PDF (4.8 Mt) - Seepia

seepia.org

PDF (4.8 Mt) - Seepia

Seepia 5Torstai 14.2.2002että saarnavirren lisäksi se lauloispontaanisti kaksi tai kolmekinvirttä, ennen kuin pappi pääsialoittamaan saarnansa. Käsikirjarohkaisi seurakuntaa tähän, sillävirsissä kutsuttiin Pyhää Henkeävalaisemaan julistettavaa sanaa.Vanhassa luterilaisuudessa saarnaaedelsi tavallisestikin PyhänHengen avuksi huutaminen eliepikleesi. Vauhtiin päästyään seurakuntasaattoi joskus jopa hyräilläpenkeistään myös papin liturgisetosuudet.Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirjaei koskaan vakiintunut sellaisenaansuomalaisten seurakuntienkäyttöön. Se oli ohjeellinen sävelmäkokoelma,jollaiseksi se myösjäi. Virsiteksti ei käynyt yleensä yksiinpainetun sävelmän kanssa,mikä pakotti kanttorin muutenkinsovittamaan virsisävelmät. Samavirsi voitiin veisata jopa naapuriseurakunnissatäysin eri tavoilla.Melodian väljyys antoi myös seurakuntalaisillemahdollisuuden vapaaseenrytmitykseen ja varsinkinherätysliikkeille tyypilliseen ”niekutteluun”.Veisuusta kehittyi seurakunnantaitolaji. Kirkkorahvassaattoi kilpailla veisuunjohtajankanssa siitä, kumpi saa venytettyävirren säkeen loppusäveltä pisimpään.Koska rahvaalla ei ollutmuita kanavia toteuttaa luomisvimmaansa,se purkaantui veisuunkoristelussa. Useat kansankoraalitjäivät elämään seurakunnanvirsiperinteenä. Tästä todistavatSuomen evankelis-luterilaisentuoreimman virsikirjan viittauksetkuten ”toisinto Nivalasta”. VanhanVirsikirjan veisuuta on kutsuttu”kansan luomisvoiman mestarinäytteeksi”.Jesse KosunenKirjallisuutta 1)[1] Ahonpää, Väinö-Artturi; Yxi TarpelinenNuotti-Kirja. Tutkielma vuoden 1702suomenkielisen koraalivirsikirjanilmestymisestä ja sisällöstä.Musiikkitieteen lisensiaattityö 1991.Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos[painamaton].1) Käytetyt lyhenteetAAA Acta Academiae AboensisDiss. Akateeminen väitöskirjaHK Hengellinen KuukauslehtiSKHST Suomen Kirkkohistoriallisen SeuranToimituksiaSKS Suomalaisen Kirjallisuuden SeuraSKST Suomalaisen Kirjallisuuden SeuranToimituksia[2] Finno, Jacobus Petri; Jaakko Finnonvirsikirja. Näköispainos ensimmäisestäsuomalaisesta virsikirjasta sekä uudelleenladottu laitos alkuperäisestä tekstistä jasitä täydentävistä käsikirjoituksista.Toimittanut ja jälkisanan laatinut PenttiLempiäinen. SKST 463. Mänttä 1988.[3] Haapalainen, T. I.; Die Choralhandschriftvon Kangasala aus dem Jahre 1624. DieMelodien und ihre Herkunft. AAA Ser AHumaniora 53. Diss. Turku 1976.[4] Hansson, Karl-Johan; Koralpsalmboken1697. En undersökning av dess tillkomstoch musikaliska innehåll. Acta Musica.Källskrifter och studier utgivna avMusikvetenskapliga institutionen vid ÅboAkademi 4. Åbo 1967.[5] Kontio, Sinikka; Vanhan virsikirjan veisuu-kansan luomisvoiman mestarinäyte. - HK5/2001.[6] Kurvinen, Onni; Vanha virsikirja. Vuoden1701 suomalaisen virsikirjan synty jasisällys. Diss. Rauma 1941.[7] Lagercrantz, Ingeborg; Lutherskakyrkovisor I-II. Finländskamusikhandskrifter från 1500- och 1600-talen. Lutherska litteraturstiftelsens svenskapublikationer 2. Helsingfors 1948-1952.[8] Pictorius, Carolus; IV. Suloista jalohdullista kijtos ja rucous weisu Jumalancunniaxi ja Suomalaisten hywäxi käätty jalauletta tehty Dynminnin Linnas.Näköispainos (SKS). Julkaissut T. I.Haapalainen. Helsinki 1974.[9] Vanha virsikirja. Vuoden 1701suomalainen virsikirja. Toimittanut sekäjohdannon ja selitykset laatinut TaunoVäinölä. Hengen tie 17. Pieksämäki 1995.[10] Vapaavuori, Hannu; Virsilaulu ja herääväkansallinen kulttuuri-identiteetti.Jumalanpalveluksen virsilaulua ja-sävelmistöä koskeva keskustelu Suomessa1800-luvun puolivälistä vuoteen 1886.Diss. SKHST 173.Saarijärvi 1997.[11] Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja. Vuoden 1702painettu virsisävelmistö. Näköispainos jakriittinen editio. Toimittanut ErkkiTuppurainen. SKST 826. Vammala 2001.Oletko kiinnostunut luonnonilmiöistä, historian tapahtumista,matematiikan lainalaisuuksista tai elämän arvoituksista?Jos olet kiinnostunut liittymään toimitukseen tai vain kirjoittamaan yhdenartikkelin, kuulisimme Sinusta mielellämme.Sähköpostiosoitteemme on toimitus@seepia.org.Sinulta ei edellytetä minkään tieteenalan erityisasiantuntemusta.Rittää että olet tiedonhaluinen ja valmis käyttämään aikaasi tiedonetsimiseen, kykenet pitkäjänteiseen työskentelyyn ja uskallat myöntää, ettäse, mitä olet oppinut, ei välttämättä pidäkään paikkaansa...Voit edistää lehden toimintaa myös lähettämällä oikaisuja, toivomuksiaartikkelien aiheiksi tai muita ehdotuksia lehden toiminnan kehittämiseksi.24

More magazines by this user
Similar magazines