Nro 4/2007

PARITANSSIA LAPSILLEKÄY TANSSIMAAN -PALS-TALLAs. 15SUURI TANSSIRISTEILYHAUSKANPITOA PARITANSSINMERKEISSÄ LAIVALLAs. 8MARCO BJURSTRÖMKOKO SUOMI TANSSII-PALSTALLAs. 14TANSSIViihdeSUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI • 4/2007TANSSIRAVINTOLAON LÄHELLÄ JALÄHESTYTTÄVISSÄARTISTIHAASTATTELUISSA MM.FREDILASSE HOIKKATOMI MARKKOLACHARLES PLOGMANTOMMI SOIDINMÄKIYHTEENVETOTANSSIVIIHTEENSEMINAARISTATANSSIPAIKKA-LIITTEESSÄ MUKANA:• Auran Nuortentalo, Aura• Hotelli Levitunturi, Sirkka• Hotelli-Ravintola Karelia,Joensuu• Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi,Kurikka• Kruunupuisto, Punkaharju• Kylpylähotelli Päiväkumpu,Karjalohja• Ravintola Galax, Turku• Rokuan Kuntokeskus, Rokua• Savonlinna-Sali, Savonlinna• Scandic Luosto, Luosto• Tanssikrouvi, Häijää• Tanssiravintola Lempi & Toivo,Kemi• Teeriharju, Somero• Viihdekeskus Merisärkkä,Kalajoki• Viihteen Valtatie 2, Harjavalta• Wanhan Tanssikellari, HelsinkiANNE MATTILAPERHE ONVOIMANLAHDEs. 10LAVAKAUDENPÄÄTTÄJÄISETMUSIIKKIVÄKI VERKOSTOITUI KELLON YMPÄRI

2TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007PÄÄTOIMITTAJAN SANANENKUVA: J.VUORENPÄÄVUOSI ON TAAS KOHTA PULKASSA JA UUSIODOTTAMASSA VUOROAAN NURKAN TAKANAJULKAISUTIEDOTJulkaisijaSUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ryKankaanrannantie 46, 29200 HarjavaltaKustantajaJAAMEDIAPL 57, 33711 TampereLehden toimitusPäätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää,GSM 050 569 1969, paatoimittaja@tanssiviihde.fiToimitus:Juha Lahti, juha@tanssiviihde.fiMarianne Krause, marianne@tanssiviihde.fiVierailevat toimittajat:Heikki Merihaara-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Hauskat ja tehokkaat tanssileirit ja kurssitjärjestää Boogie Tour Ry. Lisätietoja verkossa:Huippuopettajat Suomesta ja Ruotsista,neljä tasoryhmää, vapaaehtoinen parinvaihtosysteemi,tasoryhmästä riippuenjoko aamupäivät tai iltapäivät vapaata,vaikka joulu-ostoksilla käymiseen. Mahdollisuusosallistua muiden tasojen tunneille.Ilmoittaudu: pirjo.koivula@boogietour.comtai p. 040-7205647. Voit ilmoittautua yksintai parin kanssa, mutta ilman paria ilmoittautuneetsaavat vahvistuksen vasta, kunparimäärä on tasan.Hinta/hlö: 35 €/päivä, koko leiri 60 €.25.11 mennessä ilmoittautuneille -10%TANGO (pe)BUGG (la)FUSKU/FOKSI (su)Toimitusneuvosto:Matti Mustajärvi SUSEL ry, Pentti Teräväinen DiscopressOy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton jaSuomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, JaanaVuorenpääIlmoittautumiset pareittain (alkeisryhmiinmyös ilman paria): p. 040-7205647 taiemail: pirjo.koivula@boogietour.comLeirin hinta/hlö: pe 20 €, la ja su 35€,koko leiri 80 €. Huom! 31.1.2008mennessä ilmoittautuneille -10%Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino, TamperePainosmäärä 60 000 kplKannen pääkuva Paula Teräväinen; LavakaudenPäättäjäiset / Paula KoivuniemiIlmoitusmyynti ja lehden tilaukset:Jaana VuorenpääGSM 050 569 1969tanssiviihde@tanssiviihde.fiAineiston toimituspostiosoite;Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tamperee-mail; aineisto@tanssiviihde.fiIlmestymisviikot ja aineistopäivät 2008:helmikuu vko 8 - 1/2008 - 25.1.2008toukokuu vko 21 - 2/2008 - 25.4.2008syyskuu vko 44 - 3/2008 - 5.9.2008Valmiit ilmoitukset tulee olla toimituksella viimeistään5 arkipäivää ennen julkaisuviikon ensimmäistä päivää.Lehden 1/2008 aineistopäivä on 25.1.2008(Valmiit ilmoitukset 11.2.)Mietiskellessäni vuoden saldoa, olen tullut siihen tulokseen,että Tanssiviihde lehden ehkä hieman haparoivistaensiaskeleista on alkanut pikku hiljaa muodostuayhä selkeämpiä ja määrätietoisempia. Ehkä ensi vuosi mahdollistaajo varsin mukavan ja vakaan kävelyvauhdin. Alkaa siisnäyttää vahvasti siltä, että en taida olla sittenkään aivan blondi,kun uskon tähän lehteen. Olen tosin aina välillä joutunut tarkastelemaanhiusteni juurikasvua, mutta kyllä se vieläkin maantienväriseltänäyttää. Heh - Sitä paitsi luja usko siirtää vaikka vuoriatai ainakin se on siirtänyt vuorenpäätä kovasti paikasta toiseen.Kesällä oli pakko hankkia pieni ja terhakka diesel-auto vanhanbensakäyttöisen tilalle, kun bensan hinnat hipovat melkein jopilviä ja matkaaminen on ollut siten hyvin kallista meikäläisenkilometrimäärillä. Tosin vähäpäästöisten autojen verotuksen huojentumisenvuoksi, autoni arvo laski yhdellä iskulla melkein 4000euroa, joten eipä siitä vaihdosta tainnut olla minulle kovinkaanpaljon taloudellista hyötyä. Dieselin hintakin kohoaa näköjäänkoko ajan ja se taitaa kohta saavuttaa bensan hinnan, jos huonostikäy. No, ehkä luontoa säästyy ainakin!Kuluneet kuukaudet ovat olleet varsin rankkoja ja työntäyteisiä,mutta kyllä ihminen kestää lähes mitä vaan, kun sydän onmukana tekemisissä. Ilman oikeanlaista motivaatiota, en olisivarmaan tässä nyt. Se positiivinen palaute, joka lukijoilta ja ylipäätäänkentältä on kaiken kaikkiaan kantautunut, on antanut minullepaljon voimia jatkaa työtäni. En olekaan ainoa, joka uskootähän julkaisuun ja sen menestykselliseen tulevaisuuteen!Ja mitä enemmän eri tahot ottavat osaa lehden tekemiseen ilmoitustilaostoillaja muutoin, sitä isompi ja vahvempi julkaisumeillä on ja sitä enemmän voimme tavoittaa ihmisiä tanssin jamusiikin pariin ja nimenomaan niitä UUSIA ihmisiä, joita tanssipaikattarvitsevat pärjätäkseen tulevaisuudessakin. Ja kyllä siitäsiivusta saavat myös esiintyjät voita leivän päälle lisää!Jees, ei muuta kuin mukavia lukuhetkiä. Kaiketi tässä on samallamyös paikallaan toivottaaRauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2008 kaikilleosapuolille!Tanssiterveisin,Jaana ”Jande” Vuorenpää :)päätoimittaja“ Otin osaa syksyn naamiaisristeilyyn m/s VikingIsabellalla. Tässä meikäläisen uusi Halloweenlook - uskallatko hakea tanssimaan?Vain pirunsarvet puuttuvat? ;D ”Jakelu:Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä SUSELinjäsenseurojen lisäksi tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa,huoltoasemilla, kauppakeskuksissa ja muissamahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea.Lehti on myös tilattavissa maksua vastaan sekä luettavissaverkkosivuilta digilehtenä.Katso lehden mediatiedot: www.tanssiviihde.fiI S S N 1 7 9 6 - 7 1 3 9A i k a k a u s l e h t i e n L i i t o n j ä s e nYhteistyössä mukana;Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ryOhjelmatoimistojen Liitto rySuomen Tanssinopettajien Liitto ryDiscopress OyLEHDEN 4/2007 JAKELUPAIKATSUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 19).Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myöspienempiä määriä satunnaisissa kohteissa.Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissaverkkosivustolla; www.tanssiviihde.fiAnttilan tavaratalo, TampereABC AuraABC IisalmiABC JalasjärviABC KiikoinenABC KiurvesiABC KokkolaABC Masuuni, KarkkilaABC RaumaABC Tikkula, PoriABC Viipurinportti, LappeenrantaAuran Nuortentalo, AuraCafe Tuike, ViitasaariHesestoppi, ParkanoHiitteenharjun TeeBee, HarjavaltaHimosAreena, JämsäHotelli Cumulus, KemiHotelli Hiittenharju, HarjavaltaHotelli Iso-Valkeinen, KuopioHotelli Kalliohovi, RaumaHotelli Korpilampi, EspooHotelli Levitunturi, SirkkaHotelli Luostotunturi, SodankyläHotelli Mesikämmen, ÄhtäriHotelli Sommelo, KuusankoskiHotelli Ylläs Saaga, YlläsjärviHotelli Ylläsrinne, YllärjärviHotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, KurikkaHullu Poro Areena, SirkkaHumppilan lasi, HumppilaHärkäpakari Oy, HuittinenImatran Kylpylä, ImatraKangasalan Kisaranta, KangasalaKankaanpään Kuntoutuskeskus, KankaanpääKarelia, JoensuuKauppahotelli Grand, Lahti /Iltaravintola TähtitaivasKaustisen kansantaiteenkeskus, KaustinenKruunupuisto, PunkaharjuK-Supermarket, KankaanpääKuntotalo, KouvolaKylpylähotelli Keurusselkä, KeuruuKylpylähotelli Peurunka, LaukaaKylpylähotelli Päiväkumpu, KarjalohjaKylpylähotelli Rauhalahti, KuopioKyläkauppa Veljekset Keskinen, TuuriKärsämäen Kataja, KärsämäkiLapland Hotel Äkäshotelli, ÄkäslompoloLinjurin Kauppakeskus, SaloLomahotelli Jämi, JämijärviLomakeskus Revontuli, HankasalmiMartin Kievari, HietamaNeste Aapiskukko, PälkäneNeste Häijää, HäijääNeste Länsituuli, NoormarkkuNeste Napapiiri, RovaniemiNeste Pentinkulma, UrjalaNokian Kerhola, NokiaPajarinhovi, KiteeParadise Garden, SaloPesäkallio, LahtiPuistokulma, VantaaRavintola Galax, TurkuRavintola Kaleva, MikkeliRokuan Kuntokeskus, RokuaRuusulinna, NurmijärviSaariselän Tunturihotelli, SaariselkäSalon Citymarket, SaloSavonlinna-Sali, SavonlinnaScandic, LuostoSiuntion Hyvinvointikeskus, SiuntioSokos Hotel Presidentti, HelsinkiSokos Hotel Vantaa, Ravintola TulisuudelmaSokos Hotelli Tahkovuori, TahkovuoriSuomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Turku)Suutari-Kake, Lappeenranta (Prisma)Tango Kahvila, Joensuu (rautatieasema)Tanhuhovi, LohjaTanssikrouvi, HäijääTanssipaviljonki Tulenliekki, HeinävesiTanssiravintola Jyväshovi, JyväskyläTanssiravintola Lempi & Toivo, KemiTanssiravintola Lyhty, SeinäjokiTanssiravintola Marilyn, KouvolaTanssiravintola RukahoviTeboil Pirkanhovi, LempääläTeboil Tähtihovi, HeinolaTeeriharju, SomeroWanhan Tanssikellari, HelsinkiViihdekeskus Merisärkkä, KalajokiVuokon Soppi Oy, Härkä-Center, NokiaVuoksenniskan Työväentalo, ImatraYlläksen Kaivohuone, Äkäslompolo

TEKSTI JA KUVA:LASSE FINSKAOLAVI VIRTASININEN HUVIMAJALAULUKILPAILUN VOITTAJATLohjalla Laurentius salissalaulettiin kilpaa syyskuunalkupuolella jo neljättäkertaa Olavi Virta nimeäkantavan laulukilpailun Sininenhuvimaja merkeissä.Siuntion Hyvinvointikeskuksessakäytyjen semifinaalienpohjalta Lohjalle kelpuutettiinkaksikymmentä laulajaa; neljätoistayleiseen miesten ja naistenfinaaliin sekä kuusi miesten janaisten seniorisarjan finaaliin.Illan loppukilpailussa kuultiinkaikkiaan kahtatoista kilpailijaa,joista tuomaristo valitsi seuraavatvoittajat vuodelle 2007.Miestensarjan voitti MarkoMäntyniemi Seinäjoelta ja naistensarjanKatja Jakku Viialasta.Seniorisarjan miestensarjanvoitto matkasi Juha Kuneliuksenmyötä Ruotsiin ja naistensarjanvoitti puolestaan LiisaSuomalainen Kemijärveltä.Lohjalla kuten Siuntiossakinfinalisteja säesti Jukka Eskelisenorkesteri. Tapahtumanjärjestää, Viihdeohjelmat Keravalta.•Kuvassa Lohjan yleisen naistensarjan voittaja viialalainenKatja Jakku esiintymässä Sinutnion semifilaanlissa.TANGOKUNINGASKAUKO SIMONENVETÄYTYY ELÄKKEELLETEKSTI JA KUVA: LASSE FINSKAKauko Simonen,pesunkestävätangojentulkitsija,tunnetaansamettiäänestäänja aidostaja rehellisestilavaesiintymisestään.KuvassaSimonenesiintymässäHuittisten Hirvensuulilla.Kauko Simonen lähti15 -vuotiaana armeijanleipiin Satakunnan jaHämeen rajamailta Viljakkalasta.Ensin soitto-oppilaaksivuonna 1966 Hämeenlinnaanja sieltä Rovaniemelle ammattimuusikoksi1970,ja eläkkeelleSimonen jäi lopulta sotilasmuusikkona1999.Vuonna 1985 maamme jakoko maailman ensimmäiseksiTangokuninkaaksi Seinäjoellavalittu Kauko Simonen onpäättänyt lopettaa keikkailevanartistin uransa joulukuussa. Viimeinenkeikka pidetään kyseisenkuun 6. pvä Oulussa.Kauko Simonen on voittanutkaksi muutakin laulukilpailua;Humppakuninkaan tittelin 1981Loimaalla ja Valssinvaltiaan tittelinForssassa 1992.- Nyt on tullut aika jättää estraditmuille. Kuusi vuotta sittensaatu infarkti ja sepelvaltimotautilaittavat lopulta hiljentämäänkeikkailut. Vielä kuitenkin ilmestyyseitsemäs levy, jossa onkymmenen uutta ja kymmenenvanhaa levytystä. Levyn julkaiseeVL-Musiikki loppuvuodesta.Ritva vaimon kanssa omistaudutaanterveille elämäntavoilleRovaniemen Syväsenvaarassa,kertoo Simonen. •ARTIKKELITWWW.TANSSIVIIHDE.FISISÄLLYSLUETTELOTässä numerossa mm.56111216AJANKOHTAISTA2-45-89-1314-17UUTISET JA TIEDOTTEETTAPAHTUMAT JA MUUTARTISTIT JA MUSIIKKITANSSIJOKA LEHDESSÄ MM.18-19aihealueittain3Halloween tunnelmaa laivallaTanssiviihteen seminaarin yhteenvetoTommi Soidinmäki hurmaaFredi; Huolehtikaa lapsista!Elämäniloa pyörätuolitanssistaKYSY BUFFETIN PUOLELTATAPAHTUMAKALENTERISUSEL JÄSENSEURATIEDOTSUSEL YHTEISTYÖJÄSENETSUSEL JÄSENETUPAIKATTANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama)INDUSTRY AWARDS 2007 -VUODEN TANSSIPAIKKATANSSIPAVILJONKI TULENLIEKKISuomen musiikkiteollisuudenjokavuotinen Musiikki& Media tapahtumapalkitsi joukostaan jälleen parhaatosaajat. Perjantaina 19.10Tampere-talon Industry Awards–gaalassa palkintoja jaettiin kaikenkaikkiaan 21 sarjassa.Livesarjan Vuoden tanssipaikaksi2007 valittiin Leppävirrallasijaitseva TanssipaviljonkiTulenliekki. Tanssipaikan omis-taja ja toimitusjohtajana toimivaPentti Leinonen kävi noutamassapalkinnon. Hän kertoiarvostavansa tunnustustaan suurestija on todella otettu tultuaanvalituksi.Muita palkittuja oli tänävuonna mm. Vuoden musiikkikustannusyhtiöksivalittu Warner/ChappellMusic Finland jaVuoden levy-yhtiöksi nimitettySonyBMG Music EntertainmentFinland.Industry Awards -palkintojensaajat päättää kullekin palkintokategorialletai sarjalle nimetytraadit. Musiikki & Median hallitusvalitsee puolestaan raatienkokoonpanot suomalaisten musiikkialanammattilaisten joukosta.Kuhunkin raatiin valitaanäänestettävän sarjan toimijanvastapoolin edustajia.Palkintojen tarkoituksena onhuomioida kuluneen vuodenaikana työssään ansioituneetmusiikkibisneksen ammattilaiset.Palkinnot ovat musiikkibisneksenammattilaisten tunnustusniille alan toimijoille, joidentyön tulokset ovat usein tuntuvampiaja näkyvämpiä kuin tekijätitse.FINLANDERSILLEPLATINAA!Finlanders on ollut Suomenhuipulla jo yli kaksikymmentävuotta. Lukuisatkonsertti- ja TV-esiintymisetsekä lava- ja ravintolakeikatovat tuoneet yhtyeen tutuksikoko Suomen viihdekansalle.Nyt tämä maineikas pitkän linjantanssiorkesteri on saanut ensimmäisenplatinalevynsä iskelmäristeilylläke 10.10. YhtyeenSeikkailija-albumi on ylittänyt30 000 kappaleen myyntimäärän.Levyn yksi soitetuimpia hittejäon Oikeesti, joka on KaisaRannan säveltämä ja SinikkaSvärdin sanoittama kappale.PUHEENVUOROVIIHDETTÄ HAMPAAT IRVESSÄOlen tyrmistynyt tekijänoikeuskeskustelunkulusta. Saan milteitappouhkauksia kun kehitänkeskustelua suomalaisen tekijänoikeuksienomistajan ja niitägeneroivan tahon näkökulmasta.Mistä kumpuaa sokea luottamusnykyjärjestelmiin, vaikka tekijöidenasema tuntuu alati huononevan?Tekijänoikeus on työsuoriteja osa symbioottista tuotanto- japalveluketjua, jota kauppaa jateollisuutta harjoittavat yrityksetvälittävät kulutukseen ”successfee” periaatteella. Jos ketjukatkeaa, kukaan ei saa mitään.Järjestöt katkovat ketjua tavantakaa estäen milloin minkäkinpalvelutuotannon. Tekijöillä onyrittäjäriski, mutta ei mitään oikeuttasuoraan sopimiseen. Johtopäätöksenion, että viihteessätaistellaan kymmenien vuosientakaisten valtarakenteiden säilymisestä,eikä tekijän oikeuksista.Poptori on tahtomattaanmyrskynsilmissä, koska se onirronnut järjestöjen riippuvuussuhteista.Näemme kotimaisenviihde-elinkeinon elvyttämisessävain radikaalien toimientuovan parannuksia. Otankantaa infrastruktuuriin, sillävika on siinä eikä osaamisessa.Politiikassa kritiikkiä pidetäännormaalina, mutta jostain syystäviihteen puolella keskusteluaei haluta käydä. Työtämme väheksytään,vaikka kymmenetartistit ovat saaneet kauttammeuutta nostetta ja tulovirtaa. Vapautammetekijöiden oikeudetuuteen ansaintaan ja luovatteokset takaisin yleisölle, tuottamallane uudelleen. Olemmevuoden 2001 jälkeen käyttäneet4 680 185,94 euroa tuotantoihinja tuotekehityksiin. Tästäsummasta 3 524 078,66 on luovantyön tekijöille maksettujapalkkoja. Tänä aikana olemmemaksaneet lisäksi 1 444 325,05euroa tekijänoikeusmaksuja.Ala tarjoaa ylivoimaisen kilpailuedunniille joilla on rahaa,eli monikansallisille pörssiyhtiöille.Kaikesta näkee, että rahaja ”parhaat hitit” tulevat rahanluokse. Rikkaat rikastuvat jaköyhät köyhtyvät.Ajamme toimialamme asiointiasuperministeriöön oikeudenmukaisuussyistä.Jos olisimmekäyttäneet nuo summat rakennusalalla,meillä olisi n. 10 milj.euron kiinteistöomaisuus. Nytmeillä on 0 euroa finanssimarkkinoillanoteeraamatonta tekijänoikeutta.Mitä enemmän ja laadukkaampaasuomalaista työtätehdään, sen suurempia rahoitusvaikeuksiakohdataan, silläkestävä kulttuurituote tuloutuuvasta vuosien jälkeen. Jos kulttuurityötätehdään, sillä täytyyolla samat talouden mekanismitkäytössään kuin muullakintyöllä. Tämä seikka on ymmärrettävä,käsitellään asioita millähallinnon momentilla hyvänsä.”Köyhän on oltava nöyrä” on ainoasääntö, jota Poptori työssäänrikkoo.Erkki PuumalainentoimitusjohtajaPoptori Oy

SYDÄMESSÄINTEKSTI:AHTI KUKKONEN / KUVAT: PEKKA ALITALO,AHTI KUKKONEN JA OLLI SILTANENRAULI BADDING SOMERJOKIRauli Badding Somerjoki oli se, joka saisuomen kielen soimaan rockissa toisinkuin kukaan ennen häntä. Hän toi rocklaulunSuomeen. Badding levytti 70-luvunalkupuolella useita Chuck Berrynkappaleita suomeksi. Yksi niistä oliReelin’ And Rockin’ eli Fiilaten ja höyläten,vanha 1950-luvulla valmistunutlaulu, jota Berry oli terävöittänyt uudellatekstillä.Fiilaten ja höyläten syntyi,kun Jarkko Laine tekiBaddingiä varten tähänyhtä tehokkaan tekstin. Tämähuhtikuussa 1973 julkaistu singleräjäyttikin pankin, sillä senansiosta Baddingistä tuli hetkessäkuuluisa. Hän oli kyseisenvuoden halutuin artisti ja kuuluisuusvei miestä ympäri Suomea.Synnyin rokkaamaan –levy menihyvin kaupaksi. Kukaan ei enäävastustanut Baddingin tapaa laulaarockia. Nyt se olikin ehdottomanoikea tulkinnan muoto.Tänä vuonna tuli kuluneeksitasan 60 vuotta Rauli ”Badding”Somerjoen syntymästä(30.8.1947). Baddingin muistoajuhlittiin viime heinäkuussamusiikkinäytelmä -esityksellä,jossa oli mukana joukko tunnettujasomerolaisia muusikkojalaulajia sekä paikallinen tanssiseuraMonokas. Tämän upean janäyttävän esityksen ohjasi KaijaParko. Tilaisuus nimettiinBaddingin mukaan ”SydämessäinRauli Badding Somerjoki60v”. Mukana esityksessä oliyhteensä noin 50 ihmistä: kaksibändiä. toistakymmentä solistia,kahdeksan tanssiparia ja muitaavustajia.Syyskuun alussa oli vuorossaBadding-laulukilpailu - SomeroSoikoon. Tuolloin monitoimihallitäyttyi Baddingin musiikinystävistä ja tapahtuma lunastipaikkansa merkittävänä paikallisenatapahtumana. Jälleenkerran somerolainen tango jarokki soivat vaikuttavasti - nostalgistamusiikkia ja lavatanssinriemua.Tilaisuudella osoitettiin kunnioitustaniin lavatanssi-ilmiöllekuin tanssimusiikin mestareille,Unto Monoselle ja Rauli BaddingSomerjoelle. Jälleen kerrantanssi-iltamat syntyivät paikallisinvoimin ja mukana oli eriikäisiälavatanssikulttuurin harrastajia,tekijöitä ja arvostajia.Musiikista vastasivat vartavasten kootut iltamabändit somerolaistaitureiden,Pertti Riikosenja Vesa Toukkarin, johdolla.Laulajina on tunnettujasomerolaisia laulajia.Iltamien yhteydessä on muisteltumyös muita somerolaisiasoittajia. Tutuksi ovat tulleet niinkosketinsoittaja Arto (Mamba)Koskinen, Tommi Parko kuinAntti Toukkari. Arto Koskinenon sovittanut mm. kappaleenValot ja ollut mukana monissaNummisen projekteissa. AnttiToukkari soitti BaddinginOy Niittisydän Ab -yhtyeessä70-luvun alussa kitaraa ja nytesityksessä saksofonia. Laulaja,lauluntekijä, Mauri AnteroNumminen houkutteli 60-luvunloppupuolella Baddinginmukaan omiin underground -touhuihinsa ja auttoi tätä alkuunmuusikon urallaan. Hän järjestiBaddingin ensimmäisen omansinglen tekemisen sekä tuottimm. ensimmäisen LP:n, Synnyinrokkaamaan. Tommi Parkoon mukana M.A.NummisenUnderground –levyllä In memoriam.SYDÄMESSÄINRAULI BADDING, 60 VMolempien iltamien teemat olivatsamat: muistojen musiikkia,tangon tuskaa ja rockin riemua.Esitykset olivat matka menneisyydentanssilavalle ja uskomattomienparinmuodostumienmaailmaan. Tanssilavaahanvoidaan pitää suurten tunteiden,Yläkuvassa ”Bensaa suonissa”, niin tanssijoilla kuin laulajaHarry Nurmellakin. Alakuvassa ”Pilvet karkaa niinminäkin” ja Niina Alitalo - Vesa Toukkari, Mika Kesälinnaja Pasi Herkkola säestyspuuhissa.uskomattomien tyyppien ja arkipäivänkomiikan näyttämönä.Iltamat esittelivät ajan henkeäja musiikin luonnetta, parinmuodostusja liikunnan ilo ovattanssialavan keskeisiä elementtejä.Baddingin ja Monosen kappaleidensanoituksissa on kaihoaja kaipausta jonnekin, josta eiedes tiedetä. Heidän musiikkinsapuhuttelee ja synnyttää tunnereaktioitavuosikymmenestätoiseen.Tämänvuotisessa esityksessäensimmäisessä osassa oli menorajumpaa ja toisessa hiukan”höllättiin”. Illan isäntänä toimiMatti Kultanen, joka itsekin onkäynyt koulua samaan aikaanRaulin kanssa.Laulajia tämänvuotisissa esityksissäoli kaikkiaan 13. Niistämainittakoon mm. Mika Luodonkappale, Kuin runotar hänkulkee, oli mestarillinen tulkinta.Sydän lämpöä täys –kappa-WWW.TANSSIVIIHDE.FI5leen tulkitsi Kusti Välttilä. Tämätunnelmallinen kappale saiaikaan yleisön piirissä kohahduksia- esityksessä oli jotainhyvin herkkää baddingmäisyyttä.Kakskymmentä suvea, KaijaHärmälän esittämänä, aloittitoisen osan. Kaijan varsinainenmestarinäyte oli Valot, jonkatulkinnan paikallislehti Somero,noteerasi varsin korkealle:”Tulkinta kestää vertailun sopraanoMari Palon taannoiseenlevytykseen.” Kari Luodon jaHarry Nurmen tyyliin rokahtavameno luontui mainiosti. LavakonkariHarry Nurmi sai ylistystäpaikallislehden palstoilla:”Nuorekkaasta rockstatuksestaanhuolimatta Baddingin musiikkikaipaa sittenkin hiemanelämänkokemusta taakseen.TÄMÄ EI JÄÄ TÄHÄNOhjaajana toiminut Kaija Perkoluonnehti Raulin ja Unton merkitystämyös hyvin vaikuttavana.- Unto Mononen ja RauliBadding Somerjoki ovat tuoneetsuomalaiseen musiikkiinomaleimaisen ja tärkeän erityispiirteen.Sitä voisi kutsuavaikka … somerolaislisäksi! …Se ei tullut ilmaiseksi; kummankintaiteilijan elämä ja kohtalotodistavat - niin kuin runoilijaEino Leino asian ilmaisi - ettäkalliit ovat laulujen lunnaat. Sanotaanmyös, että kukaan ei oleprofeetta omalla maallaan. Enääse ei pidä paikkaansa: UntoMononen ja Rauli Badding Somerjokikuuluvat somerolaisenkulttuurin kiintotähtiin. Heidänsäteilynsä kestää.” •M/S VIKING ISALBELLALLAHALLOWEEN TUNNELMAATEKSTI JA KUVAT:JAANA VUORENPÄÄTurkulainen tanssiseura Flying Steps on järjestänyt jo noinkymmenen vuoden ajan joka syksy tanssintäyteiset naamiaisbileetlaivalla.Tapahtuma on kerännytnuorisoa ja hieman vanhempaakintanssinharrastajaaympäri Suomea. Tietonaamiaisista on kulkenut lähinnäsuusta suuhun ja parhaimmillaanmukana on ollut jopa 120osanottajaa. Kutsuja on lähetettymyös suoraan tanssiseuroille jakaikki ovat olleet aina tervetulleitamukaan.Tapahtuman puuhamiehenätoiminut Jari Tuominen, onollut tyytyväinen naamiaistenantiin.- Naamiaisten tarkoitus onollut kerätä samanhenkisiä tanssi-intoisiahenkilöitä pitämäänhauskaa ja rentoutumaan hullutellenyhdessä, ja siinä on onnistuttutodella hyvin. Lapsenmieltäei saa unohtaa, ja täällä senvoi päästää hyvin esiin, Tuominenkertoo.Ajankohta on aina hiemanvaihdellut, mutta nyt se osui sopivastipyhäinpäivänaattoon. Laivallakulkikin mitähurjimpia olioita jaasuihin oli nähty todellapaljon vaivaa.Paikalla oli mm.luolamies, prinsessa,pelle, poliisi, elvis,geisha, gangsteri,romaanimies,naispaholainen,norsuja, merirosvoja,sairaanhoitajia.Parhaan asun palkinnonvoitti hurjah a a m u n e l i k k o ,jonka taidokkaastitoteutetut asusteetja siihen sopiva aavemainenliikehtiminen saivat jo melkeinoikeasti uskomaan haamuihin.Nämä puvut koostuivat vaaleansävyisistäja hieman repaleisistavaatteista ja kunkin yllä oli myösrunsaasti seittejä ja hämähäkkejä.IIK!Yksi humoristisemmista jahuomiota herättävimmistä puvuistaoli tamperelaisten Hannan,32, ja Markuksen, 34, lehmänja sonnin asusteet. Heidänsuunnitellessaan pukeutumistaoli tavoitteena saada molemmilleyhtenäinen tyyli ja asutlöytyivätkin suhteellisen helpostiaivan valmiina liikkeestä.Pitäähän lehmällä olla mukanamatkassa aina oma sonni!Anne on osallistunut jo useanavuonna naamiaisristeilylletapaamaan tuttuja, mutta hän saitänä vuonna houkuteltua myösMarkuksen mukaan hauskanpitoon.- Tämä on ollut todella positiivinenkokemus. Normaalistihanensimmäinen ilta meneelaivalla yleensä pitkäksi ja seuraavapäivä otetaan sitten vähänenemmän lepäillen. Nyt on ollutkuitenkin koko ajan jotain kivaatekemistä, Markus kertoo.Kanssamatkustajat suhtautuivatvarsin positiivisin mielinheihin, ehkä tosin hieman huumorillakuittaillen ja erityisestiAnnen lehmäpuvun mittavat utareetherättivät paljon suorastaankoskettelevaa mielenkiintoa.Matkan varsinainen naamiaisosuusalkoi vasta laivan paluumatkallaTukholmasta Turkuun.Tanssia sai koko päivän ajanaina siihen asti, kunnes laivasaapui päätesatamaan. Iltaa olimahdollisuus jatkaa yhdessävielä Auran Nuortentalon tansseissa,jonne menemisestä onmyös muodostunut vankka perinnenaamiaisiin osallistujienkesken.Todennäköisesti naamiaisetjärjestetään taas ensi vuonna,vaikka Jari Tuominen aikookinYlh. kuvassaHanna ja Markus. Keskelläasusta päätellennähtävästi vankilastakarannutpelle ja hippityttö.Alhaallapukukilpailunvoittanut haamujengi.jättäytyä tämän jälkeen tapahtumanjärjestelyistä syrjään. •

6TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007LAVAKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET 2007MUSIIKKIVÄKI VERKOSTUIKELLON YMPÄRITEKSTI: PENTTI TERÄVÄINEN/ LYHENNYS J.VUORENPÄÄKUVAT: PAULA TERÄVÄINENLevyjulkkareitaan tapahtumassa juhlistanut Tiina Pitkänenesiintyi illan aikan Pekka Nebelung & Volga yhtyeensäestyksellä.Lavakauden päättäjäisiä juhlittiin 8.-9. syyskuuta jo 18. kertaakeräten noin 500 musiikin ja median ammattilaista verkostoitumaanja pitämään hauskaa yhdessä. Paikkana olijälleen kerran Ikaalisten Kylpylä.Tapahtuman lämmittelyosuusalkoi jo lauantaina,jolloin pidettiin tanssiviihteenvaikuttajien keskeinenseminaari. Siellä pohdittiintanssikulttuurin nykytilaa ja senedistämistä (kts. juttu toisaalla).Varsinainen tapahtuma lähtikäyntiin vasta sunnuntai-iltapäivällä.Aulatiloissa oli esillä ReijoTapio Huhtasen pystyttämäkeikkajulistenäyttely ja lauluntekijöidenBiisikioskilla saattoikäydä kuuntelemassa demojauusista kappaleista. Hausmyllyntiimi viihdytti paikallaolijoitamyös uuden albuminsa tuotannolla.ASIAA JA VIIHDETTÄWANHALLAKuten muutamana aiempanavuotena, sunnuntain päivätilaisuusstarttasi iltapäivällä WanhanRavintolan puolella. Levyjulkkareitaanjuhlinut Rocierossoitti sisääntulomusiikkia samalla,kun talo tarjosi kuohariatervetuliaisiksi.Koska tapahtuman tarkoituksenaon tutustuttaa ihmisiätoisiinsa, iltapäivä aloitettiinosanottajien esittelykierroksella.Mikrofoni kiersi ja jokainen kertoinimensä sekä edustamansatahon. Pisimpään puhui kuopiolainenlauluntekijä, kuplettimiesNiilo Munde, joka voisi ryhtyäkyllä keikkailemaan myös standup –koomikkona.Dannyn hybridimediakirjaansaitsi oman aikansa. Dannyahaastatteli aiheen tiimoilta yhtenäillan juontajanakin toiminutKari Niiranen alias DJ Nite,joka työskenteli aikanaan tiskijukkanaD-tuotannon kiertueilla.Kyseessähän ei ole pelkästäänSuomen vaan koko maailmanensimmäinen artistin hybridimediakirja,jossa on samassapaketissa CD-levy, DVD-konserttiextroineen ja värikäs 84-sivuinen kirja.Poptori mainostaa pakettia”äänilevyn uutena tulemisena”.Toivottavasti muutkin artistitinnostuvat paketointiin, jossakuluttaja saa todella vastinettarahoilleen. Tätä eivät piraatitkopioi.Lauantain seminaari jatkuimyös sunnuntaina, sillä iltapäivänasiateemana oli uusienartistien lanseeraus. Alustuksenaiheesta piti Ikaalisten artistikoulutuksenvetäjä Eija Hinkkala,jonka puhe lähti artistinnäkökulmasta, joita olikin valtaosayleisön joukosta.Paneloinnin jälkeen saatiinkuulla artistikoulutuksen Ideastaestradille –opiskelijoidenupeaa laulantaa. Ryhmä mainostisamalla myös ensi keväänloppushowtaan, josta on kehkeytymässäkokemisen arvoinentapaus.Iltapäivän levyjulkkariosuu-Ylh. Kari Niiranen ja Pena Teräväinen SISU palkinnonvoittaneen Ilkka Vainion (kesk.) puristuksessa. Alh. DannynD´Voices kuoro; Varpu Virta, Miina Mikkonen ja Katja Lukin.TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄKUVA: PAULA TERÄVÄINENTANSSIVÄKIPOHTI TULEVAISUUTTALavakauden päättäjäisten yhteydessä järjestettiin ensimmäistäkertaa tanssikulttuurin eri osa-alueita käsitteleväseminaari, johon osallistui noin 30 henkeä. Mukana oli edustavaläpileikkaus tanssiparkettien liepeillä työskentelevistäja harrastavista ihmisistä.Pääasiallisina aiheina olivatmm. tanssietiketti jasuvaitsevaisuuden korostaminentanssipaikoilla, uusienihmisten viihtymään saaminen.Myös rahasta puhuttiin, sillä erityisenpaljon puhetta herätti vetävientähtiartistien hinnoittelu,joka tuntuu karanneen jossainmäärin käsistä. Uusien artistienlanseeraus puhututti niin ikäänseminaarissa.Tietämättömyys tanssipaikkojenyleisistä toimintatavoistasaattaa olla toisinaan syynäeri yleisöryhmien keskeisiinkonflikteihin ja suvaitsemattomuuteen.Se voi osaltaan myösnostattaa kynnystä lähteä tanssimaantanssipaikkaan.Tanssilattian käytöstä on mm.oma yleinen etikettisääntönsäkoskien liikkumisen kiertosuuntaa.Jos se häiriytyy, lattiallasaattaa tulla tavallista enemmänyhteentörmäyksiä ja se voi aiheuttaasekasortoa. Kun kaikkitanssivat samalla periaatteellaliikkuen, siten tilaa löytyy myösparemmin. Tanssietiketin esiintuomisenkeinoina voisi ollamm. tanssiseurojen ja –paikkojenyhteistyö. Tanssiseurojenjäsenet voivat toimia esimerkiksitanssi-isäntinä ja –emäntinäopastaen yleisöä tanssipaikantoimintaan ja yleisetikettiin sekälisäksi tanssittaa heitä. Seuratvoivat järjestää tanssikurssejatanssipaikoilla, joissa voidaanopastaa tanssinsalojen lisäksiyleisiä käyttämismalleja niin alkeis-kuin aktiiviharrastajille.Tanssietiketistä ja tanssipaikanomista toimintaperiaatteistaon hyvä tiedottaa myös tanssipaikantiedotustaululla. Hakuvuorottulisi olla niin ikään selkeästimerkitty joko valotaulullatai muutoin, myös esiintyjänilmoitus vuoron alkamisesta japäättymisestä toimii hyvin.Toisena aiheena oli uusienihmisten ja varsinkin nuorisonsaaminen tanssipaikoille viihtymään.Keinot tähän ovat hyvinmoninaisia. Tärkeää olisipystyä tuomaan tanssikulttuuriaesiin entistä positiivisemmassaja trendikkäämmässä valossa erimedioissa. Television, radioidenja lehtien rooli on tässä hyvinmerkittävä. Tanssipaikkojen perusmarkkinointiapitäisi myöslisätä ja tätä voitaisiin toteuttaamyös yhteismarkkinointina eritahojen kesken, jolloin se olisitaloudellisesti edullisempaaja laajentaisi mahdollisuuksiamarkkinoinnin kasvattamiseen.Tanssikurssitarjontaa lapsilleja nuorille pitäisi niin ikäänkehittää. Kilpatanssipuolellahanlasten tanssikurssitarjontaa onhyvin paljon, mutta seuratanssipuolellase on vielä vähäistä. Mitänuorempana lapset ja nuoretsaavat kosketuksen tanssin maailmaan,sitä suuremmalla todennäköisyydellähe tanssivat vielävanhempanakin. Tanssinopetustulisi saada esimerkiksi koulujenliikuntatuntien perusohjelmaan,sillä kuuluhan tanssitaito omallatavallaan yleissivistykseen.Uusien artistien lanseerauksestakäytiin myöspaneelikeskustelua, jossaosanottajina olivat artistitJanne Tulkki ja TiinaPitkänen, toimittajat MarjaTuomisaari ja Lasse Finskasekä tanssienjärjestäjäSirpa Moilanen (SotkamonNaapurivaara).Voisiko tanssinopetuksen lisätäsiten myös liikunnanopettajien,lastentarhanopettajien ja muidennuorisotyöntekijöiden omaankoulutusohjelmaan, jotta heilläolisi paremmat valmiudet opettaatanssia puolestaan lapsille januorille.Uudet ja eksoottiset tanssithoukuttelevat nuorisoa paremminkuin ehkä aivan perinteisettanssilajit. 18-v ikärajoituksethaittaavat osaltaan nuorten tutustumistaperinteisiin tanssilavoihin?Ikärajoitus on tosinpitkälti tanssilavan itsensä määritettävissä,koska suoranaisestilaki ei sitä velvoita, kunhanmyyntiä ei tapahdu alaikäisille.Jotkut tanssilavat ovat ratkaisseettilanteen anniskelualueidenselkeällä eriyttämisellä muustahuvialueesta tai käyttävät muitavalvonnallisia toimenpiteitä!

WWW.TANSSIVIIHDE.FI7Kai ja Veli-Matti Jämsä voittitvat Kesän 2007 Tanssihitti- äänestyksen kappaleellaan Haavoittumaton, joka on myösYölintu yhtyeen tuoremman levyn nimikappale.Danny alias Ilkka Lipsasen viimeisin tuotos on maailmanensimmäinen artistin hybridimediakirja, joka sisältää 84sivuisen kirjan lisäksi CD- ja DVD-levyn.Paula Koivuniemi palkittiiin Vuoden 2007 Tanssittajana.Hän kaikkien ikäryhmien suosikki ja tuonut tanssipaikoilleja iskelmämusiikin pariin aivan uutta väkeä.dessa Lasse Finska haastattelitapahtumassa uusia levyjä julkaiseviaartisteja. Puheen- jasoittovuoron saivat Tiina Pitkänen,Kaija Pietilä ja ErkkiHällström.TÄHTIEN TUIKETTAILTAGAALASSATätä Suomi tanssii –gaala olimonipuolisen musiikin juhlaa.Vaikka painotus oli tanssi- ja iskelmämusiikissa,illan mittaankuultiin laaja kattaus kotimaisenmusiikin eri lajeja, sillä paikallaoli lähes 50 eri esiintyjää.Vauhdikkaasti vyöryvä tähtiparaatikesti palkitsemisineen noinkuusi tuntia.Illan juontajina toimivat tuttuuntapaan Lasse Finska, Kari”Nite” Niiranen ja Pena Teräväinen.Alkupuheenvuorossamuistettiin kuluneen vuodenaikana edesmenneitä artisteja,jotka olivat olleet tuttu näkymyös aikaisimmissa Lavakaudenpäättäjäisissä.- Ei Esko Rahkonen ole kuollut,hän lauloi tänäänkin radiossa,totesi Pena.VUODEN PALKITUTTanssikansan supersuosikkiPaula Koivuniemi nimettiinVuoden 2007 Tanssittajaksi.Vuoden 2007 Tanssittajatulokkaanpalkinnon pokkasikaksinkertainen SM-orkesteriVarjokuva, joka on kuluneenvuoden aikana noussut maanvetovoimaisimpien yhtyeidenjoukkoon. Valinnan tekivät TätäSuomi tanssii –listaa laativatmusiikkijuontajat. Lista täyttäätänä vuonna jo 21 vuotta.Paula Koivuniemi on keikkaillutyli 40 vuotta ja vakiinnuttanutpaikkansa kansakunnan levykaapinpäällä. Paula on tuonuttanssipaikoille ja iskelmämusiikinpariin uutta väkeä, ja hän onkaikkien ikäryhmien suosikki.Varjokuva-orkesteri on tehnytpuolestaan pitkän linjan kenttätyötäsisukkaasti, linjastaantinkimättä. Loistavat arvostelutsaanut esikoisalbumi löi yhtyeenkoko kansan tietoisuuteen. Vainani harvalta levyltä on noussutyhtä monia tanssihittejä (Kesämuisto,Ilta himmenee, Suaodotan, Return To Sender jne.)vakituiseen käyttöön. Kehujaon kerännyt myös Varjokuvansoitannollinen ote: yhtye käyttäätaitavasti harvinaisen laajaainstrumenttivalikoimaa ja senkompit ovat aina kohdallaan.Tanssiväen SISU-palkintomäärätietoisesta, pitkäaikaisestatyöstä tanssikulttuurin hyväksiojennettiin ensimmäiselle kruunatulletangokuninkaalle KaukoSimoselle, joka on ilmoittanutsiirtyvänsä lauluhommista eläkkeelleSuomen itsenäisyyden90-vuotispäivänä.Toinen SISU-palkinto annettiinlevytuottaja-sanoittaja IlkkaVainiolle, jonka määrätietoinen,pitkäaikainen työ tanssikulttuurinhyväksi jatkuu edelleen. Vainioon tuottanut lukemattomiatanssi- ja iskelmälevyjä. Hän onmyös satojen hitti-iskelmien sanoittaja.Vainio on ollut mukanatekemässä mm. Paula Koivuniemen,Heli Ruotsalaisen ja tangokuninkaallistenalbumeja.Lavakauden päättäjäisissäpalkittiin lisäksi radioiden KuukaudenLevy –voittajat vuodenajalta. Tällaisen kunniakirjataulunsaivat mm. Paula Koivuniemi,Ville Leinonen, Vesa-MattiLoiri, Antti Sarpila, JormaKääriäinen, Juha Metsäperä,Heli Ruotsalainen, Taikakuu,Fredi ja Annika Eklund. Vuoden2006 levy oli Juha MetsäperänPienen hetken albumi jaVuoden 2006 Joululevyksi valittiinTarja Turusen Henkäysikuisuudesta.Netissä toimitetun Kesän 2007Tanssihitti –äänestyksen voittiKai ja Veli-Matti Jämsän kappaleHaavoittumaton, joka onYölintu-yhtyeen tuoreimman albuminnimikappale. Ehdolla olikaiken kaikkiaan 57 kappaletta,jotka ovat olleet kesän mittaanTätä Suomi tanssii –listalla.Loppuillan tanssi- ja biletyssetistävastasi Pekka Nebelung &Volga – ja hyvin vastasikin. Alanhuippumiehistä koostuva ryhmänäytti osaamistaan. KeulamiesNebelung on paitsi laulaja javetävä lavahahmo, myös erinomaisentaitava puhallinsoittaja.Kielitaitoa hänellä riittää vaikkamuuallekin kuin kotimaan keikoille.Kello kävi jo pitkälle aamuyötä,kun pääsalin soitto seisahtui.Sinnikkäät juhlijat siirtyivät pubinpuolelle, joka sulkeutui vastaaamuneljältä. Sisukkaimmatsissit jatkoivat verkostoitumistasamoilla silmillä aamupalaanasti. Muutama otti tästäkin aikalisänja jätti kylpylän vastatiistaina.Merkkaa kalenteriisi ensi vuodensyyskuun 7. ja 14. päivät.Seuraavat Lavakauden päättäjäisetpidetään jompanakumpanasunnuntaina. Tervetuloa mukaantaas ensi vuonna! •Katso kuvia ja alkuperäinen juttutapahtumasta;www.hitit.fiRavintoloissa tilanne on kuitenkineri ja lailla määrätty.Panostaminen laajempaanohjelmatarjontaan houkutteleeaina myös uutta yleisöä; erilaisiaesiintyjiä esiintymään jaselkeitä teemailtoja vaihtelevinyleisökohderyhmin. Kun asiakassaadaan kerran paikalle, hänvoi tulla toisenkin kerran. Faktaaon myös, että nuoret artistitja orkesterit vetävät niin ikäänenemmän nuoria.Työnantajat tulisi saada tarjoamaantanssia työntekijöilleentyky-toimintana. Suomen Seuratanssiliitollaon tällä hetkellämenossa Yrityshaastekampanja,jolla halutaan kannustaa yrityksiäjuuri tähän suuntaan.Artistien hinnoittelu on tämänhetken ehkä kaikista eniteneri tahoja puhuttava aihe jaalan kuuma peruna, mutta jostaaiheutuvat seuraukset saattavatvaikuttaa lopulta kaikkien osapuoltentuottavaan toimintaan jamahdollisuuksiin. Siksi yhteisentasapainon löytäminen on hyvintärkeä ja oleellinen seikka kokokulttuurin menestyksellisellejatkumiselle. Tilanteen kehittymiselleei ole olemassa pelkästäänyhtä ”syyllistä”, vaan se onsyntynyt ajan myötä monen eritekijän aiheuttamana.Huvipaikkojen määrä on uhkaavastivähentymässä. Vielä60-luvulla oli jopa 3000 tanssipaikkaa,kun taas 2000-luvunalkupuolella aktiivisempaa tanssitoimintaaharjoittavia tahojaon laskettu olevan enää noinreilu 200 kpl. Määrän pienentyessäentisestään tulevaisuudessamyös artistien työmahdollisuudetkaventuvat ja hinnat tulevatlaskemaan tätä kautta jokatapauksessa, koska markkinatmuuttuvat silloin tanssinjärjestäjäkeskeiseksi.Tarvitseekoniin pitkälle kuitenkaan mennä,ennen kuin aletaan toimia yhteisestiasian kohentamiseksi?Artistien hinnat eivät kohtaaaina välttämättä toteutunutta lipunmyyntiä;jos artisti ei vedäriittävästi yleisöä, tällöin tanssipaikoillevoi tulla mittaviakintappioita. Pääsylippujen hinnanselkeä nostaminen vähentäisioleellisesti jo itsessään yleisöä.Perus tanssi-iltoja ei voi verratasuoraan myöskään konsertteihin,joissa liput ovat huomattavastikorkeampia hinnoiltaan.Jos tanssi-iltojen liput nousisivatsamalle tasolle konserttienkanssa, silloin yleisöllä ei olisimyöskään yksinkertaisesti varaakäydä niin usein tansseissa, saatisitten nuorison, jolla käyttörahaaon huomattavasti vähemmänkuin aikuisväestöllä. Tanssi-illattanssipaikoilla tulisi säilyttääkaiken kansan viihtymismuotona,johon kenellä tahansa onvaraa tulla useammankin kerranviikossa. Artisteille tanssipaikatovat myös tärkeä osa perusesiintymisiä,joissa he voivat päästäyleisön kanssa kosketuksiin jatuoda omaa tuotantoaan ja ammattitaitoaanesiin laajamittaisemmin.Esiintyjien ja tanssinjärjestäjientoiminta on aina kahdenkeskeistä,ja heidän välisiinsopimuksiin alan järjestötkääneivät voi vaikuttaa muuta kuinneuvoa-antavasti. Hinnoittelussaon puolin ja toisin huomioitavauseita eri tekijöitä. Mitkä ovatyhteiset resurssit tarvittavanyleisömäärän houkuttelemiseenpaikalle, että molempien osapuoltentoiminta kannattaa!?Mitä sitten voidaan yhteisestitehdä? Voisiko ratkaisuna ollans. prosenttipalkkiot tuotosta;takuusumma molemmille osapuolille,jonka jälkeen jäävä tulostasataan sovitun mukaisesti.Silloin niin tanssinjärjestäjä kuinesiintyvä artisti vastaisivat yhdessäillan taloudellisesta tuloksesta.Illan tuottaessa enemmän,saisivat molemmat osapuoletmyös enemmän ja mahdollinentappiokin jakaantuisi siten molempienkesken.Ennen kaikkea nyt on lyötäväviisaat päät yhteen ja keskityttäväuusien ihmisten houkuttelemiseentanssipaikoille, jotta voidaansaada tarvittava tuotto molemmillejaettavaksi. Karkeastiarvioiden vain noin alle 20 %artisteista ja esiintyjistä esiintyynykyään prosenttipalkalla.Uuden artistin lanseeraus eiole helppoa. Haasteita ja portinvartijoita,jotka artistin täytyy”pehmittää”, on useita. Omanbändin saaminen on usein vaikeinhaaste. Jos ei ole bändiä, eiole keikkojakaan. Keikkajärjestäjienvakuuttaminen: kuka ostaaporsaan säkissä? Kuka osaamyydä itsensä keikoille? Ääniteon niin ikään tärkein markkinointiväline,mutta laadukkaanteko ei ole halpaa. Entä mitenartisti voi saada media kiinnostumaanitsestään?Suurin osa alalle halukkaistajoutuu perääntymään ja etsimäänmuita hommia. Syitä voivat ollaammattitaidottomuus (kynnysalalle on matala), luovuttaminen(rahan ja uskonpuute) ja katkeruus(ei tupata, kun ei tykätä).Porttien avaamista helpottavatohjelmatoimistot ja levy-yhtiöt,jotka ovat myös itse portinvartijoita.Ovet aukeavat kuitenkinvain harvoille ja valituille.Pelkkä persoonallisuus sekälaulu- ja esiintymistaito eivätriitä. Tarvitaan muun muassamarkkinointitaitoja, tuotteistamista,promoamista ja myyntiosaamistasekä liiketoiminnallistaosaamista. Artistin täytyytuntea alan yleiset toimintatavatja käytännöt, verkostot, tekijänoikeudetjne.Näistäkään ominaisuuksista eiole haittaa: sitkeys, sosiaalisuus,yhteistyökyky, johtajuus, riskinottokyky,uskallus, yrittäjyys,kilpailun ja kateuden sietokyky,täysillä tekeminen, kahden työntekeminen (oltava päivätöissärahan takia).Voimia urakkaan voi antaarakkaus musiikkiin, laulamiseenja esiintymiseen. Toiminnan onoltava pitkäjännitteistä, eikä sitävoi rakentaa sattuman tai laulukisavoitonvaan ammattitaidonvaraan. Ura edellyttää hyvääfyysistä ja henkistä kuntoa. Tarvitaanmyös realistinen minäkuvaja hyvä itsetunto.Artistikoulutuksesta saa evästämenestymiseen, mutta onnistuminenon lopulta kiinni ihmisestäitsestään. Tulokset näkyvätkeskimäärin noin 3 – 5 vuodenkuluttua niiden kohdalla, joillanäitä ominaisuuksia on. Helppoaei ole siis kellään!Seminaarissa korostettiinpaljolti yhteistoiminnan merkitystä.Kaikkien osapuolten onkeskusteltava asioista avoimestija pystyttävä myös tekemäänkonkreettisia tekoja, jotta tanssikulttuurinjatko ja alan työllisyystaataan. Yhdessä voimmevaikuttaa asioihin ja tilanteisiinsekä saada isojakin kehitysratkaisujaaikaiseksiTanssikulttuurin ajankohtaisiaasioita pohtiva seminaari järjestetäänmyös ensi vuonna syyskuussaLavakauden päättäjäistenyhteydessä . Varaa kalenteriisi jonyt tuo ajankohta ja lähde vaikuttamaantulevaisuuteesi! •

8TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007TEKSTI: MARIANNE KRAUSELAVALLE LAIVALLE KUVAT: J. VUORENPÄÄ JA JALI SMOLANDERSYKSYN TIIVISTUNNELMAI-NEN TANSSIRISTEILYTapahtuman juontajana toiminut Lola Wallinkoski haastatteli kaikki esiintyjiä alkuillan esittelynyhteydesssä. Vuorossa Mikko Mäkeläinen ja taustalla Varjokuvan basisti Juho Kulmala.Lokakuun alkupuolella pidettyja valtavan suosionsaanut Suuri Tanssiristeilykeräsi laivan täyteen tanssinharrastajiaja muita iloisia risteilijöitä.Tapahtuma järjestettiinyhteistyössä usean tahon kanssa.Matkapojat toivat, Viking Linemajoitti, Auraviihde viihdytti jaSUSEL opetti yli puolta tuhattatanssituristia.- Ei tartte edes tuntea, kun onsamanhenkisiä ihmisiä, iloitseeSini-Pauliina Suikka, Espoostasaapunut tanssinharrastaja.- Heti ilmoittauduttiin mukaankun huomattiin ilmoitus netissä,innostuvat Riikka Ojanperä jaRisto Ruuskanen Helsingistäkertomaan lähdöstään risteilylle.Turusta lähteneelle m/s VikingIsabellalle saapui enemmän kuinpuolituhatta tanssin ystävää ympäriSuomen.Iltaa vietettiin kolmen huippuorkesterinsäestämissä tansseissasekä improvisoiduissalevytansseissa. Seuraava päivämeni tanssitunneilla ja alkuiltatansseissa,jotka saatiin loppumaanvasta kun laiva saapuisatamaan.- Oli kätevää, kun matkatoimistojärjesti bussikyyditkin,ei ollut kallistakaan, iloitsevatOjanperä ja Ruuskanen.Varjokuva orkesterin solisti ja rumpali Kyösti Mäkimattilamiettiväisenä risteilyn fanitapaamisessa.LAITAMYÖTÄISESSÄRisteilyn kohokohtia olivat itseoikeutetustiVarjokuvan, PekkaNebelung & Volgan ja MikkoMäkeläisen & Myrskylyhdynesiintymiset. Lattia oli niintäynnä tanssitaitoisia, että innokkaimmattanssivat pöytienvälissä ja käytävillä. Henkilökuntaoli joustavaa, tanssijatvarovaisia, eikä vaaratilanteitanäyttänyt olevan, vaikka ainakinmerenkäynti välillä teettiylimääräisiä sivuaskelia. Ylä- jaalamäkeen suoritetut pyörähdyksetnaurattivat pareja.Muusikko Mikko Mäkeläinentoteaa, että illalla tungos oli niinvaltava, ettei korokkeelta käsinoikein saanut selvää menosta.- Ehkä joidenkin illan ilottelijoidenjalka ei enää aamullatainnut niin vipata, Mikko naureskelee.Risteilyn esiintyjien ohjelmistotolivat tarkkaan mietittyjä, silläpaikalla oli hyvin monenlaisiayleisöryhmiä ja esiintymisajatvaihtelevia.-Tanssiristeilyn päivätansseihinkatsotaan enemmän tanssijoillesuunnattua musiikkia. Olimielekäs keikka, monta orkesteriaja mekin tapaamme tuttujaniistä. Tanssijatkin tapaavat toisiaan,kertoo Mäkeläinen Myrskylyhdynohjelmistosta.Nebelung sanoo, että bändillekinon kivaa, kun on paljontanssimaan tullutta väkeä.- Eipä tarvitse arpoa mitä soittaisi.Tanssittavaa musiikkia. Jossoitetaan rumbaa, niin ihmisetsaattavat jopa tanssia rumbaa,Nebelung vertaa tavanomaisiinlaivakeikkoihin.Laiva toimii hyvin tanssipaikkana,vaikka itse tanssimiseenvarattu tila saattaakin olla pienehköverrattaessa perinteisiintanssilavoihin. Oikeanlaisentunnelman aikaan saaminen onperuslähtökohta yleisön viihtymiselle.Esiintyvällä orkesterillaon tässä iso rooli.-Tanssin ja lavan ei tarvitseolla erillään ravintolasta javiihteestä. Rytmimusiikkiohjelmistoja tyyli pysyy; tanssilavatunnelmaaviedään keikallekuin keikalle. Esikuvat löytyvät50-60-luvuilta, pohtii KyöstiMäkimattila Varjokuva-yhtyeestäetuheittokampauksessaanristeilyn fanitapaamisessa.RISTEILYLLÄ VIIHDYTTIINTanssiporukan lisäksi risteilylläoli toki muitakin matkustajia,jotka varmasti saivat rautaisannoksentanssikulttuuria tuliaisikseen.Tunnelma risteilyllä ontietenkin tiiviimpi kuin lavalla,mutta siksihän risteilylle tullaankin.- Kaikki nurkat hyväksi käyttäenluova tanssi-ihminen keksiikeinot, kunhan kuulee rytmin,naureskelee Sini-Pauliina Suikka.Tanssiristeilyllä viihtyvät parit,parittomat, tanssikonkarit javastainnostuneet leirimäisessätunnelmassa.- Tänne on helppo tulla yksintai tanssitaidottakin, ja täälläjokainen pääsee vuorollaantanssimaan, vaikkei lavalla pääsisikään,kertoo SUSELin hallituksenvarapuheenjohtaja MattiMustajärvi.Lattareita tällä kertaa opettanuttanssinopettaja ja SUSELinkoulutussihteerinä toimiva EijaPuranen on samaa mieltä.- Ei ole niin nokonuukaa vaikkeivätjalat aina ole oikein päin.Tänne tullaan hyvän fiiliksentakia.Purasen tunneilla olikin paljonyksintanssia ja hauskaa jammailuaparitanssin lisäksi.Tunnelma oli katossa, ja aamustalähtien kiirehdittiin tunneille,vaikka ilta oli venynytpikkutunneille.- Tänne ei tulla näyttäytymäänvaan yhdessäolon vuoksi, toteaaErkki Kaitsalmi.Tanssiaktiivi Lilli KivimäkiTampereelta oli myös hyvintyytyväinen risteilyn antiin.- Meistä oli positiivinen ylläri,että ihmiset todella lähtivättänne, siis tanssin takia, ja ettäsaa treenata samalla, Kivimäkikertoo.- Tavallisetkin turistit olivatinnostuneet tanssimaan ja musaoli suunnattu nuorekkaille, todellamonipuolista. Voisi lähteätoisenkin kerran, jos on mahdollisuus.SUSELin sihteeri ja ensivuonna puheenjohtajana toimintaajatkava Päivi Mustonenhehkuttaa samaa.- Ensi vuonna uudestaan!Tosiaankin, sillä Auraviihteeltätulleiden tietojen mukaan seuraavatanssiristeily järjestetäännäillä näkymin jo ensi vuodenmaaliskuussa. •Eija Puranen ohjasi innokkaita oppilaitaan risteilyn paluumatkalla lattaripainotteisessa tunnelmassa.Vuorossa Merenquen eksoottiset askellukset.

ARTISTIT JA MUSIIKKIWWW.TANSSIVIIHDE.FI9CHARLES PLOGMAN ONAURANNUT OMAN TIENSÄKahdenkymmenenviidenvuodenkokemus keikkailustaon antanutCharles Plogmanillehyvän vainunsiitä, mitä yleisöhaluaa. Tällä hetkellähän elääomaa pientä unelmaansa.Parin viime vuoden aikanaCharles Plogman onlyönyt itsensä lopullisestiläpi suomalaisen tanssi- ja iskelmäyleisönsydämiin. Plogmantekee n. 140 keikkaa vuodessa.-Tuleehan siinä autossa istuttua,mutta varsinkin kesällä Suomion niin kaunis, että tunnenitseni etuoikeutetuksi, kun saannähdä niin paljon. Näin syksyllämieli on vähän haikea, kun kesälavatlaittavat ovensa kiinni,sanoo Plogman.TEKSTI: PETEREKHOLMKUVAT: MISKAPUUMALAKAHDEN LEVYN SYKSYTämä syksy on Plogmanillekiireistä aikaa, koska häneltä ilmestyykolmas sooloalbumi jamyöhemmin syksyllä ilmestyymyös joululevy. Kolmas levy onyleensä monella tavalla artistillevedenjakaja. Yleisö toivoo tuttuaja turvallista, mutta samallamyös jonkin verran uudistumista.Plogman itse on tyytyväinenuuteen levyynsä ”Jos minut kesyttäisit”.Levyä työstettiin pikkuhiljaakoko vuosi ja viimeisetviilaukset tehtiin kesän alussa.- Mielestäni tämän on paras levynitähän mennessä.Olen miettinyt paljon keikkayleisöäja tältä levyltä löytyysitä tuttua minua, mutta myösmonipuolisesti muutakin tanssikengällesopivaa musiikkia,kuten esimerkiksi hidas valssija lattarityyppinen tsatsaa –biisi,Plogman miettii.Hänen molemmat aikaisemmatlevynsä ”Jalat alta” sekä”Aamuun on hetki aikaa” ovatmyyneet kultaa.MONIPUOLISUUSTÄRKEÄÄYli 25 vuotta tien päällä ovatopettaneet Plogmanille paljon.Hän keikkailee Tommys –orkesterinkanssa. Plogman miettiipaljon ohjelmistoaan ja juurisitä, miten illasta saa hyvän jamonipuolisen kokonaisuuden.- Minulla on ollut tapana jokaisenuuden levyn kohdallaottaa kaikki uudet biisit hetiohjelmistooni. Se on toiminuthyvin ja myös yleisö oppii hetituntemaan muutkin kuin sinkkubiisit.Joskus on tämän takiajoitakin itselle rakkaita laulujajäänyt pois ohjelmistosta, muttakyllä se on kokonaisuus jokaratkaisee.- Tommys soittaa omien settiensäaikana niitä lajeja, jotkataas puuttuvat omasta setistäni.Saadakseen musiikillisesti mahdollisimmanmonipuolisen illan,kannattaa kuunnella koko ilta,Plogman sanoo.JOULUINEN HAAVEPlogmanin pitkäaikainen haaveon ollut tehdä levy, jossa onuusia joululauluja. Tänä joulunatuo haave toteutuu, kun hänenjoululevynsä julkaistaan. Pienetjouluun ja talveen liittyvät tarinatovat olleet tekemisen lähtökohtana.Melodinen ja rauhallinenkokonaisuus vie kuulijan jouluntunnelmiin. Levyn kappaleetovat syntyneet muutaman viimevuoden aikana. Myös tälle levyllehän on säveltänyt suurimmanosan lauluista.Jutun lopuksi on pakko paljastaaotsikon sanaleikki. Plogmanon suomeksi auramies. •TOMI MARKKOLA ON MONIOSAAJATomi Markkolan muusikon ura alkoi jo 13-vuotiaana haitarinsoitolla.Pienimuotoisia keikkojakin tuli silloin jonkinverran tehtyä. Kun sitten kukaan muu orkesterin jäsenistäei suostunut laulajan hommaa ottamaan kontolleen, jäi seMarkkolan hoidettavaksi, ja me kaikkihan hyvin tiedämme,että hän on tämän hommansa vuosien saatossa varsin hienostihoitanut.TEKSTI: JUHA LAHTIKUVA: MELODIA KPpäivään asti varsin tasaisenaeikä merkkejä suosion hiipumisestaole havaittavissa. Mikä onsiis miehen suosion salaisuus?- No ehkä salaisuus on se,etten ole koskaan yrittänyt vetäämitään roolia. Myös se, ettäsoitan keikoilla harmonikkaa,on hyvä asia. Ja sitten minullaon ollut aina hyviä taustabändejä,kuten Sylvia, Bolero janyt Fernet. Ja bändin pitää ollahyvä, jotta homma toimii. Yleisöäpitää myös kuunnella ihankonkreettisesti – itse kyselenjopa kappaleitteni tempojen toimivuuttatanssijoilta, Markkolaluettelee asioita.minulle. Hoidamme tanssilavaavaimon kanssa yhdessä. Minävastaan kuitenkin Riutanharjunohjelmasta, Markkola kertoo.Kaiken muun tekemisen lisäksiTomi Markkola on myös koulutettu’viherpeukalo’, sillä hänelläon puistopuutarhurin koulutusja löytyypä työkokemustamuun muassa Nokian golfkentänkenttämestarin tehtävästä, jossahän aikoinaan toimi kymmenentyöntekijän esimiehenä.UUSI LEVY MYYNTIINMarkkolan yksi tasaisen suosionsalaisuuksista on varmasti säännöllinenäänitetuotanto. Mitäänrimanalituksia levyjen kanssaei ole missään vaiheessa tehty,vaan kappaleet soivat myösradiossa varsin tiuhaan tahtiin.Uusin levy, nimeltään ’MiehenTie’, on järjestyksessään miehenkahdeksas pitkäsoitto, ja se julkaistiinlokakuun alkupuolella.Uusi levy antaa varmastivauhtia taas tuleville keikoille,joita kertyy Markkolalle noin160 vuodessa. Puhtia keikkailuunhän saa lenkkelilystä, hiihdostaja golfista ja Riutanharjunremontinkin hän laskee harrastukseksi.Tulevaisuuden suhteen miehenmielessä on muutakin kuintanssilavakeikat:- Jossain vaiheessa haluan tehdäkonsertteja. Ja myös kirkkomusiikkikiinnostaa, Markkolaheitti lopuksi ja kiirehti varmastisen rakkaimman harrastuksensapariin – vaipanvaihtoon.•Laulaminen on ollut TomiMarkkolan ammatti joyli kymmenen vuodenajan – siis siitä lähtien, kun häntoisella yrittämällään vuonna1996 otti itselleen tangokuninkaantittelin. Ensimmäinenyrityskin edellisenä vuonna olivienyt miehen jo kymmenenparhaan joukkoon, voittajaksisilloin kruunattiin Jari Sillanpää.- Kun menin mukaan kilpailuuntoistamiseen 1996 ja voitinkilpailun, niin moni kyllä sanoi,ettei sinusta voi Sillanpään jälkeenmitään nimeä tulla, Markkolamuistelee.Tangokuninkuudesta alkoikuitenkin upea iskelmälaulajanura, joka onkin jatkunut tähänMONESSA MUKANATomi Markkolan elämä ei kuitenkaanole pelkkää laulamista.Siitä pitää omalta osaltaan huolenperhe, johon kuuluvat vaimoja kaksi poikaa. Nuorempi miehenaluistaoli haastatteluhetkellävasta parin viikon ikäinen. Muttamiten laulajan ammatti lyöyksiin perhe-elämän kanssa?- Tämä on vähän kaksijakoinenasia. Perheen kannaltatyöajat ovat hyvät, koska olenyleensä päivät kotona. Huonoasia taas on se, että olen yleensäviikonloput keikoilla.Markkola pyörittää myös Riutanharjuntanssilavaa Riihimäellä.Takana on nyt neljäs kesä.Tanssilava työllistää kesäaikaan15 työntekijää. Onko laulaja TomiMarkkolasta siis kasvamassaraudanluja bisnesmies?- No ei tästä kyllä bisnestäsaa tekemälläkään. Lähinnäse on sellainen rakas harrastusKahvila • RavintolaParkano • Aukioloajat • su - to 9 - 23 pe - la 9 - 24HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34p. (09) 446 788, ma-pe 11-18, la 10-15LAHTI: Vesijärvenkatu 26p. (03) 782 3021, ma, ke ja pe 12-18, la 10-14OULU: Pakkahuoneenkatu 32p. (08) 338 122, ma, ke ja pe 12-18, la 10-15TURKU: Sammaltie 12, Piikkiöp. (050) 538 9097, avoinna sopimuksen mukaanwww.tanssitarvike.fi

10TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 ARTISTIT JA MUSIIKKITEKSTI: JUHA LAHTI / KUVA: HARRI HINKKAANNE MATTILALLE PERHE ON VOIMANLÄHDENAUTIMME TOISISTAMMEVasta vähän yli kaksikymppinen Anne Mattila on ehtinyt saavuttaanuoresta iästään huolimatta urallaan jo varsin paljon.Haastattelun alla mietin, olisiko paikan vakiintuminen iskelmälaulajattariemmetähtikaartissa muovannut tämän nuorenartistin olemusta ja käyttäytymistä johonkin suuntaan? Vaionko ihmisen sittenkin mahdollista säilyttää se alkuperäinenluonnollisuus ja vaatimattomuus kaiken julkisuudenkinkeskellä? Näköjään on!Ja juuri kyky säilyttää omaluonnollisuutensa ja rehellisyytensäkaikessa tekemisissäänonkin varmasti aina ollutvahvin avu Anne Mattilansuosion saavuttamisessa ja senpysymisessä. Mitään imagoa eiole tarvinnut rakentaa – se ontullut itsestään. Laulajattarestaon helppo luoda itselleen mielikuvaaina iloisesta ja joskusvähän rempseästäkin maalaistytöstä,joka ei juuriaan peitteleeikä häpeile. Päinvastoin, hänon niistä ylpeä.- Kyllä minä edelleen aikausein vedän ne punaiset kumisaappaatjalkaan ja lähden pihallelehtiä haravoimaan tai äidinkanssa mustikkaan, Anne Mattilatokaisee.Juuri kaikenlainen yhdessäpuuhastelu tuntuukin olevanMattilan perheelle varsinainenrikkaus.- Tänä iltana pidämme mökillälettukestit koko perheen kesken.Minä tykkään kokata isommalleporukalle. Ja sitten lopuksi tietenkinsaunotaan, Mattila kertootiistain iltasuunnitelmista.Myös keikkailulta jäävä vapaa-aikakuluu osittain sisarustenkesken. Ja kuinka ollakaan,musiikki liittyy olennaisena osanamyös näihin heidän yhteisiinhetkiinsä.- Meillä on kotona sellainenkaraoketyyppinen laitteisto, jollasaadaan kappaleista pelkätmusiikkitaustat soimaan. Sielläsitten paljon likkojen kanssalauleskellaan ja treenataan varsinkinkonsertteja varten, AnneMattila kertoo.Perheen yhteenkuuluvuudentunne on arvokas asia ja luohyvän ja turvallisen pohjan elämälleja kaikelle tekemiselle.Tämän on myös Anne Mattilaoivaltanut.- Kun oikeasti nautitaan toisistamme,niin kyllä se näkyy myösesiintymisissä, hän mainitsee.Väistämättä tulee mieleen kysymys,että miten nyt 23-vuotiaanja jo pitkän aikaa suosionhuipulla olleen laulajan ystäväpiirion suhtautunut asiaan?Onko Anne Mattila ’erilainennuori’?- No olenhan minä erilainennuori siinä mielessä, että teentätä laulajan työtä ammatiksenija olen paljon julkisuudessa. Enkuitenkaan tunne olevani mitenkäänouto, eikä laulaminenja julkisuus ole millään tapaavaikuttanut ystäväpiiriini.TANSSILAVOJA JAKONSERTTEJAJo kahdeksan vuotta ammatikseenlaulanut nuori artisti on tehnytitselleen selväksi sen, mitähän oikeasti haluaa tehdä, mikäon tärkeää ja mikä ei.- Minulle on itse asiassa aivansama, saanko yksi, kaksi tai neljäkultalevyä. Ei sillä ole merkitystä.Teen sitä mikä tuntuu hyvältä.Laulaminen keikoilla on minulletärkeää. Toisaalta on myös niin,että jos asettaa itselleen liikaa tavoitteita,tulee myös liikaa yrittämistäja teennäisyyttä, AnneMattila analysoi.Parin vuoden päästä tuleekuluneeksi 10 vuotta siitä, kunAnne Mattila kertoo ammattimaisenlaulajanuransa alkaneen.Odotettavissa on siis massiivinenkonserttikiertue, vai kuinka?- Eipä taida tulla. Olen ajatellutasian niin, että tehdään sittenkonserttikiertue kun tulee 50vuotta ikää täyteen. Siihen astihaluan tehdä työtä tanssilavoilla.Kun ihmisillä on nykyäänkaikenlaisia murheita ja saammelähes päivittäin lukea lehdistäkamalista tapahtumista, ontodella palkitsevaa, kun huomaalaulamisellaan ja lauluillaan tekevänsäjonkun ihmisen iloiseksi.Siksi laulaminen keikoilla onminulle tärkeää, Anne Mattilakertoo.Toki konserttiesiintymisiäkinon ollut ja niitä on tulevaisuudessakinluvassa, sillä Mattilanlaulavat sisarukset pitävät ainaaika ajoin yhteiskonsertteja, joissahe kukin vuorollaan esittävätomia kappaleitaan. Tätä puoltaollaan nyt myös kehittämässämuun muassa äänissä laulamisensuuntaan, ja asian tiimoiltasaadaan nähdä ja kuulla tuloksiaehkä ensi syksynä.Laulajan työ on raskasta.Esiintymiset ovat lähes poikkeuksettamyöhään illalla ja yöllä,ja pitkät ajomatkat rassaavat.Ja itse laulamisen tekninen onnistuminenvaatii hyvää terveyttäja kuntoa.- Urheilen mahdollisimmanpaljon vapaa-aikanani ja pyrinpitämään kunnostani mahdollisimmanhyvää huolta. Lisäksiolen luonteeltani sellainen, ettenhelposti masennu. Esimerkiksisyksy on mielestäni upeaaaikaa kaikkine luonnon kauniineväreineen. Ja talven kovimmillapaukkupakkasilla voi sittenvaikkapa kietoutua peiton alleja katsoa viimeinkin sen suosikkileffansa.Kannattaa aina etsiäasioista niitä positiivisia puolia.Anne Mattila on julkaissuturansa aikana jo useita albumeja,jotka ovat tuottaneet myösjoitakin platina- ja kultalevyjä.Hänen uusin levynsä on hiljattainjulkaistu ’Nyt voimme jatkaa’.•JASKA MÄKYNENTALVEKSI ETELÄN LÄMPÖÖNVuonna 1991 Tangokuninkaaksi valittuJaska Mäkynen 55 vetäytyy talveksiKanariansaarille etelänlämpöön. Hän onsiellä aina pääsiäiseen asti ja piipahtaavain jouluksi kotimaahan parille keikalle.Jaska Mäkynen keikalla Huittisissa Hirvensuulilla.Kaija Pohjolan kanssa1991 Tangokuninkaallisiksivalittu JaskaMäkynen sai jo vuonna 1985 ja1987 Tangoprinssin tittelit. Tätäennen vuonna 1984 hän voittiIsosyötteellä Suomen tangomestaritittelin Kauko Simosentullessa toiseksi.Mäkynen teki ensimmäisenpalkkiollisen laulukeikkansaAlajärvellä 1973 marraskuussa.- Sain keikasta 100 markkaa,josta verojenpidätyksen jälkeenkäteeni jäi 73 markkaa 80 penniäja se oli silloin iso raha. Musiikkion aina vetänyt puoleensa jatansseissa aloin käydä, kun täytin16. Muistan hyvin ensimmäisentanssi-iltani Alavudella. IllanTEKSTI JA KUVA: LASSE FINSKAsolistina oli Esko Rahkonen jahänen esittämänsä kappale Kylmääsotaa ja rakkautta on siitähetkestä ollut yksi rakkaimmistakappaleista. Kun seuraavaa levyäalan tekemään se kappaletulee myös tälle levylle ja mahdollisestinimikkokappaleeksi.Tähän mennessä on ilmestynytsellaiset kymmenkunta pitkäsoittoa,kertoo Mäkynen.Jaska Mäkynen on kotoisinAlavudelta ja asuu nykyäänKuortaneella, joka nyt talveksijää kakkoskodiksi, kun talvivietetään Kanariansaarilla. Mieson hankkinut laulajanammatinlisäksi muitakin ammatteja. Jaskaon tehnyt pitkän päivätyönompelukonemekaanikkona jamyyntimiehenä. Lisäksi hän onollut apuna veljensä huopakattofirmassakatontekijänä.Oma yhtye Nelostie on seurannutJaskaa kaikki nämä vuodetsäestävänä yhtyeenä. Mukaanvahvasti on tulossa myösoma tytär Hanna-Kaisa, jokavoitti Ikaalisissa Kultaisen Harmonikansuomenmestaruudenvuonna 1996.- Hanna-Kaisan kanssa tehtiinkuluneena kesänä 2007 jo 15 yhteistäkeikkaakin, sekä vuonna2005 hengellinen levy yhdessä.Hanna-Kaisa osaa laulaa, jostaon valtavan hieno tuki mm.yhteisissä duetoissa. Hanurihanon totta kai aina Hanna-Kaisallamukana keikoillamme, kertooylpeä Jaska isä. •www.jaskamakynen.com

ARTISTIT JA MUSIIKKIVALLOITTAVA JA KARISMAATTINENTOMMI SOIDINMÄKI HURMAAMitä tapahtuu silloin, kun sympaattinenaito maalaispoika, jolla on vahva karismaattinenolemus, yhdistetään upeaanlauluääneen? Siitä tulee tuloksena valovoimainentähtiartisti, jollainen Keski-Suomesta kotoisin oleva laulaja TommiSoidinmäki, 24, ehdottomasti on! Hänvalloittaa yleisönsä aidolla olemuksellaanja samettisen vahvalla äänelläänja saa hieman vanhempienkin tyttöjenpolvet vielä veteliksi.Tommi Soidinmäki aloittimusiikillisen uransa omiensanojensa mukaan jokolmivuotiaana laulamallajok’ikisissä kissanristiäisissämm. Dingon Autiotalo kappaletta,joka oli hänen silloinenbravuurinumeronsa. Myösnäytteleminen kiinnosti häntälapsena kovasti ja monesti sukulaisetsaivatkin näytteitä pojantaidoista sekä pääsivät itsemukaan Tommin kirjoittamiinnäytelmiin.Yläasteiässä musiikki alkoituntua yhä enemmän omimmaltaja Tommi menikin opiskelemaanKaustisen musiikkilukioon. Sielläollessaan hän päätti saada musiikistamyös ammatin itselleen.Parhaillaan Tommi kouluttautuumusiikkipedagogiksi Jyväskylänammattikorkeakoulussa. Opiskelutovat pitäneet hänet varsinkiireisenä aktiivisen keikkailunohessa, mutta jopa 15 keikkaakeskimäärin kuukaudessa esiintyväTommi aikoo saada luvutpäätökseen jo ensi syksyynmennessä.Miehellä on nuoresta iästäänhuolimatta jo varsin mittava kilpailutausta,ja kisoista on tullutmyös useita voittoja. Ensimmäinenykkössija heltisi kotipaikkakunnanTenavatähti kisastavuonna 1995. Viisi vuotta myöhemminTommi voitti Lavatähti-kisan. Heti sitä seuraavanavuonna tuli Ponnahdus Pinnalle-kisan voitto sekä vuonna 2004hänestä tuli järjestyksessään toisellayrittämällä Tangokuningas,joka nosti Tommin suuren yleisöntietoisuuteen ja sinne hän onmyös ansiokkaasti jäänyt.Varsinaisen keikkailun Tommialoitti vasta tangokuninkuusvuotenaan.Esiintyminen on olluthänelle aina kuitenkin hyvinluontevaa ja josta hän nauttiisuuresti.- Välitön kanssakäyminenyleisön kanssa antaa minulle lavallaesiintymiseen myös omanjuttunsa, josta on hyvä ammentaa.Ehkä se on joidenkin mielestäeräänlainen klisee, muttaminusta yleisöltä voi saada paljonponnetta itselleen ja heistä sekaikki lähtee, jonka ansiosta onmyös helppo rentoutua ja antaaparastaan esiintymiseensä, Tommimietiskelee.Lapsuuden into näyttelemiseenon säilynyt Tommilla niinikään läpi vuosien. Satunnaistenlukioaikaisten koulunäytelmienja kotipaikkakunnan teatteriesityksissähän on päässyt harjoittamaannäyttelijän halujaanerilaisissa pikkurooleissa. Tommineuvottelee tällä hetkellä joneljännestä roolityöstään, joistakolmesta aikaisemmasta hän onjoutunut valitettavasti jättäytymäänpois muiden työkiireidensätakia. Tommilla on kuitenkinvahvana haaveena päästänäyttäytymään teatterilavalla,joten hän ei pidä sitä mitenkäänmahdottomana ajatuksena, ettäjonain päivänä hän tekisi isommanroolin jossain musikaaliproduktiossa.Vaihtuvuutta työhön tuo loppuvuoden osalta nyt marraskuussaalkava neljän konsertin pituinenitalialaismusiikkia sisältäväAmado Mio -konserttikiertueyhdessä Tomi Metsäkedon jaSanin kanssa, joka jatkuu vieläTanssilavat – onnen huuman ja katkeran kalkin näyttämöt!TANSSILAVAKIRJATanssista, lavoista ja lavojen tansseista.Kerkko Hakulinenja Pentti Yli-JokipiiViihdyttävä tietokirjaperisuomalaisentanssilavakulttuurintaustoista ja olemuksestaennen ja nyt. Muistelmiatanssikuumeen kulta-ajoilta,hyvän tanssipaikantekijät ja Suomenlähes 600 tanssilavaa.223 sivua, nelivärikuvitusISBN 978-952-5671-07-0Suositushinta 36 €Kustannusosakeyhtiö AtlasArt 2007Myynti: kirjakaupatwww.atlasart.fikeväällä. Joulukuun vaihteessaTommi on mukana puolestaanJoulun Kosketus –kirkkokonserttikiertueella.Konserttienväliin jäi myös uuden Ota minut-albumin julkistaminen, jokatapahtui lokakuun viimeisenäpäivänä.Uusimman levyn nimikkokappaleon saanut jo paljonsoittoaikaa ja keikkunut menestyksellisestimonilla listoilla.Tätä albumia on tehty ja hiottuhuolella ja Tommi onkin perintyytyväinen sen sisältöön.- Olen hyvin onnellinen siitä,että olen saanut tehdä aika pitkälletämän uuden levyn AsikaisenRiston kanssa. Ristokokeilee aivan selkeästi minuakohtaan rajojaan, sillä levylle onkoottu hieman rohkeampia biisejäkuin aikaisemmin. Tälle levylletulee myös sellainen hienovanha venäläinen kansansävelmäkuin Tiet, joka on alkujaanLaila Kinnusen levyttämä. Seon minulle sellainen eräänlainenmottolaulu, joka kertoo ihmisenelämästä ja sen vaiheista. Se ontäyttä totta joka sana, mitä siinälaulussa kerrotaan, Tommi kertoolevystään.Albumi on soundillisesti jaAlemana Dance Center, PORIpuh. 02-5480 759, fax 02-5481 077laaja ja laadukas valikoimatanssikenkiä, tanssiasujaja muita alan tuotteita!tilaa esittely tilaisuuksiisi,soita puh. 0400 591 646tai sähköpostitsealemana@co.inet.fiTEKSTI: JAANA VUORENPÄÄKUVA: NUMI NUMMELINteemallisesti hieman selkeämpikuin aikaisemmat pitkäsoitot,jotka olivat Tommin omastamielestä jossain määrin hiemansillisalaatteja sisällöltään. Jokainenlevyistä on ollut kuitenkinyhtä merkityksellinen hänelleja niissä kaikissa on ollut omathyvät puolensa.Albumilla on mukana myösTommille aivan uusia säveltäjätuttavuuksia,jotka tuovat erilaistasävyä levyn sisältämäänmusiikkiin. Jore Marjarannanja Samuli Edelmanin taustallavaikuttanut Ako Kiiski ja VilleNurmi, joka on puolestaan soittanutAnna Erikssonin ja PetriLaaksosen bändeissä, ovat säveltäneetkappaleita levylle.Tanssillisuutta ei ole myöskäänunohdettu, sillä se sisältääesimerkiksi muutaman lattarityylisenkappaleen ja nopeanfoxin. Toki radioystävällisyystulee niin ikään huomioida.- Se mikä on tanssipaikoillakova juttu, ei mene välttämättälainkaan radiosoitossa läpi.Olemme pyrkineet saamaan levylleaikaiseksi sellaisen kultaisenkeskitien, että se voisi soidahyvin radioissa että keikoilla,Tommi toteaa. •Alemana Dance Center, JKLpuh./fax 014-612 488katso liikkeidemmetarkemmat aukioloajatja yhteystiedotnettisivustoltamme!TUTUSTU tuotteisiinwww.alemana.fiWWW.TANSSIVIIHDE.FIUUTUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSATANSSIKAPPALEITAUUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ11Tätä Suomi Tanssii –listaa laativat tanssiravintoloidenmusiikki-isännät arvostelevatalkuvuoden uutuuslevyjä tanssi- ja iskelmämusiikinsaralta. Lista julkaistaan tuoreeltaankahdesti kuussa nettisivuilla www.hitit.fiTomi Markkola - Miehen tie CD- Vihdoinkin se ilmestyi, tätä on odotettu Tomilta. Täynnä juuri sellaista musiikkiamitä odotimmekin. Löytöinä mm. Miehen tie, Jos vielä, Lähellä sinua,Taipumaton sekä Erämaa. Lasse- Hiukka häiritsi tässä soundiosastossa tämä liiallinen kompressointi jakaikuefektien käyttö. Tomin laulu ja tulkinta on kyllä nyt niin miellyttävällätasolla, ettei mitään rajaa. Hieman olisin toivonut lisää jonkinlaista monipuolisuuttakappalevalikoimaan. Siltikin varsin tasapainoinen ja hieno iskelmälevy.Pertsa- Tomi laulaa hyvin ja taustat toimivat komiasti eli kokonaisuus on toimivapaketti, mutta se iso hitti tältä cd:ltä mielestäni puuttuu. JukeJyrki Anttila - Rakkauden siivin CD- Tyylikästä viihdettä. Osaava orkesteri säestää taitavaa solistia. Tango oli aikahieno. Rami- Jotenkin se vaan kuulostaa niin kornilta kun oopperamies tulkitsee tällaistank. kevyempää materiaalia. Laadukas paketti omassa sarjassaan kaikin puolin.Pertsa- Jyrki kuulostaa yhtä hyvältä cd:llä kuin livenä kuultuna. Varsin onnistunutkokonaisuus ja voi suositella lämpimästi hankittavaksi, vaikkapa Isänpäivälahjaksi.JukeKorsuorkesteri – Raatteentie CD- Perinteistä humppaa tarjoillaan herkullisissa kuoseissa. Haitari, viulu ja olikovielä balalaikkakin? Hyvä meininki. Selkeä ja kontekstiin sopiva soundimaailma.Isänmaallista huumorihumppaa. Pertsa- Hyvää soitantaa hyvällä rytmillä. Sanoitus kyllä vähän tynttää. Kaikki kunniaveteraaneille, meillä OLI sentään itsenäinen maa monta kymmentä vuotta.Rami- Hienoa ja upeaa humppaa siitä parhaimmasta päästä. Teksti istuu kuin tautitähän säveleeseen. LasseSaija Varjus – Varjus CD- Kunnioitettavaa. Rohkeita sovituksia, kitaran ja haitarin vuoropuheluja jasanoituksissakinasiaa. Todella kovan luokan tulkinta, laulajan äänessä on sitä jotain. Rami- Varsin vamppaavaa ja säväyttävää tulkintaa Saijalta. Meikäläiselle nämäSyrjän ja Leskisen coveroinnit putosivat. Oikein mukava albumikokonaisuus,sopivan kaukana sellaisesta jäykästä ja perinteisestä iskelmätoteutuksesta.Mainiota. Pertsa- Saija kuuluu maamme upeaäänisempiin naissolisteihin. Hienoa että saammehäneltä uutta musiikkia. Löytöinä mm. Haaveilen tänään, Pimeyden tango,Mimosan hipiä sekä Sähköö, jossa duetto Pate Mustajärven kanssa. LasseJoel Hallikainen - Miljoonan ruusun maa CD- Kauan ehti Joel olla hiljakseen iskelmälevyn suhteen. Nyt jälleen herkullisiakappaleita on kuultavissa koko CD. Kypsän tuntuista musiikkia, tanssittaviakinovat. Löytöinä mm. Kerro mitä on rakkaus, Kyyneleet, Hengitän sinuasekä Miljoonan ruusun maa. Lasse- Tämä jousien käyttö luo kappaleisiin sellaisen M. Toivasmaisen romanttisensäväyksen, huh. Avauskappaleessa sitä perinteistä hittipotentiaalia. Tyylikäskokonaisuus. Ja mikä pahinta ja parasta, tämä kuulostaa Joel Hallikaiselta.Keep on rolling. Pertsa- Pari kappaletta erottui edukseen. “Kerro mitä rakkaus on” ja nimibiisi. Yleisilmeon hieman haikea ja ylitunteellinen sanoitusten ja esityksenkin vuoksi.Sovitukset ovat täyteläisiä ja tyylillä tehtyjä. RamiSyke - Osaa mieskin rakastaa CD- Pirteää, kevyttä ja tanssittavaa iskelmää koko levyn verran. Homman kruunaalopussa kaunis häävalssi. Rami- Mukava kokonaisuus, siistiä toimintaa kaikin puolin. Hyvä ja selkeä kokonaissoundi.Ehkäpä liiankin ihqua, pientä särmää kaipailin. Finlanders pamahtimieleen tätä albumikokonaisuutta kuunnellessani. Pertsa- Urjalalainentanssiorkesteri on saanut pitkästä aikaa upean tanssilevyn ilmoille.Hienoa tanssimusiikkia, joista löytöinä mm. Sinä, Jos lähdet pois, Olit niinvilli, Osaa mieskin rakastaa sekä Erämaan tuuli. LasseErkki Hällström - Kulkurin iltatähti CD- Ammattilainen säveltäjänä, mutta lauluosuus on epätasaista. Osittain ontuutekniikka ja osittain sorrutaan tulkitsemaan liikaa. Rami- Erkin ääni on kyllä komia ja soveltuu parhaiten laulelmatyyppisiin kappaleisiin,joissa tarkkuus ei ole niin tärkeässä roolissa. Havaitsin myös käsittämättömäntyylittömiä kaikuefektejä, huh huh. Useimmiten tulee kritisoituavokalistin laulun jäämistä musiikin alle piiloon, tällä kertaa asia onkin aivanpäinvastoin. Pertsa- Hatunarvoinen nosto miehelle, joka tekee hieman päälle kuusikymppisenäesikoislevynsä ja onnistuu siinä täyden kympinarvoisesti. Hällström on tehnytmäärätynlaisen historiallisen teon, tuoden lauluissaan esiin jo hieman unhottuneitaSuomalaisia ikivihreitä kappaleita. Lasse

12TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007FREDI:HUOLEHTIKAA LAPSISTA!Cats-musikaaliin mukaan lähteminenmerkitsi Fredin elämän muuttumistajälleen vähän kiireisemmäksi. Monissarevyissä ja parissa oopperassakin mukanaollut pitkän linjan viihdetaiteilijahalusi ottaa roolin vastaan, kun sitä hänelletarjottiin. Ehkä yksi syy motivaatioonon se, että musikaalin tarina, jossanuoret ja vanhemmat kissat elävät elämäänsäyhdessä, on juuri sitä, mistäihmiset ovat menettämässä otteensa.Fredi toivookin, että kosketus nuortenja aikuisten välille saataisiin takaisin.Keskustellessani MattiSiitosen – Fredin- kanssa, tunnistin hänessäihmisen, jolla on elämänkokemuksenmukanaan tuomaatietämystä monistakin arkipäivänasioista. Tunnistin ihmisen,jolla on oma elämä hallussa jaarvot kohdallaan. Vaikka juuritällä hetkellä musikaaliharjoituksetLahdessa vievätkin läheskaiken ajan, on miehellä ollutaikaa miettiä vuosien saatossamuitakin kuin työasioita. Erityisenhuolissaan hän on tämänhetken maailman menosta ja sitäkautta lasten tekemisistä ja heidäntulevaisuudestaan.- Suomessa vallitsee tällä hetkelläjonkinlainen ’heti kaikkimulle’- meininki. Meidän pitäisikuitenkin rauhoittua ja keskittyäenemmän lapsiin. Kunpa jokainenajateltaisiin, että lapset ovatmeidän kaikkien vastuulla, Fredikertoo tuntemuksistaan.Fredille lastenlapset ovat olleet’kova juttu’. Hän tunnustaa,että omille lapsille ei aikanaanjäänyt niin paljon aikaa kuinmitä hän pystyy nyt lastenlapsilleenantamaan.- On aivan ihanaa seurata pienenihmisen kehittymistä. NytTEKSTI: JUHA LAHTIKUVA: HENRIK SCHÜTTajattelee lapsista eri tavalla kuinsilloin aikanaan, kun oli itse paljonmenossa. Vanhempani hoitivatsilloin paljon lapsiamme– sitä vain moikattiin ja mentiin,Fredi muistelee.Myös koulukiusaamisen Fredinäkee erittäin huolestuttavanapiirteenä.- Kiusaaminen pitäisi tavallatai toisella saada kuriin. Siinähänvoidaan pahimmassa tapauksessapilata yhden ihmisenkoko elämä, Fredi analysoi.LUOMISINTOHUIPUSSAANMusiikkielämänsä Fredi kertookulkevan seitsemän vuoden sykleissä.Juuri nyt on huippukohtamenossa.- Viime aikoina on esimerkiksisävellyspuolella ollut hiljaisempaa,mutta nyt on luominenhuipussaan, Fredi mainitsee.Sen lisäksi, että mies on nytsiis mukana Cats- musikaalissa,on hän ehtinyt ahkeroimaanmyös levytysrintamalla. Fredinelokuussa julkaistu levy sisältäämyös viisi hänen itsensä säveltämääkappaletta. Myös muutamiaomia sanoituksia on pitkäsoitollamukana.- Into tehdä uutta musiikkia onnyt kova. Myös muille artisteilleolen materiaalia tekemässä.Pienoisena yllätysvetona Fredikertoi äskettäin tehneensä myösyhden tanssilavakeikan.- Tanssipaikat ovat nykyäänARTISTIT JA MUSIIKKIsuurempia kuin ennen, sellaisiaviihdekeskus-tyyppisiä..Meininkitanssipaikoilla on vuosiensaatossa kuitenkin säilynyt aikalailla ennellaan. Tosin tanssipaikatitsessään ovat parantuneet jaesimerkiksi alkoholitarjonta ontullut kuvaan mukaan. Kun silloinaikanaan itse paljon kiersitanssilavoja, ei niistä aina löytynytedes takahuonetta artisteille,vaan sitä omaa vuoroaan pitiodotella tanssiyleisön joukossa,Fredi muistelee.Saammeko nauttia jatkossaFredin upeasta tulkinnastaenemmänkin maamme tanssipaikoilla?- Voisihan se olla ihan hienojuttu, Fredi kertoo arvoituksellisesti.•LASSE HOIKKAKUN AIKA ONSouvarit-yhtyeen keulahahmo ja perustaja,rakastettu ja ihailtu laulaja LasseHoikka julkaisee soololevyn Kun aikaon Souvareitten 30-vuotisjuhlan kynnyksellä.Souvarit heitti ensimmäisenkeikkansa syyskuussaMuurolan lavalla vuonna-78, ja siitä päivästä lähtien uraon ollut nousujohteinen. LasseHoikka on kiitollinen siitä, ettätyö tien päällä on tuottanut tulosta.On syntynyt ainutlaatuinenLasse ja Souvarit -suosio.Yleisö viihtyy tanssipaikoilla,levyt menevät kuin kuumillekiville ja yhtye solisteineen onsaanut nauttia hienoista hetkistälavalla sekä tietenkin lukuisistakulta- ja platinalevyistä.Tilausta soololevyllekin on ollutjo vuosia. Lassen pitkän uranTEKSTI:REIJA KOKKOLAKUVA: LIISA PAKKANENkunniaksi hänelle räätälöitiin aivanomantyylinen, viihdyttävä,koskettava ja taitavasti rakennettucountryhenkinen iskelmälevy,joka sisältää voimakkaitatunteita ja herkkiä tunnelmia.Mies itse, komea ääni ja 12hienoa kappaletta muodostavatainutlaatuisen kokonaisuuden,joka sykäyttää hyvän musiikinystävän sydäntä.Rovaniemeläinen laulaja harrastaavapaa-aikanaan metsästystä,kalastusta ja kullanhuuhdontaa.Saa nähdä, huuhteleekoLapin oma poika Lasse Hoikkavielä kultaa tällä levyllä! •TÄTÄ SUOMI TANSSIIMusiikkijuontajien lista maan tanssituimmistaiskelmistä marraskuun alkupuolella 2007.Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fied vk Kappale Artisti Levymerkki1 1 35 Ilta himmenee Varjokuva Mediamusiikki2 2 17 Kellot soi Topi Sorsakoski & Agents EMI3 8 7 Moskova Paula Koivuniemi Edel4 11 7 Vanha suola janottaa Charles Plogman Bluebird5 3 24 Jos minut kesyttäisit Charles Plogman Bluebird6 6 9 Se maa on kaunis Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Mediamusiikki7 15 2 Taipumaton Tomi Markkola MTG8 14 57 Sateen hiljainen ääni Reijo Taipale Bluebird9 4 13 Soittaja Fredi Bonnier10 9 22 Aamu toi, ilta vei Juha Metsäperä Hurmio11 10 17 No kai nyt sentään Martti Metsäkedon orkesteri pienk.12 7 26 Maailman upein nainen Charlies Edel13 5 20 Nyt voimme jatkaa Anne Mattila Bluebird14 16 9 Niin paljon rakkautta sain Topi Sorsakoski & Agents EMI15 17 2 Olit niin villi Syke Magnum16 13 4 Albumi Jari Sillanpää Bridgehead17 28 17 Maria Paula Koivuniemi Edel18 25 31 Haavoittumaton Yölintu Warner19 22 52 Kaipuuni on uskomaton Anne Mattila Bluebird20 * * Villit vattupensaat Ässät Silturecords21 19 34 Mitä sulle kuuluu? Finlanders MTG22 * * Viilennä tunteeni Teuvo Oinas Magnum23 12 26 Hei Mambo Anita Hirvonen Woodoodo24 * * Marraskuu Antti Tuisku HMC25 * * Jokainen hetki Arja Koriseva pienk.26 21 2 Kulkurin iltatähti Erkki Hällström VL-Musiikki27 * * Sä häikäiset mua Pepe Enroth W Records28 24 4 Sinun silmiesi tähden Jyrki Anttila MTG29 26 2 Tiikerinainen Turusta Mika Peltoniemi & Turhat jätkät pienk.30 20 4 Miljoonan ruusun maa Joel Hallikainen Suomen Sävel© Discopress Oy

ARTISTIT JA MUSIIKKIHENKKA & KULKURITEXTRAVIIHTEEN LEIPIINTEKSTI: JUHA LAHTIKUVA: PETRI HEINONENSUUNTA TANSSILAVOILLEHenkka & Kulkurit- kokoonpanon vuosien työ tanssimusiikinparissa ei ole mennyt hukkaan, sillä kaikki merkit ovat nytsellaiset, että orkesteri on nousemassa lajissaan maammekovimpaan kärkeen.T.T. PURONTAKAToholammilta kotoisinoleva nykyäänKokkolassaasuva T.T. Purontakaon meille Suomalaisilletansseissakävijöille käsite.T.T. tunnetaanmyös tuttavallisemminTapsa.Ensimmäinen keikka tehtiin1987 ja nyt on vuosiajo kunnioitettavat 20 takana.Myös levyttämään Tapsapääsi samana vuonna, samainenkappale Ei kukaan muu on edelleenkeikkaohjelmistossa. Varsinainenensimmäinen pitkäsoittotuli vuonna 1994 ja kaikkiaanon levyjä tehty seitsemän kappaletta.Uusin kahdeksas levy Kunaika on, ilmestyi lokakuun 15päivä. Levyllä on tunnetustitanssijalanalle menevää musiikkia.Työstämässä levynkappaleitaovat olleet mm. TimoKosonen, Bo Söderholm, AriHylkiä, Teemu Haapaniemi,Keijo Laitinen sekä Kari Salli.Levy on tuotettu KokkolassaKari Sallin studioilla. T.T. Purontakanlevy-yhtiönä on OlarinMusiikki Oy. •WWW.TANSSIVIIHDE.FITEKSTI: LASSE FINSKAKUVA: PURONTAKAN KUVAPANKKIVAATIMATON PUURTAJA13T.T valitsee tarkkaan laulut, joita levyttää ja esittää yleisölle.Hän suhtautuu työhönsä vakavasti ja tekee sitä kaikellakunnioituksella perinteiseen suomalaiseen musiikkiin jasuomalaisiin iskelmämusiikin luojiin. Tämän myötä hänensuosionsa on kasvanut entisestään tanssilavoilla ja ravintoloissa.HMC OHJELMAMYYNTI YLPEÄNÄ ESITTÄÄAnna HanskiIsto HiltunenAnnika EklundTiina PitkänenVuonna 2002 perustettuorkesteri on tähän astitaivaltanut nelimiehisenäkokoonpanona esittäen kahdenkitaran, basson ja rumpujenvoimin rautalankatyylistä materiaalia.Nyt on kuitenkin viidenmies, kosketinsoittaja, astumassatoimintaan mukaan. Rautalankaaei kuitenkaan jätetä.- Rautalankatyyli tulee edelleenpysymään musiikkimmepohjana. Se, mitä kaikkea kosketinsoittajatuo bändin sointiinmukanaan, emme vielä ihantarkkaan tiedä, Henri Potkonenmainitsee.Orkesteri on olemassaolonsaaikana tuottanut myös muutamiaäänitteitä. Omakustannesingletjulkaistiin 2003 ja 2005.Ne sisältävät bändin omia kappaleita.Kesällä 2007 julkaistiinensimmäinen pitkäsoitto, jokasekin oli vielä omakustanne.Levy ylsi myös radiotoimittajienkuukauden levy- äänestyksessäkolmannelle sijalle. Seuraavasingle kokoonpanolta tulee ulosalkuvuodesta 2008.TAVOITTEENAAMMATTILAISUUSKaikilla orkesterin jäsenillä onsoittamisen lisäksi myös päivätyö.Noin viidenkymmenenkeikan vuosivauhti ei yksistäänvielä elätä, mutta tulevaisuudessaPotkonen toivoo tilanteenolevan toinen.- Tosissaan olemme liikkeelläja ammattilaisuuteen tähdätään.Nyt siihen on hyvät mahdollisuudet,kun pääsimme vielä Extraviihteenpalvelukseen, Potkonenanalysoi.Tähänastiset keikat ovat suureltaosalta painottuneet pienempiinesiintymispaikkoihin ja –tilaisuuksiin.- Joitakin isompia tanssilavakeikkojakinolemme toki tehneet,mutta jatkossa tähtäin juurilavoille. Näistä muutamista keikoistaisommille tanssipaikoilleon ollut hurjasti apua oppimismielessä,ja ainakin tanssijoidenvaatimustaso on tullut tutuksi.Nöyränä olemme lavoille menossa,mutta emme nöyristele,Potkonen heittää.Henkka & Kulkurit aikovatjatkossakin antaa musiikin tehdätyön puolestaan. Monipuolinen,hyvin harjoiteltu ohjelmisto onPotkosen mielestä yksi avainmenestykseen. Myös sellainenluonnollinen olemus ja esiintyminentulevat jatkossakin näkymään.Henkka & Kulkurit on: HenkkaPotkonen (laulu ja kitara),Pete Honkala (kitara), MarttiPeussa (koskettimet), MikkoRaivio (basso) ja Toni Salminen(rummut).Uusi miehitys kosketinsoittajamukaan lukien tekee ensiesiintymisensäjoulukuun alkupuolella.Potkonen heittääkin asiantiimoilta terveisensä suomalaiselletanssikansalle:- Ensi keväänä on jo täysivauhti päällä uudella ilmeellä– tulkaa katsomaan! •NeljänsuoraSirpa JokinenPetri Pirttikangas+358 50 353 6353petri.pirttikangas@hmc.fiSuvi TeräsniskaJohanna PiipponenThe RatzzAntti RaiskiSINUA PALVELEE:HMC - Helsinki Music Company OyPL 74 00211 Helsinkiwww.hmc.fiJuha MetsäperäSanna-Mari Titov

14 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 TANSSITällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuudenhenkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuu-KOKO SUOMI TANSSIIluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevatHAASTATTELUSSA MARCO BJURSTRÖM sen merkityksen.TEKSTI: HEIKKI MERIHAARA, KUVA: MARCON KUVAPANKKI (KANSIKUVA; MARKO RANTANEN)Tanssia, show’ta, hymyä ja naminamia on Marco Bjurströmin elämässä niinpaljon, että jokainen suomalainenkin on saanut siitä osansa. Marco on tulluttutuksi television musiikki- ja tanssiohjelmista ja lehtien palstoilta. Hänkiertää Ritva Enäkosken kanssa yrityksissä kertomassa, miten meidän tuleeesiintyä ja mistä saamme voimavaroja. Marcolla on ollut sormensa pelissämyös lukuisissa musikaalikoreografioissa sekä -ohjauksissa.Mitä tanssi sinulle merkitsee?– Tanssi vei minut nykyiselle uralleni. Se on mukana kaikessamitä teen. Tanssi on työ, elämäntapa ja ennen kaikkeaväline saada ihmiset oivaltamaan, miten elämänlaatua voisikohentaa.Millaisia ovat ensimmäiset tanssimuistosi?– Ensimmäiset omat tanssikokemukseni ajoittuvat kansakoulunneljännelle luokalle ja Prinsessa Ruusunen -musikaaliin.Konkreettisemmaksi tanssiharrastus muuttui, kun menin12-vuotiaana Aira Samulinin tanssikouluun Helsingissä.John Travolta ja Saturday Night Fever kutsuivat!Kuinka ajatus tanssikoulusta syntyi?– Pääsin puolivahingossa Samulinin tanssikoulussa opetta-jaksi. Teimme keikkoja Airan johdolla. Se tuntui kivalta ja sitähalusin tehdä lisää. StepUp syntyi yhteisestä halusta kehittääshowtanssia. Perustamishetkellä vuonna 1987 olin 21-vuotias.Teimme niin hienoa show’ta kuin osasimme, täysillä eteenpäin.Tässä sitä vielä mennään! Showtanssista on tullut ihansalonkikelpoista.Kuinka tulit ruutukasvoksi?– Vuonna 1997 teimme StepUpin kanssa seitsemänosaisentelevisiosarjan. Muuten tanssi loisti monta vuotta poissaolollaan.Haaveenani oli, että joraaminen pääsisi jossain vaiheessaoikeuksiinsa. Tein Me kastelijat –sarjaa sekä BumtsiBumia,joka nosti minut varsinaisesti ruutukasvoksi 230 jaksollaanvuosina 1997¬-2005. Sitten kuulin huhuja Tanssii tähtienkanssa -ohjelmasta, jota lähetettiin Iso-Britanniassa. Innostuinformaatista. Samaan aikaan minut pyydettiinkin mukaanpalaveriin suunnittelemaan Suomen-versiota ohjelmasta.Mitä Tanssii tähtien kanssa merkitsee suomalaisille?– Se on nostanut tanssia uudestaan puheenaiheeksi ja harrastukseksi.Vaikka Tanssii tähtien kanssa perustuukin kilpatanssiin,se puhuu samalla kaikkien tanssilajien puolesta. Jokainenvoi oppia tanssimaan, kun ei aseta rimaa liian korkealle.Millaisia ajatuksia Suomen voitto Eurovision tanssikilpailussaherätti?– Katja Koukkulan ja Jussi Väänäsen voitto oli ansaittu.On hienoa, että uuden kilpailun ensimmäinen voittajamaa onSuomi. Itse kilpailu tuntui aika lailla vitsiltä. Kaikki parit eivätolleet kovatasoisia ja monet olivat vain lähteneet pitämäänhauskaa. Nähtäväksi jää, miten kilpailu kehittyy. Nykymuodossasillä ei ole paljonkaan elinmahdollisuuksia. Itse toivoisin,että Eurovision tanssikilpailu voisi profiloitua kaikkientanssilajien kilpailuksi. Näin tehtiin Euroviisuissakin musiikinsuhteen. Kun luovuuden portit avautuvat, siitä tulee mielenkiintoinensillisalaatti.Mitä työpäiväsi sisältävät?– StepUp Show Schoolissa opetan kolmesti viikossa yhteensäkymmentä eri ryhmää. Lisäksi pidän satunnaisia kurssejamaakunnissa. Mukaan mahtuu yrityksille suunnattuja tanssituokioitaja -kursseja. Työni on suloinen sekamelska viestintää,valmennusta ja juontamista. Musikaaliprojektejakin ontekeillä.Muuttuuko suhtautuminen tanssiin iän mukana?– Kyllä. Lapsille se on leikkimistä, hauskanpitoa ja ajanviettoa.Jo noin 13-vuotiaana monet haaveilevat esiintymisistäja tanssiin liittyvästä ammatista. Osa tiivistää treenaamista jahioo taitonsa äärimmilleen. Yli 20-vuotiailla suhtautuminenmuuttuu rennommaksi. Tanssin avulla ihmiset pitävät huoltakehostaan ja mielestään. Osa aikuisoppilaista uskaltautuutunneille vasta tuolloin, kun toiset ovat tanssineet jo nuorena.Perhe, työ ja opiskelu verottavat nuorten aikuisten tanssiharrastusta.Mitä ajattelet lavakulttuurista?– Se on suomalainen juttu, josta voimme olla ylpeitä. Ihmisetviettävät aikaa yhdessä lavoilla ja harrastavat samallaliikuntaa. Intohimoiset lavatanssijat eivät käytä aikaansakaljan kittaamiseen tai seiniin nojailuun – he tanssivat kokoillan. Lavakulttuuri on elänyt monenlaisia vaiheita. Uskoisin,että lavoja on nykyisin oikeassa suhteessa harrastajamääriinverrattuna.Näetkö mitään uhkakuvia tanssilavoille?– Jonkinlainen murrosvaihe on väistämättä edessä. Nykylavojenimago on hieman vanhanaikainen. Tanssilavoille pitäisisaada houkuttimia myös nuoremmille. En tosin osaa vastata,mitä se olisi. Artistit tekevät huikeaa työtä kulkiessaan tuhansiakilometrejä työn perässä. Esiintymisolot eivät aina oleimartelevia.– Vuosia sitten tein Jari Sillanpään kanssa yhteistyötä jakävin katsomassa muutaman keikan. Ihmettelin sitä, kuinkakeikoista muodostui konsertin ja lavatanssien välimuotoja.Lavan edessä oli suuri määrä ihmisiä vain katsomassa, jollointanssijoille jäi vähemmän tilaa. Eihän siinä silti mitään pahaaole. Ehkä se on sitä toivottua kehitystä?Harrastatko itse perinteisiä tansseja?– En juurikaan. Pitäessäni nuorempana showtanssikurssejamuun muassa Lapissa saatoin istua illalla ravintolassa jalupautua jonkun kanssa lattialle. Kun yhden tanssin jälkeenistuin pöytään syödäkseni, ihmiset tulivat jonossa hakemaanminua parketille. Monet loukkaantuivat, kun kieltäydyin. Heidänmielestään tanssinopettajan kuului tanssia. Kunnioitantanssiharrastusta paljon, mutta paritanssi ei ole minun juttuni.Millaista tanssimisen pitää olla?– Tanssissa tunne, liike ja musiikki kohtaavat toisensa.Luonnollisuus on tärkeää – ahdistun väkinäisestä vääntämisestä.Kun keho ja mieli ovat synkassa keskenään, hommaluistaa. Jos joku miettii tunneillani oikeita askeleita, saatansanoa: älä niistä askelista murehdi, anna mennä vaan! •PYÖRÄTUOLITANSSILLETEKSTI: PIRJO MALMBERG-TARVONENOMA YHDISTYSSuomen pyörätuolitanssiseurary perustettiin syksyllä 2006 Porvoossa.Toiminta kattaa kuitenkinkoko Suomen.Seuraan voi liittyä varsinaiseksijäseneksi taikannattavaksi jäseneksi.Kotisivut saimme loppukesälläja osoite on www.pyörätuolitanssi.fi.Kotisivuilla on tietoamm. pyörätuolitanssista, seurantapahtumista, säännöt ja valokuvia.Seuran toiminnan tarkoituksenaon edistää ja kehittää pyörätuolitanssinharrastus- ja kilpailutoimintaa.Toimintammeon monipuolista. Järjestämmepyörätuolitanssin neuvonta- jaharjoitustilaisuuksia, näytöksiä,koulutusta, kilpailuja ja pyörätuolitanssitapahtumia.Näitäkaikkia voi meiltä myös tilata.Hankimme ja ylläpidämme yh-teyksiä vammaisjärjestöihin sekätanssiliikunnan ja soveltavanliikunnan järjestöihin. Kannustammejäseniämme paikalliseenkerhotoimintaan.Pyörätuolitanssi soveltuu henkilöille,joilla jokin liikuntarajoiteestää tavallisen tanssimisen.Kaikki tanssit voidaan soveltaapyörätuolitanssijoille, vain mielikuvituson rajana.Haluamme rohkaista niinliikuntavammaisia kuin jaloillaanliikkuvia, koska rohkaisuatarvitsevat molemmat. Tanssiminentuo ihmisen esille, se onaina enemmän tai vähemmänesiintymistä. Arkuus ja ujousalussa ovat luonnollinen reaktio,joka on ymmärrettävää. Liikuntavammatuo tanssiin lisähaasteenja se voi alussa tuntua jopavaikealta. Hyvässä ohjauksessatanssin ilo kuitenkin löytyy melkohelposti.Tanssijan asenteella on siihensuuri vaikutus. Tanssitaidon saaminenvaatii harjoitusta kaikissatanssimuodoissa. Pyörätuolitanssiavoi tanssia duonakin elikaksi pyörätuolilaista yhdessä,mutta paritanssi combi-tyylilläon paljon suositumpi tanssimuoto.Ja siihen tarvitaan pystytanssijoita.Myös pyörätuolitanssia taitavistatanssinohjaajista ja -opettajistaon huutava puute Suomessa.•SUSELINOHJAAJAKOULUTUKSENSUOSIO ON HUIMA!Paritanssia harrastavien ihmisten määrä onviime vuosina ollut selvässä kasvussa ja yhäuseampi haluaa tanssimisesta pysyvän harrastukseneli pelkän alkeiskurssitoiminnan pyörittäminenei enää tyydytä harrastajakuntaa.Seurat ovat onneksi reagoineettähän ja kouluttavatohjaajia sekä alkeis- ettäjatkotasolle. Suselin ohjaajakoulutuksessaon meneillään 8.vuosikurssi ja koulutettuja seuratanssinohjaajiaon kentällä jomelkoinen määrä. Tällä hetkellämeneillään olevissa starttiosiossaja perusohjaajakoulutuksessaon yhteensä lähes 70 ohjaajakokelasta.Perusohjaajakoulutus antaavalmiudet alkeiskurssien pitämiseeneri lajeissa, joten eri puolilleSuomea levittäytyy tulevanmarraskuun tenttiviikonlopunjälkeen taas uusi ja innokasjoukko, joka on valmis vastaamaankentän haasteisiin perusteellisenkoulutuksen jälkeen.Koulutus herättää valtaosassamukanaolijoita ehtymättömäntiedonjanon ja yhä useampi ohjaajistahakeutuukin ohjaajienjatkokoulutukseen ja käy senjälkeen täydentämässä tietojaanliiton järjestämissä täydennyskoulutuksissatai Oulussa avoimessaammattikorkeakoulussa.Lisäksi osa ohjaajista kouluttautuueteenpäin tanssinopettajiksisuorittamalla Suomen Tanssinopettajaliitonseuratanssinopettajatutkinnon.Ohjaajakoulutustiimi kokeeohjaajien tiedonjanon erittäinarvokkaana; tanssiminen onelävää ja muuttuvaa kulttuuriajoten sen parissa työskentelevienpitää päivittää tietojaan jatkuvasti.Koulutusten suosiosta kertoomyös se, että koulutussykliämuutettiin kentältä tulleidentoiveiden mukaan ja uusi ohjaajienjatkokoulutus aloitetaan jotammikuussa 2008. Ohjaajakoulutukseenvoi tutustua paremminliiton www-sivuilla. •

TANSSIKÄY TANSSIMAANKäy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta.Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaisetja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliitonohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajienjoukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on kiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tans-mielensilajienkehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin,sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansaseuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi.PERUSTAIDOISTA TANSSIKSI– PARITANSSIA LAPSILLETEKSTI: ELINA MAULALasten opettaminen on haastavaa, mutta myös hyvin palkitsevaa työtä. Pientenlasten valmiudet oppia taitoja ovat erilaiset kuin aikuisten. Siksi lapsia opettaessaon tärkeää ottaa huomioon eri ikä-ryhmien kehitysvaiheet, jotka ohjaavat liikunnallistentaitojen kehittymistä..WWW.TANSSIVIIHDE.FIHENKILÖKUVAELINA MAULA15Elina Maula on ollut musiikin, liikunnan ja käsitöidenparissa koko ikänsä. Käsityöt olivat viedä mennessään,mistä muistona vaatetusartesaanin paperit. Reippaana jaliikkuvaisena opiskelu liikunnan parissa veti kuitenkinpuoleensa ja elämä vei Rovaniemelle opiskele-maan liikunnanohjaajaksi.Tanssi tuli elämään mukaan jo varhaisessavaiheessa, ensin joukkuevoimistelun ja myöhemminseuratanssien muodossa ja sitä kautta löytyi lopulta se omatie.Elinalla on takanaan monipuolinen liikunta-alan koulutus.Opetustyössä kokemusta on ker-tynyt tanssinopetuksestaja liikunnanohjauksesta niin lasten, nuorten kuinvanhempienkin parissa. Tällä hetkellä Elina opiskeleeOulun seudun ammattikorkeakoulussa tanssinopet-tajaksiseuratanssin puolella ja kilpailee aktiivisesti seuratanssissasekä SUSEL:n cupissa että Suomen Lavatanssicupissa.Koulun ulkopuolinen opetustyö on vielä vähäistä, muttatulevaisuudessa tavoitteena on tehdä töitä tanssin parissaomassa yrityksessä.Varhaisvaiheessa liikunnallistentaitojen oppiminentapahtuu leikin,jäljittelyn ja toistojen avulla. 3–6 -vuotias opettelee perustaitoja,kuten juokseminen ja yhdellä jalallahyppely. Lapsen mielikuvituksensaalkaa herätä ja hän ajatteleeasioita mielikuvien avulla.6-vuotias osaa jo yksinkertaisialiikeyhdistelmiä, kuten juoksuja hyppy, juoksu ja heitto. Lapsiymmärtää oikean ja väärän, jotenyksinkertaiset sääntöleikitsopivat tämän ikäisille.6–9 -vuotiailla perustaidot alkavatkehittyä liikemalleiksi jaedellytykset lajinomaiseen harjoitteluunparanevat. Kyseessäon ensimmäinen liikunnallinenherkkyyskausi. 10–12 -vuotiaillaon menossa toinen liikunnallinenherkkyyskausi, jolloinlapsi oppii uusia taitoja nopeamminkuin missään muussakehitysvaiheessa. Koordinaatio,tasapaino ja ketteryys ja nopeuskehittyvät. Mitä monipuo-lisemmintaitoja opetellaan varhaistenkehitysvaiheiden aikana, sitä parempipohja lapsella on oppia eriliikeyhdistelmiä myöhemmälläiällä.Näen tanssinopetuksen osanaliikuntakasvatusta ja liikunnallistentaitojen kehitystä. Tanssion lii-kuntaa siinä missä jääkiekkoilukinja opettamisessapätevät samat perusasiat. Liikunnallisiataitoja voi opettaatanssin avulla tai oikeastaantanssia voi opettaa liikunnallistenperustaitojen avulla. Oppiakseensambaa, lapsen täytyyensin osata sivulle-viereen askeleet.Se, mikä erottaa tanssinmones-ta muusta liikunnasta,on liikkeiden yhdistäminen musiikkiin.Tanssihan on musiikinilmentämistä liikkeen avulla.Oppiessaan tekemään sivulleviereenaskeleita musiikin rytmiin,lapsi oppii yksin-kertaisiatanssin perustaitoja.Opettaessani 3-6 -vuotiaidenlapsiryhmiä, painotan opetuksenmonipuolisuutta, koska monipuolisetperustaidot, hermojenja lihasten yhteistyö, luovatperustan kokonaisvaltaiselleliikunnalliselle kehi-tykselle.Tanssituokio lapsille sisältääleikkien ja mielikuvien avullaoppimista, luovuutta kehittäviäharjoitteita, paljon toistoja,yhdessä toimimista, itseluottamuksenvahvistamista, loruja,rytmitystä, laululeikkejä ja uusiaelämyksiä. Tärkeintä lapselle onkokea liikkumisen sekä tanssimisenriemu ja saada onnistumisenelämyksiä, jotka vahvistavatlapsen itseluottamusta ja saavathänet innolla mu-kaan tanssinpariin.PARITANSSIAKOULUIKÄISILLELähdin alkusyksystä opettamaanparitansseja 12 -vuotiaillekoululaisille. Opetus eroaa pientenlas-ten opetuksesta siinä, että12 -vuotiaat ymmärtävät jovaikeampia sanallisia ohjeita jaheillä on kär-sivällisyyttä tehdätoistoja. Oppiminen tapahtuuvielä pääasiassa näköaistin avullamatkimalla, joten mallin näyttäminenon tärkeää. Haastavintaopetuksessa on se, että lapsetovat murrosiän kynnyk-sellä,jolloin parin kanssa lähikontaktissatanssiminen vieroksuttaa.Kun avovientitansseja, kutenjenkka ja rockjive, opettaa sopivassasuhteessa sylitanssienohella, yhteistyö parin kanssasujuu. Kokemus on ollut kaikinpuolin palkitseva ja mielestäniparitanssin yhdistäminen koulunliikuntaan on hyvä tapa ylläpitääparitanssiperinnettä. Se onoppilaille erilainen tapa tutustuamusiikin tahtiin liikkumiseen,kuin perinteinen aerobic. Oulunammattikorkeakoulu on Oulunseudulla tehnyt ahke-rasti töitämusiikkiliikunnan ja paritanssinlevittämisessä koulumaailmaanja toivoisinkin, että myös muuallaotettaisiin rohkeasti paritanssimukaan kouluopetukseenjo alaluokilla. ••TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT••TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT•Pitkäkatu 35, 44150 ÄänekoskiGSM 040 505 2507E-mail: dancestopoy@pp.inet.TERVETULOA TUTUSTUMAAN!www.dancestop.

16TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 TANSSIELÄMÄNILOA PYÖRÄTUOLITANSSISTATanssi on liikuntamuoto, joka on kehittää koordinaatiota,parantaa istuma-asentoa, ryhtiä ja kuntoa. Tanssi tekee samanniin pyörätuolilaiselle kuin pystytanssijalle. Tanssimisestatulee iloinen mieli. Tanssiharrastus tuo uusia ystäviäja tuttavuuksia niin tanssilavoilta, kursseilta kuin kilpailuistakin.Pyörätuolitanssista on tullut meillekin vuosien myötäelämäntapa.Pirjo Malmberg-Tarvonen ja Stig Tarvonen tanssahtelemassaKaarinan Littoisten lavalla viime kesänä.Olimme kokeilleet tanssiapyörätuolin kanssasatunnaisesti muutamankerran juhlissa tai laivaristeilyillä.Emme silloin tienneet, ettäse oli oikea tanssilaji. Teki vainmieli tanssimaan. Tanssimme herättimyönteistä huomiota. Ihmisettulivat tervehtimään meitä jakertomaan, että heidän joku tuttutai omainen on pyörätuolissa jakannustivat meitä liikuttuneina.Saamamme huomio ihmetyttimeitä.Varsinainen pyörätuolitanssinharrastus sai ensi kipinän syksyllä2000, kun Porvoossa järjestettiinpyörätuolitanssitapahtuma.Huomasimme paikallislehdessäilmoituksen, ja niinpä olimmematkalla tähän tilaisuuteen oikeastaantietämättä, mihin olimmemenossa. Lähtökohta oli, ettäpiti löytää jokin liikunnan laji,jota voi pyörätuolistakin käsinharrastaa. Jännitti ja pelotti. Tilaisuudessaoli paljon väkeä.Tanssiminen oli mielettömänhauskaa.Tanssin huuma loppui lyhyeenvakavan sairastumisen takia, jostatoipuminen kesti pari vuotta.Kipinä jäi kuitenkin kytemään.Liityttyämme Invalidiliiton jäseniksialkoi meille tulla liiton lehti,jossa oli sitten ilmoitus Peurungassajärjestettävästä kahdenpäivän pyörätuolitanssikurssista.Pohdimme asiaa vain pienenhetken, jos sitäkään. Odottavinmielin läksimme Peurunkaankeväällä 2002. Takana oli montapitkää vaikeaa vuotta. Kurssillakääntyi elämässämme uusi lehti,hurahdimme lopullisesti tanssiin.Useita pyörätuolitanssikurssejaon tullut ja mennyt sen jälkeen,mutta jotain aivan ihmeellistä tapahtuijossain syvällä sisimmässätuona kevättalven viikonloppuna.Sitä muistelemme vieläkin.Tanssikokemuksemme ovatperäisin nuoruuden aikaisiltatanssilavoilta. Pyörätuolitanssissaalkutuntemus oli, että kaikkipiti aloittaa alusta. Emme tienneetpyörätuolitanssista yhtikäsmitään. Harjoittelu oli aloitettavaperusaskeleista ja kuvioista.Sitten alkoi hillitön pyörätuolinsäätäminen. Kokeilujen ja kokemuksenkautta siitä tuli hyvä.Hyvin pian huomasimme, ettäpyörätuolitanssi on välineurheilua,mutta että tavallinen aktiivipyörätuolivoi muuttua kelpotanssituoliksi sopivin säädöin jamuutoksin.ENSIMMÄINENKILPAILUKOKEMUSOLI HUIKEAHomma alkoi sujua ja kiinnostuskilpailemiseen heräsi. Suomessaei ole vuosiin järjestetty pyörätuolitanssikilpailujaja sen vuoksikiinnostuimme Hollannissavuosittain järjestettävistä avoimistapyörätuolitanssikisoista.Ne pidetään aina pääsiäisenä.Olemme osallistuneet näihin kisoihinkaksi kertaa. Ensimmäiselläkerralla saimme kaksi semifinaalisijaaja yhden finaalin 5.sijan. Sitten päätimme keskittyävakiotansseihin ja kilpailla tasoaylemmässä eli amatööriluokassa.Pääsimme semifinaaliin, mikä olitavoitteemme, mutta jota emmeuskoneet saavuttavamme.Läksimme ensimmäisiin kisoihinsamalla mentaliteetillakuin koko pyörätuolitanssinharrastukseen silloin alussa: eliei minkäänlaista tietoa siitä, mihinoikeastaan olimme menossa.Kilpailussa käytettiin englanninkieltä, mutta hyvin paljon myöshollannin kieltä. Piti kuunnellatarkkaan, milloin oma vuoro oli.Kommelluksiakin sattui. Ensimmäinentanssi, hidas valssi, alkoisoida. Reitti lavalle oli tukossaja paniikissa tungeksimme tanssilattialle.Hidas valssi kuitenkinlievitti jännitystä. Tanssi alkoisujua, ja kun kaikki ensimmäisenkierroksen tanssit oli tanssittu,tuli tunne, että siinäkö senyt oli. Mieli teki takaisin tanssilattialle.Kipinä kilpailemiseenheräsi. Saimme tanssia tuon viikonlopunaikana monta kierrostakumpanakin päivänä. Olimmeväsyneitä, mutta onnellisia. Olimitalikin kotia tuotavaksi, mikäoli iloinen yllätys.TEKSTI: PIRJO MALMBERG-TARVONEN JASTIG TARVONENKUVAT: JAANA VUORENPÄÄTANSSITAITOTanssitaito ei ole syntynyt tuostavain. Se on vaatinut paljontyötä ja harjoittelua, nyt jo kuudettavuotta. Kilpaileminen eiole pääasia, mutta esiintyminenja kilpailu ovat olleet tehokastaharjoittelua ja oppia tavallistentreenien lisäksi. Tämä sopiimeille, mutta jokainen tanssinharrastaja voi asettaa omanlaisensatavoitteet. Tärkeitä on, ettätanssi on hauskaa. Lavatansseistahaemme paitsi ilonpitoa myöstanssikuntoa ja väistämisen taitoa.Pyörätuolitanssin ohjaajistaon ollut pulaa. Tavallisen tanssinohjaaja ei automaattisesti olepystyvä pyörätuolitanssin ohjaaja.Ne muutamat harvat aktiivisestipyörätuolitanssia ohjaavathenkilöt Suomessa on nopeastilueteltu. Lisää kaivattaisiin ja pian.Pyö-rätuolitanssin ohjaaminenvaatii nöyrää ja kärsivällistämieltä, koska tanssin soveltaminenerilaisten liikuntavammaistentanssijoiden toimintakykyynvaatii luovuutta, joustavuutta jaaktiivista kuuntelutaitoa. Suomenpyörätuolitanssiseura ja SIUjärjestävät kursseja myös tanssinohjaajille.Kursseilla opetetaanja tutustutetaan tanssinohjaajattähän erilaiseen tanssin elementtiinniin pyörätuolitanssijanakuin pystytanssijana. Molemmatovat tärkeitä osata, koska muutenei voi ymmärtää, mistä pyö-rätuolitanssissaon kysymys. •TANSSI NIINKUIN SOITTAISIT!Viihteen Valtatie V2Liikuntatie 4 HarjavaltaLa 2. 2. 2008 Klo 12-16 Tanssimusiikin perusteetMikä tekee foksista foksia tai jivestä jiveä?Tutustumme tuttujen rytmien perusteisiin kuuntelemallaja kokeilemalla - TANSSIMALLA!Klo 16.30-18.30 Lattarien lumoissaTutustumme lattareille tyypilliseen liikkumistapaanja tanssin alkeisiin Lassen musisoinnin tahdittamana.Tule mukaan ja NAUTI!Kurssille voivat osallistua sekä vasta-alkajat ettäpitemmällä olevat tanssijat.Kurssin hinta 40 31.12.-07 asti, 1.1.-08 jälkeen 45 Ilm. enn. vmk@vietavanhyvaa.net tai p. 040 4154 250Edullinen tanssipaketti! HOTELLI HIITTENHARJU.Sis. tanssilippu V2, majoitus, aamiainen. p. 02-5311600Illan orkesteri FinlandersLiisa Kontturi Lasse Paasikkodipl.tans.opettaja muusikkow w w . v i e t a v a n h y v a a . n e t

????TANSSIK Y S YBUFFETIN PUOLELTATällä palstalla lukijat voivat kysyä mieltään askarruttavia tanssikulttuuriin liittyviä kysymyksiä.Vastauksia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan ja ne ovat luettavissa myösverkkosivustollamme. Vastaajina toimivat Liisa Kontturi, Lasse Paasikko, Markku Laaksonen,Pentti Teräväinen, Petri Riento ja Sakari Kesonen.WWW.TANSSIVIIHDE.FI17Kysymyksiä voit lähettääsähköpostitse osoitteeseen: jaana@tanssiviihde.fi, tai verkkosivustomme;www.tanssiviihde.fi palautelomakkeella sekä myöspostitse:Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 TampereMerkitse kuoreen viite “ Kysy Buffetin Puolelta”LIISA LASSE MARKKU PENTTIPETRISAKARILIISA KONTTURI vastaa mielellään tanssimista, tanssitekniikkaaja tanssilajeja koskeviin kysymyksiin.LASSE PAASIKKO vastaa parhaimman mukaan tanssimusiikkiakoskeviin kysymyksiin.Mitä ohjelmatoimistot oikeastaan tekevät?Hyvä kysymys. Monella saattaa olla sellainen mielikuva, että toimisto“vain” myy ja vetää välistä. Nykyisin toimistot tarjoavat artisteillekuitenkin erittäin laajan palvelupaketin, johon kuuluvat myyntityönlisäksi mm. rahoitus, laskutus, sopimus- ja palkkahallinto tilityksineen(mm. verot ja lakisääteiset työnantajamaksut), matkojen ja majoitustenjärjestelyä, tiedottamista, web-sivujen ylläpitoa, mainostensuunnittelua ja lähettämistä, yhteissuunnittelua levy-yhtiön kanssa,urasuunnittelua, jne. Toimiston tehtäväkokonaisuus voi lähennellämanageritehtäviä, tosin vain ohjelmatoimiston vaatimattomammallamyyntipalkkiolla. Osa toimistoista on erikoistunut asiakassopimuspalveluihin,eli he tarjoavat kokemuksensa ja verkostonsa niidenohjelma-ostajien käyttöön, jotka haluavat käyttää ammattilaistenpalvelua hankinnoissaan. Lyhyesti: ohjelmatoimiston palvelu ontänä päivänä asiantuntijapalvelua samaan tapaan kuin vaikka tilitoimistot,isännöintitoimistot, lakiasiaintoimistot, yms. tarjoavat.Vastaajana Markku LaaksonenMARKKU LAAKSONEN vastaa esim. alan yleistä kehitystä, taloutta,markkinointia, rakenteita ja mediaa koskeviin kysymyksiin.PENTTI TERÄVÄINEN vastaa äänitteitä, artisteja sekä erilaisiahittilistoja koskeviin kysymyksiin.Mä mistä löytäisin sen laulun? Olen etsinyt jo pitkään levyä,jonka laulusta muistan vain pätkän tekstiä ja melodiaa. Osaatkoneuvoa, miten pääsen tuon kotimaisen tanssikappaleen jäljille?Levyn metsästys on helpointa internetin avulla, mutta ei helppoakuitenkaan. Tee näin: kirjoita muistamasi teksti Google-hakukoneeseen.Jos muistit oikein, näyttöön ilmestyy parhaassa tapauksessahakutulos, josta kappaleen nimi selviää. Jos tunnet paikallisiamuusikoita, he saattavat muistaa kappaleen nimen saman tien. Jostiedät tai arvaat kappaleen nimen, kirjoita Googleen ”äänitearkisto”ja löydät Suomen äänitearkiston sivuille. Kirjoita kappaleen nimioikeaan kohtaan, paina enter ja kas – kone ehdottaa levyjä, joilla tuokappale on. Varsinainen etsintä alkaa tästä.Ensin kannattaa kääntyä palvelevan levykaupan (niitäkin on!) puoleen.Asiantuntija selvittää koneeltaan, onko kappale saatavilla.Useimmat vanhat levyt on loppuunmyyty tukusta, joten seuraavaksikannattaa etsiä netissä toimivista levykaupoista ja käytettyjä levyjävälittävistä paikoista kuten Huuto.net ja Keltainen pörssi.PETRI RIENTO vastaa pääasiassa liittoa, sen kehitystä, ja liitonlinjauksia koskeviin kysymyksiin.SAKARI KESONEN vastaa tanssi-illan järjestämiseen ja valtakunnallisestineuvoteltuihin sopimuksiin liittyviin kysymyksiin.Jos kyseessä on edelleen aktiivinen artisti, apua voi saada myöshänen nettisivuiltaan. Useimmilla artisteilla on joko oma tai fanikerhonnettisivu. Siellä tiedetään, onko kappale saatavilla taihaluaako joku luopua omastaan.Vanhempia levyjä voi etsiä divareista, kirpputoreilta, levymessuiltaja levynkeräilijöiltä. Vaikeimmin löydettäviä ovat sellaisettakavuosien kappaleet, joita ei ole koskaan julkaistu LP- tai CDlevyillä.78-kierroksen gramofonilevyt, vanhat LP-levyt, vinyylisingletja neljän kappaleen EP-levyt ovat harvinaisia ja siksi niinkiinnostavia keräilykohteita.Vastaajana Pentti TeräväinenMINUN TARINANI - HELENA VIRMALAINENTANSSIVA KOKKIMinun tarina alkaa jo nuoruudesta. Kun kaveritkuuntelivat Pelle Miljoonaa ja Eppu Normaalia, minunkorvaani kuulosti hyvältä Erkki Junkkarisen”Ruusuja hopeamaljassa”, en sitä toki silloin ääneenuskaltanut tunnustaa.Tanssi tuli todenteolla elämääni kunaloitin työt Härmän Kuntokeskuksessa.Tanssia harrastava poikaystävä tulisilloin myös mukaan kuvioihin. Häneltä opinkaikki perustanssit. Ajan mittaan poikaystäväunohtui, mutta tanssi jäi.Härmän Kuntokeskus on myös jäänyt elämääni.Olen työskennellyt siellä kokkina jo 22vuotta. Tanssimusiikkia on tarjolla lähes jokailta ja maamme eturivin artistit ovat saaneettanssijalan vipattamaan useasti. Monta pihviäon käännetty humppaa nytkytellen. Työkäänei tunnu läheskään niin raskaalta, kun korvissasoi hyvä musiikki.Ensimmäinen tanssikauteni oli vuosina1985–1996, ennen ”sota-aikoja”, kuten eräätTanssikaverit kuvaan:TangomarkkinahumussaAnne Puranen, AapoKauppinen, HelenaVirmalainen jaHarri SalmiTEKSTI JA KUVAT:HELENA VIRMALAINENKokki Helena Virmalainen ja työkaverinsavuoropäällikkö Pasi Holkkolatanssituttavani vinoilevat. Silloin tanssin kylläaivan hullun lailla. Erään kesäloman saldo oli22 tanssilippua ja noin. 7000 km auton mittarissa.Äidin kommentti olikin, että ”kyllätuollainen tanssiminen käy jo työstä”. Voi sitänuoruuden intoa, silloin tutustuin lavoihin ympäriSuomenmaata.Pitkä, komea mies asteli elämääni vuonna -96 ja siinä rakkauden huumassa tanssi unohtuimuuta-maksi vuodeksi. Palasin tanssin pariinkuitenkin uudelleen 2000-luvun alussa. Onneksitaidot eivät olleet ruostuneet ja tuttavia, vanhoiltahyviltä ”sota-ajoilta”, pyöri vielä tanssikuvioissamukana. Mikä mukavinta, minua eiollut unohdettu. ”Pohjanmaan tuulitukkaa” tai”Eloveena-tyttöä” oli jopa kaivattu.Tänä päivänä harrastan tanssia, ehkä hiemanharkitummin tai ainakin yritän. Tanssi on kuinpiru, kun sille antaa pikkusormensa, niin sepävie koko käden. Tanssimassa käyn niissä hyviksihavaituissa paikoissa, jotka löysin silloinaikaisemmin. Tanssista saa niin uskomattomanpaljon voimavaroja elämään ja jaksamista arkiseenaherrukseen. Tanssittajani ovat ikähaitarissa16-70 vuotta. Keskustelut tanssin aikanaheidän kanssaan ovat monesti hyvin mielenkiintoisiaja erilaisia. Vanhemmilta herroiltasaan arvokkaita neuvoja elämän varrelle januoremmille, voin jo itsekin lausua muutamanopetuksen sanan.Tanssikursseja en ole koskaan käynyt ja voisinkintodeta, että pojat lavoilta, ovat opettaneetja ”kurssittaneet” minua matkan varrella.Iso kiitos siitä heille!Jokainen käynti tansseissa on yhdenlainentanssikurssi. Suljen vain silmät ja antauduntanssittajan ja rytmin vietäväksi. Monesti onnistuneentanssireissun jälkeen onnellinen hymyjää kasvoille, moneksi päiväksi, eikä meinaalähteä kulumallakaan.Seinäjoen tangomarkkinoiden aikana tanssivatystäväni majoittuvat kodissamme. Silloinaviomieheni ei-tanssiva ystäväpiiri ja minuntanssihullut kaverit kohtaavat meillä ja toivonkinaina, että joku heistä hurahtaisi tanssinlumoavaan maailmaan.Terveiset kaikille tanssitutuilleni. Lavoillanähdään ja parketilla liidellään!

18 TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 TAPAHTUMAKALENTERISEURATANSSINOHJAAJAT KOULUTTAUTUVATSEURATANSSIN PERUSOHJAAJAN KOULUTUS (96t)Koulutus alkaa Ilmajoella 18.-20.1.2007 ja on tarkoitettu starttikurssinkäyneille tai näyttökokeen antaneille ohjaajakokelaille.SEURATANSSINOHJAAJIEN JATKOKOULUTUS (96t)Koulutus alkaa Ilmajoella 18.-20.1.2007 ja on tarkoitettu seuratanssinperusohjaajakoulutuksen käyneille.SEURATANSSINOHJAAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS (16-20t)Ilmajoella 19.-20.1.2007. Koulutukseen voivat osallistua Suselin ohjaajat ja muut aktiivisestiseuratanssinopetustoiminnassa mukana olevat.Tutustu koulutuksen sisältöihin ja koulutusaikatauluihin www.susel.fi/koulutustoimintaKouluttajina toimivat seuratanssin huippuammattilaiset: Juhani Tahvanainen, LiisaKontturi, Eija Puranen, Timo Arstila sekä tanssimusiikkikouluttaja Lasse Paasikko javierailevia kouluttajia.Tietoja koulutuksen sisällöstä:koulutusvastaava Liisa Kontturi 050-443 1011, liisa.kontturi@oamk.fiSUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaanverkkosivuiltamme www.susel.fiLyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, CUP - SUSEL CUP Lavatanssikilpailu,MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutusTK / Syksyn ja kevään ajan aina 30.4 asti / Tanssivalmennusta Presidentti Clubilla / keskiviikkoisin klo19-20 / Sokos Hotel Presidentti, Helsinki / www.staditanssii.fiTK / Syksyn ja kevään ajan aina 30.4 asti / Tanssiseura Saiset ry:n viikkoharjoitukset/ ti klo 19-21Palvelutalo ke klo 19-21 - Myllymäki / www.saiset.netKON / 4.-16.11/Matti ja Teppo -konserttikiertue / www. auraviihde.fiKON / 9.-19.11./ Sinitaivas 20 v -juhlakonserttikiertue / www. auraviihde.fiTK / 24.11 / Timo Arstila ja Anne Jänkälä Kiuruvedellä / Lava-Jive, Bugg / www.vuskarit.urli.netTAP / 5.12 / Itsenäisyyspäivän aaton Suurtanssit / Turkuhalli / www.auraviihde.fiKON / 7.-17.12./ White Christmas -konserttikiertue / www. auraviihde.fiKON / 7.-17.12./ Tulkoon Joulu -kirkkokonserttikiertue / www. auraviihde.fiKON / 11-18.12./ Iloinen Joulukonserttikiertue /Finlanders ja 7 Seinähullua Veljestä/ www. auraviihde.fiTK / TAP / 4.-6.1.08 / SUSEL Suurleiri / useita tanssilajeja / eri opettajia / Ikaalisten Kylpylä / www.susel.fiTK /2.2.08 / Tanssikoulu Aaltonen Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.netTK / 9.2 / Lattarilauantai Lappeenrannassa/ Kimmo Lasanen / www.saiset.netTK /15.-17.2.08 / Vuskarit Runnin Kylpylässä / Jive, Bugg / www.vuskarit.urli.netTK /4.-6.4.08 / Vuskarit Runnin Kylpylässä / Foksi/Fusku, Humppa ja Valssi / www.vuskarit.urli.netTAP /26.4.08 / Stadi Tanssii -tapahtuma / Helsinki-Pavi / Salsa SM, Arg.Tango SM, valmennusta ja kilpailujaja tanssia / www.staditanssii.fiTervetuloa mukavaan joukkoon!Tarkempia tietoja myös: www.susel.fiLisätiedot kursseista ja ilmoittautumiset: Eija Puranen 0400-823 824TK /26.4.08 / Tanssikoulu Onnenmaa Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.netHUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassaaina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenen ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvätviereiseltä sivulta.eija.puranen@ippnet.fiTilaan Tanssiviihde lehden alk. numerosta __/______ itselleni lahjaksimääräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk)muutan tilaukseni kestotilaukseksiirtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään hetiosoitteen muutos alkaen ___/___200__ajaksi ___/___200__ - ___/___200__Entinen osoite tai lehden saajaSukunimiLähiosoiteEtunimiE-mailPostinumero Postitoimipaikka PuhelinPALVELUKORTTITANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAANLaaja valikoima, kaikkikoot suoraan myymälästäTANSSIKURSSITNON-STOPwww.pilvisteps.tanssikouluPilviStepsPasilan asema 2. kerros, Helsinkipuh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.Uusi osoite tai lahjatilauksen saajaSukunimiEtunimiLähiosoiteE-mailLEHDEN TILAUSwww.tanssiviihde.fiPostinumero Postitoimipaikka Puhelinc/o JaamediaPL 5733711 TAMPEREKirjemaksuTanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin.Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 €- määräaikaistilaus 12 kk / 25 €Ulkomaan postituslisä 4 eur!Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanootilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjaksonalussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintäänkolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaanuuden laskutusjakson alkaessa.Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso.Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansapidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksiilmoittamalla siitä tilauspalveluun.Yhteyshenkilö lehden tilauksissa:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.fiLehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella.Ilmestyy 2008 alkaenkolme kertaa vuodessa!HelmikuuToukokuuSyys-lokakuu

SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:NJÄSENTANSSISEURAT ALUEITTAINWWW.SUSEL.FIETELÄ-KARJALASaimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTAwww. saiset.net, 040 543 8414ETELÄ-POHJANMAABotafogo ry , SEINÄJOKIwww.netikka.net/botafogo, 050 343 3858Fuskaajat ry, SEINÄJOKIwww.fuskaajat.fi, 040 551 8071Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRIwww. geocities.com/mesikammenet, 0400 413 134ETELÄ-SAVOMikkelin Tanssihullut ry, MIKKELIwww.tanssihullut.net, 040 550 0507ITÄ-UUSIMAAPorvoon Lavatanssiseura ry, PORVOOwww.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601KAINUUKuhmon Lavatanssijat ry, KUHMOwww.kuhmonet.fi/kuhmonlavatanssijat, 050 306 0029Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANIwww. casamba.fi, 0400 192 245KESKI-POHJANMAAKokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLAwww.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099KESKI-SUOMIKeski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, JYVÄSKYLÄwww. kestavat.fi, 040 723 3196Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄwww. tanssittaa.fi, 040 568 5225KYMENLAAKSOLavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLAwww. tanssikas.net, 040 824 2226LAPPIKemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVIwww. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMIwww.swengijengi.net, 050 387 5687Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, ROVANIEMIwww. nastat.net, 040 736 1694Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄwww. plappi.fi/~seuratanssijat, 0400 131 229Tanssiseura Heinäkengät ry, INARIwww.plappi.fi/yhdistykset_ja_vapaa_aika, 040-700 8146Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄwww.menomono.fi, 040 762 1254PIRKANMAATanssiseura Hurmio ry, TAMPEREwww.hurmio.fi, 050 374 9132POHJANMAATanssiurheiluseura Rolling ry, VAASAwww.rolling.fi, 040 589 0087Vaasan Viuhka ry, VAASAwww.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277POHJOIS-KARJALAItä-Suomen Tanssimaailma ry, JOENSUUwww.tanssimaailma.com, 050 584 5594Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERIwww.lilat.com, 050 592 8449Scandinavian Culture Forum ry, JOENSUUwww.freewebs.com/cultureforum, +46 70 603 7373Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUUwww.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMESwww.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188POHJOIS-POHJANMAARaahen Tanssiklubi ry, RAAHEwww.raahentanssiklubi.com, 0500 160 785Tanssikerho Jammarit ry, NIVALAwww. jammarit.net, 044 710 8722POHJOIS-SAVOJumis-Paloisten nuorisoseura ry/Viäntymättömät ry,VARPAISJÄRVIei www-sivuja, 040 568 7624Tanssiseura J & V ry, KUOPIOwww.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIOwww.tanssisavo.fi, 040 757 1821Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESIwww.vuskarit.urli.net, 050 354 2023PÄIJÄT-HÄMELahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTIwww.lavarit.com, 040 596 6962Möysän Nuorisoseura ry, LAHTIwww.tonttila-sali.com, 040 719 1754Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, LAHTIwww. jamroll.com, 040 745 4555RUOTSISaanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORGwww.saankoluvan.se, +46 73 953 4563SATAKUNTALavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTAwww.tanssitossut.com, 040 861 8209Rauman Danseor ry, RAUMAwww.raumandansseor.tk, (02) 822 9368UUSIMAALohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJAwww.kolumbus.fi/tanhuhovi, 050 303 3624Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, HELSINKIwww.comets.fi, 050 387 7140Tanssin Taitajat ry, VANTAAwww.tanssintaitajat.fi, 044 373 8165Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKIei www-sivuja, 050 572 2779Team Illusion ry, TUUSULAwww. teamillusion.fi, 040 567 0860VARSINAIS-SUOMILavatanssiseura Monokas ry, SOMEROwww.somero.fi/monokas, 040 501 4841Salon Seuratanssi Klubi ry, SALOwww.salonseuratanssiklubi.com, 040 838 0284Tanssirinki ry, TURKUwww. tanssirinki.com, 040 415 4250Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKUwww.flyingsteps.fi, 040 578 6792Turun Kansantanssin Ystävät ry/Sekahaku, TURKUwww.sekahaku.net, 0400 225 856YHTEISTYÖJÄSENET:WWW.TANSSIVIIHDE.FI• Alemana Dance Centerwww.alemana.fi Pori• Auraviihde Oy www.auraviihde.fi Turku• Dance Stop Oy www.dancestop.fi Äänekoski• Extraviihde Oy www.extraviihde.fi Riihimäki• Finlanders Production Oy www.finlanders.fi Rauma• Fysioterapia ja tanssinopetus www.tanssiajaterapiaa.com HelsinkiMaija-Leena Astikainen Ky• Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi Sirkka• Hotelli Ylläs Saaga www.yllassaaga.com Ylläsjärvi• Mosala Oy (Kaustinen Folk Music Festival) www.kaustinen.netKaustinen• Kisa Ravintolat(Tanssipaviljonki Tulenliekki) www.tulenliekki.com Heinävesi• Leenan KahvioTurku• Lehtimäki & Lehtonen Ay (Kapakanmäki) wwww.kapakanmaki.fiTuulos• MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) www.satulinna.net Hämeenlinna• Nokian kaupunki / Tapsan Tahdit www.tapsantahdit.fi Nokia• Ohjelmatoimisto Atlaswww.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku• Pipex In StyleJoensuu• Piruetti Oy www.piruetti.fi Tampere• Pistohiekan Lava www.pistohiekanlava.net Puumala• Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi Saariselkä• Seinäjoen Tangomarkkinat Oy www.tangomarkkinat.fi Seinäjoki• Sempatik Oy (Ravintola 91,1) www.ravintola911.com Helsinki• Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi Piikkiö• Suomen Viihdekeskus www.viihdekeskus.fi Jyväskylä• Taikakuu Oy www.taikakuu.com Tampere• Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi Helsinki• Tanssikoulu Eija PuranenIkaalinen• Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi Leppävesi• Tanssikoulu Liisa KontturiOulu• Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi Helsinki• Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic www.dancebic.com Joensuu• Tanssikoulu Vietävän Hyvää www.vietavanhyvaa.net Turku• Telexmyynti R.Koivisto Oy (Kyröskosken Suurlava)KyröskoskiJÄSENETUPAIKAT 2007 -2008Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta!• Aulavan lava, Alavus• Esakallio, Somero• Haikan lava, Pirkkala• Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio• Hotelli Rauhanlahti, Kuopio• Huvilintu, Raisio• Höyryveturipuisto, Haapamäki• Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö• Kapakanmäki, Tuulos• Kerhola, Nokia• Kisaranta, Kangasala• Kohoniemi, Pielavesi• Krouvin lava, Hartola• Kulttuuritalo, Helsinki• Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski• Laurilan lava, Marttila• Liperin lava, Liperi• Littoisten lava, Kaarina• Lomakeskus Revontuli• Lusan halli, Kurikka• Martin Kievari, Hietama• Mäntyrinne, Savonlinna• Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo• Pesäkallio, Lahti• Petäjäjoen Paviljonki, Loimaa• Pistohiekan Lava, Puumala• Riutanharju, Riihimäki• Rönnin lava, Eräjärvi• Savion lava, Laukaa• Suukosken keidas, Tervola• Syvälahden lava, Kangasniemi• Tanhuhovi, Lohja• T-talo, Turku• Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula• Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta UUSI• Teeriharju, Somero UUSI• Tommolan Suurlava, Mäntyharju UUSI• Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala• Viihdekeskus Hojo hojo, TuusniemiLISÄTIETOJAJÄSENETUPAIKOISTAVERKKOSIVUILTAWWW.SUSEL.FI• Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 %• Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisistatuotteista.• Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20%• Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista• pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista• Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä• Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista19

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2007TANSSIPAIKKAliitetalvi 2007 - 2008 LIITE ON TARKOITETTU PÄÄASIALLISESTITANSSIPAIKKOJEN OHJELMISTO- JA YHTEYSTIEDOILLE!TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA!LEVIHOTELLINTALVIKARNEVAALIT18.-19.1.2008Karnevaalimeininkiä vuodesta 1986 lähtien.OHJELMA:SAMI PITKÄMÖN ORKESTERISvengaavien klassikoiden tulkki tuo lavalle 11hengen Tanssii tähtien kanssa -ohjelman bändin.Odotettavissa mm. vankkaa latinomeininkiä.NASMATanssipaikkojen iloisen menon ja meiningin luoja.Menevä ja monipuolinen ohjelmisto takaa sen,että musiikki kutsuu parketille tanssimaan japitämään hauskaa.JOUNI JÄRVELÄ FEAT.Pääohjelmisto koostuu entis- ja nykyajankitaralegendojen kappaleista. Takuuvarmaabiletysmusiikkia sovitettuna kolmen jäsenenrockbändille.Ja lisäksi KARAOKEA by Dj. JANI.LEVILATINOT-TANSSIKURSSI18.-20.1.2008Opettajat: Tii Kinnunen, Kimmo Lasanen,Sanna HirvaskariLajit: parisalsa, merengue, cha-cha,rumba, lisänä sinkkusalsaTasot: 2 tasoa perus- ja jatkokurssiTanssitilat: kylpylän Sali ja ravintolan parkettiJärjestää: Scandinavian Cultureforum ry.yhteistyössä Menomonowww.freewebs.com/levilatinosPerjantaina• Klo 17–18 ilmoittautuminen kylpylä• Klo 18.30–19 avaus ja info• Klo 19–21 yhteinen parisalsa & merengueLauantaina• Klo 10–12 cha-cha perus- ja jatkokurssi• Klo 12–13 lounastauko• Klo 13–15 rumba perus- ja jatkokurssi• Klo 15–15.30 kahvitauko• Klo 15.30–17 parisalsa / sinkkulatinoSunnuntaina• Ko 9–9.45 latinohytinät• Klo 10–12 yhteinen lavasambaHinta: 50 € per henkilö, kun ilmoittautuminen &maksu 15.1. mennessä: levilatinos@suomi24.fiTähtitanssiensatumaaTervetuloa,tanssin ystävä!Kotimaiset tähtiartistit ovatvalmiina viihdyttämään sinua japarketilla pyörähdelläänkin lähesvuoden jokaisena päivänä.Tule ja tanssi itsellesiunelmien ilta.MAJOITUSPAKETTIHinta per huone 2 vrk (pe–su)230 € 2-hengen huone300 € perhehuone 3 henkeä328 € perhehuone 4 henkeäSisältää majoituksen aamiaisella, kylpylänkäytön, sisäänpääsyn talvikarnevaaleihin.HOTELLI LEVITUNTURI • 99130 SIRKKAPuh. (016) 646 301 • Fax (016) 646 660hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi • www.hotellilevitunturi.fiKaivopiha, Mannerheimintie 3,00100 Helsinki, Puh. 010 766 4380www. wanhantanssikellari.fi

YKSITYISET TANSSINJÄRJESTÄJÄTYHDISTIVÄT RIVEJÄÄN ♫ ♫ ♫Toukokuussa 2006 perustettiin Tanssinjärjestäjien Tuki TATU ry. Tavoitteenaoli muodostaa SHK:n Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitonsuuntainen yhdistys, joka kuitenkin pohjautuisi erilaisiin, yksityistenyrittäjien tarpeisiin ja toiveisiin.Yhdistyksen tärkeimpänä tarkoituksenaoli ja on tanssi- ja tanssiravintolakulttuurinylläpitäminen, säilyttäminenja kehittäminenSuomessa, sekämyös jäseniensätoimintaedellytystenturvaaminenjaetujen valvominen.Eo. tarkoitustensaavuttamiseksiyhdistystoimiitarvittaessayhteyselimenäjäsentensä javiranomaisten, esiintyjien,ohjelmatoimistojen,tanssiseurojen sekätekijänoikeusjärjestöjenvälillä.Lisäksi tarvittaessa yhdistysantaa alaa koskevia lausuntojatai tiedotteita, sekä harjoittaa jäsentensäja heidän henkilökuntansa valis-“born to TATU”tus-, kehitys- ja koulutustoimintaa.Olemassaolonsa aikana TATU onollut jo vahvasti neuvottelemassamm. teosto-korvauksistaja niiden oikeudenmukaisuuksistasekäesiintyjäpalkkioidenrakenteesta.Jos SHK:n tunnusmerkkinäon kuuluisaolkihattu, voisiTATUn logonatoimia vaikkapakypärämallia SA-Int, sillävarsinkin ensimmäisetreaktioteri neuvotteluosapuoliltaolivatmelkeinpä pommitukseenverrattavia,johtaen jopa hetkittäiseenasemasodanomaiseen tilanteeseen.Ehkäpä TATUn ensimmäisetyhteydenotot olivat joidenkin mielestäkuin salamasotaa…Kuitenkin iloksemme saimme todetakaikkien pyrkivän neuvotteluratkaisuihin,joten tällä hetkellä uskommetilanteen olevan kaikkia osapuolia tyydyttävä,mikä oli tietysti tarkoituskin.Ainakin TATUn tämän hetkiset jäsenetovat tyytyväisiä.Tällä hetkellä jäseninä TATUssa onalalla jo pitkään vaikuttaneita, tanssijatanssiravintolatoimintaa ammattimaisestiharjoittavia yrityksiä. Uusiajäseniä otetaan ilolla mukaan, kutenmyös kannatusjäseniäkin. Vaatimuksinaainoastaan ammattitaito alalla,tulevaisuuteen tähtääminen, kehittymis-ja kehittämishalu, yhteistyökykyisyys,sekä tietysti ja ehdottomastiyksityisyys.Mitat täyttäviä jäseniä otamme ilomielinlisääkin !Ilmoittaudu email:tatutoimii.ry@luukku.comJÄSENPAIKAT:Hietasaaren Tanssimajakka, OuluMerisärkän Viihdekeskus, KalajokiPajarinhovi, KiteeRuusulinna, NurmijärviTanssi- ja Huvikeskus Satulinna, HattulaVesivehmaan Jenkkapirtti, AsikkalaViihteen Valtatie V2, HarjavaltaTEKSTI JA KUVA: AHTI KUKKONENTANSSIPAIKKAESITTELYSSÄTEERIHARJU – ETELÄ-SUOMENHUVIKESKUS TALVELLA.Teeriharjun huvikeskuseteläisessä Suomessa,seisoo Häntälän notkojenkupeessa, erään mäen päällä,liki Häntälän kylää. PenttiJärvinen on toiminut jo useitavuosia nokkamiehenä ja hymyon herkässä, kun hän esitteleeviimeisiä uudistuksia hymy suupielessä.Isossa talossa mahtuujuhlimaan – on häitä, merkkipäivienviettoa. JoukkokokouksilleTeeriharjun iso sali antaa hyvätolosuhteet - ääni kuului ja sanomallaon ”kaikupohjaa”.YMPÄRILLÄ MAASEUTUTeeriharjun läheisin ympäristö,vakaa maaseutu, on somerolaistenisäntämiesten ”valtakuntaa”.Häntälän maamiesseurantalonpalon jälkeen isäntämiehetpäättivät, että kun tehdään huvipaikka,niin tehdään se kunnolla– niinpä kylien yhteistyönä syntyiTeeriharju. Uuras työntekoovat somerolaisuutta, sitä ovattehneet tunnetuksi monet kulttuuripersoonatmusiikin, taiteenja kirjallisuuden alalta.Suomeen syksyllä 1970 rantautunutbingo on ollut merkittäväosa toimintaa. Bingossakävijät ovat reilua porukkaa, eisiellä teititellä. Kaikki ovat sinujakeskenään, on siten professoritai suutari, seppä tai amiraali,samanarvoisia ovat, kun bingosattuu kohdalle, armoa ei anneta,jos ei pyydetäkään.Voimakas talkoohenki onedelleenkin yli 30-vuotisen taipaleentunnusomainen piirre- tulevaisuuteen pitää uskoa jahanskoja ei heitetä naulaan. Aktiivejatalkoolaisia on noin 70ja tällä porukalla hoituvat niinbingot, tanssit kuin muutkin tilaisuudet.UUSI ILMEViimeisin uudistus on merkittäväviihtyisyyden lisä; mm sisääntuloaulanja yläravintolansisustus on aivan uusi pöytiä jatuoleja myöten. Savuttomuustuo oman lisänsä. Orkesterilavanvalaistus ja seinäkoristelutäydentävät lavan kaikinpuolistanäyttävyyttä.Teeriharjun orkesteri- ja musiikkivalintojaon ohjannut erityisestitanssittavuus ja se pidettyedelleenkin tärkeänä kriteerinäorkesterien valinnassa.Ajan henkeen kuuluu myösinternet – Teeriharjun websivutavautuvat osoitteessawww.teeriharju.fiSiltä löytyvät esiintyvät orkesterit,kurssit ja muutkin tapahtumat.TANSSIMISEN ILOAOrkesterien huima hinnankorotuson luonut pelkoa suuristatappioista, mutta mukana onpysytty, kahden orkesterin tahtiaon pystytty pitämään yllä. Teeriharjunvahvuutena pidän lattianhyvää tanssittavuutta (Suomenparas joustoparketti) ja riittävääkokoa. Ja ovathan esiintyjätSuomen huippuartisteja.Yleensä tanssiväkeä on 500– 700, jolloin mukaan mahtuureippaampaakin menoa. Nyttilaa on ja tänne tullaan tanssimaanja viihtymään, ei seinäkukkaseksi.Syksyllä 2005 aloitettu tanssikurssitoimintaon tuonut omanlisänsä tanssimiseen. Tanssi-iltojenalkuun on lisätty lavatanssikurssit.Argentiinalainen tangoon tullut mukaan kuvioihin jatänä syksynä kolme lauantaitavarattu sille. Boogie woogietatulossa tammikuussa. Keskiviikkoisinkurssit ovat 19 -21.30.Lavatanssiperinne on täälläSomerolla hyvissä kantimissa -Somero on tanssipitäjä. •

TANSSIRAVINTOLA ON LÄHELLÄ JA LÄHESTYTTÄVISSÄTANSSIRAVINTOLOIDEN MERKITYSTANSSIKULTTUURILLEMaassamme on tanssiravintoloita noin sata. Ne eroavat lavoistamonellakin tavalla ja tuovat mielenkiintoisen lisäulottuvuudenparitanssikulttuuriin. Historiansa aikana ne ovatkokeneet alkoholisäännöstelyn aikaista tanssi-innostusta,diskojen tulon ja laman aikaista näivettymistä, ja 1980-luvultalähtien muuttumista yhden asian ravintolasta monenlaisentanssin ja musiikin runsaudensarveksi.Hotelli Pitkä-Jussin isäntä vaihtuu emännäksi marraskuun viimeisellä viikolla. Nykyinenyrittäjä Ville Mäki-Filppula on myynyt Pitkä-Jussin liiketoiminnan talon pitkäaikaiselletalouspäällikölle Marja-Terttu Puraselle.Kun tanssi ennen oli kansalaistaitoja tärkeä huvittelutapa,on paritanssinykyään vain yksi ajanviete,harrastus ja sosiaalisuuden muotomuiden joukossa. Asiakaskuntaei enää ole yhtenäinenjoukko, vaan ravintoloiden onpalveltava laajaa asiakaskuntaaja kehityttävä uusien, nuorienasiakkaiden mukana. Ravintolaon taajamassa, usein jopa julkisenliikenteen ulottuvilla, ja aukiusein kaikkina iltoina viikossaja myöhään, mikä sopii nykyiseen,impulsiiviseen ja myöhäänillalla liikkeelle lähtevien kulttuuriin.Sen lisäksi tanssiravintoloidenvaltti ja iskulause onlaaja tarjonta.RAVINTOLAN OVION LEVEÄ …- Yökerho ja paritanssia. Joparockia. Monipuolisuus pitää busineksessa,kertoo Ville Mäki-Filppula Kurikan Hotelli Pitkä-Jussista. Paavo Turunen HotelliVantaan Ravintola Tulisuudelmastaon samoilla linjoilla:- Meillä on yökerho, siis diskolattiaja levymusiikkia, ja tanssiravintolassakintarjotaan erilaistamusiikkia PMMP:stä AnitaHirvoseen.Monipuolisuus on muutenkinpäivän sana, toteavat sekä Mäki-Filppula että Turunen. Samastaravintolasta löytyvät esiintyjienfanit, tanssijat, illanviettäjät,syöjät, juojat, nuoret sekä varttuneemmat.- Tästä syystä myös orkesteritja bändit valitaan vaihteleviinmakuihin, tiivistää Turunen.- Nuoret aikuiset haluavatvaihtelevaa ohjelmaa. Pelkkähumppapumppa ei heille riitä,vaan tanssiorkesterilla on oltavaameriikan musiikkia ohjelmistossaan,toteaa myös Mäki-Filppula.Ravintolatanssi rikastaa tanssikulttuuriaensinnäkin totuttamallalaajaan musiikkimakuunsekä edistämällä monenlaisiatanssityylejä, jopa nuorten omientanssien pariversioita, kutenhiphop-lindyksi kutsuttua paritanssia.… JA KYNNYS MATALANuorille aikuisille tanssiravintolankynnys saattaa olla matalampikuin lavan. He tuntevatravintolakulttuurin omakseenja osaavat toimia siellä. Lavantarkat sosiaaliset säännöt saattavattuntua aluksi oudoilta. Nämäasiakkaat ovat tottuneet värivaloihin,baaritiskiin, pöytiin sekävaihtelevaan menoon. Diskostaon lyhyempi matka ravintolanhämyisään tunnelmaan kuinkesälavalle, vaikka ravintolaon monelle ensiaskel paritanssikulttuuriinja astinlauta myöslavalle.Kun lavalle tullaan nykyäänensisijaisesti tanssimaan, on ravintolassamuutakin tekemistäkuin seistä seinäruusuna: sielläon mahdollista istua pöydässäja jutella, juoda tai syödä, sekäseurata tanssivien pyörähtelyä.Tanssimattomalle se on turvallinenympäristö, kun ”tanssipakkoa”ei ole. Ravintolassaon mahdollista myös sellaisenporukan, jossa kaikki eivät oletanssijoita, viettää iltaa yhdessäja samassa paikassa. Ravintolassaon sosiaalisesti hyväksyttäväätanssia myös itsekseen, ilmanparia. Lisäksi monessa ravintolassaon tarjolla kaksi erilaistalattiaa, ja espoolainen Timo Perälä,29, kertookin juoksevansadiskolattian ja foksilattian väliäravintolassa ollessaan.- Disko tuo musiikillista vaihteluailtaan. Tosin humppalattianmusiikkitarjonta saattaa toisinaanolla vain valssia ja foksia,se on pettymys.Perälä huomauttaa, että baarittai ravintolat, joissa on paritanssia,ovat mainio näyteikkuna paritanssikulttuurille,kuten myösdiskot, joissa bugg ja fusku jafoksikin toimivat mainiosti.- Musiikintulkintaan on diskomusiikinmyötä uudenlaisiamahdollisuuksia, jotka puhuttelevattulevia tanssijapolvia. Ehkäravintoloiden tanssikulttuuririkastaa osaltaan myös tanssilavoja,Perälä tuumii.TANSSI + RAVINTOLA- Yökerhossa juodaan viikonloppuisinhieman enemmän, kertooMäki-Filppula.Ravintolan kannalta se ei tietenkäänole huono asia. Turunentosin kiittelee, että nuoret, jotkakiipeävät Tulisuudelma-ravintolaandiskolattialta osaavat käyttäytyäsivistyneesti myös tuoppikädessä. Ravintoloilla onkintärkeä asema nuoren polven sivistystyössä.Siellä eri ikäluokatvoivat luontevasti olla yhdessäja tanssia keskenään, nauttienkaikista ravintolan palveluistaTEKSTI: MARIANNE KRAUSEKUVA: HOTELLI PITKÄ-JUSSIja tuotteista.- Tanssijatkin ovat hyvin ymmärtäneet,ettei ilta kannata, elleivätasiakkaat kannata ravintolaa ostoksillaan,kiittelee Turunen.Tanssitaito ei enää ole perintönäkulkeva kansalaistaito, vaantanssikuviot opiskellaan tätänykyä kursseilla. Saattaa olla,että se näkyy tanssipaikoissakintanssikulttuurien muutoksena:ennen huviteltiin, ja tanssi oliosa huvittelua. Nyt tanssi saattaakurssitetuilla tanssijoillaolla pääosassa, ja siihen suhtaudutaanvakavasti. Näin ollentanssija ei keskimäärin kulutaalkoholia yhtä paljon kuin keskimääräinenbaariasiakas, muttatoisaalta asiassa voi olla toinenkinpuoli.- Tanssimaan tulleet saattavathyvinkin nautiskella ravintolassapitkän kaavan mukaan: syödäja juoda hyvin pariskunnittaintai isossa seurueessa, sanoo Mäki-Filppula.Turunen on samaa mieltä:- Musiikin lisäksi myös palvelujenmonipuolisuus on tanssiravintolalleolennaista. Ruokaravintolaon tärkeä.ELÄMÄN VALTTIKORTIT- Kilpailu asiakkaista on siltikovaa, varsinkin kesäisin. Kulta-aikaaon lavojen talvikausi,toteavat Turunen ja Mäki-Filppulakuin yhdestä suusta.Mistä kilpailuvaltit?- Kysyn itseltäni mitä itse haluaisin– vastaukset ovat lähellä.Markkinatutkimuksen mukaantilataan orkestereita ja artistejaesiintymään, Turunen paljastaa.- Mutta heinäkuussa ovat jopamaanantait mahdollisia bailausiltoja,Mäki-Filppula selittää.- Ja Pitkä-Jussi on jo yli 20vuotta tarjonnut tanssiväelleparhaita esiintyjiä.Toimiva konsepti on siis löytynyt,kuten myös Hotelli Vantaassa,jonka suur-Helsinginjo perinteeksi muodostuneessaiskelmätiistaissa riittää puhtia.Koska suuria kansanosia ei enääyhdistä sama musiikki- ja tanssimakutai tanssitaito, kaikillejotain -konsepti on toimiva.Vaikka perinteisen tanssimusiikinsuosio saattaa tuleviensukupolvien myötä jopa ollalaskussa, ei se tarkoita sitä, etteiköparitanssiminen jatkuisi,vaan että sen muoto muuttuu.Eri kulttuureilla on annettavaatoisilleen. Ennen tanssiravintolaoli ehkä savuinen – ei ole enää.Ravintolat ovat myös tärkeitäohjelmatoimistojen asiakkaita.Muusikoiden nuori polvi on tottunutmonenlaiseen musiikkiin,eivätkä levyt 1960-luvullakaankokonaan hävittäneet oikeita orkestereita.- Tanssiravintolalla on todellakinmerkitystä suomalaisentanssikulttuurin säilyttäjänä jaedistäjänä, summaa Mäki-Filppula.•Liidä parketilla,eläydy katsomossa taiviihdy WanhallaKasinolla!Salin lavalauantaiTANSSIPAKETITKylpylä Casinollaalk. 49 €/ hlöPuh. (015) 73 950La 17.11. klo 20.00-01.30MARION RUNG & KAIKKO BANDLa 8.12. klo 20.00-01.30ANNIKA EKLUND & CASINOLa 5.1.2008 klo 20.00-01.30MARKKU ARO & DIESELLiput ennakkoon 15 €,ovelta klo 21 jälkeen 17 €www.savonlinnasali.fi

AURAN NUORTENTALOKirkkotie 25421370 Aura kkJoulukuuTammikuuHelmikuula 01.12 Tomi Markkola & Fernet,Johanna Pakonen & Omenapuula 08.12 Yölintu, Heli Ruotsalainen & Twistersla 15.12 Varjokuva, Anniina Mattila & Avenuela 22.12 Anneli Mattila & Mega, Tanssiorkesteri Sykeke 26.12 Matti ja Teppo & Horizone, Neljänsuorala 29.12 Charles Plogman & Tommy’s, Tarja Lunnas & RossoTanssit klo 21 - 02 • INFO (02) 486 9092, 040 514 2468la 05.01 Anne Mattila & MistralJuha Metsäperä & Hurmiola 12.01 Finlanders, Susanna Heikki & Karavaanila 19.01 Eija Kantola & OmegaAntti Raiski & Sesamla 26.01 Johanna Pakonen & OmenapuuUnelmavävytOhjelmamuutokset mahdollisia.la 02.02 Mikko Mäkeläinen & MyrskylyhtyTeemu Harjukari & Taivaan rannanmaalaritla 09.02 Janne Tulkki & Tulinen SydänMikael Konttinen yhtyeineenla 16.02 Marita Taavitsainen & KoivuTony Montana Bandla 23.02 Markku Aro & Diesel, Tanssiorkesteri Sykewww.aurannuortentalo.• Tanssit • Ravintolat • Terassi • Perhejuhlat • Kokoukset •Kalajoki - HiekkasärkätViihteenYkköspaikkaKatso ohjelmisto:www.merisarkka.fiHiekkasärkät85100 KalajokiPuh. (08) 466 770T ÄHTITANSSIT ROKUALLA16.11. Jouni Keronen yhtyeineen23.11. Anniina Mattila & Avenue30.11. Tangokuningatar 2007Jenna Bågebergja Fantasia05.12. Channel Four14.12. YLEINEN PIKKUJOULUViihdyttäjä 2007 SinitaivasROKUAN UUDEN VUODEN VASTAANOTTOT ÄHTIESIINTYJÄTTIINA RÄSÄNEN JA PETRI HERVANTOYHTYEINEENOHJELMALLISET MAJOITUSPAKETIT MYYNNISS Ä NYT!VARAA OMASI MYYNTIPALVELUSTAMME, PUH. 020 7819200katso ohjelmatarjonta www.rokua.fiValtakatu 7-9, KemiPuh. 0400 184 780AVOINNAKeskiviikkoisin karaokeilta klo 19-01Torstaisin naistenvaltaa klo 20-02Joka perjantai ja lauantai klo 21-03Toivobaarissa karaoke ke, pe, lawww.lempijatoivo.fiKATSO TANSSI-ILLAT: WWW.KRUUNUPUISTO.FIHOTELLIYÖalk.Sis. majoitus 2hh, aamiainen,kylpyläosaston ja kuntosalin käyttö.36€KAIKKI TANSSIPAIKKALIITTEENILMOITTAJAT MAINITAANMYÖS ETUSIVULLA!Ilmoitustilamyynti:Kruunupuistossa tanssitaan talvellakin!Tule nauttimaan tunnelmallisista talvikauden tanssi-illoista ravintolaamme.Hyödynnä samalla edullinen hotellitarjouksemme,levähdä harjuluonnon rauhassa ja rentoudu kylpyläosastonhellivissä poreissa.IRROTA LIITELEHDESTÄJA OTA MUKAASI!Jaana Vuorenpäätanssiviihde@tanssiviihde.fiGSM 050 569 1969Vaahersalontie 44, Punkaharju, p. (015) 775 091