL KPL/V KPL/V KPL/V1985 34 493 33 473 11 972 2,800 87 691 5,46 12 663 169 131 3001990 34 635 34 268 12 763 2,680 158 875 6,42 13 638 195 132 3271995 35 552 35 218 13 743 2,560 196 1 095 7,38 14 838 240 -60 *) 1802000 35 539 35 190 14 761 2,380 204 1 295 8,07 16 056 244 -105 *) 1382004 35 888 35 335 15 552 2,272 n. 16 7772005 36 250 35 706 15 730 2,270 194 1 295 17 025 194 0 1942010 37 000 36 556 16 654 2,195 185 1 330 17 984 192 20 2122015 37 725 37 272 17 376 2,145 144 1 330 18 706 144 20 164*) miinusmerkkiset tilastollisia korjauksiaAsuntotuotanto on Kokkolassa edellisillä ohjelmakausilla alittanut asuntorahastonlaatimat ennusteet. Tämä johtunee asuntorahaston tavasta laatia ennusteet kuntatyypeittäin,jolloin Kokkolaa koskevat olettamukset eivät ole vastanneet Kokkolantodellisia olosuhteita. Vaikka asuntotuotanto on ollut asuntorahaston ennustettaalhaisempaa, eivät asuntojonot vuokra-asuntoihin ole kasvaneet eivätkä tarjonta jakysyntä ole kovan rahan asuntomarkkinoilla supistuneet.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma15AsuntotyypitAsetelma 7Asuntotuotannon kehitys hallintamuodon mukaan vuosina 1976 - 2004Vuosi Omistusasuntoja Vuokra-asuntoja Yht.1976 - 1980 326 65 3911981 - 1985 273 53 3261986 250 - 2501987 212 38 2501988 309 24 3331989 309 67 3761990 322 85 4071991 225 60 2851992 81 83 1741993 85 83 1681994 92 87 1791995 48 66 1141996 76 79 1551997 77 169 2461998 139 41 1801999 123 124 2472000 209 78 2872001 137 14 1512002 120 59 1792003 180 28 2082004 165 18 183400350300Asuntotuotannon kehitys hallintamuodon mukaanvuosina 1976 - 2004asuntojen lukumääräOmistusasuntojaVuokra-asuntojaYhteensä2502001501005001976- 1981- 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20041980 1985J:\henkilosto\taina\raportit\asunto\2005\tuothall.prs


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma16OmistusasunnotOmakotitalot muodostavat suurimman osuuden omistusasunnoista. Niiden tuotantoviime aikoina on ollut noin 120 - 130 asuntoa vuodessa.AsuntotuotantotavoiteToteutuneeseen väestön ja asuntokannan kehitykseen, vallitseviin kasvunäkymiinsekä työryhmän tekemään ennusteeseen (asetelma 6) pohjautuenvaraudutaan Kokkolassa 210 asunnon uustuotantoon vuodessa vuosina 2006 -2008 .Uustuotanto ohjelmakaudella jakautuu seuraavasti:- vuokra-asunnot 40 asuntoa vuodessa- omakotitalot 110 asuntoa vuodessa- omistus-/osaomistusasunnot 60 asuntoa vuodessa.Rakennustyypin mukaan tavoitejakauma ohjelmakaudella on seuraava:- rivi- ja pienkerrostalot 40 asuntoa vuodessa- kerrostalot 60 asuntoa vuodessa- omakotitalot 110 asuntoa vuodessa.6 Tonttimaan tarve ja riittävyysYleistäKokkolassa aikaisempina vuosina yksityisten ja kaupungin tonttitarjonnan ollessa runsastaasuntotuotantoa määräsi melkein yksinomaan kysyntä. Yllättävän suuren kysynnänvuoksi lähinnä yksityisten tonttivaranto on kerrostalotontteja lukuun ottamatta huvennutmerkittävästi, eikä kaupungin omaksuman käytännön mukaan uudiskaavoja laaditayksityisten maille. Tulevaisuudessa kaupungin järjestämät tontit ja niiden luovutusmenetelmätohjaavatkin lisääntyvässä määrin asuntotuotantoa. Tarkemmintontinluovutustoiminnasta päätetään laadittavassa maapoliittisessa ohjelmassa.Omakotitalotonttien tarjonnassa on kyetty vastaamaan kysyntään järjestämällä jokaisellehakijalle tontti. Vaikka kysyntään on kyetty vastaamaan, valmistelu- jasuunnitteluaika sekä kaupungin että rakentajien osalta on jäänyt lyhyeksi lisäten epäonnistumisenmahdollisuutta lopullisessa rakentamisessa. Prosessi maanhankinta -asemakaavoitus - kiinteistötekniikka - kunnallistekniikka on valmistunut juuri seuraavallerakentamiskaudelle. Viime aikoina pullonkaulana ovat olleet myös kunnallistekniikkaanosoitettujen määrärahojen niukkuus ja kantakaupungin yleiskaavan viivästyminen.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma17Valmistuneet omakotitalot kaupungin ja yksityisten luovuttamille tonteilleRakennettujen tonttien omistus250200150100kaup. tonttiyksityinen tontti50019861987198819891990199119921993199419951996199719981999200020012002200320042005Tontti- ja raakamaan tarveOhjelmakauden vuosittainen asuntojen ja tonttimaan tarve kantakaupungin alueellaon arvioitu seuraavasti:Talotyyppi Asuntoja Ka-m 2 /as. Kerrosala Tonttimaata RaakamaataOmakotitalot 95* 10,5 ha 16,0 haRivitalot 40 90 3 600 m 2 1,4 ha 2,5 haKerrostalot 60 70 4 200 m 2 0,6 ha 1,0 ha_________________________________Yhteensä 7 800 m 2 12,5 ha 19,5 ha* 15 omakotitalotonttia sijoittuu asemakaavan ulkopuolelle.Asuntoalueiksi soveltuvaa raakamaata kaupunki omistaa noin 200 ha, eli kaupungillaon määrällisesti noin 10 vuoden raakamaareservi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä,että vuosittain ei tarvitsisi hankkia lisää raakamaata. Ensinnäkin osa alueista sijaitseejo toteutuneeseen kaupunkirakenteeseen nähden sellaisessa paikassa, että niidenkäyttöönotto ei ole kaavataloudellisesti kannattavaa tai että ne ovat sellaisenaan vieläliian pieniä yksiköitä kaavoitettaviksi. Toiseksi kaupungin tavoitteena on pitää yllä 10vuoden raakamaareserviä. Vuosittainen raakamaan tarve on noin 20 ha, mikä pitkälläaikavälillä on kyetty hankkimaan.Liitekartta 1: Maanomistus ja asutuksen laajennusalueita


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma18TonttivarantoRakentamattomia kerros- ja rivitalotontteja asemakaava-alueella on yhteensä35 000 kerrosalaneliömetriä, josta kaupungin omistuksessa on 8 000 ka-m 2 Pikiruukissaja Puntusharjulla. Yksityisten omistamat tontit sijaitsevat kaupungin keskeisimmillä alueilla.Tämän lisäksi voimassa olevassa asemakaavassa on yksityisten omistuksessarakennusoikeutta huomattavia määriä. Nämä tontit ovat pääasiallisesti pientalokäytössä,ja niiden käyttöönotto vaatii useimmiten asemakaavan tarkistuksiaVälittömästi käyttöön otettava tonttivaranto riittää kattamaan kerrostalotonttien osaltaenintään viiden vuoden kysynnän. Rivitalotonttien varanto on käytännöllisesti katsoenlopussa. Vuoden 2006 tuotantoon on vielä riittävästi rivitalotontteja mutta ei sen jälkeiselleajalle. Tilanne vaatii kiireisiä toimenpiteitä, mihin raakamaavaranto antaamahdollisuuden.Yksityisten omistuksessa on 110 omakotitonttia, joista toteuttamiskelpoisia onnoin 80. Tonttien lukumäärä on vähentynyt merkittävästi annettujen rakentamiskehotustenja korotetun kiinteistöveron ansiosta.Liitekartta 2 : Yksityisten omistamat rakentamattomat asuntotontitTavoitteet ja toimenpiteetKaupungin itselleen asettaman “tonttitakuun” mukaisesti kaupungin tulee osoittaa tonttikaikkeen rakentamiseen. Asuntotuotannossa tämä tarkoittaa, että kaupungin omistamaasemakaavoitettu omakotitonttivaranto vastaa 3 - 5 vuoden luovutustarvetta ja yhtiömuotoistenpientalotonttien varanto 2 - 4 vuoden luovutustarvetta.Yksityisten omistamien kerros- ja rivitalotonttien käyttöönsaamiseksi on käytettykorotettua kiinteistöveroa. Lisäksi on tarpeellista selvittää rakentamiskehotustenantamista yksityisten omistamille rakentamattomille ja vajaasti rakennetuille AKR -tonteille. Kaupungin maanomistus antaa mahdollisuuden kaavoittaa rivitalotontteja Isokylänkoulun läheisyyteen ja uusille pientaloalueille, jotka ovat kylläkin omakotitalovaltaisia.Tavoitteena on pitää jatkuvasti omakotitonttitarjontaa 3 - 4:ltä eri alueelta, jotka poikkeavattoisistaan sekä luonnonympäristön että rakennettavan ympäristön suhteen.Osa kysynnästä kohdistuu hinnasta riippumatta sijainniltaan keskeisille alueille ja osaväljemmin toteutettaville entisille maa- ja metsätalousalueille sekä kantakaupungin ulkopuolisiinkyläkeskuksiin.Uusien rakentamiskehotusten antaminen omakotitonteille saattaa olla jo tässä vaiheessatarpeetonta, koska korotettu kiinteistövero vaikuttaa viiden vuoden aikanasamalla tavoin tonttien rakentumiseen. Kokonaisuudessaan omakotitonttien saatavuuskyetään kaikesta huolimatta turvaamaan.Ohjelmakautena omakotitalojen rakentaminen suuntautuu Nuolipuron lisäksi Potin itärannalle,Isokylään, Jokilaaksoon, Rytimäelle, Matalamaalle ja mahdollisesti


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma19Meri-Kokkolan alueelle. Lisäksi pyritään paikkaamaan pienehköjä “aukkokohtia” nykyisenkaavan piirissä. Kaupungilla on maanomistuksen puolesta valmius luovuttaarakennuspaikkoja omakotirakentajille myös Bodön, Knivsundin ja Sokojan kyläkeskuksista.Asuntotuotannon tavoitteiden toteuttamiseksi harjoitetaan pitkäjänteistä ja monimuotoistamaapolitiikkaa. Laadukkaan ja riittävän tonttitarjonnan takaamiseksitarpeellisine kunnallistekniikkoineen ohjataan tarpeelliset resurssit sekäsuunnitteluvaiheeseen että itse toteutukseen. Alue on valmis vasta, kun ympäristöon viimeistelty. Tavoitteena on tonttitakuu, jonka mukaan kaikenlaiseenasuntorakentamiseen kyetään tarjoamaan tontti.7 Sosiaalinen näkökulma asuntotuotantoonValtakunnan tasolla hallitusohjelmassa todetaan mm.:”Vanhusväestön ja vammaistenmahdollisuutta asua omassa kodissaan edistetään kehittämällä asuntosektorin jasosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä. Asuntojen esteettömyyden toteuttamiseksimyönnetään Valtion asuntorahaston varoista korjausavustuksia ja perusparannuslainoitustaniin omistus- kuin vuokra-asuntoihin. Korjaus- ja energia-avustustenkokonaismäärää lisätään tarvittaessa. Yhtenäistetään omistus- ja aravavuokra-asuntojenhissiavustusten ehdot.”Erityisryhmien asuminenVammaiset ja ikäihmisetRakentamisella tulisi tukea ikäihmisten ja vammaisten asumista kotona. Kaupunginuudisrakentamisen/peruskorjauksen yhteydessä tulee aina selvittää vammaisten jaikäihmisten asuntotarpeet. Vammaisasunnot tulee sijoittaa tavallisiin uudisrakentamiskohteisiintai peruskorjauskohteisiin. Uudisrakentamisen sijaiskohteet tuleemiettiä tarkoin, etteivät ulkopuoliset puitteet (maasto, ympäristö, palvelujen puute)estä vammaisten henkilöiden omatoimista selviytymistä.Uusissa asunnoissa tulee huomioida vammaisvarustus sisä- ja ulkotiloissa. Asuntojentilaratkaisuihin, erityisesti eteis- ja wc/suihkutilaratkaisuihin, on kiinnitettävä huomiota.Valaistuksen pintamateriaalien ja huoneiden sisäilman puhtauteen tulee myös kiinnittäähuomiota. Asuntoja tulisi voida pienillä muutostöillä/ratkaisuilla muuttaa yksilöllisestierilaisille vammaisille henkilöille sopivaksi.Jossain määrin hoitoa ja ympärivuorokautista turvallisuutta tarvitsevien ikäihmisten javammaisten asumistilannetta tulee huomattavasti parantamaan Kuusikummun vanhustenvuokratalon/palvelutalon uudisrakentaminen ja peruskorjaus. Uudisrakennukseentulee 29 asuntoa vanhuksille. Uudisrakennus valmistuu syksyllä 2006. Kuusikummunnykyinen rakennus peruskorjataan v. 2007 - 2008. Kokkolaan on myös yksityissektorintoimesta rakenteilla senioriväestön asumiseen suunnattuja kerrostaloja, joiden


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma20varustelussa on huomioitu ikäihmisten asumiselle asetetut tarpeet, kuten esteetönliikkuminen. Ventuksen vanhusten vuokratalot rakennettiin alun perin vanhusten asumiskäyttöön.Vuokratalot eivät ole enää pitkään aikaan olleet yksinomaan vanhustenkäytössä. Ventuksen vuokratalot ovat Ventuksen vanhainkodin välittömässä läheisyydessä.Vanhainkodin palveluja voitaisiin hyödyntää ja kohdentaa sellaisten vanhustenasumisessa, jotka tarvitsevat paljon palveluja sekä hoivaa ja huolenpitoa. Tämän johdostatulisi käynnistää selvitystyö, jolla arvioitaisiin Ventuksen vuokratalojen käyttötarkoituksenmuutostarpeet sekä niistä aiheutuvat toimenpiteet ja kustannukset.Kehitysvammaisten henkilöiden asumista tulee parantamaan Kårkullan kuntayhtymänuuden asuntolan valmistuminen keväällä 2006. Asuntola tulee olemaan 10-paikkainen.Paikoista Kokkola on varannut kahdeksan.PakolaisetKokkolan kaupunki ottaa valtuuston päätöksen mukaan vastaan pakolaisia joka toinenvuosi 30 henkilöä sekä välivuosina joitakin ruokakuntia poismuuttaneiden tilalle. Pakolaisetovat sijoittunee asumaan Y-Säätiön kautta hankittuihin vuokra-asuntoihin. Viimevuosina pakolaisia on sijoitettu asumaan pääasiallisesti Koivuhaan asuinalueelle. Tavoitteenaon, että pakolaiset voivat asua eri puolilla kaupunkia, koska monikulttuurisuudentulee olla osana koko kaupunkia. Ulkomaalaistoimisto tekee pakolaisten asumisenosalta yhteistyötä kaupungin asuntotoimiston kanssa.PäihdeongelmaisetPäihdeongelmaisten asuntotilanne on hyvä. Asunnot ovat hyväkuntoisia ja niitä on riittävästi.Kaupunki ostaa asumispalveluja Ventuskartano Oy:ltä ja Seetri Ry:ltä yhteensä53 paikkaa, joista 12 on ikääntyneiden päihdeongelmaisten käytössä. LisäksiVentuskartano Oy:n valvonnassa on 13 tukiasuntoa.NuoretLastensuojelun asiakkaina olleille nuorille on varattu 12 tukiasuntoa. Asuntojen määräon riittävä. Lisäksi kaupunki ostaa kaksi paikkaa perhekodista nuorille, jotka tarvitsevatenemmän tukea.AsunnottomatSyrjäytyneiden ja vankilasta vapautuvien asuttamisen tukena toimii moniammatillinentyöryhmä. Koivuhaan alueella toimii asumisneuvoja. Asunnottomien tilanne on parantunutniin, ettei Kokkolassa ole juuri lainkaan asunnottomia. Kuitenkin on muutama henkilö,joilla ei ole osoitetta ja jotka asuvat ystäviensä luona. Heidän asuttamisensa vaatiierityisjärjestelyjä. Heidänkin kohdallaan asunnottomuus on pääsääntöisesti lyhytaikaistaja liittyy meneillään olevaan elämäntilanteeseen. Ns. vaikeasti asutettavienhenkilöiden asuttamiseksi tarvitaan edelleenkin kaupungin omistuksessa olevia kiinteistöjä.Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että kaupungin taholta ei tarvita erityistoimenpiteitäasunnottomuuden hoitamiseen.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma218 PeruskorjausAsuntojen perusparannustoiminta on Kokkolassa suhteellisen vilkasta. Suuri osakerrostaloista on rakennettu 1960 - 1970-luvuilla, ja tämä asuntokanta on nyt peruskorjausiässä.Vuokrataloissa osa peruskorjauksista on jo tehty, mutta vuosittain tehdään vielä mittaviaperusparannushankkeita. Asunto-osakeyhtiöissä peruskorjaukset toteutetaanuseimmiten pienimuotoisina ja vaiheittain. Toiminta on suunnitelmallista ja perustuuuseimmiten kuntokartoituksiin, joiden tekemiseen on haettu ja saatu valtion korjausavustusta.Vuonna 2004 myönnettiin suunnitteluavustusta 14 kohteelle 395 asunnonperusparannustoimenpiteitä varten. Uusi avustusmuoto, energia-avustus, vauhdittaamyös asunto-osaketalojen korjaamista. Vuodelle 2004 myönnettiin energia-avustusta28 kohteelle, joissa oli asuntoja yhteensä 497.Vanhojen omakotitalojen peruskorjaaminen tulee lähivuosina jatkumaan ennallaan.Valtion tukema perusparantaminenVuokratalojen perusparantamiseen myönnetään pitkäaikainen korkotukilaina.Asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamiseen myönnetään korkotukilaina. Korkotukilainanmäärä on 40 % hankkeen kustannuksista ja korkotuki 28 % vuosittain peritystäkorosta.Omakotitalojen perusparantamiseen myönnetään omakotitalon perusparannuksenkorkotukilaina.Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnetään asuntojen perusparantamiseeninvestointiavustuksia 5 - 35 % perusparannuskustannuksista.Korjausavustuksia myönnetään- vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan 40 % kustannuksista- hissien rakentamiseen ja liikuntaesteitten poistamiseen 50 % kustannuksista- terveyshaitan poistamisen edellyttämiin toimenpiteisiin 40 % kustannuksista- suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi (kuntoarvion ja kuntotutkimuksenkustannuksiin sekä perusparannustoimenpiteitten suunnittelukustannuksiin).Energia-avustuksia myönnetään sellaisten asuinrakennusten korjaamiseen, joissaon vähintään kolme asuinhuoneistoa. Energia-avustukset myönnetään mm- energiakatselmuksen laadintaan- rakennuksen ulkovaipan lämmöneristyskyvyn parantamiseen- ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien parantamiseen.Kokkolan kaupungin hissiavustus myönnetään hissin rakentamiseen vanhaan kerrostaloon.Hissiavustuksen määrä on yhteensä valtion hissiavustuksen kanssa60 % kustannuksista.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma22Peruskorjaukseen on pystytty osoittamaan avustuksia ja lainaa kysyntää vastaavasti.Kaupunki pyrkii vaikuttamaan niin, että tuki peruskorjaamiseen säilyyriittävänä ja asuntojen tekninen kunto voidaan säilyttää.9 Valtion tukimuodot asuntotuotannossaAravalaina on yhteiskunnan perinteinen tukimuoto suomalaisten asumiselle.Aravalainojen merkitys on viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt ja niin myösARA:n uustuotanto. Aravalaina myönnetään enää ainoastaan vuokratalon rakentamiseenja hankintaan. Vuokra-asuntojen aravalainoituksesta päätetään vuosittain valtiontalousarvion yhteydessä.Aravalaina myönnetään vuokra-asuntojen rakentamiseen ja hankintaan. Aravalainansuuruus on 90 - 95 % hankinta-arvosta ja laina-aika noin 40 vuotta. Lyhennykset jakorko peritään vuosimaksuina tai vaihtoehtoisesti erikseen. Ensimmäisen vuosimaksunsuuruus on 3,7 % lainan määrästä. Jos laina on myönnetty 1.3.2003 jälkeen, perusomavastuukorkoon 3,4 % ja viitekorko valtion 10 vuoden obligaatiolainanoton kolmenviimeisen vuoden keskiarvo. Asunnosta peritään ns. omakustannusvuokraa. Uudenaravavuokra-asunnon kuukausivuokra Kokkolassa on tällä hetkellä noin8,5 •/m 2 . Asunnot on käytettävä vuokra-asuntoina 45 vuotta.Korkotukilainat on tarkoitettu vaihtoehtoiseksi tukimuodoksi perinteisten aravalainojenrinnalle. Pankin myöntämälle asuntolainalle maksetaan korkotukea valtion varoista.Lainan myöntää yleensä pankki, korkotukilainaksi sen hyväksyy kunta tai valtion asuntorahastoja korkotuen maksaa Valtiokonttori lainan myöntäjälle. Korkotukilainatmyönnetään vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen, asunto-osakkeiden sekä omakotitalojenrakentamiseen, perusparantamiseen ja hankintaan.Vuokra-asuntojen rakentamiseen ja hankintaan myönnettävän korkotukilainan määräon 90 - 95 % hankinta-arvosta. Enimmäislaina-aika on 45 vuotta. Lainansaajan perusomavastuukorkoon 3,4 % . Ylimenevä osa maksetaan korkotukena rakentamisajan.Seuraavana vuonna korkotuki on 95 % omavastuun ylittävästä korosta. Tuki aleneevuosittain. Asunnot on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokraasuntoina40 vuotta. Uuden asunnon omakustannusvuokra on tällä hetkelläKokkolassa n. 9 •/m 2 .Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnetään vuokra-asuntojen uustuotantooninvestointiavustuksia 5 - 35 % kustannuksista.Avustuksen saannin edellytyksenä on, että kohde saa Valtion asuntorahastolta myöskorkotukilainapäätöksen.


KOKKOLAN KAUPUNKIAsuntopoliittinen ohjelma2310 YhteenvetoYhteenvetona ja samalla kannanottona asuntopoliittisesta ohjelmasta kiteytetäänseuraavaa:* Kokkolan kannalta keskeiseksi tavoitteeksi tulee varmistaa, että asuntotuotantotukee kaupungissa vallitsevaa positiivista kehitystä niinasukasmäärän kuin elinkeinoelämän suhteen.* Asuntojen uustuotannossa Kokkolassa ajanjaksolla 2006 - 2008varaudutaan 210 asunnon vuosittaiseen tuotantoon.* Uustuotanto jakautuu ohjelmakaudella on seuraavasti:- vuokra-asunnot 40 asuntoa vuodessa- omakotitalot 110 asuntoa vuodessa- omistus-/osaomistusasunnot 60 asuntoa vuodessa* Rakennustyypin mukaan ohjelmakaudella tavoitellaan seuraavaajakaumaa:- rivi- ja pienkerrostalot 40 asuntoa vuodessa- kerrostalot 60 asuntoa vuodessa- omakotitalot 110 asuntoa vuodessa* Tavoitteena on, että vuokra-asuntotuotannosta on korkeintaan puoletkaupungin hallitsemaa. Mikäli muiden omistukseen tuleva vuokra-asuntotuotantojää kovin vähäiseksi, tulee kaupungin vuokrataloyhtiön edelläolevasta huolimatta harkita tilanteesta riippuen uustuotannon toteuttamista.* Asuntotuotannon tavoitteiden toteuttamiseksi harjoitetaan pitkäjänteistäja monimuotoista maapolitiikkaa. Laadukkaan ja riittävän tonttitarjonnantakaamiseksi tarpeellisine kunnallistekniikkoineen ohjataan tarpeellisetresurssit sekä suunnitteluvaiheeseen että itse toteutukseen. Alue onvalmis vasta, kun ympäristö on viimeistelty.* Tavoitteena on tonttitakuu, jonka mukaan kaikenlaiseen asuntorakentamiseenkyetään tarjoamaan tontti.* Asuntotuotannossa huomioidaan ikäihmiset ja erityisryhmät. Tavoitteenaon eri toimenpitein tukea, että vanheneva väestö kykenisi asumaankodeissaan mahdollisimman pitkään.* Kaupunki toimii niin, että tuki peruskorjaamiseen säilyisi riittävänä ja asuntojentekninen kunto voitaisiin säilyttää.

More magazines by this user
Similar magazines