13.07.2015 Views

MERIMIES

MERIMIES

MERIMIES

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Päin puuta!Parkko puskee otsa mustana tukkipuuta pitkin SaimaataParkko on nimetty Parkonniemessä sijaitsevan entisen UPM:n tilanmukaan. Imatralle alus ajaa pääsääntöisesti mäntytukkeja ja kuitupuuta.Puskuhinaaja työntää edessään irrallista työntöproomua,johon kuorma lastataan satamassa olevan nosturin avulla. Puskemisenhyöty hinaukseen nähden on proomun helpompi ohjattavuus jatyöntöteho. Alus kulkee noin kahdeksan solmun vauhdilla.Kansikorjausmies- ja koneharjoittelija Joni Pulliainen (vas.),perämies Heikki Vänttinen, päällikkö Markku Rautiainen jayt-kansikorjausmies Paavo Miettinen.Suomalaisten alustenosuus sisävesikuljetuksissaon laskenut dramaattisestikuluneen kymmenenvuoden aikana. Rahteja onmenetetty ulkomaalaisillaaluksille, jotka hoitavatnykyisin suurimman osantavarankuljetuksista muunmuassa Vuoksen vesistönalueella.Teksti ja kuvat: Saana LamminsivuSaaren takaa esiin tupsahtaa esiinjättimäinen tukkikuorma. PuskuhinaajaParkko kuljettaa suurtatyöntöproomua kohti Vuoksensatamaa Imatralla. Siniristilippu alkaa ollanykyisin harvinainen näky kotimaan vesiliikenteentavarankuljetuksissa.”Kuljetukset ovat vilkastuneet Vuoksellaviimeisten vuosien aikana. Ajoa on ollut hyvin”,kippari Markku Rautiainen kalkuloi.Mukavuuslippulaivoja SaimaallaParkko on noutanut Imatralle saapuvanmäntykuitupuukuorman MaaninganAhkiolahdesta, Kuopion pohjoispuolelta.Matka Imatralle Vuoksen vesistöä pitkinkesti 1,5 vuorokautta. Lastia on tarkoitusalkaa purkaa Tainionkoskella välittömästi,mutta satamassa hinaajaa on vastassa yllätys,kun siellä puretaankin parhaillaan jokahta muuta alusta.”Nyt meni aikataulut uusiksi”, Parkonmiehistö manaa.Toisen purussa olevan laivan kotipaikaksion merkitty Delfzul ja sen ahterissa liehuuHollannin lippu. Nimet vain paranevat,kun tavaa viereisen nimen. Ahterissalukee: Adamas. Laivan kotikonnuksi onmerkitty niinkin eksoottinen paikka kuinSt John’s. Tangossa liehuva värikäs lippuosoittautuu Antigua Barbudan lipuksi jaSt John’s on tämän Karibialla sijaitsevansaarivaltion pääkaupunki, ei ihan lähivesiltäsiis. Alus on siis selvä mukavuuslippulaiva.Emäntää kaivataan takaisinParkko oli vuoteen 2010 saakkaUPM:n omistuksessa ja se palvelilähinnä Lappeenrannan Kaukaantehtaan puutoimituksia. Viime kesänähinaajan osti kajaanilainenFin-Terpuu Oy, jonka myötä aluksenliikennöintireitti laajeni. UPM:naikaan Parkolla oli vielä oma kokki,mutta omistajavaihdoksen yhteydessähänet vähennettiin aluksenmiehityksestä. Se kyllä harmittaamiehistöä.”Kyllä näkyy, että emäntää eienää ole, kun laitamme ruoat itse.Emäntää kyllä kaivataan; hän oliluonteeltaan perfektionisti ja laiva pysyitosi siistinä”, miehet muistelevatUPM:n aikaa.Parkko aloitti ajon tänä vuonna kiirastorstainaattona. Liikennöintiä jatketaanyleensä marraskuulle saakka,niin pitkään kuin säät sallivat. Viimevuonna alus liikennöin Varkauden jaJoensuun väliä, mutta nyt lasteja viedäänpitkin Saimaata. Puuta kuljetetaanpaperitehtaiden lisäksi sahoille.Parkon puskeman työntöproomunkyytiin mahtuu lähes jopa 2 000 kiintokuutiometriäpuuta, mikä vastaanoin 40 rekkakuormallista puutavaraa!4 5


SisävesiliikenteenkuljetuksetmenetettyulkomaalaisillealuksilleVielä kymmenen vuotta sitten suurinosa Suomen sisävesillä tapahtuvistakuljetuksista hoidettiin suomalaisillalaivoilla. Vuonna 2001 kotimaistenalusten osuus kotimaan vesiliikenteentavarankuljetuksista (sisältäämyös rannikkoliikenteen) oli noin70 prosenttia, vuonna 2002 vastaavaluku oli 90 prosenttia ja vuonna2003 vielä lähes 80 prosenttia.Viime vuonna (2010) suomalaisillaaluksilla hoidettiin enää vain noin37 prosenttia kotimaan vesiliikenteentavarakuljetuksista. Sen sijaanEU:ssa rekisteröityjen alusten osuussisävesiliikenteen kuljetuksistammeoli tuolloin 45 prosenttia ja EU:n ulkopuolellemerkittyjen alusten osuusnoin 17 prosenttia kuljetuksista.Suomen sisävesillä tapaa nykyisinusein muun muassa seuraavialippuja: Gibraltar, Hollanti, Kypros,Panama ja Venäjä – muista niinsanotuista mukavuuslippualuksistapuhumattakaan.Tiesitkö?räätälöitytyöehtosopimusMerimies-Unioni neuvottelee päätyöehtosopimukset(esimerkiksiulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimusjne.) työnantajajärjestö SuomenVarustamot ry:n kanssa. Tämänlisäksi Unioni neuvottelee erillisiätyöehtosopimuksia suoraan yksittäistenvarustamoiden kanssa ja laatii tarvittaessasuoraan myös laivakohtaisiates:sejä. Myös Fin-Terpuu Oy:llä on”ikioma” työehtosopimus.Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka laskee Vuoksenkautta Laatokkaan. Vesistö ulottuu aina Kuopioon ja Joensuuhunsaakka ja kun mukaan lasketaan latvareitit päästään aina Iisalmeenja Nurmekseen saakka.Veteen syntynyt”Vuoksi on tavallaan tehtaan satama, jossapaperilastit lastataan aina ennen puutavaranpurkua, jos ne sattuvat satamaan samaanaikaan”, Parkon miehistö selostaa.Stora Enson tehtaalle tavaraa tuodaanmyös rekoilla ja junilla, joten puunkuorilentää ja nosturinkauhat heiluvat tiuhaaneri puolilla satamaa. Lasteja puretaan vainpäivisin ja Parkon purku siirtyy eteenpäinvuorokaudella. Miehistöllä olisi edessähuomenna vaihtopäivä ja vapaat.”Jos olisi tiennyt tämän, olisi voitu jäädäkyydistä pois jo Savonlinnassa”, messissäpuistellaan päitä aikataulujen siirtymiselle.Puskuhinaajalla on neljän hengen miehistö,johon kuuluu päällikkö, perämies jakaksi yt-kansimiestä. Vaihtoporukka mukaanlukien miesvahvuudesta neljä asuuSavonlinnassa, jossa useimmiten myösvaihdetaan. Törnin pituus on normaalistipari viikkoa ja vapailla ollaan viikon verran.Hinaajalla ajetaan 6:6-vahtia: kuusi tuntiatöitä, kuusi lepoa.”Missäs sitä ollaan? Imatralla?”, perämiesHeikki Vänttinen on juuri herännyt jatihruilee byssan venttiilistä ulos.Maisemat vaihtuvat Saimaalla seilatessatiuhaan, kun Parkko puksuttaa eteenpäin.Työtahti on tiukka, mutta on jobissa myösoma hohtonsa.”Olen syntynyt veteen; Karvion kanavanvarteen. Välillä sitä on miettinyt, että jotainmuuta, mutta aina sitä on itsensä täältä löytänyt”,Vänttinen hymähtää.Lue myös Nettijuttu Parkolta viime vuodelta,jossa käsitellään Vuoksen vesistön liikennettä:www.smu.fi > Nettijutut > arkisto > vuosi 2010> Puskuhinaaja Parkko seilaa Vuoksen vesistölläVesiteissä hyödyntämätöntäpotentiaaliaVänttinen aloitti työt Saimaalla 13-vuotiaanatukinuitossa, jolloin järvet ja rannat olivattäynnään puita. Vesiteitä hyödynnettiinkuljetuksissa paljon, mutta sitten touhutyssäsi kuin patoseinään ja suurin osa kuljetuksistasiirtyi kumipyörille.”Kaippa se on kapitalismi, mikä tyrehdyttiuittopuuhat. Tavaran pitää liikkua nopeammin,eikä ole aikaa siirtää puita ensinmaista rannalle ja lojuttaa puita järvessäkuten aikoinaan”, Vänttinen ja kansikorjausmiesPaavo Miettinen pohtivat tukinuitonhiipumista.Viime vuosina uitto on tosin osoittanutpieniä elpymisen merkkejä. Vesitiet ovatkaikista edullisin ja ympäristöystävällisinkuljetusmuoto. Uiva tukki ei rasita luontoaeikä teitä, joten vesiteiden käytön lisäys kannattaisiottaa ehdottoman vakavasti, miehettuumivat.YT-kansikorjausmies Paavo Miettinen on viettänytkaikki suvensa sisävesillä jo vuodesta -77lähtien. Parkolla hänellä alkaa 14. seilauskesä.Pitkänlinjan konkari pitää sisävesien näkymistäMerimies-Unionin toiminnassa tärkeänä.>Parkko ei löydä Vuoksen satamasta vapaanaolevaa laituripaikkaa. Kansikorjausmies- jakoneharjoittelija Joni Pulliainen irrottaa köydetja hinaajan on suunnattava satama-alueen ulkopuolellasijaitsevalla kuorimolle väliaikaislaituriin.Lisää kuvia Parkolta:www.smu.fi > Nettijutut > Parkko Vuoksen vesistöllä>Kun on varttunut toinen jalka Saimaassa, sen kauneus on syöpynytlähtemättömästi sydämeen. Perämies Heikki Vänttinen on omiensanojensa mukaan ”veteen syntynyt” ja nähnyt vuosien varrellaVuoksen vesistön puunkuljetusliikenteen nousut ja laskut.6 7


Väylänhoitaja Reijo Nikkanen kiipeää 10-metriseen reunamerkkiin, joka huojuu keskellämerta. Ylhäällä reunamerkissä työkalujen on pysyttävä tuulesta huolimatta kourassa.Väylämiehet –vesirakentamisenmonitaituritVäylänhoitajan työ on jatkuvaa luonnon voimia vastaan taistelua, sillä korjattava kohdesijaitsee usein vaikealla paikalla kulkea. Juha Kuronen ja Reijo Nikkanen tikkaiden kanssamatkalla kohti töyräällä sijaitsevaa linjataulua.Väylänhoitaja Reijo Nikkanen korjaa jäiden särkemää lyhtyä Helsingin edustalla. Työssäavustavat kesätyöntekijät Milla Hirvenoja ja Samu Kuronen.Merimies, rakennusmies, maalari, muurari, sähkömies jakirvesmies. Väylämiehet ovat vesistönhoidon monitaitureita,joiden on hallittava töissään useita taitoja. Väylänhoitajiltavaaditaan myös periksiantamattomuutta ja rohkeutta:korkein linjataulu, jota Meritaidon väylänhoitajat kiipeävät, on45 metriä korkea. Uskaltaisitko itse kavuta?Teksti ja kuvat: Saana LamminsivuAurinko helottaa taivaalta,tuulee etelästä. On juuri sellainenpäivä, kun maakravutastuvat laivaan ja ihastelevatmerimiehen työn ihanuutta, oi, tätä kesänlämpöä ja luonnon kauneutta!”Tulisivat tänne marraskuussa, kun tuuleeja kiipeät reunamerkkiä korjaamaan.Ympärilläsi on pimeys, raivoava meri jaräntä piiskaa päin kasvoja”, Meritaidon väylänhoitoalusMeritaito 1310:n päällikkö JuhaKuronen nikkaa silmää.Merimies-Unioniin kuuluvat väylänhoitajatja väylämestarit, eli tutumminväylämiehet, ylläpitävät ja huoltavat Suomenvesiväyliä. Kartoille merkittyjä yleisiävesiväyliä on yhteensä noin 19 500 km.Perusväylänpitoon kuuluu väylien hoito jakunnossapitoruoppaukset. Suurin työllistäjäovat merenkulun turvalaitteet, eli merimerkit,joita on väylien varrella yli 33 000.Ne tarkastetaan ja huolletaan säännöllisinväliajoin. Väylänhoitajat saavat ilmoituksiavioittuneista merenkulun turvalaitteistamyös suoraan aluksilta.Vaikea jäätalvi siirteli poijuja javiittoja paljon paikoiltaanViime jäätalven jälkeen väylänhoitajilla onpitänyt kiirettä. Merimerkkejä jäi talvellapaljon jään alle ja ne vaurioituivat. Jäät siirtävätpoijuja ja viittoja myös kauaksi paikoiltaan.Liikenneviraston palvelutavoitteenmukaan merenkulun turvalaitteet olisi asetettavatakaisin paikoilleen kahden viikonkuluessa jäiden lähdöstä kyseisellä alueella.Katso lisää kuvia:www.smu.fi > Nettijutut > Väylämiehet - vesirakentamisen monitaituritMeritaitoon Suomen valtion omistama vesialueiden ylläpitoon ja kehittämiseen erikoistunutyritys. Meritaidon toiminta alkoi vuoden 2010 alussa, kun entisen Merenkulkulaitoksensisäinen tuotanto yhtiöitettiin omaksi yhtiökseen.Meritaito on erikoistunut vesiväylien hoitoon, kanavien käyttöön ja kunnossapitoon,merenmittaukseen, öljyntorjuntaan, vesirakentamiseen, vesiväylien suunnitteluunsekä muoviputki viittojen ja -poijujen valmistamiseen. Vuoden 2011 alustasuuret väylänhoitoalukset (mm. Seili, Letto, Oili 1, jne.) siirtyivät Arctia ShippingiltäMeritaidolle, minkä ansiosta yhtiö pystyy huoltamaan nyt monipuolisesti ja keskitetystimyös suuremmat väylänhoitokohteet.Väylänhoitajien työalueet ovat laajoja. Väylämiehet tekevät töitä maanantaista perjantaihin javiikon aikana töitä voidaan tehdä useassa eri kaupungeissa. Reppureissarin työ vaatii kovaa kanttia.Työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, mutta usein sille voi tulla mittaa jopa 10- tai 12-tuntia.8 9


AimoMyräkkäVäylänhoitaja Ralf Niemi pohjatutkimustöissä Kalasatamanedustalla Helsingissä. Meritaidon henkilöstö on erikoistunuttekemään monenlaisia väyläurakoita.Väylänhoitaja Reijo Nikkanen tarkistaa sektoriloiston lampun toiminnan.Vesimaksua vedet silmissäEtenkin viime talvena urakka oli haastava – jajopa mahdotonta toteuttaa aikataulussa yhäpienemmäksi käyneillä resursseilla.Enemmän töitä,vähemmän tekijöitäMeritaidon henkilöstö on vähentynyt merkittävästivuosien varrella. Esimerkiksieläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattuuusia osaajia. Vaativaan ammattiin tarvittaisiinkuitenkin nopeasti uusia tekijöitäkasvamaan, sillä väylämiesten keski-ikä onkorkea. Vaikka väylämiesten määrä on vähentynyt,työn määrä ja palvelunopeusvaateetovat kasvaneet. Suomenlahdella sijaitsiaiemmin useita väylänhoitoasemia, nyt niitäon enää jäljellä vain muutamia. Käytännössäse tarkoittaa sitä, että väylämiestenon huolehdittava pienemmillä resursseillalaajemmista alueista kuin aiemmin. Merialueillakauppamerenkulun väylät ovat erityisenhaastavia: siellä merimerkit on saatavakuntoon ja paikoilleen mahdollisimmanpian, jotta suuret kauppalaivat tai tankkeriteivät ajaudu väyliltä ulos.mutta ne voivat helposti venähtää 12-tuntisiksikin”,toteaa Suomen väyliä jo 34 vuottahuoltanut väylänhoitaja Reijo Nikkanen.Olkoonpa korjattava merenkulun turvalaitemillainen tai missä tahansa, väylämiehenon huolehdittava sen toiminnasta.Haastavimmat merimerkit huoltaa ja korjataseisovat keskellä aavaa merta. Tuulessahuojuvaan ”tikun” nokkaan, eli reunamerkkiinkapuaminen vaatii rohkeutta. Aivanpääkkö ei kuitenkaan auta olla, vaan jokainentyökohde vaatii aina arvion siitä, voidaankositä kyseissä olosuhteissa huoltaa.”Joskus sitä on pitänyt kyllä kerran - kaksimiettiä, uskaltaako sitä kavuta kymmeniämetrejä korkeaan reunamerkkiin, kun onollut oikea myräkkä päällä”, Kuronen jaNikkanen katsovat toisiinsa.Kustannustehokkuudenseuraukset huolestuttavatTyöturvallisuuteen panostaminen on vaativissaoloissa työskenteleville väylämiehilleelinehto: jos hutiloidaan, voi olla ”laaki javainaa”. Meritaidon väylämiehet kertovatsuhtautuvansa työturvallisuuteen vakavuudellaja kertovat olevansa huolestuneitaalalla esiintyvistä työturvallisuuspuutteista,joita on ollut viime aikoina yhä enemmänhavaittavissa. Turvallisuuspuutteet ovatheidän mielestään seurausta alan kilpailutuksesta.Liikennevirasto avasi alan kilpailulle vajaanpari vuotta sitten ja nyt väylänhoidossaon useita toimijoita, joiden kaluston kuntoja henkilökunnan ammattitaito ovat vaihtelevantasoisia. Kilpailu urakoista on kiristynytja väylänhoitoon käytettävissä olevatrahalliset resurssit ovat vastaavasti vähentyneetvuosi vuodelta. Samaan aikaan merenkulunturvalaitteiden määrä on jatkuvastikasvanut väylien turvallisuusvaatimustenmyötä. Meritaidon väylämiehet ovatkinhuolissaan siitä, että jatkuva kustannustehokkuudenetsintä voi alkaa näkyä ennemmintai myöhemmin Suomen vesiväylienkunnossa ja aiheuttaa pahimmillaan jopaonnettomuuksia.Kesä se on mennyt mukavasti. Hyviä purjehdusilmoja on pidellyt.Mikäs siinä on ollut ollessa, vaan onpa tullut yksi asia Aimon mieleen.Ja saihan se vahvistuksenkin merimiesuutisten kautta, joitasuomalaisille laivoille vielä tulee.Halutaan taas väylämaksua nostaa ja peräti toistakymmentä prosenttia!On ahneella sellainen loppu, jonka kaikki tietävät. Vaan mitenkässe vaikuttaa ja mihin.Aimo sattuu tuntemaan muutamia tyyppejä, jotka tavalla tai toisellatekevät töitä maahan tulevien turistien kanssa. Joitain entisiäseilauskavereita, jotka maihin jäätyään ovat menneet töihin yrityksiin,joissa järjestetään turistien riemuksi vaikkapa kiertoajeluitaHelsingissä ja muualla. Aimo tuntee myös sellaisia, jotka myyvätulkomaalaisille turisteille kaikenlaista elääkseen. Ja sen verran ontullut meriä kynnettyä, että on tullut tuttuja luotseja, satamaväkeä jamuita alan ammattilaisia. Sieltä tietoa riittää. Viesti on kaikilla sama.Vähentynyt on - nimittäin laivaliikenne Suomeen. Hii-o-hoi!Tämähän on paha juttu, ei vain merenkulun, vaan koko kansantaloudenkannalta. Isot laivat kiertävät Helsingin ja menevät naapuriin,jossa väylämaksut ovat kohtuullista luokkaa. Miksi tulla kalliiseenkaupunkiin? Ja mihin tämä kaikki vaikuttaa?Ensinnäkin, kun eivät laivat tule, ei tule niitä kovia väylämaksujakaan.Sen pitäisi lieneä olla selvää. Kun ei kiinnity kaijaan paatti,ei tarvitse tehdä kiertoajeluita, eivätkä pirssit saa kyytejä satamasta.Ei kerro historiaa matkailijalle Helsinki-opas. Toki säästyy polttoainettaeikä ilma pilaannu, mutta paljon jää rahaa tulematta. Semmoinenturisti, joka katsoo Helsingin mereltä, ei paljoakaan tori- taihallikauppiaita rikastuta. Ei tule tiliä Stockmannille olemattomastaostajasta. Ei mene ravintolaan tulematon turisti. Kuinkahan paljonoikein jää rahaa saamatta siksi, että muutama monen tuhannenmatkustajan risteilyalus kiertää Helsingin kaukaa?Hii-o-hoi! Sanoo Aimo. Sitä täytyy jäädä paljon!Jos nyt vielä korotetaan täysin järjettömästi väylämaksuja, niinmitäs sitten tapahtuu? Menevätkö laivat muualle, vaikkapa Pietariin,josta rahti tuodaan joko junalla tai rekoilla Suomeen? Kyllä uusihallitus osaa, tuumii Aimo. Taitaa olla niin, että Suomen lipun allaon enää noin 100 laivaa ja merimiehiä seitsemäntuhatta. Taitaa ollaliian pieni sakki, jotta hallitus kiinnostuisi. Nyt pitäisi kuitenkin hiemanpohtia, mitä tässä oikein tehdään ja mihin kaikki vaikuttaa.Mutta kyllähän hölmöilyn jalo taito osataan Suomessa, ja onosattu jo kauan.Aimo MyräkkäMerellä”Kuin tikun nokassa kiikkuisi”Väylänhoitajien työkohteet sijaitsevat useinvaikeissa paikoissa saapua, kuten karikoilla,matalilla väylien reunoilla ja jylhilläsaarilla. Tuuli, pimeys ja sade – muodossatai toisessa – ovat enemmän sääntö kuinpoikkeus väylänhoitajan ammatissa. Kelinmukaan on arvioitava, voiko paikkaan kyseisellähetkellä rantautua.”Työ on jatkuvaa luonnonoloja vastaantaistelemista. Työpäivän pituus on 8 tuntia,Väylänhoito on osa huoltovarmuuttaMeritaidon väylänhoitajilla on vesiväylien hoidosta vuosikymmenten kokemus.Alusliikenteen turvallinen kulku Suomen aluevesillä on heidän mielestään huoltovarmuusasia.Ammatissa tärkeintä on ennakoiva työ: merenkulun turvalaitepyritään huoltamaan ennen kuin siinä ilmenee vikaa. Vesiväylät ovat maanteidenlailla osa Suomen perusinfraa ja ainoastaan hyvin huolletut väylät takaavat turvallisenseilaamisen Suomen merialueille ja sisävesillä.10


Perinteinen jäänmurtajasoveltuu moniin työtehtäviin:Jäänmurtaja Kontiosaattohinaajan testiajossaJäänmurtaja Kontio on ympäri vuoden öljyntorjuntavalmiudessa –aluksella päivystettiin 24/7 myös kesäkuukausina. Viime kesänäjäänsärkijä teki aivan uudenlaisen aluevaltauksen.Teksti: Saana Lamminsivu Kuvat: Rauno MutkaJäänmurtaja Kontio avusti uutta,isoa saattohinaajaa sen testiajossaMuugan edustalla Virossa heinäkuussa.”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun perinteistäjäänmurtajaa käytettiin uuden laivantestiajossa”, Kontiota operaation aikanakipparoinut Timo Jeskanen kertoo.Dir-niminen saattohinaaja rakennettiinPietarin telakalla Nevajoella. Venäjän lipunalla seilaava alus avustaa jatkossa Primorskinöljysatamaan seilaavia suuria öljytankkereita.Jäänmurtaja Kontion suorittamanluokituslaitoksen edellyttämän testiajon aikanauuden laivan meri- ja hinausominaisuuksiatestattiin monin eri tavoin.”Hinaaja kiinnitettiin vahvoilla köysilläjäänmurtajaan kiinni. Sitten nostimmevauhtia vähitellen ylöspäin; ensin kuuteenja sitten kahdeksaan solmuun ja niin edelleen,jolloin pystyimme testaamaan hinaajanoman vetovoiman”, Jeskanen selostaa.Jäänmurtaja soveltuutestiajoon hyvinKontion suorittama ensimmäinen uudenaluksen testiajo sujui hyvin ja vastaaviatyökeikkoja tehdään jäänmurtajalla mielellään,jos niitä on tarjolla.”Perinteinen jäänmurtaja soveltuu testiajoonhyvin. Jäänmurtajiamme voi hyödyntääsiis monenlaisiin työtehtäviin myösperinteisen jäänmurtokauden ulkopuolella”,Arctia Icebreaking Oy:n operatiivinenpäällikkö Hannu Ylärinne muistuttaa.LAADUKASTA TYÖTÄViime talven ennätyksellisen kova jäätalvilaittoi monien jäänmurtajien koneet lujilleja kesän aikana niitä rassattiin valmiiksiensi talven koitoksia varten. Jäänmurtajatavustivat jäistä satoja laivoja viime talvena.Kotimaisen jäänmurtokaluston tulee ollakunnossa, joten aluksista pidetään hyväähuolta. Ahkeran miehistön ansiosta suomalaisetjäänmurtajat ovat säilyneet erityisenhyvässä kunnossa. Esimerkiksi vanhin jäänmurtajamme,Voima, on jo 57 vuotta vanha!Mikäli alusta ei olisi huollettu ja hoidettunäin hyvin kuin tähän saakka, siitä tuskinolisi enää jäänmurrossa avustamaan.Lue aikaisempi juttu: www.smu.fi > Merimies 6/2010J/m Kontio valmiustilassa öljyntorjuntaan 24/7Helteillä koneiden rassaustaKesähelteillä jäänmurtajilla urakoitiin hikihatussaja murtajiin tehtiin huoltoja, kutensuuria koneremontteja, joita ei voi tehdätalvisin jäänmurtokauden aikana. Konehuollotja alusten muut huoltotyöt ovat työläitäja pitkiä urakoita, joissa tarvitaan paljonhenkilökuntaa. Jäänmurtajien miehistöteki jäänmurtajiin kesän aikana niin paljonhuoltotöitä kuin vain Euroopan Merenkulunturvallisuusvirasto EMSA:n valmiudenlomassa oli mahdollista. Suurista ponnisteluistahuolimatta monia suurempia huoltotöitäjäi miehistön mukaan valitettavastimyös tekemättä, koska murtajilla ei ole kesäisinriittävästi henkilökuntaa. Riittämättömätresurssit tuottivat ongelmia myös viimetalvena, kun kaikki jäänmurtajat olivatyhtä aikaa ajossa pitkän aikaa ja aluksillaesiintyi henkilökuntapulaa.Euroopan Merenkulun turvallisuusvirasto EMSA vuokrasijäänmurtaja Kontion öljyntorjuntatehtäviin pohjoiselleItämerelle kolmeksi vuodeksi 24.7.2010 alkaen.Jäänmurtajilla hihat heiluivat helteilläkin.Pääluottamusmies RaunoMutka puhdisti jäänmurtaja Urhonöljytankkia. Viime talvena alus saikolhuja yläkanteen ja nyt se oli korjattava.Yläkannella ei voinut kuitenkaanhitsata räjähdysvaaran vuoksi ennenkuin polttoainetankki oli puhdistettuja pesty. Suureen ja pimeään tankkiinpuhallettiin ensin ilmaa ja se saatiinkaasusta vapaaksi, minkä jälkeentankki voitiin pestä painepesurilla.Jäänmurtaja Kontio testiajoiDir-saattohinaajaa Muugan edustallaheinäkuun alussa.12 13


Kuljetusalan TyöttömyyskassaTyöttömyyskassa tiedottaa:Käyntiosoite:Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, HelsinkiPostiosoite:PL 65, 00531 HelsinkiPuhelinpäivystysp. (09) 613 111ma–pe klo 9.00–12.00Faksi: (09) 6131 1333Työttömyysturva työskenneltäessätoisen EU-lipun alla purjehtivalla aluksellaKuinka toimia, jos asut Suomessa, mutta vastaanotat yli kolme kuukautta kestävän työn taiteet muutoin pysyvästi esimerkiksi ns. pätkätöitä Ruotsin lipun alla olevalla aluksella?Artikkelissa on lisäksi ohjeita siitä, jos muutat toiseen EU-maahan. Ruotsissa, Tanskassa jaSuomessa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutus. Näissä maissasinun tulee huolehtia itse vakuuttamisesta ja hakea työttömyyskassan jäsenyyttä. Muissa kuinmainituissa EU-maissa olet vakuutettu työnteon kautta (pakollinen työttömyysvakuutus).Kuinka toimia, jos teet työtä Ruotsinlipun alla purjehtivalla aluksella,mutta asut Suomessa?Menettele seuraavasti, jotta säilytät oikeudenansiopäivärahaan työttömyystilanteessa Suomessa,eli siis asuinmaassasi:Alus on ruotsalainen, jos se kantaa Ruotsinlippua. Jos olet siis työssä Ruotsin lipun allaolevalla aluksella, mutta asut Suomessa, sinuntulee:1. Hae jäsenyyttä ruotsalaisesta työttömyyskassasta,vaikket muuttaisi Ruotsiin. Työttömyysturvansäilyminen edellyttää, että olet olluttyöttömyyskassan jäsen, eli vakuutettu siinämaassa, minkä maan lipun alla laiva purjehtii.2. Siirrä jäsenyytesi välittömästi. Sinun tuleeitse hoitaa vakuuttaminen oikeassa maassa.Ruotsin merimiesliiton (SEKO Sjöfolk)kotisivuilta: www.seko.se, kohdasta A-kassanlöydät tarvittavat yhteystiedot ja muuta tietoa.Kassan nimi on A-kassan för Service ochKommunikation. Kysy tarvittaessa lisätietoasuoraan Ruotsin merimiesliiton työttömyyskassalta.Ellet hoida jäsenyyttäsi kuntoon, voi käydäniin, ettet voi saada työttömyysetuuttatyöttömyystilanteessa.3. Ilmoita Suomen Merimies-Unionin jäsenrekisteriinkirjallisesti, että olet siirtänyt jäsenyytesiRuotsiin. Ilmoituksen voit laatia esimerkiksiseuraavaan muotoon: Minä, nimi, osoite,henkilötunnus, olen vakuuttanut itseni RuotsinSEKO:ssa 19.9.2011 lukien ja eroan SuomenMerimies-Unionista ja Kuljetusalan Työttömyyskassasta.Allekirjoitus ja päiväys.Kuinka toimia, jos jäät työttömäksiRuotsin lipun alla purjehtivalta alukselta,mutta asut edelleen Suomessa?Jos jäät työttömäksi esimerkiksi vuoden kestävänpalvelussuhteen jälkeen ja olet jäsen,eli vakuutettu ruotsalaisessa työttömyyskassassa,sinun tulee menetellä seuraavasti:1. Työn päätyttyä ilmoittaudu Suomessa työ- jaelinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi.2. Ota välittömästi myös yhteyttä SuomenMerimies-Unionin jäsenrekisteriin. Sinullepostitetaan liittymislomake, jotta voit välittömästihakea Suomen Merimies-Unionin jaKuljetusalan Työttömyyskassan jäsenyyttä. Jäsenyyspitää siirtää Suomeen viimeistään8 viikon kuluessa siitä, kun työ Ruotsin lipunalla olevalla aluksella päättyi, muutoin menetätoikeutesi työttömyysturvaan.3. Sen jälkeen, kun olet hoitanut jäsenyytesikuntoon Suomessa ja kun haet KuljetusalanTyöttömyyskassalta päivärahaa, työttömyyskassapyytää Ruotsista (SEKO) U002-lomakkeen,jolla todistat vakuutuskautesi Ruotsissa.4. Työsi päätyttyä Ruotsin lipun alla olevallaaluksella, sinun tulee itse toimittaa SEKO:ntyöttömyyskassalle työnantajasi täyttämäArbetsgivarintyg. Se on ainoa lomake, jonkaruotsalainen työttömyyskassa hyväksyy. Työnantajasiedustaja löytää lomakkeen osoitteestawww.seko.se/akassan. Ellei lomaketta toimitetaSEKO:n kassalle täytettynä, he eivät kirjoitavakuutuskausistasi U002-lomaketta ja toimitasitä Kuljetusalan Työttömyyskassalle. KuljetusalanTyöttömyyskassa ei voi hoitaa puolestasitätä työnantajatodistusasiaa.Työttömyyskassanasiakaspalvelu avoinna:Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)5. Ensimmäisen etuushakemuksen tarvittavineliitteineen voit toimittaa Kuljetusalan Työttömyyskassallesen jälkeen, kun olet ollut vähintään2 viikkoa työttömänä työnhakijana työ- jaelinkeinotoimistossa. Palkkatodistuksen työstäkirjoittaa ko. varustamon palkkakonttori(tulee olla täytettynä Suomen lomakkeelle) jase sinun tulee itse pyytää ja toimittaa kassallehakemuksen liitteenä.Päiväraha-asiasi käsittelyaikaan vaikuttaa siisse, kuinka itse hoidat jäsenyys- ja vakuutusasiasikuntoon ja esimerkiksi se, kuinka huolellisestitäytät hakemuksen ja toimitatko jo senliitteenä kaikki tarvittavat tiedot ja se, kuinkanopeasti Kuljetusalan Työttömyyskassa saaRuotsin työttömyyskassasta U002-lomakkeen,jolla vakuutuskaudet todistetaan. Kun kaikkiedellytykset on tutkittu, kruunuissa maksettupalkka muutetaan Kuljetusalan Työttömyyskassallaeuromääräiseksi Euroopan Unionin vahvistamanmuuntokurssin mukaan.Jos olet aikeissamuuttaa ulkomaille,ota yhteyttätyöttömyyskassaansaadaksesi tarvittaessaohjeistusta.Muista pitää huoltatyöttömyysturvastasi,jos työskentelet toisenEU-maan lipun allaolevalla aluksella!Työttömyysturvan säilyminenedellyttää, että olet olluttyöttömyyskassan jäsen,eli vakuutettu siinä maassa,minkä maan lippua laiva kantaa.Kuinka toimia, jos muutat toiseenEU-maahan ja purjehdit kyseisen maanlipun alla olevalla aluksellaJos esimerkiksi muutat Ruotsiin tai Tanskaan ja purjehditasuinmaasi lipun alla olevalla aluksella, sinun on haettavatyöttömyyskassan jäsenyyttä asuinmaassasi eli työskentelymaassasi,jotta työttömyysvakuutuksesi on kunnossaulkomailla asumisen ja työskentelyn aikana ja jotta voit tarvittaessasiirtää vakuutuskautesi Suomeen tänne palatessasi.Sinun tulee toimittaa eroilmoitus Suomen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin, kun olet saanut hyväksymisenjäsenyydestä paikalliselta työttömyyskassalta.Jos muutat Suomeen takaisin viiden vuoden kuluessa, oletPohjoismaisen työttömyysvakuutussopimuksen perusteellans. paluumuuttaja, joka voi lukea hyväkseen sen, etteipaluumuuttotilanteessa aseteta Suomen lainsäädännössätarkoitettua 4 viikon työssäolovelvoitetta ennen etuudenmaksamista, mikäli muutoin täytät etuuden saamisen ehdot.Tällöin etuutesi määrä määrätään siitä palkasta, mitäsait, kun olit vakuutettuna muussa Pohjoismaassa.Jos lähtemisestä palaamiseen on yli viisi vuotta, ennenetuuden maksamista Suomesta edellytetään vähintäänneljän viikon kassan jäsenyys- ja työskentelyaikaa Suomessa.Tällöin etuuden määrä määrätään Suomessa tehdystätyöstä, kun oikeus on syntynyt.Muista hakea välittömästi Suomen Merimies-Unionin jaKuljetusalan Työttömyyskassan jäsenyyttä, kun muutattakaisin Suomeen, ettei työttömyysturvan osalta tule menetyksiä.Menettelytavat muutoin Suomeen palatessa ovatsamat kuin edellä 1–5 kohdissa on mainittu.Maritta Toivonen,Kuljetusalan TyöttömyyskassaLaita kuntosi remonttiin –tai huollata samallavaikka koko perhe!SAL:n peruskuntoremontitHärmän Kuntokeskus, Ylihärmä16.–21.10.2011179 € (529 €)Hakuaika päättyy 30.9.2011Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti2.–7.10.2011105 € (455 €)Hakuaika päättyy 30.9.2011Kuortaneen Urheiluopisto23.–28.10.2011149 € (499 €)Hakuaika päättyy 30.9.2011SAL:n perhekuntolomaHärmän kuntokeskus, Ylihärmä9.–14.10.2011110 € (440 €) aikuinen,25 € (190 €) 6–16-v. lapsiHakuaika päättyy 30.9.2011Lisätietoja Arja Merikalliolta / Suomen Merimies-Unioni,s-posti: arja.merikallio@smu.fi, puh. (09) 6152 0259.Postita hakemus osoitteella: Suomen Merimies-Unioni ry,John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki.16 17


Ta i trä!Parkko forslartimmer längs SaimenLäs fjolårets Webtext om Parkko, där tar man upp trafiken på Vuoksens sjösystem (på finska):www.smu.fi > Nettijutut > arkisto > vuosi 2010 > Puskuhinaaja Parkko seilaa Vuoksen vesistölläMer bilder från Parkko: www.smu.fi > Nettijutut > Parkko Vuoksen vesistölläDe finländska fartygens andel av insjötransporterna har minskat drastiskt under degångna tio åren. Frakterna har förlorats till utländska fartyg som nuförtiden sköter omstörsta delen av varutransporterna bland annat på vattnen i Vuoksen-området.text och bilder: Saana LamminsivuBakom en ö dyker först en jättestortimmerlast upp. SkjutbogserbåtenParkko fraktar enstor skjutpråm mot Vuoksenshamn i Imatra. Den blåvita korsflagganbörjar bli en ovanlig syn i den inhemskasjötrafikens transportkedja.”Transporterna har ökat på Vuoksenunder de senaste åren. Det har varit bramed körningar”, berättar skeppare MarkkuRautiainen.Bekvämlighetsflaggadefartyg på SaimenParkko har fört en last med tallmassaved tillImatra från Ahkiolahti i Maninga, norr omKuopio. Resan till Imatra genom Vuoksenssjösystem tog 1,5 dygn. Det är meningen attlasten ska lossas omedelbart i Tainionkoski,men i hamnen väntar en överraskning påbogserbåten. Där lossas som bäst redan tvåandra fartyg.”Nu måste vi gör om tidtabellerna”, sägerbesättningen på Parkko.Ett av fartygen som lossas har Delfzulmärkt som hemort och i aktern vajar Hollandsflagga. Namnen blir bara bättre närman läser på fartyget brevid. I aktern stårdet: Adamas. Fartyget är märkt med ett såexotiskt ställe som St John’s. Den färggrannaflaggan som vajar i stången visar sig varaAntigua Barbudas flagga, och St John’s ärhuvudstad i denna östat som ligger i Karibien,den kommer inte från de närmastevattnen alltså. Fartyget är helt klart bekvämlighetsflaggat.Född i vattnet”Vuoksen är på sätt och vis fabrikenshamn, där papperslasterna alltid lastas inn-an trävarorna lossas, om de råkar kommatill hamnen samtidigt”, förklarar Parkkosbesättning.Till Stora Ensos fabrik kommer varoräven med långtradare och tåg, så det flygerbark och kranskoporna svajar tätt runt omkringi hamnen. Lasterna lossas bara dagtidoch Parkko får vänta ett dygn på att lossas.I morgon skulle besättningen haft bytesdagoch ledigt.”Om man skulle ha vetat det här skulleman hoppat av redan i Nyslott”. I mässenskakar man på huvudet åt att tidtabellernaändras.Skjutbogserbåten har en besättning påfyra man, och till den hör befälhavare, styrmanoch två at-däckskarlar. Om man räknarmed bytesgänget är det fyra i manskapetsom bor i Nyslott, och det är också därbytena oftast sker. En törn är vanligtvis ettpar veckor lång och man är ledig i en vecka.Bogserbåten kör i 6:6-skift: sex timmar arbete,sex timmar vila.”Var är vi? I Imatra?” Styrman HeikkiVänttinen har just vaknat och tittar ut genomkabyssens ventil.Landskapet växlar snabbt när man seglarpå Saimen och Parkko tuffar fram. Arbetstaktenär hård, men jobbet har ocksåsin charm.”Jag är född i vattnet; vid Karvio kanal.Ibland har man tänkt att man borde göranågonting annat, men det är alltid här jaghittar mig själv”, småler Vänttinen.Vattenvägarna haroutnyttjad potentialSom 13-åring började Vänttinen arbeta medtimmerflottning på Saimen, då sjöarna ochstränderna var fulla av trä. Man utnyttjadeVuoksens sjösystem, som Finlands största, går ner via Vuoksen tillLadoga. Sjösystemet sträcker sig ända till Kuopio och Joensuu ochom man räknar med toppstråten tar man sig ända till Idensalmi ochNurmes.Visste du det här?Ett alldeles egetarbetsavtalSjömans-Unionen förhandlar om huvudavtal(till exempel utrikesfartens passagerarfartygsavtalosv.) med arbetsgivarorganisationenRederierna i Finland rf.Dessutom förhandlar Unionen om olikakollektivavtal direkt med enskilda rederieroch gör vid behov även upp fartygsspecifikakollektivavtal. Fin-Terpuu Oy har ocksåett ”alldeles eget” kollektivavtal.2223


En traditionell isbrytare kan användastill många olika uppgifter:Isbrytaren Kontiotestkörde en bogserbåtIsbrytaren Kontio har oljebekämpningsberedskap året om och hade även jour dygnetom under sommarmånaderna. Den gångna sommaren erövrade Kontio ävenett helt nytt område.text: Saana Lamminsivu bilder: Rauno MutkaIsbrytaren Kontio testkör bogserbåten Dir utanför Muuga i början av juli.Den gångna sommaren isbrytarenKontio hjälpteen ny, stor bogserbåt medtestkörningarna utanförMuuga i Estland i juli.”Det var första gången som en traditionellisbrytare användes vid testkörningen avett nytt fartyg”, berättar Timo Jeskanen, somvar kapten på Kontio under operationen.Isbrytaren lämpade sigför testkörningenBogserbåten Dir byggdes på St Petersburgsvarv vid floden Neva. Fartyget seglar underrysk flagg och kommer i fortsättningen atthjälpa stora oljetankers som ankommeroljehamnen i Primorsk. Under isbrytarenKontios testkörning, ett krav från klassificeringsinstitutet,testades det nya fartygetssjö- och bogseringsegenskaper på fleraolika sätt.”Bogseraren fästes i isbrytaren medkraftiga rep. Därefter ökade vi farten bit förbit, först till sex knop, sedan till åtta och såvidare för att kunna testa bogserarens egendragkraft”, förklarar Jeskanen.Kontios första testkörning av det nya fartygetgick bra, och isbrytaren gör vid behovgärna fler liknande uppdrag.”Våra isbrytare kan användas till mångaolika uppgifter även utanför den traditionellaisbrytningssäsongen”, fastställerHannu Ylärinne, operativt befäl på ArctiaIcebreaking Oy.Isbrytarna underhållsi sommarvärmenRekordkalla isvinter satte flera isbrytningsmaskinerpå hårt prov, och under sommarengjordes de i ordning för den kommandevinterns prövningar. Isbrytarna hjälptehundratals fartyg ur isen i vintras. Den inhemskaisbrytningsutrustningen måstevara i ordning, så därför tar man väl handom fartygen. Tack vare den flitiga besättningenhar de finska isbrytarna hållit sig imycket bra skick. Vår äldsta isbrytare, Voima,är till exempel redan 57 år! Om maninte hade underhållit och tagit hand omLäs den tidigare artikeln:fartyget så väl skulle det knappast vara tillnågon större hjälp vid isbrytning.I sommarvärmen svettades man på isbrytarnamed underhållsarbete som storamaskinrenoveringar som inte kan utföraspå vintern under isbrytningssäsongen.Maskinunderhållen och de övriga underhållsarbetenapå fartygen är tunga ochlångvariga och kräver mycket personal. Besättningenpå isbrytarna utförde så mycketunderhållsarbete under sommaren som detbara gick mellan beredskapsuppdragen förEuropeiska sjösäkerhetsbyrån EMSA. Trotsen enorm insats fanns det flera stora underhållsarbetensom de tyvärr inte hann med,eftersom isbrytarna inte har tillräckligtmed personal på sommaren. Otillräckligaresurser orsakade även problem i vintras,då alla isbrytare var ute på långa uppdragsamtidigt och hade brist på personal.www.smu.fi > Sjömannen 6/2010Isbrytaren Kontio – i beredskap för oljebekämpning 24/7Europeiska sjösäkerhetsbyrån EMSA har hyrt in isbrytarenKontio för oljebekämpningsuppdrag på norra Östersjön itre år framöver från och med 24 juli 2010.30 31


ARBETSLÖSHETSKASSAN INFORMERAR:TransportbranschensArbetslöshetskassaBesöksadress:Broholmsgatan 3–5, gatuplan, HelsingforsPostadress:PB 65, 00531 HelsingforsTelefonjourtel. (09) 613 111mån–fre kl 9.00–12.00fax:(09) 6131 1333TransportbranschensArbetslöshetskassaArbetslöshetskassanskundtjänst är öppen:Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)Kom ihåg att sköta om dittutkomstskydd om du arbetarpå ett fartyg under ett annatEU-lands flagg!För att få behållautkomstskyddet förutsättsdet att du har varit medlemi arbetslöshetskassan, att dualltså varit försäkrad i detland vars flagga fartyget bär.Oletko sinä tarinaniskijätai innokas kuvaajaKasautuuko pöytälaatikkoosi kirjoituksia, jotka saattaisivat kiinnostaamyös muita? Kirjoitatko mielelläsi tarinoita tai kertomuksia?Tai kenties oletkin todellinen mielipidevaikuttaja.Merimies-lehden toimitusta kiinnostavat myös merenkulkuunliittyvät valokuvat. Jos kameraasi on tallentunut ehta otos, nytsinulla on hyvä mahdollisuus julkaista se Unionin medioissa.Arbete på fartyg under annat EU-lands flagg ochutkomstskydd för arbetslösaHur ska du göra om du bor i Finland men tar emot ett arbete som räcker över tre månadereller permanent gör sk. snuttjobb på fartyg som seglar under svensk flagg?Artikeln innehåller dessutom instruktioner för om du flyttar till ett annat EU-land. I Sverige, Danmark och Finland skötsarbetslöshetsförsäkringen av frivilliga arbetslöshetskassor. I dessa länder ska du själv sköta om försäkringen och ansöka ommedlemskap i arbetslöshetskassan. I övriga EU-länder är du försäkrad via arbetet (obligatorisk arbetslöshetsförsäkring).Hur ska du göra om du arbetar påett fartyg som seglar under svensk flagg,men bor i Finland?Gå till väga på följande sätt för att behållarätten till inkomstrelaterad dagpenning om dublir arbetslös i Finland, alltså i landet du bor:Fartyget är svenskt om det bär Sveriges flagga.Om du alltså arbetar på ett fartyg med svenskflagg, men bor i Finland, ska du:1. Ansöka om medlemskap i den svenska arbetslöshetskassan,även om du inte ska flyttatill Sverige. För att få behålla utkomstskyddetförutsätts det att du varit medlem i arbetslöshetskassan,alltså varit försäkrad i det landvars flagg fartyget seglar under.2. För över ditt medlemskap omedelbart. Detär du själv som ska sköta om att du är försäkradi rätt land. På Sveriges sjömansförbunds(SEKO Sjöfolk) hemsidor: www.seko.se underpunkten A-kassan hittar du kontaktuppgifteroch andra uppgifter du behöver. Kassan heterA-kassan för Service och Kommunikation. Frågavid behov om tilläggsinformation direkt av Sverigessjömansförbunds arbetslöshetskassa.Om du inte sköter om ditt medlemskap kandet hända att du inte får arbetslöshetsförmånerom du blir arbetslös.3. Meddela Finlands Sjömans-Union att duöverfört ditt medlemskap till Sverige. Anmälanska skickas skriftligen till Sjömans-Unionensmedlemsregister. Du kan till exempel utformaanmälan på följande sätt: ”Jag, namn, adress,personsignum, har försäkrat mig i SverigesSEKO från och med 19.9.2011 och jag lämnarFinlands Sjömans-Union och TransportbranschensArbetslöshetskassa. Underskriftoch datum.”Hur ska du göra om du blir arbetslösfrån ett fartyg som seglar under svenskflagg, men fortfarande bor i Finland?Om du blir arbetslös efter ett tjänsteförhållandesom till exempel räckt ett år och du är medlem,alltså försäkrad i den svenska arbetslöshetskassan,ska du gå till väga på följande sätt:1. Anmäl dig som arbetslös arbetssökande påarbets- och näringsbyrån i Finland då arbetetupphör.2. Ta även omedelbart kontakt med FinlandsSjömans-Unions medlemsregister. Du får en anslutningsblankettpå posten, så att du omedelbartkan ansöka om medlemskap i FinlandsSjömans-Union och TransportbranschensArbetslöshetskassa. Medlemskapet måste flyttasöver till Finland senast 8 veckor efter det attarbetet på ett fartyg under svensk flagg upphört,annars förlorar du din rätt till utkomstskydd.3. Efter att du skött om ditt medlemskap iFinland och du ansöker om dagpenning hosTransportbranschens Arbetslöshetskassa, berarbetslöshetskassan om en U002-blankettfrån Sverige (SEKO), med vilken du påvisar dinförsäkringsperiod i Sverige.4. Då ditt arbete på ett fartyg under svenskflagg upphör, ska du själv leverera ett Arbetsgivarintygfrån din arbetsgivare till SEKO:sarbetslöshetskassa. Det är den enda blankettsom den svenska arbetslöshetskassan godkänner.Din arbetsgivares ombud hittar blankettenpå adressen www.seko.se/akassan. Omblanketten inte levereras till SEKO:s kassa ifylld,skriver de inte en U002-blankett för din försäkringsperiodoch levererar den till TransportbranschensArbetslöshetskassa. TransportbranschensArbetslöshetskassa kan inte sköta omarbetsgivarintygsärendet åt dig.5. Den första förmånsansökan med de bilagorsom krävs, kan du skicka till TransportbranschensArbetslöshetkassa efter att du har varit arbetslösarbetssökande i minst 2 veckor vid arbetsochnäringsbyrån.Ett löneintyg för arbetet skriver ifrågavaranderederis lönekontor ut (ska vara ifyllt på Finlandsblankett) och den måste du själv begäraoch skicka till kassan som bilaga till ansökan.Handläggningstiden för ditt dagpenningärendepåverkas alltså av hur du själv sköter om dinamedlems- och försäkringsärenden och tillexempel av hur noggrant du fyller i ansökanoch om du skickar med bilagorna med allauppgifter som behövs, samt av hur snabbtTransportbranschens Arbetslöshetskassa fårU002-blanketten som styrker försäkringsperiodernaav den svenska arbetslöshetskassan. Näralla förutsättningarna granskats, omvandlarTransportbranschens Arbetslöshetskassa lönensom betalats ut i kronor till euro enligt denomräkningskurs som fastställts av EuropeiskaUnionen.Om du har för avsiktatt flytta utomlands,kontakta vid behovarbetslöshetskassanför att få anvisningar.Vad du ska göra om du flyttar till ettannat EU-land och seglar på ett fartygunder det landets flaggOm du till exempel flyttar till Sverige eller Danmarkoch seglar under det lands flagga somdu bor i, måste du ansöka om medlemskap iarbetslöshetskassan i landet du bor i, alltså landetdu arbetar i, så att din arbetslöshetsförsäkringär i skick under tiden du bor och arbetar iutlandet och så att du vid behov kan flytta överdin försäkringsperiod till Finland när du återvänderhit. Du ska skicka en utträdesanmälantill Finlands Sjömans-Unions medlemsregisternär du godkänts som medlem i den lokalaarbetslöshetskassan.Om du flyttar tillbaka till Finland inom fem år,är du enligt de nordiska ländernas avtal omarbetslöshetsförsäkringar en sk. återvandraresom kan räkna till godo att man i en återvandringssituationinte tillämpar den 4 veckor långaarbetsplikt som avses i Finlands lagstiftninginnan förmånen betalas ut, förutsatt att du iövrigt uppfyller villkoren för att få förmåner. I såfall bestäms storleken på din förmån utgåendefrån den lön du fick då du var försäkrad i ettannat nordiskt land.Om det har gått över fem år från det att du åkttill dess att du återvänder, förutsätts en minstfyra veckor lång medlemskaps- och arbetstid iFinland innan förmåner betalas ut från Finland.I så fall bestäms förmånens storlek av arbetetsom utförts i Finland, när man har fått rätt tillförmån.Kom ihåg att omedelbart ansöka om medlemskapi Finlands Sjömans-Union och TransportbranschensArbetslöshetskassa då du flyttartillbaka till Finland, så att det inte blir någraförluster för utkomstskyddets del. Annars ärtillvägagångssätten desamma när man återvändertill Finland som de som nämns i punkterna1–5 ovan.Maritta Toivonen,Transportbranschens ArbetslöshetskassaLähetä juttu tai kuva sähköpostitse: saana.lamminsivu@smu.fitai postitse: Saana Lamminsivu, Suomen Merimies-Unioni,John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKAnna kuulua, lähetä juttuja tai kuvia,äläkä turhaan kainostele!Alster och fotografierfrån våra medlemmarÄr du en historieberättare eller en entusiastisk fotograf?Är din skrivbordslåda fylld med alster som kanske även intresserarandra? Tycker du om att skriva historier och berättelser?Eller kanske du är expert på att påverka andras åsikter.Sjömannens redaktion är även intresserad av fotografier medsjöfartsmotiv. Nu har du möjlighet att publicera dina fotografieri Unionens medier om du fångat äkta sjöfartsstämningmed din kamera.Skicka historier per e-post saana.lamminsivu@smu.fieller per post: Saana Lamminsivu, Finlands Sjömans-Union,John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors.Ta mod till dig och skicka ossdina alster eller fotografier!3233


Kongress 2012finlands sjömans-Unionskongressden 10–11 maj 2012Meddelande om Finlands Sjömans-Unions23. kongressFinlands Sjömans-Unions styrelse beslöt den 18 augusti 2011 att Sjömans-Unionensordinarie kongress hålls den 10–11 maj 2012 i Helsingfors i transportförbundensHagnässal, adress John Stenbergs strand 6.Förberedelserna förSjömans-Unionenskongress inledsKongressen är förbundets högsta beslutandeorgan och drar upp riktlinjerna för verksamhetenden kommande fyraårsperioden. Kongressenutser också förbundets ledning, styrelseoch fullmäktige som fattar beslut i gemensammafrågor.Enligt Unionens stadgar bildar varje medlemsföreningsin egen valkrets, ur vilken man väljerkongressrepresentanter i relation till antaletmedlemmar. Från varje valkrets väljs en representantper 200 medlemmar, dock minst enrepresentant.Kandidatnomineringen till kongressen börjarden 1.10.2011 och slutar den 15.11.2011. Kandidaternatill kongressvalet nomineras på ettmedlemsmöte som skall anordnas på fackavdelningarnaoch/eller arbetsplatserna underkandidatnomineringen. Endast Sjömans-Unionens medlemmar får delta i mötena.Endast medlemmar som har anslutit sig tillförbundet senast den 1.4.2011 och som har ettgiltigt medlemskap får nomineras till kongresskandidat.Kandidatutnämning kräver ett skriftligtmedgivande från vederbörande.Unionens styrelse sätter upp kandidaterna påvallistorna i december och den ordinarie röstperiodenär 19.1.–16.3.2012.Kongress 2012Tidtabell- Cirkuläret EK 1/11 skickas utden 1.9.2011- Kandidatnomineringen börjar påarbetsplatserna och fackavdelningarnaden 1.10.–15.11.2011- Kandidatnomineringsprotokoll ochmedgivanden skickas in senastden 30.11.2011- Styrelsen fastställer kandidatlistanden 14.12.2011- Leverans av valmaterial 16.1.2012- Röstperiod 19.1.–16.3.2012- Rösträkning 19.3.2012- Sista inlämningsdag på förslag tillmotioner samt förslag tillstadgeändringar från personmedlemmaroch medlemsföreningar är den 9.3.2012- Styrelsen fastställer röstresultatetden 20.3.2012- Kallelse till kongressen skickas ut tillrepresentanterna den 21–22.3.2012- Styrelsen beslutar om sina utlåtandenför kongressen den 17.4.2012- Kongressmaterial skickas tillrepresentanterna den 20.4.2012- KONGRESS 10–11.5.2012Vid kongressen behandlas ärenden som avses i § 12 av Finlands Sjömans-Unionsstadgar samt eventuella förslag till stadgeändringar.Helsingfors den 18 augusti 2011FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU rfStyrelsen34 35bild: Pentti Holappa


Mycket att förbättra när det gällersäkerheten inom passagerarfartygstrafikenra av sjutton undersökta olycksfalleller undantagsfall hittademan saker att anmärka på vadgäller skötseln av säkerhetsfrågorpå fartygen”, sammanfattar Lappalainen.Baserat på Lappalainens utredningstödjer den rådande säkerhetsattityden,besättningensutbildning, vägledning och fördjupninghos en del av den inhemskapassagerarfartygstrafikensrederier inte en gynnsamsäkerhetsmiljö. Dessutom harman fortfarande inte fäst tillräckligtmed uppmärksamhet påanvisning av trafikeringen, utbildning,övervakning eller denallmänna säkerheten.Däremot anser han inte lägetvara helt hopplöst.”Visst finns det en säkerhetskultur,men den är varierande ochsaknar anvisningar som fastställeren gemensam lägstanivå. Merhandledning, styrning och myndighetsövervakningkrävs för atthantera säkerheten inom branschen.”Rederiernas attitydåterspeglas på deanställdaProblemet är också att en del avden inhemska passagerarfartygs-Säkerheten inom den inhemskapassagerarfartygstrafiken harprytt rubrikerna under den gångnasommaren. Nu har det ävengjorts en undersökning om dettaaktuella ämne: Inverkan påsäkerheten inom den inhemskapassagerarfartygstrafiken avundersökning av olyckor. Undersökningenhar gjorts av RistoLappalainen som lärdomsprovi programmet för sjöfartsförvaltningpå Kymmenedalens yrkeshögskola(allmänt AMK).Lappalainens rapport visartydligt att allt ännu inte är somdet ska när det gäller säkerheteninom den inhemska passagerarfartygstrafiken.Lärdomsprovetär en uppdatering av ämnet somdet första gången gjordes en säkerhetsrapportom år 2004. Dennasäkerhetsrapport, Säkerheteninom den inhemska passagerarfartygstrafiken,publicerades år2006. Samtidigt undersökte Lappalainenhur rekommendationernasom gavs i samband med denföregående säkerhetsrapportenhar följts.”Eftersom man har undvikitallvarliga personskador och storolyckorvid olyckstillfällen tror rederiernaatt säkerhetsfrågorna är iordning. Så är det dock inte: i fletrafikensrederier inte vill erkännafarliga situationer och undantagssituationersom riskfaktorer. Endel av de intervjuade representanternaför rederierna förringadetydligt verkliga farliga situationersom de själva utsatts för.”Den negativa inställningentill säkerhet hos dessa rederierpåverkar också den enskildaarbetarens åsikter”, berättar Lappalainen.ObligatorisksäkerhetsplanBaserat på undersökningen harman valt att förnya säkerhetsrekommendationen.Enligt den nyarekommendationen ska en enklaresäkerhetsplan bli obligatoriskför alla fartyg i den inhemska passagerarfartygstrafiken.Dessutomska Trafiksäkerhetsverket kunnage nödvändiga bestämmelser omsäkerhetsledning baserat på fartygssäkerhetslagen.Lappalainens lärdomsprov Inverkanpå säkerheten inom den inhemskapassagerarfartygstrafikenav undersökning av olyckor harpublicerats i en publikationsserieutgiven av Centralen för undersökningav olyckor.Pasi Pitkälä blevESL ShippingshuvudförtroendemanPasi Pitkälä, 45, valdes i sommartill ESL Shippings huvudförtroendemanför perioden 1.7.2011–30.6.2013.Rederiet har inte haft någon huvudförtroendemantidigare. Pitkälä, somarbetar som kocksteward på M/sPasila, har tidigare fungerat som fartygsförtroendeman.Petriina Törnivaldes till förtroendeman på M/s Eira.Under hösten tänker Pitkälä åkarunt till rederiets fartyg och presenterasig. Dessutom är det meningen attdet ska väljas förtroendemän på defartyg där det inte finns några sådanaännu.”Syftet är att förbättra både kontaktenmellan fartygen och kontaktenmellan fartygen och kontoren”,berättar Pitkälä.Olli Kauranen fortsättersom huvudförtroendemanför Neste Oil Shipping,Jani Santala vicehuvudförtroendemanResultatet av Neste Oil Shippingshuvud- och vice huvudförtroendemannavalför Finlands Sjömans-Union, som genomfördes 15.6.2011,blev att Olli Kauranen fortsättersom huvudförtroendeman och JaniSantala fungerar som vice huvudförtroendeman.Förtroendemännens nya verksamhetsperiodär 1.8.2011–31.7.2013.Mika Ojalahuvudförtroendemanpå Viking LineMika Ojala börjar som huvudförtroendemanpå Viking Line den1 oktober 2011. Timo Purho fungerarsom vice huvudförtroendeman. Förtroendemännensämbetsperiod är1.10.2011–30.9.2013.Kompletteringskursför förtroendemän11–12.10.2011, HelsingforsPå förtroendemännens kompletteringskurs behandlasförbundets aktuella frågor samt kommande kollektivavtalsförhandlingar. Vi får dessutom höra om utvärdering avarbetsförmågan inom försäkringsmedicinsk vetenskapsamt fackets aktuella frågor i Eu.Föreläsningarna hålls i Transportförbundens Hagnäshallenoch övernattning sker på hotell Cumulus i Hagnäs.Anmälningar:Kenneth Bondaskenneth.bondas@smu.fitel. (09) 615 20254 eller 040 456 0245Beställa ansökningsblanketten från Bondaseller via webbsidan:www.smu.fi > på svenska > utbildning> förtroendemannautbildningOBS! När du har fyllt i din del av ansökningen skall du bedin arbetsgivare godkänna den (skriva under) och efter detreturnera kursansökningen.Postadress för kursblanketten:Kenneth BondasFinlands Sjömans-UnionJohn Stenbergs strand 600530 HELSINGFORSNya lagen om sjöarbetsavtalträdde i kraft den 1 augusti 2011sammanstält av: Juhani ArttoLagstiftningen om sjöarbete reviderades.Lagen om sjöarbetsavatal(756/2011), som ersättersjömanslagen, trädde i kraft den1 augusti 2011.Bakgrunden till reformen äratt ILO 2006 antog en konventionom arbete till sjöss genomvilken reformerades 37 tidigareILO-konventioner och fastställdesinternationella minimikravför arbete i sjöfartssektorn. Dessutombeaktas i den nya lagen omsjöarbetsavtal bestämmelsernai arbetsavtalslagen, som trädde ikraft år 2001.Totalrevideringen har berettsvid delegationen för sjömansärendensom finns i anslutningtill arbets- och näringsministeriet.Utöver det nämnda ministeriet ingicki delegationen företrädare försjöfartssektorns arbetstagar- ocharbetsgivarorganisationer, socialochhälsovårdsministeriet samtkommunikationsministeriet.I och med revideringen utvidgasarbetsgivarens skyldighet attbetala kostnader för sjukvård frånnuvarande 42 dagar till 112 dagar.Arbetsgivarens skyldighet att ersättasjukvårdskostnader begränsasdock bara till den del av kostnadernasom i normala fall skabetalas av den arbetstagare somblivit sjuk, efter de ersättningarsom betalas av offentliga medel.Även arbetstagarnas rätt tillhemresor utvidgas. Arbetstagarnasrätt till hemresor begränsasinte längre till EU-området, utanalla arbetstagare behandlas jämliktoberoende av hemort ellermedborgarskap.I och med att den nya lagenom sjöarbetsavtal träder i kraft,slopas den i sjömanslagen ingåendemöjligheten att bevilja utländskaarbetsgivare tillstånd tillundantag som befriar från skyldighetenatt iaktta finska anställningsvillkor.Minimianställningsvillkorenbestäms i första hand enligt detkollektivavtal som är bindande förarbetsgivaren med stöd av lagenom kollektivavtal. I den nya lagenomfattas sjöfartens kollektivavtalav förfarandet för fastställande avkollektivavtals allmänt bindandeverkan.I Sverige överväger man att anställabeväpnade väktare på fartygFrån världenshavI Sverige utreds det som bästom man på fartyg som opererari farliga områden borde anställabeväpnade väktare. Utredningengörs på uppdrag av landets regering.I slutet av juli blev fråganännu aktuellare, när ett tiotalpirater attackerade ett svenskttankfartyg i Benins huvudstadCotonous kustvatten i Västafrika.Piraterna flydde tomhäntanär de insåg att ett fartyg frånBenins flotta närmade sig fartygetde tagit kontrollen över. Personalenpå tankern gömde sigbakom låsta dörrar och klaradesig oskadda.Wisby Ship Management –rederiets säkerhetschef JonasEngström konstaterade i enintervju som nyhetsbyrån TTgjort, att han för ett år sedanstarkt motsatte sig att man skulleanställa beväpnade vakter påfartygen. Han medgav att haninte är riktigt lika säker på sin inställninglängre.36 37


IN MEMORIAMRakkaammeMaria (Rimbula) Briitta ElisabetJämsäs. 18.8.1955 Kiiminkik. 29.9.2010 Helsinki, TerhokotiMitä teet taivaalla kuu?Kerro, mitä teet äänetön kuu?Nouset illalla ja kuljettähyilet autioita maita,ja laskeudut sitten.(Giacomo Leopardi)Syvästi kaivatenäiti Vailisisarukset perheineensisarusten lapset perheineensukulaiset ja ystävätSiunaus on toimitettu Kiiminginkirkossa 9.7.2011.TalousapulainenMarja-Liisa (Ötökkä) Niiranens. 11.8.1948 Asikkalak. 2.7.2011 HelsinkiLämpimästi muistaenentiset seilauskaveritKIITOS / TACKISO KIITOS Tallink Siljalle ja M/s SiljaEuropan työkavereille muistamisestatäyttäessäni 50 vuotta.Sakke MattilaKiitos M/t Jurmon henkilökunnalleja Neste Oilille 50-vuotispäivienihuomioimisesta.Jari TammiSuuret kiitokset M/s Eiran porukallesyntymäpäiviemme muistamisesta.Pia ja Hans Sundman5&0Olen varmaan syntynyt ”onnellisten”tähtien alla… onhan minulla TEIDÄTtyökavereina M/s Gabriellalla! KIITOS!Sinikka ”Sinttu” EklundPääluottamusmies Olli Kauranen javarapääluottamusmies Jani Santalakiittävät Neste Oil Shippingin SMU:njäseniä saamastaan luottamuksesta.Edunvalvonta jatkuu kiivaana.Lämmin kiitos M/t Suulan henkilökunnallesekä Neste Shipping-varustamolle muistamisestanimerkkipäivänäni.Harri SaarelaELÄKKEELLE /PENSIONERINGSydämellinen kiitos M/s Isabellanhotelliosastolle ja rekkakuskeillemuistamisesta jäädessänieläkkeelle.Mukavaa syksyä!Raija KytösahoKiitos teille työkaverit ihanistaläksiäisjuhlista, lahjoista ja kaikistaonnentoivotuksista jäädessänieläkkeelle M/s Gabriellalta.Marja-Liisa SipiläinenKiitos Nesteen konttorihenkilöstöllesekä laivaporukoille jäädessäni1.6. viettämään eläkepäiviä.Kepeitä tuulia niin entisille, nykyisillekuin tulevillekin merenkulkijoille.Pentti ”Hämis” HämäläinenLämmin kiitos M/s Amorellanupealle henkilökunnalle.”Elämän kauneimmat muistotovat hetkiä, joihin ei ollut käsikirjoitusta.”Halauksin ”Messiäiskä”Arja AaltonenKULTAMERKIT /GULDSMÄRKENJouko AhdeRainer KoivistoSari KoskelaSirkka-Liisa MärsyläHarri PohjalainenAMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT /AVDELNINGARNA INFORMERARSisä-Suomen osasto (001)SyyskokousAika: la 19.11.2011 klo 12Paikka: Hotelli Pietari Kylliäinen, Olavinkatu 15, SavonlinnaKokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.Kaikki jäsenet, tervetuloa!PikkujoulutAika: la 19.11.2011Paikka: Wanha Kasino, Kylpylaitoksentie 4, SavonlinnaOhjelma alkaa ruokailulla klo 16, konsertti on klo 19Savonlinnasalissa. Pitkänmatkalaisia avustetaan majoituskustannuksissa.Ilmoittautumiset 31.10. mennessä Seppo Immosellep. 050 368 2298 tai Paavo Auviselle p. 040 506 9468.Tervetuloa jäsenet ja eläkeläiset!Lounais-Suomen osasto (006)Iloinen possujuhlaAika: pe 23.9.2011 klo 19 alkaenPaikka: Uittamon tanssipaviljonki, Rykmentintie 29, TurkuLuvassa tanssia orkesterin tahdissa, parillaporsasta ja salaattia,karaokea, arpajaiset sekä mukavaa yhdessäoloa.Liput: Marja Vyyryläinen p. 050 559 0582, Maarit Salminenp. 050 559 0580. Lipun hinta, 10 euroa, maksetaan osastonjäsenille kuittia vastaan takaisin.Järjestäjät: JHL Turun Yhteisjärjestö ja SAK:n Turun Seudunpaikallisjärjestö.Länsi-Suomen osasto (008)Ulkoilu- ja talkoohenkiset päivätAika: 8.–9.10.2011 aloitus klo 12Paikka: Liiton mökki Raippaluodossa (Meriluoto)Kiva ulkoilla ja tavata tuttuja ruokailun merkeissä.Ilmoittautumiset 5.10. mennessä Karillep. 0400 418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fi.Majoitusmahdollisuus ilmoittautumisjärjestyksessä!Töitä piisaa kaikille, joten tervetuloa sankoin joukoin!SyyskokousAika: pe 28.10.2011 klo 18Paikka: Osaston toimisto, Pitkäkatu 43, 65100 VaasaKokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat.Osasto tarjoaa illallisen. Vaikuttaminen kannattaa sittenkin!Jäsenet – tervetuloa!hallitusPikkujoulut tulossa!Aika: la 26.11.2011 klo 19Paikka: Ravintola Strampen (sisäsatama), Rantakatu 6, VaasaMaksu (35 euroa/jäsen ja 45 euroa/avec) suoritetaan osastontilille NORDEA 152830-123690 viite ”pikkujoulu”.Paikkoja on rajoitetusti – jälki-ilmoittautumisia ei oteta!Varaukset viimeistään 14.11. mennessä:Kaisa Kuusisto p. 050 557 5331.Tervetuloa!Etelä-Suomen osasto (009)SyyskokousAika: ti 15.11.2011 klo 12.00Paikka: osaston toimisto, Linnankatu 13, 00160 HelsinkiKokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.Tervetuloa!hallitusLaivan viihdeammattilaiset (011)Hyvät viihdeammattilaiset, syyskokouksen aika lähestyy!Tänä syksynä kokous järjestetään Riiassa taimuussa vastaavassa kaupungissa 20.–22.10.2011.Kokouksessa käsitellään viralliset syyskokousasiat sekä tulevattapahtumat. Kohde varmistuu, kun sitovat ilmoittautumiset ovattulleet. Hinta 200–250 € / hlö kohteesta riippuen. Toteutuneestamatkasta korvataan jäsenille osa takaisin. Korvattava osuusriippuu osallistujamäärästä. Matkalle mukaantulo edellyttää myöskokoukseen osallistumista!Sitovat ilmoittautumiset 26.9.2011 mennessä Ninallenina@kpvproduction.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkemmatohjeet maksun suorittamisesta.Kaikki jäsenet, tervetuloa mukaan! Avecit ovat tervetulleitaomakustannehintaan.YstävälleniPieni mehiläinenkulki metsän laitaayksinäinen olo mullasuru tuli paitaaneipä ole mulla enääyhtään ystävääne lensi kaikki yhtä aikaasinne etelääntyhjäksi jäi pihapiiriikävä istui rintaantakaisin ne toisin kaikkivaikka mihin hintaanniin vilpitöntä ystävyyttäet saa mistään muustakun pikkulintu puussa kykkiipullan muru suussase syötyänsä onnellisnalentoon pyrähtääja tahtois laulaamulle lauluntänne minä jäänMarjatta 2011PekanpähkinätKoonnut: Pekka Mantere1. Kuka on kirjoittanut romaanin ”Meren saari”,jonka ruotsinkielinen alkuperäisteos on ”Vid havet”?a) Tove Janssonb) Sally Salminenc) Jörn Donner2. Kuka on levyttänyt kappaleen ”Yksinäinen merimies”?a) Eino Grönb) Dingoc) Topi Sorsakoski3. Minä vuonna pidettiin ensimmäiset Kotkan Meripäivät?a) 1952b) 1962c) 19724. Superfast Ferries alkoi liikennöidä Rostockin ja Hangon välillä17.5.2001. Minkä maalainen varustamo oli alkujaan?a) Virolainenb) Italialainenc) Kreikkalainen5. Suomalainen rahtilaiva upposi 10.10.1973 Porin ulkopuolellalastin siirryttyä kovassa myrskyssä. Aluksen päällikkö hukkuiturmassa. Mikä laiva oli kyseessä?a) M/s Cliob) M/s Coronac) M/s Ceres6. Minne Suomen ensimmäinen perustettu sukelluskohde,kuunari Koivisto, upotettiin neljä vuotta sitten?a) Hailuodon edustalle Perämeren syvyyksiinb) Pyhtään edustalle Suomenlahden syvyyksiinc) Luvian edustalle Selkämeren syvyyksiin7. Katamaraani aloitti liikenteen Haminan ja Viipurin välillävuoden 2011 elokuussa, monien viivästysten jälkeen.Minkä niminen alus on?a) M/s Orionb) M/s Namdalingenc) M/s Julia8. Minkä niminen matkustajalaiva liikennöi Kokkolan jaSkellefteån välillä 1960-luvun loppupuolella?a) M/s Folklinerb) M/s Polar Expressc) S/s Coccolita9. Kuka on nykyisen hallituksen liikenneministeri?a) Anu Vehviläinenb) Merja Kyllönenc) Krista Kiuru10. Suomen Meripelastusseura on valtakunnallinenvapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistystenkeskusjärjestö. Kuinka monta pelastusalusta heillä onkäytössään?a) 80b) 120c) 150Oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3b, 4c, 5c, 6c, 7b, 8c, 9b ja 10c38 39

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!