Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa

videonet.fi

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa

Tanja Äärelä: ”Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajallaon naamalla” – Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan.Acta Universitatis Lapponiensis 242. Rovaniemi 2012.• ” Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut olivatkoulupudokkaita, …• …vankilaan tuomitut nuoret arvioivat peruskoulunolleen epäoikeudenmukainen paikka.• Ensimmäisinä kouluvuosinaan he olivat kokeneetintoa ja oppimisen iloa ja yrittäneet tietoisestisopeutua koulun vaatimuksiin,…• mutta kouluvuosien edetessä he olivat alkaneettuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi jaihmisiksi.


• …nuoret vangit antoivat kiitosta muutamillealaluokkien luokanopettajille, jotka olivattuntuneet aidosti välittävän koululaisista, jotkakipuilivat käyttäytymisellään• Monelle yläkouluun siirtyminen oli taitekohta,joka oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksiasekä laajentanut ongelmien kenttää.– Opettajat olivat vieraita ja vaihtuvia,– koulupäivät olivat muuttuneet hyvinrangaistuskeskeisiksi ja• nekin oppilaat, jotka olivat pärjänneetkohtuullisesti vielä alaluokilla, olivat alkaneetkäyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta.


Ydinkysymyksiä ovat• lasten kohtaaminenMitä ajatuksia nämä• peruskoulun rakennetulokset virittävät?• lapsen tunteminen ja tukeminen erityisestisilloin, kun hän ja tai hänen kotinsa onerilainen


Sukupuoli – oppimistulokset -kouluviihtyvyys• Ollut keskustelun teemanaoppivelvollisuuskoulun alusta alkaen– Seitsemän veljestä/lukkarin koulu• Kaikki oppilaat poikia• Muuten haasteiden ydin samaa kuin tänään?• Kaksi näkökulmaa– Yleinen• Tytöt ja pojat keskimäärin– Erityinen/ongelmalähtöinen• huonot oppimistulokset: pojilla enemmän kuin tytöillä• häiriköinti: pojat enemmän kuin tytöt


1970-luvulta alkaen kasautunutrunsaasti tutkimusta• Sukupuolitarkastelu poikien näkökulmastajäänyt ohueksi– Kuvailua, vähän syvempää analyysia– Syvempää tarkastelua tyttöjen näkökulmasta• Ainoa laajempi tutkimuslähtöinenyhteenveto vuonna 2004?• 2004-2013 useita kiinnostavia aineistoja jaasetelmia, mutta poikien erityisyys ei oleollut analyysien/tulkintojen pääkysymyksenä


OKM/OPH –seminaari 2004Opetusministeriö ja Opetushallitus järjestivätHelsingissä 27.1.2004 seminaarin:Uhkaako sukupuolten erilaisuusoppilaiden tasa-arvoa?(ks. Koulu – sukupuoli – oppimistulokset. Opetushallitus 2004”Opetushallitus käynnistää syksyllä 2004 Erilaiset oppijat –yhteinen koulu -kehittämishankkeen, jossa tavoitteena on… tuottaa sellaisia toimintamalleja, että• heikkojen suoritusten määrä vähenee sekä tytöillä ettäpojilla ja että• kaikki oppilaat pystyvät paremmin suoriutumaan omienoppimisedellytystensä mukaisesti samalla säilyttäenoppimisen ilon.


Useita tutkimuskatsauksia 2004Seminaarissa esitettiin useita tutkimuskatsauksia:• Siimes: Murrosiän kriittiset vaiheet• Yrjölä: Tytöt ja pojat oppimistulosten arvioinnissa• Lyytinen: Sukupuoli ja oppimisvaikeudet• Scheinin: Sukupuolten mahdollisuudet koulutukseen• Niemivirta: Sukupuolierot oppimismotivaatiossa• Lahelma: Tytöt ja pojat koulukeskustelussa• Gordon: Tytöt ja pojat koulun arjessa


Poimintoja vuodelta 2004


Raportin johdanto• ”…Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, ettäpoikien ja tyttöjen keskimääräisissäoppimistuloksissa on – hiukan oppiaineestariippuen – melkoisia eroja.• Eroja on myös valinnoissa ja asenteissa.• …tyttöjä ja poikia– kohdellaan koulussa eri tavoin ja myös– heidän koulumenestystään arvioidaan eriperusteilla.”


Siimes 2004• Keskeistä on nyt lähteä kouluissa pohtimaan, mitensukupuoli tulee ottaa huomioon, erityisesti murrosiänkeskivaiheilla.• Osa pojista kehittyy erinomaisen hitaasti nuorena.Tämä on elimellinen osa miehisyyttä, eivätkä pojat itseole siihen syyllisiä.• Kehityksellisestä näkökulmasta lähtien pojat ovattyttöjä huonommassa asemassa, jos sukupuolta ei otetahuomioon.• …tyttöihin verrattuna moninkertainen määrä nuoriapoikia irtaantuu yhteiskunnasta, osin samoista syistä.


Siimes 2004• ”Jos luokattomuus siirtyy yhä aiemmaksinykyisestään, on ilmiselvää, että ….• pojilla olisi tyttöjä enemmän vaikeuksia,koska luokattomuuden vuoksi pojatmenettäisivät “laumansa” eliluokkatoverinsa.”


Siimes 2004• Perusopetuksen opetussuunnitelmaan ei tulesijoittaa sellaisia valintoja, jotka– nuoren täytyisi tehdä murrosiän kriittisenvaiheen aikana ja jotka– vaikuttaisivat ratkaisevasti hänenloppuelämäänsä.


Yrjölä 2004• Tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa on selviäeroja,…• …ehkä suurin uhka löytyy nimenomaan poikienoppimistulosten suurista hajonnoista.• …oppilaiden osaamiseen perustuvayhdenvertaisuus ei …pääse toteutumaanarvosanoihin perustuvissa valintatilanteissa.


Lyytinen 2004• Tutkimuskirjallisuudessa toistuvasti ilmenevähavainto on se, että sukupuolten välillä on eroakykyjen ja taitojen jakaumassa.• Pojat sijoittuvat taidoiltaan tyypillisestienemmän normaalijakauman laitoihin kuintytöt.• pojilla on tyttöjä enemmän oppimisvaikeuksia– erityisesti kielellisten taitojen vaikuttamilla alueilla,kuten lukemisessa,– mutta myös oman toiminnan hallinnassa, kutentarkkaavaisuudessa.


Lyytinen 2004• Sukupuolten välillä havaitaan eroja jo yhdenvuoden iässä puheen tuottamisessa jaymmärtämisessä sekä myös esimerkiksisymbolisessa leikissä.• Kirjallisuudesta ei löydy sellaistaoppimisvaikeuksien aluetta, jossa tytöillä olisiselkeästi enemmän ongelmia kuin pojilla.• Tyttöjen vaikeudet ilmenevät muilla mielenalueilla, kuten– emotionaalisissa ongelmissa, erityisesti mielialansäätelyn ja syömisen häiriöissä.


Scheinin 2004• …koulunsa aloittaneiden mutta ei vieläkoulukypsien joukossa on huomattavastienemmän poikia kuin tyttöjä,..– …on tasa-arvonäkökulmasta vähintäänkinpulmallista.• …lasten ikätyypillisen kehityksen sukupuoltenvälisiä eroja ei ole otettu koulunaloituspäätöksiätehtäessä riittävässä määrin huomioon.


Scheinin 2004• Nykyinen järjestelmämme tuottaa ongelmiaoppilaille, joilla murrosikä alkaa myöhään, jatkuupitkään tai on myrskyisä.• …yhtenäiskoulun nykyisestä päättymisajan-kohdastakärsii huomattavasti useampi poika kuin tyttö.• Tasa-arvolain 5 §:n mukaan “– – – viranomaisten jaoppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetustajärjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, ettänaisilla ja miehillä on samat mahdollisuudetkoulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen”.• Olisiko liian rohkeaa puhua tässäkin yhteydessäheitteillejätöstä tai virkatehtävien laiminlyömisestä?


Niemivirta 2004• Opetuksen ja koulutyön kehittämisen kannaltahaasteina ovat ….– poikien oppimishakuisuuden ja koulunkäyntiinpanostamisen lisääminen sekä– tyttöjen heikon itseluottamuksen vahvistaminen jaepäonnistumisen pelon vähentäminen.• Tehtävää ei helpota … suorituskeskeisyydenkorostuminen siirryttäessä– perusopetuksen 1–6 luokilta 7–9 luokille ja– perusasteelta toiselle asteelle.


Lahelma 2004• Rakenteellisesta näkökulmasta miehet ovatnaisia vahvemmassa asemassa työelämässä jamuutenkin yhteiskunnassa, tyttöjenkeskimäärin paremmista koulutodistuksista janaisten pidemmästä koulutuksesta huolimatta.• Ei ole näkyvissä, että tämä asetelma kovinnopeasti muuttuisi, sillä ikäluokat, joissa naisetovat miehiä koulutetumpia, ovat jo pitkäänolleet työelämässä.


Lahelma 2004• Kun poikien huonoa koulumenestystä pidetäänkoulutusongelmana, huonosti menestyvät tytötunohtuvat, vaikka juuri he jäävätjatkokoulutuksen ulkopuolelle kaikkein useimmin.• Poikien ongelmista puhutaan yleistäen, vaikkakaikilla pojilla ei ole ongelmia.• Tällaiset näkemykset perustustuvat dikotomisiinnäkemyksiin tytöistä ja pojista kahtenakategoriana.• Niistä on hyvin vähän apua yritettäessä ratkaistavaikeuksia, joita yksittäiset tytöt ja -pojat kokevatkoulussa.


Lahelma 2004…Tästä näkökulmastapoikien keskimääräisesti tyttöjä huonompaakoulumenestystä ei voida pitää tasaarvokysymyksenä.Koulutuksellisen tasa-arvon kysymykset ovatkyllä mukana,mutta ne koskevat erityisiä poikaryhmiä.


Miten 2004 seminaari on vaikuttanutkoulututkimukseen/peruskoulunkehittämiseen?• Varsin vähän, en löydä vaikutusta peruskouluun!• Poikien erityiskysymykset jäivät poisopetushallituksen Erilaiset oppijat –hankkeesta.• Vastaavaa seminaaria ei ole sittemmin järjestetty• Ei myöskään samanlaista tutkimuskatsausta.• Lahelman tulkinnat/päätelmät vaikuttaneeteniten!?


Lahelma 2004”Paholaisen asianajan tulkinta”• Kun naisten matalapalkkaisuutta pidetäänongelmana, matalapalkkaiset miehet unohtuvat,vaikka juuri he syrjäytyvät kaikkein useimmin.• Naisten ongelmista puhutaan yleistäen, vaikkakaikilla naisilla ei ole ongelmia.• Tällaiset näkemykset perustustuvat dikotomisiinnäkemyksiin naisista ja miehistä kahtenakategoriana.• Niistä on hyvin vähän apua yritettäessä ratkaistavaikeuksia, joita yksittäiset naiset ja miehetkokevat työelämässä.


Onko poikien/miesten asemakoulutuksessa suurimpiayhteiskunnallisia muutoksia sadanviime vuoden aikana?• Mielestäni on• Vaikutukset tulivat näkyviin 2000-luvulla, esim.– ”häiriöpalvelujen” kustannukset 2-3 kertaisiksi• karkea arvio: + miljardi euroa 1995->• yli 70 % VIP-asiakkaista poikia– 60-70 % valmistuneista lääkäreistä naisia• Vaikuttanut merkittävästi terveydenhuollon kehitykseen


Mistä oikeastaan on kysymys?• Yksilölliset erot lasten kehityksessä aikuisiksi• Suuret erot yhteisiä tytöille ja pojille– Kasvupyrähdys 11-14 –vuotiaana OK– Perhetausta– DNA -> temperamentti• Keskimääräinen ero tyttöjen ja poikien välillä– Tytöt kehittyvät keskimäärin nopeammin kuin pojat• ero murrosiässä lähes vuosi• Hitaasti kehittyvissä 3-4 kertaa enemmän poikia– Ongelmissaan pojat eksternalisoivat ja tytötinternalisoivat


SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä(Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551)2520PojatTytöt1510Hidas kehitys sosiaalisessaosaamisessa (pisteitä alle 5)Pojat 17 %Tytöt 6 %501 2 3 4 5 6 7 8 9 1017.5.2013 Matti Rimpelä 29


Mitä tulisi tehdä?• Analysoidaan tarkemmin poikien koulutusasemanhistoriallinen muutos– suhteessa koulutusjärjestelmään ja– suhteessa yhteiskuntaan– Onko todellakin suurimpia yhteiskunnallisia muutoksia?• Huolellinen tutkimuskatsaus 2004-2013 julkaistuihintutkimuksiin poikien ja koulutuksenvuorovaikutuksesta• Tutkimusaineistojen analyysi poikien näkökulmasta• Kehittämisessä otetaan perustaksi myös– uusin tieto lapsen kehityksestä aikuiseksi– kasvatuksesta


Lopuksi• Jätetään Lahelman (2004) ideologisestipainottunut tulkinta omaan arvoonsa• Poikien koulutusaseman muutos ontasa-arvopolitiikan tärkeimpiä haasteita• Kysymys ei ole vain kokemuksesta, vaanmyös koulutuksen rakenteesta jaosaamisesta

More magazines by this user
Similar magazines