VUOSIKERTOMUS 2012 - Keski-Suomen liitto

keskisuomi.fi

VUOSIKERTOMUS 2012 - Keski-Suomen liitto

JulkaisutiedotJulkaisija:Keski-Suomen liittoSepänkatu 4, 40100 JyväskyläPuhelin 020 7560 200Kotisivu:www.keskisuomi.fiHenkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoaetunimi.sukunimi@keskisuomi.fiJulkaisu:C 139ISBN 978-951-594-442-9ISBN 978-951-594-443-6 (sähköinen versio)ISSN 0788-7051Julkaisun avainsanat:KehittämistahtoAluesuunnittelu ja -kehittäminenMaakuntakaavoitusMaakunnan edunvalvontaKehittämisrahoitusPainos:200 kplPainopaikka:Kopijyvä OyTaitto:Piia AhonenJyväskylä 2013Kannen kuvat:Talven kylmä valo, kuvaaja Seppo HaukkaKeski-Suomen ennakointifoorumi 22.5.2012Nicholas ja Eloho Ifinedo, Pikkudiili-ideointikilpailunvoittajat, 23.3.2012Taitajat2012-messuosasto 24.4.2012


SISÄLLYSLUETTELO1. Maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2012 ...........................................................42. Yhteinen kehittämistahto........................................................................................52.1 Luottamuselimet ja muu asiantuntijuus.................................................................................................. 52.1.1 Luottamushenkilöhallinto................................................................................................................. 52.1.2 Maakunnan yhteistyöryhmä MYR................................................................................................... 72.1.3 Keski-Suomen liiton henkilöstö ...................................................................................................... 82.2 Keski-Suomen liiton näkyvyys.................................................................................................................. 92.2.1 Viestintä ............................................................................................................................................. 92.2.2 Vuoden 2012 tapahtumia................................................................................................................. 93. STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN......................................................... 123.1. Suunnittelun välineet ja toiminnan arviointi........................................................................................ 123.2 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi ............................................................................................... 133.3 Alueidenkäyttö.......................................................................................................................................... 143.3.1 Maakuntakaavoitus......................................................................................................................... 143.3.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu ................................................................................................. 153.4 Aluekehittäminen...................................................................................................................................... 163.4.1 Menestyvä yritystoiminta ...............................................................................................................173.4.2 Osaamisella menestykseen .......................................................................................................... 183.4.3 Hyvinvoiva kansalainen ................................................................................................................. 193.4.4 Vetovoimainen toimintaympäristö................................................................................................ 193.5 Kehittämisrahoitus .................................................................................................................................. 203.6 Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi ..........................................................................................214. EDUNVALVONTA........................................................................................................... 224.1 Maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot..................................................................... 224.2 Keski-Suomen kärkihankkeet 2012 ...................................................................................................... 235. Talous.........................................................................................................................265.1 Tuloslaskelma............................................................................................................................................ 265.2 Rahoituslaskelma..................................................................................................................................... 275.3 Tase............................................................................................................................................................. 285.4 Jäsenkuntien maksuosuudet 2012........................................................................................................ 29LIITTEET........................................................................................................................... 30Maakuntavaltuusto 2009–2012.................................................................................................................... 30Maakuntahallitus 2011–2012 ....................................................................................................................... 33Tarkastuslautakunta 2009–2012.................................................................................................................. 33Maakunnan yhteistyöryhmä......................................................................................................................... 34Henkilöstö........................................................................................................................................................ 35Keski-Suomen liiton julkaisut vuonna 2012................................................................................................. 36


vuosikertomus 20121. Maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2012Vuotta 2012 leimasi edelleen euroalueen epävarmuudet ja heikko taloudenkehitys. Alkuvuoden toiveikkuus talouden suunnan kääntymisestä hiipuiloppuvuonna työllisyyden heikkenemisen ja kuluttajien kokeman epävarmuudenlisääntymisen myötä. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja vienninrakennemuutos heijastuvat vahvasti Keski-Suomeen. Maakunnan teollisuusyritystenliikevaihto ja henkilöstömäärän kehitys ovat olleet loppuvuonnapääsääntöisesti laskusuunnassa. Vaikka yleiskuva on alavireinen,taantuma ei ole kuitenkaan nujertanut kaikkia yrityksiä, vaan kasvun valopilkkujakinlöytyy, erityisesti palvelualoilta. Euroalueen talouskehityksessäei ole näköpiirissä nopeaa käännöstä parempaan ja Suomen kansantaloudenkasvu on heikkoa edelleen vuonna 2013. Epävarmuuden oletetaan kuitenkinvähentyvän, mikä näkyy viennin piristymisenä.Keski-Suomen väestömäärä jatkoi kasvuaan, ja Keski-Suomi on nyt yli 275 000 asukkaan maakunta. Vuodentakaiseen verrattuna väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan noin 700 henkilöllä. Väestön kasvu keskittyy kuitenkinvahvasti Jyväskylän seudulle, kun samaan aikaan väestö muilla seuduilla vähenee. Osassa maakuntaaväestön ikärakenne vanhenee nopeasti ja ennusteiden mukaan alueiden väliset erot väestön ikärakenteessakasvavat.Alkuvuosi näytti Keski-Suomessa työllisyyden suhteen lupaavalta, mutta vuoden jälkipuoliskolla työllisyysalkoi heikentyä. Joulukuussa työttömien määrä nousi yli 18 500, missä lisäystä edelliseen vuoteen on noin1 800 henkilöä. Työttömyys on kolmen vuoden takaisen taantuman lukemissa ja ELY-keskusalueiden kolmanneksikorkein. Teollisuuden irtisanomiset sekä julkisen sektorin työpaikkojen katoaminen koettelevat rajustiKeski-Suomea. Uusien työpaikkojen luominen ja työllisyyden kääntäminen kasvu-uralle edellyttävät merkittäviäponnistuksia kaikilta tahoilta. Tämä on avainasia myös talousongelmien kanssa painivien Keski-Suomenkuntien elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Korkea työttömyys yhdessä ikääntyvän väestön kanssa asettaakuntien talouden entistä ahtaammalle.Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen ovat keränneet paljonhuomiota ja aiheuttaneet hämmennystä kuntakentässä. Hallituksen ehdotus uudeksi kuntarakennelaiksi tulilausunnoille vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on edelleen paljon epätietoisuutta.Hallitus odottaa kuntien ilmoittavan mahdolliset yhdistymiskumppanit ja selvitysalueen jo vuoden 2013 lopulla.Kuntien voimavarat eivät tahdo nyt riittää palvelutuotannon uudistamiseen ja yritysten toimintaedellytystenkohentamiseen.Vuoteen 2012 on Keski-Suomen liitossa sisältynyt uuden rakennerahastokauden valmistelua sekä edunvalvontaakoskien liikenneyhteyksiä, puolustusvoimien rakenneuudistusta, valtionhallinnon alaisten laitosten tavoitteluamaakuntaan ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamista. Kaavoitus on ollut runsaan keskustelunkohteena, josta laajimpana 3. vaihemaakuntakaava. Liiketoiminnan kansainvälistymistä on edistettymonin eri keinoin osana kehittämishankkeita. Työtä liitossa on tehty supistuvilla henkilöresursseilla, muttaasiat on pystytty hoitamaan hyvällä yhteistyöllä sekä talon sisällä että verkostoissa.Anita Mikkonen, maakuntajohtaja4


Keski-Suomen Liitto2. Yhteinen kehittämistahtoKeski-Suomen liitto on kumppanuuksien ja verkostojen rakentaja ja ylläpitäjä. Omien luottamuselintensä,maakuntahallituksen ja -valtuuston sekä maakunnan yhteistyöryhmän ja muiden asiantuntijaryhmienkautta se kokoaa ja kanavoi monipuolista asiantuntemusta maakunnan hyväksi.2.1 Luottamuselimet ja muuasiantuntijuus2.1.1 LuottamushenkilöhallintoMaakuntavaltuustolla oli kaksi kokousta vuonna2012. Kevätkokous pidettiin 6. kesäkuuta Saarijärvenkaupungintalolla. Maakuntavaltuusto hyväksyiKeski-Suomen liiton vuoden 2011 tilinpäätöksenja käsitteli vuoden 2013 talousarvion laadinnanperusteita. Tutkija Arja Koistinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoi vesistöjen tilastaKeski-Suomessa.Syyskokouksessa 14. päivä marraskuuta LaukaanPeurungassa maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton taloussuunnitelman 2013 – 2015sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle2013.Maakuntavaltuusto kävi vilkasta keskustelua3. vaihemaakuntakaavasta, joka koski turvetuotantoa,suoluontoa ja tuulivoimaa. Valtuusto hyväksyikaavan äänestyksen jälkeen.Maakuntavaltuusto käsitteli 3. vaihemaakuntakaavaamyös 2.3.2012 Paviljongissa järjestetyssäseminaarissa.Lisäksi maakuntavaltuusto kokoontui 5.10.2012Kuntaliiton maakuntakierrokselle ja maakuntavaltuustoseminaariinRantasipi Laajavuoreen. Seminaarikäsitteli ajankohtaisia asioita vesistöstä, turpeestaja tuulivoimasta. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajaKari-Pekka Mäki-Lohiluoma esitteli samassayhteydessä kuntien ajankohtaisia asioitamm. taloustilannetta ja näkymiä.Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa. Kokouksetpidettiin pääsääntöisesti Keski-Suomen liitossa.Maaliskuun kokous oli Keuruun kaupungintalollaja syyskuun kokous pidettiin Suolahden Wanhallaasemalla, Äänekoskella.5


vuosikertomus 2012Maakuntahallitus:Maakuntavaltuuston kokous Saarijärvellä 6.6.2012Suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi kertoi Keski-Suomenmaakuntakaavoituksesta maakuntavaltuustonkokouksessa 6.6.2012.3. vaihemaakuntakaava kiinnosti mediaamaakuntavaltuuston kokouksessa 14.11.2012.Haastateltavana maakuntavaltuuston puheenjohtajaMauri Pekkarinen• asetti Keski-Suomen 3.vaihemaakuntakaavaehdotuksen(turvetuotanto, suoluontosekä tuulivoima) sekä 4.vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtäville• nimesi maakunnan kärkihankkeetvuodelle 2013• perusti Keski-Suomi palkinnon• esitti valtiovarainministeriönAlueellistamisen koordinaatioryhmälleKeski-Suomen osaamisklustereiksiopetusklusteria, tietotekniikan (ICT)osaamisklusteria, liikunnan ja terveydenedistämisen osaamisklusteria sekä bio- jaympäristöteknologian osaamisklusteria.• esitti maakuntaan suuntautuviksivaltionhallinnon alueellistamistoimienkehittämiskohteiksi:• Koulutuksen arviointikeskuksensijoittaminen Jyväskylään• Kansalaisyhteiskunnantutkimuskeskuksen perustaminenJyväskylän yliopiston yhteyteen• Valtionhallinnon ICT-palvelukeskuksensijoittaminen Jyväskylään sekä• Jyväskylästä vahva huippuurheilunkeskus• hyväksyi Keski-Suomen liikuntajaurheilustrategian 2020• valitsi Joutsan ja Jämsän seutujenlaajakaistayhteyksien toteuttajan• käynnisti ERVA-alueensosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämisen valmistelutyön• hyväksyi maakuntaohjelmantoteuttamissuunnitelman 2013 - 2014• hyväksyi Keski-Suomenliikennejärjestelmäsuunnitelmanvuosille 2013 - 2015• otti kantaa Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskuksen ja Keski-Suomenpoliisilaitoksen säilyttämiseksi sekävastusti koulutuspaikkojen leikkauksiaja antoi 30 muuta lausuntoa6


Keski-Suomen LiittoTarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Vuodenalussa lautakunta käsitteli Keski-Suomen liitonedellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksenja tilintarkastuskertomuksen ja laatimaakuntavaltuustolle arviointikertomuksen.Tarkastuslautakunnalle esiteltiin maakuntakaavoitusta,rakennerahasto- ja hankeasioita, edunvalvonta-ja kansainvälisyysasioita sekä muita liitonajankohtaisia asioita.2.1.2 Maakunnan yhteistyöryhmä MYRMaakuntien yhteistyöryhmien tehtävä on ohjataalueensa strategista kehittämistyötä. Yhteistyöryhmätvastaavat, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen,vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisenrahoituksen yhteensovittamisesta.Vuoden tärkein tehtävä oli ohjelmakauteen 2014 -2020 valmistautuminen. Työ aloitettiin arvioimallaKeski-Suomen elinkeinojen kehittämisen mallia.Maaliskuussa pidetyssä Keski-Suomi 2014+ -työpajassapohdittiin, mitä Euroopan unionin tavoitteetälykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvustamerkitsevät Keski-Suomelle. Elokuun työpajassakoottiin eväitä tulevan EU-ohjelman valmisteluunyhdessä sidosryhmien kanssa. Syyskuun lopullaEtelä- ja Länsi-Suomen maakuntien yhteistyöryhmätkokoontuivat Tampereelle keskustelemaanuuden yhteistyöalueen ohjelmaluonnoksesta.Muita tärkeitä asioita olivat rahoituksen järjestäminenrakennemuutostilanteiden hoitoon, maakunnanyhteistyöasiakirja vuodelle 2013, Keski-Suomenmaakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma2013 - 2014 ja ELY -keskuksen strateginen tulossopimus2012 - 2015. Maakunnan yhteistyöasiakirjallakohdennettiin noin 13 miljoonaa euroa EUohjelmienrahoitusta Keski-Suomen kehittämiseen.Koska EU-varoja oli saatu jo ennalta käyttöön, nytpäätettävissä oleva rahoitus oli aiempaa pienempi.Pääosa rahoituksesta varattiin yrityshankkeille,työllistymiseen ja osaamisen vahvistamiseen.Huhtikuussa yhteistyöryhmä vieraili Pietarissa.Opintomatkalla saatiin tietoa Pietarin alueen liiketoimintamahdollisuuksista,tutustuttiin Jyväskylänseudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n aluetoimistonpalveluihin sekä vierailtiin Zao Betsetinelementtitehtaalla.Yhteistyöryhmä piti viisi kokousta. Lokakuun kokousoli yhteinen ELY-keskuksen neuvottelukunnankanssa.Kaikki maakunnan yhteistyöryhmän asettamattyöryhmät jatkoivat toimintaansa: maaseutujaosto,osaamisen ja työllisyyden työryhmä, yritystenkehittämisen johtoryhmä, ympäristö- jatasa -arvovaikutusten arvioinnin työryhmä sekähankeryhmä.Maakunnan yhteistyöryhmä MYR vieraili Pietarissa 22. - 25.4.2012.7


vuosikertomus 20122.1.3 Keski-Suomen liiton henkilöstöVuoden 2012 lopussa Keski-Suomen liiton palveluksessaoli 35 henkilöä, 11 miestä ja 24 naista.Määrä on vähentynyt vuodessa kolmella henkilöllä.Virkasuhteessa oli neljä henkilöä, toistaiseksivoimassa olevissa työsuhteissa 25, määräaikaisiaviisi ja oppisopimuskoulutuksessa yksi.Liikuntailtapäivää vietettiin 24.2.2012.Toimisto on maakuntajohtajan johtama tulosyksikkö,joka toimii neljässä tiimissä: maakuntajohtajantiimi, alueidenkäyttö, aluekehitys ja hallinto.Toimiston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtaja,tiimien vetäjät ja henkilöstön edustaja. Sihteerinätoimii maakuntajohtajan sihteeri.Työskentelyn ohjenuorina ovat mm. henkilöstösuunnitelma,työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstöpolitiikanperiaateohjelma ja tietoturvasuunnitelma.Maakuntahallitus ohjaa toimiston työskentelyä.Tarkemmin tiimien tavoitteet ja tehtävät sovitaanvuosittain maakuntajohtajan kanssa.Henkilökunnan lapsia vieraili toimistossa pääsiäisenalla 2012.Henkilöstö kouluttautui toimintavuoden aikana yhteensä83 päivää. Henkilöstön yhteisiä suunnittelupäiviäoli kaksi. Keväällä teemana olivat toimintaympäristönmuutokset ja työpaikan ilmapiiri,syksyllä keskusteltiin tulevasta toiminnasta, toiminnantavoitteista sekä henkilöstömuutoksista.Tiimit järjestivät lisäksi myös omia toiminnansuunnittelu- ja kehittämispäiviä. Henkilöstöpalavereitaoli vuoden aikana neljä. Niissä käsiteltiinyhteisiä, ajankohtaisia tehtäviä.Henkilöstö kävi 25.5.2012 kuntavierailulla Keuruullaja ulkoili iltapäivän hiihtokeskuksen maastossa.WFA:n eli Länsi-Suomen Allianssin henkilöstöjenvirkistyspäivä oli 10.9.2012 Seinäjoella.Keväällä 2012 eläkkeelle jäänyt atk-piirtäjäTuula Niemistö esittelee liiton eläkkeellä olevalletutkimusjohtaja Mikko Kankaiselle piirtäjän uranaikana kehittynyttä välineistöä.Henkilöstön liikunta- ja kulttuurityöryhmä LII-KU kannusti ylläpitämään työkykyä ja -hyvinvointia.Perinteistä talvista liikuntailtapäivää vietettiin24.2.2012. Lisäksi LIIKU järjesti kuntotestejäja kehonkoostumusmittauksia. Liikunta-ja kulttuuriseteleillä hankittiin omatoimisialiikunta- ja kulttuuripalveluja. Useita henkilöitäosallistui viikoittaiselle sählyvuorolle, maratoneilleja Peurunkapatikkaan.8


Keski-Suomen Liitto2.2 Keski-Suomen liiton näkyvyys2.2.1 ViestintäKeski-Suomen liiton viestintästrategian mukaanluottamuselinten kokouksista ja päätöksistä sekämaakuntakaavoista tiedotettiin lainsäädännön, liitonsääntöjen ja toimiston työnjaon mukaisesti:luottamuselinten päätösten, lausuntojen ja kannanottojenvirallinen tiedotus oli hallintopäällikönvastuulla, maakuntakaavan ja vaihekaavojen viranomaistiedotuksestavastasi alueidenkäytön tiimi.Media- ja sidosryhmätiedotusta on hoitanut viestintäpäällikköyhteistyössä asianomaisten valmistelijoidenja tiimien kanssa.Media- ja sidosryhmätiedotteiden keskeistä sisältöäovat olleet luottamuselinten päätökset, Keski-Suomen liiton suunnitelmat, kehittämisohjelmat jahankkeet sekä niiden tulokset ja vaikutukset. Maakuntavaltuuston,maakuntahallituksen ja maakunnanyhteistyöryhmän kokouksista on julkaistu ennakkotiedoteesityslistoineen ennen kokouksia jakokoustiedote keskeisistä päätöksistä ja muistasovituista asioista kokousten jälkeen. Maakunnanyhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston kokouksetovat olleet medialle avoimia.Vuonna 2012 viestimille ja muille sidosryhmille lähetettiinyhteensä noin 90 tiedotetta sähköpostijakelulla,joka laajimmillaan käsittää yli 130 osoitetta.Tiedotteet julkaistaan aina myös Keski-Suomenliiton verkkosivustolla.Verkkolehti Nokankoputuksia (http://www.keskisuomi.fi/nokankoputuksia/)ilmestyi vuoden aikanakaksi kertaa. Keski-Suomen liiton blogissa(http://www.keskisuomi.fi/blogi/) julkaistiin erikirjoittajilta yhteensä 23 kirjoitusta, joiden aiheetvaihtelivat maakuntakaavoista matkailuun. Omansarjansa muodostivat Työn iloa! –kampanjaan liittyvätvierailijoiden kirjoitukset.Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehtiVipuvoimaa EU-ohjelmista ilmestyi kaksi kertaa,samoin kuin Keski-Suomen Aikajana, katsausmaakunnan yritysten taloustilanteeseen.Sähköisiä uutiskirjeitä sidosryhmätiedotuksessaankäyttivät NECL II –hanke ja Creative Regions–hanke. Jälkimmäinen ylläpiti myös LuovaKeski-Suomi Työn iloa! –kampanjan -sivustoa Facebookissasekä uutiskirjeineen ja verkkosivuineen(www.keskisuomi.fi/tyoniloa) oli hankkeenvastuulla.2.2.2 Vuoden 2012 tapahtumia8.3. Keski-Suomi 2014+ -seminaarissa pohdittiinEurooppa 2020-strategian tavoitteita ja mitä ne tarkoittavatKeski-Suomen kannalta.9.3. Keski-Suomen Aikajanan 1/2012 julkistus. Aikajanakuvaa ja analysoi Keski-Suomen yritystoimintaaja aluetaloutta.23.3. Pikkudiili –ideointikilpailun julkistamis- japalkitsemistilaisuudessa palkittiin parhaat ehdotukset,joilla voitaisiin edistää kansainvälistenopiskelijoiden työmahdollisuuksia ja integroitumistaKeski-Suomeen. Kilpailuun osallistui noin 15opiskelijaa ja julkistamistilaisuudessa oli paikalla30 henkilöä. Kilpailu oli osa Keski-Suomen osaajatkohtaavat –toimintaa.18.4. Keski-Suomen päivänä järjestettiin noin 50 tilaisuuttaeri puolilla maakuntaa, Jyväskylän lisäksi12 muulla paikkakunnalla. Keski-Suomen liitto vastasitapahtumien koordinoinnista ja yhteisen ohjelmaesitteen,ilmoitusten ja julisteiden tuotannostaja visuaalisesta ilmeestä. Keski-Suomen liiton omatapahtuma oli työhyvinvointiseminaari JyväskylänAalto-salissa. Se käynnisti vuoden mittaisen Työniloa! –kampanjan, jolla pyrittiin edistämään työhyvinvointiakeskisuomalaisilla työpaikoilla kulttuurin,taiteen ja luovien menetelmien keinoin. Vuodenloppuun mennessä Työn iloa! -haasteen otti vastaan16 työyhteisöä. Paras idea palkitaan Keski-Suomi –palkinnolla Keski-Suomen päivänä 2013.22.5. Keski-Suomen ennakointifoorumissa tarkasteltiinKeski-Suomen tilannekuvaa tilastojen ja tulevaisuusskenaarioidenvalossa. Keski-Suomen liitonja ELY-keskuksen järjestämään tilaisuuteen osallistuinoin 60 henkilöä.30.5. – 14.6. järjestettiin avoimia yleisötilaisuuksia,joiden aiheena oli turvetuotanto- ja tuulivoima-alueitakoskeva kolmas vaihemaakuntakaava(3. VMK). Kansalaisilla oli mahdollisuus tu-9


vuosikertomus 2012tustua kaavaehdotukseen ja esittää kysymyksiäsekä antaa palautetta yleisötilaisuuksissa viidelläpaikkakunnalla, Petäjävedellä, Hankasalmella,Saarijärvellä, Jämsässä ja Viitasaarella. Yhteensätilaisuuksiin osallistui noin sata kuntalaista.12. ja 13.6. järjestettiin Keuruulla ja Multialla valtatie18 -selvitystyöstä yleisötilaisuudet. Tilaisuuksiinosallistui yhteensä reilut 60 henkilöä ja niissäsaatiin palautetta tien linjausvaihtoehtoihin.Neste Oil Rallin Killerin erikoiskoeLänsi-Suomen maakuntien (WFA) henkilöstöjentapaaminen Seinäjoella, viestinnästä vastaavat10.7. Jyväskylän Kesän avajaispäivänä järjestettiinperinteinen kutsuvierasohjelma yhdessä Jyväskylänkaupungin, yliopiston, Keskisuomalaisenja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Seminaarinteema oli Media ja kansalaisyhteiskunta. Kesänavajaiskonserttiin Korpilahden kirkkoon matkustettiinRhea-laivalla. Keski-Suomen liiton kutsuvieraitaoli 60.3.8. Neste Oil Ralliin kutsuttiin yhteistyökumppaneitayhdessä Jykes Oy:n ja Jyväskylän kaupunginkanssa. Vieraat pääsivät rallitunnelmaan Killerinerikoiskokeella. Rallipäivän miniseminaarissa oliaiheena Keski-Suomen ja Jyväskylän elinvoimaisuus.Keski-Suomen liiton kutsuvieraita oli noin 12ja lisäksi 6 puolalaista vierasta Swietokrzyskiestä.17.8. Liikenneseminaarissa Priimuksessa käsiteltiinmaakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa,joka valmistui loppuvuodesta.20.8. Keski-Suomi 2014+ kumppanuusseminaarissaLaajavuoressa evästettiin tulevan EU-ohjelmanvalmistelijoita.23.8. – 2.10. järjestettiin seutukierros, jolla käsiteltiinmaakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa.Tilaisuudet pidettiin kuudella paikkakunnalla: Kannonkoskella,Jämsässä, Äänekoskella, Keuruulla,Joutsassa ja Jyväskylässä.WFA-yhteistyöfoorumi 13.11. Laukaan Peurungassa,hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen30.8. Länsi-Suomen maakuntien (WFA) henkilöstöjentapaamisessa Seinäjoella käytiin läpi henkilöstöryhmienyhteisiä asioita Rytmikorjaamollaja nautittiin taide-elämyksestä Soile Yli-Mäyrynateljeessa.11.9. Keski-Suomen Aikajana 2/2012 julkistettiin.10


vuosikertomus 20123. STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINENKeski-Suomen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta ja muusta alueidenkäytön suunnittelusta ja ohjauksestamaakunnassa. Myös kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelu, yhteensovitusja toteuttaminen yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti ovat maakunnanliiton vastuulla.3.1 Suunnittelun välineet ja toiminnanarviointiMaakuntien suunnittelun välineitä ovat maakuntasuunnitelmat,maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmatsekä maakuntakaavat jaedunvalvontaan liittyvät erillisselvitykset. Suunnittelujärjestelmäperustuu lakeihin ja se mahdollistaamaakunnan poliittisen tahdon toteutumisenpäätöksenteossa.Maakuntaohjelman väliarviointi suoritettiin loppuvuodenaikana. Arviointi toteutettiin yhteisenä useanLänsi-Suomen maakunnan alueella ja sen kohteenaoli erityisesti maakuntaohjelmien toteutusja vaikuttavuus. Tehtävä perustui alueiden kehittämislain(1651/2009 § 29 ja 25) velvoitteeseenhankkia ulkopuolinen arviointi maakuntaohjelmistaainakin kerran ohjelmakauden aikana. Arvioinnintulokset saatiin käyttöön vuoden 2013 alussa.Hankkeen tavoitteena oli tuottaa mm.• maakunnittainen arvio maakuntaohjelmatyöntoimivuudesta alueen kehittämisenvälineenä sekä arvio maakunnantoimijoiden yhteisen kehittämisnäkemyksenja yhteistyön vahvistumisesta jatoimijoiden sitoutumisesta• arvio edellisen arvioinninsuositusten toteutumisesta12


Keski-Suomen Liitto• analyysi, jolla tuotetaan välineitäuuden ohjelmakauden työhön,mm. ottamalla kantaa siihen, mitenvaikuttavuutta edelleen voisi vahvistaaToimintavuonna laadittiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmavuosille 2013–2014, ja sentoimenpiteet perustuivat Keski-Suomen maakuntaohjelmanneljään kehittämisteemaan, jotka olivat(1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisellamenestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä(4) vetovoimainen toimintaympäristö.Suunnitelma valmisteltiin tiiviissä yhteistyössäKeski-Suomen kehittäjäverkoston kanssa. Toteuttamissuunnitelmalaadittiin samanaikaisesti Keski-SuomenELY-keskuksen strategisen tulossopimuksenkanssa, mikä mahdollisti yhteisen tarkastelunmaakunnan merkittävimmille hankkeille.Kaksivuotiseen suunnitelmaan kirjattiin sekävaltion tulo- ja menoarvioon sisällytettävät hankkeetettä EU:n aluekehittämisvarojen maakunnallinenjako.Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassatunnistetut kehittämiskohteet olivat:• Maakunnan saavutettavuudenkärkihankkeet• Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen• Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuuntoteuttamiseksi• Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA)hyödyttämään koko maakuntaa• Tarvaalan kampuksen kehittäminenmaaseutuyrittäjyyden jainnovaatiotoiminnan keskukseksi• Laajakaista kaikille• Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- jakehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoonValtakunnallisesti tärkeät neuvottelukysymyksetolivat liiton pitkäaikainen alueellistamisesitys Koulutuksenarviointikeskus Jyväskylään, Hippos-Kampus -alueen kehittämiseen kytkeytyvä Liikunnanja urheilun osaamiskeskittymä sekä yhteiseurooppalainentieteen suurhanke Laguna.Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013– 2014 käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässäja hyväksyttiin maakuntahallituksessa lokakuussa2012.Toiminnan arviointiVuonna 2012 tehtiin 3. vaihemaakuntakaavanmaankäyttö- ja rakennuslain mukainen ympäristövaikutustenarviointi. Työssä käytettiin hyväksimaakunnan yhteistyöryhmän asettaman ympäristö-ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä(YVA-ryhmä) asiantuntemusta. Myös 4. vaihemaakuntakaavanvaikutusten arviointi aloitettiin. Maakunnallisillesuunnitelmille ja ohjelmille on tehtäväSOVA-lain (Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmienympäristövaikutusten arviointia koskeva laki)mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Toimintavuodenaikana arvioitiin Keski-Suomen maakuntaohjelmantoteuttamissuunnitelman 2013-2014ympäristö- ja tasa-arvovaikutukset. Lisäksi YVAryhmäarvioi seitsemän EU:n rakennerahasto-ohjelmistarahoitettavaa hanketta vuoden aikana.3.2 Maakunnan tilan seuranta jaennakointiKeski-Suomen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiäseurataan ja ennakoidaan aktiivisesti sekäkansallisessa että kansainvälisessä kehyksessä.Temaattisesti tarkastellaan väestöä, alue- ja kuntataloutta,koulutusta ja osaamista, työmarkkinoitasekä yritystoimintaa.Maakunnallisen ennakointiprosessin rakentaminenjatkui Keski-Suomen liiton rahoittamassa Keski-Suomiennakoi -hankkeessa, joka päättyy kesällä2013. Siitä eteenpäin ennakointiprosessin ylläpitoja kehittäminen ovat alueen toimijoiden vastuulla.Yhteensovittamistyö ja roolien täsmentäminenovat loppusuoralla vuoteen 2013 tultaessa. Päävastuuprosessista on jatkossa Keski-Suomen liitollaja ELY-keskuksella. Ennakointiryhmän rooliatullaan kehittämään prosessinkehittämisen ohellasisällöntuotantoon. Maakunnallisessa vertailussaKeski-Suomen malli näyttäytyy edistyksellisenätapana tehdä ennakointia aidosti yhteistyönäja maakunnan ennakointimallista on otettu oppiauseissa muissa maakunnissa.Seurannan ja ennakoinnin työkaluksi otettiin käyttöönuudistettu maakunnallinen tietopalvelusi-13


vuosikertomus 2012vusto (www.keskisuomi.info). Sivustojen sisällönsuunnittelu, päivitys sekä työnjaon selkeyttäminenjatkuivat vuoden aikana. Suunnittelussaon mukana laaja joukko maakunnan ennakointitoimijoitaja tiedontuottajia. Tavoitteena on luoda monipuolisiatietoaineistoja sisältävä ennakoinnintyökalu.Keski-Suomen liiton omaa roolia ennakoinnissa ontäsmennetty henkilökunnan yhteisissä työpajoissasekä niiden pohjalta työstetyssä ennakointilupauksessa.Määrällistä ennakointia tehtiin erityisestiammatillisen koulutuksen tarpeen ennakoinninosalta osana opetus- ja kulttuuriministeriönkoulutustarjonnan tavoitteita vuosille 2013-2016.Osana yhteistä ennakointiprosessia Keski-Suomenliitto osallistui kahden ennakointifoorumin järjestämiseenja aluetalouskatsauksien laadintaan. Lisäksijulkaistiin kaksi Keski-Suomen aikajana -katsausta,joiden erityisteemoina olivat skenaariotsekä yritysten kasvu ja supistuminen.Keski-Suomen liitto koordinoi maakunnallista pilottiaKT-kuntatyönantajien hallinnoimassa Osaamisenennakointi kuntapalveluissa –hankkeessa.Vuoden 2013 loppuun kestävän pilotin teemanaovat kunta- ja palvelurakenteen muutostensynnyttämät uudet osaamistarpeet. Hankkeessatehtiin yhteistyötä Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomensairaanhoitopiirin kanssa. Pilotin yhteisenätoimintana järjestettiin työpaja lokakuussa,koottiin raportti tehdystä osaamisen ennakointityöstäsekä suunniteltiin vuodelle 2013 sijoittuviatapahtumia.3.3 Alueidenkäyttö3.3.1 MaakuntakaavoitusKeski-Suomessa on kolme lainvoimaista maakuntakaavaa:Keski-Suomen maakuntakaava (kokonaismaakuntakaava),1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylänseudun jätteenkäsittelykeskus) ja 2. vaihemaakuntakaava(maa-aineshuollon, pohjavedenja luontoarvojen yhteensovitus). Korkein hallintooikeushylkäsi 2. vaihemaakuntakaavasta tehdynvalituksen 20.11.2012.Kolmas vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa,suoluontoa ja tuulivoimaa. Kaavaehdotus olinähtävillä 14.5. – 19.6.2012. Ehdotuksesta saatiinnoin 250 lausuntoa ja muistutusta. Niistä 2/3 koskiturvetuotantoa ja suoluontoa ja 1/3 tuulivoimaa.Maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan14.11.2012. Kaava lähetettiin ympäristöministeriönvahvistettavaksi.Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomenmaakuntakaavan kaupallisen palveluverkon,taajamarakenteen sekä puolustusvoimien alueidenmelu- ja suoja-alueita. Kaavalla päivitetään myösvirkistystoiminnot. Lisäksi Pirkanmaan 1. maakuntakaavamuutetaan Längelmäen osalta vastaamaanKeski-Suomen maakuntakaavaa 4. vaihemaakuntakaavanteemojen osalta. Kaavaluonnosoli nähtävillä 3.9.–5.10.2012. Kaavasta saatiin vajaa50 muistutusta ja lausuntoa. Maakuntahallituspäätti kokouksessaan 12.12.2012 laittaa kaavaehdotuksennähtäville.Vuoden 2012 syksyllä käynnistyi kuuden maakunnan(Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta, Pohjanmaa,Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme) ja työ- ja elinkeinoministeriönyhteinen ennakointipilotti, jossatoimenpiteinä kartoitetaan alue-ennakoinnintulostavoitteet ja nykyiset toimintamallit ja tunnistetaanlaajemmin soveltamiskelpoiset, onnistuneetratkaisut alueellisen ennakoinnin organisoinnissa,prosesseissa, menetelmissä ja tulostenhyödyntämisessä.Maakuntasuunnittelija Hanna Kunttu kantaa sylissäänkolmannen vaihemaakuntakaavan lausuntoja jamuistutuksia.14


Keski-Suomen LiittoMaakuntakaavan toteutumista seurataan mm. kunnilleannettavien kaavalausuntojen kautta. Vuodenaikana annettiin 128 kaavalausuntoa keskimääräisenkäsittelyajan ollessa 54 päivää.Liitto on solminut sopimuksen Varsinais-Suomenliiton hallitseman Lounaispaikan kanssa vuonna2012. Sopimuksen myötä liitto saa Inspire-direktiivinmukaisesti maakuntakaavakartat kansalaistennähtäville.3.3.2 Muu alueidenkäytön suunnitteluIlmasto, energia ja ympäristöBalticClimate-hanke (Itämeren ohjelma) päättyialkuvuodesta 2012 ja tuolloin suoritettiin viimeisethankkeen päättämiseen, talouteen jaloppuraportointiin liittyvät tehtävät. Viimeisenätoimintavuotena julkaistiin Pienen ja keskisuurentuulivoiman mahdollisuuksia Keski-Suomessakäsittelevä selvitys (julkaisu B 185) sekäLinja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys (julkaisuB 184). Alkuvuodesta valmistuivat myösÄänekoski – Jämsä kehityskäytävän kunnille(Jämsä, Muurame, Jyväskylä, Laukaa, Uurainenja Äänekoski) päivitetyt energiatasetarkastelut(http://www.kesto.fi/default.asp?sivuID=28382).BIOCLUS-hanke (FP7) päättyi loppuvuodesta 2012.Hankkeen viimeisenä vuonna päivitettiin Biomassanpotentiaali, tuotanto, käyttö ja jalostus Keski-Suomessa –selvitys. Pääpainona hankkeessa olitutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen,niin Keski-Suomessa kuin Keski-Suomestamuille hankealueillekin. BIOCLUS-hankkeenyksi päätehtävistä oli kansallisten ja kansainvälistenbioenergiahankkeiden valmistelu. Hankkeessavalmisteltiinkin yhdeksän kansallista ja yhdeksänkansainvälistä hanketta eri hakuihin.Osana maakuntakaavojen valmistelua toimintavuonnavalmistui lukuisia energiaan ja ympäristöönliittyviä selvityksiä. Kolmanteen vaihemaakuntakaavaanliittyen laadittiin mm. turvetuotantoonsoveltuvien soiden vesistövaikutusriskinarviointi Keski-Suomessa, turvetuotantoon soveltuviensoiden Natura-arvioinnin tarveharkinta,tuulivoimapuistojen visualisointeja ja tuulivoimaloidenlinnustovaikutustarkastelu. Neljättä vaihemaakuntakaavaavarten laadittiin vähittäiskauppaaja erityisesti kaupan suuryksiköitä koskeviaselvityksiä ja vaikutusten arviointi. Lisäksi laadittiintaajamarakennetarkastelu.Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa vuonna2011 aloitettua Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmanlaadintaa jatkettiin ja laajassa vuorovaikutuksessatoteutettu suunnitteluhanke valmistuivuonna 2012. Suunnitelma sekä siihen liittyväaiesopimusluonnos kehittämistoimenpiteidentoteuttamisesta vuosina 2013-2015 hyväksyttiinmaakuntahallituksessa marraskuussa 2012.Jyväskylän ja Helsingin välisen ratayhteyden nopeuttamisensuunnittelua on jatkettu Tampereenkautta kulkevan nykyisen linjauksen pohjalta. Liikennevirastonkanssa laadittu Jyväskylän-Tampere-ratahankkeenliikennejärjestelmätasoinenesiselvitys saatiin sisällöllisesti valmiiksi vuonna2012, mutta selvitysraportin taittaminen tapahtuuvuoden 2013 puolella.EU:n Itämeren maiden ohjelmasta rahoitetussaNorth East Cargo Link II (lyhemmin NECL II) –hankkeessaon jatkettu valtatien 18 (Jyväskylä-Vaasa)välin Multia-Ähtäri ja siihen liittyvän seututien621 yleissuunnittelua. Hankkeessa ovat Suomestamukana Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan liitotja ELY-keskukset sekä alueen kunnat. Vuoden2012 aikana suunnittelun tuloksia ja niiden taustallaolevia selvityksiä on eri yhteyksissä esiteltysekä suunnittelualueen asukkaille ja muille kohderyhmilleettä NECL II –hankkeen suomalaisille japohjoismaisille toimijoille.Valtatie 18 yleisötilaisuus Multialla 14.6.201215


vuosikertomus 2012Työn tuloksena valmistuu vuoden 2013 alussa valtatien18 ja seututien 621 aluevaraussuunnitelmatarvittavine taustaselvityksineen ja vaikutusten arviointeineen.Suunnitteluhanke on sisällöllisesti javuorovaikutuksellisesti koordinoitu yhteen Keuruulla,Multialla ja Ähtärissä samanaikaisesti tehtävänmaankäytön suunnittelun kanssa, sillä suunnittelunjuridiset vaikutukset tulevat toteutumaankuntien oikeusvaikutteisten yleiskaavojen kautta.NECL II –hankkeen osana on vuonna 2012 ohjelmoitumyös Ruotsin kautta Suomeen ja edelleenVenäjälle ulottuvan Keskipohjola-vyöhykkeen kuljetusselvitys.Vuoden 2013 alussa käynnistyvässätyössä tarkastellaan toisaalta Keski-Suomen kauttakulkevien itä-länsisuuntaisten kuljetusketjujenkilpailukykyä ja kehittämistarvetta sekä toisaaltavyöhykettä osana laajempaa liikennejärjestelmää.Laadittavan selvityksen perusteella pystytään paremminarvioimaan mihin vyöhykkeen kuljetusreitteihinja –ketjuihin kehityspanoksia kannattaaKeski-Suomessa jatkossa kohdentaa.Keski-Suomen maakunnallinen modernin rakennusperinnöninventointihanke aloitettiin vuonna 2012.Valtakunnallisessa pilottihankkeessa inventoidaanja arvotetaan Keski-Suomen toisen maailmansodan(1945->) jälkeen syntynyt rakennuskanta.Keski-Suomen liitto on mukana Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- jakäyttösuunnitelman yhteistyöryhmässä, jokaosana toteuttaa Konneveden ja Rautalamminkuntien vetämää Etelä-Konneveden ympäristönkehittämishanketta. Liitto tukee ja edistääedunvalvonnan kautta hanketta, jonka tavoitteena onsaada Etelä-Konnevedelle kansallispuisto.Kolmivuotista hanketta koordinoi ja ohjaa Keski-Suomen museo. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta.Vuoden 2012 aikana valmistuivat kaikki hankesuunnitelmaanvuodella 2012 merkityt kuntainventoinnit,yhteensä yhdeksässä kunnassa lähes20 kohdealueella.Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015, Sanoistatekoihin, valmistui vuonna 2010. Ympäristöohjelmankoordinointivastuu siirtyi aluehallintouudistuksenyhteydessä Keski-Suomen ympäristökeskukselta(nykyinen ELY-keskus) Keski-Suomen liitolle.Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus toteuttivatyhteistyössä ohjelman väliseurannan loppuvuonna2012. Seuranta toteutettiin eri yhteistyötahoilleosoitetulla kohdennetulla kyselyllä sekä Keski-Suomen liiton kotisivuilla olleella yleisölle tarkoitetullaavoimella kyselyllä.Keski-Suomen liitto rahoitti ja osallistui maakunnallisestitärkeiden lintualueiden (MAALI-hanke)selvitykseen vuonna 2012. Selvityksestä vastasiKeski-Suomen lintutieteellinen yhdistys yhdessäSuomen BirdLife:n kanssa. Selvityksen raportointivalmistuu vuoden 2013 puolella.3.4 AluekehittäminenKeski-Suomen liitto oli maakunnan kehittämisestävastaava viranomainen. Alueiden kehittämislainmukaisesti yhteistyötä tehtiin valtion alueviranomaisten,kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioidenja järjestötoimijoiden kanssa.Toimenpiteillä pyrittiin osaamiseen ja kestäväänkehitykseen perustuvaan taloudelliseen kasvuun,elinkeinotoiminnan kehitykseen ja parhaaseenmahdolliseen työllisyyteen. Tavoitteena oli maakunnanhyvinvointi ja kilpailukyky. ToimenpiteisiinKeski-Suomen liitto käytti maakunnallista, kansallistaja Euroopan unionin rahoitusta. Niiden suuntaamisestaoli sovittu EU:n rakennerahasto-ohjelmissa,maaseutu- ja saaristo-ohjelmissa, koheesio-ja kilpailukykyohjelmissa, osaamiskeskusohjelmissasekä valtion tulo- ja menoarviossa.Kehittämistoimet perustuivat maakunnan tahtooneli yhdessä luotuihin strategioihin sekä valtioneuvostonpäätöksiin valtakunnallisista alueiden kehittämisentavoitteista. Vuonna 2011 käynnistyiEU:n uuden ohjelmakauden 2014–2020 valmistelutyöyhdessä Länsi- ja Etelä-Suomen maakuntienkanssa. Vuosi 2012 oli tiivistä ohjelmavalmistelunaikaa myös valtakunnallisilla foorumeilla, mutta16


Keski-Suomen Liittosilti osa ohjelmien yksityiskohdista sopimisestasiirtyi vuoden 2013 puolelle.3.4.1 Menestyvä yritystoimintaKeski-Suomen elinkeinojen kehittämisestä teetettiinkeväällä 2012 ulkopuolinen arviointi. Arvioinninvalossa keskittäminen valittuihin klustereihinon nähty pääosin myönteisenä. Pyrkimykset vahvistaayritysten näkemysten välittymistä julkisinvaroin tuettavaan elinkeinopolitiikkaan nähtiin arvioinnissaerittäin hyvänä. Yritysten kehittämisenjohtoryhmän (y-jory) todettiin olevan tervetullutorganisatorinen innovaatio.Yritysten kautta mukaan tarkasteluun saadaanglobaalia näkökulmaa, joka toistaiseksi on jäänytpaikallisen kehittämisen varjoon. Myös yritystenosallistuminen innovaatiopolitiikan kehittämistoimiin,joissa kansainvälisyys on sisäänrakennettunavahvistaa osaltaan globaalia ulottuvuutta. Osaamiskeskusohjelmanlisäksi keskisuomalaistenyritysten tulisikin aktiivisemmin profiloitua strategisenhuippuosaamisen keskittymien (SHOK)toiminnassa.Arvioinnin yhteenvetona voidaan todeta, että klusterimuotoinenmalli toimii paremmin tietyillä toimialoilla,kuten koneiden ja laitteiden valmistukseenkytköksissä olevien yritysten kohdalla. Sen sijaanuudempien ja keskenään hajanaisempien sektoreidenosalta malli ei näyttäisi olevan niin tehokaskuin on haluttu.Vaikka tavoitteena klusterimallilla onkin ollut saadaaikaan yrityslähtöinen kehittämiskokonaisuus,tätä ovat heikentäneet tietyt tekijät, mm. toimintakulttuurinsisältämä hallintopainotteisuus, hankemuotoinenkehittämistoiminta, jossa lähtökohtanaovat julkisrahoitteisen projektimuotoisen toiminnansäännöt ja toimintatavat. Näihin sisältyytietty hallintolähtöisyys jo siksi, että toteutuksen,seurannan ja raportoinnin muodot ovat ensi kädessäjulkisrahoitteisten toimijoiden käsissä.Arvioinnin tuloksia on käytetty hyväksi mm. yritystenkehittämisen johtoryhmän linjauksissa. Y-jorynpäätehtävänä on tehdä esityksiä kehittämistavanmuuttamiseksi entistä yrityslähtöisemmäksi. Y-jorykokoontui vuoden 2012 aikana 5 kertaa ja uusiksikehittämisteemoiksi nostettiin: yrityskehityksenyrityslähtöinen malli käyttöön ja tuet yleisistäkehittämishankkeista kasvaville ja kansainvälistyvilleyrityksille, rakennetaan oppilaitosten kanssayritysten kohtaamispaikka innovaatioille ja verkostoille,tehdään selvitys eli miten saadaan 2 miljardialisää vientituloja sekä kartoitetaan miten saadaanuutta riskirahaa kasvun rahoittamiseen.Matkailun kehittämistä on jatkettu erittäin hyväksitodetulla mallilla eli matkailukeskus- ja yritysvetoisesti.Yritysjohtajista koottu Keski-Suomen matkailuhallitusteki itse uuden yrityslähtöisen strategian,jossa tavoitteena on mm kolminkertaistaavenäläisten matkailijoiden määrä sekä nostaa Keski-Suomenosuutta Suomen matkailusta 6,0 %:sta6,5 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Strategia esiteltiinKeski-Suomen matkailuparlamentissa marraskuussa.Keski-Suomen liitto on osallistunut yhdessäyritysten kanssa matkailun markkinointitoimenpiteisiinerityisesti Venäjällä ja Saksassa.Keski-Suomen elinkeinojen kehittymistä mittaavaAikajana ilmestyi kaksi kertaa. Aikajanan tuloksiaon käytetty hyväksi elinkeinojen kehittämisessä jauusien kasvualojen löytämisessä. Maailmantaloudenepävarmuuden jatkumisesta huolimatta Keski-Suomenyritysten vienti kääntyi kasvuun vuoden2012 alussa. Kasvu jatkui myös vuoden toisellaneljänneksellä ja kolmannella neljänneksellämaakunnan yritysten vienti pysyi ennallaan. Viimeisenpuolen vuoden aikana vienti oli edellisvuodenvastaavaan aikaan verrattuna vajaan prosentinkorkeammalla tasolla. Huippuvuodesta 2008Keski-Suomen yritysten vienti on supistunut noinviidenneksen. Viennin pudotus on ollut maakunnassasuurempi kuin valtakunnallisesti.Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen puhumassaAikajanan julkaisemistilaisuudessa 9.3.2012.17


vuosikertomus 2012Maaseudun kehittäminenKeski-Suomen maaseudun kehittämisessä vuonna2012 keskiössä oli maaseudun yritysten toimintaedellytystenparantaminen.Vuonna 2012 saatettiin alulle nopean valokuituverkonrakentaminen Keski-Suomen haja-asutusalueelle.Kyseessä on maakunnan kunnilta mittavainvestointi Keski-Suomen maaseudun saavutettavuudenparantamiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiämaaseudulla tukivat myös pienimuotoisetEU-varoin rahoitetut tie- ja liikennejärjestelyhankkeet.Pohjoisessa Keski-Suomessa rakennettiin hyvinvointimatkailunedistämiseksi uusia puitteita jarakennuksia.Keski-Suomen maaseudun kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmanvaroin tehtiin pilotteja uusien toimintamahdollisuuksien,käytänteiden ja verkostojenlöytämiseksi. Ohjelmalla tähdättiin Keski-Suomenmaaseudun kilpailukyvyn vahvistamiseen. KOKO-ohjelma (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma)loppui Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellävuoden 2012 lopussa.Saarijärven–Viitasaaren seudulla kehittämisvarojenhyödyntämistä tehostettiin alueella kehitetynverkosto- ja prosessijohtamismallin avulla. Yhteistyönodotetaan lisäävän vaikuttavuutta, joustavuuttaja jatkuvuutta kehittämistyöhön PohjoisessaKeski-Suomessa.3.4.2 Osaamisella menestykseenMaakunnan osaamisen ja työllisyyden kehittämisentärkeimpänä toimintana jatkettiin maakunnanyhteistyöryhmän alaisen Osaamis- ja työllisyystyöryhmänkoordinointia yhdessä ELY-keskuksenkanssa. Ryhmän kokoonpanoa täydennettiinlukiokoulutuksen edustajilla lukiokoulutuksennoustessa vahvemmin osaksi aluekehittämisenkokonaisuutta.Toimivat työmarkkinat -kehittämisohjelma toteutustapäivitettiin vuosille 2012-2013. Tärkeimmiksitavoitteiksi ohjelman loppukaudeksi nostettiinnuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen, työelämänlaadun nostaminen ja työvoimareservin hyödyntäminen.Nuorten yhteiskuntatakuun osaltapalveluverkoston on arvioitu olevan kunnossavuoden 2013 aikana. Keski-Suomen liitto koordinoikuntien nuorisotakuuryhmää sekä osallistuimuiden asiaa käsitteleviin tilaisuuksiin sekä työryhmiin.Työvoimareservin hyödyntämisen osaltasuurin haaste on ollut toimintamallin muuttaminentyöttömyyden hoidosta osaamisen hyödyntämiseen.Työelämän laadun kehittämiseksi toteutettiinmm. Työniloa! –kampanja sekä Parempi johtaahyvin –toimintaa. Ennakoinnin, ohjauksen ja yrittäjyyskasvatuksenyhteistyötä kehitettiin omientyöryhmien kautta. Maakunnallisesta ennakointiaon kuvattu tarkemmin luvussa 3.2.Ammatillisen koulutuksen yhteistyö tiivistyi Keski-Suomenliiton johdolla. Opiskelupaikkoihin liittyvääedunvalvontaa ja vuoropuhelua opetus- ja kulttuuriministeriönkanssa tehtiin yhteistyössä kaikkienkoulutuksenjärjestäjien kanssa. Samalla jatkettiinkehittämistyötä ammatillisen koulutuksensisällölliseksi ja rakenteelliseksi kehittämiseksi.Osaajat kohtaavat –toiminnan yhteistyötä jatkettiinmaakunnan korkeakoulujen (JY, JAMK, HUMAK)kanssa kesään 2012 asti. Toiminnan kautta järjestettiinerilaisia verkostoitumismahdollisuuksia alueenyrityksille ja opiskelijoille.Kansainvälisen koulutusliiketoiminnan saralla solmittiinsopimus EduCluster Network -liiketoimintaverkostosta,jossa oli vuoden lopussa 13 jäsentä.Keski-Suomen liitto toimii verkostossa oman aluekehittämisosaamisensatarjoajana ja johtoryhmänjäsenenä. Verkoston yritykset työllistävät liki 100henkilöä ja niiden liikevaihto on 10 miljoonaa euroa.Uutta, yhteistä liiketoimintaa syntyi mm. Puolanja Nigerian koulutusmarkkinoilla. Koulutusliiketoimintaaalettiin loppuvuodesta kehittää myösammatillisen koulutuksen saralla, jossa näkymätovat valoisat mm. Etelä-Amerikan ja Venäjän markkinoille.Kansainvälisten opiskelijoiden työmahdollisuuksienparantamiseksi ja integroimiseksi maakuntaanjärjestettiin keväällä 2012 ideointikilpailu.Kilpailun tuloksista lähdettiin edistämään osuuskunnanperustamista, joka realisoituu vuoden2013 puolella.18


Keski-Suomen Liitto3.4.3 Hyvinvoiva kansalainenKeski-Suomen hyvinvoinnin tavoitteet linjattiinvuonna 2011 valmistuneessa, ja vuoteen 2020ulottuvassa, Keski-Suomen hyvinvointistrategiassa,jonka Keski-Suomen liitto rahoitti. Hyvinvointistrategiassaosoitettiin lukuisia toimenpiteitämyös Keski-Suomen liitolle, joita toimintavuonnaedistettiin. Työskentelyssä kiinnitettiin huomiotamaakunnan toimijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiinmm. siten, että Keski-Suomeneläkeläisten neuvottelukunnan kanssa tehtiinyhteistyösopimus hyvinvoinnin suunnittelussa.Liitto rahoitti hyvinvointistrategiassa esiin nostetunmaakunnallisen liikunta- ja urheilustrategianvalmistelun.Keski-Suomen liikunta ja urheilustrategia (Keski-Suomenliiton julkaisu B 188, Jyväskylä 2012)pohjautui maakunnassa tehtyyn hyvinvointistrategiaan,jossa ilmeni tarve yhtenäiselle maakunnalliselleliikunta- ja urheilusuunnitelmalle. Liikunta- jaurheilustrategia sisälsi lukuisia ehdotuksia maakunnankehittämiseksi. Keski-Suomen liitolle osavastuutettujatoimenpiteitä olivat mm. seuraavat:• tuetaan kohdistettujatyöpaikkaliikuntahankkeita jahaastetaan työyhteisöt liikkumaan• turvataan riittävät resurssitliikuntapalveluiden ja olosuhteidenedistämisessä• toteutetaan liikuntamyönteistämaankäytönsuunnitteluamm. virkistysalueet• panostetaan liikuntamatkailuun• varmistetaan, että liikkumisentärkeys näkyy päätöksenteossaLiitto osallistui vuotuiseksi suunnitellun maakunnallisenliikuntapäivän järjestelyihin. Liikunta- jaurheilustrategia oli osaltaan vaikuttamassa maakunnantavoitteisiin määritettäessä valtakunnallisestimerkittäviä kehittämiskohteita maakuntaohjelmantoteuttamissuunnitelmaan vuosille2013 – 2014.Keski-Suomen liitto antoi Valtakunnallisen ohjausalanosaamiskeskuksen tehtäväksi selvittää maakunnassasyrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjollaolevat palvelut. Näillä palveluilla tuettiin koulutukseentai työhön sijoittumista, itsenäistä elämääja nuoren elämänhallinnan kehittymistä. Kysymysoli yhteiskunnallisesti vakavasta asiasta: miten pidetäänperuskoulun jälkeen koko ikäluokka mukanakoulutuksessa ja työelämässä, jotta nuoret kokisivatolevansa aktiivisesti osallisina oman elämänsärakentamisessa (Keski-Suomen liiton julkaisuC 137, Jyväskylä 2012).Liitto osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisenkoordinaatioryhmän toimintaan sekäoli mukana myös Itä- ja Keski-Suomen maakuntienliittojen yhteisessä hyvinvointitoimijoidenverkostossa.3.4.4 Vetovoimainen toimintaympäristöMonipuolinen elinkeinoelämä, vahva näyttö koulutuksellisestaosaamisesta, ehjä alue- ja yhdyskuntarakennesujuvine yhteyksineen sekä puhdasluonto ovat alueen tärkeitä vetovoimatekijöitä. Vetovoimaavoidaan lisätä mm. maakuntakaavoituksella,erilaisilla strategioilla sekä suunnitelmilla ja-hankkeilla. Kun tietotekniikka sovelluksineen saadaanentistä tehokkaammin valjastetuksi palvelemaankansalaisia ja erityisesti haja-asutusalueita,se lisää tasa-arvoa ja vetovoimaa koko maakunnassa.Myös luovat ympäristöt ja vilkas kulttuurielämäovat vahvoja vetovoimatekijöitä.ICT ja laajakaistaKeski-Suomen ICT strategian jalkautukseen liittyenkehitettiin yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kanssakäytännönläheistä kokonaisarkkitehtuurin hallinta-ja soveltamismallia kohteena Jämsän ikääntyvienkotihoitopalvelu. Tavoitteena on saada välineitätoiminnan ja prosessien kehittämiseen jatietoteknisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Strategiaanosana jatkettiin myös Laajakaista kaikille–hanketta liittyen haja-asutusalueiden huippunopeaanverkottamiseen. Liitto kilpailutti ja valitsioperaattorin kahdelle viimeiselle kunnalle. Kuntakohtaisensuunnittelun on aloittanut 17 kuntaa.Fyysiseen valokuituverkkojen rakentamiseenpäästiin syksyllä Toivakassa ja Uuraisilla. Nopeattietoliikenneyhteydet ovat elinehto yrittäjyydelleja yritystoiminnalle sekä keskeisessä osassa kuntientulevaisuuden palveluiden mahdollistajana.19


vuosikertomus 2012Etäpalvelut ja osallistuminenKeski-Suomen liitto ja 12 Keski-Suomen kuntaa ovatmukana SADE-ohjelmasta rahoituksensa saavassa,valtiovarainministeriön etäpalvelupilotissa. Pilotissatestataan videoneuvotteluyhteyden välityksellätapahtuvaa asiointia viideltä valtion palveluntarjoajalta(Kela, TE-toimisto, maistraatti, oikeusapu javero). Pilotin testausvaihe alkoi toukokuussa 2012kolmessatoista yhteispalvelupisteessä ja asiakkaidenantama palaute uudesta asiointikanavasta onollut erittäin positiivista. Pilotin ja myöhemmin tapahtuvanvaltakunnallisen käyttöönoton tavoitteenaon turvata palvelut kunnissa, joissa valtio eienää ole läsnä palveluntarjoajana.Luova talous ja kulttuuriLuovien alojen merkitystä on tuotu esiin alueidenja elinkeinojen kehittämisessä. Keski-Suomen liittoon ainoana suomalaisena partnerina kymmenenEuroopan maan yhteisessä CREA.RE – Creative Regions–hankkeessa, jonka tavoitteena on hyödyntääluovaa taloutta maakunnan vetovoimaisuudenparantamisessa, elinkeinojen kehittämisessä jatyöpaikkojen luomisessa.Hankkeen aikana yhteistä kehittämistahtoa jasuuntaviivoja on hahmotellut luovan talouden maakunnallinenkehittäjäryhmä, jossa on laajasti edustettunaluovan talouden edistämiseen vaikuttaviaorganisaatioita maakunnasta. Työn tuloksena onlaadittu Tiekartta keskisuomalaiseen luovaan talouteen2013+, joka kuvaa yhteistä kehittämistahtoa,tunnistaa luovan talouden toimijat ja määritteleekunkin toimijan tehtäväkenttää luovan taloudenkokonaisuudessa.Keski-Suomen liitto on myös osallistunut alueellisentaidetoimikunnan organisoiman maakunnallisenkulttuurivastaavien verkoston toimintaan,sekä tehnyt tiivistä yhteistyötä maakunnanmuiden kulttuurin ja luovan talouden kehittäjienkanssa.3.5 KehittämisrahoitusKeski-Suomen liitto myönsi tukea kehittämis- ja investointihankkeilleyhteensä 8,9 miljoonaa euroavuonna 2012. Tuella käynnistyi 18,1 miljoonan euronhankkeet. Yleisestä taloustilanteesta huolimattarahoitukselle oli hyvin kysyntää. Rahoituslähteitäolivat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisrahaja Keski-Suomen Kehittämisrahasto.Merkittävin rahoituslähde olivat EU-ohjelmat.Menestyvän yritystoiminnan kehittämishankkeistamerkittävimpiä olivat metsäteollisuuden uudistumiseentähtäävät VTT:n hankkeet. TESTAA-hankkeessametsäteollisuuden suuryritykset ja pienetteknologiayritykset kehittävät yhdessä uusiatuotteita ja menetelmiä. KOTVA-hankkeessa tutkitaanvaahtorainausteknologian potentiaalia metsäteollisuudentuotteiden kehittämisessä. Molemmathankkeet myös vahvistavat VTT:n Jyväskylänyksikön asemaa metsäteollisuuden globaalina kehittäjänäja Keski-Suomen innovaatiokeskittymänkärkenä.Osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisestiJyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessaklusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuvametsäteollisuus, jokapaikan tietotekniikka,nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto.Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitostenja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeidenvalmistelua ja asiantuntijapalveluidenhankintaa. Osaamiskeskusohjelman toteutuksestavastaa Jyväskylä Innovation Oy. Osaamiskeskusohjelmapäättyy vuoden 2013 lopussa.Suurimpia osaamisen painopisteen hankkeita olivattutkimus- ja koulutusorganisaatioiden investoinnittutkimuslaitteisiin. Jyväskylän yliopistorakentaa Nanopalva-hankkeessa tutkimusympäristönohutkalvopinnoitteiden ja nanomateriaalientuottamiseen ja soveltamiseen. Uusilla teknologioillayritykset saavat tuotteisiinsa uudenlaisia ominaisuuksiasekä säästöjä raaka-aineissa ja tuotantoprosesseissa.Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus-ja kehittämissäätiön tutkimuslaitteet vahvistavathuippu-urheilun, liikunnan ja fysioterapianosaamista Jyväskylässä. Hanke tukee osaltaan KI-HUn vastuulla olevan suomalaisen huippu-urheilunosaamisohjelman käytännön toteuttamisesta.Vetovoimaisen toimintaympäristön painopisteessäsuurin kokonaisuus oli kuntien infrahankkeet.Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2012 tarkis-20


vuosikertomus 20124. EDUNVALVONTA4.1 Maakunnalliset, kansalliset jakansainväliset verkostotKeski-Suomen liitto järjesti vuonna 2012 kymmenenkunnanjohtajakokousta. Keskeisiä teemoja olivatkuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelurakenne, Keski-Suomen sairaanhoitopiiriinliittyvät kysymykset, ensihoidon järjestäminen,Laajakaista kaikille –hankkeen eteneminenja maakuntakaavoitus.Maakunnan kansanedustajat kokoontuivat yhdeksänkertaa. Näissä kansanedustajia informoitiinmm. koulutuskysymyksistä, energia-asioista, Keski-Suomentyöllisyydestä ja nuorisotakuusta.Maakuntajohtajat kokoontuivat noin kerran kuukaudessayhteiseen kokoukseen. Kokouksien yhteydessäon keskusteltu ministereiden sekä valtionhallinnonkeskeisten viranhaltijoiden kanssa.Keski-Suomen nuorten ja kunnanjohtajien tapaaminenjärjestettiin joulukuussa 2011. Keski-Suomennuorten vaikuttajaryhmä kertoi painottuvansavuoden 2013 aikana kunnalliseen vaikuttamiseenja mm. esittäytyvänsä uusille kunnanvaltuustoille.Samalla keskusteltiin keskisuomalaisten nuortenvaikutusmahdollisuuksista maakunnallisissakysymyksissä.Liiton asiantuntijoita on osallistunut eri ministeriöidenalaisten työryhmien ja hankkeiden työskentelyyn.Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa:• SADe-ohjelman toteuttamisen projekteihinosallistuminen (VM-etäpalvelupilotti)• Itä- ja Keski-Suomen KASTE -ohjelmanmaakunnallinen koordinaatioryhmä (STM)• Ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelmantyöpajatyöskentely (YM)• ARNE-alue- ja rakennepolitiikanneuvottelukunta (TEM)Keski-Suomi kuuluu yhdessä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan kanssa Länsi-SuomenAllianssiin (West Finland Alliance WFA). WFA-maakuntienyhteinen Eurooppa-toimisto on Brysselissä.Yhteistyöelimen tavoitteena on valvoa maakuntienyhteistä etua ja yhdistää voimavarat yhtämaakuntaa laajemmissa asioissa, vahvistaa keskinäistävuorovaikutusta ja vaihtaa tietoja ja kokemuksia,markkinoida aluetta kotimaassa ja profiloituaEU:n alueella, sekä tiivistää yhteistyötä kansainvälisissäasioissa ja projektitoiminnassa. Keskeinenyhteistyökysymys vuonna 2012 on olluttulevan EU:n rakennerahastokauden valmistelu.WFA -yhteistyötä on hyödynnetty EU-rahoitushakemustenvalmistelussa. WFA-toimisto organisoikeskisuomalaisille toimijoille koulutusvientiin liittyvänvierailun kesäkuussa. WFA-yhteistyötä hyödynnettiinmyös luovan talouden markkinoinnissa”Open days” tapahtumassa. WFA-toimiston kauttaon myös seurattu aktiivisesti EIP (European InnovationPlatform) vesiryhmän perustamista ja työskentelynaloittamista.Keskipohjola-komitea on Suomen, Ruotsin ja Norjankeskisten alueiden yhteistyöelin, jonka Suomenkanslia on Keski-Suomen liitossa. Keskipohjolanitä-länsi kuljetuskäytävän kehittäminen NECLII –hankkeessa on yhteistyön tärkeimpiä toimintoja,tähän kuuluu myös valtatie 18 selvitykset Multianoikaisusta. Uuteen aloitteeseen eli Keskipohjolanelokuvaverkostoon kuuluu myös Keski-Suomenelokuvakeskus ry.TCI (The Competitiveness Institute) on alueiden jaelinkeinoklustereiden globaali kilpailukykyinstituutti.Keski-Suomen liitto on ollut TCI:n jäsen vuodesta2009 lähtien. Verkoston kautta on tarjottualueen yrityksille mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti.Vuonna 2012 TCI:n maailmankonferenssijärjestettiin Baskimaalla Espanjassa. Keskisuomalaisistatoimijoista EduCluster Network jaJAMK olivat mukana tuottamassa konferenssin ohjelmaaja luomassa kontakteja muihin toimijoihin.Keski-Suomen liitto on edustettuna seuraavissaeurooppalaisissa yhteistyöjärjestöissä:• Assembly of European regions (AER),Maakuntien yhteistoimintajärjestö, jossaKeski-Suomen liitto on jäsenenä.22


Keski-Suomen Liittolaskeutusaltaana toimineenLievestuoreenjärven Laajalahdentyhjennysruoppaus suoritettiin 2008 –2010. Vuonna 2011 tehtiin kunnostuksentoisen vaiheen osalta tarkemmatrakennussuunnitelmat ja kustannusarvio.Päijänne-Vesijärvi -alueen kestävä kehittäminen- luontokeskuskonsepti ja kestävän kehitykseninnovaatiot• Hankkeella kootaan yhteen merkittävänjärvialueen kehittämisintressit. Hankkeellaedistetään mm. alueen eri toimijoidenverkottumista sekä Päijänne-Vesijärviluontokeskuskonseptin suunnitteluaja toteutusta rinnakkain Jyväskylänkaupungin sataman kärkikonseptinkanssa (”Portti Päijänteelle” –infokeskus).Vuonna 2012 valmisteltiin Keski-Suomenja Päijät-Hämeen maakuntien yhteistyönäPäijänne-Vesijärvi Life+ -hankehakemus,johon odotetaan komission kannanottoakevättalvella 2013.Tulevien vuosien kärkihankkeet• VT 18 Vaasan valtatie• VT 13 Huutomäki-Kyyjärvi• Jyväskylän kehätiet• Muurame-Korpilahti yhdysvesijohtoja alueen runkoviemäri• Suolahti-Äänekoski siirtoviemäri• Koivujärven valuma-alueen maaperänja pohjavesien kunnostus• Keski-Suomen liitto on osallistunuttiehankkeiden suunnitteluaohjanneiden työryhmientyöskentelyyn ja NECL II –hankkeeseen sisältyneeseenvaltatien 18 yleissuunnitteluunmyös projektista vetovastuussaolevana konsulttityön tilaajana.Varatuomari, kansanedustaja Pentti Sillantauksen muotokuva sijoitettiin Keski-Suomen liiton tiloihin vuodenvaihteessa2011-2012. Sillantaus toimi Keski-Suomen maakuntaliiton toiminnanjohtajana vuosina 1955-1960. Muotokuvanon maalannut Tapani Raittila, ja teos kuuluu Joensuun taidemuseon kokoelmiin. Päätoimittaja Erkki Laatikainen jakaupunginjohtaja Markku Andersson kävivät muistelemassa maakunnan vaikuttajaa 29.2.2012.25


vuosikertomus 20125. Talous5.1 Keski-Suomen liiton tuloslaskelma (ulkoinen), euroa2012 2011Toimintatuotot 4 871 913,02 5 238 587,41Myyntituotot 3 518 709,18 3 300 000,00Tuet ja avustukset 1 353 203,84 1 822 659,18Muut toimintatuotot 0,00 115 928,23Toimintakulut - 4 735 970,02 - 5 232 826,94Henkilöstökulut - 2 314 252,45 - 2 282 658,34Palkat ja palkkiot - 1 838 403,06 - 1 799 946,83Eläkevakuutusmaksut - 446 636,12 - 435 120,75Muut henkilöstösivukulut - 29 213,27 - 47 590,76Palvelujen ostot - 1 264 896,61 - 1 931 925,52Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 85 902,07 - 107 882,74Avustukset - 870 433,91 - 831 843,99Muut toimintakulut - 200 484,98 - 78 516,35Toimintakate 135 943,00 5 760,47Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 14 566,95 22 999,98Korkokulut - 2,05 - 97,87Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 14 564,90 22 902,11Vuosikate 150 507,90 28 662,58Suunnitelman mukaiset poistotPoistot koneista ja kalustosta - 7 646,00 - 2 548,00Poistot kiinteistä rakennelmista - 1 734,00 - 577,00Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä - 9 380,00 - 3 125,00Tilikauden tulos 141 127,90 25 537,58Varausten ja rahastojen muutosPoistoeron vähennys 5 475,00 1 825,00Rahastojen vähennys (+) 750 741,52 775 603,31Rahastojen lisäys (-) - 750 000,00 - 700 000,00Tilikauden yli/alijäämä 147 344,42 102 965,8926


Keski-Suomen Liitto5.2 Keski-Suomen liiton rahoituslaskelma, euroa2012 2011Toiminnan rahavirtaVuosikate 150 507,90 28 662,58Satunnaiset erät (rahastosiirto) 0,00 0,00Tulorahoituksen korjauserät (avustusvaraus) 0,00 - 0,01Investointien rahavirtaRahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 -2,00Toiminnan ja investointien rahavirta 150 507,90 28 660,57Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset 0,00 0,00Lainakannan muutokset 0,00 0,00Oman pääoman muutokset 0,00 0,00Muut maksuvalmiuden muutokset 65 446,63 175 869,09Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0,00 0,00Vaihto-omaisuuden muutos - 8 577,35 -1 715,24Saamisten muutos 112 205,82 106 625,49Korottomien velkojen muutos -38 181,84 70 958,84Rahoituksen rahavirta 65 446,63 175 869,09Rahavarojen muutos 215 954,53 204 529,66Rahavarojen muutos 215.954,53 204 529,66Rahavarat 31.12. 1 542 926,89 1 326 972,36Rahavarat 1.1. 1 326 972,36 1 122 442,7027


vuosikertomus 20125.3 Keski-Suomen liiton tase, euroa2012 2011VastaavaaPysyvät vastaavatAineelliset hyödykkeetKoneet ja kalusto 0,00 7 646,00Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,00 1 734,00Aineelliset hyödykkeet yhteensä 0,00 9 380,00SijoituksetOsakkeet ja osuudet 1 228 025,37 1 228 025,37Pysyvät vastaavat yhteensä 1 228 025,37 1 237 405,37Toimeksiantojen varatValtion toimeksiannot 13 404 917,54 13 526 495,84Toimeksiantojen varat yhteensä 13 404 917,54 13 526 495,84Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuusEnnakkomaksut 22 394,95 13 817,60SaamisetLyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 10 935,22 318,45Muut saamiset 51 785,22 63 639,31Siirtosaamiset 856 087,83 967 056,33Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 918 808,27 1 031 014,09RahoitusarvopaperitSijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 700 000,00 700 000,00Rahat ja pankkisaamiset 842 926,89 626 972,36Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 484 130,11 2 371 804,05Vastaavaa yhteensä 17 117 073,02 17 135 705,26VastattavaaOma pääomaPeruspääoma 1 619 311,54 1 619 311,54Muut omat rahastot 10 739,45 11 480,97Edellisten tilikausien ylijäämä 151 579,52 48 613,63Tilikauden ylijäämä 147 344,42 102 965,89Oma pääoma yhteensä 1 928 974,93 1 782 372,03PoistoeroPoistoero 0,00 5 475,0028


Keski-Suomen Liitto2012 2011Toimeksiantojen pääomaValtion toimeksiannot 13 404 917,54 13 526 495,84Toimeksiantojen pääoma yhteensä 13 404 917,54 13 526 495,84Lyhytaikainen vieras pääomaOstovelat 119 541,64 72 423,81Muut velat 57 411,85 56 735,99Siirtovelat 1 606 227,06 1 692 202,59Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 783 180,55 1 821 362,39Vastattavaa yhteensä 17 117 073,02 17 135 705,265.4 Jäsenkuntien maksuosuudet 2012Kunta Maksuosuus yhteensä, € Kehittämisrahaston osuus, €Hankasalmi 53 599 11 816Jyväskylä 1 703 974 375 656Laukaa 211 655 46 661Muurame 131 294 28 945Petäjävesi 43 177 9 519Toivakka 26 213 5 779Uurainen 34 616 7 631Joutsa 52 844 11 650Luhanka 7 804 1 720Keuruu 130 458 28 761Multia 21 340 4 705Jämsä 325 386 71 734Kuhmoinen 28 468 6 276Konnevesi 29 826 6 575Äänekoski 255 824 56 399Kannonkoski 16 161 3 563Karstula 45 520 10 035Kinnula 17 066 3 762Kivijärvi 13 249 2 921Kyyjärvi 17 328 3 820Pihtipudas 45 683 10 071Saarijärvi 112 167 24 728Viitasaari 78 348 17 273KESKI-SUOMI 3 402 000 750 00029


vuosikertomus 2012LIITTEETMaakuntavaltuuston jäsentiedot 2009–2012Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk), Jyväskylä1. varapuheenjohtaja Kimmo Suomi (sdp), Jyväskylä2. varapuheenjohtaja Seppo Kahilainen (kok), PihtipudasJäsenetVarajäsenetHANKASALMITalouspäällikkö Anja Kauppinen (kesk)Laivakokki Esko Repo (sdp)Maanviljelijä Reijo Tikka (kesk)Lähihoitaja Minna Pynnönen (sdp)JOUTSAKotipalveluyrittäjä Vuokko Heinonen (kesk)Insinööri Pekka Huikko (kok)Maanviljelijä Pekka Lankia (kesk)Yrittäjä Iiris Ilmonen (kok)JYVÄSKYLÄOpiskelija Touko Aalto (vihr)Liikennelentäjä Markku Aarnos (kok)Professori Jukka Ammondt (vihr)Opiskelija Hennariikka Andersson (kok) *Liikuntapalveluesimies Jouni Arnberg (sdp)Ylikonstaapeli Aimo Asikainen (kesk)Koneyrittäjä, eläkkeellä Jouko Asikainen (kesk)Toiminnanjohtaja Jari Blom (sdp)Sosiaalityöntekijä Maia Fandi (vihr)Sairaanhoitaja Mervi Hovikoski (sdp)Toimitusjohtaja Kauko Isomäki (sdp)Henkilöstön kehittämispäällikkö Ulla Lauttamus (sdp)Aluejohtaja Paavo Luukkonen (sdp)Toimistosihteeri Marja Leena Makkonen (vas)Opiskelija Johanna Manninen (kok)Rehtori, eläkkeellä Pentti Niekka (kok)Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk)Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk)Opettaja Jarmo Ritanen (vas)Liikuntasuunnittelija-ohjaaja Anna-Leena Sahindal (sdp)Yrittäjä Jaakko Selin (kok)Perhepäivähoitaja Eila Simola (sdp)Henkilöstöpäällikkö Katja Sorri (kesk)Lastentarhanopettaja Juhani Starczewski (kd)Professori Kimmo Suomi (sdp)Kansanedustaja Kauko Tuupainen (ps)Insinööri, piirisihteeri Jorma Uski (ps)Kihlakunnansyyttäjä Marika Visakorpi (kd)Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok)Koulunjohtaja, maaseutuyrittäjä Pirkko Weijo (kesk)Opettaja Marjaana Wuolio (vihr)Erityisluokanopettaja, opinto-ohjaaja Vesa Välilä (vas)Opiskelija Paloma Hannonen (vihr)Työterveyslääkäri Hellin Torkki (kok)Yrittäjä Marja Komppa (vihr)Opettaja Juha Venäläinen (kok)Työturvallisuuspäällikkö Veijo Koskinen (sdp)Erikoisajoneuvojen korinrakentaja Vesa Koskinen (kesk)Lakimies Eino Lahtinen (kesk)Lakimies Heidi Nieminen (sdp)Rehtori Meri Lumela (vihr)Lastentarhanopettaja Tarja Viikari (sdp)Projektipäällikkö Pertti Reinikainen (sdp)Kotiäiti Riitta Mäkinen (sdp)Lähettäjä, eläkkeellä Raimo Kinnunen (sdp)Puuseppä Matti Pöppönen (vas)KM, Luokanopettaja Mari Kyllönen (kok)Konsuli Timo Fredrikson (kok)Fysioterapeutti Heidi Rentola (kesk)Kanttori Heikki Tynkkynen (kesk)Matti Kangas (vas)Sairaanhoitaja Kaija Haapsalo (sdp)Kiinteistönvälittäjä Reijo Savolin (kok)Päiväkeskuksen johtaja Leena Yksjärvi (sdp)Pastori Maritta Tynkkynen (kesk)Peruskoulunopettaja Rami Sipilä (kd)Tarkastaja Kari Kuusijoki (sdp)Talouspäällikkö Jari Colliander (kesk)Sairaanhoitaja Minna Mäkinen (ps)Pitopalveluyrittäjä Raija Sipinen (kd)Kapteeni, evp Pauli Partanen (kok)Ympäristöjohtaja Pirkko Selin (kesk)Sisäinen tarkastaja Paavo Pitkänen (kok)Laitosmies Kari Yksjärvi (vas)30


Keski-Suomen LiittoJÄMSÄLastentarhanopettaja Mari Heinäkenkä (kesk)Opettaja, eläkkeellä Pirjo Nurmesviita (kd)Fysioterapeutti Aira Putkonen (kok)Prosessimies Pertti Riihinen (vas)Kunnallisneuvos Seppo Suominen (sdp)Opiskelija Mari Äikäs (vihr)Rehtori, rovasti Timo Tuomisto (kesk)Yrittäjä Sirkka Hirvelä (kesk)Yrittäjä Erja Laaksonen (kok)Toimittaja Arja Paakkanen (vas)Suuhygienisti Ulla Patronen (sdp)Varastomies Reijo Ekman (kok)KANNONKOSKIRehtori, eläkkeellä Alpo Peltola (kesk)Lähihoitaja Sannukka Niskanen (kesk)KARSTULAYrittäjä Teijo Peltonen (kesk)Apulaistoimistonjohtaja Sirkka-Liisa Vainiola (sdp)Kodinhoitaja Riitta Kolari (kesk)Eläinlääkäri Terhi Simonen-Jokinen (kok)KEURUUEläkeläinen Mervi Korkeala (kok)Hankkija Pekka Kärmeniemi (kesk)Lähihoitaja Tiina Salomaa (sdp)Yrittäjä Sari Saarinen (kok)Liikkeenharjoittaja Leo Houhala (kesk)Postinjakaja Antero Pohjonen (sdp)KINNULAMaanviljelijä Ilpo Leppänen (kesk)Lehtori Jonna Leppänen (kesk)KIVIJÄRVIMaatalousyrittäjä Erja Moisio (kesk)Yrittäjä Eeva-Liisa Tobiasson (kesk)KONNEVESIRavitsemispäällikkö Mirja Minkkinen (vas)Vanerityöntekijä Veikko Masalin (vas)KUHMOINENKotiäiti Silmu Sarvala (sdp)Metsuri Pentti Huokonen (sdp)KYYJÄRVIMaanviljelijä Tapio Niskala (kesk)Maanviljelijä Jouko Huumarkangas (kesk)LAUKAADiplomi-insinööri Jorma Jolanki (kok)Hammashoitaja Leena Kalmari (sdp)Opettaja Tarja Leppäaho (kd)Sihteeri Tuula Nieminen (vas)Maanviljelijä Pertti Parkkonen (kesk)Vs. päiväkodinjohtaja Terhi Ek (vihr)Kunnallisneuvos Helena Pihlajasaari (sdp)Pääluottamusmies Marko Manninen (ps)Viilusorvaaja Viljo Kumpulainen (vas)Toimitusjohtaja Anne Kirmanen (kesk)LUHANKAMaatalouslomittaja Marjo Koskenniemi (kesk)Insinööri Tuomo Kärnä (kesk)MULTIAPyöräkoneenkuljettaja Markku Lappi (sdp)Ravitsemustyöntekijä Niina Pilkkakangas (sdp)31


vuosikertomus 2012MUURAMEToimitusjohtaja Risto Harvia (kok)Maatalousyrittäjä Minna Häkkinen (kesk)Erikoissairaanhoitaja Asko Juuti (sdp)Asianajaja Tero Lakka (kok)Leipuri Markus Leppiniemi (kd)Sisustussuunnittelija Ulla Perämäki (sdp)PETÄJÄVESIInsinööri Tapio Kokkonen (kesk)Opettaja Sanna Talasjärvi (kesk)PIHTIPUDASMaatalousyrittäjä Jyrki Hollanti (kesk)Yrittäjä Seppo Kahilainen (kok)Emäntä Satu Turpeinen (kesk)Yrittäjä Kari Parkkonen (sdp)SAARIJÄRVIToimitusjohtaja Esa Järvinen (kok)Terveydenhoitaja Riitta Pirttiniemi (kesk)Opetusneuvos, eläkkeellä Jorma Viitanen (sdp)Puheterapeutti, yrittäjä Tuulikki Poser-Hirvi (vihr)Eläkeläinen Usko Ohranen (kd)Robotinkäyttäjä Sami Tuominen (sdp)TOIVAKKAMetallimies Kyösti Takkinen (sdp)Perushoitaja Helena Voutilainen (sdp)UURAINENSosionomi Toimi Kankaanniemi (kd)Nuorisotyönohjaaja Merja Kinnunen (kd)VIITASAARIKunnallisneuvos, eläkkeellä Asko Liimatainen (kok)Entinen yrittäjä Ilpo Manninen (sdp)Luokanopettaja Jari Kunelius (kok)Pääkirjanpitäjä Sisko Linna (sdp)ÄÄNEKOSKITyösuojeluvaltuutettu Kari Kiiskinen (sdp)Kunnallisneuvos Risto Kumpu (kesk)Työsuojeluvaltuutettu Kari Kiiskinen (sdp)Terveydenhoitaja Kyllikki Lång (kok)Työnohjaaja Sirpa Martins (vas)Sosiaalityöntekijä Minna Tuikka (vihr)Sosiaalialanohjaaja Marke Tuominen (ps)Kehitysvammaisten ohjaaja Merja Närhi (sdp)Kouluttaja, yrittäjä Laura-Liisa Hyytiäinen (kesk)Kehitysvammaisten ohjaaja Merja Närhi (sdp)Maanviljelijä Tommi Lunttila (kok)Tekninen avustaja Eila Nurmi (vas)FM, Opettaja Kimmo Tuikka (vihr)Hieroja Jukka Laitila (ps)*Jyväskylän kaupunginvaltuusto on valinnut 24.9.2012 eronneen Hennariikka Anderssonin tilalle Katja Isomöttösen.Maakuntavaltuuston sihteeri: hallintopäällikkö Pirjo Ahola32


Keski-Suomen LiittoMaakuntahallitus 2011–2012JäsenetKESKUSTAMika Kyrö, JämsäKauko Lehtonen, SaarijärviMikko Tiirola, PetäjävesiKatja Sorri, JyväskyläVarajäsenetMarjo Koskenniemi, LuhankaMarkku Kananen, PihtipudasPekka Lankia, JoutsaHannu Laitinen, JyväskyläSDPHelena Pihlajasaari, LaukaaRolf Nyholm, ÄänekoskiSisko Linna, ViitasaariUlla Lauttamus, JyväskyläSilmu Sarvala, KuhmoinenArto Lampinen, JämsäAsko Juuti, MuurameEila Simola, JyväskyläKOKOOMUSMari Kyllönen, JyväskyläSari Saarinen, KeuruuLeo Urpilainen, KinnulaJaakko Selin, JyväskyläErja Laaksonen, JämsäOssi Tamminen, KyyjärviVASEMMISTOLIITTOMatti Pöppönen, JyväskyläArja Paakkanen, JämsäVIHREÄTTuija Mäkinen, JyväskyläJaana Tani, ÄänekoskiSihteeri: hallintopäällikkö Pirjo AholaTarkastuslautakunnan jäsenet 2009–2012JäsenetSDPLeena Kalmari, LaukaaSeppo Suominen, Jämsä, vpj.VarajäsenetSirkka-Liisa Vainiola, KarstulaEsko Repo, HankasalmiKESKUSTAJouko Huumarkangas, KyyjärviLeena Jäntti, HankasalmiJorma Teini, KinnulaTarja Pietiläinen, LaukaaKOKOOMUSAsko Liimatainen, Viitasaari, pj.Aira Putkonen, JämsäSihteeri: hallintosihteeri Helena Anttonen (1.1. - 12.8.2012), maksatustarkastaja Katja Antikainen (13.8. - 31.12.2012)33


vuosikertomus 2012Maakunnan yhteistyöryhmän jäsentiedotJäsenetKeski-Suomen liitto ja jäsenkunnatKauko Lehtonen, Saarijärvi, pj. (kesk)Helena Pihlajasaari, Laukaa, 1. vpj. (sdp)Mari Kyllönen, Jyväskylä (kok)Rolf Nyholm, Äänekoski (sdp)Matti Pöppönen, Jyväskylä (vas)Sari Saarinen, Keuruu (kok)Katja Sorri, Jyväskylä (kesk)VarajäsenetTuija Mäkinen, Jyväskylä (vihr)Ulla Lauttamus, Jyväskylä (sdp)Leo Urpilainen, Kinnula (kok)Sisko Linna, Viitasaari (sdp)Arja Paakkanen, Jämsä (vas)Seppo Kahilainen, Pihtipudas (kok)Mika Kyrö, Jämsä (kesk)Valtion viranomaiset ja muu valtionhallintoJuha S. Niemelä, 2. vpjJyrki SaarivaaraEija HeinonenEija HaatanenJukka Lehtinen * Pasi Pirtala ****Kari LehtinenPäivi HalinenAsko SaarinenErkki HirvonenMarja-Riitta VestMaari PohjolaTyömarkkina- ja elinkeinojärjestötArto Tiitinen, 3. vpjJari-Pekka KoponenPeer Haataja Johanna Kaplas **Alpo-Petteri Kokkonen ***Tuula PeltonenMarja-Liisa JärvinenKaija TaipalePaula PusaJyrki SavolainenAhti RuoppilaSirpa MoilanenMaakuntahallitus valitsi kokouksessaan 27.3.2012:* eronneen Seppo Kososen tilalle Jukka Lehtisen 1.4.2012 alkaen** eronneen Päivi Myllykankaan tilalle Johanna Kaplaksen*** eronneen Asko Juutin tilalle Alpo-Petteri KokkosenMaakuntahallitus valitsi kokouksessaan 15.6.2012:**** eronneen Hannu Keralammen tilalle Pasi PirtalanSihteeri: ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho34


Keski-Suomen LiittoHenkilöstö 1.1.–31.12.2012MatkapuhelinMaakuntajohtaja Anita Mikkonen 040 595 0011Maakuntajohtajan sihteeri Helena Anttonen (sijainen) 040 595 0019Maakuntajohtajan sihteeri Laura Karjalainen (perhevapaa 12.7.2012 alkaen)Maakunta-asiamies Hannu Koponen 040 595 0009Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala (1.9.2012 alkaen) 040 595 0002ALUEIDENKÄYTTÖSuunnittelujohtaja Olli Ristaniemi 040 595 0052NECL II - viestintäpäällikkö Virpi Heikkinen (määräaikainen) 040 595 0178ATK-valmistelija Juuso Huhtala 040 595 0174Liikenneinsinööri Pekka Kokki 040 595 0006Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen 040 595 0007Suunnittelija Minna Kukkonen, BioClus-hanke (30.11.2012 saakka, määräaikainen)Maakuntasuunnittelija Hanna Kunttu 040 591 5901Kehittämispäällikkö, ICT Timo Mäki-Kuutti (1.8.2012 alkaen) 040 734 2635ATK-piirtäjä Tuula Niemistö (eläkkeelle 1.6.2012 alkaen)Maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä (31.7.2012 saakka)Kehittämispäällikkö Tapio Saarinen (4.3.2012 saakka)Ympäristöpäällikkö Reima Välivaara 040 595 0918ALUEKEHITYSKehittämisjohtaja Hannu Korhonen 040 595 0016EU-sihteeri Päivi Blå 040 595 0013Projektikoordinaattori Anu Huotari (osa-aikainen, määräaikainen) 040 595 0133Viestintäpäällikkö Merja Lahti 040 595 0000Tiedottaja Mervi Leinonen (31.12.2012 saakka, osa-aikainen, määräaikainen)Ohjelmapäällikkö Hilkka Laine 040 595 0014Matkailukoordinaattori Leena Pajala 040 595 0015Projektipäällikkö Raija Partanen (määräaikainen) 040 595 0139Ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho 040 595 0008Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen 040 595 0005Koulutuksen kehittämispäällikkö Anu Tokila 040 595 0469HALLINTOHallintopäällikkö Pirjo Ahola 040 595 0003Toimistosihteeri Piia Ahonen (osa-aikainen) 040 595 0181Maksatustarkastaja Katja Antikainen (perhevapaa 12.8.2012 saakka) 040 595 0004Hallintosihteeri Helena Anttonen 040 595 0019Toimistosihteeri Riitta Heiskanen 040 595 1274Maksatustarkastaja Arja Orell-Kauppinen 040 590 3202Maksatustarkastaja Johanna Pitkänen (31.8.2012 saakka)Tietopalvelusihteeri Mari Saalamo 040 590 4264Virastomestariharjoittelija Toni Takala (oppisopimus) 040 590 1204Toimistosihteeri Riitta TannermäkiToimistosihteeri Pirkko Tuovinen 040 021 0327Toimistosihteeri Marja-Leena Tuunanen 040 595 0189LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMAOhjelmapäällikkö Seppo Haukka 040 595 001235


vuosikertomus 2012Keski-Suomen liiton julkaisut vuonna 2012Sähköiset versiot: www.keskisuomi.fi/julkaisutSARJA AVirallisluontoiset suunnitelmat, tutkimukset• A 35 Keski-Suomen maakuntaohjelmantoteuttamissuunnitelma 2013-2014.Maakunnan yhteistyöasiakirja 2013-2014ISBN 978-951-591-430-6ISBN 978-951-594-431-3 (sähköinen versio)SARJA BTutkimukset, suunnitelmat, selvitykset• B 189 Keski-Suomenliikennejärjestelmäsuunnitelma 12/2012ISBN 978-951-594-432-0ISBN 978-951-594-433-7 (sähköinen versio)• B 188 Keski-Suomi liikunnan ja urheilunhuippumaakunnaksi. Keski-Suomen liikuntajaurheilustrategia - visio 2020ISBN 978-951-594-424-5ISBN 978-951-594-424-2 (sähköinen versio)SARJA CHallinnolliset julkaisut, lähinnäviranomaiskäyttöön tarkoitetut selvitykset ym.• C 138 Toiminnan tavoitteet jataloussuunnitelma 2013-2014 sekäToimintasuunnitelma ja talousarvio 2013ISBN 978-951-594-428-3ISBN 978-951-594-429-0 (sähköinen versio)• C 137 Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn javähentämiseen tarkoitetut palvelut Keski-SuomessaISBN 978-951-594-426-9ISBN 978-951-594-427-6 (sähköinen versio)• C136 Vuosikertomus 2011ISBN 978-951-594-416-0ISBN 978-951-594-417-7 (sähköinen versio)• C 135 EU:n rakennerahastot, maakunnankehittämisraha ja Keski-Suomenkehittämisrahaston vuosiraportti 2011ISBN 978-951-594-416-0ISBN 978-951-594-417-7 (sähköinen versio)• B 187 Toimivat työmarkkinat - osaajiaja työpaikkoja Keski-Suomeen-kehittämisohjelma 2012-2013ISBN 978-951-594-422-1ISBN 978-951-594-423-8 (sähköinen versio)• B 186 Keski-Suomen kärkihankkeet 2013ISBN 978-951-594-420-7ISBN 978-951-594-421-4 (sähköinen versio)• B 185 Pienen ja keskisuuren tuulivoimalanmahdollisuudet Keski-SuomessaISBN 978-951-594-414-6ISBN 978-951-594-415-3 (sähköinen versio)• B 184 Linja-autoliikenteenlaatukäytäväselvitysISBN 978-951-594-412-2ISBN 978-951-594-413-9 (sähköinen versio)36

More magazines by this user
Similar magazines