eli P-renkaan loppuraportti - Hämeen ammattikorkeakoulu

www3.hamk.fi

eli P-renkaan loppuraportti - Hämeen ammattikorkeakoulu

Pitkittyy -mutkistuuko?Havaintoja pitkittymisproblematiikastaOpedin P-renkaan loppuraporttiPiia Kokko (toim.)


Piia Kokko (toim.)PITKITTYY – MUTKISTUUKO? Havaintoja pitkittymisproblematiikasta- Opedin P-renkaan loppuraporttiISBN 951-784-159-0ISSN 1237-0533Julkaisu A: 6/2002JULKAISIJA - PUBLISHERHämeen ammattikorkeakouluPL 230, 13101 HÄMEENLINNApuhelin (03) 6461faksi (03) 646 4259julkaisut@hamk.fiwww.hamk.fi/julkaisutKannen suunnittelu: Minna RuusunenTämän teoksen kopioiminen on tekijäinoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvauslain(405/61, muut. 898/80) sekä Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemän sopimuksen mukaisestikielletty.Hämeenlinna, marraskuu 2002


Piia Kokko (toim.): PITKITTYY - MUTKISTUUKO? Havaintojapitkittymisproblematiikasta- Opedin P-renkaan loppuraporttiPiia Kokko ja Tapani Termonen:PITKITTYMISRENKAAN TOIMINNALLE TILAUS 1Tarja Suominen:OPINTOJEN VIIVÄSTYMISEN ULOTTUVUUDET 7Tuulia Tanner:OPINTO-OHJAAJAN MERKITYS OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTATARKASTELTUNA 28Tapani Termonen:MITÄ OPINTOJEN PITKITTYMINEN MERKITSEEOPINTO-OHJAAJALLE? 32Eija Iso-Junno:YLIAIKAINEN OPISKELU - TOIMENPITEITÄ JA RATKAISUJA TAMPEREENAMMATTIKORKEAKOULUN LIIKETALOUDESSA 36Pirjo Nuotio, Auli Pekkala, Kirsi Lehtoviita jaMinna Pesonen:OHJAUSSTRATEGIAN LUOMINEN HAAGA INSTITUUTINAMMATTIKORKEAKOULUN 49Martta Ruottu:KEMI-TORNION HAVAINTOJA TEKNIIKAN ALAN PITKITTYJISTÄ 55Tapani Termonen ja Annikki Jokinen:MITÄ TALOUDELLISIA RESURSSEJA PITKITTYMISONGELMANHOITAMINEN VAATII? 63KIRJOITTAJIEN YHTEYSTIEDOT 70


Piia Kokko ja Tapani Termonen, Hämeen ammattikorkeakoulu:PITKITTYMISRENKAAN TOIMINNALLE TILAUSOpiskelujen pitkittymisen problematiikka on ollut julkisuudessa aika ajoin pohdinnankohteena. Tiedekorkeakoulu- ja yliopistoyhteisöt ovat tunnistaneet sen gradujenvalmistumattomuuden kautta. Ammattikorkeakoulussa pitkittyminen on tullutajankohtaiseksi keskustelun aiheeksi kun havaittiin tilastoissa normiajan (elitutkinnon laajuuden mukaisen suoritusajan) ylittäneiden opiskelijoiden määrän olevanmerkittävän suuren. Opintojen edistäminen ja tukeminen (Oped) -projektinseminaarissa syksyllä 2001 Mikkelissä todettiin opintojen pitkittymisen olevan sensuuruinen ongelma, johon olisi syytä pureutua syvällisemmin ja perustaa sille omapitkittymis- eli P-rengas. Kaikkiaan kahdeksan ammattikorkeakoulua (HAMK,Haaga, Turku, MAMK, Kemi-Tornio, Laurea, Tampere ja Pohjois-Karjala) lähtitällöin mukaan toimintaan. P-rengas ehti kokoontua vajaan vuoden toimintansaaikana neljästi; ensin Riihimäellä HAMKissa, sitten Helsingissä Haaga instituutinammattikorkeakoulussa, seuraavaksi Tampereella Tampereenammattikorkeakoulussa ja lopulta jälleen Hämeenlinnassa HAMKissa. Rengaslaisetkohtasivat toisensa myös Turun osahankerengastapaamisessa keväällä 2002.P-renkaassa aktiivisesti toimivien olevan kuuden ammattikorkeakoulun kohdallapitkittymisongelma on kaikilla hyvin saman suuntainen: 20-25 % kirjoilla olevistaopiskelijoista on viivästyneitä. Esimerkiksi HAMKissa lukuvuonna 2001-2002säännönmukaisen opinto-oikeusajan vuodella ylittäneitä (normi+1 vuosi) oli 984opiskelijaa. Tämän lisäksi rehtorin luvalla opiskeli 373 yliaikaista. Yhteensä näitäpitkittyjiä oli 1357, opiskelijamäärän ollessa 5467 (29.1.2002).Pitkittymisellä tarkoitetaan tässä raportissa ja P-renkaan työskentelyssä kokoopiskelun aikaista opintojen etenemättömyyttä. Toinen näkökulma ontutkintosääntöön perustuva hallinnollinen määrittely, jossa pitkittymisellä tarkoitetaannormiajan/säännönmukaisen ajan ylittävää opiskelua. Eri ammattikorkeakouluissatutkinnon laajuuden mukaisesta suoritusajasta käytetään termejä "normiaika","säännönmukainen opiskeluaika" tai "opintojen säädetty laajuus". Itse pitkittyneestäopiskelijasta käytetään nimityksiä "viivästynyt", "roikkuja", "yliaikainen","pitkittynyt", "ylimääräisellä vuodella oleva", "rehtorin päätöksellä opiskeleva",1


"normi+ykkönen", "harkinnanvarainen" ja "sopimusopiskelija". Vaihtelevaterminologia hankaloittaa aiheen käsittelyä sekä keskustelua.Opinto-oikeusaika määräytyy tutkinnon laajuuden mukaan.Ammattikorkeakouluasetuksen 11§ mukaan kokopäiväopiskelijan on suoritettavaopinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa. Näin ollensuoritusaika läsnäolovuosina vaihtelee 3,5 - 5,5 vuoteen. Opiskelija voi tekemänsäpoissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätäaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Pisimmillään opiskelija siis voi olla 7,5vuotta ammattikorkeakoulun rekisterissä.Opintojen pitkittymisen problematiikka pohdittaessa tulisi ensin selvittää neosapuolet, joita asia koskettaa. Ammattikorkeakoulu organisaationa näkeeopinnoissaan viivästyneen opiskelijan lähinnä kulukohteena, josta ei saadatulorahoitusta. Opiskelijalla puolestaan saattaa olla taustalla hyvinkin moninaisiasyitä, jotka vaikuttavat opintojen viivästymiseen. Tällaisia syitä voivat ollahenkilökohtaisiin ihmissuhteisiin liittyvät tekijät, taloudelliset vaikeudet tai henkilönomaan valintaan liittyvä päämäärättömyys. Jukka Lerkkanen (2002) onväitöskirjassaan pohdiskellut tätä problematiikkaa keskeyttäneiden osalta ja se onmyös vaikuttaa opintojen pitkittymiseen joidenkin kohdalla.Opettajakuntaan opintojen viivästyminen vaikuttaa opintojaksojensuorittamattomuuden kautta opiskelijaluetteloissa niminä, jotka kulkevat mukana,mutta jotka eivät välttämättä henkilöidy koskaan opettajan näkökulmasta.2


opiskeluprosessin eri vaiheissa. Sieltä saatavat tulokset ovat käytettävissäopiskelijoiden ohjauksessa pitkittymistä ennaltaehkäisevinä toimina kumulatiivisenopinnoissaan viivästyneiden opiskelijoiden määrän vähentämisessä. P-renkaantavoitteeksi asetettiin kumulatiivisen "kyttyrän" pienentäminen sellaisin keinoin, joillasaadaan vaikuttavuutta.Osallistuvien ammattikorkeakoulujen edustajien yhteinen kokemus oli, että opiskelijattarvitsevat henkilökohtaisia keskusteluja, väliintuloja ja seuraamista, miten hesuoriutuvat opinnoistaan. Opiskelijoiden puheenvuoroissa samat asiat tuntuivatnousevan myös esille; halutaan edes jonkun olevan kiinnostunut opintojenetenemisestä.Kuviossa 2 on selvitelty eri osapuolia, joiden kanssa opiskelija on kanssakäymisessäja minkälainen kokonaisprosessi on kyseessä opinnoissaan viivästyneen opiskelijankanssa.OPISKELIJANTUNNISTAMINEN,KUTSUMINEN JATAVOITTAMINENMITEN VÄHENNETÄÄN VIIVÄSTYNEIDENKUMULATIIVISTA MÄÄRÄÄ?ENSIMMÄINENOPISKELIJANTAPAAMINENOPISKELIJANTAPAAMISET2-5 KERTAAMAHDOLLISETLISÄTOIMET JAOPISKELIJANOPISKELUNSEURANTAHENKILÖT:-KOJO-OPO-OPINTOSIHTEERI-TOIMISTOHLÖSTÖ-OPETTAJAT-OPINTOTUKILAUTA-KUNNAN SIHTEERI.OPINTOTOIMISTONPÄÄLLIKKÖEDELLYTTÄÄHENKILÖ/ÖITÄHENKILÖ/-ITÄJAAIKAA:1/2-1h/opiskelija+EDELLYTTÄÄHENKILÖ/-ITÄJAAIKAA:vähintään1-2h/opiskelijaEDELLYTTÄÄHENKILÖ/-ITÄJAAIKAA:vähintään1-2 h/opiskelija+ +EDELLYTTÄÄHENKILÖ/-ITÄJAAIKAA:vähintään1-2h/opiskelijaTAVOITTEET:TAVOITTAAOPISKELIJAOPISKELIJANKOKONAIS-TILANTEENSELVITYSOPISKELIJANOMIEN OPISKELUTAVOITTEIDENSELVITYS JA YHDESSÄOPISKELUSUUNNITELMANLAATIMINEN JA HYVÄKSYMINENKuvio 2. Opinnoissaan viivästyneen opiskelijan saavutettavuusprosessi4


Systemaattisen lähestyminen on edellytys tulosten saavuttamiseksi. Vasta tämänjälkeen voidaan alkaa puhua opintojaksokohtaisesta suorittamisesta ja todellisistatoimista, joita opiskelijalle tarjotaan. Yhden opinnoissaan viivästyneen opiskelijankanssa työskentely vie aikaa keskimäärin 5- 10 tuntia, jolloin vasta ollaan päästy silleasteelle, jotta voitaisiin lähteä tekemään jotakin. Edellä mainittu prosessi tarkoittaasitä, että opiskelijaa ei ole syystä tai toisesta tavoitettu hänen opiskeluprosessinsaalkuvaiheessa.Ammattikorkeakoulun palvelujärjestelmä opinto-ohjauksen suhteen on rakennettusellaiseksi, että noin 1/3 opiskelijoista, jotka sitä todella tarvitsivat eivät osaa sitäkäyttää. Palvelujärjestelmä on tarkoitettu itseohjautuville ja tavoitteistaan tietoisilleopiskelijoille, jotka itse tunnistavat omat tarpeensa. Kuitenkin valtaosa opinnoissaanviivästyneistä ei tunnista ohjauksen tarvetta syystä tai toisesta. Heille järjestelmäntulisi olla aktiivinen heihin päin yhteyttä ottava ja tarjota enemmän henkilökohtaisiatapaamisaikoja. Nykyisellä resursoinnilla siihen ei ole mahdollisuutta, vaan palvelutavoittaa ne, jotka sitä aktiivisesti itse käyttävät. Kuviossa 3 on selvitettyopiskeluprosessin läpäisseiden määrää ja hävikkiä prosessin sisällä. Tiedot perustuvatAMKOTAn tilastotietoihin useammalta vuodelta, jotka on muokattu raja-arvoiksikuvaamaan opiskeluprosessissa tapahtuvaa hävikkiä. Normiaika on tässä tekniikan4+1 vuotta.5


Mitattavuus/saanto 4 vuoden aikana3…7%/vuosi>12…28%/4vuottaOpintonsakeskeyttäneetOpinnoissaanviivästyneet20…25%Sisään otetut105%Opintojaansuorittavat97…83%68…47%Ajallaan valmistuneidenmääräKuvio 3. Opiskelijan opiskeluprosessi, hävikkitekijät ja valmistuneet normiajassa.Lähteet:Asetus 256/1995. Asetus ammattikorkeakouluasetusLerkkanen, J. (2002) Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnantavoitteen saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteysammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen.Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Jyväskylä: Kopijyvä Oy.Tilastot:WinhaPro 2.9.2002Internet-lähteet:HAMK www-sivut 23.9.2002https://intra.hamk.fi/sis/yhteisoilme/hamk/kalvot/index.htm6


Tarja Suominen, Turun ammattikorkeakoulu:OPINTOJEN VIIVÄSTYMISEN ULOTTUVUUDETAmmattikorkeakoulujen ratkaistavaksi ongelmaksi on viime aikoina noussut suuriopinnoissaan viivästyneiden opiskelijoiden joukko. Tilastokeskuksenoppilaitostilastojen mukaan alle puolet ammattikorkeakouluissa vuonna 1995aloittaneista opiskelijoista suoritti tutkinnon tavoiteajassa. Tutkimuksen jakoulutuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että 80 prosenttiaammattikorkeakoulujen opiskelijoista valmistuisi tavoiteajassa. Pyrkimyksenäkuitenkin on, että tulevaisuudessa luku olisi korkeampi.Mikkolan & Nurmen (2001) mukaan 1990-luvun puolivälissä ensimmäisettoimintavuodet ovat olleet ammattikorkeakouluille näytön paikka ja uuden oppimisenaikaa. Ammattikorkeakoulu on vasta nyt, monien ristiriitojen jälkeen, lunastamassapaikkaansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Ammattikorkeakouluuudistusprosessiavoidaankin tarkastella monista eri näkökulmista. Yksi harvoin esilletuotu seuraus siitä, että koulutusta suunniteltiin ja toteutettiin osittain samanaikaisesti,on se, että heti ammattikorkeakoulun alkuvuosina aloittaneet opiskelijat ovatjoutuneet olemaan eräänlaisina hapuilevien ja poukkoilevien uudistustenkoekaniineina ja sijaiskärsijöinä. Lisäksi heillä on tärkeä elämänvaihe käynnissä jasiten kaikki pelissä.Seinä (2000) toteaa koulutuksen rakentuvan pitkälti markkinayhteiskunnanajattelutavan mukaisesti asiakassuuntautuneeksi palvelun tuottajaksi. Sen tulisi näinollen myös johtaa jatkuvaan koulutuksen sisältöjen ja toteutuksen kehittämiseen. Hänkysyykin oikeutetusti, miten siis olisi toimittava silloin, kunammattikorkeakouluopinnot pitkittyvät. Onko syy pelkästään opiskelijassa itsessäänvai onko olemassa mahdollisesti myös sellaisia tekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksioppilaitoksen toimintaan. Lahtinen (2001) painottaa niin ikään asiakasnäkökulmanhyödyntämisen tärkeyttä oppilaitoksen palvelun laatua arvioitaessa. Tällöin saadaanopiskelijan ääni kuuluville, mikä puolestaan tuo tarkasteluun sellaisia laadullisiakehittämishaasteita, joihin tarttuminen voi mahdollisesti sekä parantaa koulutuksenlaatua että edistää opintojen etenemistä.7


Tämä artikkeli perustuu tutkimukseen, joka tehtiin Turun ammattikorkeakoulunpalvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa syksyllä 2001.Tutkimuksentavoitteena oli selvittää 1996 ja 1997 opintonsa aloittaneiden opiskelijoidennäkemyksiä opintojensa viivästymisen syistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin opintojenviivästymisilmiötä myös oppilaitoksen asiakkuuden näkökulmasta, jossaopiskeluprosessin laatua arvioidaan sen eri osa-alueilla. Yhtenä tavoitteena oli myösselvittää opiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten opintojen viivästymistä olisi voituehkäistä.1 Opintojen viivästyminen eri näkökulmistaOpintojen viivästyminen ilmiönä ei ole yksiselitteinen. Kyseistä ongelmakenttäätuleekin tarkastella useammasta eri näkökulmasta viimeistään silloin, kun ongelmaanhalutaan puuttua. Tarkastelukohteeksi tulee tällöin niin koulutusjärjestelmän,ammattikorkeakoulun kuin opiskelijankin näkökulmat.Koulutusjärjestelmän kannalta katsottuna huomio kiinnittyy ensisijaisesti koulutuksentuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Yksittäisen oppilaitoksen intressinä taas onhuolehtia kilpailukyvystään tuottamalla laadukasta, työelämän tarpeita vastaavaaammatillista osaamista. Opiskelijan näkökulmasta katsottuna opintojen viivästymisenei välttämättä tarvitse olla ongelma lainkaan. Monet nuoret aikuiset, joilla on melkohyvät tulot, mutta suhteellisen vähän taloudellista vastuuta, voivat jatkaa nuorekastaelämäntyyliään säilyttäen silti opiskelijan statuksen. Tällöin ei vielä tarvitsevälttämättä ottaa kokonaisvastuuta työurasta.1.1 Koulutusjärjestelmän näkökulma opintojen viivästymiseenRaivola (2000) painottaa yhteiskunnallisten laitosten ja instituutioiden olemassaolonperustuvan niiden odotettuihin sosiaalisiin vaikutuksiin. Koulutuksen vaikuttavuus jalaatu ovat määriteltävissä funktionaalisesti: Missä määrin koulutuksen tuloksetvastaavat sille asetettuja tavoitteita, jotka ovat konkretisoitavissa yhteiskunnan jayksilön odotuksina ja jotka pyritään saamaan näkyviksi opetussuunnitelmiensisällöissä ja tavoitteissa. Vaikuttavuustutkimuksella on kaksinainen tehtävä.Ensinnäkin voidaan tutkia, minkälaisia oppimistuloksia koulutusprosessi tuottaa jamissä määrin opittu siirtyy hyödyksi opiskelijalle itselleen, hänen toimintayhteisölleenja koko yhteiskunnalle.8


Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä ei arvostelun mukaan nykyiselläänkannusta tehokkuuteen. Opiskelijamäärään perustuva rahoitus kannustaa haalimaanpaljon opiskelijoita, mutta ei niinkään huolehtimaan heidän valmistumisestaan. Rahaaei tosin tule nykyisinkään opiskelijoista, jotka eivät saa tutkintoaan päätökseennormiajassa. Stenströmin, Suovirran & Rengon (1988) mukaan opintojenviivästyminen on koko koulujärjestelmän kannalta resursseja tuhlaavaa. Yhteiskuntasijoittaa opiskelijaan koulutuspääomaa. Opintojen viivästyessä investoinnit meneväthukkaan, koska ne eivät johda tarkoitettuun tulokseen.1.2 Opintojen viivästyminen oppilaitoksen näkökulmastaPasasen (2000) toteaa, että monimuoto-opetuksen ja itseohjautuvuuden aikakaudellaopiskelijalle annettava kontaktiopetuksen määrä on huomattavasti vähentynyt. Hänkutsuu tätä suuntausta opetuksen ohentumiseksi, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijatjoutuvat työskentelemään pääosin itsenäisesti. Opetus on ohentunut myöslaadullisesti. Teknisten ammattitaitovaatimusten ollessa opetussuunnitelmien ytimenä,saattaa todellinen oppiminen jäädä toteutumatta. Ongelmaksi nousee tällöin myösopetuksen laadun heikkeneminen.Lahtisen (2001) mukaan asiakaslaatu määrittelee laadun tuotteen tai palvelun kykynätyydyttää asiakkaiden tarpeita ja asiakastyytyväisyydellä halutaan varmistaa tuotteenlaadun toimivuus. Päätelmät laadusta voidaan kuitenkin tehdä esimerkiksi mainonnantai imagon varassa eikä niin, että ne pohjautuisivat todellisuuteen. Asiakaskeskeisenlaadun läheinen käsite on asiakastyytyväisyyslaatu, jolla tarkoitetaan, että asiakkaalletuotetaan tyytyväisyydentunteita niistä kokemuksista, joita hänelle on muodostunutorganisaation toiminnan tuloksena. Mäen (2000) mukaan asiakaslaatu koulutuksessaolisi äärimmilleen vietynä sitä, että opiskelijat määrittelisivät, mitä, milloin ja millätavalla opiskeltaisiin ja opettajat toteuttaisivat opetuksen niin, että heidän tuotteensaolisivat haluttuja ja opiskelijoiden tarpeita vastaavia.Ammattikorkeakouluissa on käyty keskustelua siitä, voidaanko opiskelijaa kutsuaasiakkaaksi. Raivola (2000) toteaa asiakkuuden määrittelyn opiskelijan kohdallaolevan ongelmallista varsinkin, jos asiaa tarkastellaan asiakaslähtöisyydennäkökulmasta. Jos esimerkiksi opiskelijoita on monentasoisia, kuka heistä on silloin9


oikeassa. Oppija itse on oman oppimisensa subjekti; kukaan ei voi oppia toisenpuolesta. Hän kysyykin, onko opiskelija asiakas, raaka-ainetta tutkinnontyöstämiseksi, kansalainen, jolla on oikeus ilmaiseen koulutukseen vai nuorempikollega, joka vähitellen kehittyy itsenäisen asiantuntija-ammatin osaajaksi.Pirttiniemi (1993) on tutkinut ammattioppilaitosten ylioppilaspohjaisen koulutuksenopiskelijoiden mielekkyyskokemuksiin vaikuttavia tekijöitä ja hänen mukaansa niihinvaikuttavat eniten opettajan ammattitieto ja –taito sekä yhteydet työelämään. Hänenmukaansa opiskelijat arvostavat opettajia, jotka seuraavat aikaansa ja kykenevätluomaan opiskelijoille väyliä oppilaitosta ympäröiviin sidosryhmiin. Toisaaltaoppilaitoksen henki, sen asennoituminen opiskelijoihin, vaikuttaa oleellisestiarviointeihin.1.3 Ammattikorkeakouluopiskelijat ja opintojen viivästyminenMikkolan ja Nurmen (2001) tutkimuksesta ilmeni, että yli puoletammattikorkeakouluopiskelijoista käy opiskeluaikanaan palkallisessa työssä.Majoitus- ravitsemis- ja talousalan opiskelijoista 60 prosenttia kävi työssä jokosäännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Opintojen edetessä työssäkäynti myös lisääntyi.Verrattuna muiden alojen ammattikorkeakouluopiskelijoihin restonomiopiskelijatkokivat työpaikkojen vastaavan parhaiten omaa alaansa.Opiskelijoiden työssäkäyntiin on vaikuttamassa se, että kymmenen vuoden aikanaopintorahaa on ainoastaan leikattu. Pohjoismaisessakin vertailussa suomalainenopintotuki on jäämässä selvästi jälkeen. Kymmenen vuotta sitten järjestelmä oli vielämelko kilpailukykyinen naapurimaihin verrattuna. Opiskelijoiden tutkimussäätiön,Kelan ja opetusministeriön viime vuonna valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin,miten opiskelijoiden toimeentulon rahoitus ja kulutus muuttuivat 1990-luvulla.Toimeentulo-ongelmat korostuivat, asumismenot kallistuivat ja välttämättömienmenojen osuus tuloista nousi 50 prosentista 60:een. Opintotuki ei yksinkertaisesti kataopiskelijoiden keskimääräisiä elinkustannuksia.Akavan suunnittelijan Minna Suutarin (2002) tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä,että korkeakoulussa opiskelevan nuoren kannattaa hankkiutua työelämään jo ennenvalmistumistaan. Jos hän on työtön paperit saadessaan, myöhemmin työttömyysriski10


uralla on suurempi. Ne jotka olivat olleet töissä opiskelun aikana, olivat päätoimisessatyösuhteessa myös valmistuttuaan. Tämän mukaan voitaisiin päätellä, että opiskelijankannalta olisi näin ollen järkevämpää jättää opinnäytetyö tekemättä ja etsiä vakavastiotettava työpaikka, jotta työllistyminen olisi taattu. Suomalainen työnantaja arvostaaensisijaisesti työkokemusta. Vastavalmistunut työnhakija saatetaan luokitellatyöttömäksi, joka ei ole onnistunut hankkimaan töitä vaan on joutunut suorittamaanopintonsa loppuun.11


2 Motivaatio ihmisen suhtautumisen kenttänäMotivaatio tarkoittaa käyttäytymistä virittävien ja ohjaavien tekijöiden järjestelmää.Peltosen & Ruohotien (1992) mukaan motiivit ovat päämääräsuuntautuneita ja nevirittävät ja ylläpitävät yksilön yleistä käyttäytymisen suuntaa. Motivaatioluonnehditaan tilannesidonnaiseksi ja se viittaa ihmisen psyykkisen tilaan, jokamäärää sen, miten aktiivisesti hän toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa suuntautuu.Tyytymättömyyden ja suorituksen välillä on koettu olevan selvempi yhteys kuintyytyväisyyden ja suorituksen välillä.. On tutkittu, että lahjakkaat opiskelijat ovattyytymättömämpiä opiskeluun keskimääräistä useammin. Tämä taas johtuu siitä, ettämitä kyvykkäämmästä yksilöstä on kysymys sitä enemmän palkkioita hän työltäänodottaa. Toisaalta taas se, mitä enemmän hän odottaa sitä suurempi mahdollisuus onpettyä odotuksissa. Aikaisempien tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettätyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät aiheuttavat poissaoloja, keskeytyksiä,huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Sen sijaan tyytyväisyyttä aiheuttavattekijät kannustavat hyviin suorituksiin.Seinä (2000) toteaa, että opiskelumotivaation merkitysammattikorkeakouluopinnoissa mielletään usein itsestäänselvyytenä, josta seuraa, ettäopiskeluun motivoitumista pidetään edellytyksenä opintojen sujuvalle etenemiselleopiskelijan kykyjen, taloudellisten resurssien ja ammattikorkeakouluunoppimisympäristönä liittyvien tekijöiden ohella.2.1 Attribuutioteoria – selitysten maailmaAttribuutioteoria tarkastelee yksilön tulkintoja menestymisensä tai epäonnistumisensasyistä. Nämä syiden tulkinnat vaikuttavat yksilön arvostuksiin ja odotuksiin tulevasta.Opiskelijoiden attribuutiotulkintoja, kausaaliselityksiä, kuvataan useimmiten kolmendimension avulla. Nämä dimensiot, joille kausaalisyyt sijoitetaan, ovat syyn sijainti,pysyvyys ja kontrolloitavuus. Sillä, miten yksilö tulkitsee syyn sijainnin, pysyvyydenja kontrolloitavuuden, näyttää olevan vaikutusta siihen, miten hän selviytyy eritilanteista. Kun ihminen tulkitsee olevansa itse vastuussa tapahtuneesta, ja olevansa”oman elämänsä herra” ja siten hän myös kokee oman elämänsä haasteellisena jaryhtyy toimintaan tilanteen korjaamiseksi. Attribuutioilla voidaan tehdä omakäyttäytyminen hyväksytymmäksi muiden silmissä. Kausaaliselitysten etsiminen ontärkeää, jotta helpotettaisiin tulevaisuudessa päämäärän saavuttamista. Kun tiedetään,12


miksi yksilö epäonnistui, voidaan onnistumisen mahdollisuuksia parantaa, koskaasiankuuluvat tekijät voidaan nyt ottaa huomioon. (Helander 2000)Keskinen (2002) toteaa, että attribuutioiden käytössä oman edun vääristymän ontodettu olevan maailmanlaajuinen ilmiö. Meille ihmisille on siis tyypillistä, ettäselitämme onnistumisiamme itsessä olevilla syillä, omalla persoonalla ja omillakyvyillä. Sen sijaan mieluusti selitämme epäonnistumisiamme itsen ulkopuolisillasyillä, toisista johtuviksi ja tilanteen säätelemiksi. Tyypillistä on myös, että omaepäonnistuminen nähdään tilapäisten syiden synnyttämäksi. Näin voimme suojataitsetuntoamme, säilyttää kasvomme ja ylläpitää kunnioitustamme.2.2 Työntö- ja vetotekijät opintojen viivästymisessäParjanen (1979) on tutkinut teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden opintojenkeskeyttämisen syitä. Hän on pyrkinyt havainnollistamaan keskeyttämisilmiötä ns.työntö- ja vetotekijämallilla. Hän toteaa, että opiskelija saattaa jossakin opintojensavaiheessa harkita kustannus-hyötyajattelun pohjalta, kumpi on järkevämpää hänenitsensä kannalta, jatkaako opintoja usein epämääräiseksi tavoitteeksi jäävääntutkintoon saakka vai siirtyäkö työelämään. Työntö-veto-teorian mukaanmuuttoliikkeessä on kaksi tärkeää komponenttia, lähtö- ja tuloalue. Vaikka Parjanentutki korkeakouluopiskelijoiden opintojen keskeyttämisen syitä, sopii tämä viitekehyskuvaamaan myös opintojen viivästymisilmiötä. Viitekehyksen mukaan voidaanopintojen viivästymisprosessissa lähtöalueeksi nimittää ammattikorkeakoulua jatuloalueeksi työelämää. Näiden alueiden välillä esiintyy erilaisia väliin tuleviatekijöitä, jotka osaltaan edistävät tai estävät toimintaa. Tällöin esimerkiksiammattikorkeakouluopiskelijan opintojen viivästyminen selittyisi pääsääntöisestiseuraavilla tekijöillä:- ammattikorkeakouluun ja opiskeluun liittyvillä epäedullisilla tekijöillä,jotka työntävät opiskelijan piiristään pois- työelämän tuomilla mahdollisuuksilla ja työsuhteeseen liittyvillä tekijöillä,jotka vetävät opiskelijaa puoleensa sekä- väliin tulevilla tilanne- tai muilla tekijöillä, joiden olemassaololla saattaaolla vaikutusta opiskelijan valintoihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksiopiskelijan motivaatioon, elämäntilanteeseen ja taloudelliseen tilanteeseenliittyvät tekijät.13


Opinnot saattavat viivästyä, kun opiskelijan valinnoissa työssäkäynti nouseeopiskelun edelle. Opiskelija asettaa mielessään painokertoimet eri tekijöille valitensiinä tilanteessa itselleen sopivamman vaihtoehdon. Valintojen tekeminen helpottuu,jos erilaiset tilannetekijät vielä tukevat päätöksentekoa. (Parjanen 1979; Honkonen1997)14


3 Tutkimuksen toteuttaminen3.1 TutkimusasetelmaAlla olevassa kuviossa on esitetty tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat työntö- javetotekijämallin avulla:Syyn sijaintiSyyn pysyvyysRestonomiopiskelijaAttribuutiot – selitysten maailmaSyyn kontrolloitavuusAmmattikorkeakouluTaloudellinen tilanne (+/-)Motivaatiotekijät (+/-)Elämäntilanne (+/-)Muut tekijät (+/-)TyöelämäOppilaitoksen toimintaan liittyvät Ansiomahdollisuudet (+/-)tekijät (+/-) Työsuhteen laatu +/-Koulutuksen vaikuttavuus (+/-) Koulutuksen ja tutkinnon arvostus (+/-))Muut syyt (+/-) Työssä oppiminen (+/-)Kuvio 1. Työntö- ja vetotekijäviitekehys opintojen viivästymisilmiön kuvaajana.15


3.2 Tutkimustehtävä ja tutkimusongelmatTutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää Turun ammattikorkeakoulunrestonomiopiskelijoiden opintojen viivästymisen syitä. Tarkastelukohteena olivatmyös opiskelijoiden näkemykset opetuksen ja ohjauspalvelujen laadusta.Viivästymisilmiöstä haluttiin saada näin monipuolisempi kuva huomioimalla myösilmiön taustalla olevia tekijöitä. Lisäksi haluttiin saada selville, miten opintojenviivästyminen opiskelijoiden mielestä olisi ollut vältettävissä, eli millaisiin asioihinopiskelijan ja oppilaitoksen olisi kiinnitettävä huomiota tulevaisuudessa, jotta opinnotetenisivät määräajassa.Ilmiön monipuolisempi selvittäminen olisi vaatinut lisäksi vähintäänkin myösopettajakunnan ja alan työnantajien näkemyksien huomioimista, mutta tutkimuksenlaajentaminen siihen suuntaan ei ollut tässä yhteydessä mahdollista.3.3 Kohdejoukon kuvaus ja aineiston kerääminenOpintojen viivästymiseen liittyviin kysymyksiin haettiin vastauksia kyselyllä, jokasuunnattiin Turun ammattikorkeakoulun palvelujen tuottamisen ja johtamisenkoulutusohjelman restonomiopiskelijoille, joiden opinnot olivat viivästyneet.Kohderyhmänä oli näin ollen 1996 ja 1997 opintonsa aloittaneet opiskelijat. Heitä oliyhteensä 43, joista 40 vastasi kyselyyn. Varsin korkeaa vastanneiden määräävoitaneen ehkä selittää sillä, että kaikki vastanneet olivat hakeneet tai hakivatlisäaikaa opinnoilleen, jolloin he joka tapauksessa joutuivat ottamaan tutkimuksentekijään yhteyttä.Kyselyyn vastanneiden opinnoissaan viivästyneiden opiskelijoiden enemmistö olinaisia (55 %). Perinteisesti matkailu- ravitsemis- ja talousalan hakijoista enemmistöonkin ollut naisia, jolloin mieshakijat ovat saaneet hakutilanteessa 3 lisäpistettävähemmistösukupuolen perusteella.72 % vastaajista oli 25-29 –vuotiaita ja naimattomia oli vähän yli puolet (55 %).Lapsia oli ainoastaan kahdeksalla (20 %). Kohdejoukosta 25:llä (62 %) olipohjakoulutuksena lukio. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 9 (23 %) ja 6:lla(15%) oli yhdistelmätutkinto. 75 %:lla vastanneista kyseinen koulutusohjelma oliensimmäisenä hakutoiveena ja 88 % vastanneista oli valittu opiskelemaan16


ensimmäisellä hakukerralla. Hakijoiden määrä vuosina 1997 ja 1996 ei lienekuitenkaan ollut läheskään sitä luokkaa kuin tällä hetkellä, jolloin vuoden 2002ensisijaisten hakijoiden määrä palvelujen tuottamisen ja johtamisenkoulutusohjelmaan oli lähes 600.Vastanneista 72 % oli ollut työssä opintojen ohella säännöllisesti ja 28 %epäsäännöllisesti. Tämä vastaa aikaisempien tutkimusten tuloksia opiskelijoidentyössäkäynnistä opintojen ohella matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla.3.4 TutkimusmenetelmätTutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä ja teemahaastattelua. Kyselylomakkeessalueteltiin mahdollisia opintojen viivästymisen syitä, joihin vastaajat saivat reagoidaviisiluokkaisella asteikolla sen mukaan, miten suuri merkitys kullakin tekijällä oliopintojen viivästymiseen heidän kohdallaan on ollut. Haastatteluteemoiksi valittiinaiheita, jotka nousivat esiin kyselyn tuloksia analysoitaessa. Teemat käsittelivätopiskelijan yleiskuvaa ammattikorkeakoulusta hakutilanteessa, itseohjautuvuuttaammattikorkeakouluopinnoissa, opetuksen ja ohjauksen laadun kokemistakoulutusohjelmassa, opintojen viivästymiseen liittyviä tekijöitä sekä opintojenohjaukseen liittyviä asioita. Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla, koskakyselykaavakkeen kysymyksiin oli vastattu melko yhdenmukaisesti. Haastateltavia oliseitsemän, neljä miestä ja kolme naista.4 Tutkimustulokset4.1 Opintojen viivästymiset syytKysyttäessä opintojen viivästymisen syitä, opiskelijoista 65 % oli sitä mieltä, ettäheidän opintojensa viivästymisen suurimpana syynä oli sekava opetussuunnitelma.”Minulle matkailu oli se päämielenkiinto ja suurimmalla osalla siinä meidänryhmässä. Ei meillä ollut silloin suunniteltuna edes mitään varsinaisiamatkailun ohjelmistokursseja, jos puhutaan näistä ihan matkatoimistoohjelmista,mitä käytetään koneella, et varataan matkoja ja muuta, niin meilläei ollut mitään semmoisia AMADEUS-kursseja edes olemassa. Vasta sitten,kun me ruvettiin niitä vaatimaan ja puhumaan, niin ne äkkiä hätäpäissäänrakensi meille muutaman opintoviikon. Loppujen lopuksi se oli aika suppeaaja luentopainotteista ja sitten se tekeminen oli enemmän semmoista kirjallista17


esseen kirjoittamista, ettei mitään varsinaista semmoista. Tietenkintyöharjoittelut sitten, mutta koska ne oli kesäaikana, niin joka tapauksessaolisi mennyt kesätöihin.” (Opiskelija 1)Opiskelijoiden vastauksista päätellen opetussuunnitelman sisältöjä rakennettiinopetustyön rinnalla opiskelijapalautteita hyödyntämällä. Kurssien sisällöt jatoteutustavat eivät aina vastanneet opintokokonaisuuksien kirjallisia kuvauksia. 1996ja 1997 opintonsa aloittaneet restonomiopiskelijat kokivat olleensa koulutuksenkoekaniineja, Tällöin opetussuunnitelman heikkoudet voitiin osittain hyväksyä.Opiskelijat olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että nykyisillä opiskelijoilla asiat ovathuomattavasti paremmin. Haastateltavat näyttivät olevan hyvin selvillä siitä, mitäuudistuksia ja muutoksia koulutusohjelmassa oli viime vuosina tehty.Taloudellisia tekijöitä pidettiin myös yhtenä tärkeimmistä syistä opintojenviivästymiseen (63 %). Työssäkäynti mainittiin kolmanneksi tärkeimpänä syynä (53%). Opiskelijoiden mielestä ammattikorkeakoulun tulisi suhtautua myönteisestiopiskelijoiden työssäkäyntiin opintojen ohella, varsinkin, kun opettajat puheissaankorostavat työkokemuksen ja työelämäyhteyksien tärkeyttäammattikorkeakouluopinnoissa. Mikkolan & Nurmen (2002) näkemyksen mukaanammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiä voidaan pitää omaehtoisenaintegrointina työelämään. Tiukassa opiskeluaikataulussa ”ylimääräinen työssäkäynti”voi kuitenkin olla myös haitaksi, kun kummankin ”leiviskän” hoitaminensamanaikaisesti kunnolla saattaa käydä mahdottomaksi. Heidän mielestään ei voikaankuin ihmetellä, miten opiskelijat ehtivätkin ja toivoa, etteivät he palaisi loppuun jouransa alkukiihdytyksessä.Opiskelijoista noin puolet (48 %) oli sitä mieltä, että opintojen ohjaus oli puutteellista.Niin ikään 40 % mainitsi saaneensa liian vähän tietoa opintoihin liittyvistä asioistayleensä. Opiskelijoista 35 % mainitsi yhtenä opintojen viivästymisen syynämotivaation hiipumisen. Opiskelu ei enää yksinkertaisesti huvittanut.Ohessa opiskelijan kommentti:”Oma opinnäytetyöni viivästyminen johtuu suurimmaksi osaksi motivaation jaajan puutteesta. Pääsin työelämässä nopeasti esimiestason tehtäviin omallaalalla ja näin työ vei kaiken ajan. Opiskeluvaihto viimeisen kevään aikana oli18


liian myöhään. Sen vuoksi jäi tärkeitä kursseja rästiin, joita ei kyennytkorvaamaan. Opiskeluvaihto oli haastava ja ehkä hienoin kokemusopiskeluaikanani, mutta olisin toivonut sen olevan jo aiemmin mahdollista.”(Opiskelija 1)Opiskelijat tekivät valintoja hyötyperspektiivistä. Oma energiaa suunnattiin sinne,mistä itselle koettiin olevan eniten hyötyä. Työssäkäynti antoi mahdollisuuden ansaitarahaa, oppia uusia asioita ja edetä uralla ilman tutkintoa. Energia suunnattiinkokonaisvaltaisesti työntekoon, jolloin voimia ei riittänyt opiskeluun. Varsinkin, josopiskelun tiellä on erilaisia esteitä. Opiskelijan päätöksiin vaikutti tietenkin osaltaanmyös se, miten hyödylliseksi hän oli opiskelun kokenut. Tähän vaikutti osaltaanainakin opetuksen laatu.Opiskelijoista 33 % oli sitä mieltä, ettei koulutus vastannut työelämän vaatimuksia, 30% opiskelijoista piti oppimateriaalia vaikeasti saatavana, opiskelutahtia liian hitaanaja oppimisympäristöä huonona. 18 % arvioi opiskelun liian helpoksi, 15 % kokiperhe-elämän kärsineen ja opiskelun vieneen liikaa aikaa. Vain 13 % vastanneista olisitä mieltä, että osittaisena opintojen viivästymisen syynä olivat kielitaidonpuutteellisuus, huonot suhteet opiskelutovereihin ja opettajiin sekä väärä alavalinta.Niin ikään vain 10 % opiskelijoista oli maininnut opintojen viivästymisen syinätyönantajan vähäisen arvostuksen tutkintoa kohtaan.Attribuutioteorian näkökulmasta katsottuna opiskelijoiden mainitsemat viivästymisensyyt olivat pääasiassa ulkoisia, joskin sisäisistä syistä motivaatioon liittyvät tekijättulivatkin selvemmin esille vasta haastattelujen yhteydessä. Motivaation väheneminenmainittiin tällöin osaltaan ikään kuin ulkoisten syiden seurauksena. Syyt eivätmyöskään nähtävästi olleet pysyviä, koska kaikki opiskelijat aikoivat saada opintonsapäätökseen annettuun lisäaikaan mennessä. Opiskelijat kokivat pääsääntöisestivoivansa vaikuttaa omalla toiminnallaan opintojen loppuun saattamiseksi, mikä ilmenikyselykaavakkeen avoimen kysymyksen vastauksista. Opiskelijoilta tiedusteltiinlisäksi, miten he järjestävät itselleen mahdollisuuden opiskella.4.2 Opiskelijoiden käsitykset opetuksen ja ohjauspalvelujen laadustaOpiskelijoilta tiedusteltiin myös heidän käsityksiään opetuksen ja ohjauspalvelujenlaadusta. Niin ikään haluttiin saada selville opiskelijoiden ammattikorkeakouluun19


hakeutumisen syyt ja opintoihin liittyvät ennakko-odotukset, koska niillä on todettuolevan vaikutusta opiskelijoiden kokemuksiin. Grönroosin (1998) mukaanasiakkaiden kokemukset laadusta riippuvat osaltaan niistä odotuksista, joitaasiakkaalla entuudestaan on. Laatu koetaan hyväksi, kun se vastaa asiakkaanodotuksia ja vastaavasti huonoksi, jos odotukset ylittävät saadut kokemukset.4.2.1 Ammattikorkeakouluun hakeutumisen syyt ja ennakko-odotuksetLerkkasen (2002) mukaan ammattikorkeakouluun hakeutuu ainakin kahdenlaisiaopiskelijoita. Osa hakijoista on ammattialasuuntautuneita. Heillä onpohjakoulutuksena pääsääntöisesti toisen asteen ammatillinen tutkinto. Osahakeutuvista opiskelijoista on opiskelusuuntautuneita. Näiden pohjakoulutuksena onuseimmiten lukio. Koulutusalan valinta näyttää siis liittyvän kiteytyneeseenammatinvalintaan vain niillä hakijoilla, joilla on tutkinto toisen asteen ammatillisestakoulutuksesta ja työkokemusta.Suurin osa vastanneista ilmoitti ammattikorkeakouluun hakeutumisen syiksi alankiinnostavuuden (98 %), tutkinnon saamisen (93 %), halun oppia uutta (90 %) jaetenemisen uralla (78 %). Ainoastaan hakumotiivi ”uralla eteneminen” korreloiperuskoulutuksen kanssa. Ammatillisen tai yhdistelmätutkinnon suorittaneet mielsiväturalla etenemisen tärkeämmäksi syyksi kuin lukiosta tulleet opiskelijat. Tämä saattaaehkä selittyä sillä, että ylioppilailla ei ole tässä vaiheessa ammattitaustaa, joten heeivät katso uralla etenemisen olevan opiskelun aloittamisen syynä toisin kuinammatillisen tai erityisesti yhdistelmätutkinnon suorittaneet.Haastateltavilta kysyttiin myös, millaisia ennakkokäsityksiä heillä oliammattikorkeakoulusta ja siellä opiskelusta:” Yleiskuva, niin se oli lähinnä sellainen, tottakai kun koko oppilaitos oli aikanuori silloin, mutta kyllä se sanakin ammattikorkeakoulu. Niin kyllä se luokinsellaisia tai loi jo silloin sellaisia mielikuvia, ajatuksia, että opetus onkorkealuokkaista ja sitten on sellaista niin kuin, että kaikki liittyy näihinammatteihin, siis tähän nyt palvelujen tuottamiseen ja johtamiseen, muttasanotaan että ei minulla mitään suuria ennakko-odotuksia kuitenkaan ollut.”(Opiskelija 3.)20


Vastausten perusteella opiskelijoilla oli ollut varsin vähän todellista tietoaammattikorkeakoulusta sinne hakiessaan. Voidaan kuitenkin olettaa, että sanakorkeakoulu loi opiskelijoiden mielessä mielikuvan korkealuokkaisesta opetuksesta,joka taas osaltaan saattoi luoda korkeat ennakko-odotukset. Erona tiedekorkeakoulunja ammattikorkeakoulun välillä arveltiin olevan sen, että ammattikorkeakoulussa olisienemmän valinnanvapautta ja toiminta työelämälähtöisempää.Mikkolan ja Nurmen (2002) mukaan käytännönläheisyys on ollut yksi avainsanakilpailussa opiskelijoista ammattikorkeakoulujen ja yliopiston välillä.Ammattikorkeakoulut ovat korostaneet ”teorian ja käytännön sopivaa suhdetta”omissa opinto-ohjelmissaan ja opetuksessaan ja sitä on tarjottu vaihtoehdoksiyliopistojen ”liialle teoreettisuudelle”. He kysyvätkin, vastaavatko nämämainoslauseet opiskelijoiden kokemuksen mukaan todellisuutta?Ennakkokäsitykset itse opiskelusta ammattikorkeakoulussa olivat samansuuntaisia.Ohessa muutaman opiskelijan kommentit aiheesta:”Ainakin se, että vielä, jos vertaa mitä itse lukiopohjalta niin se on vielävapaampaa ja mahdollisuudet valita niitä omia tekemisiä on paljonsuuremmat vielä mitä silloin oli lukiossa, että oli tietyt kurssit, mitä piti tehdäja täällä saa sitten valita et luetko ranskaa tai espanjaa tai mitä tekee ja mihinsuuntautuu.” (Opiskelija 2)Opiskelun oletettiin olevan käytäntöpainotteista, jossa teoria ja käytäntö kulkevatrinnan ja opiskelu kytkeytyy tiukasti spesifiin ammattiosaamiseen. Lisäksikäsityksenä oli, että opiskelu on vapaampaa ja valinnan mahdollisuudet ovat suuret.4.2.2 Opiskelijoitten käsitykset opetuksestaYleinen näkemys oli, että opetus oli ollut itseohjautuvuutta edistävää, mihin kuitenkinsuhtauduttiin kaksijakoisesti. Itseohjautuvuuden toteutuminen opiskelussa koettiinpääsääntöisesti myönteiseksi asiaksi, koska tällöin opiskelijalla oli mahdollisuus itsetehdä valintoja opiskeluun liittyen. Valintojen helpottamiseksi kaivattiin kuitenkinenemmän ohjausta ja tietoa erilaisista valinnanmahdollisuuksista. Vapaudenantaminen tulkittiinkin osaltaan myös välinpitämättömyydeksi opiskelijaa kohtaan.21


Tästä voidaan päätellä se, että opiskelija kuitenkin kaipaavat ohjausta ollakseenitseohjautuvia ja he tarvitsevat myös seurantaa edetäkseen opinnoissaan.Restonomikoulutus koettiin pääsääntöisesti kansainvälisiä valmiuksia kehittäväksi (68%), tulevaisuuteen suuntautuneeksi (65 %), ammatillista kasvua edistäväksi (55 %)sekä joustavaksi (50 %). Nämä ovat juuri niitä ominaisuuksia, joita yleisestiammattikorkeakouluilta edellytetään. Vähemmistön (43 %) mielestä opetuksessa oliteoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa ja laadukkaaksi opetuksen koki vain 38 %opiskelijoista. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että 1997 opintonsaaloittaneet opiskelijat olivat kokonaisuudessaan hieman tyytyväisempiä opetuksenlaatuun kuin 1996 aloittaneet. Merkittäviä eroja ei kuitenkaan löytynyt. Työelämäntarpeita vastaavaksi opetuksen koki 33 % mutta opiskelijan yksilölliset tarpeethuomioivaksi vain 13 % opiskelijoista.4.2.3 Opintojen ohjaus opiskelijoiden kokemanaTutkimuksen tavoitteena oli niin ikään selvittää, miten opiskelijat olivat kokeneetopintojen ohjauksen opintojensa aikana. Tulosten perusteella on pääteltävissä, että1996 ja 1997 Turun ammattikorkeakoulun opintojen ohjausjärjestelmää ei vieläriittävästi tunnettu. Ohjausta haettiin sieltä mistä sitä kulloinkin oli mahdollisuussaada. Niin ikään ohjauksen tasoon lienee tämä ”ohjauksen viidakko” vaikuttanut.Lisäksi tiedusteltiin, millaisissa asioissa ja keneltä opiskelijat olisivat tarvinneet lisääohjausta opintojensa aikana. Ohessa muutamien opiskelijoiden kommenttejaohjaustarpeesta:”Jo valmistuneilta restonomeilta: motivointia ja syitä, miksi kannattaavalmistua.””En mitään enkä keneltäkään, koska apua oli kyllä saatavissa, jos sitä vainhalusi. Opiskelu vuonna 96 –99 oli täysin eri juttu, kun nykyään. Meitä olivähän ja kaikki tunsivat toisensa, eikä ollut mitään opintosihteeri, tutor tms.verkostoja. Tuntemattomia käsitteitä minulle.””Opettajia oli joskus vaikea tavoittaa, koulun muuttaminen toisiin tiloihinsotki asiat entisestään. Oli vaikea löytää oikeita ihmisiä. Opettajakunnassa olimyös paljon vaihdoksia, josta ei selkeästi informoitu. Olisin kaivannutselkeyttä siihen, mistä saan apua missäkin ongelmassa.”22


Opiskelijat olisivat kaivanneet opintojensa aikana ensinnäkin tietoa siitä, keneen ottaayhteyttä eri tilanteissa sekä henkilökohtaista ohjausta säännöllisin väliajoin varsinkinopinnäytetyöhön liittyen. Erityistoiveena oli, että koulutusohjelmassa olisi kiinnitettyhuomiota opiskelijoiden opintojen etenemiseen koko opintojen ajan. Lisäksi toivottiinmyös perusteluja ja motivointia sille, miksi opiskelijan kannattaa valmistua. Tätätoivottiin erityisesti jo valmistuneilta restonomeilta. Osa koki saaneensa riittävästiohjausta, ja he tiesivät miten edetä opinnoissaan. Lisäksi kysyttiin, millaista ohjaustatoivottiin opintojen viivästyttyä:”Hieman painostusta, ohjausta, neuvoa, mitä tahansa. Etätehtäviä jaymmärtämystä työelämään. Esimerkiksi kielitaitoni on sitä mitä on.28-vuotiaana minusta ei tule enää ruotsin ja saksan kielen taitajaa, olenkokenut sen, ei onnistu, joten luovuttakaa tai unohtakaa”.”Opinnäytetyöprosessi. Ei itse työn tekeminen vaan kaikki muu siihen liittyväon hämärän peitossa. Oletin, että homma toimii, niin että jos on jostainopintojaksosta tentti tekemättä mutta muuten jakso ok, niin asia hoituu sillä,että käyn tentissä. Nyt periaatteessa suoritan kokonaisia arvosanojauudestaan.”Vastauksista päätellen suurin osa koki tarvitsevansa ohjausta puuttuvien opintojensuorittamistavoista. Ongelmana oli, että heillä ei ollut riittävästi tietoa siitä, kuka tässävaiheessa opetti kyseisiä aineita ja miten puuttuvat opintojaksot voi suorittaa.Toivomuksena oli myös, ettei opiskelijaa ”pompoteltaisi” henkilöltä toiselle.Opinnäytetyöhön kaivattiin myös lisää ohjausta. Kuitenkin osa vastaajista tiesi, mitenedetä opinnoissaan. He eivät kaivanneet lainkaan ohjausta enää tässä vaiheessa.4.3 Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisen ehkäisemiseksiHaastateltavilta tiedusteltiin, miten opintojen viivästyminen heidän mielestään olisiollut vältettävissä. Kysymys oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa kysyttiin, mitäopiskelijan oli pitänyt tehdä toisin ja toisessa osassa kysyttiin, miten oppilaitoksen olipitänyt toimia, jotta opintojen viivästymiseltä olisi vältytty. Tavoitteena oli kartoittaaniitä tekijöitä, jotka olivat erityisesti vaikuttaneet opintojen viivästymiseen ja tästäkäsin pyrkiä ennaltaehkäisemään opintojen viivästymistä.23


4.3.1 Opiskelijan toimintaSeuraavassa opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mitä opiskelijat olisivat voineet tehdätoisin välttääkseen opintojen viivästymisen.”Jos en olisi saanut sitä vakituista työpaikkaa, olisin saanut tutkinnon jovalmiiksi normiajassa, sillä ne joiden tiedän valmistuneen, heillä ei ollutvakituista työpaikkaa. En edes kadu, että opinnot ovat venähtäneet. Työhönsisältyy kursseja ja uuden oppimista niin paljon, ettei enää meinaa riittääenergiaa tutkinnon loppuunsaattamiseksi. Tutkinnon puuttuminen ei olehaitannut elämääni mitenkään.” (Opiskelija 1)”En tiedä kyllä oikein tiedä. Restonomipaperi on kuitenkin vain paperi, multaei ole missään vaiheessa kysytty mitään papereita mihinkään työpaikkaan.Tällä alalla merkitsee työelämän ansiot huomattavasti enemmän kuin jokurestonomipaperi. Jossain vaiheessa mää ajattelinkin et lopetan koko koulunkesken, mutta sitten ajattelin, et kuitenkin haluan sen käydä läpi.” (Opiskelija6)Vastauksista päätellen tutkinnon puuttuminen ei ollut mitenkään haitannut heidänelämäänsä eikä työnsaantiaan. Alan työnantajat arvostavat heidän mukaansaammatillista osaamista ja työkokemusta eivätkä tutkintoja. Näyttäisi myös siltä, ettäopiskelijat opintojen tässä vaiheessa suuntavat voimavaransa ensin työelämään jasitten vasta opiskeluun. Opiskelijat eivät myöskään millään lailla kokeneet opintojenviivästymistä ongelmaksi tai epäonnistumiseksi. Osa opiskelijoista oli sitä mieltä, ettäelleivät he olisi käyneet työssä, opinnot olisivat edenneet määräajassa.4.3.2 Oppilaitoksen toimintaOpiskelijoilta kysyttiin myös, mitä oppilaitoksen olisi pitänyt tehdä toisin, jottaopinnot eivät olisi viivästyneet. Tähän kommentoitiin seuraavasti:”Puhuttiin opinnäytetyöstä ajoissa, mutta se ei näyttänyt olevan kuitenkaantärkeää tai vakavaa. Pientä potkimista tarvittaisiin. Pitäisi palauttaa jotainrunkoa tai pientä vaatimusta. Jos ei ole pakko, ei tehdä. Ihminen tarvitseepienen pakon ja ahdistumisen sekä joskus uhkailua.” (Opiskelija 1)”Ei oppilaitoksen olisi kuulunut tehdä yhtään mitään toisin.” (Opiskelija 4)”Kannattaa painottaa sitä, että pitää opiskella ja varoa liiallistatyössäkäyntiä. Pitää vähentää hyväksytty/hylätty arvosanojen määrää.Tärkeää on seuranta, missä mennään, koska ainakin opintojen loppuminentuli minulle yllätyksenä. Sanoisin myös, että semmoinen ryhmäilmiö, kun eitiedä mitä tapahtuu kulloinkin, vie motivaation ja se tarttuu yleisesti,tämmöinen ”paha kello kauas kuuluu” –ilmiö. Uskoisin, että puoli tuntia24


kuukaudessa voitaisiin opintojen kuluessa käydä yhdessä tutorin kanssa käydäläpi, missä mennään.” (Opiskelija 5)”Ehkä olisi välillä voinut kysyä, mitä kuuluu. En ole kahteen vuoteen käynytkoulussa eikä kukaan ole soitellut eikä kysellyt eikä ihmetellyt eikä mitään.Puhun nyt ristiin, jotenkin haluaa sitä korkeakoulun avoimuutta, mutta sittentoivoo kuitenkin edes jonkinmoista kontrollia.” (Opiskelija 6)Erityisesti painotettiin sitä, että sovituista aikatauluista tehtävien ja raporttienpalautusten suhteen tulisi pitää kiinni. Tällöin suoritukset tulisi tehtyä ajallaan jaopinnot etenisivät. Lisäksi toivottiin opetushenkilöstön varoittavan opiskelijoita joopintojen alkuvaiheessa liiallisesta työssäkäynnistä, jotta opiskelu ei kärsisi.Opiskelijat kaipasivat niin ikään oppilaitoksen taholta kiinnostusta ja säännöllistäseurantaa opintojen etenemisen suhteen sekä selkeää informaatiota rästiin jääneidenopintosuoritusten suoritusmahdollisuudesta. Eräs haastateltava painotti myösryhmäilmiön vaikutusta motivaatioon. Hänen mielestään tyytymättömyyskoulutukseen tarttuu helposti koko opiskelijaryhmään, jolloin kielteiset asiat saavatvallan, josta seuraa, että ryhmän opiskelumotivaatio heikkenee. Osa opiskelijoistamainitsi myös puuttuvat raportit, jotka olivat osana suurempaa opintokokonaisuutta.Opetussuunnitelmien jatkuvasti kehittyessä ja opintojaksojen sisältöjen jasuoritustapojen muuttuessa on saattanut olla, että opiskelijan aikaisempia suorituksiaei enää ole voitu ottaa huomioon.5 JohtopäätöksetTutkimusten tulosten perustella viivästyneitä restonomiopiskelijoita ei voida pitääminään ongelmaryhmänä, josta sinänsä kannattaisi olla huolissaan. Opiskelijat eivätitse kokeneet epäonnistuneensa, vaikka opinnot olivat jääneet kesken. He olivattoimineet hyötyperspektiivistä tehden valintoja sen mukaan, mikä kussakin tilanteessaoli tuntunut heidän kannaltaan parhaalta ratkaisulta. Kaikki olivat vakituisessatyösuhteessa ja suurin osa toimi esimiestehtävissä. Tästä voidaan päätellä, ettämatkailu-, ravitsemis- ja talousalan työnantajat arvostavat ennen kaikkea ”hyväätyyppiä”, joka kykenee omalla työllään osoittamaan osaamisensa. Todennäköistä onkuitenkin myös se, etteivät työnantajat vielä kovinkaan hyvin tunnerestonomitutkinnon tuomaa lisäarvoa alan esimies- ja asiantuntijatehtävissä.Saattaakin olla mahdollista, että toisen asteen tutkinnon suorittaneet ja restonomit25


kilpailevat osittain vielä samalla viivalla alan työpaikoista. Tutkinnon ollessa vielämelko uusi, tuleekin vasta tulevaisuudessa nähtäväksi, millainen restonomienmarkkina-arvo alan työnantajien silmissä tulee olemaan.Suuri osa opiskelijoista tulee opiskelemaan ammattikorkeakouluun suurin odotuksin.He ovat kiinnostuneita alasta ja haluavat oppia uusia asioita. Heillä on tavoitteenasuorittaa ammattikorkeakoulututkinto, joka toisi kilpailuetua alan asiantuntija- jaesimiestehtäviin haettaessa. Ellei ammattikorkeakoulu kykene opiskelijan mielestävastaamaan tähän haasteeseen, saattaa mielenkiinto opiskelua kohtaan kadota. Tämätaas lisää motivaatiota siirtyä työelämään, jolloin ainakin osa opiskelijan tavoitteistatoteutuu. Lähitulevaisuudessa koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuudenparantaminen nouseekin ammattikorkeakouluissa yhä suuremmaksi haasteeksi, kunosa ammattikorkeakoulujen rahoituksesta tulee suoritettujen tutkintojen perusteella.Mitä tulee opiskelijoiden työssäkäyntiin, niin lienee mahdoton ajatella, ettätulevaisuudessa opiskelijat vain opiskelisivat eivätkä kävisi työssä. Yksi ratkaisu olisivarmasti se, että opiskelijat voisivat ohjatusti yhdistää työssäkäynnin opintoihinsa.Tämä lisäisi koulutuksen vaikuttavuutta, antaisi uusia työelämälähtöisiäoppimiskokemuksia ja mahdollistaisi opintojen rahoituksen. Tämä taas osaltaanmotivoisi opiskelijoita panostamaan ensisijaisesti opiskeluun.Opintojen ohjauksella on todettu olevan erittäin suuri merkitys opintojen etenemiselle.Oppilaitoksen laadun arvioinnin yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myösohjaustoiminnan laatuun ja siihen, millaisilla palvelumuodoilla ammattikorkeakouluvastaa opiskelijoiden ohjaustarpeeseen opiskelijan polun eri vaiheissa. Opiskelijattoivoivat erityisesti että oppilaitoksessa oltaisiin aidosti kiinnostuneita siitä, mitenheidän opintonsa etenevät. Ohjaustarve vaihtelee eri yksilöillä. Toiset tarvitsevatohjausta enemmän, toiset vähemmän. Todennäköistä on, että meistä jokainen tarvitseeaina silloin tällöin pientä ”perään potkimista”, jotta asiat etenisivät ajallaan. Lopuksitodettakoon oppilaitoksella olevan kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet edistääopintojen etenemistä ja tällöin katseet kääntyvätkin päättäjiin. Opiskelijat tarvitsevatnäytön siitä, että yhteiskunta sitoutuu osaltaan myös opiskelun edellytystenparantamiseen opintojen rahoitusta korottamalla. Nähtäväksi jää, millaisia päätöksiälähitulevaisuudessa asian tiimoilta tullaan tekemään.26


Lähteet:Grönroos, C. 1998. Nyt kilpaillaan palveluilla. WSOY: Porvoo.Helander, J. 2000. OppiminenYliopistokirjapaino. Helsinki.ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa.Honkonen, R. 1997. Best or second best Choise? Polytechnic Education in the Lives ofEngineering Students. University of Tampere. Vammalan Kirjapaino: VammalaKeskinen, S. 2002. Onnistuuko ohjaus aktivoimaan opiskelijaa oman toimintansareflektointiin?. Teoksessa (toim.) Työssä oppiminen ja ohjaus ammatillisissa oppilaitoksissa.Lahtinen, J. 2001. Oppilaitoksen asiakkuuden kytkeytyminen opintojen ohjaukseen.Luentomateriaali. Ammattikorkeakoulujen opintojen ohjauksen kehittämispäivät.Kymenlaakson AMK. Kouvola.Lerkkanen, J. 2002. Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteensaavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojenetenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Väitöskirja. Jyväskylän Yliopisto.Mikkola, J. & Nurmi, J. 2002. Ammattikorkeakoulussa asiantuntijaksi. Koulutuksen missio jaopiskelijan arki. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti: 56. Painosalama Oy:Turku.Mäki, M. 2000. Laadun ilmapiiritekijät ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja. TampereenYliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopistokirjapaino.Parjanen, M. 1979. Korkeakouluopintojen keskeyttäminen: tutkimustuloksia ja toimenpideehdotuksia.Tampereen yliopiston opintotoimisto. Tutkimuksia ja selvityksiä 30.Peltonen, M. & Ruohotie, P.1992. Oppimismotivaatio. Teoriaa ja tutkimuksia ja esimerkkejäoppimishalukkuudesta. Kustannusosakeyhtiö Otava: Helsinki.Raivola, R. 2000. Tehoa vai laatua koulutukseen. WS Bookwell: JuvaSeinä, S. 2000. Opintojen etenemisen edistäminen. Näkökulmia ja pohdintaa opintojenpitkittymisen ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hämeenammattikorkeakoulu. Julkaisu C: 22.Stenström, M-L., Suovirta, I. & Renko, T. 1988. Opintojen keskeyttäminen kaupan jahallinnon perusinjalla. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarjaA. Tutkimuksia 23.Suutari, M. 2002. Akateemiset työelämässä 4-5 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen.Akavan tutkimuksia.Weiner, B. 1986. An attributional theory of motivation and emotion. New York: Springer.27


Tuulia Tanner, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu:OPINTO-OHJAAJAN MERKITYS OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTATARKASTELTUNApiskelen aikuisopiskelijana Haaga Instituutin ammattikorkeakoulussa. Suoritanhotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdollisessa koulutusohjelmassa restonomitutkintoa.Aloitin opintoni vuonna 1998. Minulla oli yli kymmenen vuotta hotelli- ja ravintolaalantyökokemusta ennen koulutuksen aloittamista. Ammatti- ja ravintolakoulunlisäksi olin suorittanut työn ohella joitakin iltalukion kursseja. Työtehtäväni olivatolleet monipuolisia ja usein myös esimiestyötä. Kun minulle tarjoutui mahdollisuusesimiestyöhön, tunsin tietojeni olevan puutteellisia esimerkiksi työlainsäädännön jalaskentatoimen osalta. Tämä innoitti minua hankkimaan lisää koulutusta. Lisäksisuuri haaveeni oli saada loppututkinto ammattikorkeakoulusta.Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun restonomitutkinto tarjosi haasteellisenkokonaisuuden. Monimuoto-opiskelu mahdollisti opiskelun työn ohella. Aloitinopiskelun innokkaana ja halukkaana oppimaan uusia asioita. Monimuoto-opiskelu oliminulle uutta, ja aiheutti ongelmia alkuvaiheessa. Opiskelu edellytti runsastatietotekniikan käyttöä ja oman tietokoneen hankintaa. Omat tietotekniset taitoni eivätolleet riittävät. Tehtävien tekoon varaamani aika kului paljolti mm. koneenkokoamiseen ja Internet-yhteyden muodostamiseen. Oma sähköpostiosoite oli tärkeäkommunikointiväline opettajien kanssa. Aikaa kului ennen kuin ymmärsin hankkiaitselleni Microsoftin Office-paketin. Se helpotti kotona työskentelyäni huomattavasti.Etätehtävät alkoivat kasaantua heti opiskelun alussa. Tenttien lukeminen vaati aikaa,ja tiedonhaku oli alkuun ongelmallista. Ensimmäistä etätehtävää tehdessäni muistanyliopiston kirjastossa tunteneeni epätoivoa hakurobotin annettua 250 lähdettähakusanalleni. Monia aiheita oli vaikea rajata ja löytää niistä olennainen. MyösInternet ympäristö oli vieras, lähteiden merkitsemiseen en ollut aikaisemmintutustunut jne. Kirjoittaminen tuotti vaikeuksia; tekstiä ei tahtonut syntyä. Vaikkaajatuksia oli, niiden tuottaminen paperille oli hankalaa. Työni oli ollutpääsääntöisesti ruuanvalmistusta ja asiakaspalvelua, siis käytännön tehtäviä.28


Lukeminen tentteihin oli aluksi hidasta. Huomasin lukemisen kuitenkin nopeutuneenensimmäisen lukukauden jälkeen ja aloin mm. nauttia romaanien lukemisestaenemmän. Oppiminen oli alkuun perinteistä ulkoa opettelua. Koulussa kerrottiinerilaisista oppimistavoista ja nykyaikaisista opiskelutavoista. Kesti kuitenkin kauanennen kuin uskalsin jättää perinteisen tyylin ja kokeilla kokonaisvaltaisampaaasioiden käsittelyä.Henkilökohtaiset ongelmat veivät voimiani. Erosin ensimmäisen opiskeluvuodenaikana ja muutin uuteen asuntoon. Kesän tultua tehtäviä oli rästissä jo melkoisesti.Lisäksi minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä kesälomaksi Ranskaan Strasbourgiin,joten tehtävät eivät edistyneet mainittavasti ensimmäisen kesäkauden aikana. Uskoinsilti saavani kirittyä rästit seuraavan vuoden aikana. Tehdessäni vanhoja tehtäviäuudet alkoivat taas kasaantua. Lopulta ymmärsin, että minun oli järjestettäväopintovapaata työstäni koulua varten, jotta saisin rästitehtävien lisäksi mm.opinnäytetyön valmiiksi. Yritin järjestää kolmannen opiskeluvuodenkevätlukukaudelle puolen vuoden opintovapaan, mutta työpaikalla olevan hankalantilanteen vuoksi siirsin sitä. Tajusin, että työn ohella en saisi tutkintoa suoritettua.Sain järjestettyä opintovapaan neljännen opiskeluvuoden alkuun syksyllä 2001. Olinelokuussa kesälomalla, kun Haaga Instituutin opinto-ohjaaja otti minuun yhteyttä jaehdotti henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemistä. Olin syvästi huojentunut,sillä olin epätietoinen siitä kuinka alkaisin purkaa rästiin jääneitä tehtäviäni. Opintoohjauksenehdoksi asetettiin, että palauttaisin työharjoitteluraporttini kahden viikonkuluttua ja osallistuisin elokuun rästitenttiin tenttimällä yhden aineen. Tämän lisäksisovimme opinto-ohjaajan kanssa tapaamisen koululle. Aloitin työharjoitteluraportintekemisen välittömästi ja sain sen ajoissa valmiiksi. Myös tentti meni hyvin ja tunsinsaaneeni jämäkän otteen opiskeluun.Jännitin ensimmäistä ohjaustapaamistani, koska tiesin opintorekisterini olevan täynnäkeskeneräisiä kursseja eikä opintoviikkoja ollut kertynyt koulussa vietettyyn aikaannähden paljon. Pelkäsin jopa, että opinto-ohjaaja toteaisi valmistumisenimahdottomaksi määrätyssä ajassa. Toisin kuitenkin kävi, pureuduimme ensinetätehtäviin ja teimme jouluun saakka aikataulun tehtävien palautukselle ja sovimmeseuraavan tapaamiskerran. Keskustelussa paneuduimme siihen kuinka päästään29


eteenpäin eikä päivitelty aikaisemmin tapahtunutta. Opinto-ohjaajan usko siihen, ettäminulla olisi mahdollisuus valmistua määräajassa, antoi minulle lisää itsevarmuuttaurakkaa varten.Koko opiskelun ajan minulle oli selvää, että itse vastaan opintojeni etenemisestä.Vastuun voi kantaa vain opiskelija, mutta koulun tuki ja ohjaus on tarpeen, mikäliopinnot eivät etene aikataulun mukaisesti. Opintojeni aikaisemmassa vaiheessa oliehdotettu mm. välivuoden pitämistä, mutta en halunnut keskeyttää opiskelua koskapelkäsin uudelleen aloittamisen olevan entistä hankalampaa. Opiskeluni on pysynytvireillä koko opiskelun ajan, tosin erilaisilla panostuksilla. Missään vaiheessaajatellut keskeyttää opintoja. Restonomiksi valmistuminen on ollut ainoa vaihtoehto.Valmistumiselle asetettu määräaika antaa mielestäni hyvää potkua sille, etteivätopinnot veny.Opinnäytetyön tekemisen aloitin syksyllä 2001 ryhmätyönä, työ valmistui aikataulunmukaisesti helmikuussa 2002. Opiskeluni oli silloin hyvin organisoitua jasuunnitelmallista. Keväällä ote hieman väsähti ja minulla on vielä muutamauusintatentti tekemättä. Muuten opintoni ovat hyvin hallinnassa ja valmistunmääräajassa loppuvuodesta 2002. Koko tutkinnon opintoviikoista noin puoletsuoritetin edellisen vuoden syys- ja kevätlukukauden aikana, joten kulunut vuosi onollut kiireinen. Yksin en tähän urakkaan olisi pystynyt mutta opinto-ohjaajanmäärätietoinen ohjaus, opettajien joustavuus ja yhteistyö mahdollistivat sen. Kouluntehokkaan Internetsivuston ja osaavien opintosihteerien lisäksi tarvitaan mielestänimyös henkilökohtaista opinto-ohjausta. Opintojen eteneminen vaatii toisinaankeskustelua asiaan perehtyneen henkilön kanssa. Omassa ryhmässäni opiskelevilla olihyvin erilaiset taustat. Toiset olivat rutinoituneempia opiskelijoita kuin toiset, mikäasettaa opiskelijat hyvin erilaisiin lähtökohtiin. Erilaisten perhe ym. syiden takiaopinnoissaan viivästyneet tarvitsevat apua, jotta pääsevät mahdollisimman tehokkaastijatkamaan opintojaan.Opintojen eteneminen on myös hyvin henkilökohtainen asia. Siitä haluaa mielelläänkeskustella rauhassa eikä esim. kiireessä koulun käytävällä. Se, että opinnot eivätedisty halutulla tavalla, ehkä nolottaa opiskelijaa. Siksi mielestäni on hyvä että onmahdollista keskustella asiasta jonkun kanssa henkilökohtaisesti. Opinto-ohjaaja on30


tarvittava linkki koulun ja opiskelijan välillä. Häneltä saa myös tiedot mahdollisistakurssikohtaisista muutoksista. Keskusteltuani opiskelijakollegoideni kanssatotesimme, että on erittäin motivoivaa tietää, että joku välittää juuri minun opintojeniedistymisestä. Liika ymmärtäminen ja hyssyttely ei ole tarpeen. Tarvitaan vainselvää faktaa, miten tästä eteenpäin.Opiskeluni Haaga Instituutin ammattikorkeakoulussa on ollut mielekästä. Sainvastauksia niihin kysymyksiin, jotka mieltäni askarruttivat. Mikä tärkeintä osaan nytpäivittää tietojani ja hakea uusia tietoja tarpeen vaatiessa. Tunnen ylittäneeni itseniuseamman kerran, ja se motivoi jatkamaan itseni kehittämistä. Koulu on antanuteräänlaiset selviytymiskeinot, joilla on hyvä jatkaa eteenpäin sekä yksityis- ettätyöelämässä.31


Tapani Termonen, Hämeen ammattikorkeakoulu: MITÄ OPINTOJENPITKITTYMINEN MERKITSEE OPINTO-OHJAAJALLE?Opinto-ohjaajan työtehtävien resursointi opinnoissaan viivästyneiden opiskelijoidenkanssa työskentelyyn on pulmallista useasta näkökulmasta katsottuna. Opinnoissaanviivästyneet opiskelijat ovat omassa opiskeluprosessissaan ajallisesti jäänet jälkeenniin paljon, että kiinni kurominen edellyttää opiskelijalta aivan uutta asennoitumistaopiskeluun ja siihen käytettävään aikaan. Opinnoissaan viivästyneiden kanssatyöskentely vaatii useamman käyntikerran opinto-ohjaajan luona, sillä opiskelijankoko elämäntilanne saattaa olla selviteltävänä, ennen kuin pystytään tekemääntarkempia aikaan sidottuja opiskelusuunnitelmia. Henkilöt, jotka toimivat omantoimensa ohessa opinto-ohjaajina, joutuvat joustamaan muista aikatauluistaan, jottatarvittava aika ja rauha taattaisiin kahdenkeskiselle keskustelulle opiskelijan kanssa.Tämä raportin ensimmäisessä artikkelissa esitetyssä kuviossa 2 on kuvattu prosessiinkuluvaa aikaa, joka tulisi olla käytettävissä asioiden hoitamiseksi.Opinnoissaan viivästynyt opiskelija on usein arka ottamaan itse yhteyttä. Vasta aivanviimeisessä hädässä, kun opintotukiasiat alkavat olla uhattuna ja opintotukilautakuntalähettää ikäviä kirjeitä, opiskelija - oman kokemukseni mukaan - herää ja ottaayhteyttä.Pitkittyneet opinnot syyllistävät yhtä hyvin opiskelijaa kuin opinto-ohjaajakin.Kaikkien opiskelijan opiskeluprosessin aikana tehtyjen toimenpiteiden pitäisi tukea jaohjata opiskelijaa selviytymään itseohjautuvasti opinnoistaan. Opinto-ohjaajan aikanykyisillä resursoinneilla on enemmän syntyneiden ongelmien ratkaisemista kuinniiden ennaltaehkäisyä. Tekemättömät toimenpiteet syyllistävät, vaikka hyvintiedetään, että aika ei riitä.Opinto-ohjaajan tehtävänä on ensimmäisestä tapaamisesta lähtien selvittää opiskelijankokonaistilannetta omien opiskelujensa suhteen. Kuuntelemisen taito on tärkeääominaisuus, mutta myös epätietoisuuden kestäminen, sillä opiskelijalta saattaa kuluarunsaasti aikaa tehdä sellaisia ratkaisuja, joihin hän on sitoutunut. Opinto-ohjaajantehtävä on ymmärtää opiskelijan senhetkistä tilannetta siten, että hän ei tuomitseopiskelijan ratkaisuja, vaan paremminkin todetaan yhdessä tilanteen olevan nyt tämän32


ja yhdessä yritetään löytää siitä tietä eteenpäin. Jo se, että opiskelija pääsee ääneenpuhumaan asioistaan, saattaa saada hänet itse hahmottamaan oman tilanteensa aivanuudella lailla ja hän löytää uusia ratkaisuja. Opinto-ohjaajan tehtäväksi jäätarkentavilla kysymyksillä testata ratkaisujen realistisuutta.Ensimmäisen tapaamisen yhteydessä ensimmäisiä konkreettisia asioita onopintosuoritusten selvittäminen WinhaProsta. Opiskelijalla on hyvä olla mukana omaopintosuoritusote tai opiskelija ottaa sen tapaamisen alkuvaiheessa. Näin päästäänpureutumaan opiskelijan todelliseen tilanteeseen ja kootut selitykset ja muistinvaraisetepäilykset asioiden tilasta jäävät vähemmälle. Opiskelijan tavoitteet opiskelunsuorittamiseksi loppuun tulisi selvittää ensimmäisten käyntien aikana ja palata aikaajoin aina niihin, jotta yhteisten tapaamisten päämäärä olisi kummallakin kirkkaanasama. Seuraava kuvio 4 kuvaa prosessia, johon opiskelijan tulisi sitoutua.Opintojen loppuunsaattaminenHOPS=suunnitelmamitä ja milloinProsessi opintojenloppuunsaattamiseksiUusintatenttipäivät=suoritus1. Päätös opintojenloppuunsaattamisestaOpinnäytetyö- aihe- työnteettäjä- ohjaaja2. Suorittamattomatopintojaksot aikuiskoulutus- nollat ja tekemättömätlaboraatiotValmistumispäivänkiinnilyöminen4. Tavoitteensaavuttamisenajankohta3. Työssäolon jaopiskelun sovittaminenyhteen20.11.00 TTKuvio 4. Opintojen loppuunsaattamisprosessi33


Vasta em. prosessin ymmärtämisen jälkeen pystytään realistisesti keskustelemaanhenkilökohtaisesta opintsuunnitelmasta (hops) ja purkamaan tilannetta suoritettaviksitöiksi eli opintojaksoiksi ja opintoviikoiksi.Tärkeää on saada opiskelija itse tekemään omien opintojensa inventaario joko yhdessäopinto-ohjaajan kanssa tai opiskelija yksin ensin miettii viikon tai muutaman päivänennen seuraavaa tapaamista sitä, miten aikoo omat opintonsa suorittaa.Opintosuoritusten kertyminen vaikuttaa myös opintotukeen ja sen jatkuvuuteen.Opiskelijan on itse mietittävä ja nähtävä vaivaa, jotta hän sitoutuisi tekemään myössovitut asiat. Opintojen taseen tekeminen on hopsissa tärkeää, koska jäljellä olevienopintojen suorittaminen voidaan vasta tällöin sitoa aikaan ja arvioida, onkomahdollista edes opintoja suorittaa opinto-oikeusajan puitteissa.Ongelmana ei niinkään ole saada opiskelija suunnittelemaan opintonsa, vaan ajoitusmilloin opinnot voidaan suorittaa. Koulutusohjelmien tarjonta vaihtelee ja saattaajoissakin tilanteissa käydä niin, että kyseistä opintojaksoa ei enää ole sen nimisenä jalaajuisena tarjolla. Tämä aiheuttaa lisäpohdintaa ja useamman opinto-oppaan apua.Sen jälkeen kun hopsin on saatu tehtyä siihen muotoon, että sitä voidaan lähteätoteuttamaan tarvitaan vielä keskustelut koulutusohjelmajohtajan kanssa, jottamahdolliset poikkeamat saadaan hyväksytettyä. Prosessi keskusteluineen vie helpostiaikaa kuukauden, jonka aikana opiskelijan oma päätöksenteko kypsyy.Opiskelijan näkökulmasta opintojaksojen tarjonta ja ajoitus saattavat aiheuttaaongelmia päällekkäisyyksien vuoksi. Keskusteluissa on pohdittava opiskelijan kanssatärkeysjärjestyksiä, mitä hoidetaan ensin, mitä voidaan jättää myöhemmälle, millointehdään mikäkin vaihe. Tämä pohdinta ei onnistu, ellei ole todellisia tietojakäytettävissä. Opiskelija joutuu tekemään oman hopsinsa lisäksi tarkan päivä- javiikko-ohjelman, jolloin vasta työmäärä oikeassa mittakaavassa alkaa selkeytyä.Ensin keskustellaan opiskelijan kanssa tavoitteet ja sen jälkeen tehdään strategia,miten tavoitteisiin päästään.Jäljellä oleva opinto-oikeusaika aiheuttaa omat rajoituksensa ja turhaa onkinkeskustella opiskelijan kanssa opintojen loppuunsaattamisesta, jos ne ovat edes34


alkaneetkaan. Tilanne voi olla se, että opintoviikkoja on kertynyt tuskin puoltakaanvaadituista ja opinto-oikeusaikaa on jäljellä enää vuosi. On syytä karsia kaikkiepärealistiset odotukset ja toiveet jo heti alkuvaiheessa ja pyrkiä opiskelijan kanssalöytämään häntä tyydyttävä ratkaisu esimerkiksi sitä, että hän miettisi uudestaanhakeutumista opiskelijaksi valintakokeen kautta. Tosin tästä on aika huonojakokemuksia, johtuen samansuuntaisen toiminnan jatkumisesta kuin aikaisemmallakinkerralla. Keskustelun pyrkimyksenä on saada opiskelija ottamaan vastuu omastatekemisestään, tavoitteistaan ja opinnoistaan.Niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla on taloudellisia ongelmia, opintojenpitkittyminen on seurausta työssäolon ja opintojen epäonnistuneesta yhdistämisestä.Tästä on helposti seurauksena oravanpyörä, jossa opiskelijan täytyy käydä työssäsaadakseen päivittäisen toimeentulonsa, mutta opinnot eivät etene ja opintotukikatkeaa liian vähäisten opintoviikkojen vuoksi. Opintotuen puute pakottaa taastyöskentelemään entistä enemmän. Joidenkin opiskelijoiden on siis pakko käydätöissä toimeentulonsa vuoksi, mutta jotkut taas puolestaan saavat työnteosta hyvänsyyn olla suorittamatta opintojaan.Näin on syntynyt kierre, josta poispääsy edellyttää tiukkaa itsekuria ja ajankäytönsuunnittelua. Monelle helpompi ratkaisu olisi tehdä päätös: olla joko työssäpäätoimisesti tai opiskella päätoimisesti. Molempien samanaikainen tekeminen eionnistu ilman selkeää suunnitelmaa ja tavoitteellisuutta. Myös oppilaitoksen ontultava vastaan järjestämällä tukitoimet ja mahdollisuuden vaihtoehtoisiinsuoritustapoihin, esim. iltaopiskelun tarjoaminen. Kuitenkin täytyy muistaatutkintovaatimusten täyttyminen ja taustalla olevat työelämän asettamatammattialakohtaiset osaamistarpeet. Oppilaitoksen tulee huolehtia em. tekijöistä, jottavalmistuneiden selviytyminen oman alansa asiantuntijoina työelämässä toteutuu.Tutkintojen vaatimustason laskeminen ei palvele ketään pidemmällä aikavälillä.35


Eija Iso-Junno, Tampereen ammattikorkeakoulu:YLIAIKAINEN OPISKELU - TOIMENPITEITÄ JA RATKAISUJATAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN LIIKETALOUDESSAEnsimmäisten opiskelijoiden säännönmukainen opiskeluaika vakinaisissaammattikorkeakouluissa päättyi vasta pari vuotta sitten. Kaikki opiskelijat eivätsilloin, eivätkä nykyisinkään valmistu ajoissa. Yliaikainen opiskelu on aina ongelmakorkeakoululle, mutta usein myös opiskelijalle itselleen ja välillisesti jopaopiskelutovereillekin. Tähän tilanteeseen olemme havahtuneet myös Tampereenammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä (TAMK Liiketalous). Kuvaanseuraavassa TAMK Liiketalouden yliaikaisen opiskelun tilannetta ja käytettyjäratkaisukeinoja syksystä 2001 lähtien koulutuksen järjestäjän näkökulmasta.TAMK Liiketalous aloitti toimintansa 1996. Koulutusohjelmia ovat liiketalous(entinen talous ja hallinto), tietojenkäsittely ja International Business. Lisäksi yksikköjärjestää erikoistumisopintoja, jatkotutkintokoulutusta ja yrityspalvelutoimintaa.Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmat toteutetaan myösaikuiskoulutuksina iltaisin.Yliaikainen opiskelu TAMK LiiketaloudessaSyksyllä 2001 läsnäolevia opiskelijoita oli 1 245, joista saimme rahoituksen. Lisäksiyliajalla opiskeli 226 ja poissaolevana oli 82 opiskelijaa. Syksyllä 2002 läsnäolevanaoli 1 248 opiskelijaa. Yliajalla opiskeli 178 ja poissaolevana oli 137 opiskelijaa, joista7 oli yliajalla olevia. Yliajalla opiskelevien määrä on siis vuodessa pienentynyt, muttapoissaolevien opiskelijoiden määrä on huomattavasti lisääntynyt.36


Ensimmäisen vuosikurssin tradenomiopiskelijoiden normiopiskeluaika päättyijoulukuussa 1999. Kahtena ensimmäisenä toimintavuotena otimme opiskelijoita sekäsyksyllä että keväisin. Syksystä 1998 lähtien sisäänottomme on ollut vain syksyisin.Taulukko 1. Alle ja yli vuoden yliajalla opiskelevien määräAjankohta Alle vuoden Yli vuoden Yhteensä20.09.2001 179 47 22610.12.2001 163 46 20920.01.2002 211 115 32625.05.2002 154 81 23520.09.2002 120 65 185Kevääseen 2002 mennessä 537 opiskelijaa oli suorittanut tradenomitutkinnonyksikössämme (25.5.2002). Keskimääräinen valmistumisaika oli ollut 3,5 vuotta, jaopiskelijoiden suorittamien opintojen määrä oli ollut keskimäärin 145,3opintoviikkoa. Aloituspaikkojen mukaan laskettuna valmistuneita olisi pitänyt olla928. Valmistumattomia oli siis 391. Heistä yli puolelta opinnot olivat vielä kesken(235:lta opiskelijalta) ja loput olivat eronneet.Selvitimme myös kaikkien yliaikaisten opiskelijoiden opintoviikkokertymät(25.5.2002). Tradenomin tutkinnon laajuus on 140 ov. Selvityksen mukaan 47opiskelijalla oli opintoja alle 100 opintoviikkoa. 170 opiskelijalla oli opintojavähintään 100 opintoviikkoa, mutta enintään 140 opintoviikkoa. Heistä 58:lla oliopintoja vähintään 130 opintoviikkoa. 18 opiskelijalla oli opintoja yli 140opintoviikkoa. Kaiken kaikkiaan opintojen määrä vaihteli kahdeksasta opintoviikosta181:een opintoviikkoon.Yliajalla opiskelevilta puuttui yhteensä yli 7 300 opintoviikkoa. Niiden tuottaminenyksikössämme maksaa yli 720 000 euroa. Summa vastaa noin 12 opettajanvuosittaista työpanosta. Laskelmissamme emme ole ottaneet huomioon puuttuvaaharjoittelua (20 ov) ja opinnäytetyötä (10 ov), jotka eivät aiheuta niin paljoakustannuksia kuin muut opinnot. Joka tapauksessa yliaikaiset opiskelijat on suuritaloudellinen rasite, kun ottaa huomioon, että yksikössämme on töissä 60 päätoimistaopettajaa.37


Opintoviikkokertymien valossa suurimmalla osalla yliaikaisista opiskelijoistamme onrealistiset mahdollisuudet valmistua. Lähes kaikilta puuttuu opinnäytetyö. Osalla onpelkästään joitakin yksittäisiä opintojaksoja suorittamatta.Yliaikaisten opiskelijoiden määrä on siis aikamoinen. Koska lähes kaikkienvuosikurssien säännönmukainen opiskeluaika päättyy syyslukukauden lopussa, niintammikuun luvuissa näkyy selvästi yliaikaisten opiskelijoiden määrän nousu.Joulukuussa 2001 jälleen suuri joukko opiskelijoita, joiden olisi pitänyt valmistua, eiselviytynyt opinnoistaan 3,5 vuodessa. Lisäksi yli vuoden yliaikaisten opiskelijoidenmäärä yli kaksinkertaistui. Kevään aikana osa yliaikaisista opiskelijoista saitutkintonsa suoritettua. Osa heistä myös erosi huomattuaan urakkansa ylivoimaiseksi.Opiskelijoitamme valmistuu myös alle normiajassa, sillä valmistuneidenkeskimääräinen opiskeluaika on vain 3,5 vuotta. Korkeakoulun kannalta liiannopeakin valmistuminen on kuitenkin ongelmallista, ainakin taloudellisesti. Nopeavalmistuminen on mahdollista joustavien opetusjärjestelyidemme vuoksi. Opiskelijatlaativat oman aikataulunsa periodikohtaisen opintojaksotarjonnan ohjaamanaperiodeittain ja ilmoittautuvat haluamilleen opintojaksoille.Toimenpiteitä ja ratkaisujaYksikössämme on tarjolla monipuoliset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Päätoimisenopinto-ohjaajan lisäksi on kaksi sivutoimista opinto-ohjaajaa. Ensimmäisillä ja toisillavuosikursseilla opiskelijoilla on ryhmäkohtaiset opettajatuutorit. Lisäksi opiskelijoitaauttavat ja neuvovat koulutusohjelmakohtaiset harjoittelun- ja tutkintotyönohjaajat,kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöt ja opintosihteerit. Vaikka ohjauspalveluita ontarjolla paljon, kaikki opiskelijat eivät käytä niitä tarpeeksi hyväkseen, ainakaanajoissa.Tampereen ammattikorkeakoulussa toimi vuoden 2001 ajan kaikkien koulutusalojenedustajista koottu yliaikaisen opiskelun työryhmä, jota apulaisrehtori veti. Työryhmälaati yliaikaisesta opiskelusta yhteiset ohjeet, jotka pohjautuivat liiketalouden yksiköntoimintatapoihin ja aineistoihin. Näin saimme yhtenäistettyä ja tehostettuatoimintaamme koko korkeakoulussa. Nyt opiskelijoilla on käytössään esimerkiksiintranetin kautta täytettävät elektroniset lomakkeet yliaikaisen opiskelun selvityksiä38


(alle vuoden yliaikainen opiskelu) tai hakemuksia (yli vuoden yliaikainen opiskelu)varten. Ohjeita ja muuta aineistoa päivitetään tarvittaessa, mutta työryhmä sinänsä eienää toimi saatuaan työnsä päätökseen.Liiketalouden koulutusohjelman sisäisen laatuarvioinnin tuloksena vuonna 2000yksikön johto päätti, että koulutusohjelmassa seurataan vuosittain opiskelijoidenopintoviikkokertymiä. Jos opiskelijalle ei kerry vähintään 30 opintoviikkoalukuvuodessa, niin häntä pyydetään selvittämään opintojensa hidas edistyminen.Niinpä teimme ensimmäisen selvityksen kaikkien opiskelijoiden opintojenedistymisestä lokakuussa 2001. Selvityksen tekoa tuki myös yksikön edellisenäkeväänä opiskelijoille tekemä asiakastyytyväisyystutkimus 1 . Sen mukaan myös puoletopiskelijoista (50,4 %) haluaa, että koulu puuttuu jotenkin asiaan, jos opinnot eivätedisty.Poimimme opetushallintojärjestelmästä tiedot opiskelijoiden opintoviikkokertymistäaloitusryhmittäin. Opiskelijat ryhmiteltiin suoritettujen opintoviikkojen mukaan 30opintoviikon välein. Osa opiskelijoista oli ollut tai oli parhaillaan poissaolevana,mutta sitä emme pystyneet ottamaan huomioon ryhmittelyssä. Taulukossa näkyytummemmalla rasteroinnilla niiden opiskelijoiden lukumäärä, joiden opinnot olivatedenneet vähemmän kuin 30 opintoviikkoa vuodessa (liite 1).Jokaisessa aloitusryhmässä oli vielä opiskelijoita jäljellä, vaikka ensimmäisten olisipitänyt valmistua jo lähes kaksi vuotta aikaisemmin. Opiskelijat näyttivät käyttävänrunsaasti hyväkseen automaattisesti saamaansa vuoden jatkoaikaa. Sekätietojenkäsittelyn (97STIKO, 97SATIKO) että talouden ja hallinnon (97STAKO)koulutusohjelmien opiskelijoista opiskeli vielä syksyllä 2001 noin puolet, kun heidänolisi pitänyt valmistua edelliseen jouluun mennessä.Lähetimme selvityspyynnön ja kyselyn opintojen odotettua hitaammasta edistymisestäkaikille yliajalla opiskeleville sekä niille normiajalla opiskeleville, joille opintoja olikertynyt vähemmän kuin 30 opintoviikkoa vuodessa. Samalla myös tiedotimmetradenomiopintojen opiskeluajasta sekä yliaikaisesta opiskelusta ja TAMKin1 Ihanus, Susanna - Kinnunen, Katja: TAMK Liiketalouden opiskelijatyytyväisyystutkimus, 2001,s.7239


yliaikaisen opiskelun käytännöistä. Syksyllä 2000 aloittaneille selvityspyyntöä eilähetetty, vaan opettajatuutorit tarkastivat henkilökohtaisessa tapaamisessa kunkinopiskelijan tilanteen. Postitimme kirjeen kaikkiaan 348 opiskelijalle. Lisäksikyselylomake julkaistiin Internetissä ja intranetissä, joten opiskelijat saattoivat täyttäälomakkeen myös sähköisesti. Seurannassa eivät olleet mukana verkkomedian jaInternational Business -koulutusohjelmat.Selvityspyynnössä ja kyselyssä pyysimme kutakin yliaikaista tai opintojariittämättömästi suorittanutta opiskelijaa selvittämään, mistä hänen opintojensa hidasedistyminen johtuu ja mitä hän aikoo kuluvan lukuvuoden aikana tehdä, jotta saakurottua umpeen puuttuvan opintoviikkomäärän. Pyysimme opiskelijaa vastaamaanmyös kyselyyn, jossa tiedustelimme hänen ohjaustarpeistaan liittyen lähinnähenkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, opinnäytetyöhön ja harjoitteluun. Lisäksikysyimme, miten koulu voi edistää opiskelijan opintojen etenemistä sekä keneltäopiskelija haluaa varata ajan henkilökohtaista tapaamista varten. Opiskelijalla olimahdollisuus myös antaa palautetta liiketalouden yksikön toiminnasta.Pyysimme opiskelijaa palauttamaan selvityksensä ja vastaamaan kyselyynmarraskuun loppuun mennessä. Vastausprosentti oli 55 %. Parhaiten vastasivataikuisopiskelijat ja yliajalla opiskelevat. Saadun aineiston läpikäyminen, yhteydenototja muut toimenpiteet työllistävät melkoisesti. Kaikkiaan työskentely muiden töidenohella kesti syyskuusta tammikuuhun.Kysely sai ristiriitaisen vastaanoton. Jotkut opiskelijat olivat turhautuneita, kun hesamanaikaisesti joutuivat myös opinto-oikeuden pidennysselvitystä tai -hakemustavarten selvittämään opintojensa edistymistä. Lisäksi opiskelija oli saattanut saadaselvityspyynnön Kelalta vuosittaisen opintotukiseurannan vuoksi. Sama opiskelijasaattoi siis joutua selvittämään samanaikaisesti kolmelle eri taholle opintojansa.Kaikki opiskelijat eivät olleet huomanneet, että emme olleet pystyneet erottelemaanpoissaolevina olleita opiskelijoita kyselystä. Näin he olivat saaneet kyselyn turhaan,mikä närkästytti heitä. Mielestämme ylimääräisten opiskelijoiden joutuminen kyselynkohteeksi ei ollut vaarallista, sillä näin he saivat tietoa yliaikaisesta opiskelusta ja senkäytännöistä henkilökohtaisesti.40


Muutaman aikuisopiskelijan mielestä kyselyn sävy oli ikävä. Jotkut opiskelijatpuolestaan kiittivät kyselystä, sillä ”se antoi lisäpotkua saada opinnot loppuun”.Jonkun mielestä ”tämä kysely on motivoiva lähestymistapa, uhkailu taas lisäisi vaintuskaa ja turhautumista. Tämä kysely taas viestii lämmöstä sekä välittämisestä ettäyhteistyöhalukkuudesta.” Useimpien vastaajien mielestä kysely oli positiivinenuudistus. Seuranta koettiin kannustavana ja ohjauksen tarjoamien auttavana palveluna.Opiskelijat toivoivat koululta myös enemmän ohjausta ja kontrollia. ”Kun on yksinongelmiensa kanssa, niin valmistuminen venyy.” Myös koulu ja opettajat saivatkiitosta: ”Hyvä koulu, hyviä maikkoja, kannattaa panostaa ja tukea opiskelijoitasuorittamaan opintonsa loppuun.”Opinto-ohjaaja kävi selvitykset ja vastaukset läpi sekä ryhtyi niiden perusteellatarvittaviin toimenpiteisiin. Hän esimerkiksi otti yhteyttä yksittäisiin opiskelijoihin,tapasi heitä tai välitti tapaamispyynnöt ja muut toiveet muulle henkilöstölle. Tämänjälkeen hän tarkasti kyselyyn vastaamattomien opintojen edistymisen ja mahdollisestiotti heihin yhteyttä.Yksikkömme sai arvokasta palautetta ja kehittämisideoita liittyen opintojenjärjestämiseen ja ohjaukseen sekä liiketalouden yksikön ja koko korkeakoulunkäytäntöihin ja avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Yhteydenottojen seurauksenaopiskelijat puolestaan aivan selvästi aktivoituivat suunnittelemaanopintojaan, hakemaan ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä tekemään selvityksiä jahakemuksia yliaikaisesta opiskelusta ajoissa. Jotkut innostuivat jopa opiskelemaan.Toiset puolestaan erosivat koulusta huomatessaan, että opinnot ovat viivästyneetliikaa.Selvitysten ja kyselyn vastausten perusteella selvisivät kunkin opiskelijanohjaustarpeet. Siten pystyimme kohdentamaan ohjausta paremmin sitä tarvitseville.Saimme selville syitä opintojen hitaaseen edistymiseen, joka voi johtua koulusta,opiskelijasta itsestään tai jostakin muusta. Opiskelijoiden mukaan opintojenedistymistä hidastavat työssäkäynti, ulkomaanvaihto, motivaation puute, sairaus,äitiysloma, varusmies- ja rauhanturvapalvelus, henkilökohtaiset ongelmat, omaisenmenetys, puutteellinen opintojaksotarjonta, ryhmäkoot, päällekkäisyys aikatauluissa,epäselvä hops, opsin muutokset, hankaluudet harjoittelupaikan saamisessa, vaikeudet41


opinnäytetyön aiheen valinnassa, projektiin osallistuminen, rinnakkaiset opinnotyliopistossa tai paikkakunnalta muuttaminen.Osa opiskelijoistamme siis ilmoitti, että opintojen järjestelyt hidastavat heidänopintojensa etenemistä. Tarvittavat opintojaksot ovat päällekkäin aikataulussa,tarjonta ei ole riittävää tai opintojakson edellyttämät esitietovaatimukset eivät oletäyttyneet. Yksikön taloutta rasittaa tällä hetkellä runsas poissaolevien opiskelijoidenmäärä, joten olemme joutuneet alkaneena vuonna jopa vähentämäänopintojaksotarjontaamme. Sen sijaan tehostamme opintojaksojen täyttöä sekätarjoamme vaihtoehtoisa tapoja suorittaa opintoja. Muutamme myös opintojaksojenjaksotusta ja aikataulutusta tarvittaessa. Olemme rohkaisseet opiskelijoita, jotka eivätole mielestään saaneet jollekin periodille tarpeeksi opintoja, ottamaan yhteyttä opintoohjaajiin,jotka yleensä löytävät opiskelijan aikatauluun sopivia ja häneltä puuttuviaopintoja.Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekeminen, sekä sen päivitys ja tarkistus ovattoiminnassamme keskeisiä, koska opiskelija voi valita laajasta tarjonnastammetutkintovaatimusten rajoissa haluamansa opinnot ja laatia aikataulunsa melkovapaasti. Vaikka opiskelijat laativat tarkkoja opintosuunnitelmia, he eivät voi ainatoteuttaa niitä aikataulutuksensa mukaisesti. Opintojaksoille on nimittäin määriteltyenimmäisosallistujamäärät opintojakson luonteen, toteutustavan tai käytettävissäolevien tilojen mukaan. Opiskelijan vapaus laatia aikataulunsa ja opintojaksojenryhmäkokojen rajoitus ovat keskenään ristiriidassa, mikä vaikeuttaa toimintaamme.Toisaalta hopsia täytyy päivittää myös jokavuotisten opetussuunnitelmien muutostenvuoksi.Vaikka lähes kaikki opiskelijamme (95 %) haluavat haitoista huolimatta jatkossakinlaatia itse omat aikataulunsa 2 , syksystä 2002 lähtien suunnittelemme valmiitaikataulut ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Jokaisen on suoritettava tietytammatilliset perusopinnot, joten ne voidaan aikatauluttaa valmiiksi. Lisäksi opiskelijavoi täydentää aikatauluaan muulla tarjonnalla. Näin hyväksilukuja saaneet opiskelijatpääsevät myös joustavasti opintojensa alkuun.2 Ihanus, Susanna - Kinnunen, Katja: TAMK Liiketalouden opiskelijatyytyväisyystutkimus 2001, s.1342


Tähän mennessä olemme suositelleet, että opiskelija tarkistuttaa hopsinsa vähintäänpuolta vuotta ennen oletettua valmistumisajankohtaa. Kaikki eivät tietenkään ole näintoimineet ja tutkintotodistuksen hakuvaiheessa on voinut ilmetä, ettei opiskelijaolekaan suorittanut kaikkia pakollisia opintoja. Opinnoissaan pidemmälle edenneidenopiskelijoiden ohjauksen ja hopsin suunnittelun ja tarkistuksen liitämme nyttutkimusmenetelmien opintojaksoon pakolliseksi osasuoritukseksi.Tutkimusmenetelmien suorittaminen on puolestaan koulutusohjelmissamme kytkettyopinnäytetyöhön.Opiskelijoilta saamamme palautteen perusteella olemme kehittäneetopetussuunnitelmaa ja opintojaksotarjontaa. Esimerkiksi opiskelijat ovat toivoneetlisää suomen kieleen ja kirjoittamiseen liittyvää opetusta tutkintotyön kirjoittamisenyhteyteen. Kevätlukukaudella tarjosimme aiheesta vapaasti valittavan opintojakson jauusimpaan opintosuunnitelmaan lisäsimme pakolliseksi opintojaksoksi tieteellisenkirjoittamisen ja raportoinnin. Etenkin tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassareagoidaan nopeasti alan kehitykseen ja uusia opintojaksoja perustetaan opiskelijoidentai henkilökunnan aloitteesta vielä opinto-oppaan ilmestymisen jälkeenkin.Yllättävän vähän selvityksessämme kommentoitiin opinnäytetyön tekemistä.Muutama opiskelijaa mainitsi, ettei ollut keksinyt opinnäytetyön aihetta. Jokupuolestaan ei ollut löytänyt opinnäytetyön ohjetta intranetistämme. Koskaopinnäytetyö kuitenkin puuttuu lähes kaikilta yliaikaisilta opiskelijoilta,opinnäytetyön ajoitukseen ja ohjaukseen on syytä paneutua entistä paremmin.Selvityspyyntöä ja kyselyä ei lähetetty syksyllä 2000 opintonsa aloittaneille, vaanopettajatuutorit tapasivat henkilökohtaisesti ryhmänsä opiskelijat. Tapaamisissa hekeskustelivat myös opintojen edistymisestä. Tarvittaessa opettajatuutori pyysiensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta samat selvitykset kuin kyselyssä oli pyydettyvanhemmilta vuosikursseilta. Koska opettajatuutoritapaaminen oli vapaaehtoinen,kaikki opiskelijat eivät saapuneet tapaamiseen. Opinto-ohjaaja sai puolestaan tiedontällaisista opiskelijoista, ja heille postitimme selvityspyynnön ja kyselyn kotiin. Vainmuutama opiskelija vastasi kyselyyn tai myöhempiin sähköpostimuistutuksiin.43


Opiskelijan osallistuminen opettajatuutoriryhmän toimintaan on ollut vapaaehtoista.Kytkemme opettajatuutoroinnin kiinteästi orientoivien opintojen (1 ov) opintojaksoon.Aikaisemmin se on suoritettu ensimmäisen syksyn alussa. Nyt jaksotamme orientoivatopinnot kahdelle vuodelle. Pakollisina osuuksina ovat muun muassa hopsinsuunnittelu ja tarkistaminen opettajatuutorin kanssa ensimmäisen ja toisenopiskeluvuoden keväisin. Yhtenäistämme muutenkin opettajatuutoritoimintaa, jottakaikissa ryhmissä esimerkiksi opintojen suunnitteluun ja seurantaan liittyvättoimenpiteet tulevat tehdyiksi. Opettajatuutoroinnin avulla keräämme myös palautettatoiminnastamme.Lähetimme kevätlukukauden alussa kaikille yliaikaisille opiskelijoille, joidenopiskeluoikeus päättyisi viimeistään kesällä, vielä erikseen tiedotteen valmistumiseenliittyvistä käytännöistä ja aikatauluista. Opiskelijat eivät oikein miellä, että koulukintarvitsee opintojen lopussa aikaa opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen tarkistamiseensekä todistusten kirjoittamiseen.Opinto-ohjaajat tarkistivat erikseen kevään aikana kaikkien yli vuoden yliaikaistenopiskelijoiden opintosuoritukset, joilta opinto-oikeus päättyy seuraavan syksynaikana. Näin pyrimme takaamaan, että opiskelija varmasti tietää, mitä opintoja häneltätutkinnostaan vielä puuttuu ja mitä mahdollisesti vaihtoehtoisia tapoja hänellä onlaatia henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa tai suorittaa opintoja.Olemme keskittäneet opinto-ohjaajille yli vuoden yliaikaisten opiskelijoidenhyväksymisen opintojaksoille. Yleensä opintojakson opettaja valitsee tiettyjenkriteereiden perusteella ryhmänsä opiskelijat, jos ilmoittautuneita on yli ryhmäkoon.Keskitetyllä hyväksynnällä varmistamme, että opiskelija voi osallistua tutkinnostaanpuuttuville opintojaksoille, muttei suorita ylimääräisiä opintojaksoja.Kehitämme yhdessä muiden yksiköiden kanssa yliaikaisen opiskelun ohjeistusta,käytäntöjä sekä niistä tiedottamista. Viimeisen lisäyksen mukaan jokaisen ylinormiajalla opiskelevan on tarkistetuttava hopsinsa jollakin ohjauksesta vastaavallahenkilöllä ennen selvityksen tai hakemuksen jättämistä. Käytäntö on osoittanut,etteivät kaikki opiskelijat tiedä puuttuvia opintojaan tai vaihtoehtoisiasuoritusmahdollisuuksia.44


Uusimpaan tutkintosääntöön lisäsimme uutena osuutena yliaikaisen opiskelunohjeistuksen. Myös opetushallintojärjestelmän tietokannan kehittäminen jatehokkaampi hyödyntäminen on tullut esille. Siirryimme myös käytäntöön, jonkamukaan tutkintotodistuksia kirjoitetaan jokaisen kuukauden lopussa lukuun ottamattatammi-, heinä- ja elokuuta. Aikaisemman tutkintotodistuksia kirjoitettiin kuusi kertaavuodessa.Rehtori on viestittänyt, että harkinnanmukaista opiskeluoikeuden pidennystä saahänen päätöksellään enää vain kerran ja pätevistä syistä. Rehtori ei ole enäähyväksynyt kaikkia pidennyshakemuksia. Tämä näkyi jo viime kevään yhteis- jaerillishaussa, kun hakijoina oli opinto-oikeutensa meillä aikaisemmin menettäneitä.Jotkut heistä tulivat myös valituiksi. Lisäksi joitakin aikaisemmin opintonsakeskeyttäneitä ja eronneita hakeutui uudelleen opiskelemaan.Kaikkia ratkaisuehdotuksia ei hyväksytty korkeakoulun tasolla. Esimerkiksi syksyllä2001 korkeakoulumme johtoryhmä pyysi opinto-ohjaajien ryhmältä ehdotusta opintooikeutensamenettäneiden opiskelusta avoimessa ammattikorkeakoulussa. Opintoohjaajatehdottivat, että opinto-oikeutensa menettänyt opiskelija voisi siirtyäopiskelemaan maksullisesti avoimeen ammattikorkeakouluun. Siinä vaiheessa, kunhänen opinnoistaan puuttuu vain tutkintotyö, opiskelija voisi hakea takaisinkoulutusohjelmaansa opiskelemaan. Ammattikorkeakoulu varaisi vuosittainmuutaman opiskelupaikan aikuisopiskelijoiden kiintiöstä tällaisia opiskelijoita varten.Johtoryhmä ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotusta. Perusteluina oli lähinnäyliaikaisuuden katkaiseminen jossakin vaiheessa. Opinto-oikeutensa menettäneetopiskelijat voivat sen sijaan hakeutua uudestaan normaalin hakumenettelyn kauttasuorittamaan tutkintonsa loppuun.Ehdotimme myös uuteen tutkintosääntöön rajoitusta, jonka mukaan opiskelijantodistukseen ei merkittäisi näkyviin opintoja enempää kuin tutkinnon laajuudenedellyttämä määrä. Korkeakoulun hallitus ei hyväksynyt ehdotusta. Osa opiskelijoistakuitenkin pitkittää valmistumistaan suorittamalla kiinnostavia opintojaksoja jalykkäämällä opinnäytetyönsä aloittamista. Ylimääräisten opintojaksojen suorittaminenrasittaa myös talouttamme. Tähän mennessä yksiköstämme valmistuneet ovat45


suorittaneet lähes 3 000 ylimääräistä opintoviikkoa. Käytännössä se tarkoittaa 4 - 5opettajan vuosittaista työpanosta. Ylimääräisiä opintoviikkoja opiskelevat saattavatviedä paikan opintojaksolla joltakin toiselta, jonka opinnot puolestaan saattavatpitkittyä. Ylimääräämisiä opintoja opiskelevat eivätkä aina edes suorita opintojaksoaloppuun. Tällä hetkellä meillä ei ole aukotonta tapaa ehkäistä ylimääräistenopintojaksojen opiskelemista.LopuksiAinakin osa opiskelijoista odottaa, että yksikön henkilökunta on kiinnostunut heidänopiskelustaan ja niiden edistymisestä sekä toimii aktiivisesti opintojen loppuunsaattamiseksi. Tosin muutamia kymmeniä opintoviikkoja suorittaneisiin, yliajallaopiskeleviin ei kannata enää paljoa uhrata voimavaroja. Yleensä tämän ryhmänopiskelijat ovat ilmoittautuneet poissaoleviksi, jos se vain on vielä ollut mahdollista.He haluavat pitää opiskelupaikkansa, mutta eivät kuitenkaan opiskele aktiivisesti.Tulevina vuosina näemme, missä määrin poissaolevat opiskelijat jatkavat opintojaan,sekä miten poissaolo vaikuttaa yliaikaiseen opiskeluun ja eroamisiin.Osalla opiskelijoista ei tunnu olevan mitään kiirettä valmistua, vaan opintojensalisäksi he käyttävät aikaansa paljon muuhunkin. Normiajan lisäksi automaattisestisaatavaa vuoden yliaikaa opiskelijat käyttävät annettuna oikeutena hyväkseen.Etenkin aikuisopiskelijat suunnittelevat opintonsa 4,5 vuoden pituisiksi jo alustalähtien. Tradenomin tutkinnon suorittaminen normiajassa iltaisin töiden ja muunelämän ohessa onkin melkoinen suoritus. Joidenkin opiskelijoiden kannalta varmastion ihanteellista esimerkiksi opiskella ja käydä töissä samaan aikaan. Yleensä tämäkuitenkin merkitsee pitempää opiskeluaikaa.Uuden lukuvuoden alussa olemme jälleen keränneet opiskelijoidenopintoviikkokertymät aloitusryhmittäin samalla tavalla kuin syksyllä 2002. Vieläemme ole päättäneet, miten tänä vuonna etenemme. Emme halua, että kyselyistä jaselvityspyynnöistä tulee rutiineita, joissa ei pystytä ottamaan huomioon mahdollisiaaikaisempia yhteydenottoja ja toimenpiteitä. Käytännön työn kannalta ainakinsuuressa yksikössä tietokonepohjaisesta asiakashallintajärjestelmästä olisi hyötyä.Siihen henkilöstön jäsenet voisivat tallentaa opiskelijakohtaisesti tietojayhteydenotoista, neuvontatilanteista, tehdyistä sopimuksista ja toimenpiteistä.46


Osalla ratkaisuistamme voimme ennaltaehkäistä opintojen pitkittymistä. Osa niistä onkorjaavia. Jatkuva tuntuma opiskelijoiden opiskeluun ja palautteen kerääminen ontärkeää. Tarvittaessa on reagoitava joustavasti ja nopeasti. Meidän on myöstiedotettava ohjauspalveluistamme entistä paremmin.Opiskelijan opintojen edistyminen vaatii järjestelmällistä ja jatkuvaa seurantaa, jokaei perustu pelkästään opiskelijan vapaaehtoisuuteen. Usein eniten opinnoissaan apuatarvitsevat eivät hae sitä ja ovat vaikeasti tavoitettavissa. Opiskelijan ongelmat ehtivätkasautua ja seurauksena on yliaikaista opiskelua ja eroamisia. Vaikka käytämmepaljon virtuaalisia ohjaus- ja neuvontapalveluita, henkilökohtaisen ohjauksen tarve onsuuri. Jokainen opiskelija tekee erilaisia henkilökohtaisia valintoja opintojensa erivaiheessa, jolloin hän tarvitsee henkilöstön apua ja näkemyksiä tuekseen.Yliaikaiset opiskelijatOpiskelijoiden lkm350300250200150100500Alle vuodenYli vuodenYhteensä20.9.200110.12.200120.1.200225.5.200220.9.2002AjankohtaKuvio 1. Yliaikaisten opiskelijoiden määrän kehitys TAMK LiiketaloudessaSyyslukukauden alussa 2002 yliaikaisia opiskelijoita TAMK Liiketaloudessa olivähemmän kuin edellisenä syksynä (kuvio 1). Yli vuoden yliajalla opiskelevienmäärään voimme myös itse korkeakoulussa vaikuttaa, jos harkinnanvaraista opintooikeudenjatkoa ei enää myönnetä yhtä helposti ja pitkäksi aikaa kuin aikaisemmin.Vaikuttaa, että tekemämme ratkaisut näkyvät jo yliaikaisen opiskelun vähenemisenä.47


Liite 1.Taulukko 2. Opiskelijoiden opintoviikkokertymät aloitusryhmittäin, syksy20011 - 29 30 - 59 60 - 89 90 - 119 120 - 140 141 - Ov < Keski-Ryhmä ov ov ov ov ov ov Yht. 30 ov/v arvo, ovTietojenkäsittelyn koulutusohjelma, TIKO, nuorisoasteen koulutus96STIKO 3 5 8 8 12397KTIKO 3 1 4 4 8697STIKO 6 7 16 2 31 29 11598KTIKO 1 1 9 5 16 16 10598STIKO 2 7 17 6 1 33 9 10299STIKO 5 9 34 17 3 68 14 7500STIKO 16 49 12 2 79 16 42Yhteensä 239 96Talouden ja hallinnon koulutusohjelma, TAKO, nuorisoasteen koulutus96STAKO 1 10 6 1 18 17 11397KTAKO 2 3 4 9 9 10997STAKO 2 6 5 13 29 11 66 55 11498KTAKO 1 3 6 9 1 20 19 11398STAKO 1 4 13 37 30 5 90 18 10999STAKO 3 15 51 15 12 96 18 7900STAKO 20 66 23 4 1 114 20 47Yhteensä 413 156Degree Programme in International Business, BBA, nuorisoasteen koulutus98SIT 2 3 13 2 1 21 5 10299SIT 1 5 18 6 30 6 7400SIB 4 21 1 1 27 4 40Yhteensä 78 15Verkkomedian koulutusohjelma, nuorisoasteen koulutus98SVERKKOM 2 3 8 1 14 2 12198SVERKKOV 3 2 5 11799SVERKKOM 9 2 11 7699SVERKKOV 1 3 4 1 9 4 6399KIINTEIS 1 1 82Yhteensä 40 6Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, TIKO, aikuiskoulutus96SATIKO 1 1 1 13297SATIKO 1 3 7 8 19 19 10798SATIKO 2 10 10 10 4 36 22 7699SATIKO 5 9 20 5 39 14 6400SATIKO 11 30 2 43 11 39Yhteensä 138 67Talouden ja hallinnon koulutusohjelma, TAKO, aikuiskoulutus96SAMV 1 1 1 12996SATH 1 3 7 11 11 12097SAMV 1 2 4 7 7 12097SAKK 2 2 6 10 10 11398SATH 3 5 9 2 19 8 8898SAMV 2 3 8 6 19 5 9899SAMV 9 6 8 3 26 15 5599SATH 3 2 13 3 1 22 5 6900SATAKO 15 23 27 65 15 48Yhteensä180 77Yliajalla opiskelevien ryhmäAlle 30 ov/vuosi suorittaneiden opiskelijoiden määrä48


Pirjo Nuotio, Kirsi Lehtoviita, Auli Pekkala ja Minna Pesonen, Haaga instituutinammattikorkeakoulu: OHJAUSSTRATEGIAN LUOMINEN HAAGAINSTITUUTIN AMMATTIKORKEAKOULUUNHaaga Instituutin ammattikorkeakoulu, HIAMK, toimii neljässä yksikössä. HaagaInstituutissa opinnot tähtäävät restonomin tutkintoon. Koulutusohjelmia on kolme:hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma, matkailun liikkeenjohdonkoulutusohjelma sekä englanninkielinen Degree Programme in Hotel, Restaurant andTourism Management. Helsingin liiketalousinstituutti ja Malmin liiketalousinstituuttivastaavat yhdessä tradenomin tutkintoon tähtäävien opintojen tarjonnasta.Koulutusohjelmat ovat liiketalouden koulutusohjelma, tietojenkäsittelynkoulutusohjelma ja englanninkielinen Degree Programme in International Business.Vierumäen liikuntainstituutti järjestää humanistista ja opetusalaa edustavaaliikunnanohjaaja (AMK) koulusta suomenkielisenä koulutusohjelmana sekäenglanninkielisenä Degree Programme in Sports and Leisure Management -koulutusohjelmana.Haaga Instituutin väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa ensimmäisenäSuomessa vuonna 1991 ja se vakinaistettiin ensimmäisten joukossa 1996. Toimintamonialaistui lukuvuonna 1998-1999, kun Helsingin ja Malmin kauppaoppilaitostenopistotasoisen koulutuksen aloituspaikat liitettiin ammattikorkeakouluun Helsinginliiketalousinstituutti ja Malmin liiketalousinstituutti nimisinä. Lukuvuonna 1999-2000toimintaa laajennettiin liittämällä Suomen Urheiluopiston opistotasoisen koulutuksenaloituspaikat Vierumäen liikuntainstituutti nimisinä ammattikorkeakouluun.Aloituspaikkoja HIAMK:ssa on kaikkiaan noin 900 ja opiskelijoita yhteensä noin 3750 joista matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 1250, hallinnon ja kaupan alalla 2300ja liikunnanohjaajakoulutuksessa AMK 250.Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun ohjauspalveluja koskeva tehostettukehittämistyö aloitettiin marraskuussa 2001 Mikkelissä pidetyn Oped–seminaarinjälkeen. Kehittämistoiminnan käynnistämistä vauhditti myös ESR–hankeraha, jokamyönnettiin HIAMK:lle keväällä 2002. ESR–projekti, Ohjausstrategian luominenHaaga Instituutin ammattikorkeakouluun, on Etelä-Suomen lääninhallituksen jaEuroopan Unionin osarahoittama ja kuuluu tavoiteohjelmaan 3. Ohjauspalveluiden49


kehittämistyötä HIAMK:ssa koordinoi tiimi, jossa on mukana edustaja jokaisestakoulutusyksiköstä.Työ yhteisen ohjausjärjestelmän luomiseksi aloitettiin yksikkökohtaisillaitsearvioinneilla. Arviointityön pohjana oli Korkeakoulujen arviointineuvostonopintojen ohjausta koskeva arviointi. Yksikkökohtaisten arviointien pohjalta koottiinkoko ammattikorkeakoulua koskeva raportti, jossa on esitetty ohjauspalveluidennykytila ja keskeiset kehittämisehdotukset. Arviointityössä korostettiin koulutusalojenohjauksellisia erityispiirteitä. Hallinnon ja kaupan alalla ohjauskäytänteet olivat jovakiintuneet, kun taas matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ohjauskäytänteitä oltiinosittain vasta luomassa. Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmassa opiskelu ontiiviisti yhteistoiminnallisista, joten ohjauspalveluiden tarve on erilainen. Tästähuolimatta ohjaustoimia on tehostettu myös tällä koulutusalalla esim. käynnistämälläopiskelija- ja opettajatuutoritoiminta.Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan painopistealueeksi valittiintehdyn itsearvioinnin pohjalta opintojen keski- ja loppuvaiheen ohjaus.Pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden työssäkäynti opintojen aikana on yleistä. Seasettaa HIAMK:n opintojen ohjaustoiminnalle erityishaasteen. Opintojen ohjauksentärkeimpiä tavoitteita on tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua (esim. uraohjaus)sekä varmistaa opintojen loppuunsaattaminen tavoiteaikataulussa. Ohjauksen tuleeedistää opiskelijoita löytämään heille sopivimmat valinnat ja ratkaisut ura- jaopintopolullaan. Ohjausta suunniteltaessa on huomioitava myös opiskelijoidenerilaiset valmiudet, tarpeet ja motiivit hakea palveluja. Opinto-ohjausprosessiapyritään kehittämään siten, että ohjaustoiminta voitaisiin jakaa kolmeen opiskelunaikana rinnakkain etenevään osaan oheisen Holistisen opinto-ohjausmallin mukaisesti(kuvio 1).50


AMMATILLISEN KASVUN OHJAUSVERTAISOHJAUSOpettajatuutoritOpintoaluevastaavatOpinnäytetyöohjaus: metodi- jasubstanssiohjaajatHarjoitteluohjaajat, ura- jarekrypalvelutHallintohenkilöstö ja tukipalvelutOPINTOJEN PERUSOHJAUSOpiskelijatuutorohjausOpintoryhmätOpettajatuutoritHallintohenkilöstö ja tukipalvelutOpiskelijatuutoritkoulutusohjelma alkaa OPISKELUAIKA koulutusohjelma päättyyKuvio 1. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun holistinen opinto-ohjausmalli.(muokattu Elizabeth San Miguelin (2002) Holistisesta opinto-ohjausmallista).Ohjaustoiminnan kehittämistyössä kiinnitetään huomiota myös ohjaustyötä tekevienhenkilöiden täydennyskoulutukseen ja työssäjaksamiseen. Työssäjaksamista edistääopettajatuutorien toimiminen tiimeissä sekä yksiköiden sisällä että kokoammattikorkeakoulussa. Työnohjauksen tarvetta ja laajuutta tullaan kartoittamaanvuonna 2003.Toiminnan laadun jatkuva arviointi on osa ohjauspalveluiden kehittämistyötä.Arvioinnin tulee olla määrällistä ja laadullista. Valtakunnallisten tilastotietojen lisäksion yksiköissä kerättävä koulutusalakohtaista tietoa opiskelijoiden opintojenedistymisestä. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulussa on tehty mm. kysely vuonna1998 opintonsa aloittaneille restonomiopiskelijoille. Keskeiseksi kehittämiskohteeksikyselyn tulosten pohjalta nousi opinnäytetyöohjaus. Vastanneista (normiajanylittäneitä, n=74) opinnäytetyö oli valmis ainoastaan joka viidennellä. Tästä johtuenHaaga Instituutin ammattikorkeakoulussa on tehostettu opinnäytetyön ohjausprosessiamm. järjestämällä koulutusta opinnäytetyöohjaajille.51


Kehittämistyön jatkotoimenpiteetOhjausstrategian luominen Haaga Instituutin ammattikorkeakouluun -projektinrahoitus on myönnetty vuoden 2003 loppuun asti. Ohjausyhteistyö jatkuu siis tiiviinäkoulutusalojen ja yksiköiden välillä. Kehittämistyötä koordinoiva tiimi on sopinutprojektin ohjausryhmän kanssa, että lukuvuonna 2002-2003 Haaga Instituutinammattikorkeakoulussa tullaan painottamaan erityisesti seuraavia asioita:1) Opintojen pitkittymistä ehkäisevien toimenpiteiden jatkaminenOpintojen pitkittymistä ehkäisevät ohjaustoimenpiteet aikataulutetaan jayhtenäistetään. Aihetta koskeva informaatiomateriaali tarkistetaan jaluodaan yhtenäiset toimintaperiaatteet malleineen. Kehittämistyöhön liittyymyös tiivis yhteistyö opintotoimistojen sekä opintotukilautakunnansihteerin kanssa. Tavoitteena on myös lisätä opintojen ohjausta tekevientiimien ja opinnäytetyön ohjaajien välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä.2) Opintoja koskevat kehityskeskustelutHallinnon ja kaupan alalla sekä restonomikoulutuksen aikuispuolellakäynnistetään lukuvuonna 2002-2003 opintoja koskevat kehityskeskustelutjokaisen opiskelijan kanssa. Keskustelut käydään vähintään kerranvuodessa ja niissä selvitetään opintojen nykyvaihe, valmistumiseen jatyöelämään siirtymiseen liittyvät asiat sekä ohjauspalveluja koskevatkehittämisehdotukset. Kehityskeskustelut opiskelijoiden kanssa käyhallinnon ja kaupan alalla opettajattuutori ja matkailu- ja ravitsemisalanaikuiskoulutuksessa . koulutuspäällikkö. Käydyistä keskusteluista laaditaankirjallinen dokumentti.3) Opo- ja abi-infotHaaga Instituutin ammattikorkeakoulun yhteinen opo- ja abiinfotilaisuuksiensuunnittelu- ja toteutustyö aloitettiin syksyllä 2002.Ensimmäinen yhteinen tapahtuma on lokakuussa ja se on suunnattulukioiden opinto-ohjaajille. Suunnittelu- ja toteutustyössä ovat mukanaopiskelijatuutorit sekä opintojen ohjauksesta ja markkinoinnista vastaavathenkilöt.52


4) Verkko-ohjauksen kehittäminenVerkko-ohjausta laajennetaan entisestään Edulink–oppimisympäristössä.Kehittämistyötä koordinoi Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun yhteinenverkkopedagogi yksiköiden Edulink–vastaavien kanssa.5) OpiskelijatuutoritoimintaKeväällä 2003 järjestetään Haaga Instituutin ammattikorkeakoulunopiskelija-tuutoreiden yhteinen koulutuspäivä, jonka tarkoituksena onvahvistaa opiskelijoiden keskinäistä yhteistoimintaa sekä Haagatuutoriimagoa.Koulutuksen koordinoivat opiskelijatuutoritoiminnasta vastaavathenkilöt ja siitä tehdään vuosittainen tapahtuma.6) Opettajatuutorien koulutusLukuvuoden ensimmäinen yhteinen opettajatuutorikoulutus toteutettiinelokuussa 2002. Koulutuksen aiheina olivat mm.ammattikorkeakoulumainen opinto- ja uraohjaus sekä opettajatuutorintyössäjaksaminen. Ammattikorkeakoulun yhteisiä koulutustilaisuuksiajärjestetään jatkossa vähintään kerran vuodessa. Lisäksi opettajatuutoreitakannustetaan osallistumaan erilaisiin ohjaustoimintaa koskeviintäydennyskoulutuksiin.7) Opinnäytetyöohjauksen tehostaminenHaaga Instituutin ammattikorkeakoulun yhtenäisen opinnäytetyökulttuurinluomiseksi opinnäytetöitä ohjaaville opettajille järjestettiin kaksipäiväinenohjauskoulutus elokuussa 2002. Koulutuksen tavoitteena oli selkiyttääohjaajan ja opinnäytetyöntekijän tehtäviä ohjausprosessin eri vaiheissa jakehittää ohjauksessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Koulutusta jatketaanlukuvuonna 2002-2003. Jatkossa keskitytään opinnäytetyön muotoihin erikoulutusaloilla, tutkijan ja ohjauksen etiikkaan liittyviin kysymyksiin sekäseminaarikäytäntöjen yhtenäistämiseen.53


8) Oppimistaidon oppaan laatiminenHaaga Instituutin ammattikorkeakoulussa tehdään uusi Oppimistaidon opas.Opasta käytetään uusien opiskelijoiden opintoihin orientoitumisessa ja sesisältää mm. opiskeluvalmiuksiin ja –ympäristöön liittyvää tietoa. Opasvalmistuu syksyksi 2003.9) BenchmarkingOhjaustoiminnan kehittämistyötä koordinoiva tiimi kartoittaa lukuvuoden2002 – 2003 aikana muiden ammattikorkeakoulujen hyviä opintoohjauskäytänteitä.Ensimmäiset tutustumiskohteet ovat Jyväskylänammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.Ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua jatketaan myösOpedin P–renkaassa.LopuksiHaaga Instituutin ammattikorkeakoulun kehittämistyötä koordinoiva tiimi on saanutpaljon hyviä ja arvokkaita virikkeitä Opedin P-renkaan työkokouksissa.Ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö on ollut hyödyllistä. Totuus on, ettätoisen ammattikorkeakoulun hyvät käytänteet eivät ole koskaan suoraankopioitavissa ja siirrettävissä omaan ammattikorkeakouluun, mutta sovellettuina jajalostettuina niistä saadaan aikaan toimiva kokonaisuus omaan koulutusalaan jayksikköön. Toivomme Opedin P-renkaan toiminnan jatkuvan tulevaisuudessakin.54


Martta Ruottu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu: KEMI-TORNIONHAVAINTOJA TEKNIIKAN ALAN PITKITTYJISTÄTämä artikkeli perustuu kyselytutkimukseen, jonka tein yhdessä aikuiskoulutuksenopinto-ohjaajan Hannele Mesilaakso-Aartolan kanssa oppilaitoksessamme keväällä2002. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä syyt ovat vaikuttaneetinsinööriopiskelijoiden opintojen pitkittymiseen. Tarkoituksenamme oli ennenkaikkea pureutua ongelmaan jo heti alkuvaiheessa ja sen takia teimme kyselynopiskelijoille, joilla on kahdeksan opintoviikkoa tai enemmän suorittamattaopinnoistaan. Käsityksemme mukaan jo tällaisen opintoviikkomäärän rästi johtaayleensä yli neljän vuoden opintoihin. Päädyimme tähän määrään, koska jo neljäntavallaan ylimääräisen kurssin suorittaminen normimääräisten opintojen lisäksi vaatiiopiskelijalta paljon lisäpanostusta. Sen lisäksi vastassa on muitakin kuin opiskelijastariippuvia tekijöitä, esim. lukujärjestysteknilliset ongelmat sovitettaessa edellisenvuosikurssin oppiaineita omaan lukujärjestykseen tai uusintakoejärjestelmämme, jokaedellyttää edellisen lukukauden läpäisemättömien kurssien suorittamista seuraavanlukukauden uusintapäivinä. Näitä uusintamahdollisuuksia on kaksi kierrosta erioppiaineissa. Jos hän ei siinä onnistu, se merkitsee kurssin uutta suoritusta, jolloinvastassa saattaa olla uusia ongelmia, esim. kurssi järjestetään seuraavan kerranvuoden päästä.Tutkimuksessa oli mukana ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen vuodenopiskelijat (vuosina 1998-2001 aloittaneet opiskelijat). Oppilaitoksessamme olikeväällä näiden vuosikurssien opiskelijoita päiväpuolella 520 ja aikuispuolella 143opiskelijaa. Kaikkiaan 175 opiskelijalla oli suorituksia rästissä vähintään 8ov eli26,4% kaikista opiskelijoista. Vastauksia saatiin 73, joten vastausprosentti olikokonaisuudessaan 42. Väärän osoitteen takia kyselyjä palautui takaisin 8 kappaletta.Vastausprosentti antanee viitteitä siihen, mitkä ovat suurimmat syyt opintojenpitkittymiseen.Kommentti: katso opiskelijamääräKommentti: opiskelijamäärä japrosentuaalinen osuus pitkittyneistäKyselylomakkeen pohjana käytimme Opedin P-renkaassa saamaamme HaagaInstituutin kehittämää kaavaketta, jota muotoilimme kyselyymme sopivaksi.Yritimme kiinnittää myös huomiota kyselyn pituuteen ja helppouteen, jotta saisimmeopiskelijan palauttamaan sen. Päädyimme siihen, että kysely ei saa olla kolmea sivuaKommentti: Lisää keneltä saatu55


pidempi. Kaavakkeen suunnittelun jälkeen mietimme tapaa, jolla saisimme lomakkeettoimitettua opiskelijoille. Päätimme postittaa lomakkeet ja laitoimme siihen mukaanpalautuskuoren, jolloin vastaaminen ei aiheuta kustannuksia opiskelijalle. Lähetimmekyselyn helmikuun alkupuolella, jotta kaikki edellisen syksyn suoritukset oli joWinhassa. Annoimme opiskelijoille 3 viikkoa aikaa palauttaa kyselyn. Määräajanjälkeen vastauksia oli tullut niin vähän, että postitimme uuden kyselyn niille, jotkaeivät olleet vastanneet. Vastausmäärä ei siitä kuitenkaan kovin paljon noussut.Arvelimme sen kuitenkin antavan joitakin viitteitä pitkittymisen syistä, ja kyselynmyös sinänsä herättävän opiskelijat huomaamaan, että heistä välitetään ja ettäpitkittymiseen on kiinnitetty huomiota. Syytä tähän alhaiseen vastausprosenttiin onvaikea sanoa. Kyselyssämme kartoitimme samalla opinto-ohjaajan tarvettaoppilaitoksessamme. Aikaisemmin opinto-ohjaajan tehtävät kuuluivat meilläkoulutusohjelmajohtajille. Pitkittyminen nähtiin kuitenkin niin suurena ongelmana,että koulun johto päätti aloittaa opinto-ohjaajapalvelut sekä päivä- ettäaikuisopiskelijoille. Seuraavassa käsittelen vain päiväopiskelijoilta saamaanipalautetta. Olen otsikoinut kohdat kysymysten mukaan.Tekijät, jotka vaikuttivat päätökseen opiskella insinööriksiVastaajilta kysyttiin aluksi alalle hakeutumisen syitä, joita oli valmiina vaihtoehtoinakymmenen eri kohtaa alla olevan taulukon mukaan. Vastaajat saivat arvioidaväittämää asteikolla: täysin samaa mieltä (TEM), jokseenkin samaa mieltä (JEM), enosaa sanoa (EOS), jokseenkin eri mieltä (JSM) ja täysin erimieltä (TSM).56


Taulukko 1. Miten paljon seuraavat tekijät vaikuttivat päätökseesi opiskellainsinööriksi?TEM JEM EOS JSM TSM1. ala kiinnosti - 2 6 48 442. työnsaantimahdollisuudet hyvät 40 44 11 3 23. koulutus antaa hyvät mahd. edetä uralla 2 2 15 37 444. hyvä palkkataso 3 5 9 54 295. ala on arvostettu 5 8 16 48 236. työkokemusta alalta 29 11 25 19 167. koulutusaika sopiva 1 11 42 30 168. uskon/uskoin selviytyväni tästä koulutuksesta - 3 15 45 379. oppil. sijaitsee kotipaikkakunnalla tai sen lähellä 17 19 13 23 2810. elämäntilanteeseeni sopii hyvin opiskelu 3 8 14 31 44Em. kysymyksellä halusimme kartoittaa opiskelijan motivaatiota opiskeluun. Suurinosa opiskelijoista olivat hakeutuneet alalle sen kiinnostavuuden takia, koska kaikistavastaajista 44% oli täysin samaa mieltä ja 48% jokseenkin samaa mieltä alankiinnostavuudesta. Opiskelijat olivat hakeutuneet koulutukseen huolimatta siitä,etteivät arvioineen työnsaantimahdollisuuksien olevan hyvät, koska jokseenkin erimieltä oli 44% vastaajista ja täysin eri mieltä oli peräti 41%. Vastaukset olivatmielestämme aika yllättäviä, koska työllistyminen tekniikan alalta on suhteellisenhyvä. Hyvästä palkkatasosta oli jokseenkin samaa mieltä 54% ja täysin samaa mieltä29%. Alan arvostettavuudesta noin puolet vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä ja23% oli täysin samaa mieltä. Koulutuksesta uskoi 36% vastaajista selviytyvänsä ja44% oli asiasta jokseenkin samaa mieltä. Kaikkiaan voidaan todeta näidenmotivaationtekijöiden tukevan opiskelua.57


Opintojen pitkittyminenOpintojen pitkittymiseen listasimme 14 vaihtoehtoa, joista opiskelijat jälleenympäröivät ovatko täysin erimieltä, jokseenkin eri mieltä, en osaa sanoa , jokseenkinsamaa mieltä vai täysin samaa mieltä. Vaihtoehdot prosentteineen selviävätseuraavasta taulukosta 2.Taulukko 2. Mitkä seuraavista asioista mielestäsi ovat/olivat syynä opintojesiviivästymiseen.TEM JEM EOS JSM TSM1. Valitsin väärän alan 52 19 21 5 32. henkilösuhteet (opettaja/tutor) eivät toimineet 31 26 21 19 33. henkilösuhteet opiskelijatovereihin eivät toimineet 65 22 3 8 24. opetussuunnitelma sekava 9 19 24 40 85. opiskelu liian vaativaa 6 35 26 25 86. opiskelu liian helppoa 45 35 18 - 27. vieraiden kielten opiskelu tuottaa vaikeuksia 46 30 6 10 88. opiskelu ei enää kiinnosta 23 29 18 29 19. opiskelutahti oli liian nopea 16 19 26 32 710. en saanut riittävästi tietoa opintojen järjestelyistä 14 32 21 29 511. koulutus ei vastaa työelämän vaatimuksia 22 27 25 24 212. perhe-elämä kärsii liikaa opiskelusta 51 26 13 10 -13. taloudelliset tekijät 22 21 14 32 1114. Muut syyt, mitkä?Yli puolet vastaajista eli 55% oli täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä oli 20%siitä, että alan valinta on osunut kohdalleen, eivätkä opinnot ole sen takia viivästyneet.21% ei kuitenkaan osannut sanoa onko valinta ollut oikea vai ei. Tämän tietenkin voi58


olettaa vaikuttavan opiskelumotivaation, jos ei ole varma onko oikealla alallaopiskelemassa. Tulokset tukevat kuitenkin aikaisempaa kysymystä alallehakeutumisen syystä.Tiedusteltaessa henkilösuhteita opettajiin/tutoreihin 54% oli sitä mieltä, että suhteettoimivat (täysin eri mieltä 31% ja jokseenkin eri mieltä 23%). Tosin 19% oli sitämieltä, etteivät suhteet toimi ja se on vaikeuttanut opintoja. Sen sijaan suhteissaopiskelijatovereihin henkilösuhteet toimivat erittäin hyvin. Tästä voidaan vetääsellainen johtopäätös, että pääsääntöisesti henkilösuhteet ovat hyvät ja täten niidenpitäisi mahdollistaa mielekäs opiskelu. Viimeisessä kohdassa opiskelijalla olimahdollisuus lisätä jokin muu opiskelua vaikeuttava tekijä. Tähän tuli 11 erilaistakommenttia, joista kolme kertaa mainittiin työssä käynti ja riittämätön motivaatio.Kahdessa mainittiin henkilökohtaiset ongelmat. Lisäksi mainittiin asepalvelus ja etteiala vastaa odotuksia, huonot opettajat joissakin aineissa.Kysyttäessä opetussuunnitelmasta 39% oli jokseenkin sitä mieltä, että se on sekava.Kuitenkin 19% oli jokseenkin eri mieltä ja neljäsosa vastaajista ei osannut sanoa,onko se sekava vai ei. Mikä tekee opetussuunnitelman sekavaksi opiskelijan mielestä?Pitäisikö sen tutkimiseen kiinnittää enemmän huomiota, jotta opiskelijat oppisivat sitälukemaan ja tutkimaan. Tällöin heille tulisi varmaan selvempi kuva opinnoistaan jasiitä, mitä heillä on edessään eri lukuvuosina.Opiskelun liiallisesta vaativuudesta oli 25% jokseenkin samaa mieltä, mutta 35% olijokseenkin eri mieltä. Opiskelua ei pääsääntöisesti kuitenkaan pidetty liianhelpponakaan, koska 45% oli täysin eri mieltä asiasta ja jokseenkin eri mieltä vielä35%. Opiskelun voi todeta olevan jossain määrin haasteellista ja senhän pitäisi myösvaikuttaa opiskelumotivaatioon.Vain vähän alle kolmasosa oli jokseenkin samaa mieltä siitä, ettei opiskelu kiinnosta.Yli puolet kuitenkin koki sen kiinnostavana. Tämä on sinänsä rohkaisevaa, kun onkysymyksessä opiskelijat, joilla opiskelu ei ole sujunut aivan ongelmitta. Tässä herääkysymys, miten paljon opiskelun vaativuus/helppous vaikuttaa opiskelunkiinnostavuuteen?59


Kolmasosa opiskelijoista piti myös opiskelutahtia liian nopeana eli oli jokseenkinsamaa mieltä väittämästä. Opintojen järjestelyistä suurin osa koki saavansa riittävästitietoa, mutta kolmasosa ei saanut riittävästi tietoa niistä. Tässä varmasti on myösopintojen ohjaajalla työsarkaa kynnettävänä. Perhe-elämä ei sen sijaan vastaajienmielestä kärsi opiskelusta. Taloudellisten tekijöiden haittavaikutukset jakautuivattasaisesti kummankin kahden ääripään kesken.Ansiotyössä opintojen ohellaVastaajista suurin osa keskittyy kokonaan opiskeluun eli 60% ei ole ansiotyössäopintojen ohella. Kuitenkin lähes kolmasosa eli 29% käy epäsäännöllisesti töissä.Peräti 11% kaikista kyselyyn vastanneista käy säännöllisesti töissä. Kyselyssämmeemme pyytäneet opiskelijoita tarkentamaan minkä luonteista heidän työnsä on jakuinka paljon se heidän ajastaan vie. Työssäkäynnin voi tietenkin olettaa vievän aikaaopinnoilta, mutta se varmasti voi olla myös motivoiva tekijä etenkin, jos se liittyyopintoihin. Työn ja opiskelun mielekäs yhdistäminen saattaa olla hankalaa, muttakenties perheettömillä opiskelijoilla se on helpompaa. Päiväopiskelijoista 78%naimattomia yksineläjiä.OhjauspalvelutOpiskelijat kokivat, etteivät he olleet saaneet riittävästi neuvoja ja ohjausta opiskeluunliittyvistä asioista sen kummemmin opinto-ohjaajalta, opettajilta ,koulutusohjelmajohtajilta kuin tutoreiltakaan. Se mistä he kokivat saaneensa enitentukea olivat toiset opiskelijat ja hyvät ystävät. Mainittiinpa insinööriopiskelijaliittokinja kanslia. Onko kynnys liian korkea kysyä opetushenkilökunnalta neuvoa opiskeluunliittyvissä asioissa ja mitä sen kynnyksen madaltamiseksi voidaan tehdä? Huolimattakaikesta kaikkiaan 94% opiskelijoista haluaa suorittaa opinnot päätökseenvalmistuakseen insinööriksi.Lisäohjaus opintojen aikanaOpiskelijoille annettiin avoin kysymys keneltä ja millaisissa asioissa tarvitset/olisittarvinnut lisäohjausta opintojesi aikana. Näissä vastauksissa korostuivat tukiopetuksen60


tarve vaikeissa aineissa kuten matematiikassa ja fysiikassa. Huomautuksenasanottakoon, että tukiopetusta on kyllä oppilaitoksessamme järjestetty, jos siihen onhalukkuutta ja tarvetta ilmennyt. Toinen asia on, ovatko opiskelijat osanneet kysyä taivaatia tukiopetusta. Myös rästiin jääneiden kurssien suorittamisen järjestämisessäkaivattiin apua. Eräs opiskelija totesi, että opinnonohjausta olisi tarvittu joensimmäisen tai toisen vuoden jälkeen, kun hylättyjä kursseja alkoi kertyä.Kysyessämme, millaista ohjausta/neuvontaa he tässä vaiheessa toivovat, vastauksenaoli useammassa paperissa heidän tarvitsevan tietoa siitä, miten he voivat hylätytkurssit suorittaa. Lisäksi haluttiin tietoa, mitkä kurssit ovat korvaavia pois jääneentilalle. Pari opiskelijaa oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ole aihetta paniikkiin eivätkä hetarvitse ohjausta tässä vaiheessa. Opiskelijoiden oletetaan olevan itseohjautuvia, muttavastauksista päätellen he myös tarvitsevat ohjausta ja tukea opinnoissaan.Miten järjestät itsellesi mahdollisuuden suorittaa opinnot loppuun?Jo edellä tuli ilmi, että vastanneista 94% aikoi suorittaa opinnot päätökseen. Tavoista,miten he tämän aikoivat toteuttaa, tuli eniten esille opintojen jatkaminen yhdellälisävuodella. Moni aikoi myös panostaa opiskeluun enemmän ja ottaa itseä niskastakiinni ja saada onnistumista lisäävää motivaatiota ja joku toivoi vähän vinkkejäopinto-ohjaajiltakin. Eräs tiivisti asian lyhyesti sanomalla, että käymällä koulussa jakokeissa. Vastaukset olivat hyvin saman tapaisia, ja niistä päätellen opiskelijat olivattiedostaneet ongelmat opinnoissaan. Mutta myös tukea opinto-ohjaajilta haluttiin, ettäopinnot saisi päätökseen.Terveiset koulutuksen järjestäjille (vapaa sana). Mitä muuta haluaisit kertoa?Opettajien opetustyyliä, ulosantia ja motivaatiota opetustyöhön kritisoitiin jonkinverran. Taululta kopioiminen ei innosta ja etenemisvauhti on liian nopea asianomaksumiseksi. Opettajien toivottiin tulevan enemmän oppilaita vastaan elihuomioivan myös huonommin menestyneet opiskelijat. Vain yksi vastaaja moittipitkiä koulupäiviä, mikä on vähän yllättävää, koska koulupäivät saattavat todellavenyä joskus jopa kymmentuntisiksi.61


Opinto-ohjaajan yhteydenottoViimeisenä kysyimme, haluavatko opiskelijat opinto-ohjaajien ottavan heihinyhteyttä. Myönteinen vastaus oli yli 43 vastauslomakkeessa. Niitä, jotka eivätyhteydenottoa halunneet ja jotka eivät osanneet sanoa mielipidettään oli jokseenkinsama määrä eli noin 20% kumpaakin. Tämä kyselyn pohjalta soitimme kaikilleyhteydenottoa halunneille ja järjestimme tarvittaessa ajan keskustella mieltävaivaavista asioista. Yleisimmin haluttiin ottaa esille miten puuttuvat kurssit saadaansuoritettua. Monet opiskelijoista olivat jo suunnitelleet, miten asiassa etenevät. Siitähuolimatta he halusivat siitä tulla kertomaan. Ehkä asian esittäminen tavallaanulkopuoliselle henkilölle eli tässä tapauksessa opinto-ohjaajalle tekee siitäkonkreettisemman.YhteenvetoaKyselymme tarkoituksena oli kartoittaa opintojen pitkittymiseen vaikuttavia tekijöitäja tehdä opinto-ohjaajien toimintaa tunnetuksi. Halusimme tarttua opintojenpitkittymiseen jo opintojen alkuvaiheessa, ettei suorittamattomien opintoviikkojenmäärä pääsisi kohoamaan hallitsemattomaksi. Tällä tavalla halusimme havahduttaaopiskelijoita pohtimaan omaa tilannettaan ja olimme itse valmiit tukemaan heitäopinnoissaan. Vastausprosentti jäi valitettavan alhaiseksi ja saimme vain alle puoletreagoimaan kyselyymme. Siitä huolimatta uskomme sen saaneen aikaan jonkinlaisenreaktion niissäkin opiskelijoissa, jotka eivät lähettäneet vastauskuorta.62


Tapani Termonen ja Annikki Jokinen, Hämeen ammattikorkeakoulu:MITÄ TALOUDELLISIA RESURSEJA PITKITTYMISONGELMANHOITAMINEN VAATII?Pitkittymisen taloudellisia vaikutuksia on selvitetty seuraavissa taulukoissa jakaavioissa. Pitkittymisen aiheuttamaa kustannusvaikutusta on yksiselitteisesti vaikeakuvata. Seuraavassa esityksessä käsitellään erään koulutusohjelman todellista 40opiskelijan joukkoa. Heidän opintonsa ovat viivästyneet siten, että he ovat 3,5 + 1vuodella. Koska selkeää suoriteseurantaa ei ole olemassa eikä edes vielä kerätty, eimyöskään voida laskea todellisia kustannuksia vaan joudutaan arvioimaankeskimääräisesti siihen tietoon perustuen, joka on käytössä. Käytössä onhenkilökustannukset sivukuluineen, jotka on arvioitu keskimääräisesti. Tärkeintä tässätarkastelussa ei olekaan absoluuttisten markkojen saaminen vaan tavoitteena on tehdäensimmäinen laskentamalli, joka herättää keskustelua ja pohdiskelua. Keskustelunavulla eri näkökulmien näkemykset muuttavat mallia todellisemmaksi. Jos esitettylähestymismalli johtaa lopulta tilanteeseen, että kyetään eri näkökulmin arvioimaankäytetyn työpanoksen ja saatujen tulosten suhdetta ja sen avulla olisi mahdollistalaskea tuloksellisuutta pitkittyneiden opintoaikojen lyhentämiseksi. Tämä tarkoittaaopiskeluun käytetyn ajan lyhentymistä ja ajallaan suoritettujen tutkintojen määrännousua. Mikäli vielä tulos- ja tavoitekeskusteluissa päädytään koulutusohjelmienrahoitusmallin muuttumiseksi sellaiseksi, että yhden opiskelijan tuomastarahamäärästä 25% jää saamatta, kun opiskelija ei valmistu.Opinnoissaan viivästyneen opiskelijan kanssa joudutaan tekemään tietty työmäärä,joka on laskettu taulukossa 1. Siinä on kuvattu eri henkilöiden osuutta ja heidänkäyttämäänsä työpanosta. Käytetyn työmäärän suuruus on laskettu ja arvioitu senkokemuksen ja keskustelujen perusteella, jonka pitkittyneiden opiskelijoiden kanssatyöskennelleet henkilöt ovat oman arvionsa mukaan käyttäneet yhtä opiskelijaa kohti.Taulukossa 2 on laskettu 40 opiskelijan aiheuttamaa kustannusta ja sitä rahamäärää,joka vasta opiskelijan valmistumisen jälkeen saataisiin käyttöön. Tässä se esitetäänsuuruudeltaan 25% opiskelijan tuomasta rahasta (vrt. ammattikorkeakoulujenrahoituslakikeskustelu). Tällöin koulutusohjelman käyttöön tuleva raha olisi 75% jaloppu, ellei opiskelija valmistu on koulutusohjelman kannalta saamatta jäävä raha.63


HAMKissa on lähes 25 % opiskelijoista niitä, joiden opiskelu on pitkittynyt eli heopiskelevat ylimääräisellä vuodella. Taulukon 2 alkuosassa tarkastellaan neljää eritilannetta siten, että opiskelijoille ensimmäisessä sarakkeessa ei anneta mitäänpalvelua, jolloin ei ole kuluja, mutta ei voida myöskään osoittaa muutakaan.Toisessa sarakkeessa tarkastellaan tilannetta, jossa vasta säännönmukaisenopiskeluajan jälkeen aletaan antamaan tehostettua tuutorointia ja opintojen ohjausta.Oletuksena on, että saadaan opiskelijat valmiiksi +1 vuoden aikana. Tästäideaalitilanne. Tällöin kustannukset ovat 13 333 euroa.Kolmannessa sarakkeessa tarkastellaan tilannetta, jos ennakoivin toimin elisystemaattisesti opiskelijan aloitettua opiskelunsa seurataan, ohjataan ja puututaantukemalla opintojen suorittamista koko opiskeluprosessin ajan. Oletuksena on, että 10% saadaan pitkittyneiden osuutta vähemmäksi eli 15 %:iin ja loput +1 vuoden aikanavalmiiksi. Kustannukset ovat silloin pitkittyneiden osalta 7999 €.Neljännessä sarakkeessa tarkastellaan toiminnan tehostamista siten opiskeluprosessinaikana, että +1 vuodella olisikin viivästyneitä opiskelijoita vain 10% elitehostaminen pudottaisi viivästyneiden määrän 25%:sta 10%:een opiskeluoikeudenomaavista opiskelijoista.Seuraavaksi on laskettu taulukossa oletusten ollessa samat, että mitä vaikutuksiatilanteeseen olisi, jos osa eli 25% opiskelijan tuomasta rahasta koulutusohjelma saisikäyttöönsä vasta opiskelijan valmistuttua.Taulukossa 3 on pohdiskeltu tilannetta, jossa kaikki opiskelijat eivät valmistu +1vuoden aikana ja minkälaisia vaikutuksia sillä voisi olla. Opiskelijoiden määrätperustuvat keskimääräisiin arvioihin rehtorin luvalla olevien määrästä javalmistumatta jääneistä. Tämä tarkastelu on suuntaa antava ja vaatisi tarkempaatutkimista.Yhteenvetona voisi todeta, näin yhden esimerkin valossa, että näillä reunaehdoillaopinnoissaan viivästyneiden joukon vähentäminen 15-10% välille saattaisi olla64


taloudellisesti kannattavaa, jolloin mahdollisesta lisätyöstä aiheutuneet kustannuksetkatettaisiin saatavilla tuotoilla valmistumisen yhteydessä.Kaavioissa on pohdiskeltu sitä, kuinka paljon opinnoissaan viivästyneidenopiskelijoiden aiheuttamasta kustannuksesta voitaisiin siirtää opiskeluprosessinaikaiseksi ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Joka tapauksessa heidän kanssaanjoudutaan tekemään lisätyötä, joka tapahtuu suunnittelematta satunnaisesti.Opinnoissaan viivästyneet opiskelijat käyttävät useasti enemmän eri ihmisten aikaaerilaisten lähtötilan selvitysten tekemiseen, kuin itse opiskelujen loppuunsaattamisenpohdiskeluun ja todellisten suoritusmahdollisuuksien toteuttamisen pohdiskeluun.Ennen kuin päästään tuloksiin tulee tavoitteiden määrittely sekä keinot tavoitteidensaavuttamiseksi tehdä yhdessä taulukossa 1 olevien osapuolten kanssa . Tämä ontehtävä yhdessä opiskelijan kanssa siten, että tapaamisten jälkeen jää kummallekinsellainen käsitys, että opiskelija itse on sitoutunut, on valmis ponnistelemaan jatoteuttamaan opiskelusuunnitelmansa sovitun mukaisesti.65


TAULUKKO 1. KESKIMÄÄRÄISESTIKÄYTETTY AIKA JA KUSTANNUS YHTÄOPINNOISSAAN VIIVÄSTYNYTTÄOPISKELIJAA KOHDENKeskimääräinen laskennallinen henkilökustannus 33 €/hToimijat Keskim. KeskimääräinenToimenpide 1. Yhteydenotto opiskelijaanaika/h kustannus €/tunti* puuttuvat opintojaksot* Puuttuva opinnäytetyöopokojoyliopettaja2 33,33 66,67toimistosihteeri2. Ensimmäinen tapaaminen* tilannekartoitusopokojoyliopettajaopettajattoimistosihteeri 2 33,33 66,673. Toinen tapaaminen* suunnittelu ja tavoitteet* HOPSin laatiminenopokojoyliopettajaopettajat 2 33,33 66,67toimistosihteeri4. Kolmas tapaaminen* totetuksen laadinta 3 33,33 100,005. Neljäs tapaaminen* jatkuva seuranta* lisätoimenpiteet* jatkoajan anominenoporyhmätuutorkojo 1 33 33,33Yhteensä 333,33Esimerkkitapaus, hallinnon ja kaupan koulutusala: opiskelijaryhmä kokonaiskustannus40 opiskelijaa yliaikaisia= 3,5+ 1 vuosi 40 333,33 13333,33Lisäksi:Yhteiskunnan antama tuki opiskelijalle säännönmukaisena opiskeluaikana€/kk 4 vuotta=36kk* opintoraha 259,01 9324,36* asumistuki 171,55 6175,812*4=48kk* opintolaina 220 10560 26060,16* koulutusohjelman keskimääräisestisaama raha opiskelupaikasta/opiskelija €/vuosi 3,5 vuotta- koulutusala-ja amk-kohtainen 3333 11665,5 11665,5051058,9966


TAULUKKO 2. ESIMERKKI HALLINNON JA KAUPAN ALAN KOULUTUSOHJELMASTAESIMERKKI 1: IDEAALITILANNE;oletuksena,ettei tästä joukosta tuleyhtään opiskelijaa rehtorin luvalle. Tehostetaan TehostetaanTaulukosta 1: Opiskelijaa kohtikeskimääräinen kustannusEi tehdä mitäänHoidetaan lopussa.Kaikki valmistuvat.Hoidetaan prosessinaikana, 16 valmistuusäänönmukai-sessaajassa.Hoidetaan prosessinaikana, 24 valmistuusäänönmukai-sessaajassa.333,33 Viivästyneitä 25% Viivästyneitä 25% Viivästyneitä 15% Viivästyneitä 10%VIIVÄSTYNEIDEN OPISKELIJOIDENMÄÄRÄ 40 40 24 16Aiheutuneetkustannukset.Aiheutuneetkustannuksetprosessin aikana.Aiheutuneetkustannuksetprosessin aikana.Kustannukset 0 13333,2 7999,92 5333,28Tuotot: 25% maksetaankoulutusohjelman keskimääräisestisaamasta rahasta opiskelu-valmistuneidenpaikasta/opiskelijamukaanSäännönmukaisena aikanavalmistuneiden lukumäärä 0 16 24Koulutusohjelmankeskimääräisesti saama rahaopiskelupaikasta/opiskelija3333,33josta 25% maksetaanvalmistumisestaSaatu tuottoopiskelijanvalmistuttua 3,5833,33 vuodessa 0 13333,32 19999,98Saatu tuottoopiskelijanvalmistuttua3,5+1 vuodessa 33333,30 19999,98 13333,32Valmistuneesta saatu tuotto 33333,30 33333,30 33333,30Kaikki valmistuvat 3,5 + 1 vuodessaSaatu tuotto opiskelijanvalmistuttua 3,5 vuodessa 0 € 13 333,32 € 19 999,98 €Saatu tuotto opiskelijanvalmistuttua 3,5 +1vuodessa 33 333,30 € 19 999,98 € 13 333,32 €Lisätyöstä aiheutuneetkustannukset 13 333,20 € 7 999,92 € 5 333,28 €Koulutusohjelmalla käytössäolevan rahan määrä 3,5 vuodenlopussa -13 333,20 €5 333,40 € 14 666,70 €67


TAULUKKO 2: OPISKELIJOITA JÄÄ VALMISTUMATTA +1 VUODEN JÄLKEENTaulukosta 1:Opiskelijaa kohtikeskimääräinenkustannus333,33 40 40 40 40Viivästyneitä 25% Viivästyneitä 25% Viivästyneitä 15% Viivästyneitä 10%40 OPISKELIJAA Ei tehdä mitään12 valmistuu3,5+1vuodenaikana17 valmistuu3,5+1vuodenaikana24 valmistuu3,5+1vuoden aikanaAiheutuneet kustannukset 13333,2 7666,59 5333,28Tuotot 25% maksetaanvalmistuneiden mukaan3333 12 17 24833,25Koulutusohjemansaama raha valmistuneista=tuotto9999 14165 1999833330Koulutusohjelmallarahaa saamatta 23331 19165 13332Tuotto-saamattajääneet €:t -13332 -5000 6666Valmistumatta 3+1vuosi+ rehtorin luvalla olevatja keskeyttäneet 28 23 16Aiheutunut kustannus 9333,24 7666,59 5333,28Tuotto-saamatta jääneet€:t-aiheutunutkustannus -22665 -12666 133368


Pitkittymisen taloudelliset vaikutukset40 opiskelijan ryhmässäKustannusten käyttäminen suunnitellustisäännönmukaisen opiskelun aikanaKustannus1 2 3 4 56Pitkittymistä estävä etukäteensuunniteltu opinto -ohjaus13333 €/40opiskelijaa17 opiskelijaa valmistuu ajallaan, jos esim.25% opiskelijasta saatavasta rahasta , tuleevalmistumisenyhteydessä 13333€ tuottoaKustannusten käyttäminensuunnitellusti säännönmukaisenopiskelun aikana, tehostaen 25%pitkittyneitten joukko pienenee 15%:een5333€/2Kustannus1 2 3 4 5 67999 €/24opisk5333€/ 2Pitkittymistä ehkäiseväsuunnitelmallinen toiminta


KIRJOITTAJAT JA YHTEYSTIEDOTEija-IsojunnoAnnikki JokinenPiia KokkoKirsi LehtoviitaPirjo NuotioAuli PekkalaMinna Pesonenopinto-ohjaaja, Tampereen ammattikorkeakoulueija.iso-junno@tamk.fikoulutusohjelmavastaava, Hämeen ammattikorkeakouluannikki.jokinen@hamk.fiprojektisuunnittelija, Hämeen ammattikorkeakoulu / Oped -projektipiia.kokko@hamk.filehtori, opintovastaava, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulukirsi.lehtoviita@haaga.fikoulutusohjelmajohtaja, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulupirjo.nuotio@haaga.filehtori, opintovastaava, Haaga Instituutin ammattikorkeakouluauli.pekkala@haaga.fiopintosihteeri (31.8.2002 asti) Haaga Instituutin ammattikorkeakouluMartta RuottuTarja SuominenTuulia TannerTapani Termonenpt tuntiopettaja, opinto-ohjaaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulumartta.ruottu@tokem.fiopinto-ohjaaja, Turun ammattikorkeakoulutarja.suominen@turkuamk.fiaikuisopiskelija, Haaga instituutin ammattikorkeakouluopinto-ohjaaja, pt. tuntiopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulutapani.termonen@hamk.fi70

More magazines by this user
Similar magazines