Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä ... - Opetusministeriö

OpetusministeriöUndervisningsministerietKulttuurin ja hyvinvoinninvälisistä yhteyksistäNäköaloja taiteen soveltavaan käyttöönOpetusministeriön julkaisuja 2008:12Cecilia von Brandenburg

Kulttuurin ja hyvinvoinninvälisistä yhteyksistäNäköaloja taiteen soveltavaan käyttöönOpetusministeriön julkaisuja 2008:12Cecilia von BranderburgOpetusministeriö • Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto • 2008Undervisningsministeriet • Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen • 2008

Opetusministeriö / UndervisningsministerietKulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto /Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningenPL / PB 29, 00023 Valtioneuvosto / Statsrådetwww.minedu.fiwww.minedu.fi /OPM/JulkaisutMaaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR)/kulttuuriteemaryhmäwww.maaseutupolitiikka.fiTaitto / Ombrytning: Erja Kankala, OpetusministeriöKuvat / Bilderna: Kari NuutinenYliopistopaino / Universitetstryckeriet 2008ISBN 978-952-485-515-0 (nid.)ISBN 978-952-485-516-7 (PDF)ISSN 1458-8110Opetusministeriön julkaisuja 2008:12

TiivistelmäMaaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriohjelma sisältää toimenpiteitä maaseudunkulttuurin toimintaedellytysten edistämiseksi vuosille 2005-2008. Yksilöiden näkökulmastatarkasteltuna kulttuurin kulutuksella ja sellaisilla kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen onmukana katsojana tai kuuntelijana, on positiivista vaikutusta terveydentilaan. Taideharrastuksetsynnyttävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat ihmisiä hallitsemaan elämääparemmin. Opetusministeriö ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmäkäynnisti kesällä 2005 kartoitusprojektin, jonka tuloksena syntyi toukokuussa 2006 alustavaselvitys Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä, jonka pohjalta nyt käsillä olevaselvitys on syntynyt.Tässä selvityksessä tarkastellaan erityisesti niitä taidepohjaisia hankkeita, jotka ilmenevätsosiaalisissa yhteyksissä mahdollistaen uusia kohtaamisia sektorien välisille rajapinnoille.Taide, taiteen soveltava käyttö, taiteelliset tutkimusmenetelmät sekä taiteen keinoin tapahtuvatutkimuksellinen toiminta tarjoavat innovatiivisia ja kestävän kehityksen mukaisiamuutosagentteja hyvinvoinnin tukemisessa ulottuessaan muun muassa taloudelliseen toimintaan,alueelliseen, paikalliseen kehittämistyöhön, sosiaali- ja terveystoimeen, muihinyhteiskunnan palveluihin ja työelämän käytäntöihin.Työn tuloksena syntyi toimenpide-ehdotuksia joiden avulla voidaan lisätä ja tehostaasosiaali-, terveyssektorin sekä työ- ja kulttuurielämän toimijoiden välistä yhteistyötä niinhallinnon kuin käytännön tasolla.AvainsanatKulttuuri, hyvinvointi, soveltava taide, alueellisuus, sosiaali- ja terveystoimi, palvelut, työelämä4

SammandragKulturprogrammet av Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp innehåller åtgärder för attfrämja verksamhetsbetingelserna för kulturen på landsbygden för åren 2005-2008. Sett urindividens synvinkel har kulturkonsumtion och sådana kulturaktiviteter där människanmedverkar som åskådare eller åhörare en positiv effekt på hälsotillståndet. Konstintressenskapar gemenskap och nätverk som hjälper människor att hantera olika livssituationerbättre. Undervisningsministeriet och kulturtemagruppen i landsbygdspolitikens samarbetsgruppstartade sommaren 2005 ett kartläggningsprojekt, som i maj 2006 resulterade ien preliminär utredning om sambanden mellan kultur och välfärd, på basis av vilken denföreliggande utredningen har kommit till.I denna utredning granskas särskilt de konstrelaterade projekt som uppkommer i socialasammanhang och möjliggör nya möten i kontaktytorna mella sektorerna. Konst, tillämpandeanvändning av konst, konstnärliga forskningsmetoder samt forskningsverksamhetmed konstens metoder erbjuder innovativa förändringsagenter som utgår från en hållbarutveckling och som vid stödjandet av välfärden även sträcker sig till bl.a. ekonomisk verksamhet,regionalt, lokalt utvecklingsarbete, social- och hälsovårdsväsendet, övriga samhälleligatjänster och praxis i arbetslivet.Arbetet utmynnade i åtgärdsförslag med vars hjälp man kunde utöka och effektiviserasamarbetet mellan aktörerna inom social-, hälsovårdssektorn och via arbets- och kulturlivetbåde inom förvaltningen och på det praktiska planet.NyckelordKultur, välfärd, tillämpande konst, regionala aspekter, social- och hälsovårdsväsendet, service,arbetslivet.5

AbstractThe cultural programme of the Rural Policy Committee contains measures geared to improveconditions for culture in the rural areas over the period 2005-2008. From the standpointof individuals, cultural consumption and cultural pursuits in which people are involvedas audience have a positive effect on health. Art hobbies create a sense of community andnetworks which support people in life management. The Ministry of Education and thecultural theme group of the Rural Policy Committee launched a survey in summer 2005.The report in hand is based on the subsequent report on the links between culture andwell-being published in 2006.This report focuses on art-based projects which find expression in social contexts, creatingnew encounters at the interface of different sectors. Art, applied use of art, research methodsin art and research by the medium of art offer innovative factors for change that are consistentwith sustainable development and extend to economic activity, regional and local development,social and health services, other social services and workplace practices.The report puts forward proposals for further measures for increasing cooperation betweenthe social, health, labour and cultural sectors both at the administrative and practical level.6

SisältöTiivistelmä 4Sammandrag 5Abstract 6Lukijalle 8Johdanto 11Johtopäätöksistä jatkotoimenpiteisiin 121 Kulttuuri ja hyvinvointi 162 Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteiset tekijät 193 Kulttuuri ja hyvinvointi ohjelma- ja strategiatyössä 234 Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä alue- ja maaseutupolitiikassa 275 Kulttuuri ja työhyvinvointi 296 Kulttuuritoiminta sosiaali- ja terveysalalla 327 ITE-taide ja oma vapaus 358 Yhteisötaide ja osallisuus 369 Kolmannen sektorin merkitys 3710 Esimerkkejä hankkeista eri aihealueilta 3810.1 Taide arjen hyvinvoinnissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa 3810.2 Lapset ja nuoret, koulutus ja vapaa-aika 3910.3 Terveys ja kulttuuri 4010.4 Yhteisölähtöisyys 4110.5 Kulttuurinen senioritoiminta 4310.6 Kulttuurituotanto ja toimijaverkostot 44Lähdeluettelo 45Liite 48

LukijalleTaiteen ja kulttuurin merkitys hyvinvointinäkökulmasta toteutuu sosiaalisuuden - osallistumisen ja yhdessäolemisen - ja itsensä toteuttamisen kautta. Hyvinvointinäkökulmasta tarkasteltuna olennaista on osallistuminenja onnistumisen kokemuksen turvaaminen ja niistä seuraava elämyksellisyys ja ilo.Kulttuuri vahvistaa yhteisöjen sosiaalista pääomaa eli luottamukseen ja sosiaalisiin verkostoihin pohjautuvaakykyä toimia yhteisten päämäärien hyväksi. Juuri kulttuurin keinoin yhteisöjen elinvoima ja yhteenkuuluvuusvoivat vahvistua. Sosiaalinen pääoma onkin yksi keskeinen paikallistalouksien menestymistä ja ihmisten hyvinvointiapaikallisyhteisöissä selittävä tekijä.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriohjelma sisältää toimenpiteitä maaseudun kulttuurin toimintaedellytystenedistämiseksi vuosille 2005-2008. Kulttuuriohjelmassa todetaan, että yksilöiden näkökulmastatarkasteltuna kulttuurin kulutuksella ja sellaisilla kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen on mukana katsojanatai kuuntelijana, on positiivista vaikutusta terveydentilaan. Taideharrastukset synnyttävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja,jotka puolestaan auttavat ihmisiä hallitsemaan elämää paremmin. Lisäksi ohjelmassa todetaan, ettäkulttuuri ja taide ovat merkittäviä työvälineitä hoitotyössä ja että kulttuurista näkökulmaa voisi viedä hyvinvointisektorinsisään osana julkisten hyvinvointipalveluiden uudelleenorganisoitumista ja uusia tuotantomalleja.Tähän liittyen opetusministeriö ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmä käynnisti kesällä2005 kartoitusprojektin kulttuuri ja hyvinvointi -teemaaan liittyvistä aihepiireistä ja toimenpiteistä. Projektiavarten perustettiin ohjausryhmä, jossa oli edustettuna asiantuntijoita eri ministeriöistä, tutkimuslaitoksista, yliopistoista,ammattikorkeakouluista ja alueellisista organisaatioista. Hankkeen koordinoijaksi kutsuttiin taidekasvattajaja taideterapeutti Cecilia von Brandenburg. Projektin tuloksena syntyi toukokuussa 2006 alustava selvitysKulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä, jonka pohjalta nyt käsillä oleva selvitys on syntynyt. Aineistostamuodostui kiinnostava kokonaisuus lähtökohdaksi monenlaiselle jatkotyölle. Selvitystä on hyödynnetty kulttuurija hyvinvointi alan hankkeissa muun muassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toimenpiteidensuunnittelussa. Aihealue on edelleen ajankohtainen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vuoksi.Kulttuuri ja hyvinvointi -selvitys on luonteeltaan kartoittava tuoden esille taiteen ja kulttuurin moninaisiarooleja ja mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämisessä yleensä, tarkastelun painottuessa maaseutualueisiin. Myös8

kansainvälisiä näkökulmia tarkastellaan. Tarkoituksena on herättää keskustelua ja tuoda uusia ideoita toimintamallienkehittämiseen eri hallinnonalojen ja toimijoiden keskuuteen. Selvityksessä tuodaan esille näkökohtia jatoimintaehdotuksia kulttuurin ja taiteen merkityksestä alueellisena voimavarana yksilön ja yhteisön hyvinvoinninkehittämiseen. Selvityksen kohderyhmiä ovat erityisesti taide- ja kulttuurialan sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalanammattilaiset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut koulutuksen tarjoajat sekä kansalaisjärjestöt,jotka ovat aktiivisia maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä.Helsingissä, helmikuussa 2008Pirkko Liisi KuhmonenKehittämispäällikköOpetusministeriöKulttuuriteemaryhmän puheenjohtaja9

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistäJohdantoKulttuurin ja taiteen vaikutus hyvinvointiin on ajankohtaisenateemana noussut esiin paitsi luovuuteenliittyvässä monipuolisessa keskustelussa, myös aiheeseenliittyvien ansiokkaiden tutkimusten kautta.Terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin kehittämisentavoitteista löytyy runsaasti yhtymäkohtia kulttuurinja taiteen tarjoamiin keinoihin. Kulttuurisesti monipuolinenympäristö ja sosiaalinen pääoma lisäävät hyvinvointiaja luovat edellytyksiä niin yksilölliselle, yhteisöllisellekuin elinkeinoelämänkin menestykselle.Perinteiset kulttuuripalvelut, kuten kirjastot, museot,opistot ja teatterit, luovat perusedellytyksiä taiteestaja kulttuurista nauttimiseen. Osana hyvinvointivaltionpalveluja näiden instituutioiden toiminta on pyrittytuomaan mahdollisimman laajan yleisön ulottuville.Perinteiset kulttuuripalvelut ja taidemuodot ovat kuitenkinvain yksi kulttuurin terveyttä ja hyvinvointialisäävistä mahdollisuuksista.Tässä selvityksessä tarkastellaan erityisesti niitä taidepohjaisiahankkeita, jotka ilmenevät sosiaalisissayhteyksissä mahdollistaen uusia kohtaamisia sektorienvälisille rajapinnoille. Näitä kohtaamisia kutsutaan erinimityksillä kuten esimerkiksi taiteen soveltava käyttö,voimauttava taidetoiminta, taidelähtöiset työskentelymenetelmät,yhteisötaide tai sosiokulttuuriset menetelmät.Ne ymmärretään yhteydestä riippuen yhäenemmän voimavarana ja mahdollisuutena ennaltaehkäisevässä terveyden edistämistyössä muun muassaelinympäristöjen kohentamisessa, yhteisöllisen toiminnanvahvistamisessa, työhyvinvoinnin ja työssäviihtymisen edistämisessä, sekä luovuusterapioihin taitaidekasvatukseen liittyvinä toimintamuotoina. Yhteisötaideon hyvinvoinnin edistämisnäkökulmaa tukevataidemuoto, joka keskittyy yhteisöllisyyden luomiseenerilaisissa ympäristöissä.Toiminta taiteen kaltaisin keinoin tarjoaa mahdollisuudenharjoittaa sanoiksi, kuviksi tai esityksiksipukemisen taitoja, sekä ilmaista itselle tärkeitä asioitaja kokemuksia. Samalla taiteen kaltainen toiminta tarjoaasellaisia henkisiä, kulttuurisia ja sosiaalisia taitoja,jotka tekevät mahdolliseksi itselle hyvän elämän elämisen.Tämä mahdollistaa toimimisen yhdessä toistenkanssa niin henkilökohtaisten, yhteisöllisten kuin yhteiskunnallistenkinkysymysten parissa.11

Johtopäätöksistä jatkotoimenpiteisiin1. Poikkihallinnollisten yhteistyötapojen kehittämineneri hallinnonalojen välisen kulttuurin terveydellistenja hyvinvointivaikutusten edistämishankkeenkautta1Terveyden edistämisen politiikkaohjelma 20072Harju 20053Sirkkala 20064Terveyden edistämisen politiikkaohjelma 20075http://www.maaseutupolitiikka.fi/index.phtml?s=316Mokka & Neuvonen 2006Uusi hallitusohjelma 2007 korostaa ennaltaehkäisevänterveyden edistämistyön kehittämistä. Poikkihallinnollisenyhteistyön kehittäminen edistää verkostoitumisenmahdollisuutta, jotta kulttuurin hyvinvointia edistäväätietoa ja taitoa voidaan paremmin hyödyntää, kehittääja tutkia. Poikkisektorinen toiminta edistää luovuuttaja kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja sekätarjoaa rajapintojen tuntumassa tilan innovatiivisuudelle.Poikkisektorinen yhteistyö luo lisäksi mahdollisuudetmyös hankkeille, jotka muuten jäisivät hallinnonalojenväliin. Hallitusohjelman pohjalta laadittuTerveyden edistämisen politiikkaohjelma 1 tarkentaaedelleen näitä tehtäviä.Taide, taiteen soveltava käyttö, taiteelliset tutkimusmenetelmätsekä taiteen keinoin tapahtuva tutkimuksellinentoiminta tarjoavat innovatiivisia ja kestävänkehityksen mukaisia muutosagentteja hyvinvoinnintukemisessa ulottuessaan muun muassa taloudelliseentoimintaan, alueelliseen, paikalliseen kehittämistyöhön,sosiaali- ja terveystoimeen, muihin yhteiskunnanpalveluihin ja työelämän käytäntöihin.Eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen kehittäminenon tärkeää erilaisten hyvinvointia tukevienhankkeiden mahdollistamiseksi ja uusien toimintatapojenlöytymiseksi. Valtionhallinto voi osaltaan edistäätaiteen soveltavaa käyttöä yhteiskunnassa. Sosiaali- jaterveysministeriön, opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön,sekä muiden ministeriöiden tulisiyhdistää osaamisensa kulttuurin soveltavan toiminnanvahvistamiseksi. Kuntaliitto ja paikalliset toimintaryhmätvoivat tarjota alueellisen näkökulman paikallistentoimijoiden yhteistyön tiivistämiseksi.• Käynnistetään eri hallinnonalojenyhteistyönä kulttuurin terveydellisten jahyvinvointivaikutusten edistämishankeTerveyden edistämisen politiikkaohjelmanesityksen mukaisesti.2. Kolmannen sektorin mahdollisuuksien edistäminenkulttuuri-hyvinvointipalveluiden kehittämisessäKolmas sektori on nostettu esiin pohdittaessa mitenkansalaisten tarvitsemat palvelut voidaan jatkossa turvatauudella, innovatiivisella tavalla. Kansalaisyhteiskunnanmerkitys saattaa korostua tulevaisuudessa 2 ,koska se tuottaa inhimilliselle elämälle tärkeää henkistähyvinvointia ja sosiaalista pääomaa. Suomessa toimiiyli 80 000 yhdistystä ja järjestöä ja noin 30 000 rekisteröimätöntäyhdistystä sekä lukematon määrä muitasosiaalisia verkostoja ja yhteenliittymiä. Julkinen valtavoisi monin tavoin tukea ja rohkaista kolmannen sektorinkehittymistä. 3 Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa4 on kirjattu toimenpiteitä siitä, mitenjärjestöt ja kulttuuritoiminta voivat edistää terveyttä,osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmän kulttuuriohjelman 5 tavoitteena onvuosina 2005-2008 vahvistaa kulttuurin ja hyvinvoinninyhteyttä edistämällä muun muassa kulttuuritoimijoidenverkostoitumista toimijaverkkotoiminnallaja julkaista selvityksiä hyvistä toimintamalleista sekärahoitus- ja muista tukimuodoista. Helsingin Arabianrantaannoussut Loppukiri-senioritalo on mielenkiintoinenesimerkki siitä, kuinka sosiaalisessa innovaatiossaedistetään yhteisöllisyyttä ja mahdollistetaanpalveluiden yhteisöllinen tuotanto. 6• Tiedotetaan kolmannelle sektorillesuunnatuista kehittämisohjelmista jarohkaistaan niiden käyttöönottoa.• Seurataan ESR-valtakunnallisen osionkehittämisohjelman Kolmas sektorihyvinvointipalvelujen tarjoajana toteutustahyvien käytänteiden osalta.12

3. Ikääntyvän väestön huomioiminen kulttuuripalveluidensaatavuutta ja toimintamalleja kehittämälläIkääntyvän väestönosan kasvu ja toimintakyvyn edistämisentarve on käynnistänyt useita senioreiden kulttuuritoimintaanliittyviä hankkeita. Taidelähtöinentoiminta lisää ikääntyvien hyvinvointia muun muassayhteisöllisyyttä lisäämällä, omaa aktiivisuutta tukemallaja syrjäytymistä ehkäisemällä. Eläkeläisyhdistyksilläja -järjestöillä on merkittävä rooli ikääntyneille suunnattujenkulttuuri, virkistys- ja vapaa-ajantoimintojenjärjestämisessä.Väestön ikääntyminen on huomioitava myös kulttuuripalveluidensaatavuuden kannalta. Kunnissapyritäänkin järjestämään ikääntyneitä kiinnostavaa,ja heille sopivaa kulttuuritoimintaa. Sisäasiainministeriönjulkaiseman Ikääntyvän väestön palvelut syrjäseuduilla-raportin 7 mukaan erityistoimenpiteitä jatukitoimia tarvitaan, jotta kulttuurinen tasa-arvo toteutuisimyös ikäihmisten kohdalla ja kulttuuri tulisimahdollisimman lähelle heidän arkeaan. Aktiivistenja osallistuvien vanhusten kasvava määrä edellyttäämyös kulttuuripalveluilta joustavuutta kohdata kasvavakuluttajaryhmä. Tämä koskee kulttuuritarjonnansuunnittelemista niin, että lisätään kulttuurin päivätapahtumiaesimerkiksi konsertteja ja saavutettavuuttakuljetuspalveluja kehittämällä. Taide- ja kulttuuritoiminnoillavoidaan edistää ikääntyvien hyvinvointiatoimintakyvystä riippumatta.• Toteutetaan Ikääntyvän väestön palvelutsyrjäseuduilla -raportin ehdotuksiasoveltaen kokeiluhanke, jossa etsitään uusiatoimintamalleja ikääntyvien hyvinvoinninedistämiseksi taiteen soveltavan käytön avullaerityisesti syrjäseuduilla, joissa palvelujensaanti on heikkoa.7Ikääntyvän väestön palvelut syrjäseuduilla 20068Angus 20024. Soveltavan taiteen käyttöön liittyvien kulttuurihankkeidenvaikutuksen tutkimuksen kehittäminenennaltaehkäisevässä, hoitavassa ja kuntouttavassaterveyden edistämistyössä eri ikäisille kansalaisryhmilleKulttuurin sosiaalisten vaikutusten ja hyödyn tutkiminenon osoittautunut vaikeaksi, koska intensiivisessätaidetoiminnassa saattaa olla vaikea mitata vaikuttavuuttasilloin, kun “olemisen elementit yhdistyvät”.Mittaustavat koetaan usein liian epätarkoiksi todellisenvaikutuksen todentamiseksi. Iso-Britanniassa onpyritty kehittämään vaikuttavuuden tutkimusta yhteisölähtöisessätaide- ja hyvinvointitoiminnassa. HealthDevelopment Agencyn julkaiseman raportin 8 mukaansuurin osa henkilöistä, jotka työskentelevät yhteisölähtöisissätaide- ja hyvinvointiprojekteissa pitävät tärkeänä,että toiminnan vaikutusta voidaan tutkia. Useissaprojekteissa vaikuttavuuden tutkiminen oli jälkikäteenkoettu riittämättömäksi. Arviointimenetelmien kehittäminenon tärkeää muun muassa joidenkin hankkeidenperusteltavuuden kannalta. Siksi olisi tarpeentutkia esimerkiksi erilaisten soveltavan taiteen menetelmiensoveltuvuutta kulttuurihyvinvointihankkeidenvaikuttavuustutkimuksen kehittämisessä.• Toteutetaan vaikuttavuuden analysointihankesoveltavan taiteen menetelmienkehittämiseksi ennaltaehkäisevässä,hoitavassa ja kuntouttavassa terveydenedistämistyössä eri ikäisille kansalaisryhmille.5. Verkostoryhmien perustaminen taiteen soveltavankäytön kehittämiseksi osaksi ammattikorkeakoulujenja taideyliopistojen koulutustarjontaaKehitetään ammattikorkeakoulujen ja taideyliopistojenvälistä yhteistyötä. Syksyllä 2005 on perustettumaaseudun kulttuuriohjelman puitteissa ammattikorkeakoulujenkulttuuri- ja hyvinvointityöryhmä. Eriammattikorkeakoulujen edustajista koostuva ryhmätoimii ammattikorkeakoulujen kulttuuri- ja hyvinvointiverkostonluomista koordinoivana ydinryhmänä.Ammattikorkeakoulujen tarjoama taide- ja kulttuurialojenkoulutustarjonta on runsasta, mutta sitä on13

kehitettävä edelleen. Eri aloja edustavien ammattikorkeakoulujenverkostoitumisen kehittäminen ja siihenliittyvän foorumitoiminnan aloittaminen on perusteltua.Pohdiskeleva foorumi toimisi koulutuksen ennakoinninja suunnittelun työvälineenä. Uudenlainensosiaali- ja terveysalan koulutus voisi tulevaisuudessaparemmin hyödyntää kulttuurin ja taiteen tarjoamiakeinoja. Vastaavasti taide- ja kulttuuripuolella taiteensoveltavia menetelmiä on mahdollista kehittää edelleen.Taideyliopistojen tulisi tutkia uudenlaisen, poikkitaiteellisenja poikkitieteellisen maisteriohjelmankäynnistämistä taiteen soveltavan käytön maisteri -tutkintoavarten. Tämä vahvistaisi myös tulevaisuudessaalaan liittyvää tutkimusta yhteistyössä Innovaatioyliopistonkanssa.• Luodaan taideyliopistojen ja valmisteillaolevan Innovaatioyliopiston aiheeseen liittyvääyhteistyötä edistävä verkostoryhmä.6. Taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksien hyödyntäminenosana työhyvinvointia ja poikkitieteellisentutkimuksen edistäminenTällä hetkellä taiteen ja kulttuurin ihmisten fyysiseenja psyykkiseen terveyteen, viihtymiseen ja muuhunhyvinvointiin suuntautuvien myönteisten vaikutustentunnistaminen on työyhteisöjen ja työpaikkojenkehittämisessä ja työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemisessavielä alkutekijöissään. Kuitenkaan taidettaja kulttuuria ei ole enää perusteltua ajatella vain työstäirrallisena vapaa-ajan kautta hyvinvointia edistävänäilmiönä 9 . Taiteen ja kulttuurin tarjoamat mahdollisuudethyvinvoinnin edistämisessä on tuotava mukaantyöelämän käytäntöihin koskien esimerkiksi taideterapiaatyöterveyshuollon toimintamuotona, työntekijöidenosaamisen edistämistä, työyhteisön työnohjauksellistatukemista, taiteen mahdollisuuksia työympäristönesteettisyyden ja viihtyisyyden lisäämisessä, sekäjohtamiskoulutuksen kehittämistä. Taiteen keinoin tapahtuvatutkimuksellinen toiminta tulee nähdä osanatyöelämää ja työtä tutkivaa ja kehittävää innovatiivistaja kestävän kehityksen mukaista tutkimusta.Taiteen keinoin tapahtuvasta tutkimuksesta toiminnastaja soveltavan taiteen menetelmien toimivuudestayritysten kehittämisessä on jo joitakin hyviä esimerkkejäSuomesta mutta sitäkin enemmän ulkomailta(Saksa, Ruotsi). Kuvataiteen soveltuvuudesta työhyvinvoinninkehittämiseen on tehty esitutkimus 10 , jonkajohtopäätöksissä todetaan kuvataiteen soveltuvanapukeinoksi osaamisen kehittämiseen, työssäjaksamiseenja työkyvyn ylläpito toiminnan eri osa-alueille.Yhteistyö opetusministeriön, Työterveyslaitoksen jamuiden tahojen kanssa on jo saanut alkusysäyksen lokakuussa2006 järjestettyjen Työterveyspäivien ”Työ,taide ja terveys”-seminaarin yhteydessä.Vapaa-ajalla tapahtuvaa, työhyvinvointia tukevaatoimintaa on mahdollista kehittää työpaikkojen omaataideharrastustoimintaa tukemalla sekä esimerkiksiverovapaiden kulttuurisetelien avulla 11 . Kulttuurisetelitlisäävät työntekijöiden tasa-arvoisa mahdollisuuksiaesimerkiksi taidemuseoissa vierailuun ja erilaisiintaide-esityksiin osallistumiseen. Myös taidelaitoksetvoivat omasta toiminnastaan käsin kiinnostua työhyvinvoinninedistämisestä, kuten Kiasman Taidehyvinvointiyhteiskunnan uudistajana -hanke 12 osoittaa.Ruotsissa Kulturrådet on käynnistänyt Kultur iarbetslivet -rahoitusohjelman 13 , joka keskittyy terveydenedistämiseen työpaikoilla kulttuurin ja taiteenkeinoin. Vastaavanlaista rahoitusjärjestelmää kaivattaisiinmyös meillä Suomessa.• Luodaan yhteistyö taideyliopistojen jatutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteenaon aiheeseen liittyvän tutkimuksenedistäminen. Tutkimuksessa painottuvataihealueina taiteellinen, taiteiden välinen japoikkitieteellinen tutkimus. Tutkijat laativattyöstään julkaisun.9von Brandenburg 200710von Brandenburg 200311Hallitusohjelma 200712http://www.kiasma.fi/index.php?id=1128&L=0&FL=113http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=782&epslanguage=SV14

7. Terveyttä Kulttuurista -verkoston aineiston analysointiuusien toimintamallien kehittämiseksiSosiaali- ja terveystoimessa on saatu myönteisiä kokemuksiakymmenen vuoden ajan maassamme toimineenTerveyttä kulttuurista -verkoston 14 toiminnasta.Tämä sektorirajat ylittävän toiminnan analysointi tarjoaisikenties uusia toimintamalleja ja aiheita jatkotutkimukseen.Tutkimuksen kannalta mielenkiintoisiaprojekteja ovat muun muassa Maaseudun Sivistysliitonprojekti koskien vammaisten ja syrjäytymisvaarassaolevien henkilöiden taiteellisen toiminnan tukemistahoitolaitoksissa.• Levitetään hyväksi havaittuja malleja(esimerkiksi soveltavan taiteen käytöstäsyrjäisen maaseudun vanhustenpalveluissa) soveltaen niitä uusiinkohteisiin sekä edistetään maaseuduntoimijoiden kouluttautumismahdollisuuksiaalalle. Työ toteutetaan muun muassaammattikorkeakoulujen kulttuuri- ja hyvinvointiverkoston ja tanssinaluekeskusten toiminnankautta.• Analysoidaan Terveyttä kulttuurista -verkostonaineistot ja tuodaan esiin hyvät käytännötja viedään eteenpäin verkoston työssämuotoutuneita toimenpide-ehdotuksia.Jatkotoimenpiteitä maaseudun kulttuuriohjelmanpuitteissa vuosina 2008–2009Kulttuuriteemaryhmä toimii kulttuurin, hyvinvoinnin,terveyden ja osaamisen edistäjänä maaseudulla.Toimenpiteiden pohjana on tämä selvitystyö Kulttuurinja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä.• Järjestetään foorumitilaisuuksia alantoimijoille. Tavoitteena on tiedon välittäminen,uusien hankkeiden käynnistäminen,tutkimustoiminnan edistäminen javerkostojen luominen maaseutu-, hyvinvointikulttuuritoimijoidenja tutkijoiden välille.Käsiteltävästä teemasta riippuen foorumeissakohtaavat niin taide- ja kulttuuritoimijatja terveydenhuollon ammattilaiset, kuinnäiden alojen kouluttajat tai tutkijat. Osatilaisuuksista on myös laajemmalle yleisölleavoimia, keskustelujen kautta yleistilannettakartoittavia ja kolmannen sektorin toimijoidenkanssa vuorovaikutuksessa olevia.14http://www.mielenterveysseura.fi/terveytta_kulttuurista/15

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä1 Kulttuuri ja hyvinvointiKulttuuri käsitteenä on laaja ja se voidaan ymmärtäämonella tavalla. Laajimmillaan käsitettynä kaikkeainhimillistä toimintaa voidaan nimittää kulttuuriksi.Kulttuuri liitetään arvoihin, merkityksiin, perinteisiinja elämänmalleihin. Kulttuurin ilmenemismuotojaovat esimerkiksi elokuva, kirjallisuus, media, muotoilu,teatteri, tanssi, musiikki, käsityö, kuvataide ja arkkitehtuuri.Kulttuuri on aiemmin nähty staattisena,homogeenisena ja rajallisena kokonaisuutena, muttanykyisin se ymmärretään myös dynaamisena ilmiönäsisältäen erilaisia, joskus jopa ristiriitaisia piirteitä 15 .Taide on kulttuurin näkyvin osa-alue. Yksilönkannalta taide on kulttuurin liikkeellepaneva voima.Hyvinvoinnin näkökulmasta kulttuuri voidaannähdä esimerkiksi arvona ja merkityksenä sinänsä taivälineellisesti edistämässä jotakin toivottua ominaisuutta.Kulttuurin hyötynäkökohtia tarkasteltaessavoidaan todeta kulttuurin vaikuttavan yksilöiden jayhteisöjen erityyppiseen toimintaan ja kehitykseen.Kulttuuri voidaan ymmärtää esimerkiksi syrjäytymiseltäpelastavana, perinteitä turvaavana ja talouselämääelvyttävänä tekijänä. Yksilötasolla taidekokemusten ontodettu liittyvän parempaan elämänhallintaan. Taideaineitaharrastavat lapset voivat paremmin kuin niitäharrastamattomat. Lisäksi taideaineiden on todettumuun muassa tukevan itsetuntoa ja opettavan keskittymistä.Kuvio 1 osoittaa, että taide on vain yksi, joskinkeskeinen kulttuurin osa-alue. Opetusministeriön jasen tukeman taidehallinnon tehtäväkenttään kuuluuensisijaisesti taide- ja taiteilijapolitiikka, jota tehdäänmuun muassa tukemalla taidelaitoksia, ammatillistaluovan taiteellisen työn harjoittamista, taidekasvatusta,taiteen harrastamista, taidepalvelujen käyttöä ja taideharrastuksiinosallistumista. Kulttuuripolitiikan jamuiden politiikan alojen yhteistyön tarve on kasvussa.Taiteen hyvinvointia edistävän soveltavan käytön näkökulmastaerityisen tärkeää on toimintojen koordinointisosiaali- ja terveysministeriön kanssa.Kunnallisessa toiminnassa yhteistyöhaasteet ovatsamantyyppisiä. Kuntien ja niiden ylläpitämien laitostennäkökulmasta julkisyhteisövetoisen seutukunnallisenkulttuuriohjelman laatiminen asettuu edelläesitetyn kuvion yksi nelikentässä erityisesti lohkoihinkolme ja neljä. Kulttuuri koskee koko yhteisöäja tästä syystä sen kehittymiseen ja hyödyntämiseenhalutaan vaikuttaa kuntasektorilla (3a-3b). Kulttuurineri muodot parantavat myös kansalaisten hyvinvointia,sekä toimintayhteisönsä taloudellista perustaa(4a-4b). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kohtayksi ja kaksi olisivat näille kentille alisteisia, sillä nämäosat luovat pohjan sille, miten kentillä kolme ja neljäonnistutaan. Kulttuurilla on itseisarvo sinänsä, muttasen lisäksi myös lukematon määrä muita vaikutuksiaja yhteiskunnallisia ja taloudellisia merkityksiä. 1615Siivonen 200316Pirnes 200216

TaideItseilmaisu, esteettinenkokeminen (1a)luovuusTaiteen ja kulttuurintoimiala (2a)KulttuurielämäyksilöEettisetkulutustarpeet (1b)MARKKINATKulttuuriteollisuus (4b)YKSILÖTMerkityksenannotja ilmaisutKULTTUURIYhteisöllisethallintaelementitVALTIOArkielämän ilmaisut/kansalaisliikkeet/mediavälitteisyys (2b)KANSALAIS-YHTEISKUNTAyhteisöKulttuuripolitiikka/neuvottelut (3a)KehitystekijäPolitiikka/hyvinvointi (4a)hallintaPolitiikka/hegemonia (3b)Ideologinen tekijäKuvio 1. Laaja kulttuurin käsite kulttuuripolitiikassa (Pirnes 2002, ks. myös Pirnes 2008)Kulttuuri ja taide voidaan nähdä hyvinvointiin liittyvissänäkökulmissa arvona ja merkityksenä sinänsä(itseisarvollisesti) tai välineellisesti (instrumentaalisesti),jolloin taide on nähtävissä työkaluna esimerkiksikasvatuksessa ja persoonallisuuden kehittämisessä.Kolmas, transformoiva näkökulma liittyy näkemykseenkulttuurista yhteisöä tai aluetta muuntavanatekijänä. Kulttuuri muuntavassa roolissa lisää tietoa,luottamusta, sosiaalista pääomaa ja antaa tilaa luovuudelleyhteisön kehittämisessä sekä rohkaisee uusienratkaisujen etsimisessä. Australialaisen tutkimuksen 17mukaan juuri tämä kulttuurin muuntava vaikutus voiulottua laajemmalle kuin taiteen välineellinen käyttö.Muuntavat, luovat prosessit voivat avata uusia ratkaisujahallintoelimille yhteisöjen hyvinvoinnin ja kestävänkehityksen malleihin. Parhaimmat tulokset saavutetaan,jos kulttuurin ja taiteen kaikki roolit otetaanhuomioon yhteisön kulttuurisessa kehittämisessä.Taiteen välineellistä käyttöä on myös kritisoitu, mikälitaiteen soveltava käyttö valjastetaan taloudellisenja sosiaalisen hyödyn tavoitteluun. 18 Tällöin ei korostetataiteellisia ja esteettisiä päämääriä. Taide- ja kulttuuritoimijoidenmahdollisuuksia toimia ”lääkäreinä”ja ”sosiaalityöntekijöinä” on myös epäilty. Kyseenalaistaon myös käyttää taidetta tilanteissa, joissa todellistaongelmaa ei ole muuten voitu ratkaista. Toisaaltakääntäen voidaan myös todeta että tilanteissa, joissatodellista ongelmaa ei ole voitu nähdä ja ratkaista, taide,taiteellinen toiminta tai yhteisöä tutkiva taiteelli-17Mills & Brown 200418Kaitavuori 200617

nen toiminta voivat nostaa todellisen ongelman esiinja näin edesauttaa yksilön ja yhteisön kehitystä.Kun pohditaan itse terveyden käsitettä, voidaan todeta,että se on määritelty eri tavoin riippuen lähestymistavasta.Kansainvälisen terveysjärjestön esittämänmääritelmän mukaan terveys ei ole vain sairaudenpuuttumista vaan täydellisen fyysisen, psyykkisen jasosiaalisen hyvinvoinnin tila. Kun yksilö ja ympäristöovat harmoniassa keskenään, terveys voidaanymmärtää myös elämänhallintana. Hoitotieteellinenmääritelmä puolestaan korostaa ihmisen omakohtaistakokemusta terveydestä. Terveys on henkilön voimavaratai kyky, joka on luonteeltaan fyysistä, psyykkistä,henkistä ja sosiaalista. Terveyden hallintaan liittyyyksilöiden ja yhteisöjen voimavarojen vahvistaminen(empowerment), yksilön voimavarojen käyttöönottoja vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen. 19Hyvinvointitutkimuksessa terveys sisällytetään useinhyvinvoinnin käsitteeseen. Yksilötasolla terveys kuvaaonnellisuutta ja tarpeiden tyydyttämistä subjektiivisesti20 . Yhteiskunnan tasolla hyvinvointi voidaan ymmärtääpääomaksi, joka edistää yhteiskunnan toimivuuttaja tuottavuutta. Arjen olosuhteissa ihmisten elintavat,vuorovaikutus ja valinnat synnyttävät ja edistävät taiheikentävät terveyttä. Arkiympäristöt – kuten kodit,liikenne, koulut, työpaikat ja vapaa-ajan toiminta vaikuttavatosaltaan terveyteen. Ihmisten keskinäinensosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus ja huolenpito sekäaineelliset ja henkiset voimavarat vaikuttavat myösomalta osaltaan hyvinvointiin. Monet terveyden taustatekijätovatkin itse terveyssektorin ulottumattomissa.Tällöin yhteiskunnan muiden sektoreiden, kuten kulttuuritoiminnanmerkitys korostuu terveyden taustatekijöihinvaikuttamisessa. Parhaimmillaan terveydenedistäminen on eri hallinnonalojen välillä tapahtuvaatoimintaa, joka ei perustu pelkästään lääketieteen ihmiskuvaan,arvoihin ja terveyskäsityksiin.Arvovaltainen British Medical Journal on nostanuttaiteen terveysvaikutukset esille pääkirjoituksessaan 21 .Artikkelin mukaan enenevässä määrin elämään liittyviävaikeuksia hoidetaan lääketieteen keinoin, kutenvanheneminen, ”ei-onnellisuus”, yksinäisyys ja väsymys.Toisaalta lääketiede ei voi aina ratkaista näitä ongelmia,ei ainakaan ilman suuria kustannuksia. Hoidotvoivat myös olla haitallisia. Kirjoituksessa todetaan,että pahinta on kuitenkin se, että ihmiset vieraantuvatniistä keinoista, joilla paremmin voitaisiin hallitanäitä ongelmia. Jos terveyden olemukseen lasketaankuuluvaksi sopeutuminen, ymmärtäminen ja hyväksyminen,taiteella voisi olla artikkelin mukaan enemmänannettavaa kuin lääketieteellä. Taide ei ratkaiseongelmia, mutta se voi auttaa hetkeksi unohtamaankivun esimerkiksi kirjan lukemisen tai elokuvan katselunajaksi. Jos lukee kirjallisuuden mestariteoksia taikatsoo elämää suurempia elokuvia, voi oppia jotakinhyödyllistä elämän hallinnasta, tuskasta ja kivusta.19Rissanen 199920Terveyden edistämisen suunnitelma vuodelle 200721Smith 200218

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä2 Kulttuurin ja hyvinvoinninyhteiset tekijätKulttuuri tarjoaa mahdollisuuksia ilmaisuun javuorovaikutukseen erilaisissa muutostilanteissa. Taiteenavulla yksilö voi heijastaa tuntemuksiaan, jotkaliittyvät esimerkiksi uuden elämänsuunnan etsintäänja elämän merkityksiin. Itseilmaisu koetaan tarpeellisena.Taidetta ja kulttuuria voidaan käyttää myös stabiilisuudenturvaajana ja orientaation apuna vaikeinaaikoina, esimerkiksi surutyön yhteydessä. 22Eri tieteen alojen kautta tarkasteltuna nähdään taiteenrooli kulttuuriin nähden eri tavoin. Antropologiankautta se voidaan esimerkiksi ymmärtää tarinana,jota ihmiset kertovat itselleen itsestään tanssein, runoin,tarinoin, kuvin, musiikein, perinteisin vaattein,ruuan, kehon koristelun ja muiden osallisuutta ilmaiseviensekä ihmisten elämään liittyvien näkökulmienkautta. Sosiologian näkökulmasta voidaan esimerkiksitodeta, että taide tekee tärkeät asiat erityisiksi ja pakottaameidät kohtaamaan merkityksellisimmät hetketelämästämme (hautajaiset, häät, ikään astumisen seremoniat,syntymät ja niin edelleen) yhdessä, jaettuina,sosiaalisesti. 23Voi olla, että juuri se, kuinka taide on osa elämää,on merkityksellisintä. Taide kohottaa yksilöllistä ja yhteisöllistäelämänlaatua suuntaamalla huomion siihen,mikä on tärkeää. Se paljastaa meille sen, mikä on intiimiäja persoonallista. Se rikastuttaa elämäämme rinnastamallameidän tarinamme muiden kanssaihmistentarinoihin siitä, mitä oikeastaan maailmassa oleminentarkoittaa.Kulttuurin ja taiteen toiminnan muodot voidaankarkeasti ottaen jakaa kolmeen ryhmään 24 :• kulttuurin kuluttaminen käymällä esimerkiksielokuvissa, teatterissa, konserteissa, taitaidenäyttelyissä tai kuuntelemalla musiikkiakotona• kulttuurin omakohtainen harrastaminen,kuten käsitöiden tekeminen, kirjoittaminen,soittaminen, laulaminen, näytteleminen taikuvataiteiden harrastaminen• taide- ja kulttuuritoiminnan yksilöä,yhteiskuntaa ja ympäristöä tutkiva ja uuttatietoa luova käytäntö.Suomessa on tutkittu 25 , liittyykö suomenruotsalaistenhyvä terveys ja pitkä elämä yhteenkuuluvuuteeneli me-henkeen. Tutkimuksen kohderyhminä olivatkaksi samalla paikkakunnalla asuvaa, elinoloiltaankeskivertosuomalaisia edustavaa Pohjanmaan rannikonaikuisväestöä. Noin 160 000 henkilön tutkimusjoukostatoinen osa puhuu äidinkielenään suomea jatoinen ruotsia. Analyysit osoittivat, että ruotsinkielisetelivät terveinä ja useita vuosia vanhemmiksi kuin suo-22Age-culture.net -verkoston verkkosivut23Kellman 200424Viitanen 199925Hyyppä 200319

menkieliset. Tutkimus osoitti myös, että sosiaalinenpääoma lisää kielestä riippumatta kansalaisten terveyttävielä senkin jälkeen, kun tunnettujen terveyttäedistävien tekijöiden vaikutus otettiin huomioon.Sosiaalinen pääoma pienentää ennenaikaisen kuolemanriskiä. Kansanterveyslaitoksella tehdyn tutkimuksenmukaan 26 aktiivisesti yhdistys-, harrastus- jakulttuuritoimintaan osallistuvilla naisilla on noin neljäprosenttia pienempi riski kuolla aikaisemmin kuinnaisilla, jotka eivät kuulu yhdistyksiin eivätkä harrastavapaa-aikanaan. Sosiaalinen toiminta pienentää myösmiesten kuolemanriskiä, mutta miehillä yhteys liittyytaloudelliseen asemaan. Naisilla taloudellinen asemaei vaikuttanut tulokseen. Tutkimuksessa ilmeni myös,että jos naisilla on sosiaaliseen pääomaan kuuluvaakeskinäistä luottamusta, riski kuolla ennenaikaisestiväheni 30 prosentilla Tutkimuksen aineistona oliMini Suomi -terveystutkimus, johon kuului 8000:tayli 30-vuotiasta suomalaista. Kelan ja KansanterveyslaitoksenMini Suomi -terveystutkimus tehtiin vuosina1978–1980. Tuoreessa tutkimuksessa sosiaalisenpääoman vaikutusta kuolleisuuteen tarkasteltiin reilut20 vuotta myöhemmin.Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että kuorolaulu jatalkoot kuvaavat hyvin sosiaalista pääomaa. Kuoroonkuuluvat ihmiset liittyvät löyhästi toisiinsa. Keskeistäon luottamus, yhdessä toimiminen ja yhdessä viihtyminen.Sosiaalinen pääoma ei ole yksilön, vaan yhteisön,naapuruston, ihmisryhmän tai kansanryhmänominaisuus. Sosiaalinen pääoma näyttää vaikuttavanitsenäisesti terveyteen, eikä sen vaikutusta kuolemanriskiinpystytä selittämään tunnetuilla terveyden vaaratekijöilläkuten esimerkiksi työttömyydellä, yksinäisyydellä,sairauksilla, tupakoinnilla, korkealla verenpaineellatai korkeilla kolesteroliarvoilla.Hyypän 27 mukaan sosiaalisella osallistumisella jakulttuurin harrastamisella on suuri merkitys osanamyös lasten ja nuorten peruskulttuuria, sillä ne tukevatlasten mahdollisuuksia kasvaa yhteisöllisyyteen jakeskinäiseen luottamukseen.26Hyyppä et al 200727Hyyppä 2007.28Liikanen 200329Hyyppä & Liikanen 200530Konlaan 2001Taide- ja kulttuuritoiminnalla on nähty ainakinseuraavat neljä välineellistä vaikutusta ihmisen hyvinvoinninkannalta 28 :• Taiteelliset elämykset ja taidenautinnotsellaisenaan antavat elämään merkityksiä jatyydyttävät inhimillisiä tarpeita. Taide virkistääaisteja ja rikastuttaa elämysmaailmaa.• Taiteella ja kulttuuritoiminnalla on todettuyhteys hyvään terveyteen, parempaantyökykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin.• Kulttuuritoiminta ja taideharrastuksetedistävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotkaauttavat hallitsemaan elämää paremmin.• Taide, arkkitehtuuri ja sisustaminen tekevätelinympäristön viihtyisämmäksi. Kaunisympäristö ja luonto virkistävät ja voivatedesauttaa kuntoutumisessa.Taide voi auttaa yksilöä tai yhteisöä lisäämällä uusienresurssien käyttöönottoa ja vahvistamalla epäsuorastielämänhallintaa ja sosiaaliseen muutokseen sopeutumista.Taiteellisen työskentelyn kautta tapahtuvavoimaantuminen (empowerment) voi toimia osanasosiaali- ja terveydenedistämistyötä.Markku T. Hyyppä ja Hanna-Liisa Liikanen 29 käsittelevätkirjassaan ”Kulttuuri ja terveys” laajasti kulttuuriharrastustenja taiteen terveysvaikutuksia. Kirjassakorostetaan yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääomanmyönteisiä terveysvaikutuksia. Kulttuuritoiminta sosiaali-ja terveysalalla edistää asiakkaiden ja henkilökunnanterveyttä ja viihtyvyyttä. Tässä toiminnassa onpaljon käyttämätöntä potentiaalia, jota tulisi edistääkehittämällä yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken jaeri alojen ammattilaisten koulutusta lisäämällä.Boinkum Benson Konlaan 30 väitteli kulttuurikokemustenvaikutuksista terveyteen Uumajan yliopistossavuonna 2001. Tutkimus osoitti, että kulttuuritoiminnanja taiteiden myönteinen vaikutus ihmisenterveydentilaan on merkittävä. Lääketieteen väitöskirjaperustui laajoihin ruotsalaisiin terveyttä koskeviintutkimusaineistoihin. Tutkija selvitti noin 20 000ruotsalaisen terveystiedot ja vapaa-ajanviettotavat.Tutkimuksessa vertailtiin muun muassa elokuva-,teatteri-, konsertti-, museo-, taidenäyttelykäyntejä,kirkossa käyntiä sekä penkkiurheiluharrastusta. Hen-20

kilöitä seurattiin usean vuoden ajan. Tutkimus osoitti,että kulttuuritoimintoihin osallistumattomilla oli yli57 % suurempi riski sairastua kuin kulttuuritoimintoihinosallistuneilla. Positiivisimmin koettuun terveydentilaanhavaittiin vaikuttavan museoissa käynnit.Seuraavaksi tulivat käynnit konserteissa, elokuvissa jataidenäyttelyissä. Kulttuuritoimintaan osallistumisellaon myös fysiologisia vaikutuksia. Kulttuuritoimintaanosallistuvien “hyvinvointihormoni” (adrenaliinija prolaktiini)-arvot olivat korkeammat ja verenpainearvotalhaisemmat kuin osallistumattomilla. Yksitutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista oli, ettähenkilö joka ei ollut aiemmin osallistunut lainkaankulttuuritoimintaan, mutta aloitti osallistumisen,pystyi saavuttamaan saman tason koetussa terveydentilassakuin kulttuuritoimintaan pitkään osallistunut.Vaikutuksen todettiin olevan myös päinvastainen, elijos myönteisinä koetut harrastukset jäivät pois, koettuterveydentila huononi.Konlaanin tutkimustulokset ovat herättäneet Ruotsissapaljon keskustelua. Esimerkiksi ay-liike on ollutniistä kiinnostunut, koska kulttuurikokemuksilla voisivähentää ihmisten työstä poissaoloja. Työn tuottavuusvoisi myös lisääntyä. Aihe ei ole Ruotsissa uusi, sillä jo1990-luvulla kulttuurin merkitystä terveydelle käsittelierityinen komitea 31 .Vuonna 2005 Ruotsin Kansanterveyslaitos julkaisiraportin ”Kultur för hälsa” 32 . Raportissa esitellään kulttuurinterveyttä edistäviä projekteja, joita on toteutettumuun muassa kouluissa, työpaikoilla, hoitoalalla javanhustyössä. Raportissa käytetty laaja kulttuurin käsitepitää sisällään luonnon, ympäristön ja perinteisettaiteen lajit kuten musiikin ja tanssin, lausuntataiteen,kirjoittamisen ja lukemisen, kuvataiteen ja draaman.Kulttuurirahoituksen merkitys nuorten kielellisen itseilmaisukyvyn,sosiaalisten kykyjen ja intellektuaalisenja emotionaalisen kehityksen edistämisessä nostetaanraportissa esiin. Raportin tavoitteena on kannustaaalueellisia toimijoita ja organisaatioita kehittämäänkulttuurin käyttöä hyvinvoinnin edistämiseksi.31Hälsa på vilka vilkor 199932Kultur för hälsa 200533http://www.lansmuseum.a.se/prog/index.html34Baklien & Carlsson 2000Tukholman lääninmuseo ja Karolinska Institutetovat jo vuodesta 1994 alkaen tutkineet kulttuurinkäyttöä hoitotyössä. 33 Vuosina 2001–2005 toteutettiinprojekti ”Kultur i vården och vården som kultur”.Projekteissa on yhdistetty eri taiteen- ja tieteenaloja,kuten tanssia, kuvataidetta, musiikkia, kirjallisuutta,lääkekasvien viljelyä, psykologiaa, etnologiaa ja sosiaaliantropologiaa.Professori Britt-Maj Wikström toteaa,että taiteen katseleminen tekee ihmisen iloisemmaksi,aktiivisemmaksi ja luovemmaksi. Ihminen voi paremminfyysisestikin eli taiteella on terveydellistä merkitystä.Tutkimuksessa kuvien katseleminen sai odotetustimielikuvituksen liikkeelle, ja antoi virikkeitä.Uutta oli se, että taiteen kokeminen laski verenpainettaja vähensi lääkkeiden tarvetta.Norjan sosiaali- ja terveysministeriö, kulttuuriministeriöja Norjan kulttuurineuvosto käynnistivätvuonna 1995 projektin ”Kultur gir helse” 34 . Projektintarkoituksena oli vahvistaa alueellisen terveydenhoidontoimintaa kulttuurin keinoin. Projektin taustallaoli tutkimustulos, jonka mukaan henkilöt jotka käyttivätpaljon terveydenhoitopalveluja, käyttivät vainniukalti kulttuuripalveluja.Projektissa kehitettiin ja kokeiltiin kulttuuritoimintojensoveltuvuutta ehkäisevään, hoitavaan ja kuntouttavaantyöhön. Projektin puitteissa suunniteltiineri paikkakunnille sopivia sovellutuksia. ”Kultur-oghelsenettverk” -verkostossa oli mukana 26 kuntaa ja41 laitosta eri puolilta Norjaa. Lähtökohtana oli, ettäihmiset saavuttaisivat kulttuuritoimintoihin osallistumallaparemman elämänlaadun ja elämän hallintakyvyn.Tarkoituksena oli tavoittaa erityisesti henkilöitäja ryhmiä, jotka eivät osallistuneet kulttuurielämään.Näitä olivat esimerkiksi vanhukset joilla oli vainsuppea sosiaalinen verkosto, sekä henkilöt joilla olipsyykkisiä vaikeuksia tai jaksamisongelmia. Lisäksikohderyhmään kuului erityistä tukea tarvitsevia lapsiaja nuoria sekä pakolaisia ja maahanmuuttajia. Projektintavoitteena oli selvittää, kuinka kulttuuritoimintoihinosallistumista ja sen tuomaa sisältöä voidaanhyödyntää perinteisen kulttuurikentän ulkopuolellaympäristön, terveyden ja opetuksen alalla toimivienhenkilöiden työssä. Projektin tulokset osoittivat, ettäkulttuuritoimintaan osallistuminen edistää terveyttämonin tavoin. Kohderyhmien viihtyminen ja yhteisyydentunne sekä sosiaalinen pääoma lisääntyivät.21

Vuosina 1996–1999 Norjassa toteutettiin aiheeseenliittyen 32 projektia.Amerikkalainen taidekasvatuksen tutkija Julia Kellman35 on esittänyt pitkäaikaissairaiden hoitoa käsittelevässäartikkelissaan syitä kuvataiteen liittämiseksiterveydenhuoltoon seuraavasti:1) Visuaaliset taiteet tarjoavat ainutlaatuisiatulkintatapoja. Ne sisältävät sekä kertovan,narratiivisen että persoonallisen, syvällätunnetasolla tapahtuvan merkityksenaukeamisen.2) Visuaaliset taiteet tarjoavat mahdollisuudenelämän kokemusten jatkamiseen.3) Visuaaliset taiteet tarjoavat mahdollisuudentarinoiden jakamiseen muiden kanssa.4) Visuaaliset taiteet tarjoavat miellyttävänaktiviteetin ja tavan kuluttaa aikaa.Kellman toteaa listalla olevien neljän perusteluntaustan olevan varsin merkityksellisen. Narratiivisuustarkoittaa, että tekijä luo oman tarinan, jonka hänkirjoittaa visuaalisella kielellään. Toiseksi taiteen tekeeyksilölliseksi ja erityiseksi kokemukseksi se, että se ontaiteilijan omaa toimintaa, jota hän toteuttaa ominmateriaalein omalla tavallaan. Kolmanneksi, taide onintuitiivinen, koska se ei ole järkeilyn ja suoraviivaisenajattelun tulosta. Neljänneksi, taide on tunteen symboli.Se on sanatonta, intiimiä ja syvästi persoonallista.Viidenneksi, taide muovaa maailmaa uudelleen.Taiteen tekijä on vapaa kertomaan tarinaansa siten,kuin hän haluaa sen ymmärrettävän. Kuudenneksi,taide voi mahdollistaa parantumisen. Tämä viimeinennäkökulma edustaa taideterapian ja parantavan taiteenperustaa.35Kellman 200422

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä3 Kulttuuri ja hyvinvointiohjelma- ja strategiatyössäUudessa hallitusohjelmassa 2007 ”Vastuullinen, välittäväja kannustava Suomi” 36 korostetaan yhteisöllisyydentarvetta hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.Luovuus, osaaminen ja korkeasivistystaso turvaavatSuomen menestystä. Työn ja muun elämän yhteensovittamista edistetään kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.Hallitusohjelmassa kulttuuripolitiikalla tuetaantaiteen ja kulttuuriperinnön monimuotoisuutta, kulttuurilaitoksia,eri väestöryhmät ja alueet kattavienpalvelujen toteuttamista, luovuuden kehittymistä,kansalaistoimintaa sekä taloudellista kasvua. Ohjelmanmukaan otetaan käyttöön verovapaa kulttuurisetelijärjestelmä.Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan, taidekasvatuksenja turvallisen mediaympäristön edellytyksiäparannetaan. Taiteen soveltavaa käyttöä edistetäänpoikkihallinnollisesti.Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteinaovat väestön terveydentilan parantuminen jaterveyserojen kaventuminen. Politiikkaohjelma antaamahdollisuuden vahvistaa ja täydentää jo käynnissäolevaa kehittämistyötä yli perinteisten hallinnonsektorirajojen. Ohjelma korostaa ennaltaehkäisevänterveyden edistämistyön kehittämistä. Ohjelmassa onkiinnitettävä huomiota muun muassa terveyden edis-tämisen rakenteiden ja niitä turvaavan lainsäädännönkehittämiseen, lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinninedistämiseen, työikäisten työ- ja toimintakykyynsekä työhyvinvointiin, ikääntyvien terveyden jatoimintakyvyn edistämiseen, terveyden edistämisen jaehkäisevän työn vastuiden jakoon ja resurssointiin, liikunnanja kulttuurin merkitykseen hyvinvoinnin edellytyksenäsekä fyysisen ympäristön terveellisyyteen.Politiikkaohjelma 37 antaa mahdollisuuden ”Terveyskaikissa politiikoissa” -ajattelun mukaisesti vahvistaa jatäydentää jo käynnissä olevaa kehittämistyötä yli hallinnonsektorirajojen. Siinä on kirjattu toimenpiteitäsiitä, miten järjestöt ja kulttuuritoiminta voivat edistääterveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.Ohjelman mukaan ”useat kansainväliset tutkimuksetosoittavat, että taiteella ja kulttuuritoiminnalla onmonin eri tavoin vaikutusta ihmisen hyvinvointiin läpikoko elämän. Ihmisten aktiivinen kulttuuritoiminta jataideharrastukset edistävät myös yhteisöllisyyden kokemusta.Harrastuksissa syntyvät verkostot parantavatelämänhallintaa.”36Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma200737Terveyden edistämisen politiikkaohjelma 200723

Ohjelmassa esitetään toimenpide-ehdotuksena, että”käynnistetään eri hallinnonalojen yhteistyönä kulttuurinterveydellisten ja hyvinvointivaikutusten edistämishanke”.Kulttuuria ja hyvinvointia käsitellään myös useissamuissa poliittisissa ohjelmissa ja strategioissa sekä kulttuurinettä terveydenhuollon saralla niin kansallisestikuin kansainvälisestikin. Euroopan Unionin Kulttuuriohjelman2007-2013 38 tavoitteena on edistää keskinäistäymmärtämista, herättää luovuutta ja lisätä eurooppalaistenkeskinäistä vuorovaikutusta. EuroopanUnionin perustamissopimuksessa yhteisön tehtäväksiasetetaan yhä tiiviimmän Euroopan kansojen välisenliiton luominen sekä myötävaikuttaminen siihen, ettäjäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi.Jäsenvaltioiden kansallista ja alueellista monimuotoisuuttaon pidettävä arvossa ja niiden yhteistä kulttuuriperintöäkorostettava.Luovuuden ja hyvinvoinnin väliseen yhteyteen onkiinnitetty huomiota muun muassa opetusministeriönluovuusstrategiatyön puitteissa. Luovuusstrategiatyöntavoitteena on toimeksiannon mukaan kiinnittää yhteiskunnaneri toimijoiden huomio luovuuden kasvavaanmerkitykseen yksilöiden, yhteisöjen ja kokoyhteiskunnan hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta,lisätä eri toimin edellytyksiä luovuuteen liittyvien yksilöllistenja yhteisöllisten voimavarojen käytölle sekäetsiä tasapainoa luovuuteen liittyvien yhteiskunnankehittämismahdollisuuksien ja kasvavien kilpailu- jatehokkuusvaatimusten välillä. Luovuusstrategiatyöntoimeksianto on laaja, ja sen käsittelemät asiat koskevatkaikkia hallinnonaloja.Osatyöryhmien yhteenvetoraportin mukaan 39 tulisiomaksua voimavarakeskeinen ihmis- ja yhteiskuntakäsitys.Esimerkiksi arjen luovuus ei saa vielä sitäarvostusta, joka sille kuuluisi. Yhteiskunnallisessakehittämistyössä keskitytään usein suuriin asioihin jarakenteisiin ja unohdetaan arkielämän tärkeät asiat.Kuitenkin juuri arjen kokemukset vaikuttavat merkittävästisiihen, miten yksilöt osallistuvat esimerkiksiyhteiskunnallisiin toimintoihin. Arkiluovuuden takanaon usein tekemisen palo ja kutsumus – tunne siitä,että saa tehdä jotain itselle tärkeää. Arkiluovuus auttaamyös selviytymään päivittäisissä ongelmatilanteissa.Näitä arjen kokemuksia tulisi raportin mukaan yhteiskunnallisestitukea. Selviytymiskokemukset kerryttävätvoimavaroja, joita voimme hyödyntää esimerkiksilähiyhteisössämme tai yhteiskunnassa laajemmin. Politiikanja hallinnon saralla olisi tärkeää nähdä ihminenyksilönä, ei vain viranomaistoimenpiteiden kohteinaolevana kansalaisena. On tärkeää saada arjen luovuusja institutionaalinen toiminta kohtaamaan toisensatehokkaammin, sillä ne muodostavat merkittävän hyvinvointiyhteiskunnanvoimavaran.Raportissa todetaan, että luovuus tarvitsee aikaa jatilaa noustakseen esiin. Jatkuva kiire, työn pakkotahtisuusja liiallinen tehokkuuden tavoittelu vaarantavatluovuuden. Alueellisesti luovuuden edistäminenedellyttää eri toimijoiden kohtaamista ja voimavarojentehokkaampaa yhdistämistä. Valtion ja kuntienrahoitusjärjestelmien kriteereitä ja käyttöä tulisi suunnatauusiin ja innovatiivisiin hankkeisiin, kohtaamispaikkoihinja luovuustihentymiin. Luovuusstrategianloppuraportti valmistui syksyllä 2006. Siinä nostetaanesiin laajasta luovuuden edistämisen tematiikasta yksitoistayhteiskunnallisen toiminnan kohdetta, joidenkautta luovuus saadaan paremmin yhteiskunnalliseenhyvinvoinnin ja menestyksen käyttöön. 40Suomen Kuntaliitto julkaissut vuoteen 2015 ulottuvansivistyspoliittisen ohjelman Sivistyksen Suunta41 . Ohjelmassa nähdään, että kunnan tarjoamilla”opetus- ja kulttuuripalveluilla on useita positiivisiaulkoisvaikutuksia muun muassa terveyteen, ihmistenhenkiseen vireyteen ja yhteiskunnan kehitykseen. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus turvataan panostamallaresursseja koulutukseen ja kulttuuriin. Niidenmerkitys koko Suomen ja alueiden elinkeinoelämälle jakilpailukyvylle on lähivuosina entistäkin tärkeämpää.”38Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013)39Kolme puheenvuoroa luovuuden edistämisestä. Luovuusstrategian osatyöryhmien raportit 200540Yksitoista askelta luovaan Suomeen, Luovuusstrategian loppuraportti, Opetusministeriön julkaisuja 2006-:4341Sivistyksen suunta. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma 2007.24

Kulttuuripolitiikan kannalta keskeinen selontekoon taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma vuodelta2002 42 ja sen pohjalta vuonna 2003 tehty valtioneuvostonperiaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta 43 .Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman tavoitteena onluovan toiminnan edistäminen. Se sisältää taide- jataiteilijapolitiikan toimintasuunnitelmat ja kehityksenvaatimat toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään taiteensoveltavan käytön myönteisiin mahdollisuuksiin.Ohjelmassa kulttuuri nähdään luovan itseilmaisun,elämän hallinnan ja niiden yhteisöllisesti tapahtuvansäätelyn ja hyödyntämisen erilaisina ulottuvuuksina.Ohjelman mukaan taiteen ja kulttuurin ilmaisuja jakäytäntöjä suosimalla voidaan parantaa kansalaisten jakoko yhteiskunnan hyvinvointia. Taiteen hyödyntämiselläon monet kasvot, kuten jo aiemmin mainittutaiteen soveltavan käytön mahdollisuus esimerkiksisairauksien ehkäisemisessä ja hoitotyössä. Esteettistenseikkojen huomioon ottaminen rakentamisessaja muissa ympäristökysymyksissä vaikuttaa ihmistenviihtymiseen ja kestävän kehityksen edellytyksiin.Kulttuuriteollisuus on markkinoiden toimintaa taiteenja kulttuurin alueilla, ja se vahvistaa toimintayhteisönsätaloudellista perustaa.Terveydenhuollon saralla vuonna 2001 aloitettuTerveys 2015 -kansanterveysohjelma 44 määritteleeSuomen terveyspolitiikkaa seuraavien 15 vuoden ajan.Ohjelma perustuu monialaiseen yhteistyöhön ja pyrkiiterveyden tukemiseen ja edistämiseen yhteiskunnaneri sektoreilla. Ohjelman tavoitteet ja toimintalinjojenmäärittely lähtevät siitä arkiympäristöstä, jossa eletäänja toimitaan. Siksi ihmiset yksilöinä, paikallistaso toimijoineen,sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäettä muut paikalliset palvelujärjestelmät ja järjestöt,elinkeinoelämä ja kulttuuri ovat tärkeitä ohjelmantoteutumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Ajatuson, että terveydenhuollon ammattilaiset yhdessämuiden terveyden edellytyksiä luovien ja säilyttävienammattilaisten kanssa rakentavat terveyttä edistäväätoimintaa eri toimintakentillä. Valtionhallinnon roolion luoda edellytyksiä ja tukea paikallista toimintaa.Kansanterveyslain (2005/928) mukaan kansanterveystyöllätarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöönkohdistuvaa terveyden edistämistä (mukaanlukien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy) sekä yksilönsairaanhoitoa. Kansanterveyslain mukaan kunnan tuleeseurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihenvaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin,huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisestakunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötäterveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivienjulkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Laki sisältää uudenkäsityksen kansanterveystyöstä, joka siis voidaanmääritellä terveyden edistämiseksi ja sairaanhoidoksi.Perusterveydenhuollon mahdollisuuksia terveydenedistämiseen pidetäänkin rajallisina, koska se palveleeyksilöitä vailla yhteyttä koko väestöön. Useimmat terveyteenvaikuttavat rakenteelliset asiat ovat terveydenhuollonulkopuolella, esimerkiksi opetus, maankäyttö,liikennesuunnittelu, kulttuuritoiminta, asuntopolitiikkaja sosiaalitoimi. Lain mukaan julkisen vallanvelvollisuus on edistää väestön terveyttä. Tämä viittaasekä sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevään toimintaanettä yhteiskunnan yleisten olojen kehittämiseen.Tutkimusprofessori Matti Rimpelän (Stakes) mukaankansanterveystyö tulisi laajentaa kuntien kaikkeentoimintaan. Näin saavutettaisiin pitkäaikaisia terveysvaikutuksia.Suuria voimavaroja ei tarvita, riittää ettäpäätöksiä tehdään ja käytäntöjä muutetaan niin ettäne tukevat terveyttä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenkuuluu siis yhteiskunnan kaikille alueille. 4542Taide on mahdollisuuksia. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi 200243Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta 200344Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 – kansanterveysohjelmasta 200145Rimpelä 200525

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä4 Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänäalue- ja maaseutupolitiikassaMaaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Kulttuuriohjelmasisältää toimenpiteitä maaseudun kulttuurintoimintaedellytysten edistämiseksi vuosille 2005–2008. Kulttuuriohjelma korostaa taiteen ja kulttuurinmerkitystä hyvinvoinnin edistämiseksi sosiaalisuuden(osallistumisen ja yhdessä olemisen) sekä itsensä toteuttamisenkautta. Hyvinvointinäkökulmasta tarkasteltunaolennaista on osallistuminen ja onnistumisenkokemuksen turvaaminen ja niistä seuraava elämyksellisyysja ilo. 46 Maaseudun elinkeinorakennetta pyritäänuudistamaan edistämällä yksityisen palvelusektorinkehitystä ja korostamalla kunkin alueen vahvuuksia.Elinkeinorakenteen monipuolisuutta maaseudullapyritään lisäämään erityisesti hyvinvointisektorin,matkailun, kulttuurin ja etätyön kautta. Innovaatioidensynnyttämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan sekäpaikallisella, alueellisella, kansallisella että kansainvälisellätasolla tapahtuvaa verkostoitumista.Kylät ovat edelleen avainasemassa maaseudun kehittämisessä,vaikka ne ovat menettäneet merkitystäänperinteisinä, tiiviinä yhteisöinä. Kylällä on yhä asioita,joilla on kyläläisille yhteistä merkitystä. Näitä ovatesimerkiksi alueen ainutlaatuiset arvot, kuten luonto,kulttuuri, tapahtumat ja perinteet. Kylätoiminnanpäämääränä on kylän ja sen asukkaiden hyvinvointi.Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma (2003–2007) 47pyrki edistämään kylän sosiaalisen pääoman karttumistaja kyläkulttuurin vaalimista. Sitä edistävät juhlat,tapahtumat, kylähistoriikit ja kokoontumispaikkojenrakentaminen ja kunnostaminen. Uudet asukkaat javapaa-ajan asukkaat tulisi saada mukaan kylätoimintaan.Kyläyhdistystoiminta onkin kasvu-uralla. Kun1990-luvun alussa rekisteröityneitä kyläyhdistyksiä olinoin 400, vuonna 2003 toimi noin 3900 kyläyhdistystä,-toimikuntaa tai vastaavaa yhteistyöelintä ja käytössäoli 2600 kylätaloa tai muuta yhteistä kokoontumispaikkaa.Yli 2,5 miljoonaa suomalaista on kylienkehittämistoiminnan piirissä.Maaseudun toimintaryhmien kehittämisohjelmissavuosille 2007–2013 lähes puolet ryhmistä on huomioinutkulttuurin positiiviset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin.Vahva paikalliskulttuuri nähdään asukkaidenviihtyvyyttä ja elämänlaatua parantavana tekijänä,joka edistää myös arjessa jaksamista. Tästä huolimatta46Kulttuuriohjelma. Toimenpiteitä maaseudun kulttuurin toimintaedellytysten edistämiseksi vuosille 2005–200847Voimaa kuin pienessä kylässä! Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma 2003–200727

vain muutama ryhmä on pohtinut kulttuurin kehittämistäosana hoiva- ja hyvinvointipalveluja. Näidensektoreiden yhdistämistä ei ole kehittämisohjelmissajuurikaan huomioitu, vaikka juuri kulttuuriyrittäjät jakulttuuritoimijat voisivat edistää hyvinvointipalvelujensaatavuutta myös tulevaisuudessa. 48Kirjastot toimivat kulttuurisina keskuksina omillaalueillaan ja tarjoavat puolueettoman foorumin kaikissaelämäntilanteissa ja -vaiheissa eläville ihmisille. 49Tiloissa järjestetään usein itse lainauksen lisäksi myösesimerkiksi musiikkiesityksiä, taidenäyttelyitä sekä lastenja nuorten tapahtumia. Kirjastojen voidaan ajatellakehittävän sosiaalista pääomaa, sillä ne toimivat omallaalueellaan kohtaamispaikkana. Kirjastojen avoimuuskaikenikäisille kansalaisille tuo mahdollisuuden myössukupolvien väliselle kohtaamiselle. Useampiin kirjastoihinhankittu tietotekninen välineistö mahdollistaakaikille, varallisuudesta riippumatta, mahdollisuudenetsiä tietoa myös tietoverkostojen kautta. Suomi onmaailman kärkimaita kirjastojen käytön aktiivisuudessaja kirjojen lukemisessa. Alueellisen kehittämisennäkökulmasta on tärkeää nähdä kirjastojen arvoja huomioida se kirjastorakennusten rakentamisen jasijoittamisen suunnittelussa. 50 Kirjaston kehittämisohjelmassavuosille 2006–2010 visioidaan, että vuonna2010 kirjastot levittävät ympäristöönsä hyvinvointiamonipalvelukeskuksina ja toisaalta erikoistuneina lähikirjastoinaja kirjastoautopalveluina.48Niskavirta 2006, 30–3149Kirjaston kehittämisohjelma 2006–201050Hyyppä & Liikanen 200528

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä5 Kulttuuri ja työhyvinvointiTaiteen on todettu antavan voimia ja tarkoitustaelämään. Opetusministeriön teettämän kyselyn mukaan51 taidenautinnot auttavat jaksamaan työssä jaarkielämässä paremmin. Kaksi kolmasosaa kyselyynvastanneista katsoi kirjastopalveluilla olevan paljontai jonkin verran merkitystä jaksamisessa. Vastaavastiyli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että konserteillaja musiikkiesityksillä oli paljon tai jonkin verranmerkitystä jaksamisessa. Naisilla merkitys on miehiäsuurempi. Eräs työelämän ilmiö on työvoiman naisistuminenja tasa-arvoasioiden korostuminen. Koskatyöperäinen stressi on usein ongelma naisvaltaisillatyöpaikoilla, taiteen keinot voisivat olla yksi mahdollisuusauttaa näissä ongelmissa.Taidetta ja sen luomia merkityksiä voidaan ja kannattaakäyttää enemmän työelämän ja työyhteisöjenkehittämisessä sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa.Sillä voidaan myös edistää työssä jaksamista.Tämä on tärkeää huomioida varsinkin nykyään, kuntyövoiman ikärakenne vanhenee. 52Vuonna 2005 julkaistussa työministeriön strategiassa”Luova työote – tuottava työ” 53 todetaan taiteen jakulttuurin hyödyntämisen työelämän kehittämisessäolevan vähäistä. Taide ja kulttuuri voivat rikastuttaatyötä ja työyhteisöjä. Luovuutta ja työntekijän henkis-tä kasvua tukeva työ tulee strategian mukaan mieltääosaksi työsuojelun tavoitteita. Lisäksi tulisi pyrkiä nykyistäsuuremmassa määrin kohdentamaan tutkimustaluovuutta tutkivien työmenetelmien ja luovan työympäristönedellytysten selvittämiseen.EU:n uuden työsuojelustrategian 2007-2012 54mukaan tulee pyrkiä tilanteeseen, jossa työ ei aiheutavaaraa terveydelle, vaan edistää yksilön terveyttä jahyvinvointia. Tällä seikalla on myös suuri kansanterveydellinenvaikutus. Siksi on tärkeätä, että voidaantukea kaikkia henkilöitä, jotka ovat työelämässä taijoita koetetaan palauttaa työelämään.Työkyvystä huolehtiminen ja sen parantaminenon keskeinen kysymys nykyisessä työelämässä. Työntekijöidentoimintakyky, osaaminen ja motivaatioon yritysten menestyksen edellytys. Vielä muutamavuosikymmen sitten yritykset toimivat mesenaatteinaomalla alueellaan. Suuryritysten ympärille kehittyikulttuurimyönteinen ilmasto, joka vaikutti laajalti lähipiiriinniin työntekijöihin kuin heidän perheisiinsäja alueen muihin asukkaisiin. Työväen yhdistysten piireissäharrastettiin taide- ja kulttuuritoimintaa. Perinteisestityöväentalot ovat toimineet omien alueittensakulttuurikeskuksina ja esimerkiksi näytelmäpiirienharjoittelu- ja esiintymistiloina.51Viitanen 199952Taide on mahdollisuuksia 200253Luova työote – tuottava työ 200554Improving quality and productivity at work: Community strategy 2007-2012 on health and safety at work.29

Suomalaisessa työelämässä on omaksuttu työkyvynylläpitämisen malli, joka koostuu neljästä pääalueesta.Toimenpiteet suunnataan samanaikaisesti työntekijään,työyhteisöön, työhön ja työoloihin sekä ammattipätevyydenedistämiseen. Työturvallisuuskeskuksenteettämässä esitutkimuksessa 55 todetaan, että esimerkkejäsovellettavaksi näille osa-alueille on löydettävissäkuvataiteilijoiden työskentelystä yrityksissä Suomessaja ulkomailla. Suurimmassa osassa löydetyistä esimerkeistäkorostuu taiteellisen työskentelyn ymmärtäminenprosessina, ei valmiina lopputuloksena. Taiteellisiaharjoituksia on käytetty Saksan elinkeinoelämässäjo vuosikymmenien ajan. Taidetoimintaa on useissayrityksissä, kuten Ford, Daimler Crysler, Siemens,Krupps ja DM Drogerie Markt. Saksalaisille yritysjohtajilletehdyssä kyselyssä 18 % vastaajista sanoi, ettäyritys on ymmärrettävissä inhimillisen kehittymisenpaikkana. Toinen tärkeä syy taiteen hyödyntämiselleyrityksissä oli mielikuvituksen ja luovuuden kehittäminen.Ruotsissa, esimerkiksi Länsi-Göötanmaan kunnissaon yritysyhteistyö taiteen keinoin kehittynyt osaksitaidejärjestö Skådebananin toimintaa. Taiteilijat työskentelevättyöpaikkojen kehittämistyössä projekteissa,joista osassa taide tuodaan avoimen lopputuloksenperiaatteella ja osassa tiettyä lopputulosta tavoitellenmukaan yritysten työpaikkojen arkeen. Taidetoimintayrityksissä nähdään osana alueen laadullista kehittämistyötä,jolla etsitään muun muassa luovaa vetovoimaaalueen yrityksiin ja kestävän kehityksen mukaisiatoimintamalleja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen.Toimintaa rahoittavat Ruotsissa ammattiyhdistykset,yritykset ja Kulturrådet. 56Taideharjoitusten avulla voidaan vaikuttaa sosiaalisessakanssakäymisessä syntyviin tilanteisiin, joissavaaditaan taitoja toisen kuuntelemisessa, omien näkemystenhetkeksi sivuun jättämisessä ja lopputulokseenpääsemisessä intensiivisen vuorovaikutuksenkautta. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kokemuksellinenoppiminen taiteellisen työskentelyn kautta onosoittautunut tehokkaaksi silloin, kun työelämässä on55von Brandenburg 200356www.vg.skadebanan.org57Taide tuottaa hyvää oloa 2002kosketeltava uusia menetelmiä ja tunkeudutaan uusille,ennen kokemattomille alueille. Työkyvyn kannaltakokemuksellinen oppiminen voi tukea persoonallistatyöhyvinvointia uusissa työtilanteissa edistämällä joustavuuttaja stressinhallintakykyä. Fyysisestä kunnostahuolehtiminen on monille tärkeä harrastus ja se onperustellusti vahvasti esillä työterveydenhuollossa.Liikuntaharrastus ei merkitse sitä, että jokaisen pitääolla huippu-urheiluja. Tavoitteena on kuntoilu, jossajokainen löytää itselleen sopivat lajit kunnon ylläpitämiseksi.Vastaavasti taideharjoitusten tekemisessä eipyritä huipputaiteen tuottamiseen, vaan korostetaanitse taiteellisen prosessin etuja. Siksi voidaan puhuakaikille kuuluvasta ”kuntotaiteesta”, jolla ylläpidetäänhenkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja edistetäänosaamista. Lisäksi työturvallisuuskeskuksen esitutkimuksessatodettiin taideterapian soveltuvan osaksityöterveyshuollon toimintatapoja, jossa sitä voitaisiinkäyttää ehkäisevänä, hoitavana ja kuntouttavana menetelmänäyksilön työhyvinvoinin edistämisessä.Kuvataiteilija Irma Kanon on vetänyt useana vuonnaInvalidisäätiön sairaala Ortonissa henkilökunnantaidekerhoa. Kanonin mielestä henkilökunta tarvitseevaativan työn vastapainoksi elämyksiä, onnistumisenkokemuksia, rohkeutta ja mielihyvää, jota oma luovuusparhaimmillaan antaa. ”Moni sanoo tuntienjälkeen, että onneksi jaksoin tulla. Väsymys haihtuuja virkistyminen lisää puhtia. He kokevat suurta iloasaadessaan maalauksen tai piirroksen valmiiksi alustaloppuun. Pirstaleinen aika vaatii eheytymistä. Taide onoiva tapa rakentaa minäkuvaa ja etsiä kokemusperäisiätaitoja. Tunne ja kokemus – ’minä luon ja maalaan’-on kerrassaan upea. Rohkeus luomisessa lisää rohkeuttamuillakin elämänalueilla ja hälventää pelkoja. Myösepäonnistuminen ja tyytymättömyys omaan maalaamiseenon välillä kohdattava. Se kuuluu kehittymisenelinikäiseen prosessiin. Aina ei voi onnistua.” 57Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa toteutettiinyleisötyöpajoja työpaikkakiusaamista käsitelleennäytelmän ”Iso Sininen” yhteyteen. Hanke toteutettiinvuosina 1998–1999. Hämeenlinnan kaupunginteatterietsi yleisötyöpajojen avulla mahdollisuuttalisätä teatterin näkyvyyttä ja toimia alueellaan keskustelunvirittäjänä. Toisaalta Työsuojelurahaston tavoitteenaoli kokeilla taiteen käyttöä osana työnohjausta,työpaikkakiusaamisen ehkäisyssä sekä muissa30

työyhteisön kehittämistä koskevissa kysymyksissä. Eriyleisöosallistujaryhmät osallistuivat hankkeeseen osanatyöyhteisön kehittämistä tai vain puhtaasti työpaikanvirkistystoimintana. Työpajoissa tarkasteltiin erityisestityöpaikan kulttuuria ja ilmapiiriä, joissa risteileväterilaisten ihmisten toimintatavat, arvot ja tavoitteet.Yleisötyöpajakokeilu otettiin myönteisesti vastaan. Vetäjienmukaan draamapedagogiikka työvälineenä sopiierääksi menetelmäksi työyhteisön ongelmanratkaisuprosesseissa.Vaikka draama ei sellaisenaan avaa työyhteisönlukkoja, se vapauttaa mielikuvitusta näkemäänerilaisia ratkaisuja vaikeille tilanteille. Teatteri, draamaja työnohjaus voidaan siis yhdistää toisiaan täydentäviksiprosesseiksi. 5858http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=9815431

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä6 Kulttuuritoiminta sosiaalijaterveysalallaSosiaali- ja terveystoimen alueella on saatu myönteisiäkokemuksia yli kymmenen vuoden ajan maassammetoimineesta Terveyttä kulttuurista -verkostosta. Verkostontaustalla oleva Arts in Hospital -hanke syntyiosana Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kulttuurikehityksenvuosikymmentä 1988–1997 leviten kaikkiaan18 jäsenmaahan. Suomessa perustettuun projektiinlähtivät mukaan muun muassa Suomen kuntaliitto,Taiteen Keskustoimikunta, Stakes ja Jorvin sairaala.Projektien aikana useat alueelliset taidetoimikunnatosallistuivat Terveyttä kulttuurista -toiminnan osaprojektientoteutukseen ja tukemiseen. 59Hallinnonalojen väliinputoamiset ovat ongelmahankkeilla, joissa on uusia epätavallisia esimerkkejä.Ne ovat usein kuitenkin omassa laadussaan innovatiivisiaja siksi arvokkaita. Vielä jokunen aika sittenvammaisille suunnatut taidehankkeet tuntuivattipahtavan hallinnonalojen väliin: kulttuurisektorion perinteisesti mieltänyt vammaisten taidehankkeetsosiaali- ja terveystoimen piiriin kuuluviksi ja päinvastoin.Tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosina;opetusministeriö on ottanut vammaisten sekä kieli- jakulttuurivähemmistöjen kulttuuristen oikeuksien toteutumisenyhdeksi painopisteekseen. Ministeriössä on59Liikanen 200360http://www.msl.fi/index.php?pid=3&cid=35valmisteltu taiteen ja kulttuurin saavutettavuusohjelmavuosille 2006–2010. Lisäksi vammaisyhteisöjenkulttuuritoimintaan ja kulttuurin saavutettavuudenedistämiseen osoitettu määräraha on lähes nelinkertaistunutvuodesta 2004 (390 000 euroa vuonna2008). Määrärahasta on tuettu useita vammaistenomia ja vammaisille suunnattuja hankkeita, kutenesimerkiksi Maaseudun sivistysliiton yhteistyössäVaalijalan kuntoutuskeskuksen kanssa toteuttamaaVoimataide -hanketta. Hankkeessa kehitetään kuntouttavanja osallistavan taidetoiminnan menetelmiäkokeilemalla sekä kansainvälisen verkottumisen javertailun kautta. 60Saksassa toimii Kunst im Krankenhaus -verkosto,joka on osa kansainvälistä Arts in Hospitals -liikettä.Stuttgartissa sijaitsevan Robert Bosch-sairaalan aatteellisenalähtökohtana on osaaminen ja inhimillisyysauttamisessa ja parantamisessa. ”Kaiken mitä sairaalassatapahtuu, täytyy palvella potilaiden tervehtymistä.”Taide sairaalassa ei ole vain koristelua, vaan sen tehtävänäon välittää lämmintä ilmapiiriä, kodikkuuttaja toivoa potilaille ja henkilökunnalle. Erityinen toimikunta,johon kuuluu muun muassa taideasiantuntijoita,sairaalan työntekijöitä ja arkkitehtejä, valikoisairaalassa esillä olevat teokset. Kokoelmaan ei halutasisällyttää teoksia jotka esittävät pelkoa, väkivaltaa, näköalattomuuttatai masennusta. Sen sijaan halutaansuosia teoksia jotka voivat auttaa kohtaamaan kärsimystäja surua. Taideterapeuttien toiminta sairaalassa32

täydentää hoitoja mahdollistamalla potilaille aktiivisenluovan tekemisen. Sairaala toimii myös kouluttajanaja korostaa humaanisuutta henkilökunnan suhteen. 61Pohjoismaiden lisäksi ainakin Ranskassa, Saksassa,Hollannissa ja Iso-Britanniassa on hyödynnetty taidettaterveydenhuollossa. Taiteen rooli sijoittuu tällöinlaajasti nähtynä kolmelle alueelle:• taiteen (taideteosten) käyttö fyysisessäympäristössä,• taide-esitykset ja taiteilijavierailut ja• erityiskoulutettujen kuvataide-, tanssi-,näyttämötaide- ja musiikkiterapeuttien tekemätyö. 62Taideterapiatyöskentelyllä voidaan ehkäistä, hoitaaja kuntouttaa monenlaisia jaksamiseen liittyviä oireyhtymiä,kuten stressiä, uupumusta, masentuneisuuttasekä elämän kriiseihin, ikääntymiseen ja sosiaaliseenvuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Se onkin hyväesimerkki siitä, kuinka taide ja siihen liittyvät muutkulttuurin muodot voivat kokemuksellisuuden kauttaedistää sekä yksilöllisyyttä, että yhteisöllisyyttä. Taideterapiavoi olla elvyttävää, sisäisiä voimavaroja tukevaatoimintaa, jossa henkilö työskentelee rauhallisessa tilanteessayksin tai pienessä ryhmässä terapeutin johdolla.Työskentely voi olla meditatiivista, oman itsenkuuntelua.Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS)Psykiatriakeskuksessa (entinen Hesperian sairaala) onmusiikkiterapiaa toteutettu vuodesta 1963 alkaen.Musiikkiterapia on kuntoutus ja hoitomuoto, jossamusiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia,äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksenkeskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujentavoitteiden saavuttamiseksi. Terapiahoitosuhteessapotilas voi musiikin kuuntelun, soiton, laulun ja musiikinsekä tekstin luomisen avulla tutkia ja työstääproblematiikkaansa. Musiikkiterapiaa käytetään yleensäkokonaishoidon osana tai polikliinisille potilaillesovittuna jatkohoitona muiden hoitomuotojen rinnalla.Musiikkiterapia on psykoterapian erityissovellusja musiikkiterapeutin ammatissa yhdistyvät sosiaali-,terveys- ja kasvatusalan ammattitaito musiikin alanammattitaitoon. 63Asuinympäristössä helposti saavutettavat puistot japuutarhat penkkeineen ovat tervetullut paikka yhteisiintapaamisiin naapureiden kanssa niin lapsiperheillekuin vanhuksillekin. Laitosympäristössä eläville asiakkailleja henkilökunnalle puutarhan äänimaailma voiolla musiikkia melun rasittamalle kuulolle ja vähentääsiten stressiä. Suihkulähteen solina, lintujen lauluja lehtien havina rauhoittavat ja auttavat jaksamaan.Terapeuttisessa puutarhatoiminnassa pyritään sekäpuutarhan hoidon että puutarhassa oleskelun avullaedistämään terveyttä ja hyvinvointia. Jo 1800-luvullaPhiladelfian Friends Hospitalissa rakennettiin puisto,jonka avulla haluttiin vaikuttaa potilaiden aisteihin jatunteisiin rauhallisessa ympäristössä. Suomessa puistomaisia,potilaiden hoitamia ympäristöjä rakennettiinesimerkiksi Niuvanniemen, Pitkäniemen, Lapinlahdenja Kellokosken sairaalan yhteyteen. Puisto sairaalanyhteydessä tarjoaa hyvän ympäristön kuvataiteelle,kuten esimerkiksi Helsingin keskustassa olevan invalidisäätiönsairaala Ortonin veistospuisto osoittaa. 64USA:ssa on kriminaalihuollon asiakkaiden parissakäytetty taidetta muun muassa itsetuntemuksen javuorovaikutteisuuden taitojen kehittämiseen. Kriminaalihuollonasiakkailla ovat aiemmin muilla keinoillatoteutetut hoitokokeilut onnistuneelle elämäntaitojenrakentumiselle osoittautuneet tehottomiksi,koska ne eivät ole erityisesti keskittyneet tukemaannäitä seikkoja. Sen sijaan taiteet ovat saaneet paljonhuomiota, sillä ne ovat tehokkaita välineitä silloin,kun pyritään voittamaan elämäntaitojen oppimiseenliittyviä esteitä ja tukemaan sekä oppimista, että itsetuntemusta.6561http://www.rbk.de/01_08.html62Syrjästä esiin 199863http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,956,5414,559764Rappe 200565Gussak, & Ploumis-Devic 200433

3434

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä7 ITE-taide ja oma vapausITE-taide on itseoppineiden taidetta ja sikäli irrallaanammattitaiteen kentästä. ITE-taiteen ilmentymät ovatkuitenkin hyvin kaukana tyypillisestä harrastelijataiteilijanilmaisusta. ITE-taiteilijan ilmaisu on originellia jarosoista, harrastelijataiteilija pyrkii usein jäljentämään”oikeaa” taidetta mahdollisimman tyylipuhtaasti.Suomalaisessa nykykansantaiteessa toteutuu tarvevaikuttaa omaan elämänlaatuun ja toimia omastaympäristöstä käsin. Nimitys ITE-taide syntyy lyhenteestä”itse tehty elämä”. Monet ITE-taiteilijat ovatitseoppineita ja taiteellisen ilmaisun tarve on saattanutherätä elämän käännekohdissa ja kriiseissä. ITE-taiteessatekemisen itseisarvollisuus ja vapaus voittavatvelvollisuudet.Maaseudun Sivistysliitto aloitti suomalaisen ITEtaiteenvaltakunnallisen kartoituksen vuonna 1998.Sittemmin etsintää on tarkennettu Varsinais-Suomessaja Pohjanmaalla, ja parhaillaan ITE-tekijöitä etsitäänKainuusta. Tekijöiden esiin nostaminen ja tunnetuksitekeminen omassa lähipiirissä on koettu vastavuoroisenpalkitsevaksi. Tekijät itse ovat kokeneet esille pääsyntunnustukseksi ja arvonannoksi, joka on kohottanutheidän itsetuntoaan ja tietoisuuttaan tekemisensämerkityksellisyydestä. Paikkakunnan asukkaat ovatmyötämielisen asennoitumisensa ja kiinnostuksensakautta osoittaneet, että ITE-taiteella on merkitystämyös yhteisöllisen identiteetin rakentumisessa. Tuoreimpiinalueellisiin kartoituksiin on ollut helppo saadamukaan myös alueelliset organisaatiot ja kunnat,jotka ovat kertoneet ITE-taiteen tuovan myönteistäimagoarvoa ja innostusta luovaan ajatteluun, mainituttahot ovat myös osallistuneet kartoitushankkeidenrahoitukseen. 66 Kaustisten näyttelyn yhteydessä ITEtaiteestajulkaistiin kirja, jossa Martti Honkanen onesittänyt seuraavan määritelmän: ”Nykykansantaideon arjen luovuuteen liittyvää toimintaa, jossa tekijätvoivat jatkaa ja uusintaa perinteisempää kansantaidettatai käyttää ihmiskunnan uusimpia keksintöjä omaperäiseenitsensä ilmaisuun ja parhaimmillaan paremmanelämänlaadun saavuttamiseen” 67 .Nykykansantaiteesta järjestettiin ensimmäinennäyttely Kaustisilla vuonna 2000. Näyttely on sittemminkiertänyt myös Raumalla, Kajaanissa ja Helsingissä.Kaustisten Kansantaiteenkeskukseen perustettiinvuonna 2002 ITE-nykykansantaiteen museo 68 .66Yksityinen tiedonanto, Raija Kallioinen, Maaseudun Sivistysliitto, 200667Sederholm 200468http://www.kaustinen.net/museot/index.asp?luokka_id=22&main=135

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä8 Yhteisötaide ja osallisuusYhteisötaide (community art, new genre public art)tarkoittaa taidetta, jota tehdään yhteisön ehdoilla, yhteisönjäsenten kanssa ja heitä varten toiminnallisella,performatiivisella tavalla. Yhteisötaiteessa korostetaanerityisesti kommunikointia ja vuorovaikutusta. Yhteisötaiteilijattoimivat paikallisen kulttuurin edistäjinä.He järjestävät alueella tai yhteisöissä ammattitaiteilijoidenohjaamaa kurssitoimintaa myös sellaisille asukkaille,joiden elämään taide ei yleensä kuulu. He myösideoivat ja organisoivat ympäristötaidehankkeita sekäpaikallisia kulttuuritapahtumia. Yhteisötaiteen pyrkimyksenävoi olla muutoksen luominen tai huomionkiinnittäminen esimerkiksi yhteisön elinoloihin.Sosiokulttuurinen innostaminen oli mukana 1960-luvulla Unescon toiminnassa ja sitä käytettiin muunmuassa Latinalaisessa Amerikassa elämänmuutosten,sosiaalisen nousun ja ihmisten elämänlaadun parantajana.Sosiokulttuurisen innostamisen tavoitteena onkulttuurisen tasa-arvon lisääminen, jossa innostajattoimivat välittäjinä taiteen ja kansan välillä. ErityisestiAnglosaksisissa maissa toiminta suuntautui yhteisötaiteenkäyttöön (community art).Kuvataiteilija Lea Kantonen 69 on käsittellyt väitöstyössäänyhteisötaiteen kenttää ja vallitsevaa alan terminologiaa.Kantosen tutkimus perustuu taiteellisiinprojekteihin eri alkuperäis- ja pienten kansojen nuortenkanssa Meksikossa, Virossa ja Suomen Lapissa.Keskeistä projekteissa on ollut valtaväestön ja vähemmistönnuorten kohtaaminen. Kantonen esittää tutkimuksessaanajatuksen yhteisötaiteesta kompromissientaiteena, jossa olennaista ei ole kysyä, onko projektionnistunut vai epäonnistunut. Sen sijaan tähdellistäon pyrkiä lisäämään ymmärrystä keskusteltavasta aiheestaja keskustelemisesta ylipäätään. Kantosen mukaankeskustelutaide voidaan nostaa yhteisötaiteenkäsitteen rinnalle, vaikka se ei olekaan valmis metodi.Monikulttuurisessa ja kulttuurien välisessä keskustelutaiteessavoi valtasuhteita ilmentävä tila olla yhtähedelmällinen kuin perinteisempi neutraali tila.Seppo Väänänen esittelee Taideteollisen korkeakouluntaidekasvatuksen lopputyössään ”Yhteisötaidekäytäntönä ja osana opetussuunnitelmaa” kolmeayhteisötaidehanketta. Projektit toteutettiin erilaisissaympäristöissä ja ohjaajien ja osallistujien taustat olivathyvin vaihtelevia. Väänäsen mukaan yhteisötaiteessaolennaista on yhteisön jäsenien tapa ja kyky osallistuaprojektiin. Osallistujien olisi hyvä tulla hankkeeseenmukaan jo suunnitteluvaiheessa, välttääkseen avustajanrooliin ajautumista. Kaikissa kolmessa projektissakeskeistä oli osallistujien ilmaisun kehittäminen. Yhteisötaideprojekteissainnostamalla osallistujia luovaantoimintaan jonka avulla pyritään muuttamaanyhteisön normeja ja käytäntöjä. Väänäsen tutkimienprojektien tarkoituksena oli yhteisön tai ryhmien sekäniiden sisäisen yhteistyön laadullinen kehittäminen. 7069Kantonen 200570Väänänen 200636

9 Kolmannen sektorin merkitysKolmas sektori on nostettu esille keskustelussa siitä,miten kansalaisten tarvitsemat hyvinvointia lisäävätpalvelut voidaan turvata jatkossakin. On ymmärretty,että kansalaisyhteiskunnan toiminnot eivät ole vainpuuhastelua ja harrastamista, vaan niillä on tärkeä yhteiskuntapoliittinenmerkitys. Kansalaisyhteiskunnanmerkityksen nähdään korostuvan tulevaisuudessa, koskase tuottaa henkistä hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa,jotka ovat inhimilliselle elämälle kaikkein tärkeimmät.Suurin haaste kansalaisyhteiskunnalle on laadukkaantekemisen turvaaminen osaamista lisäämällä 71 .Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen käsittelevät Sitranjulkaisemassa tink tank – puheenvuorossaan ”Yksilönääni. Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla” uusiaajatuksia hyvinvointiin 72 . Heidän mukaansa muunmuassa sitoutumisen puute ja vieraantuminen omastapalvelutapahtumasta on eräs pääsyy ihmisten pahoinvointiinja syrjäytymiseen. Yksilön näkökulmasta hyvinvointitarkoittaa luottamusta siihen, että on omanitsensä herra. Lisäksi hyvinvointi on nähtävä yksilönomana aktiivisesti osallistumisena hyvinvointinsarakentamiseen, sillä se on osa identiteettiä ja arkea.Mokan ja Neuvosen mukaan hyvässä yhteiskunnassaturvallisuus, terveys ja hyvinvointi lähtevät ihmisenarjesta, teoista ja yhteisöistä.Saksassa 73 on kehittynyt ikääntyneiden piirissä erilaisiakolmannen sektorin verkottumismahdollisuuksia,joissa ikäihmiset kehittävät yhdessä uusia asumismuotojavaihtoehtona yksin asumiselle tai palvelutaloasumiselle.Verkostot toimivat alueellisesti ja niidentarkoituksena on informoida kiinnostuneita tulevistayhteisörakennushankkeista tai vapaista paikoista joolemassa olevissa yhteisöissä. Helsingin seudulla sosi-aalisena asumismuotona syntynyt Loppukiri-talo 74 onhyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta. Se valmistuiArabian rantaan keväällä 2006. Talossa on 58 omistuasuntoaja 490 neliön yhteistilat, joissa laitetaan ruokaayhdessä ja harrastetaan kulttuuria.Julkisella vallalla olisi monin tavoin mahdollistatukea ja rohkaista kolmannen sektorin kehittymistä 75 .Esimerkiksi teatteriharrastus on Suomessa hyvin suosittuaja se koskettaa vuosittain useita satoja tuhansiaihmisiä. Se on suhteessa asukasmääriin erityisen suosittuamaaseutupaikkakunnilla. Arviolta 800 erilaisessaharrastusryhmässä toimii 20000 harrastajaa, toteaaHeikki Susiluoma 76 harrastajateatteria Lapualla käsittelevässätutkimuksessaan. Teatteriharrastus kasvattaahänen mukaansa paikkakunnan sosiaalista pääomaamonella tapaa:1) Teatterityöhön osallistuvien yksilöiden taitojenkasvamisen kautta.2) Teatteritoiminnan liittymisenä niintaloudellisesti, kulttuurisesti kuinsosiaalisestikinpaikkakunnan muuhun elämään. Lapuallaesimerkiksi kulttuurimatkailuun.3) Teatterikappaleiden kautta paikkakunnanhistorian ymmärryksen ja identiteetinkasvattamiseen.71Harju 200572Mokka & Neuvonen 200673http://www.ekir.de/eeb-nordrhein/pisa/wohnen/index.htm74http://aktiivisetseniorit.fi/75Sirkkala 200676Susiluoma 200537

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä10 Esimerkkejä hankkeistaeri aihealueilta10.1 Taide arjen hyvinvoinnissa jayhteiskunnallisissa keskusteluissaRohkeus, ilo ja kriittisyys – Taide hyvinvointiyhteiskunnanuudistamisessa -ohjelmahankeTaide hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa -ohjelmahankkeentarkoituksena on kartoittaa taiteen jakulttuurin mahdollisuuksia arjen hyvinvoinnin edistäjänäja sisällyttää keskusteluun luovan talouden lisäksimyös sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä kulttuurin kysymykset.Lähtökohtana on luoda yhteyksiä esimerkiksiopetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriönvälille.Ohjelmahankkeen suunnittelu käynnistyi syksyllä2005 ja se on lanseerattu nykytaiteen museo Kiasmanseminaarissa 17.5.2006. Työ sisältää asiantuntijayhteistyötä,koulutusta ja ohjelmasuunnittelua,käytännön kokeiluja ja projekteja. Kohderyhminäprojekteille ovat eri tavoin yhteiskunnasta vieraantumisuhanalla olevat ryhmät. Projektissa kehitetäänlisäksi taiteen soveltavaa käyttöä esimerkiksi työyhteisöissäja työssäjaksamisen edistämisessä. Rohkeus,ilo ja kriittisyys -seminaarin (2006) suunnittelussa jaohjelmatyössä ovat olleet mukana muun muassa Nykytaiteenmuseo Kiasma, Stakes, Teatterikorkeakoulu,Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto,Kuvataideakatemia, Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskuksenKaupunkikulttuuriyksikkö, TerveyttäKulttuurista -verkosto ja työministeriö. (Nykytaiteenmuseo Kiasman projektiesite)Hankkeessa syntynyt kirja ”Taide keskellä elämää” 77julkaistiin hankkeen toisessa seminaarissa Eduskunnassa22.11.2007, joka järjestettiin yhteistyössäEduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Julkaisukoostuu eri asiantuntijoiden lukuisista artikkeleistakoskien taidetta osana arkea, yhteisöä ja elämänlaadunparantamista.Taantuvan kaupunkialueen elvyttäminenEuroopan unionin (EU) Urban II -yhteisöaloiteohjelmantavoitteena oli taantuvien kaupunkialueiden taloudellinenja sosiaalinen elvyttäminen sekä kestävänkehityksen edistäminen. Helsingin ja Vantaan UrbanII -ohjelman kohdealue on itäisellä pääkaupunkiseudulla.Hanke toteutettiin vuosina 2001–2006.77Bardy 200738

Ohjelman ydinalueita ovliat Myllypuro, Kontula,Länsimäki ja Hakunila sekä näihin tukeutuvat kaupunginosatkuten Vesala ja Kivikko. Aluetta reunustavatohjelma-alueeseen kuuluvat Itäkeskuksen, Herttoniemen,Roihupellon ja Hakkilan työpaikka-alueetsekä Länsisalmen, Ojangon ja Sotungin alueet. Asuinalueitayhdistää niiden etäinen sijainti merenrannasta,kaupunkien keskustojen palveluista ja työpaikkakasvunkeskittymistä sekä alueiden kerrostalovaltaisuusja alhainen status. Ohjelma jakautui kahteen osaan.Yritystoiminnan ja työllisyyden kehittämisen avullapyrittiin parantamaan yritystoiminnan toimintaedellytyksiäja edistämään työttömien työllistymistä.Asukkaiden omatoimisuuden tukemisen toimintalinjanavulla kannustettiin asukkaita osallistumaan ympäristönlaadun parantamiseen ja tietoyhteiskunnantaitojen kartuttamiseen. Lisäksi kehitettiin uusia yhteistyö-ja palvelumalleja osallisuuden lisäämiseksi.Kaupunkikulttuuri näkyi paikallisten asukasjärjestöjenjärjestäminä alueellisina tapahtumina ja juhlina,ympäristötaideteoksina ja yhteisötaiteena. Taiteilijoidentyön tavoitteena oli tuoda lähiöelämä esiin tasavertaisenaosana helsinkiläistä kaupunkikulttuuria.Kulttuuri lisää asumisviihtyvyyttä kaikissa muodoissaan.Aluetapahtumat, juhlat ja perinnetiedon keruuovat tärkeitä asukkaille myös lähiöiden julkisuuskuvankannalta. (http://www.urbanfinland.info/)10.2 Lapset ja nuoret, koulutus javapaa-aikaKoulu ja kulttuuri - hankeVuosina 1998–2001 toteutetun Koulu ja kulttuuri(Koku) -hankkeen tavoitteena oli kehittää koulun taide-ja kulttuurikasvatusta siten, että se tukee lasten januorten itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena oli, ettäkulttuurista tulee elimellinen osa lasten ja nuorten elämääkouluissa ja koulun ulkopuolella. Tarkoituksenaoli kehittää koulun kulttuuritoimintaa ja sitä tukeviaverkostoja, ja tukea koulun opetussuunnitelmatyönkehittämistä taideaineiden ja muiden aineiden yhteistyöntehostamiseksi. Lisäksi pyrittiin kehittämään koulujenja taiteen perusopetuksen välistä yhteistyötä.Hankkeessa oli mukana 17 kuntaa, ja sen toivotaanantavan ideoita myös muille kunnille. Yhteistyö kuntienja Opetushallituksen välillä toteutettiin KOKU-yhdyshenkilöiden,kummien, avulla. Kummit seurasivattapahtumia omissa kunnissaan, osallistuivat erilaisiintapahtumiin ja kokosivat tietoa kuntien hankkeista jakonsultoivat niitä. Seminaareja järjestettiin yhteensäneljä. Tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia projektientoteuttamisesta kunnan tasolla ja kouluissa. Seminaareihinosallistui yhteistyökumppaneita, kuten läänintaiteilijoita,museoiden, teattereiden, tanssiryhmien jamusiikkimaailman edustajia. (http://www.edu.fi/julkaisut/koku2001.pdf)Suomen TammiSuomen Tammi on Opetushallituksen, Museovirastonja ympäristöministeriön yhteistyöverkosto, joka tukeekulttuuriperinnön opetusta kouluissa ja oppilaitoksissa.Uusi sopimus yhteistyöverkostosta solmittiinvuosille 2005–2008. Vuosittain on tarkoitus järjestääkeskustelufoorumi, jossa tarkastellaan kulttuuriperintöopetuksentilaa. Alueellista toimintaa tuetaanopetuksen ja kulttuuriperintöalan asiantuntija-avulla.Yhteistyöverkostossa hoidetaan tiedotusta eri tahojenvälillä ja edistetään opettajille tarjottavaa kulttuuriperintöalantäydennyskoulusta. Lisäksi tuetaan kansalaisjärjestöjäniiden ympäristökasvatustyössä. Kehittämistyöntueksi julkaistaan eri aihealueisiin liittyväämateriaalia ja järjestetään osahankkeiden tapaamistilaisuuksia.Kulttuuriperintö pyritään ottamaan entistäenemmän huomioon uusissa perusopetuksen jalukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa. Opetuksentavoitteena on välittää kulttuuriperintöä sukupolveltatoiselle. Toiveena Suomen Tammi -verkostolla on, ettäkaikki koulut ja oppilaitokset voivat ottaa vapaasti ideoitaomiin suunnitelmiinsa verkoston kokemuksista.Kokemuksia on koottu projektimuotoisella toiminnallavuodesta 1998 asti. Niitä on esitelty projektin tuottamissalehdissä, kirjoissa, näyttelyissä ja internetissä.(http://www.edu.fi/projektit/tammi/)Harrasta ja opiskele MäntässäHankkeessa yhdistetään opetuksen ja harrastustenvälinen yhteistyö siten, että harrastamalla esimerkiksikuvataiteita, musiikkia tai salibandya, voi suorittaaosan opintoja. Hanke pyrkii kehittämään Mäntän39

imagoa taidekaupunkina ja seutua koulutuksellisenakeskuksena. Hankkeella halutaan parantaa alueellistakilpailukykyä ja vetovoimaa ja edistää paikallisenkulttuurin säilymistä ja kehittymistä sekä lisätä paikallistentoimijoiden ja harrasteryhmien aktiivisuutta taiyhteistyötä. (http://www.mantta.fi/hjom/)Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteetSuomessa - SYREENISYREENI-projektissa tutkittiin monitieteellisestivuosina 2000–2003 etnisiä suhteita, syrjäytymistä jaeriarvoisuutta. Tutkimuksen painopisteet hankkeissavaihtelivat, mutta enemmistö oli painottunut etnistensuhteiden tutkimukseen. Hankkeet kattoivat läheskaikki kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnanedustamat tieteenalat. Lisäksi eri tieteenalojenerilaiset teoreettiset ja metodologiset lähtökohdatolivat varsin hyvin edustettuna. SYREENIn osaprojektissa,SYREENIn Taimi - Taiteellinen toiminta,elämäntarinat ja syrjäytyminen, tutkittiin Stakesin jaTaideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastontoimesta taiteellisen ilmaisun toiminnan merkitystäsellaisten lasten ja nuorten itseymmärryksen jakulttuurisen identiteetin tukemisessa, jotka maahanmuutontai vaikeiden sosiaalisten olosuhteiden vuoksiovat syrjäytymisvaarassa. Kysymystä lähestyttiin sekäteoreettisesti että käytännöllisesti työskentelemällä lastenkanssa.Ensimmäisenä osatehtävänä oli pohtia teoreettisestija filosofisesti etnisyyden, syrjinnän, syrjäytymisen,ulkopuolisuuden ja monikulttuurisuuden käsitteellisiäja ilmiötason kysymyksiä yhteiskunnan, erityisestisen kasvatusjärjestelmän konstruktioina sekä taiteenja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisia ja vaihtuviamerkityksiä.Tutkimuksen toinen osa perustui toimintatutkimukselliseenajatteluun, jolloin tarkastellaan taiteellisenilmaisun mahdollisuuksia tukea syrjäytymisvaarassaolevien lasten kulttuurisen ja oman identiteetinselkiytymistä ja vahvistumista. Tämä osuus toteutettiinkahdessa kontekstissa, monikulttuurisessa koulussaja lastenkodeissa. Oletuksena oli, että taiteenkeinoin voidaan tukea lasten ja nuorten itseymmärrystäja toisen kohtaamista. Keskeisenä sisältönä ovatlasten taiteen eri keinoin kertomat elämäntarinat. Tutkimukseenliittyi myös lasten kanssa työskentelevienkoulutusprojekti ja ajatus, että aikuisten on niin ikäänkohdattava omat elämäntarinansa ennen kuin sisäistynyttaiteellinen ja ilmaisullinen toiminta lasten kanssaon mahdollista. Kolmantena tavoitteena oli koota teoreettisestaja empiirisestä tutkimuksesta johtopäätöksiäsosiaali-, kasvatus- ja terveystyöhön järjestämälläkoulutustapahtumia ja seminaareja. (Sava & Vesanen-Laukkanen 2004, http://www.joensuu.fi/syreeni/tutkimusprojektit.html)10.3 Terveys ja kulttuuriHAKKU - Hyvinvointia ja kuntoa kulttuuristaMikkelin ammattikorkeakoulu, Euroopan sosiaalirahastoja opetusministeriö käynnistivät projektin, jonkatavoitteena oli vahvistaa arjen kulttuurin ja taiteenroolia sosiaali- ja terveysalan hoito- ja kuntoutusyksiköidenja -yhteisöjen toiminnassa. Projekti toteutettiinvuosina 2004–2006. Hankkeen ensisijaisina kohderyhminäolivat mukana olevien sosiaali- ja terveysalantoimintayksiköiden asiakkaat ja henkilökunta, sekähankkeen toteuttamiseen osallistuvat kulttuuri- ja taidealantoimijat. Keskeisiä kohderyhmiä olivat lisäksiprojektin toteuttamiseen osallistuvien koulutusyksiköidenopiskelijat ja opettajat. Hankkeen tulosten levittämisenkautta siitä voivat hyötyä koko Etelä-Savonmaakunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö, kulttuuri-ja taidealan toimijat, päättäjät ja heidän kauttaansosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät ja heidänomaisensa. Osana Hakku-hanketta kehitettiin Kulttuuriosana hyvinvointipalveluja -erikoistumisopinnot,jotka soveltuvat sosiaali-, terveys- ja kulttuurialankentällä työskenteleville ammattilaisille. Erikoistumisopinnottoteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulunTerveysalan laitoksen opintoina yhteistyössä Kulttuuri-,nuoriso- ja sosiaalialan laitoksen kanssa. Erikoistumisopintojentavoitteena oli antaa ammattilaisille valmiuksiakulttuurin ja taiteen käyttöön hoito- ja hoivaalalla.Opinnoissa perehdyttiin taiteen ja kulttuurinmerkitykseen ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.Opiskelu sisälsi käytännön harjoituksia taiteen käytöstäsekä ohjeistusta tapahtumien ja tilaisuuksienjärjestämiseen. Opiskelija kehitti omia valmiuksiaan40

taiteen tekijänä ja erilaisten tapahtumien tuottajana.Opetuksen tavoitteena oli lisäksi antaa kulttuurialantoimijoille valmiuksia olla osana hoito- ja hoiva-alantyöyhteisöjä. Saadun palautteen mukaan monet projektinaikana alkunsa saaneet toimintamuodot jäävätelämämaan pilottiyksiköiden toiminnassa projektinpäätyttyä. Mutta taide- ja kulttuuritoiminnan mahdollistamiseksitarvitaan myös rahoitusta, joka tulisipäättäjien huomioida, todetaan loppuraportissa.http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/loppuraportti_S84755.htmlTaide- ja kulttuurialan työmenetelmät TurunammattikorkeakoulussaTurun ammattikorkeakoulun Kulttuurin täydennyskoulutuksessaon ollut opiskelijoina kasvatuksen, sosiaali-ja terveydenhoitoalan sekä opetusalan ammattilaisia,jotka haluavat täydentää osaamistaan taide- jakulttuurialan työmenetelmillä. Opittuja menetelmiähe ovat siirtäneet suoraan omaan työhönsä esimerkiksiautististen, kuulovammaisten, vanhusten, neurologisistasairauksista tai vammoista kärsivien parissa työskentelyyn.Koulutukset ovat liittyneet nukketeatteriin,musiikkiterapiaan, yhteisötaiteeseen, yhteisöteatteriin(foorum-teatteri) ja yhteisötanssiin (esimerkiksi pyörätuolitanssi).Koulutukset ovat olleet suosittuja eli tarvettatämän tyyppiseen toimintaan työyhteisöissä on.http://www.turkuamk.fi/public/default.aspx?nodeid=7786Galleria OrtonORTON Invalidisäätiön sairaalan kahviossa toimii“Galleria ORTON”, jossa on asiakkaiden sekä säätiönhenkilökunnan iloksi kerran kuukaudessa vaihtuvataidenäyttely. Näyttelytoiminta alkoi vuonna 2001 jasen jälkeen näyttelyssä on esiintynyt Suomen eturivinkuvataiteilijoita. Vuonna 2004 Invalidisäätiön galleriatoimintalaajeni myös teospuistoksi.http://www.invalidisaatio.fiElämyksiä kulttuuristaHalikon sairaalan Elämyksiä kulttuurista -projektin(2000–2002) tavoitteena oli potilaiden, omaisten jaläheisten sekä henkilökunnan vuorovaikutuksen edistäminen.Vuoden 2001 aikana käynnistettiin kolmeosaprojektia:• kulttuuri- ja juhlaperinteen elvyttäminen,• kuntoutusyksikön potilaiden, omaisten jaläheisten sekä henkilökunnan kulttuurihankesekä• hyvinvointia kulttuurista henkilökunnalle -hanke.Projekti toteutettiin yhteistyössä alueen taiteilijoiden,kulttuurijärjestöjen, omaisjärjestöjen ja oppilaitostenkanssa.http://www.mielenterveysseura.fi/terveytta_kulttuurista/p.htmMaailman ihanin tyttö -projekti ja voimauttavanvalokuvan menetelmäMaailman ihanin tyttö on taide- ja sosiaalikasvattajaMiina Savolaisen sekä kymmenen helsinkiläisessä Hyvösenlastenkodissa kasvaneen tytön ja nuoren naisenvuonna 1998 alkanut yhteisöllinen valokuvaprojekti.Maailman ihanin tyttö -projekti perustui voimautumisen(empowerment) ideaan ja ajatukseen siitä, ettäjokaisella on oikeus olla oman elämänsä maailmanihanin. Tytöt eivät ole mukana ensisijaisesti lastensuojelunuortenedustajina, vaan tyttöyden asiantuntijoina.He pohtivat teemoja jotka koskettavat kaikkiaihmisiä. Projektissa on kehitetty menetelmä, jollavalokuvaa voi käyttää oman minän ja elämäntarinantutkimiseen, voimauttavasti perheessä tai työyhteisössä,sekä ammattimaisessa kasvatus- tai hoitotyössä.http://www.voimauttavavalokuva.net/10.4 YhteisölähtöisyysArt and Wellbeing - Australialainen tutkimustaiteen käytöstä yhteisöllisen hyvinvoinninkehittämisessäAustralian yhteisöllisen kulttuurin kehittämisneuvosto(Community Cultural Development Board) teettivuonna 2002 tutkimuksen, jossa muun muassa kerättiinkäytännön esimerkkejä siitä, kuinka osallistavaataidetta voidaan käyttää hyvinvoinnin lisäämiseksi yhteisöissä.Esimerkkejä on kerätty yhteensä 18 eri puoliltaAustraliaa. Esimerkit on ryhmitelty alla oleviinseitsemään pääluokkaan, jotka edustavat hallituksen41

painopistealueita yhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä.1) Terveys ja sen tukeminen, mukaan lukienmyös sosiaaliset ja ympäristölliset näkökannatja keinot.2) Ekologisesti kestävä kehitys, jossahuomioidaan tulevien sukupolvien tarpeetympäristöllisellä, sosiaalisella, taloudellisellaja luonnon voimavarat huomioon ottavallasuunnittelulla.3) Julkinen rakentaminen ja tilasuunnittelu,joiden suunnittelussa on otettava huomioonhyviä kehitysesimerkkejä.4) Maaseudun elävöittäminen, joka koskeeerityisesti maanviljelysvoittoisia alueita.5) Yhteisön elinkelpoisuuden vahvistaminen,jossa huomioidaan erityisesti hallituksenantamat suositukset yhteisöjen omanongelmanratkaisukyvyn kehittämiseen koskiensosiaali-, talous- ja ympäristökysymyksiä.6) Aktiivinen kansalaisuus, jossa mahdollistetaankansalaisten ja yhteisöjen osallistuminenpaikallishallinnolliseen suunnitteluun.7) Syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisyyn jakulttuurisen moninaisuuden tukemiseentähtäävien strategioiden kehittäminen,joissa huomioidaan, etnisyys, sukupuoli,sosioekonominen asema ja psyykkinen/fyysinen vammaisuus.Raportin mukaan kulttuurin rooli yhteisöjen kehittämisessävoidaan nähdä kahdelta kannalta:• Instrumentaalinen rooli, jossa taideon nähtävissä välineenä esimerkiksikasvatuksessa ja persoonallisuudenkehittämisessä.• Transformoiva rooli, joka lisää tietoa,luottamusta ja sosiaalista pääomaa ja antaatilaa luovuudelle yhteisön kehittämisessä jauusien ratkaisujen etsimisessä.Tutkimuksessa kokeiltiin seuraavanlaisia malleja:• Toimintamalleja, joissa yhteisönkulttuurikehitysaloitteet voivat toimiaintegroituina osina hallituksen pitkäntähtäimen strategioihin.• Potentiaalisten yhteisötaiteellistenmenetelmien hyödyntämistä uusissatoimintatavoissa liittyen vaikeimpiinsosiaalisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiinhaasteisiin.• Tapoja, joilla yritykset, hallinto ja alueellisetorganisaatiot voivat tulla mukaan yhteisönkulttuuriseen kehittämiseen niin, ettäkehitetään luottamusta, tietoa ja sosiaalistapääomaa avuksi monimutkaisten haasteidenratkaisemisessa.• Potentiaalisia mahdollisuuksia vaikuttaahallinnon toimintaan poikkisektorisenkulttuuritoiminnan kehittämisessä.Käytännön kokeilut osoittavat, että alueelliset yhteisöllisetluovat prosessit voivat olla tehokkaita keinojamuun muassa tiedon, sitoutuneisuuden, sosiaalisenpääoman ja ekologisesti kestävän kehityksen tukemisessa.(Mills, Deborah & Brown Paul, 2004)Yhteisölähtöistä taide-hyvinvointi -toimintaaIso-BritanniassaIso-Britanniassa on pyritty kehittämään arviointimenetelmiäyhteisölähtöisessä taide- ja hyvinvointitoiminnassa.“A review of evaluation in community-basedart for health activity in the UK” - raportin tilaajanaoli Health Development Agency (HDA). Laajan selvityksen,joka sisältää 150 dokumenttia 64 projektista,tekijänä oli Centre for Arts and Humanities in Healthand Medicine (CAHHM). Yhteisölähtöisten taide- jahyvinvointiprojektien määrä on lisääntynyt Britanniassanopeasti vuoden 1996 jälkeen. Projekteissa olimukana 34 alueellista toimipaikkaa, 13 alueellistaterveysorganisaatiota, viisi hoitokotia ja 14 sairaalaa.Suurin osa projekteista toteutettiin Englannissa, lisäksimuutamia Walesissa ja Irlannissa. Projektien kohderyhminäolivat muun muassa nuoret, iäkkäät henkilöt,mielenterveyspotilaat, nuoret ja ikäihmiset yhdessä,vammaiset ja erityisopetusta tarvitsevat. Raportissatodetaan, että projektit sisälsivät useita näkökulmiaterveyteen ja hyvinvointiin, mutta vain vähän suoriatavoitteita terveyteen vaikuttamisessa. Johtopäätöksissätodettiin lisäksi, että vaikka taide hyvinvoinninkehittämisessä näyttää toimivan hyvin lääketiede-ter-42

veydenhoito-kontekstissa, on virheellisestä olettaa, ettäpäämäärät olisivat täysin samat. (Angus 2002)10.5 Kulttuurinen senioritoimintaTerveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille– Kaakkoissuomalainen verkostohankeTerveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille -hankkeessa tutkittiin taiteen ja kulttuurisen osallistumisenmerkityksiä ja mahdollisuuksia ennaltaehkäisevässäja kuntouttavassa vanhustyössä. Projektintavoitteina olivat muun muassa senioreiden kulttuurisentasa-arvon ja osallisuuden lisääminen, ikäihmisten”näkyväksi tuleminen”, taideaktiviteettien välityksellähyvinvoinnin edistäminen, psykososiaalinen kuntoutusja syrjäytymisen ehkäisy.Hanke oli Haminan, Kotkan, Kuusankosken jaLappeenrannan yhteinen verkosto-hanke, jossa kehitettiinsosiokulttuurisia työmenetelmiä ikäihmistenpsykososiaaliseen kuntoutukseen ja syrjäytymisenehkäisyyn. Kussakin kaupungissa oli työryhmä, jokavastasi paikallisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.Yhteistyötä tehtiin sosiaali-, terveys- ja kulttuuritoimen,eläkeläis- ja muiden järjestöjen sekä oppilaitostenkanssa. Paikallisia toimintaympäristöjä olivat SenioreidenKulttuurikahvilat, jotka toimivat nettikahviloinasekä palveluohjauksen ja senioritiedottamisenpaikkoina. Kahviloissa järjestettiin myös pienryhmätoimintaa.Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak)Joutsenon koulutusyksikkö järjesti hankkeessatarvittavan koulutuksen. Hanketta ohjasi eri kaupunkien,Humakin ja Socomin edustajista muodostettuohjausryhmä. Hanke oli verkostoitunut kansainvälisestiLontoossa toimivan Age Exchange -keskuksensekä Suomen Terveyttä kulttuurista verkoston kautta.Mukana hankkeen rahoituksessa olivat muun muassasosiaali- ja terveysministeriö, kunnat ja paikallisyhdistykset.Hanke toteutettiin vuosina 2005–2007.http://www.socom.fi/hankkeet/h_vanhustyo_ky_sosku_tehy.htmlIkäihmiset teatterin tekijöinäLeonie Hohenthal-Antinin senioriteatteria koskevaväitöskirja (2001) liittyi teatteritutkimukseen, jossaiän ja näyttelemisen suhdetta eritellään poikkitieteellisesti.Hohenthal-Antinin tutkimus lähestyi senioriteatteriateatteritieteen ja sosiaaligerontologian kauttaja avasi tietä kohti uutta tieteenhaaraa - taidegerontologiaa.Näyttelijöiden ja myös katsojien kuvaamiateatterin tekemisen merkityksiä Hohenthal tulkitsiMihaly Chikszentmihalyin muotoileman flow-teorianpohjalta. Tutkimuksen malliesimerkkinä toimii 1995aloittanut Mikkelin päiväkeskuksen senioriteatteriKutkutus, jonka keski-ikä on 75 vuotta. Teatteri onvahva henkisen hyvinvoinnin väline toteuttaa itseäänmyöhemmällä iällä. Kutkutuksen toiminnassa mukanaolleille teatterista on tullut elämäntapa ja teatterintekemisen kautta löytyy elämisen mieli. Tutkimuksenmukaan seniorinäyttelijöiden luonteva ja vapautunutilmaisu yllätti katsojansa. Samalla se kuitenkin paljastikatsojan ennakko-odotukset, kulttuurisen piilosyrjinnänja ikäihmisten kulttuurisen toiminnan valtavajeen.(Hohenthal-Antin 2001) http://frontix.internetix.fi/fi/asiakkaat/kutkutus/sisalto/04_www_sivut/04_teatteri/?C:D=345214Ristijärven senioritRistijärvestä kehitetään paikkakuntaa, jossa erikoistutaanikääntyvien asumiseen, palvelemiseen ja hoitamiseenelinkeinopohjalta. Kohteena ovat oman paikkakunnanja Kainuun ikäihmiset, paluumuuttajat, matkailijatsekä vapaa-ajan asukkaat. Taiteen ja kulttuurinSenioriakatemia on erityisesti iäkkäämmille suunnattuopintojärjestelmä. Akatemia sijaitsee Ristijärvellä jasitä johtaa Oulun Yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksenkonsortio. Senioriakatemiassa voivat opiskellakaikki taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneet, iästä japohjakoulutuksesta riippumatta. Toiminnan perustavoitteenaon tukea ikäihmisten psyykkistä, fyysistä jasosiaalista hyvinvointia. Ikäihmisille on tarjolla ajankohtaistatutkimustietoa ja mahdollisuus omaehtoiseenyliopistolliseen opiskeluun. Kokeiluopetus alkoikesällä 2005.http://www.kainuu.fi/index.php?mid=4_164&la=fihttp://www.senioriakatemia.eu/43

Esimerkkejä Saksasta ikääntyneille suunnatustakulttuuri- ja hyvinvointitoiminnastaSaksassa on perustettu kansainvälinen Kultur und Alter-verkostoeurooppalaisten kulttuuriammattilaistenja koulutuslaitosten välille. Verkoston tarkoituksenaon kehittää uutta, seniorien tarpeisiin sopivaa kulttuuritoimintaa.Verkosto toimittaa myös internet-sivustojaosoitteessa www.age-culture.net. Verkoston koordinaattorinatoimii Saksalainen Institut für Bildung undKultur (IBK-Remscheid). Hanketta seuraa Nordrhein-Westfalen-alueen paikallishallinto Landesministeriumfür Generationen, Familie, Frauen und Integration(NRW).http://www.age-culture.netKäsityö – yrittäjyys - hyvinvointiKauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa ”Käsityö–yrittäjyys-hyvinvointi.Uusia liiketoimintapolkuja”on kartoitettu käsityöyrittäjyyden mahdollisuuksiahyvinvoinnin tuottamisessa. Projektissa on muun muassakartoitettu tutkija- ja verkostoyhteistyönä yrittäjyydenhyvinvointitoiminta-alueita ja verrattu niitäkäsityötuotteiden ja -palvelujen kuluttajien hyvinvointikokemuksiinja merkityksenantoon. Eri alojen yhteistyövaatii muun muassa tuotekehittelyä, tutkimusta,markkinointia ja käsityöyrittäjien verkostoitumistaetenkin sosiaali- ja terveysalan julkisen ja yksityisensektorin toimijoiden kanssa. (Kälviäinen 2005)10.6 Kulttuurituotanto ja toimijaverkostotTaideapteekkiTaideapteekin tavoitteena on kehittää ja tuotteistaatoimijaverkoston yhteistyönä monipuolista taidejakulttuurivalikoimaa ”apteekin hyllylle” verkkoon,kaikkien saataville. Kohderyhmänä on Etelä-Karjalanja Etelä-Kymenlaakson alueella toimivat taide- jakulttuuripalvelujen tuottajat, hoito- ja palveluyksikötsekä avohuolto. Taide- ja kulttuuripalvelujen tuottajatedustavat useita taiteenaloja, kuten musiikkiesitykset,laulu, laulattaminen, teatteri, tanssi, sirkus- ja estraditaidesekä kirjallisuus ja lausunta. Projektia hallinnoiKymenlaakson ammattikorkeakoulu INNOMARE,yhteistyökumppaneinaan ovat Kaakkois-Suomen taidetoimikunta,Humanistisen ammattikorkeakoulunJoutsenon koulutusyksikkö sekä Kaakkois-Suomensosiaalialan osaamiskeskus. Hanke on saanut rahoitustaEuroopan Unionilta ja Etelä-Suomen lääninhallitukselta.http://www.kakspy.com/taideapteekki/44

LähdeluetteloKirjallisuusAngus, John, A review of evaluation in community-based art for health activity in the UK. Health DevelopmentAgency, London 2002. Saatavissa: http://www.publichealth.nice.org.uk/page.aspx?o=502245 (14.1.2008)Baklien, B & Carlsson, Y 2000. Helse och kultur. Prosessevaluering av en nasjonal satsning på kultur ochhelsefremmende virkemiddel. NIBR:s projektrapport 2000:11. Oslo: NIBR.Bardy Marjatta, et.al. (toim.) 2007. Taide keskellä elämää. Nykytaiteenmuseo Kiasman julkaisuja 106/2007. Like.Gussak, David E. & Ploumis-Devick, Evelyn 2004. Creating wellness in correctional populations through the arts: Aninterdisciplinary model. Vol.29, no 1/2004.Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013). PE-CONS 3656/1/06.Saatavissa: http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/06/st03/st03656-re01.fi06.pdf (14.1.2008)Harju, Aaro 2005. Kansalaisjärjestöt luovat perustaa hyvinvoinnille. Helsingin Sanomat, Mielipidepalsta 22.8.2005.Saatavissa: http://www.asialinja.info/site/harju/lehtikirjoitus_220805.html (14.1.2008)Hohenthal-Antin, Leonie 2001. Luvan ottaminen. Ikäihmiset näytelmän tekijöinä ja kokijoina. Väitöskirja. Jyväskylänyliopisto: Jyväskylä studies in education, psychology and social research 191, 2001.Hyyppä Markku T. et. al. , 2007. Individual-level measures of social capital as predictors of all-cause andcardiovascular mortality: a population-based prospective study of men and women in Finland. Eur J Epidemiol(2007) 22:589–597.Hyyppä, Markku T. 2007. Elinvoimaa yhteisöllisyydestä. Kirjassa: Taide keskellä elämää. Kiasma, Helsinki. Like.Hyyppä, Markku T. & Liikanen Hanna-Liisa 2005. Kulttuuri ja terveys. Edita, Helsinki.Hyyppä, Markku T. 2003. Terveyttä ja elinvoimaa yhteisöllisyydestä, Suomen Lääkärilehti 10/2003.Hälsa på lika villkor – andra steget mot nationella folkhälsomål. Delbetänkande av Nationella folkhälsokommittén.Stockholm, SOU 1999:137. Saatavissa: http://www.regeringen.se/sb/d/402/a/22547;jsessionid=aHu4NrTrT29-(14.1.2008)Ikääntyvän väestön palvelut syrjäseuduilla 2006. Keskustelualoitteet. Sisäasiainministeriön julkaisuja 55/2006.Saatavissa: http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/840FF7F19C6B12C3C225723D0027DBDA/$file/552006.pdf (14.1.2008)Improving quality and productivity at work: Community strategy 2007-2012 on health and safety at work. Commissionof the European Communities 2007, COM(2007) 62 final. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/en/com/2007/com2007_0062en01.pdf (14.1.2008)Kaitavuori, Kaija 2006. Arvot, arvioinnit ja vaikuttavuus. Arviointi ja vaikuttavuus taidemuseotyössä. Taidemuseoalanteemapäivät 9-10.2.2006. Saatavissa: http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kehys/pdf/arvot_arvioinnit_vaikuttavuus_kaitavuori.pdf (14.1.2008)Kantonen, Lea 2005. Teltta -kohtaamisia nuorten taidetyöpajoissa. Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki, 2005.Kellman, Julia 2004. The place of art in health care, an interdisciplinary view. Visual arts research, 2004. Vol.29, no1/2004.Kirjaston kehittämisohjelma 2006-2010. Kirjasto maaseudun ja taajamien monipalvelukeskuksena.Opetusministeriön julkaisuja 2006:44. Saatavissa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Kirjaston_kehittamisohjelma.html (14.1.2008)Kolme puheenvuoroa luovuuden edistämisestä. Luovuusstrategian osatyöryhmien raportit. Opetusministeriönjulkaisuja 2005:35. Saatavissa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/kolme_puheenvuoroa_luovuuden_edistamisesta_luovuusstrategian_os?lang=fi&extra_locale=fi (14.1.2008)Konlaan, Boinkum Benson 2001. Cultural experience and health. The coherence of health and leisure time activities.Umeå University Medical Dissertations, New Series No. 706, 2001.Kultur för hälsa - En exempelsamling från forskning och praktik. Rapport 2005:23 Statens folkhälsoinstitut. Kalmar2005. Saatavissa: http://www.fhi.se/upload/ar2005/rapporter/r200523kulturforhalsa0510.pdf (14.1.2008)Kulttuuriohjelma. Toimenpiteitä maaseudun kulttuurin toimintaedellytysten edistämiseksi vuosille 2005-2008. Julkaisu2/2005, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Vammala 2005.Kälviäinen, Mirja (toim.) 2005. Käsityö – yrittäjyys – hyvinvointi. Uusia liiketoimintapolkuja. KTM Julkaisuja 9/2005.Helsinki.45

Laki kansanterveyslain muuttamisesta 928/2005. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050928(14.1.2008)Liikanen, Hanna-Liisa 2003. Taide kohtaa elämän. Arts in Hospital-hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaistenhoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsingin yliopisto, Helsinki.Luova työote – tuottava työ. Työelämälähtöiseen luovuuteen perustuva tuottavuusstrategia. Työhallinnon julkaisu 345.Työministeriö, Helsinki 2005. Saatavissa: http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj345.pdf (14.1.2008)Mills, Deborah & Brown, Paul 2004. Art and Wellbeing. Australia Council for the Arts. Sydney. Saatavissa: http://www.australiacouncil.gov.au/publications/community_arts_and_culture/art_and_wellbeing2 (14.1.2008)Mokka , Roope & Neuvonen, Aleksi 2006. Yksilön ääni. Hyvinvointivaltio yhteisöjen asialla. Sitran raportteja 69,Helsinki.Niskavirta, Maija 2006. Kulttuuri maaseudun toimintaryhmien kehittämisohjelmissa. Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmän julkaisuja 8/2006. Vammalan kirjapaino, Vammala.Pirnes, Esa 2002. Taidepolitiikka muuttuvassa kulttuuripolitiikassa. Kirjassa: Taiteen mahdollisuuksista enemmän.Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelmaehdotuksen oheisjulkaisu, Opetusministeriö, Helsinki.Pirnes, Esa 2008. Merkityksellinen kulttuuri ja kulttuuripolitiikka. Laaja kulttuurin käsite kulttuuripolitiikan perusteluna.Jyväskylä studies in education, psychology and social research 327, Jyväskylä.Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. Valtioneuvosto 2007. Helsinki. Saatavissa: http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/hallitusohjelma-painoversio-040507.pdf (14.1.2008)Rappe, Erja 2005. Koe puutarhan lumo. Koe! nro 1/05. 11-13.Rimpelä, Matti 2005. Puheenvuoro: Kansanterveyslaki uudistuu. Dialogi 2/2005.Rissanen, Lea 1999. Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Hoitotieteen- ja terveyshallinnon laitos, Oulunyliopisto ja Yleislääketieteen yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulu. Saatavissa: http://herkules.oulu.fi/isbn9514254414/html/c74.html (14.1.2008)Sava, Inkeri & Vesanen-Laukkanen, Virpi 2004. Taiteeksi tarinoitu oma elämä. PS-Kustannus, Juva.Sederholm, Helena 2004. Luovuuden ytimessä – nykykansantaidetta Suomessa. Kirjassa: Rhodes, Colin. Toinen taide,luovat erot. Maahenki Oy, Jyväskylä.Siivonen, Katriina 2003. Mikä on kulttuurisesti kestävää? Kulttuuri arkisena vuorovaikutuksena ja matkailutuotteena.Kulttuurin tutkimus 20 /2003Sirkkala, Ritva 2006. Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Maa- jametsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa: http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/98/Maaseudun_palveluaukot_ja_kolmas_sektori.pdf (15.1.2008)Sivistyksen suunta - Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma. 2007. Kuntaliitto. Helsinki. Saatavissa:http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p070117091616@.pdf (14.1.2008)Smith, Richard 2002. Spend (slightly) less on health and more on the arts. BMJ 2002; 325;1432-1433. Saatavissa:http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/325/7378/1432 (14.1.2008)Summary of the significanse of culture for health. An anthology of examples from reseach and practice. SwedishNational Institute of Public Health. Saatavissa: http://www.fhi.se/upload/ar2005/ovrigt/cultureforhealth0505.pdf(6.2.2008)Susiluoma, Heikki 2005. Lapualla muilutetaan teatterin lavalle. Harrastajateatteri paikkakunnan voimavarana.Saatavissa:http://www.ekoportti.fi/ekointernet/teatteri/teatteriraportti_verkkoversio310106.pdf (15.1.2008)Syrjästä esiin. Puheenvuoro kulttuurista ja kehityksestä Euroopassa. Eurooppa-työryhmän raportti EuroopanNeuvostolle 1998. Taiteen keskustoimikunta, tutkimus- ja tiedotusyksikkö, Helsinki.Taide on mahdollisuuksia. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi 2002. Taide- jataiteilijapoliittinen toimikunta TAO, Opetusministeriö, Helsinki. Saatavissa:http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2002/liitteet/opm_41_TAO.pdf?lang=fi (14.1.2008)Taide tuottaa hyvää oloa. Orton Invalidisäätiön tiedotuslehti 2/2002. Saatavissa: http://orton.navigo.fi/html/orton/www.invalidisaatio.fi/verkkolehti/alasivu7bf8.html?cd=21060&doc=21101&bigcd=21059 (14.1.2008)Terveyden edistämisen politiikkaohjelma 2007. Valtioneuvosto, Helsinki. Saatavissa: http://www.vn.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/terveys/ohjelman-sisaeltoe/fi.pdf (14.1.2008)Terveyden edistämisen suunnitelma vuodelle 2007. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Saatavissa: http://stm.fi/Resource.phx/hankk/hankt/tervedi/index.htx.i755.pdf (14.1.2008)Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta 2003, Opetusministeriö, Helsinki. Saatavissa:http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/opm_166_opm20.pdf?lang=fi (14.1.2008)46

Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta 2001. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.Julkaisuja 2001:4. Saatavissa: http://www.terveys2015.fi/terveys2015.pdf (14.1.2008)Viitanen, Reijo 1999. Kulttuuripuntari 1999. Kulttuuripolitiikan osaston julkaisusarja Nro 9/1999. Opetusministeriö,Helsinki.Voimaa kuin pienessä kylässä. Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma 2003-2007. Suomen Kylätoiminta ry - kylienvaltakunnallinen yhteistyöjärjestö. Saatavissa: http://www.maaseutuplus.fi/files/download/kylaohjLyhw-20040513.pdf (14.1.2008)von Brandenburg, Cecilia 2007. Taide ja työhyvinvoinnin edistäminen – tehokkuusajattelua vai elämänlaadunparantamista? Kirjassa: Bardy Marjatta, et.al. (toim.), Taide keskellä elämää. Nykytaiteenmuseo Kiasman julkaisuja106/2007. Like, Keuruu.von Brandenburg, Cecilia 2003. Kuvataide työhyvinvoinnin ja tykytoiminnan tukena - Uusia näkökulmia ja käytännönesimerkkejä. Raporttisarja 2003/1, Työturvallisuuskeskus, HelsinkiVäänänen, Seppo 2006. Yhteisötaide käytäntönä ja osana opetussuunnitelmaa. Lopputyö, Taidekasvatuksen osasto,Kuvataideopetuksen koulutusohjelma: Muuntokoulutus. Taideteollinen Korkeakoulu, Helsinki.Yksitoista askelta luovaan Suomeen 2006. Luovuusstrategian loppuraportti. Opetusministeriö, Helsinki.Julkaisuja 2006:43. Saatavissa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Yksitoista_askelta_luovaan_Suomeen?lang=fi&extra_locale=fi (6.2.2008)Internet-osoitteetSaatavissa (14.1.2008)Age culture.net -verkoston verkkosivut http://www.age-culture.net/index.php?lang=enAktiiviset seniorit, Arabianrannan Loppukiri-senioritalo http://aktiivisetseniorit.fi/European Culture Portal (Euroopan komissio) http://europa.eu.int/comm/culture/portal/index_en.htmHenkistä väkivaltaa käsittelevän näytelmän yhteyteen liittyvien työpajojen järjestäminen. Tätä on tutkittu-tietokanta,Työsuojelurahasto 1999. Saatavissa: http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=98154 (14.1.2008)ITE-nykykansantaiteen museo. Kansantaiteenkeskus. Kaustinen http://www.kaustinen.net/museot/index.asp?luokka_id=22&main=1Kultur i arbetslivet. Svenska Kulturrådet http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=782&epslanguage=SVKunst im Krankenhaus -verkoston verkkosivut http://www.rbk.de/01_08.html,Maaseutupolitiikan YTR:n kulttuuriteemaryhmä http://www.maaseutupolitiikka.fi/index.phtml?s=74 (14.1.2008)Oman elämänsä ihminen – Voimavarana taide. Vaalijalan kuntayhtymän ja Maaseudun Sivistysliiton yhteinen projekti.Saatavissa: http://www2.msl.fi/index.php?pid=3&cid=20 (14.1.2008)Skådebanan Västra Götaland http://www.vg.skadebanan.orgTaide hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa (THU) – ohjelma. Kiasma http://www.kiasma.fi/index.php?id=1128&L=0&FL=1Terveyttä kulttuurista – projekti. Suomen Mielenterveysseura http://www.mielenterveysseura.fi/terveytta_kulttuurista/Toiminta- ja taideterapia. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin verkkosivut http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,956,5414,5597Tukholman lääninmuseon ja Karolinska Institutin projekti http://www.lansmuseum.a.se/prog/index.htmlWohnen mit Verantwortung (Vastuullinen asuminen) http://www.ekir.de/eeb-nordrhein/pisa/wohnen/index.htm47

LiiteOhjausryhmän jäsenet opetusministeriön ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmänkulttuuri ja hyvinvointi –kartoitusprojektissa vuosina 2005-2006Eväsoja Marjatta, kulttuurijohtaja, Etelä-Pohjanmaan liittoKauppinen Kaisa, tutkimusprofessori, TyöterveyslaitosKuhmonen Pirkko Liisi, kulttuuriteemaryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö OPMLaukkanen Johanna, kulttuuriteemaryhmän sihteeri (YTR), projektisihteeri, OPMLiikanen Hanna-Liisa, projektipäällikkö, pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAMerja Saarela, Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtaja, Hämeen ammattikorkeakouluSalmenperä Matti, johtaja, TyöministeriöSava Inkeri, emeritaprofessori, Taideteollinen korkeakoulu, taidekasvatuksen osastoSiivonen Katriina, projektipäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun KauppakorkeakouluVanhanen Sari, suunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu, Täydennyskoulutus- ja palvelukeskusVanhanen Elise, aikuiskoulutuspäällikkö, Turun ammattikorkeakouluLappalainen Hilkka, selvitysmies, Itä-Savon kuntayhtymävon Brandenburg Cecilia, taidekasvattaja/taideterapeutti, projektiassistentti, kulttuuriteemaryhmä YTR48

Opetusministeriön julkaisuja -sarjassa vuonna 2008 ilmestyneet1 Ammattikorkeakoulutuksen aikaisetyrittäjyysintentioiden muutokset2 Liikuntatoimi tilastojen valossa; Perustilastotvuodelta 20063 Kohti kestävää kehitystä.Pedagoginen lähestymistapa4* Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma2009–20126 Barn- och ungdomspolitiska utvecklingsprogrammet2007–2011* Ei painettu, vain verkossaJulkaisut sähköisenä osoitteessa www.minedu.fi /OPM/Julkaisut

Julkaisumyynti / Bokförsäljning:Yliopistopaino / UniversitetstryckerietPL 4 / PB 4 (Vuorikatu 3 / Berggatan 3)00014 Helsingin yliopistopuhelin / telefon (09) 7010 2363faksi / fax (09) 7010 2374books@yopaino.helsinki.fiwww.yliopistopaino.helsinki.fiISBN 978-952-485-515-0 (nid.)ISBN 978-952-485-516-7 (PDF)ISSN 1458-8110