Kirkonpalwelija - Kirkonpalvelijat ry

kirkonpalvelijat.fi

Kirkonpalwelija - Kirkonpalvelijat ry

JoulutervehdysJouluna yksi tervehdys toisillemmeon joulurauhaa. Koemme joulunniin arvokkaaksi juhlaksi, että haluammeviettää sen rauhassa leväten,virkistyen ja kooten voimia tulevaanarkeen. Joulukynttilät, musiikkija muut ulkoiset puitteet auttavatmeitä virittäytymään jouluun.Mutta ehkä joulurauhalla tarkoitetaanmuutakin, ehkä sillä halutaanulkoisen rauhan lisäksi toivottaamyös sisäistä joulurauhaa. Sitärauhaa, jonka joulun lapsi Jeesusvoi meille antaa. Jouluevankeliuminsanoin ”Jumalan on kunnia korkeudessa,maan päällä rauha ihmisilläjoita Hän rakastaa.” Tähän rauhaanmeillä on mahdollisuus päästä Jeesuksensovitustyön tähden, vainHänen nimessään ja veressään. Tähänrauhaan pääsemiselle ei oleedellytyksenä ulkoiset olosuhteet,eikä omat ansiomme. Se annetaanmeille Jumalan armosta. Meidäntarvitsee vain uskoa tämä sanomaomalle kohdallemme, niin pääsemmenauttimaan joulurauhaa.Joulun suuri ihme on Jumalan saapuminenPojassaan ihmisten keskelle.Profeetan kautta oli annettulupaus ”Herra Israelin kuningas onkeskelläsi.”Näin kaikkivaltias Jumalaei jää kaukaiseksi. Hän tuli Jeesuksessamaailmaan meidän keskellemmeja valmisti pelastuksenmeille, joita synti pitää otteessaan.Tätäkin joulua valmistaudutaanviettämään hyvin erilaisissa olosuhteissaja elämäntilanteissa. Eivätarkisen elämän vaikeudet noinvain häviä edes joulun ajaksi. Muttalupaus Herran tulosta on voimassamyös arjen keskellä. Adventin odotusHerran saapumisesta saa joulunatäyttymyksensä.ValontuojaPitäkäämme siis kaikki mielessämmejoulun perimmäinen sanomaarmosta ja toivosta. Tärkeintäei ole lahjojen määrä, eikä joulupöydänpituus, vaan yhdessäolo läheistenja ystävien kanssaHerra olkoon kanssasi myös tänäjouluna ja siunatkoon juhlasiKaarina Yli-SomeropuheenjohtajaSana tuli lihaksiLause ”Sana tuli lihaksi” tarkoittaasiis, että Jeesus joka on aina olluttaivaassa Isän luona, syntyi ihmiseksitähän maailmaan. Tästäkäytetään latinankielistä sanaa inkarnaatio,joka tarkoittaa juuri lihaksieli ihmiseksi tulemista, Jeesuksenihmeellinen, neitseellinensyntymä on osoitus hänen jumalallisestaalkuperästään. Ihmiseksi tulopuolestaan merkitsee täyttä samaistumistaihmisen osaan tässämaailmassa.Jeesus oli siis sekä tosi Jumala ettätosi ihminen. Tämä ylittää täysinmeidän käsityskykymme, muttasitä ei pidä ihmetellä – olemmehantekemisissä jumallisten asioidenkanssa.(Lainaus kirjasta ”Mannaa taivaasta– matka halki Raamatun”;Eero Junkkaala).JOULUYÖTeille on syntynyt Vapahtaja!Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon.He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan,niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan,valjaat, jotka painavat olkapäitä,ja heidän käskijänsä sauvan sinä murskaat,niin kuin murskasit Midianin vallan. - -Jes. 9:1-6.2Etukannen kuva: KuvaKotimaa/Martti Santakari. Takakannen kuva: KuvaKotimaa/Päivi Arvonen.Kirkonpalwelija


Perehdyttämisestä ammattitutkintoon4Tämän lehden viime numerossaoli Hanna Ruohosen kiinnostavaartikkeli Kirkonpalvelijat-lehdenkautta näkyvistä yhdistyksen jatyöntekijöiden ajankohtaisista kysymyksistäeri vuosikymmenillä.Alan koulutuksen ja ammattitutkinnonkehittymisestä teen joitakintarkennuksia. Ensimmäiset suntionammattitutkinnon perusteettulivat voimaan 2000 ja jo sitä ennenammatillista koulutusta on ollut.Ammattitutkinto ei ollut opistotasoineneikä ammattitutkintomäärittänyt millään tavoin valmistavankoulutuksen suorittamistapaa(ei siis opistotasoinen oppisopimuksenasuoritettava tutkinto).Kirkonpalvelijat olivat pitkääntyöntekijäryhmä, jota kirkko ei itsekouluttanut, vaan jonka täytyi itsehankkia itselleen koulutus. 1930-luvultasaakka kirkonpalvelijat järjestivätkinkoulutuspäiviä esimerkiksiSuomen Kirkon SeurakuntatoiminnanKeskusliiton kanssa. Jyväskylänkristillisessä opistossa tarjottiinlyhyitä kursseja kirkonpalvelijoille1950-luvulta lähtien. 1960-luvullaPartaharju-säätiö kokeili ammatillisenkoulutuksen aloittamista- tarkoituksena oli kouluttaa seurakuntiennuorisotyöntekijöistä sijaisiasuntioille. Hanke tyrehtyi osallistujienvähyyteen.Kirkonpalvelijoiden ja SKSK:n yhteistyöjohti kuitenkin siihen, ettävuonna 1976 Jyväskylän kristillisessäopistossa (JKO) aloitettiin laajempikoulutus kirkonpalvelijoille –opistossamme onkin tänä vuonnasuntiokoulutuksen 35-vuotisjuhlavuosi!Vuosittain vajaa kymmenenkirkonpalvelijaa osallistui koulutukseen,joka oli laajuudeltaan 32-33opintoviikkoa. Se ei kuitenkaan antanutvirallista ammattipätevyyttä,koska sitä ei oltu määritelty.Vuonna 1980 kirkon työntekijöidenjatkokoulutus siirtyi tuomiokapitulienvastuulle ja Kirkonpalvelijatry ajoi aktiivisesti alan ammatillistaperuskoulutusta. Hanke pääsi myötätuuleen,kun Lapuan piispa YrjöSariola antoi sille tukensa. Piispainkokousei asiaa kannattanut, muttaesitti kuitenkin komiteaa sitä selvittämään.Komitea löysi koulutuksellemonia tuttuja syitä: työntekijänpitää tuntea kirkollinen identiteettinsä,vastuu ja työnkuva ovat laajoja,työ on itsenäistä ja työntekijälläpitää olla valmiudet ratkaista yllättäviätilanteita. Pelkkä perehdyttäminenja perimätieto eivät takaariittävää ammattitaitoa. Vuonna1983 piispainkokous hyväksyi suntioidenammatillisen peruskoulutuksen,jota Jyväskylän kristillinenopisto alkoi toteuttaa vuonna 1984.Koulutus oli laajuudeltaan 500tuntia (16 viikkoa). Työntekijöidentoiveesta koulutus sisälsi teologisiaaineita, käytännöllisiä aineita sekävalinnaisia aineita (viheralueet tairuokapalvelu). Tavoitteena oli oppiatuntemaan kristinuskon keskeinensisältö ja haluta työskennelläsen mukaisesti, ymmärtää seurakuntaelämänja –toiminnan erityispiirteet,osata huolehtia käytännöntoimista jumalanpalveluksissaja toimituksissa sekä osata vastatakiinteistönhoidosta, puhtaanapidosta,hautausmaista tai ruokapalvelusta.Työntekijän tuli myös osatasuunnitella ja suoriutua tehtävistäitsenäisesti. Teologisille ja käytännöllisilleasioille oli varattu yhtäpaljon aikaa.Koulutus siis jäsentyi jo hyvin nykyisenkaltaiseksi, mutta kyse eivielä ollut ammattitutkinnosta. Keväällä1996 Jyväskylän kristillinenopisto (JKO) teki aloitteen ja kutsuikoolle työryhmän valmistelemaanopetusministeriölle esitystäsuntion ammattitutkinnosta. Tutkinnonsisällöt hahmottuivat melkohelposti, mutta tutkinnon nimiKuva: Hannu Korhonenaiheutti pulmaa: opetusministeriönmukaan nimessä ei voi olla sanaakirkonpalvelija. Seurakuntamestaritaas viittasi liikaa erityisammattitutkintoon.Nimi suntion ammattitutkintohyväksyttiin kesällä 1998ja samana syksynä opetushallituspyysi JKO:ta valmistelemaan suntionammattitutkinnon perusteet.Valmistelutyötä tehtiin pari vuotta,ja ensimmäiset Opetushallituksenhyväksymät Suntion ammattitutkinnonperusteet astuivat voimaan1.3.2000. Tutkinto muodostui kahdestapakollisesta tutkinnonosasta(jumalanpalvelukset, toimitukset jatilaisuudet sekä kiinteistöt ja viheralueet)ja valinnaisista osista (hautausmaatja kiinteistöt, ruokapalveluja viihtyisyys sekä kolmantenayrittäjyys).Ammattitutkinnon suorittaminenon aina riippumaton osaamisenhankkimisen tavasta. Kaiken aikaatutkinnon on voinut suorittaa suoraantai hankkimalla ensin valmistavaakoulutusta. Valmistavaa koulutustaovat eri oppilaitokset järjestäneeteri tavoin: päivämuotoisena,monimuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena.Kaikissa näyttötutkinnoissakeskeistä on henkilökohtaistaminen,jossa huomioidaanesimerkiksi aiempi osaaminen.Vuonna 2004 Opetushallitusasetti toimikunnan arvioimaan voimassaolevia perusteita ja niidentoimivuutta sekä kehittämään niitäedelleen työnkuvan muutoksiaKirkonpalwelija


vastaavaksi. Uudet tutkinnon perusteettulivat voimaan 2006. Nytuusi työryhmä on jälleen arvioin utnoita perusteita sekä viime vuosienmuutoksia työelämässä ja tehnytarvioinnin pohjalta esityksen uusiksitutkinnon perusteiksi. Uudet perusteetovat parhaillaan Opetushallituksessakäsiteltävinä ja todennäköisestitulevat voimaan keväällä2012.Hyvä tietolähde aiheesta on esimerkiksiTM Sonja Turusen ÅboAkademissa vuonna 2007 tekemäpro gradu-työ Praktisk och andlig –kyrkvaktmästarens yrkesidentitetoch roll i början på 2000-talet. Siitälöytyy kootusti tietoa sekä ammattikuvan,tutkinnon että koulutuksenkehittymisen alkuvaiheista.Pirjo SalminenSuntiolinjan vastuuopettajaJyväskylän kristillinen opistoVastine edelliseenSuntiolinjan vastuuopettaja PirjoSalminen Jyväskylän kristilliseltäopistolta esitti lisäyksiä Kirkonpalvelija-lehdenedellisessä numerossajulkaistuun artikkeliini liittyen.Hänen kommenttinsa ovat tarpeellisiaja aihetta syventäviä, silläomassa kirjoituksessani monetasiat jäivät tiivistämisen tarpeenvuoksi vähemmälle huomiolle.Totta on myös se, että olen mitäilmeisimmin tehnyt väärän tulkinnankuvatessani suntioiden ammattitutkintoa”opistotasoiseksioppisopimuksena suoritettavaksiKirkonpalwelijatutkinnoksi”. Täsmällisempää olisikinpuhua monimuotokoulutuksesta,ja suoritanhan itsekin kyseistätutkintoa oppisopimuksen sijaanomaehtoisena koulutuksena.Näin ollen pahoittelen erheellistäväittämääni, kiitän Pirjo Salmistaartikkelini tarkasta lukemisesta jaasiantuntevasta palautteesta sekätoivotan jokaiselle Kirkonpalvelijalehdenlukijalle siunattua adventinaikaa ja rauhallista joulua.Hanna Ruohonen, FMKirkon Alat ry:n kultaisen ansiomerkin ansiokkaasta toiminnasta liiton hyväksisaivat seuraavat sankarit; vasemmalta Jouni Honkanen, Tuomas Leminen,Osmo Nissi ja Eija Jaakola. Kuva: Hannu Korhonen.Hannu Korhonen- - Ovien heitteleminen kirkkoonastuttaessa ja kirkostapoistuttaessa, tai kirkon pääkäytäväätapahtuva kulkeminen jaharhaileva istuinpaikkojen etsiskeleminen,saatikka penkkeihintapahtuva tuppautuminen rukouksenja raamatunlukemisen aikanavaikuttaa kiusallisen häiritsevästitoisten parhaillaan suorittamaanhartauden harjoitukseen.Levollinen astuminen alttariakohti ja alttarin eteen vaikuttaakunnioitusta ja hartautta herättävästi.Ei ole halveksittava pienimpiäkäänyksityisseikkoja, jotkavoivat vaikuttaa ylentävästijumalanpalveluksen yleiseenkulkuun.Marraskuun Kirkkomusiikkilehdessä1931 Lauri Apajalahti peräänkuuluttaajumalanpalveluksen"ulkonaisen järjestyksen" parempaatoteuttamista.Maija Kerko5


Siunattua joulunaikaaUskomatonta… joulu on taas o vella.Siitä on vain hetki, kun edellisenkerran kirjoitin Kirkonpalwelijoillejoulukirjoitusta. Takana on toiminnantäyteinenja tapahtumarikasvuosi. Kuluneen vuoden päällimmäiseksinousee tapaamiset jäsenistönkanssa alueyhdistysten purkamistenmerkeissä. Monella onollut haikea olo alueyhdistyksensäpurkamisesta. Mutta olemmemyös yhdessä, pitkien keskustelujenjälkeen, päätyneet yhteisymmärrykseenuudistuksen tarpeellisuudesta.Uudistus on ollut elinehto.Uudistuksen myötä toivomme,että saamme uutta toiminnastammekiinnostunutta jäsenistöä tilaisuuksiimme,edunvalvonnasta kiinnostunuttajäsenistöä.Kulunutta vuotta on varjostanutEuroopan talouden notkahdus.Usean eurooppalaisen maan taloudennotkahtaminen on saanut suomalaisetkinvarpailleen: kuinkahanmeidän käy? Kieltämättä talousvaikuttaa meidän jokaisen elämään.Kuitenkin olemme tulleethuomaamaan, että talouden taantumiatulee ja menee, välillä syvempänä,niin kuin nyt ja välillä maltillisempina.Ammattiliittona olemmekuitenkin valppaina vastaamassatalouden moninaisiin haasteisiinparhaan kykymme mukaan.Rentoutusterapeutti Marja Repokangas6Joulun kiireet ovat kohta taasmuisto vain. Jäljelle jää toivon mukaanpaljon mukavia muistoja jayhdessä vietettyjä hetkiä rakkaittenja ystävien kanssa. Joulun sanomaon joulun lapsen iloisessahymyssä ja läsnäolossa. Annetaanjoulunlapsen rakkauden vallata sydämemmeja mielemme ja välitetääntuota rakkautta eteenpäin läheisillemme.JOULUPÄIVÄSana tuli lihaksiLämmin kiitos kaikille kuluneestayhteisestä vuodesta.Siunattua vapahtajamme syntymäjuhlaasekä enkelin siipien havinaaalkavaan vuoteen 2012.Tiina Heino, puheenjohtajaKirkon alat ryPyhä Jumala, miten voin ottaa vastaan sinut?Miten voin kutsua sinut näihin huoneisiin, joissa ei ollavalmistauduttu suuren vieraan saapumiseen.Kiitos että sinä tulit ihmiseksi. Sinun oli jano,sinun oli nälkä, sinä tunsit surua, ikävää ja kaipausta.Kiitos että näet minut ja minun jouluni, meidän joulumme.Tule, Herra Jeesus ja tee joulumme pyhäksi.Tee meidän kodistamme seimi, jonne sinä synnyt.Kirkonpalwelija


Voiko kirkkotila olla akustinen ongelma?Musiikki ja erilaiset näytelmät jaspektaakkelit ovat kirkon alkuajoistalähtien kuuluneet hyvin kiinteästikirkolliseen elämään. Näytelmissäesityspaikkana on voinut olla – osintai kokonaan - jokin muu kuin kirkonsisätila. Musiikin esityspaikkanakirkkotilaa on näihin päiviin astiylistetty suorastaan maasta taivaaseen:kirkkotila on Suomessakinollut monen paikkakunnan ”musiikkitalo”.Puheen kohdalla historia ei juurikerro muista kuin puheiden pituuteenliittyvistä ongelmista. Toisinon tänään. Esimerkiksi musikaaliOnnen vuori ohjeistuksessa suositellaanesitykseksi jotain muutakuin kirkkotilaa. Perusteet ovatymmärrettäviä. Kirkkoa ei yleensävoi pimentää eikä ole korotettuaesiintymislavaa tai nousevaa katsomoa,mutta lisäksi todetaan, että” kirkkotilat ovat usein hyvin kaikuisia,jolloin puheesta on vaikeasaada selvää”.Hyvässä työpaikassaKirjoittajana: Tomi KeiskiHyvässä työpaikassaminä hymyilenminä opinminä kehitynsiellä saa hymyillä ja nauraasanoa mielipiteensäolla oma itsensäTämä pistää miettimään. Mitenon mahdollista, että menneinävuosisatoina – jopa tuhansina – puheestaon voinut saada selvää? Onkovika kirkon akustiikassa vai puhujienäänenkäytössä? - Ja se, mikäpuheen selvyydessä tuottaa ongelmia,moninkertaistuu, kun kirkkoontuodaan sähköä ja äänentoistoavaativia soittimia.Olen ollut eri kirkoissa seuraamassakirkkonäytelmiä. Yleensäkeskeisissä rooleissa on ollut ammattinäyttelijöitäja kokonaisuudellaon ollut ammattiohjaaja. Musiikistaon vastannut kanttorin johtamakamarikuoro tai säveltäjä-urkurijne. Ilman äänentoistoa läpiviedytesitykset ovat olleet hyvinkoskettavia - voi sanoa unohtumattomia.Onko tämä kaikki nyt jollaintavalla menetetty ja miksi?Äänentoisto on kirkon historiassaverrattain nuori ilmiö, ja veikkaan,että kirkoissa kärsitään vielä moninpaikoin ammattitaidottomuudesta.Äänentoistosta vastaavilta henkilöiltäpuuttuu liian usein taitoa - jajos sitä muiden tilojen kohdalla riittävästionkin -, nappuloiden pyörittäjienkuulo ei tunnu toimivan kaikuisassakirkkotilassa. Tämä kuitataanhelposti sanomalla, että kirkkotilaon ongelma.Äänentoistosta on seurannut toinenkinongelma: äänenkäytön perusasiatovat unohtuneet puhujilta.Mikrofoni viekoittelee liian nopeaan,lepsuun ja hiljaiseen äänenkäyttöön.Puhujat eivät enääkiinnitä riittävästi huomiota selkeäänartikulaatioon ja oikeaan lauserytmiinasiaankuuluvine korkoineen.Jos puheen kuulumisesta tuleemoitteita, syy on helppo vierittäääänentoistolaitteille.Uskallan väittää, että jokaisellekirkkotilalle löytyy sille sopiva puhetapa,oikeat instrumentit, musiikki– ja vieläpä äänentoisto. Tarvitaanvain kuulevat korvat.Sakari VilpponenKirkkomusiikki-lehtiPäätoimittajaKuva: Hannu KorhonenHyvässä työpaikassateemme yhdessäteemme kunnollaolemme innoissammeHyvässä työpaikassatyöllämme on merkitystäkeskitymme olennaiseensiellä saa tehdä virheitäniistä opitaanja onnistumisia juhlitaanHyvässä työpaikassaarvostamme toisiammearvostamme ihmisiäHyvä työpaikkasyntyy minusta itsestäniasenteistani, suhtautumisestaniasioihin ja ihmisiinHyvän työpaikan luovat ihmisetjohtajat ja alaisetkaikki yhdessäHyvässä työpaikassame olemme Mesamaa joukkuettaHyvä työpaikkaon meistä jokaisestaitsestämme kiinniArmo yllättää ja tulee liki.Se annetaan lahjaksi.Tänäkin jouluna Jumalatulee ihmiseksi.Kristus syntyy maailmaan.Kirkonpalwelija7


Kirkonpalvelijat ry:nOPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄTKuusamossa 26.– 27.6. 2012TIISTAI 26.6.20128.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit* Sokos Hotel Kuusamo,KuusamosaliKirkkotie 23, Kuusamo9.30 Kesäpäivien avaus* Puheenjohtaja Kaarina Yli-Somero* Juhlatoimikunnan puheenjohtajaVäinö Kokkonen* Khra, rovasti Veli-Matti Koivuranta10.30 Turvallisuusasiat srk-työssä* Pentti PuuronenTurvakoulutus Puuronen, Rovaniemi12.00 Lounas* Sokos Hotel Kuusamo12.45 Monikulttuurisuuskirkonpalvelustyössä* Mark SabaSeurakuntapastori, Hgin tuomiokirkkosrk14.15 Kahvit* Sokos Hotel Kuusamo14.30 Kirkkovuosi ja symboliikka* Helena TurjaPastori, Seinäjoen srk16.00 Ajankohtaiset asiat* Risto Voipio, kirkkoneuvos, KiTi* Ritva Rasila, toiminnanjohtaja,Kirkon alat ry17.00 Päivällinen* Sokos Hotel Kuusamo18.00 Vuosikokous* Sokos Hotel Kuusamo,KuusamosaliKirkkotie 23, KuusamoKESKIVIIKKO 27.6.20128.30 Kuusamon seurakunnan esittely* Pyhän Ristin kirkko / Seurakuntatalo* Suntio Heli Posio9.00 Piispanmessu* Pyhän Ristin kirkko / Seurakuntatalo* Toimittaa piispa Samuel Salmi* Saarnaa khra,rovasti Veli-Matti Koivuranta10.30 Valokuvaus* Kuusamon seurakuntatalon edustalla11.00 Lounas* Sokos Hotel Kuusamo12.00 Esiintymistaito ja kehon kieli* Sokos Hotel Kuusamo,KuusamosaliKirkkotie 23, Kuusamo* Laura Jurkka, näyttelijä14.30 Kesäpäivien päätös* Sokos Hotel Kuusamo* Seuraavat opinto- ja koulutuspäivät25.–26.6.2013 Jyväskylä,Rantasipi Laajavuori* Puheenjohtaja Kaarina Yli-Somero15.00 Lähtökahvit* Sokos Hotel KuusamoSitovat ilmoittautumiset pyydetään tekemään18.5.2012 mennessä. Ilmoittautuneille lähetetäänlaskulomake osallistumismaksujen suorittamistavarten kesäkuun alussa. Lisätietoja saasihteeri Kari Hartikaiselta puh. 050 520 7003.Hinnat: kaksi yötä, täysihoito ja osallistumismaksu,tulo hotelliin 25.6.2012 320,-. Yksi yö, täysihoitoja osallistumismaksu 260,-. Ruokailut jaosallistumismaksu 180,-.8Majoitus: Sokos Hotel Kuusamo, Kirkkotie 23, KuusamoKuva Kuusamon kirkosta, KP.Kirkonpalwelija


PalveluksiaKirkon on pysyttävä ajan mukana.Perinteet ovat kivettymiä jajäämia ajoilta jolloin kirkossa käyntioli sääntö, jonka poikkeamuksistapiti tehdä ankara tili. Uudistuksiaonkin tehty ja vireillä. Kitara onkorvannut taivaallisen harpun urkujaollaan museoimassa. Tilastoton saatava nousuun ja keinoja kylläriittää.Nallekirkoista on jo kokemuksia.Valtalehti ylisti neljällä sivulla pehmeääautuudenkokemusta nallepuvussaliturgioivan ja saarnaavanpapin löytäessä Pyhästä kirjastauusia elementtejä. Suntioiden tehtäväkenttälaajenee kun kaappeihinon saatava mahtumaan eläinasujaja hiirenkorvia.KirkonpalwelijaVauvakirkoissa jaetaan kaikilletutit ja ylistyksen aikana ne otetaansuusta pois. Pupukirkoissasaarnaaja voisi olla ketunasussaja kolehtia keräävillä pitkä, tuuheahäntä. Rokkipalveluksissa voisiäänen voimakkuuden nostaa ylisadan desibelin ja kaksinkertaistaarumpusetin lisäten huonokuuloistenautuudenkokemusta. Vanhuksettäytyy edelleen ottaa huomioonjärjestämällä normaalin palveluksenlisäksi rollaattorikirkkojajoissa päätökseksi rollataan temppelinympäri kolme kierrosta. Samakierrätys sopii nuorten mopopalveluksilleluvalla ottaa loputkinäänenvaimentimista pois ylistystenajaksi.Virsikirjan tekstisekoilua voisi jatkaauudistamalla nuorten virsiinajalle ominaista sannastoa ja slangia.Diggaisivat paremmin sikahyviähartaita ilmauksia.Kesäisiin juhliin pitäisi rohkeastisijoittaa rockmessuja ja asuntovaunuleirejäkansallismaisemiin. Erityisiäpalveluksia kannattaa järjestää.Olen itse veisannut 25 asteenpakkasessa metsäkirkossa jossakansaa oli kolme kertaa enemmänkuin lämpimässä kirkossa. Olenveisannut juhannuksen alla rantapalveluksessajossa itikat huolehtivathereillä pysymisestä ja liturgisestaininästä.Aikaa on seurattava. VarmaanLutherkin sanoisi niin. Kaavoistahän kyllä olisi eri mieltä. Siinä mielessäolen minäkin aidon luterilainen.Pyhän kokemiseen ei minullesovi heavy-rock eivätkä pupu-jussit.Snap9


Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta!Nyt seimen luona laulamme ja vielä Jeesus pyydämme:Suo kerran meidän kaikkien taivaassa kiittää riemuiten.vk. 32:6Toivotamme kaikille jäsenillemme,yhteistyökumppaneillemme ja lukijoillemmeVapahtajamme syntymäjuhlan valoa ja siunaustavuodelle 2012.Kirkonpalvelijat ry hallitusKaarina Yli-Somero Kari HartikainenpuheenjohtajasihteeriHarkinnanvarainen palkanosa eliHAVA on herättänyt keskusteluaseurakuntien työntekijöiden piirissäsiitä asti, kun uusi palkkausjärjestelmäotettiin käyttöön.HAVA on osa palkkausjärjestelmääja sitä voidaan maksaa seurakunnantoimivaltaisen viranomaisenpäätöksellä työntekijälle ammatinhallinnan,työn tuloksellisuuden,laadun ja työympäristönhallinnan arvioinnin jälkeen. Harkinnanvarainenpalkanosa on enintään10 % tehtävän vaativuusryhmänvähimmäispalkasta.HAVA otetaan käyttöön seurakunnanmäärittelemänä ajankohtanasen jälkeen, kun on paikallisestiarvioitu valmius sen käyttöönottoon. Käyttöön ottoa edellyttääarviointijakso, joka on vähintään 6kuukautta ja enintään yksi vuosi.10HAVA:sta hyvää tulossa ?Työntekijöiden arviointikriteereitävoivat olla mm:• miten työntekijä hallitsee työtehtävänsäja tehtäväalueensa• miten työntekijä toimii asetettujentavoitteiden saavuttamiseksi• miten työntekijä omalta osaltaanedistää töiden sujuvuuttaTyön laatua voidaan arvioida normaaliksi,hyväksi tai erinomaiseksi.Ennen HAVA:n käyttöönottoakäydään neuvottelut työnantajanja työntekijäjärjestöjen luottamusmiestenkesken. Näissä käyttöönottoneuvotteluissasovitaan myösprosessi, jolla harkinnanvaraistapalkanosaa jatkossa jaetaan.HAVA on varmasti hyvä mahdollisuuslöytää työntekijöiden vahvuudetja erityisosaaminen ja saada nekoko työyhteisön käyttöön. HAVA:nkäyttöönotto on myös työnantajanetu. Työstänsä kiinnostuneet ja itseäänkehittämään pyrkivät työntekijätovat voimavara koko kirkolle.Nyt on työnantajilla hyvä mahdollisuussatsata työntekijöihin. Meolemme yhtenä hyvänä osana kristillisenkirkon toimintaa.Kari Hartikainen,pääluottamusmiesKirkon alat ryKuva: Hannu KorhonenKirkonpalwelija


KIRKONPALVELIJATKeskipohjanmaan alaosastoVUOSIKOKOUSjaVEHTARIENVÄHÄJOULU28.12.2011 klo 18.00RUONAN LEIRIKESKUSEteläniementie 68100 HIMANKAMukana Kp.puhj. Kaarina Yli-Someroja siht.Kari Hartikainen.Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen23.12.2011 mennessäJuhani Saukko 0400 946 668Saunavarustus.TERVETULOA!Kirkonpalvelijat ry:nETELÄ-KARJALANALAOSASTONvuosikokous ja uuden toiminnan suunnitteluke 15.2.2012 klo 18 Sammonlahdenseurakuntakeskuksessa, Hietakallionkatu7, Lappeenranta.Tervetuloa. Tarjoilua luvassa.Vieraina Pj. Kaarina Yli-Somero, siht.Kari Hartikainen.Kirkonpalvelijat ry:nPOHJOIS-SAVONALAOSASTONvuosikokous ke 21.3.2012 klo 18 Lapinlahdenseurakuntatalolla, Mykkäläntie6, Lapinlahti.Tervetuloa. Tarjoilua luvassa.Kirkonpalwelija- palveleva ammattiliittoAsemamiehenkatu 2, 6. krs.00520 HELSINKIpuh. 0207 912 530fax 0207 912 531www.kirkonalat.fietunimi.sukunimi@kirkonalat.fiToimisto on avoinna ma-pe klo9-15, kesäaikana klo 9-14.Ritva RasilaToiminnanjohtaja0207 912 534, 040 828 0656Chanthy HengToiminnanjohtajan assistentti0207 912 536Paula KokkoJärjestösihteeri0207 912 539Anna-Maria NumminenLakimies0207 912 538Heidi HalonenLakimies0207 912 537Hannele HalinenJäsenpalvelusihteeri0207 912 530Galina VoloshinaToimistopalvelusihteeri0207 912 533Kirkonpalvelijat ry:nhallitus 2012KAARINA YLI-SOMEROpuheenjohtajapuh. 0400 797 230kaarina.yli-somero@kirkonpalvelijat.fiEIJA JAAKOLAvarapuheenjohtajapuh. 040 595 7001eija.jaakola@evl.fiKARI HARTIKAINEN, sihteeriPL 421, 70101 KUOPIOpuh. 050 520 7003kirkonpalvelijat@kolumbus.fiMAARIT ILONENpuh. 050 339 2903maarit.ilonen@evl.fiJOUNI HONKANENpuh. 050 404 7194jouni.honkanen@evl.fiTUULA TUOMINENpuh. 0400 378 069tuula.tuominen@evl.fiTUOMAS LEMINENpuh. 044 744 0049tuomas.leminen@evl.fiSAILA KOSTIAINENpuh. 050 3377 148saila.kostiainen@evl.fiOSMO NISSIpuh. 050 326 5874osmo.nissi@evl.fiKRISTIINA SANAKSENAHOpuh. 040 515 7538kristiina.sanaksenaho@evl.fi11

More magazines by this user
Similar magazines