PDF (4.8 Mt) - Seepia

seepia.org

PDF (4.8 Mt) - Seepia

Seepia 5Torstai 14.2.2002Kuva 3: KonventikkeliplakaattiJohan Siira pääsi ensiripilleilmeisesti 21. 4. 1726. Oulun raastuvanoikeudelleSiira sanoi 5. 11.1733 käyttäneensä ehtoollista”väärin” kahdeksan vuotta. Siiranluku- ja kristinopintaito joutuivatkoetukseen kinkereillä 1730-luvulla.Hän osasi katekismuksensakiitettävästi, mutta lukutaidossaolisi voinut olla parantamisen varaa.”Nuori renki” Johan DanielinpoikaSiira kihlasi 19. 4. 1730 leskiMaria Matintytär Pauluksen, jokaoli lähes 12 vuotta miestään vanhempi.Maria kuoli 22. 6. 1747 jahaudattiin kahta päivää myöhemmin.Marian perukirjoitus pidettiin10. 11. 1747. Omaisuudeksi todettiinvain ”vähäinen rakennus jaränsistynyt tontti”, minkä takia Siirasitoutui maksamaan 30 taaleriakullekin lapselle kun he tulisivat”kypsään ikään”.Siira nai melko pian leskeksijäätyään joulukuussa 1747 huoruudestatuomitun naisen, AnnaNiilontytär Lillen. Separatistisenherätyksensä aikaan Siira työskentelikirvesmiehenä Fagerholminsahalla, mihin ammattiin viittaavatmyös hänen perukirjassaanmainitut työkalut.Tietoja Siiran uskonnollisestaheräämisestä ei ole säilynyt.Todennäköisesti Wacklinien piiritempaisi hänet mukaansa. MariaPaulus oli itse herännyt TukholmassaTolstadiuksen saarnojenvaikutuksesta. Niinpä liittyminenWacklinien piiriin oli luonnollista.Siiran herätykseen on ollut varmastikinosasyynä hänen lukemansahartauskirjallisuus. Kansanherätyksetalkoivat Lounais-Suomessa Kalannissa, kun Santtionkylästä kotoisin ollut Liisa Eerikintytäroli tullut rajuun herätykseenluettuaan englantilaisen puritaanipapinArthur Dentin ankaraaparannussaarnaa ”Totisen KäändymisenHarjoitus”. Sama kirjakuului myös Johan Siiran omistamienkirjojen joukkoon. Dentinhartauskirjan oli suomentanutedellä mainittu Samuel Wacklinollessaan Tukholmassa 1732.Samuel Wacklinin mainitaanmyös lähettäneen suomentamiaankirjoja salaa Ouluun.Kaupungin viranomaisetpitivät Wacklinin kirjoja epäilyttävinäja tekivät niistä ilmiannonTurun tuomiokapitulille. Wacklininlähettämiin kirjoihin lieneekuulunut myös Siiran omistuksessaollut Johann Arndtin tunnettuhartauskirja ”Paradisin Yrtitarha”.Arndtin oppilas ja ystävä oli merkittävimpiinluterilaisiin teologeihinkuulunut Johannes Gerhard,jonka hartauskirja ”Pyhät Tutkistelemuxet”niinikään kuului Siirankirjavalikoimaan. Siira omistimyös sekä ruotsinkielisen Raamatunettä vuonna 1685 ilmestyneensuomennetun laitoksen, vanhanLutherin katekismuksen ja kaksituntematonta saksankielistä kirjaa.Toinen on jonkinlainen lastenkirja,toista luonnehditaan perukirjassavain ”vanhaksi”. Dentinhartauskirjan perään oli sidottumyös pieni kirja, ”Muutamat senoikian Uuden Syndymisen ja HengenUudistuxen Tundomerkit”,jonka tekijäksi on arveltu hallelaisenpietismin isää, August HermannFranckea. Siiran tavaamakirjallisuus on siis vahvasti pietistisestivärittynyttä. Kirjan merkitysSiiran uskonnolliselle elämälle kuvastuuhänen lausumastaan Oulunraastuvanoikeudelle 5. 11.1733. Hän väheksyi ehtoollista jasanoi, että kuka tahansa voi pyhittääpäivänsä milloin haluaa kunvain ottaa kirjan käteensä ja lukee.Siiran oma kristillisyydennäkemysoli voimakkaan separatistinen.Oululainen separatismikatsoi ”ulkonaisen kristillisyyden”,joksi se seurakuntaelämää nimitti,olevan yksinomaan pahasta. Tärkeäksiopilliseksi kysymykseksinousi kiista lapsikasteesta. Kälviäläinenseparatisti Jacob Erikssonoli kieltäytynyt 1730-luvun alussakastattamasta lastaan. Usean epäonnistuneenyrityksen jälkeen lapsikuitenkin kastettiin väkisin.Oulun piirissä ajateltiin samaan tapaan,että lapsia ei tulisi kastaa,ennen kuin he kykenevät itse tutkistelemaanomaa hengellistä tilaansanoin 15-vuotiaina.Johan Wacklin oli ollutErikssonien kanssa kirjeenvaihdossaja saanut näiltä radikaaleimmatvaikutteensa. Maailmanlopunuskottiin olevan lähellä. Separatistienmielestä pappien olisi pitänytkorostaa Jumalan tuomiota evankeliuminsijasta. Separatistit hyökkäsivätsuoraan papistoa vastaan.Tulilinjalla olivat varsinkin rehtoriHornaeus ja kappalainen Rajalin.Siira uskoi vahvasti, ettei Jumalaollut asettanut kaikkia pappeja,vaan maallinen esivalta. Siiran lievennyslienee kohdistunut SamuelWackliniin, jota hän arvosti tämänpappeudesta huolimatta. Siirallepapit olivat vain ”väärin saarnaaviapalkkapappeja”.Siira katsoi kirkon siunaamanavioliiton tarpeettomaksi japiti avioliittoa itsessään saastaisena.Hänen mielestään myös avioliitossaoleva saattoi tehdä huorin.10

More magazines by this user
Similar magazines