Tampereen yliopisto

videonet.fi

Tampereen yliopisto

Eläke kaupan päälle vai kaupasta?Esitelmä Työeläkepäivillä 14.11.2012Professori Olli-Pekka RuuskanenVakuutustiedeJohtamiskorkeakouluTampereen yliopisto


2Sisällöstä• Saadaanko työeläkettä sittenkin kaupan päälle?• Pakottaako järjestelmä jotkut hankkimaan eläketurvansa kaupasta?• Ketkä hyötyvät järjestelmästä?• Keitä nykyinen järjestelmä rankaisee?• Onko taloudelliseen kestävyyteen pyrkiminen johtanut sosiaalisenkestävyyden heikkenemiseen?• Järjestelmänäkökulmasta eläkkeensaajan näkökulmaan.• Eri väestöryhmien väliset kuolleisuuserot.• Uusien tariffitekijöiden käyttö.• Rooli vapaaehtoiselle varautumiselle?


Vakuutusperiaate eläkkeissä


4Kokonaiseläketurva koostuu….• I. Pilari: Kansaneläkkeestä• II. Pilari: Työeläkkeestä• III. Pilari: Vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta


5Vakuutusperiaatteen hyödyt (Ewald,1986)• Vakuutuksen periaatteelle rakennettu järjestelmätekee läpinäkyväksi sekä toimintalogiikan että sisäisetrahavirrat.• Rationaalisuus korvaa empatian.• Vakuutusperiaate on tekninen – ei sisällä arvostelmia.• Vakuutus liittää suurimman mahdollisenyhteisöllistämisen suurimpaan mahdolliseenyksilöllistämiseen.• Vakuutuksessa toteutuu tapahtumasolidaarisuus.(Lehtonen and Liukko, 2010).


6Vakuutusperiaate on läpinäkyvyyden tae• Sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyydenlisääminen vahingoittaa moraalisia periaatteitakoska se johtaa solidaarisuuden vähenemiseenpaljastamalla järjestelmään sisältyvättulonsiirrot. (Julkunen, 2001)


7Työeläke on konservatiivinen järjestelmä• Perusperiaatteet: (…kulmakivinä tulee säilyä…)• Kulutustason säilyminen• Ansaintaperiaate• Eläke kattaa sosiaalisia riskitekijöitä• Indeksiturva• Koskemattomuus• Katottomuus• Erillinen, itsenäinen rahoitus.• Järjestelmää tarkastellaan keskimääräisen yksilön kautta.• Bertola et al. (2006) ”Income distribution in macroeconomic models”• Uusintaa tulonjaon rakennetta ja tulo-eroja eläkkeellä.• Sosiaalipolitiikka ja tulonjako ulkoistettu valtiolle.


Kaupasta:Vapaaehtoinen eläkevakuutus


9Vapaaehtoinen eläkevakuutus• Yleisin periaate: Maksut verovapaita, tuotot verovapaita,nostettaessa verotus. (EET = exempt, exempt, taxed)• Vastaava periaate on työeläkkeessä.• Verosäännökset eivät osa sopimusehtoja.• Maksujen verovähennys pääomatuloista enintään 5000euroa vuodessa eli 417 euroa kuukaudessa.• Eläkeajan tulee olla vähintään kymmenen vuotta jatasainen takaisinmaksu.• Siirrytty samassa asemassa kun työeläke tilanteeseen,jossa selvästi huonommassa asemassa kuin työeläke.


10Muutokset ja niiden vaikutukset• Viimeisen 10 vuoden aikana muutettu vähennysoikeudenenimmäismäärää, eläkeikää, eläkeaikaa ja verolajia.• Myös takautuvasti jo olemassa oleviin sopimuksiin.• Asiakkaat äänestävät jaloillaan:• 2005 pääomatuloista vähennys ja aloitus 62-vuotiaana -30%• 2010 aloitus 63 vuoteen -20%• 2011 uusia sopimuksia enää 5.000 kpl• 2012 ehdotus että alaikäraja 68.1 vuoteen -> loppu


11Tietoa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajista• FK:n kyselytutkimus 2007:• 75 % täydentää työeläkettä.• 70 % vähemmän kuin 100 euroa kk.• 16 % akateemisia tai korkeampi koulutus.• 60 % alle 30.000 euron vuositulot.


Aikaulottuvuus:eläkeikä ja elinaikakerroin


13Työeläkejärjestelmän ja ajankäyttö• Vaikka eläke sisältää yksilön ajallisen ulottuvuuden, se ei näytyöeläkejärjestelmän periaatteissa.• Goodin et al. (2008) ”Discretionary Time”• Ajankäyttötutkimukset.• Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kysymykset.• Value-of-life-kirjallisuus.• Hyvinvointi- ja onnellisuustutkimus.• Yksilöiden välisellä epätasa-arvolla yhä enemmän ajallinenulottuvuus.• Esim. mikä on lisäelinvuoden arvo?


14Työeläkejärjestelmän kestävyys pitenevän eliniänvallitessa• Kestävyys kahdella tavalla:• Lisätään työn tarjontaa.• Leikataan eläke-etuja:• Myöhennetään eläkkeelle siirtymistä.• Alennetaan eläkkeitä.• ”Eläkejärjestelmän automaattisetvakautusmekanismit.”• 2005 eläke riippuu koko työuran ansioista.• 2009 elinaikakerroin.


15Elinaikakerroin• Elinaikakerrointa sovelletaan vanhuuseläkkeisiinja työkyvyttömyyseläkkeen karttuneeseeneläkeosaan.• Eläke pienenee koko ikäryhmälläelinaikakertoimen verran.• Kerroin lasketaan työntekijöiden keskimääräiseneliniän kasvuvauhdilla.• Käytössä eri muodoissa useassa maassa.


16Elinaikakerroin ja sukupolvien välinen tasa-arvo• Nopeasti pitenevä elinikä leikkaa voimakkaastieläkkeitä.• Tulevien sukupolvien eläketasot alas.• Maksavat enemmän kuin saavat.• Vuonna 1987 syntyneen eläke vain 80%ansaitusta eläkkeestä.• Pitää työskennellä kolme lisävuotta, että saakorvattua menetyksen.• Uusitalo, 2010


Kaupan päälle:elinaikaodotteen erot


19Tarkempi tilastointi; huolestuttavammat tulokset• Tilastot puutteellisia; useimmiten väestölaskentojen pitkittäisaineistot.• Aluksi kuolleisuus vuosiluokittain.• Seuraavaksi tietoja eroista väestön kuolleisuudesta koulutuksen jaammattiaseman mukaisesti.• Nyt myös tuloluokittain.• Suomessa kansainvälisesti suuret erot, jotka jyrkentyneet.• Sosiaaliryhmien erot kuolleisuudessa:• miehet +6,1 vuotta• naiset +3,3 vuotta• ”Terveyserot sosioekonomisten ryhmien välillä ovat selvät, hierarkkisetja syvään juurtuneet” STM-raportti 2007


20Mitä tämä sosiaaliryhmään perustuva erotarkoittaa?• Työntekijämies eläkkeellä 9,7 vuotta.• Akateemisesti koulutettu mies 15,8 vuotta.• Eläkkeellä 60 % kauemmin.• Työntekijänainen eläkkeellä 16,7 vuotta.• Akateemisesti koulutettu nainen 20,1 vuotta.• Eläkkeellä 17 % kauemmin.• 60 % elinikäeroista miehillä muodostuu ennen 65-ikävuotta.• 30 % naisilla.


21Viime aikojen tutkimus keskittynyt tuloeroihin• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 7,4 vuodesta 12,5 vuoteenylimmän ja alimman viidenneksen välillä miesten joukossa.• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen ylimmänja alimman viidenneksen välillä naisten joukossa.• Tarkiainen et al. (2012)• Mutta alin viidennes eroava ryhmä työeläkkeiden mielessä:vaikutus – 6.5 vuotta miehissä, -3 vuotta naisissa.• Alin viidennes ei juurikaan työmarkkinoilla.


22Vakuutusmatemaattisesti epäoikeudenmukaisenjärjestelmän seurauksia• Vakuutusmatemaattisesti hyötyvät ryhmät (=korkea SE-asema) haluavateläkkeelle aikaisemmin.• Joten luodaan superkarttuma, joka entisestään lisää epätasa-arvoa.• Lyhyen elinajanodotteen ryhmät eivät halua lisätä työntekoa.• Jos työeläke olisi vapaaehtoinen, alemmat sosioekonomiset ryhmäteivät suostuisi mukaan.• Vapaaehtoinen eläkkeen kysyntä tulee sosioekonomisesti alemmissaryhmissä olevilta kuin paremmassa olevilta ryhmiltä.• Koska järjestelmä leikkaa jo ennestään pieniä eläkkeitä.• Blinder (1981): Köyhät tarvitsevat korkeampaa tuottoa, jos pyritäänvakuutusmatemaattisesti tasa-arvoiseen eläkeeseen.


23Elinaikakerroin perustuu keskimääräisenelinajanodotteen kasvuun• Lähtökohtavuoden epätasa-arvoa elinajanodotteessa ei otetahuomioon.• Elinaikakerroin on entistäkin epäreilumpi tulevaisuudessa, joserot elinajanodotteiden erot ryhmien välillä kasvavat.• Elinaikaodotteen muutos kasvoi 1983-2000 50% nopeamminakateemisilla kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla.(3,9 vuotta versus 2,4 vuotta)


Vaihtoehtoja


25Laskennallinen annuiteetti• Voidaan laskea tietylle ryhmälle tai yksilöllisesti.• Yksilöllinen/ryhmän elinaikaodote otetaan huomioon eläkkeessä.• Jos elinaikaodote < keskimääräinen elinaikaodote, niin eläkesuurempi.• Jos elinaikaodote > keskimääräinen elinaikaodote, niin eläkepienempi.• Jos sosioekonominen asema korreloi elinaikaodotteen kanssa,huonommassa asemassa olevat saavat vakuutusmatemaattisestireilumman eläkkeen.• Kustannusneutraali.• Sukupolvittain oikeudenmukainen• Lisää suurituloisten työn tarjontaa suhteessa pienituloisiin.


26Puolesta ja vastaan• Annuiteetit eivät toimi yksityisvakuutuksessa.• Tässä annuiteetti pakollinen.• Vain muutos otetaan huomioon. Jos kaikkien elinaikaodotekasvaa, kerroin kaikille sama.• Perusvuoden elinaikaodotteen erot pitää ottaahuomioon.• Entä jos elävät pidempään.• Katetaan sen hetken maksuilla.


27Vapaaehtoinen täydentäminen• Jos eläkejärjestelmän kestävyys vaatii työurien pidentämistäja eläketason alentamista, vapaaehtoinen eläkevakuutussopii huonosti tähän suunnitelmaan.• Mutta milloin elinaikakerroin ja koko työuraan perustuvaeläke johtaa alempien sosioekonomisten ryhmientippumisen eläkeköyhyyteen?• Pitäisikö vapaaehtoista täydentämistä sittenkin tukea?


28Siis kaupasta vai kaupan päälle?• Nykyjärjestelmässä kaikkia rangaistaan, mutta alempiasosioekonomisia ryhmiä eniten.• Osa vapaaehtoisten tuotteiden kysynnästä tulee alemmiltasosioekonomisilta ryhmiltä, jotka joutuvat hankkimaan entistäniukemman eläkkeensä päälle lisäeläkettä kaupasta.• Tämä tehty ja tehdään koko ajan vaikeammaksi.• Hyvin koulutetut, ylemmissä ammattiasemissa toimivat jahyvätuloiset saavat työeläkettä kaupan päälle.• Onko järjestelmä sosiaalisesti kestävä?


Kiitos.e-mail: olli-pekka.ruuskanen@uta.fitwitter: @opruuskanenlinkedin: Olli-Pekka Ruuskanen

More magazines by this user
Similar magazines