Riihimäen ympäristön tila 2000 - Riihimäki

Puistojen hoidossa monta tapaaRiihimäen kaupungin kaavoitetulla alueella on kaikkiaan 330 ha virkistys- ja puistoalueita.Osa virkistysalueiksi merkityistä alueista on käytöltään kuitenkin luokiteltavissasuojaviheralueiksi, kuten katujen varret ja kapeat viherkaistaleet. Virkistyskäyttöönvarattuja alueita on myös naapurikunnissa. Yhteensä runsaat 50 ha: Valajärvellä Rengossa,Kaartjärvellä Lopella, Viralanjärvellä Janakkalassa sekä kesäsiirtola Saloisilla.Rantaviivaa kaupungin virkistysalueilla on lähes 4 km. Lisäksi Riihimäen kaupunkion osallistunut Hämeen virkistysalueyhdistyksen virkistysalueiden hankintaan,ja kaupunkilaisten käytössä ovat Pääjärven virkistysalue (Renko-Loppi) sekä Hietasalonvirkistysalue Lammilla.Kaupunkiin on perustettu vuonna 1996 kaksi teemapuistoa: sammalpuistoKorttionmäkeen sekä perhospuisto Juppalaan. Peltosaareen, radan varteen onmyöhemmin valmistunut kosteikkopuisto ja luontopolku tauluineen luonnonsuojeluyhdistyksentoimesta. Lisäksi luontopolkuja on Hirvijärvellä ja Hatlamminsuolla.Seuraava polku valmistuu Vantaanjoen varteen Käräjäkoskelle ja uutta suunnitellaanmyös Riuttan ulkoilualueelle.Lähes kaikki kaupungin omistamat metsät ovat virkistyskäytön piirissä, muttatärkein ulkoilualue on Riuttan alue kaupungin länsilaidalla. Maastoltaan ja puustoltaanalue on vaihtelevaa ja korkeuseroja on paljon. Paljon käytettyjä ovat myösmetsäistä Vahteristonmäkeä sivuava Suonummen reitti kaupungin itäosassa sekäKokko-Taipaleen maastot. Urheilupuisto sekä Riihimäen Varuskunnan kuntopolkuja latu ovat kuntoilijoiden suosiossa.Soranotto on Riihimäellä vähäistäRiihimäen alueella soramaita on vain noin 14 % maapinta-alasta. Savi- ja moreenimaitaon paljon. Hiesusavi on vallitsevin savimaalaji. Hietaa on noin viidennes maaalasta.Jokilaaksot, kuten Paalijen kanjoni, ovat savea, hiesua, hietaa tai hienoa hietaa.Parhainta viljelysmaata, hienoa hietaa, on noin neljäsosa peltoalasta. Turvepatjanpeittämää hieta- tai hiesukerrosta ns. kaksoismaata löytyy soiden lähettyviltä. Yleisestisoiden maaperä on vähäravinteista, rahkavaltaista turvemaata. Poikkeuksenaon saravaltainen ja runsasravinteinen Sammalistonsuo. Kaupungin pohjoisosassa54-tien molemmin puolin Sammalistonsuolla on Vapo Oy:n 180 hehtaarin suuruinenturpeenottoalue. Sammalistonsuon turpeenotto jatkuu, eikä alueen loppukäytöstäole päätetty. Alueelle on ehdotettu mm. tekojärveä ja lentokenttää.Avokalliot, kallioperän murroslinjat ja jyrkänteet ovat Riihimäen eteläpuolelleosittain sijoittuvaa Kytäjän murroskorkokuvaa, jossa joet sijaitsevat murroslaaksoissa.Voimassaolevia maa-aineslupia Riihimäellä on vähän, tärkein on Lohja Rudus OyAb:n louhinta-alue Paalijoen kanjonin tuntumassa. Lupa on vasta uusittu ja se päättyyvuonna 2009, vuotuinen sallittu ottomäärä on 242 000 m 3 .Saastuneet maa-alueet tutkitaan maankäytönsuunnittelun osanaSuomen saastuneita maa-alueita ja niiden käsittelyä on selvitellyt vuosina 1990–1992ympäristöhallinnon sisäinen saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojektiSAMASE. Projekti määritteli saastuneen maa-alueen seuraavasti: Maa-alue onsaastunut, jos siinä olevan haitallisen aineen tai tekijän pitoisuus ylittää huomattavastikyseessä olevan alueen luontaisen pitoisuuden ja aineen kokonaismäärämaaperässä on merkittävä, tai saastuminen aiheuttaa alueen maankäytöstä ja ympäristöolosuhteistajohtuen merkittävää välitöntä tai välillistä vaaraa luonnolle,ympäristölle tai terveydelle. Tällaiseksi alueeksi luetaan myös rannalta vesistöön jatkuvasaastunut alue.Ulkopuolelle rajataan sellaiset alueet, joiden maaperässä on luontaisestikorkeat haitallisen aineen pitoisuudet. Poikkeuksia ovat tapaukset, joissaihmisen toiminta tai luonnonilmiöt ovat muuttaneet olosuhteita niin, että ympäristötaiterveysriskit ovat aiempaan verrattuna selvästi lisääntyneet.Ympäristönsuojelulaki sisältää maaperän pilaamiskiellon, joka määritteleesaastuttamisen seuraavasti: Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaanainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononominen,josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyydenmelkoista vähentymistä tai muu yleisen tai yksityisen edun loukkaus.9