Vaarallisten aineiden kuljetus Suomessa - Liikenne- ja ...
Vaarallisten aineiden kuljetus Suomessa - Liikenne- ja ...
Vaarallisten aineiden kuljetus Suomessa - Liikenne- ja ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–20203<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong>VAK-strategia 2012–2020Esipuhe ................................................................................................................................................................................................... 5Tiivistelmä .................................................................................................................................................................................... 6Sammanfattning .............................................................................................................................................................................. 6Summary ........................................................................................................................................................................................... 7Johdanto .......................................................................................................................................................................................... 9VAK-toimialan globaalinen luonne ......................................................................................................................... 10Kansainvälinen lainsäädäntö oh<strong>ja</strong>a toimintaa ............................................................................................. 11VAK-visio <strong>ja</strong> kansalliset tavoitteet ......................................................................................................................... 12VAK-visio 2020 ................................................................................................................................................................... 12Ministeriön strategiset tavoitteet ............................................................................................................................ 14Ministeriön liikennepoliittiset tavoitteet kattavat myös VAK-toiminnan ...................................... 14Ministeriön oman toiminnan strategiset VAK-tavoitteet ......................................................................... 15VAK osana toimivaa yhteiskuntaa ............................................................................................................................ 16Toimiva VAK-liikenne on elinkeinopoliittisesti tärkeä osa talouttamme ........................................ 16Monimuotoinen logistiikkaketju, sujuva VAK .................................................................................................. 16VAK-viranomaisilta vaaditaan yhteispeliä ........................................................................................................ 17Viranomaiskenttä ............................................................................................................................................................. 17Vastuun<strong>ja</strong>ko <strong>ja</strong> roolit ...................................................................................................................................................... 18Valvonta ............................................................................................................................................................................... 18<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong>VAK-strategia 2012–2020Ohjelmia <strong>ja</strong> strategioita 5/2012Kannen graafinen suunnitteluMainostoimisto Proinno Design OyGraafinen suunnitteluWorkshop Pälviä OyMinisterin <strong>ja</strong> kansliapäällikön kuvatAnna HuovinenValokuvatAntero Aaltonen, Anu Häkkinen, Mikko Pelho,Leif Rosnell/VR:n kuvapankki, Finnlines/kuvapankki,LVM, Neste Oil/kuvapankkiKaaviot<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriöPainoKopijyvä Oy, EspooISSN 1457-747X (painotuote)ISSN 1795 (verkkojulkaisu)ISBN 978-952-243-306-0 (painotuote)ISBN 978-952-243-307-7 (verkkojulkaisu)Julkaisun sähköinen versio osoitteessawww.lvm.fiMonimuotoinen toimi<strong>ja</strong>kenttä: yhteiset tavoitteet .................................................................................... 20Turvallinen <strong>ja</strong> toimiva <strong>kuljetus</strong>järjestelmä ........................................................................................................ 20Neuvottelukunnat edistävät yhteistoimintaa .................................................................................................... 21Turvallisuus toiminnan kulmakivenä ......................................................................................................................... 22<strong>Liikenne</strong>turvallisuus .............................................................................................................................................. 22VAK osana turvallista yhteiskuntaa ......................................................................................................................... 23Ennaltaehkäisy <strong>ja</strong> onnettomuuksiin varautuminen ................................................................................... 23Ympäristöturvallisuus – oleellinen osa kaikkea toimintaa ...................................................................... 24Kuljetusmuotokohtainen katsaus ......................................................................................................................... 25Maantie<strong>kuljetus</strong> ................................................................................................................................................................. 25Rautatie<strong>kuljetus</strong> ................................................................................................................................................................ 26Meri<strong>kuljetus</strong> ......................................................................................................................................................................... 27llma<strong>kuljetus</strong> ........................................................................................................................................................................ 28Kriittiset menestystekijät .................................................................................................................................................. 29Logistiikkaketjun toimivuus <strong>ja</strong> kilpailukyky .................................................................................................... 29Turvallisuuden <strong>ja</strong>tkuva edistäminen ......................................................................................................................... 29Koulutus <strong>ja</strong> osaaminen ............................................................................................................................................... 29Lainsäädäntö <strong>ja</strong> normisto ........................................................................................................................................... 29Henkiset voimavarat ....................................................................................................................................................... 29Strategian toteuttaminen <strong>ja</strong> vaikuttavuuden seuranta ......................................................................... 30VAK-toiminnan vaikuttavuuden <strong>ja</strong> alan kehittymisen mittaristo tulevaisuudelle ................ 30Lyhenneluettelo ................................................................................................................................................................................. 31
4 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–2020 5Esipuhe<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriö laati vuonna 2006 ensimmäisen kansallisenvaarallisten <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>strategian vuosille 2006–2015.VAK-strategia on päivitetty alkuvuoden 2012 aikana. Päivitys kattaa vuodet2012–2020 <strong>ja</strong> määrittää keskeiset lin<strong>ja</strong>ukset kaikille <strong>kuljetus</strong>muodoille.VAK-strategiassa on kuvattu alan nykytilaa merkittävimpine haasteineen<strong>ja</strong> tavoitteineen, pitkän aikavälin visio sekä keskeiset toimet <strong>ja</strong> toimi<strong>ja</strong>t.<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>ten merkitys Suomen elinkeinoelämälle onmerkittävä. VAK-strategian keskeisenä tavoitteena on kannattavan <strong>ja</strong> turvallisen<strong>kuljetus</strong>toiminnan edistäminen nyt <strong>ja</strong> tulevaisuudessa.VAK-strategian päivityksen valmistelussa on kuultu alan toimijoita, niinviranomaisia kuin yksityisen sektorin edustajia, <strong>ja</strong> strategian tavoitteidenasettelu hei<strong>ja</strong>staa kunkin tahon tavoitteita. Logistiikan haasteet <strong>ja</strong> <strong>kuljetus</strong>alanglobaali luonne vaikuttavat merkittävästi alan kehitykseen. Suomensi<strong>ja</strong>inti on erityisen haastava VAK-toimijoille: kansallisina erityispiirteinäovat kylmät <strong>ja</strong> jäiset kaudet, pitkät välimatkat, riippuvuus merikuljetuksistasekä mittava idän liikenne maanteitse <strong>ja</strong> rautateitse. Alan kehityksen<strong>ja</strong> kannattavuuden varmistamiseksi logistisia pullonkaulo<strong>ja</strong> ei saasyntyä ra<strong>ja</strong>nylityksissä eikä tavaran siirtyessä <strong>kuljetus</strong>muodosta toiseen.VAK-strategian lähtökohtana on tulevaisuuden näkymien <strong>ja</strong> haasteidenpeilaaminen nykytilaan. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> kuljetuksissa lähtökohtanaon turvallisuus. Tähän tähtäävät niin ministeriön tekemä lainsäädäntötyökuin alan valvonta, koulutus <strong>ja</strong> tiedotus. Koska <strong>kuljetus</strong>ala on luonteeltaanglobaalia, kansainvälisesti harmonisoitu lainsäädäntö edistää turvallisuutta<strong>ja</strong> tehokkuutta. Monimuotoisen toimi<strong>ja</strong>kentän tarpeita palvellaan parhaitenpanostamalla eri <strong>kuljetus</strong>muotojen harmonisoituun säännöstöönsekä edistämällä tiedonvaihtoa <strong>ja</strong> yhteistyötä yli hallinnonalojen. Tavoitteidenmäärittäminen <strong>ja</strong> saavuttaminen yhteistyössä on tulevaisuudessayhä tärkeämpää. Strategiatyössä on siksi erityisesti panostettu yhteistyönedistämistoimiin.Tämän VAK-strategiapäivityksen yhtenä päätavoitteena on ollut määritellätavoitealueiden mittaristolle tarkemmat reunaehdot, joiden avulla tulevaisuudessavoidaan entistä paremmin tunnistaa alan toimijoille yhteisiätavoitteita <strong>ja</strong> keino<strong>ja</strong> niiden saavuttamiseksi.Helsingissä 19.6.2012Mer<strong>ja</strong> Kyllönen<strong>Liikenne</strong>ministeriHarri PursiainenKansliapäällikkö
8<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–2020 9JohdantoSuomen vaarallisten <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>strategiasta vastaa liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriön liikennepolitiikanosasto, jonka vastuulla on myös alan lainsäädännön valmistelu. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> kuljetuksillatarkoitetaan tie-, rautatie- <strong>ja</strong> ilmakuljetuksia sekä kappaletavarakuljetuksia aluksessa. Yhteistyössähallinnonalan virastojen, laitosten <strong>ja</strong> toimialan muiden organisaatioiden kanssa ministeriö edistääVAK-liikenteen turvallisuutta tukemalla <strong>ja</strong> kehittämällä valvontaa, koulutusta <strong>ja</strong> tarpeellisia palveluita.Menestyvä VAK-toiminta lähtee alan yritysten tarpeista <strong>ja</strong> edellyttää yhteistyötä yli hallinnonalojen.<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriön VAK-toiminnan tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvoinninedistäminen huolehtimalla siitä, että:• VAK-toiminta on turvallista• Logistiikkaketjut ovat toimivia <strong>ja</strong> kilpailukykyisiä• Henkilöstö on koulutettu <strong>ja</strong> osaava• Lainsäädäntö <strong>ja</strong> normisto siirtyvät sujuvasti käytäntöön• Henkilöstön hyvinvointi on korkealla tasollaTätä liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriön kaikkia <strong>kuljetus</strong>muoto<strong>ja</strong> kattavaa vaarallisten <strong>aineiden</strong><strong>kuljetus</strong>strategiaa on valmisteltu yhdessä hallinnonalan <strong>ja</strong> toimijoiden kanssa. Tehokas <strong>ja</strong> toimivatavaran<strong>kuljetus</strong> on yhteiskuntamme hyvinvoinnin perustekijöitä. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> kuljetuksetpalvelevat teollisuutta <strong>ja</strong> kuluttajia päivittäin. Kuljetuksissa vaarallisina pidetään aineita, jotkavoivat vahingoittaa ihmisiä, ympäristöä tai omaisuutta räjähdys-, palo- tai säteilyvaarallisuutensa,myrkyllisyytensä, hapettavuutensa, syövyttävyytensä tai muun ainekohtaisen ominaisuutensa takia.Toimiva logistiikkaketju on nyky-yhteiskunnassa kannattavan liiketoiminnan perusedellytys yhäuseammalla teollisuudenalalla.
10 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202011VAK-toimialan globaali luonneKansainvälinen lainsäädäntö oh<strong>ja</strong>a toimintaaKansainvälinen vuorovaikutus kuljetuksissa lisääntyy <strong>ja</strong> elinkeinotoimintakansainvälistyy. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>määrätseuraavat yleistä suhdannekehitystä.Kuljetustoimijoiden erityisenä haasteena on varautuminenasiakkaiden logistisiin ratkaisuihin, joita tehdään yhänopeammin <strong>ja</strong> globaalista näkökulmasta. Terrorismin <strong>ja</strong> sabotaasinmahdollisuuksia on huomioitava yhä enemmän.Turvallisuusjohtamisjärjestelmiin <strong>ja</strong> valvontaan tarvitaanriittävästi panostusta <strong>ja</strong> resursse<strong>ja</strong>. <strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriöpanostaa liikenneyhteyksien toimivuuden varmistamiseensekä kotimaassa että rajojemme ulkopuolella. Koskaglobaali tuotantorakenne suosii tiekuljetuksia, ministeriönympäristöohjelman mukaisesti haasteena on säilyttäätai lisätä rautatie- <strong>ja</strong> meriliikenteen osuutta erityisesti idänliikenteessä, mukaan lukien transitoliikenne <strong>ja</strong> perusraaka<strong>aineiden</strong>kuljetukset.Kansainvälinen tieliikenne lisääntyy, <strong>ja</strong> kuljetukset Suomestaulkomaille <strong>ja</strong> ulkomailta Suomeen kasvavat. Myöskolmansien maiden väliset kuljetukset sekä niin sanottu kabotaasiliikenne,eli yhden maan sisäiset kuljetukset toisenmaassa rekisterissä olevalla ajoneuvolla, kasvavat. NiinpäSuomen teillä liikkuu yhä useammin sekä ulkomailta tulluttakalustoa että ulkomaalaisia kuljettajia. Ulkomaista työvoimaavoi osallistua vaarallisten <strong>aineiden</strong> kuljettamiseenmyös suomalaisten yritysten lähettämöissä <strong>ja</strong> varastoissa.Käytännön valvontaongelmiksi nousevat siten esimerkiksiyhteisen kielen löytäminen <strong>ja</strong> erilaiset turvallisuuskulttuurit.Itämeren laivaliikenteen odotetaan lisääntyvän edelleentaloudellisen taantuman jälkeen. Kaikkien rahtityyppienmäärien odotetaan kasvavan. Tavaravirrat keskittyvät erikoistuneisiinsatamiin, joissa terminaalien merkitys kasvaa.Kuljetustoiminta on luonteeltaan hyvin kansainvälistä <strong>ja</strong>tämä hei<strong>ja</strong>stuu ministeriön toimenkuvassa, johon oleellisenaosana kuuluu kansallisten etujen a<strong>ja</strong>minen ylikansallisessapäätöksenteossa. Venäjän suuntaan hallinnollisessa yhteis-työssä panostetaan erityisesti ra<strong>ja</strong>nylitysten sujuvuuden,liikenneturvallisuuden sekä suomalaisten <strong>kuljetus</strong>yritystenkilpailukyvyn <strong>ja</strong> aseman turvaamiseen. Osallistumalla aktiivisestikansainväliseen työhön Suomi voi asiantuntijoidensavälityksellä edistää maallemme tärkeitä asioita <strong>ja</strong> maammeliikenneolojen huomioon ottamista. Lainsäädännön kansainvälisenkehityksen seuranta <strong>ja</strong> Suomen etujen a<strong>ja</strong>minen sekäkansallisen säädöskehikon valmistelu, muokkaus <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>ntasaistaminenmuodostavat suuren osan ministeriön VAKasiantuntijoidenkäytännön työstä.Ministeriön <strong>ja</strong> sen alaisen hallinnon asiantunti<strong>ja</strong>t edustavatSuomea VAK-toimialan kokouksissa <strong>ja</strong> osallistuvat aktiivisestiYK- <strong>ja</strong> EU-yhteistyöhön. EU:n sisäisen yhteistyönlisäksi kansainvälinen vuorovaikutus on erityisen vilkastaPohjoismaiden sekä Venäjän <strong>ja</strong> Baltian maiden kanssa. Rautatiekuljetuksissatehdään yhteistyötä myös kansainvälistenrautatiejärjestöjen OTIF:n <strong>ja</strong> OSJD:n kanssa. Venäjällä ministeriöntärkeimpiä yhteistyötaho<strong>ja</strong> ovat liikenneministeriö<strong>ja</strong> rautatievirasto.Kuljetustoiminnan globaalisuuden vuoksi VAK-toiminnankansallinen normisto poh<strong>ja</strong>utuu kansainvälisiin määräyksiin<strong>ja</strong> sopimuksiin. Näistä YK:n järjestöjen kehittämät säännökset<strong>ja</strong> Venäjän kanssa tehdyt sopimukset ovat tärkeimmät.Kehitystä on mahdollista edelleen oh<strong>ja</strong>ta kansainvälisellälainsäädännöllä <strong>ja</strong> standardoinnilla. Tavoitteena on yhä pidemmälleviety globaali harmonisointi. Ministeriön tärkeimpiätehtäviä ovat kansainvälisiin sopimuksiin vaikuttaminen,lainsäädännön valmistelu <strong>ja</strong> ylläpito <strong>ja</strong> lainsäädännöstä tiedottaminen.Kaikkia <strong>kuljetus</strong>muoto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kuljetuksiin oleellisesti liittyviätoiminto<strong>ja</strong>, kuten lastausta, purkamista <strong>ja</strong> pakkaamista,sääntelevä VAK-laki on luonteeltaan puitelaki. Yksityiskohtaisemmatsäännökset <strong>ja</strong> määräykset annetaan <strong>kuljetus</strong>muotokohtaisillaasetuksilla <strong>ja</strong> laissa mainittujen viranomaistenpäätöksillä. Säännökset perustuvat pitkälti kansainvälisiinsopimuksiin <strong>ja</strong> EU-lainsäädäntöön.VAK-toiminnan eri <strong>kuljetus</strong>muoto<strong>ja</strong> koskevat kansainvälisetsopimukset muuttuvat kahden vuoden välein. Nämämuutokset viedään myös kansalliseen VAK-lainsäädäntöönsamassa aikataulussa. Tämä asettaa erityisiä haasteita säädöstentoimeenpanolle <strong>ja</strong> valvonnalle <strong>ja</strong> tarvittavan tietomääränomaksumisen kattavuuden varmistamiselle <strong>ja</strong> päivitykselle.Suomen VAK-ratkaisuihin vaikuttavat EU:n lin<strong>ja</strong>ukset<strong>ja</strong> alan kansainväliset <strong>kuljetus</strong>muotokohtaiset sopimukset.VAK-säädöksiä uudistetaan <strong>ja</strong>tkuvasti <strong>kuljetus</strong>turvallisuudenparantamiseksi, tieteen <strong>ja</strong> teknologian kehityksen huomioonottamiseksi <strong>ja</strong> uusiin tunnistettuihin uhkakuviin varautumiseksi.VAK-lainsäädännön piiriin kuuluu koko <strong>kuljetus</strong>ketjulähettäjästä kuljetta<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> vastaanotta<strong>ja</strong>an. VAKnormistossaon tarkasti määritelty yrityksen velvollisuudet.Näiden perusteella rakennetaan <strong>kuljetus</strong>ketjuun kuuluvanyrityksen sisäiset toimintatavat, jotka oh<strong>ja</strong>avat kohti turvallista<strong>ja</strong> tehokasta VAK-toimintaa.A<strong>ja</strong>ntasainen lainsäädäntöluettelolöytyy aina FINLEXistä www.finlex.fiLVM:n nettisivuilla on myös koosteVAK – Säädökset1. VAK-laki2. ADR-sopimuksen voimaansaattaminen3. RID-määräysten voimaansaattaminenosana COTIF-sopimusta4. IMDG-koodin voimaansaattaminenosana SOLAS-sopimusta5. Kuljetusmuotokohtaiset asetukset6. Kuljetus <strong>ja</strong> tilapäinen säilytyssatama-alueella7. Kuljetuspakkaukset <strong>ja</strong> -säiliöt,kuljetettavat painelaitteet8. ADR-ajolupa <strong>ja</strong> kuljetta<strong>ja</strong>tutkinnot9. Turvallisuusneuvonanta<strong>ja</strong>10. VAK-liikennemerkit11. Eräitä viranomaisnorme<strong>ja</strong>
12 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202013VAK-visio <strong>ja</strong> kansalliset tavoitteetVAK-visio 2020Vaarallisia aineitakäsitellään <strong>ja</strong>kuljetetaan turvallisestiympäristönäkökohdathuomioon ottaenAlan yrityksillä onglobaalisesti kilpailukykyisettoimintamahdollisuudet<strong>ja</strong>logistiikkaketju on toimivaKaikki VAK-toimintaanosallistuvat <strong>ja</strong> toiminnastavastaavat henkilöt ovatkoulutettu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tietoisiavastuustaanLainsäädäntö <strong>ja</strong>normisto siirtyvätsujuvasti käytäntöönHenkilöstönhyvinvointi onkorkealla tasolla<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong>kuljetuksia valvovien <strong>ja</strong>elinkeinoelämän tietämys<strong>ja</strong> yhteistyömuodot ovatmaailmanlaajuisestihuippuluokkaa. SuomenVAK-liikenne on toimivaa<strong>ja</strong> kannattavaa <strong>ja</strong>palvelee sujuvastikansalaisten, kaupan<strong>ja</strong> teollisuudentarpeita ympäristöä <strong>ja</strong>henkilöturvallisuuttakunnioittaen. Suomi oneturivin maa vaarallisten<strong>aineiden</strong> turvallisessakuljetuksessa.Turvallisuuteenpanostetaan <strong>ja</strong>tkuvasti<strong>ja</strong> monipuolisesti, <strong>ja</strong>ennaltaehkäisy on kaikentoiminnan ohjenuorana.• Aineet kuljetetaan turvallisessamuodossa, asianmukaisestisidottuina <strong>ja</strong> oikein merkittyinä.• Turvallisuus huomioidaan kaikessatoiminnassa, mukaan lukien<strong>kuljetus</strong>kaluston, säiliöiden <strong>ja</strong>pakkauksien tekniset parannukset.• Tekniikkaa <strong>ja</strong> telematiikkaahyödynnetään yhä enemmänVAK-liikenteessä.• VAK-turvallisuus onintegroitu osaksi yritystenturvallisuushallintajärjestelmiä.• Valvonnassa <strong>ja</strong> omavalvonnassapanostetaan ennaltaehkäisevään,kokonaisvaltaiseenturvallisuustyöhön. VAK-valvontakohdistetaan riskiperusteisesti.• Normaaliolojen häiriöihin ollaanvalmiita reagoimaan.• Huolehditaan VAK-väylien,erityisesti pää<strong>kuljetus</strong>reittien,kunnossapidosta <strong>ja</strong> kehittämisestä.• Tasoristeysten poistamistanopeutetaan erityisestiVAK-<strong>kuljetus</strong>reiteillä.• VAK-toiminta <strong>ja</strong> sen tarpeethuomioidaan maankäytönsuunnittelussa.• Turvamääräykset <strong>ja</strong> terrorisminvastaiset toimet pannaanyrityksissä täytäntöön tehokkaasti<strong>ja</strong> kattavasti.• Logistiikkaketjut, mukaanlukien siirrot <strong>kuljetus</strong>muodostatoiseen, muodostavat toimivan <strong>ja</strong>turvallisen kokonaisuuden.• Eri <strong>kuljetus</strong>muotojen säännökset <strong>ja</strong>määräykset ovat mahdollisimmanpitkälle harmonisoitu<strong>ja</strong>.• Käytännön prosessit sujuvat <strong>ja</strong>edistävät turvallista, taloudellista<strong>ja</strong> tuloksellista toimintaa kokoVAK-kentällä.• Uusitut VAK-rautatiemääräyksetVenäjän kanssa edistävätmaidemme välisen liikenteensujuvuutta <strong>ja</strong> turvallisuutta.• Maantiekuljetuksissa itäänsovelletaan ADR-sopimusta<strong>ja</strong> käytännön ongelmatpyritään ratkaisemaan erillisilläneuvotteluilla.• Kuljetusketjun eri toimi<strong>ja</strong>tovat sisäistäneet vastuunsa,sidosryhmäverkostot ovat toimivia<strong>ja</strong> alan toimi<strong>ja</strong>t tekevät aktiivistayhteistyötä turvallisuuden,toimivuuden <strong>ja</strong> tuottavuudenedistämiseksi.• Kaikki yrityksen henkilöt, myösjohto, tiedostavat tehtävänsä <strong>ja</strong>vastuunsa. Koko logistiikkaketjussaon tiedostava <strong>ja</strong> osaava turvallisuuskulttuuri.• Vaarallisia aineita lähettävillä,kuljettavilla, pakkaavilla, purkavilla<strong>ja</strong> vastaanottavilla yrityksilläon turvallisuusneuvonanta<strong>ja</strong>koulutuksensaanut vastuuhenkilökoordinoimassa toiminnanturvallisuutta. Kaikilla VAKtoimijoillaon tehtävän edellyttämäriittävä koulutus <strong>ja</strong> osaaminen.• Kuljettajilla on voimassa olevaADR-ajolupa tiekuljetuksissa<strong>ja</strong> he a<strong>ja</strong>ntasaistavat tieto<strong>ja</strong>anaktiivisesti.• VAK-tietämystä <strong>ja</strong>turvallisuusasennetta parannetaan.Tiedottamisessa <strong>ja</strong> koulutuksessapanostetaan asenteisiinvaikuttamiseen <strong>ja</strong> korostetaanVAK-<strong>kuljetus</strong>ten turvallisuudenmerkitystä. Lähettävän teollisuudenturvallisuusneuvonantajien roolistaosana turvallista logistiikkaketjuatiedotetaan kattavasti.• Lainsäädännön vaatimuksetovat kaikkien <strong>kuljetus</strong>ketjussatoimivien yritysten <strong>ja</strong> valvojientiedossa. Erityisesti lähettäjien <strong>ja</strong>kuljetuksiin välillisesti osallistuvientahojen tiedot VAK-vaatimuksistaovat parantuneet.• Alan standarde<strong>ja</strong> kehitetäänyhteistyössä teollisuuden kanssa <strong>ja</strong>otetaan käyttöön.• Kemikaalilainsäädännön(GHS/CLP) <strong>ja</strong> VAK-lainsäädännön<strong>aineiden</strong> luokituksen <strong>ja</strong>merkintöjen harmonisointityötä<strong>ja</strong>tketaan kansainvälisesti.• Toimijoiden <strong>ja</strong> hallinnontukiprosessit sekä suunnittelu- <strong>ja</strong>seurantajärjestelmät muodostavatomalla alallaan toimivankokonaisuuden.• Henkilöstön työhyvinvointi,työturvallisuus <strong>ja</strong> työkyky ovatkorkealla tasolla.• Alan osaaminen on turvattu pitkälläaikavälillä.• Turvallisuusneuvonanta<strong>ja</strong>n työon arvostettua <strong>ja</strong> sille varataanriittävästi aikaa <strong>ja</strong> resursse<strong>ja</strong>.
14 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202015Ministeriön strategiset tavoitteetMinisteriön liikennepoliittiset tavoitteet kattavat myös VAK-toiminnanMinisteriön oman toiminnan strategiset VAK-tavoitteetVisioHyvinvointia <strong>ja</strong> kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä. <strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriön toimintatavoitteita myötäillenministeriön VAK-tavoitteena on toimivien, tehokkaiden <strong>ja</strong> turvallisten <strong>kuljetus</strong>ten edistäminen.Arvot<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriön yleiset arvot ovat oikeudenmukaisuus, rohkeus <strong>ja</strong> yhteistyö.Oikeudenmukaisuus tarkoittaa VAK-asioissa sitä, että edistetään toiminnan vaikuttavuutta <strong>ja</strong> tuottavuuttakoko VAK-alalla, huomioiden eri toimijoiden sekä kansalliset tarpeet. Varmistetaan, että hallinnonalallaon käytettävissään korkeatasoinen VAK-asiantuntemus <strong>ja</strong> ammattitaito. Rohkeudella tarkoitetaan, ettäolennaiset VAK-alan haasteet otetaan vastaan, niille luodaan toimintasuunnitelmat <strong>ja</strong> panostetaan <strong>ja</strong>tkuvaan <strong>ja</strong>systemaattiseen haasteisiin vastaamiseen. Yhteistyö VAK-asioissa tarkoittaa yhteistyötä alan viranomaisten <strong>ja</strong>yksityisten toimijoiden kanssa paikallisesti, kansallisesti <strong>ja</strong> kansainvälisesti. Myös yhteistyö yli hallinnonalojen onkeskeinen arvo.Ministeriön työn tarkemmat VAK-tavoitteet on kuvattu allaolevassa tulosprismassa. Niiden määrittelyssä huomioitiinhallinnonalan virastojen <strong>ja</strong> laitosten tavoitteet sekä ministeriönlaajemmat tavoitteet <strong>ja</strong> liikennepoliittiset lin<strong>ja</strong>ukset.Tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty erityistä huomiotatoimi<strong>ja</strong>kentän haasteisiin <strong>ja</strong> alan yritysten tehokkaaseenpalveluun.<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriön toimintastrategia tukeeministeriön oman toiminnan sekä kansallisten VAK-tavoitteidensaavuttamista, varmistaen laadukkaan asiantunti<strong>ja</strong>työn,riittävät resurssit <strong>ja</strong> toimivat valmisteluprosessit. Toimintastrategianavulla varmistetaan hallitusohjelman <strong>ja</strong> muidenliikenne- <strong>ja</strong> viestintäpoliittisten tavoitteiden sekä erillistensubstanssistrategioiden tehokas toimeenpano. Toimintastrategiaon ministeriön johdon <strong>ja</strong> henkilöstön hyvän yhteistyöntulos.Toiminta-a<strong>ja</strong>tus<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia <strong>ja</strong> elinkeinoelämän kilpailukykyä. Huolehdimmetoimivista turvallisista <strong>ja</strong> edullisista yhteyksistä. Ministeriö panostaa työssään uusien tekniikoiden hyödyntämiseenVAK-liikenteessä sekä henkilö-, yhteiskunta- <strong>ja</strong> ympäristöturvallisuuden edistämiseen.
16 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202017VAK osana toimivaa yhteiskuntaaToimiva VAK-liikenne on elinkeinopoliittisesti tärkeä osa talouttammeVAK-viranomaisilta vaaditaan yhteispeliäViranomaiskenttäSuomen teollisuus on hyvin riippuvainen <strong>kuljetus</strong>ten kannaltavaarallisiksi aineiksi luokitelluista kemikaaleista. Varsinainenkemianteollisuus on tuotannon bruttoarvoltaan sekä<strong>Suomessa</strong> että Euroopassa kolmanneksi suurin teollisuudenala.Vaarallisia aineita tarvitaan myös muun muassa elektroniikka-,kone-, kumi-, lannoite-, lääke-, maali-, metalli-,metsä- <strong>ja</strong> muoviteollisuudessa. Vaarallisiksi kuljetettaviksiaineiksi luetaan myös räjähteet <strong>ja</strong> radioaktiiviset aineet sekälisäksi esimerkiksi maa- <strong>ja</strong> metsätalouden torjunta-aineet <strong>ja</strong>tavalliset kulutustuotteet, kuten maalit <strong>ja</strong> aerosolit <strong>ja</strong> osittainmyös pesuaineet <strong>ja</strong> kosmeettiset tuotteet.Valtaosa vaarallisista aineista kuljetetaan jossain vaiheessajohonkin, esimerkiksi valmistuspaikalta käyttöpaikalle,niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Suomen kemianteollisuudenviennin arvo oli 12,2 mil<strong>ja</strong>rdia euroa vuonna 2011.Peruskemikaalit muodostavat kolmanneksen kemianteollisuudenviennistä. Muita merkittäviä vientituoteryhmiä arvollamitattuna ovat erityisesti öljytuotteet sekä lääkkeet <strong>ja</strong>lääkeaineet. Tuotannosta lähes kolme neljännestä meneejoko suoraan vientiin tai vientituotteiden panoksina maammerajojen ulkopuolelle.Kemianteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo oli 11,2 mil<strong>ja</strong>rdiaeuroa vuonna 2011. Alan tuonti koostuu suurelta osinerilaisista raaka-aineista. Suurin yksittäinen tuonnin raakaaineryhmäon raakaöljy. Kolmannes tuonnista on peruskemikaale<strong>ja</strong>.Muita merkittäviä tuonnin tuoteryhmiä ovat lääkkeet<strong>ja</strong> öljytuotteet.Elinkeinopoliittisesti vaarallisten <strong>aineiden</strong> kuljetukset teollisuuden<strong>ja</strong> kuluttajien tarpeisiin ovat Suomen talouden elinehto.Yhteiskunnan muutosten <strong>ja</strong> yhä kovenevan kilpailuntakia teollisuuden <strong>ja</strong> kaupan varastot pienenevät <strong>ja</strong> yhteiskunnantoiminta riippuu yhä enemmän tuotteiden <strong>ja</strong> raaka<strong>aineiden</strong>täsmällisestä kuljetuksesta. Toimivan <strong>ja</strong> tehokkaanlogistiikkaketjun varmistaminen on näin ollen Suomen elinkeinoelämälletärkeää.<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> säätely <strong>ja</strong> valvonta <strong>ja</strong>kautuvat usealleeri hallinnonalalle. Vastuu vaarallisten <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>lainsäädännöstäkuuluu LVM:lle. Valmistuksen, varastoinnin <strong>ja</strong>käytön kohdalla vastuu kuuluu usealle hallinnonalalle (TEM,STM, YM <strong>ja</strong> SM). Poliisi valvoo maantiekuljetuksia (SM) <strong>ja</strong>myös pelastustoimella (SM), ra<strong>ja</strong>vartiolaitoksella (SM) sekätullilla (VM) on erittäin tärkeitä roole<strong>ja</strong>. Lisäksi alan reuna-ehto<strong>ja</strong> määrittelee joukko muita lake<strong>ja</strong>, mukaan lukien esimerkiksisäteilyn käyttöä koskevat erityissäädökset (STM),jotka koskevat niin radioaktiivisen aineen valmista<strong>ja</strong>a, lähettäjää,kuljetta<strong>ja</strong>a kuin vastaanotta<strong>ja</strong>akin.Alla olevassa kuvassa on esitetty VAK-lain perusteella<strong>Suomessa</strong> viranomais- <strong>ja</strong> muita julkisia hallintotehtäviäsuorittavat organisaatiot.Monimuotoinen logistiikkaketju, sujuva VAKSuomen talouselämälle on tärkeää, että koko VAK-ketju –riippumatta <strong>kuljetus</strong>muodosta tai logistiikkaketjun monimuotoisuudesta– on suunniteltu siten, että aineet saapuvatmääränpäähänsä a<strong>ja</strong>llaan, turvallisesti, tehokkaasti <strong>ja</strong><strong>kuljetus</strong>ten toimittajille kannattavasti. Logistiikkaketju onusein myös kansainvälinen. Usein <strong>kuljetus</strong> vaatii monta <strong>kuljetus</strong>muotoa,välivarastointia tai rajojen ylityksiä.Vaarallisia aineita kuljettavat pääosin VAK-liikenteeseenerikoistuneet yritykset erityiskalustolla: säiliöautoilla tai-vaunuilla. Vaarallisiksi aineiksi luokiteltua tavaraa kuljetetaankappaletavarana kaikissa <strong>kuljetus</strong>muodoissa. Kappaletavaranakulkevat aineet lähetetään usein muun kuormanmukana. Vaikka näiden <strong>kuljetus</strong>ten osuus kaikkien <strong>kuljetus</strong>tenvolyymistä on pieni, niiden lukumäärä on suuri <strong>ja</strong><strong>kuljetus</strong>ketjuihin kuuluva toimi<strong>ja</strong>joukko moninainen. Lisäksikappaletavaraa kuljetetaan usein tiheästi asutuilla alueilla,mikä asettaa erityisiä haasteita kuljettajille, lähettäjille,vastaanottajille <strong>ja</strong> valvoville viranomaisille.Koko logistiikkaketjun erityisenä haasteena on ketjun alku-<strong>ja</strong> loppupää: etenkään pienissä yrityksissä lähettäjä taivastaanotta<strong>ja</strong> ei aina ole a<strong>ja</strong>n tasalla VAK-vaatimuksista.Koska <strong>kuljetus</strong> on usein kansainvälistä <strong>ja</strong> hyödyntää eri <strong>kuljetus</strong>muoto<strong>ja</strong>,lähettäjän vastuullinen <strong>ja</strong> oikea toiminta onavainasemassa. Tätä voidaan edesauttaa viranomaisten tekemälläneuvonnalla <strong>ja</strong> opastuksella.Jotta logistinen ketju toimisi mahdollisimman sujuvasti,lainsäädännön kansallisia <strong>ja</strong> <strong>kuljetus</strong>muotokohtaisia eroavaisuuksiayhtenäistetään VAK-työssä mahdollisuuksienmukaan.
18 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202019Vastuun<strong>ja</strong>ko <strong>ja</strong> roolitLogistiikkaketjun toimivuuden <strong>ja</strong> kannattavuuden edistäminenon liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriön keskeisiä tavoitteita.Erityisen haasteelliseksi tavoitteen saavuttamisen tekevättoimi<strong>ja</strong>kentän monimuotoisuus, kansainvälisyys <strong>ja</strong> eri<strong>kuljetus</strong>muodot. Monisäikeistä liiketoimintaa valvovat mo-net viranomaiset. Viranomaistyön sujuvuus <strong>ja</strong> yhteistoimintaedistävät alan kannattavuutta <strong>ja</strong> turvallisuutta. VAK-kentänmonimuotoisuutta vastuualueittain havainnollistaa seuraavakuva.MerikuljetuksetLiikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) vastaa <strong>kuljetus</strong>ten <strong>ja</strong>lastien purkamisen valvonnasta sekä kappaletavara<strong>kuljetus</strong>tenalusten <strong>ja</strong> satamien turvallisuudesta. Trafi valvoomerikuljetuksia <strong>ja</strong> tarkastaa käytännössä pistokokein sekäalusten turvallisuuden, miehistön pätevyyden että lastinasianmukaisen käsittelyn. Myös tullilla, poliisilla, ra<strong>ja</strong>vartiolaitoksella<strong>ja</strong> työsuojeluviranomaisilla on tärkeä tehtävämeri<strong>kuljetus</strong>ten valvonnassa satamissa. Trafi toimii yhdessäministeriön kanssa Suomen edusta<strong>ja</strong>na kansainvälisissämerenkulkufoorumeissa. Valtioneuvoston asetus vaarallisten<strong>aineiden</strong> kuljetuksesta <strong>ja</strong> tilapäisestä säilytyksestä satama-alueellaedellyttää eräiltä satamilta turvallisuusselvitystä,jonka hyväksyy <strong>ja</strong> jota valvoo Trafi. Asetuksen voimaantulonjälkeen pakattujen vaarallisten <strong>aineiden</strong> kuljetuksien<strong>ja</strong> sisäisten siirtojen turvallisuus on tehostunut.Säiliöt, pakkaukset <strong>ja</strong> valvonta <strong>ja</strong> hyväksyntäTurvallisuus- <strong>ja</strong> kemikaalivirasto (Tukes) on kansallinen turvallisuusviranomainen,Tukes toimii TEM:n alaisuudessa <strong>ja</strong>sen toiminta-a<strong>ja</strong>tuksena on valvoa <strong>ja</strong> edistää tuotteisiin <strong>ja</strong>palveluihin sekä tuotantojärjestelmiin liittyvää turvallisuutta<strong>ja</strong> vaatimustenmukaisuutta. VAK-lainsäädäntö asettaa perusvaatimuksetsäiliöiden <strong>ja</strong> pakkausten suunnittelulle, hyväksynnälle,valmistukselle, käyttöönotolle, käytölle, määräaikaistarkastuksille,huollolle, kor<strong>ja</strong>uksille <strong>ja</strong> rekisteröinnille.Tukesintoiminta VAK-alalla keskittyy vaarallisten <strong>aineiden</strong><strong>kuljetus</strong>säiliöiden <strong>ja</strong> -pakkauksien vaatimustenmukaisuudenvalvontaan <strong>ja</strong> kuljetettavien painelaitteiden markkinavalvontaan.Tukes valvoo myös vaarallisia aineita laa<strong>ja</strong>mittaisestivalmistavan, käyttävän tai varastoivan teollisuudenprosessiturvallisuutta. Tukesin toiminta- <strong>ja</strong> taloussuunnitelma2013–2016 on kytketty liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriönVAK-strategiaan.RautatiekuljetuksetLiikenteen turvallisuusviraston (Trafin) yhtenä keskeisenätehtävänä on valvoa <strong>ja</strong> kehittää rautatieturvallisuutta <strong>ja</strong> rautatiejärjestelmänyhteentoimivuutta. Virasto myöntää rautatieyrityksilleturvallisuustodistukset <strong>ja</strong> rautatiejärjestelmänosajärjestelmien käyttöönottoluvat sekä rataverkon haltijoilleturvallisuusluvat, ylläpitää rautatie-kalustorekisteriä<strong>ja</strong> hoitaa rautatiehenkilöstön kelpoisuus- <strong>ja</strong> koulutusasioita.Niin sanotuilta VAK-ratapihoilta edellytetään turvallisuusselvitys,jonka Trafi hyväksyy. Trafi myös tarkastaa nämäratapihat vähintään kolmen vuoden välein.Ilmoitetut laitokset <strong>ja</strong> VAK-tarkastuslaitoksetLiikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) hyväksyy ilmoitetut laitokset<strong>ja</strong> valvoo niiden toimintaa. VAK-tarkastuslaitosten hyväksyminen<strong>ja</strong> niiden valvonta kuuluu Tukesille.ValvontaValvonnan koordinointiLiikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) kehittää liikennejärjestelmänturvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä<strong>ja</strong> vastaa liikennejärjestelmään liittyvistä viranomaistehtävistä.Se antaa tarvittavia lupia, hyväksyntöjä <strong>ja</strong> muitapäätöksiä <strong>ja</strong> toimialaa koskevia oikeussääntöjä, vastaa toimialantutkinnoista, verotus- <strong>ja</strong> rekisteröintitehtävistä sekäluotettavista tietopalveluista. Lisäksi Trafi osallistuu kansainväliseenyhteistyöhön, huolehtii liikennejärjestelmän toimivuudestamyös poikkeusoloissa <strong>ja</strong> normaaliolojen häiriötilanteissaluo edellytyksiä älyliikenteen innovatiiviseen kehittämiseen.Trafi vastaa VAK-valvonnan koordinoinnista <strong>ja</strong>kehittämisestä kaikissa <strong>kuljetus</strong>muodoissa.MaantiekuljetuksetVAK-maantieliikennettä valvoo poliisi osana raskaan liikenteenvalvontaa. Valvontaan osallistuvat myös tulli <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>vartiolaitos.Päivittäinen VAK-valvonta maantiellä suoritetaanpoliisin toimesta VAK-valvontadirektiivin poh<strong>ja</strong>lta VAK-tarkastuslomakettahyödyntäen. Vuosittaiset tulokset raportoidaanEU-komissiolle. Ilmenneistä VAK-rikkeistä merkittäväosa on edelleen puutteellisessa sidonnassa <strong>ja</strong> erityisvarustuksessa,kuten sammuttimissa.Poliisi, tulli <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>vartiolaitos yhdessä vastaavat Suomeenrajojen yli tapahtuvien VAK-<strong>kuljetus</strong>ten tarkastamisesta.Toimintaa hankaloittavat kansainvälisten <strong>kuljetus</strong>yritystenkuljettajien koulutustaustan <strong>ja</strong> kielitaidon kir<strong>ja</strong>vuus, erot eriEU-maiden sidontamääräyksissä <strong>ja</strong> meritse kuljetettavankappaletavara<strong>kuljetus</strong>määrän merkittävä lisääntyminen.Kaikki raskaat ajoneuvot katsastetaan vuosittain. Nykyäänhylkäämisprosentti on noin 25 prosenttia, mikä osoittaakatsastusten vaativuuden. Lisäksi vuosittaista VAK-katsastustaedellytetään räjähde- <strong>ja</strong> säiliöajoneuvoilta. Kuljetuksiinkäytettävät säiliöt tarkastaa säiliötyypistä riippuen tarkastuslaitosyleensä kolmen vuoden välein.Turvallista <strong>ja</strong> ammattitaitoista maantie<strong>kuljetus</strong>ta edistetäänkaikkien VAK-toiminnassa olevien tehtävänmukaisellakoulutuksella. Pätevyyttä vaaditaan niin kuljettajilta kuinasiapapereista <strong>ja</strong> turvallisesta toiminnasta vastaavien yritystenturvallisuusneuvonantajilta. Kaikilla vapaara<strong>ja</strong>n ylittäviäVAK-kuormia kuljettavilla henkilöillä tulee olla ADRajolupa.Sekä ADR-ajolupa että turvallisuusneuvonanta<strong>ja</strong>pätevyysuusitaan viiden vuoden välein. Vuodenvaihteessa2011–2012 maassamme oli noin 32 000 ADR-ajoluvan halti<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> 997 hyväksyttyä turvallisuusneuvonanta<strong>ja</strong>a. Turvallisuusneuvonantajienmäärä on laskenut vuodesta 2006 noin12 prosenttia.LentokuljetuksetLiikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) luvittaa kuljetuksensuoritta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> koulutta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> valvoo näiden toiminto<strong>ja</strong>. LisäksiTrafi myöntää <strong>kuljetus</strong>ketjuun osallistuvalle yritykselle turvallisuutta<strong>ja</strong> turvatoimia koskevan viranomaishyväksynnän<strong>ja</strong> valvoo siten lentorahdin turvallisuutta <strong>Suomessa</strong>. Operatiiviseenvalvontaan osallistuvat päivittäin myös Tulli, poliisi<strong>ja</strong> Ra<strong>ja</strong>vartiolaitos.Radioaktiiviset kuljetuksetSäteilyturvakeskus (STUK) toimii säteilyturvallisuuden viranomaisena,tutkimuslaitoksena <strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>na. Se valvooradioaktiivisten <strong>aineiden</strong> valmistusta, kauppaa, tuontia<strong>ja</strong> vientiä sekä osaltaan vastaa <strong>kuljetus</strong>ten valvonnasta,kuten pakkausten hyväksymisestä, lähettäjän <strong>ja</strong> vastaanotta<strong>ja</strong>ntoiminnan valvonnasta <strong>ja</strong> lupien myöntämisestä erityisjärjestelyintehtäviä kuljetuksia varten. Suurin osa kuljetettavistaradioaktiivisista aineista menee lääkinnälliseenkäyttöön. Yhteensä radioaktiivisia aineita kuljetetaan noin20 000 kollia vuodessa. Terrorismin, sabotaasin <strong>ja</strong> salakuljetuksenuhan lisääntyessä STUK panostaa aktiivisesti ennaltaehkäisyyn<strong>ja</strong> kattavaan <strong>ja</strong> ennakoivaan tiedotukseensekä pitää yllä ympärivuorokautista päivystysjärjestelmääonnettomuuksien varalta.
20 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202021Monimuotoinen toimi<strong>ja</strong>kenttä: yhteiset tavoitteetTurvallinen <strong>ja</strong> toimiva <strong>kuljetus</strong>järjestelmäNeuvottelukunnat edistävät yhteistoimintaaNopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa kustannustehokkuuskiristää teollisuuden <strong>ja</strong> kaupan logistiikkavaatimuksia. Varasto<strong>ja</strong>korvataan yhä enemmän <strong>kuljetus</strong>ketjuilla <strong>ja</strong> niitämyös ulkoistetaan.Alan toimijoiden <strong>ja</strong> viranomaisten yhteisenä tavoitteenaon varmistaa turvallinen <strong>ja</strong> toimiva <strong>kuljetus</strong>ketju, muttaalan mainitut erityispiirteet asettavat tavoitteille suuriahaasteita. Tämä koskee erityisesti kappaletavarakuljetuksia,joissa ketjun jäsenet eivät välttämättä ole tekemisissäpäivittäin vaarallisten <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>ten kanssa. Haasteon suuri maantiekuljetuksissa, mutta nousee esille myösmuissa <strong>kuljetus</strong>muodoissa erityisesti asiakirjojen puutteellisuutena<strong>ja</strong> kuormansidontaongelmina. Ministeriön keskeisiätavoitteita on edistää alan koulutusta <strong>ja</strong> tietoa VAK-vaatimuksista.Esimerkiksi ministeriön nettisivujen helppokäyttöisyyteen<strong>ja</strong> muille viranomaisille <strong>ja</strong>ettavan tiedon muotoonon kiinnitetty huomiota.Neuvottelukuntien rooli yhteistoiminnassa on keskeinen.VAK-neuvottelukunnan lisäksi vaarallisten <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>tasivuavia aiheita käsittelevät Turvallisuustekniikan neuvottelukunta(TENK) <strong>ja</strong> Kemikaalineuvottelukunta (KENK).Eri neuvottelukunnat edistävät tiedonvaihtoa <strong>ja</strong> yhteistentavoitteiden asettamista.<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>asiain neuvottelukuntaeli VAK-neuvottelukunta toimii liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriöntukena vaarallisten <strong>aineiden</strong> kuljetuksia koskevissa asioissa.Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää käytäntöjä, joillavoidaan ehkäistä <strong>ja</strong> torjua vahinko<strong>ja</strong> vaarallisten <strong>aineiden</strong> kuljetuksissa.Se muun muassa seuraa kansallisten <strong>ja</strong> kansainvälistenvaarallisten <strong>aineiden</strong> kuljetukseen liittyvien säännösten<strong>ja</strong> määräysten kehitystä sekä <strong>kuljetus</strong>välineiden kehitystä.Tarvittaessa se tekee aloitteita säädösten tarkistamiseksi<strong>ja</strong> täydentämiseksi <strong>ja</strong> antaa lausunto<strong>ja</strong>. Neuvottelukunnanjäsenet edustavat vaarallisten <strong>aineiden</strong> tie-, rautatie-, ilma<strong>ja</strong>kappaletavaran aluskuljetuksiin liittyviä sidosryhmiä. Neuvottelukunnassaovat edustettuina LVM, SM (pelastusosasto),TEM, YM, STM:n työsuojeluosasto, PLM, Tukes, STUK, Trafi<strong>ja</strong> <strong>Liikenne</strong>virasto sekä alan toimi<strong>ja</strong>t eri <strong>kuljetus</strong>muodoissa.Kemikaalineuvottelukunta (KENK) toimii sosiaali- <strong>ja</strong>terveysministeriön alaisuudessa. KENK on kemikaalien luokitukseenliittyvän valvonnan keskeinen yhteistyöelin. Sentehtävänä on edistää kemikaalivalvontaa <strong>ja</strong> viranomaistenvälistä yhteistyötä; seurata <strong>ja</strong> edistää kemikaale<strong>ja</strong> koskevaakansainvälistä yhteistyötä; sovittaa yhteen kemikaalirekisterinosarekisterien toimintaa niiden yhteiskäytön varmistamiseksi;seurata kemikaale<strong>ja</strong> koskevaa kehitystä <strong>ja</strong>kemikaalien terveys- <strong>ja</strong> ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta;tehdä esityksiä <strong>ja</strong> aloitteita kemikaale<strong>ja</strong> koskevanlainsäädännön sekä kemikaale<strong>ja</strong> koskevan tutkimus-, koulutus-,valistus- <strong>ja</strong> tiedotustoiminnan kehittämiseksi; antaalausunto<strong>ja</strong>; sekä hoitaa muut sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön,työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriön tai ympäristöministeriön neuvottelukunnalleantamat valmistelutehtävät.Turvallisuustekniikan neuvottelukunta (TENK) toimiityö- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriön apuna painelaitelaitteiden <strong>ja</strong>vaarallisten kemikaalien <strong>ja</strong> räjähteiden käsittelyn turvallisuudestaannetun lain tarkoittamien teknistä turvallisuuttakoskevien asioiden käsittelyä varten. Sen tehtävänä on määritelläteknistä turvallisuutta koskevia yleisiä suuntaviivo<strong>ja</strong>;edistää teknisen turvallisuuden valvontaa <strong>ja</strong> viranomaistenvälistä yhteistyötä; seurata <strong>ja</strong> edistää turvallisuusmääräyksiäkoskevaa kansainvälistä yhteistyötä; seurata teknistäturvallisuutta koskevaa kehitystä <strong>ja</strong> tukimusta; tehdä esityksiä<strong>ja</strong> aloitteita teknistä turvallisuutta koskevan tutkimus-,koulutus-, valistus- <strong>ja</strong> tiedotustoiminnan kehittämiseksi;valmistella teknistä turvallisuutta koskevia säännöksiä <strong>ja</strong>määräyksiä; antaa lausunto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toimia asiantunti<strong>ja</strong>elimenä;tehdä muitakin teknistä turvallisuutta koskevia aloitteita;sekä hoitaa muut ministeriön antamat valmistelutehtävät.
22 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202023VAK osana turvallista yhteiskuntaaTurvallisuus toiminnan kulmakivenäTiestön, raiteiden, väylien <strong>ja</strong> muun infrastruktuurin tulee ollahyvässä kunnossa. <strong>Liikenne</strong>virasto on avainasemassa infrastruktuurinylläpitäjänä. Myös reittisuunnittelulla <strong>ja</strong> kaavoituksellaon kasvava merkitys sekä liikenneturvallisuudelleettä ympäristö- <strong>ja</strong> yhteiskuntaturvallisuudelle. <strong>Vaarallisten</strong><strong>aineiden</strong> reittirajoituksista päättävät maantieliikenteessälähinnä kunnat <strong>ja</strong> kansalliset viranomaiset. MaankäytöstäVAK-keskittymien ympärillä päätetään kaavoitusprosessissa,jonka yhteydessä varmistetaan eri toimijoiden yhteistyönä,että VAK-keskittymien läheisyyteen sijoitettavat toiminnotedustavat turvallista, terveellistä <strong>ja</strong> viihtyisää yhteiskuntaa.Tämä voi edellyttää toimintojen oh<strong>ja</strong>amista <strong>ja</strong>uudelleenjärjestelyjä myös VAK-keskittymän alueella.Tästä näkökulmasta tarkasteltuna vaarallisten <strong>aineiden</strong>logistiikka tulisi huomioida maankäytössä <strong>ja</strong> liikennesuunnittelussa.Yhteiskunnallisella päätöksenteolla riskit oh<strong>ja</strong>taantietyille väylille <strong>ja</strong> alueille. Hyvällä maankäytöllä <strong>ja</strong> eritoimialojen yhteistyöllä voidaan myös rajoittaa haavoittuvuutta.Myös eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaantehostaa riskienhallintaa.Toimintamalli VAK:nhuomioimiseen kaavoituksessaYhdyskuntasuunnittelulla <strong>ja</strong> kaavoituksella on merkittävärooli vaarallisten <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>ten suuronnettomuusriskienhallitsemisessa. Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslakimäärittelee eri vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa,mutta käytännöt turvallisuusnäkökohtien huomioimiseksiovat olleet vaihtelevia <strong>ja</strong> eri näkökulmien yhdistäminenkaavoitukseen ei aina ole yksiselitteistä. Riskienarvioiminen riittävän aikaisessa vaiheessa kaavoitusprosessiaedesauttaa eri toimintojen yhteensovittamista.Selkeän toimintamallin käyttöönotto riskien hallitsemiseksion tarpeellista <strong>ja</strong> turvaisi kaikkien osapuolien edun<strong>ja</strong> yhdenmukaisen kohtelun eri puolilla maata. Tällainentoimintamalli luotiin vuonna 2009 eri toimijoiden yhteisessäKERTTU-hankkeessa (LVM julkaisu<strong>ja</strong> 24/2009).Tämän lisäksi on tuotettu malli VAK-ratapihojen kaavoitustilanteenarviointiin hyödynnettäväksi kaavoitustyössäkulloistenkin tarpeiden mukaisesti (Ympäristöministeriönraportte<strong>ja</strong> 5/2012). Raportissa käsiteltyä menettelytapaavoidaan myös soveltaa muiden VAK-keskittymienkaavoitustyössä.<strong>Liikenne</strong>turvallisuusLiikenteen vision 2030+ mukaan liikennejärjestelmä on toimintavarma<strong>ja</strong> ennakoitava. Vision toteutumista edistetäänpitkäjänteisellä <strong>ja</strong> poikkihallinnollisella liikennejärjestelmänkehittämisellä. <strong>Liikenne</strong>järjestelmä muodostuu liikenteeninfrastruktuurista, sitä käyttävästä liikenteestä, liikenteenoh<strong>ja</strong>uksesta <strong>ja</strong> hallinnasta sekä näitä koskevista säädöksistä.<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriön tavoitteena on toimivaliikennejärjestelmä <strong>ja</strong> pitkäjänteinen liikennepolitiikka, jokatukee elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia <strong>ja</strong> kilpailukykyäsekä sitä kautta talouskasvua. Elintason nousu lisääliikennettä <strong>ja</strong> kuljetuksia. Liikenteen kasvu edellyttää, ettähallitus vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen kestävilläliikennepoliittisilla toimilla vaarantamatta elinkeinoelämäntoimintaa <strong>ja</strong> kuljetuksia. Erityisen tärkeää on luoda edellytyksetsujuvalle <strong>ja</strong> kustannustehokkaalle logistiikalle. Elinkeinoelämällekeskeistä ovat häiriöttömät <strong>ja</strong> täsmälliset kansainvälisetkuljetukset sekä kaupan, elintarviketeollisuuden<strong>ja</strong> rakennustoiminnan kuljetukset kotimaassa. <strong>Liikenne</strong>politiikankeskeisenä tavoitteena on huolehtia Suomen kilpailukyvystä<strong>ja</strong> kestävää talouskasvua tukevien kansainvälistenyhteyksien toimivuudesta <strong>ja</strong> kehittämisestä. <strong>Liikenne</strong>politiikanratkaisuilla voidaan myös aktiivisesti tarjota yrityksilleuusia liiketoimintamahdollisuuksia <strong>ja</strong> lisähyötyä kestävänkasvun, työllisyyden <strong>ja</strong> kilpailukyvyn vahvistamiseksi.Tavoitteet todeksi – Tieliikenteen turvallisuussuunnitelmavuoteen 2014 sisältää keskeiset liikenneturvallisuustyöntoimenpiteet <strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong>ukset vuoteen 2020. Ennaltaehkäisevientoimenpiteiden merkitys on suuri. Keskeisimmät painopisteetovat ajokuntoon, liikennekäyttäytymiseen sekätaa<strong>ja</strong>mien <strong>ja</strong> maanteiden liikenneturvallisuuteen tähtäävättoimet. <strong>Liikenne</strong>turvallisuutta pidetään yhtenä liikennejärjestelmämmetärkeimmistä laatutekijöistä <strong>ja</strong> osana kansalaistenkokonaisturvallisuutta. Tavoitteena on erityisesti tehostaaliikennevalvontaa sekä edistää <strong>ja</strong> varmistaa turvallisuuskulttuurinkehittyminen kaikessa ammattiliikenteessäsäädöksin <strong>ja</strong> vapaaehtoisin toimintamallein (esimerkiksi turvallisuusjohtamisjärjestelmienkehittäminen <strong>ja</strong> näiden käyttöönotto).Kuljetusalan yrityksiä kannustetaan kehittämäänomaa turvallisuusjohtamistansa. Ammattikuljettajien ajoterveyteenkiinnitetään huomiota. Alkolukkoa esitetään säädettäväksipakolliseksi ammattimaiseen liikenteen.<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> kuljetuksissa on tärkeää, että noudatetaanyleisiä liikenneturvallisuussäädöksiä, muun muassanopeusrajoituksia <strong>ja</strong> ajo- <strong>ja</strong> lepoaikasäädöksiä. Kuljetusketjunkaikkien osapuolten yhteistyötä <strong>ja</strong> -vastuuta tarvitaan,samoin yhteistyötä eri toimijoiden <strong>ja</strong> myös eri viranomaistenvälillä.VAK-turvallisuutta kohennetaan edistämällä yleistä liikenneturvallisuuttaniin maanteillä, rautateillä, merellä kuin ilmassa.VAK-liikennettä on jokaisessa <strong>kuljetus</strong>muodossa kehitettäväihmisten tarpeiden <strong>ja</strong> edellytysten mukaan siten,että virheet eivät johda vakaviin seurauksiin. Vaaralliset aineetitsessään aiheuttavat hyvin harvoin onnettomuuksia,mutta onnettomuuden tapahduttua ne voivat aiheuttaa mittaviavahinko<strong>ja</strong> onnettomuuspaikalla. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong>kuljetuksissa tämä tarkoittaa entistä tehokkaampaa ennaltaehkäisyä<strong>ja</strong> panostamista reititykseen, teknisten apuvälineidenhyödyntämiseen, kuljetuksissa käytettävien pakkaustentai säiliöiden kestävyyden <strong>ja</strong> vaatimustenmukaisuudenvalvontaan sekä tiedon lisäämistä esimerkiksi kuormansidontavaatimuksista.Ennaltaehkäisy <strong>ja</strong> onnettomuuksiin varautuminenKuljetettava vaarallinen aine on itsessään hyvin harvoin onnettomuudenaiheutta<strong>ja</strong>. Sen si<strong>ja</strong>an onnettomuuden seurauksetvoivat olla huomattavat aineen hallitsemattomanleviämisen vuoksi. Onnettomuuden ehkäisyssä <strong>ja</strong> tehokkaassatorjunnassa on eri toimijoiden yhteistyö avainasemassa.VAK-lainsäädäntö lisää merkittävästi ympäristöturvallisuutta.Se painottuu ennakoivaan riskienhallintaan,kuten entistä vaativampaan ennaltaehkäisevien toimien <strong>ja</strong>standardien käyttöönottoon. Riskien tunnistamista <strong>ja</strong> niihinvarautumista edistetään ratapihaa <strong>ja</strong> satamaa sekä niissätoimivia yrityksiä koskevilla yhä tarkemmilla turvallisuusselvitysvaatimuksilla.VAK-turvallisuuden lisäämiseksi ministeriö panostaa raskaanliikenteen turvallisuuteen, onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn<strong>ja</strong> neuvontaan. Toimivan <strong>ja</strong> turvallisen VAK-toiminnankulmakiviä ovat kaikkien operatiiviseen toimintaanosallistuvien riittävä tietämys <strong>ja</strong> positiivinen turvallisuuskulttuuri.Keskeinen vaikutus ennaltaehkäisyyn on myösliikenne- <strong>ja</strong> säätiedotteilla, kun ne otetaan huomioon päivittäisentoiminnan suunnittelussa.Myös pelastustoimi on yhä enemmän mukana onnettomuuksienennaltaehkäisyssä <strong>ja</strong> valistuksessa. Pelastuslaitoksenydintoiminnan eli pelastustoiminnan järjestäminenvaatii asianmukaista varautumista. Pelastustoimi on myöspienimuotoista kemikaalivalmistusta <strong>ja</strong> varastointia valvovaviranomainen. Pelastustoimen vuorovaikutus toiminnanharjoittajienkanssa sekä rooli neuvonnassa <strong>ja</strong> ennaltaehkäisevissätoimissa kasvaa. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> onnettomuuksiinpelastustoimi varautuu sekä <strong>kuljetus</strong>ten että prosessienosalta.Telematiikka edistääVAK-turvallisuuttaNopeasti kehittyvän telematiikan soveltaminen <strong>kuljetus</strong>alalleparantaa kaikkien <strong>kuljetus</strong>muotojen liikenneturvallisuutta.Telematiikalla tarkoitetaan tietojenkäsittelyn <strong>ja</strong>tiedonsiirtotekniikan samanaikaista käyttöä. Menetelmiävoidaan käyttää myös häiriöiden hallitsemiseksi; hyväesimerkki tästä on Suomen Ympäristökeskuksen kauttatarjottava paikkatietoaineisto liikennealueiden ympäristöriskiluokituksessa.Liikenteen telematiikan hyödyntäminen <strong>kuljetus</strong>tuotannoneri vaiheessa tarjoaa mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen<strong>ja</strong> valvontaan. Käytännössä kaikki <strong>kuljetus</strong>yksikötovat nykyään paikannettavissa <strong>ja</strong>tkuvasti. Erinomainenesimerkki liikenteessä toteutettavasta seurannastaon merikuljetuksissa käyttöön otettu PortNET-järjestelmä,joka sisältää reaaliaikaiset tiedot kaikista Suomenvesillä olevien alusten VAK-lasteista.Myös yritykset hyödyntävät telemaattisia ratkaisu<strong>ja</strong>. Tieto<strong>ja</strong>voidaan käyttää reaalia<strong>ja</strong>ssa joko matkapuhelimien,erilaisten kannettavien tietokoneiden tai <strong>kuljetus</strong>välineisiinintegroitujen järjestelmien kautta. Kuljetuksissahyödynnettäviä telemaattisia palvelu<strong>ja</strong> ovat esimerkiksiorganisaatioiden väliset tiedonsiirtopalvelut (OVT), ajoneuvojen,<strong>kuljetus</strong>yksiköiden <strong>ja</strong> tavaralähetysten tunnistamiseen<strong>ja</strong> paikantamiseen perustuvat seurantajärjestelmät<strong>ja</strong> palvelut, ohjelmistot, joiden avulla käsitellääntulevia tieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> integroidaan ne esimerkiksi tilaustenkäsittelyyn, laskutukseen, kustannuslaskentaan tai teknisiinpalveluihin sekä liikennettä, nopeusrajoituksia, keliäsekä tie- <strong>ja</strong> katuolosuhteita koskevat tiedot.
24 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202025Ympäristöturvallisuus – oleellinen osa kaikkea toimintaaKuljetusmuotokohtainen katsaus<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriön ympäristöpolitiikka on osaministeriön yleistä liikennepolitiikkaa <strong>ja</strong> perustuu kestävänkehityksen periaatteeseen. Ilmastomuutoksen hillitsemiseenkiinnitetään erityistä huomiota. Ympäristöturvallisuuden<strong>ja</strong>tkuva edistäminen on kaikkien hallinnonalojen yhteinentavoite. Tämän päivän ympäristöongelmat <strong>ja</strong> -kysymyksetovat usein globaale<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> monisyisiä, <strong>ja</strong> niiden ratkaisemiseksitarvitaan sekä ympäristöasioiden tehokastaintegrointia muuhun toimintaan että eri hallinnonalojen <strong>ja</strong>toimijoiden yhteistyötä. Ympäristöturvallisuutta edistetäänniin teknisin parannuksin kuin tietämyksen <strong>ja</strong> osaamisen lisäämisellä.Ensisi<strong>ja</strong>isesti eri viranomaiset omalla vastuualueellaankannustavat <strong>ja</strong> tukevat ennaltaehkäisevää toimintaa<strong>ja</strong> onnettomuuden tapahduttua rajoittavat vahinko<strong>ja</strong> tehokkaasti.Yhteistyön edistäminen on tärkeä tavoite myös pelastustoimelle,ympäristöhallinnolle <strong>ja</strong> muille viranomaisille.Ympäristöhallinnon erityisenä tavoitteena VAK-toiminnassaon varmistaa poh<strong>ja</strong>vesialueiden turvallisuus. <strong>Liikenne</strong>-<strong>ja</strong> viestintäministeriön ympäristötyön keskeisiä tavoitteitapuolestaan on ilman, vesien <strong>ja</strong> maaperän pilaantumisenehkäisy. Yhteistyö LVM:n <strong>ja</strong> ympäristöhallinnon sekämuiden poh<strong>ja</strong>veden suojelusta vastaavien tahojen kanssaon aktiivista. Esimerkkinä tästä on tuore sopimus yhteistyöstä<strong>ja</strong> tiedonvaihdosta <strong>Liikenne</strong>viraston <strong>ja</strong> SYKE:n välillä.Visiona on, että poh<strong>ja</strong>vesialueiden tieluiska- <strong>ja</strong> onnettomuussuo<strong>ja</strong>uksetovat kunnossa <strong>ja</strong> niiden toimivuutta seurataantehokkaasti. Poh<strong>ja</strong>vesisuo<strong>ja</strong>usten päätarkoituksena onestää tiesuolan kulkeutuminen poh<strong>ja</strong>veteen. Samalla rakenteetsuojelevat poh<strong>ja</strong>vesialueita mahdollisten VAK-onnettomuuksienseurauksilta. Poh<strong>ja</strong>vesisuo<strong>ja</strong>uksia on maantieverkollatällä hetkellä noin 290 km. Maanteitä on esimerkiksitunnistetuilla vedenottamoalueilla yhteensä noin 48 km,joista suo<strong>ja</strong>ttuna on noin 24 km. Tulevaisuudessa <strong>Liikenne</strong>virastolaajentaa suo<strong>ja</strong>usrakenteita ensisi<strong>ja</strong>isesti kiireellisimminsuo<strong>ja</strong>usta vaativille poh<strong>ja</strong>vesialueille.VAK-tavoitteeksi ympäristöhallintoon asettanut seuraavia tavoitteita:• VAK-reitit suunnitellaan siten, että vältetäänmerkittävimpiä poh<strong>ja</strong>vesimuodostumia <strong>ja</strong>vedenottamoita• Nopeusrajoitukset riskialueilla tähtäävätonnettomuuksien välttämiseen• Poh<strong>ja</strong>vesialueet merkitään tie- <strong>ja</strong>rataverkkojen varteen <strong>ja</strong> niistätiedotetaan <strong>kuljetus</strong>yrityksille• Poh<strong>ja</strong>vesialueilla ei olevalvomattomia tasoristeyksiä• VAK-kuljetuksissa pyritään mahdollisuuksienmukaan suosimaan rautatiekuljetuksiaMaantie<strong>kuljetus</strong>NykytilaHaasteet <strong>ja</strong>tulevaisuuden trenditStrategiset lin<strong>ja</strong>uksetSuomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa tie<strong>kuljetus</strong>ten osuus kaikista kuljetuksistaon keskeinen. Tilastokeskuksen mukaan vaarallisten <strong>aineiden</strong> kuljetuksetkotimaan liikenteessä vuonna 2011 olivat 9,8 miljoona tonnia <strong>ja</strong> niiden osuustieliikenteen kokonaistavaramäärästä oli yli kolme prosenttia. Maantie<strong>kuljetus</strong>tenlasteista valtaosa (yli 70 %) kuului nestemäisiin polttoaineisiin tai muihinpalaviin nesteisiin (luokka 3). Valtaosa aineista kuljetettiin säiliöissä <strong>ja</strong> muutenpakkaamattomina.Kuljetusmarkkinoilla on kova kilpailu <strong>ja</strong> ammattitaitoisia kuljettajia on vaikeasaada. Kiinnostus tie<strong>kuljetus</strong>alaan on laskussa, <strong>ja</strong> yrittäjien näkemysten mukaankustannusrakenne on kireä, sillä <strong>kuljetus</strong>sopimukset <strong>ja</strong> toimitusehdot kiristyvät.VAK-liikenteessä rikkomuksia on enemmän kappaletavara- kuin säiliökuljetuksissa,<strong>ja</strong> suuntana onkin kohdennetumpi valvonta. Kuorman vaatimustenmukainensidonta on edelleen ongelma-alue, mikä ilmenee tarkastuksissa niin satamissakuin maanteillä. Kuormat on sidottava tai tuettava lähtöpaikassa, sillä tälläon keskeinen vaikutus <strong>kuljetus</strong>ten turvallisuuteen. Tavoitteena on lisätä uusienraskaan liikenteen valvontaan soveltuvien paikkojen määrää varsinkin suurtenkaupunkien läheisyydessä.Tyypillisiä rikkeitä <strong>ja</strong> epäterveitä käytäntöjä <strong>kuljetus</strong>alalla ovat ajo- <strong>ja</strong> lepoaikojenrikkominen, ylikuormat, epärealistisen tiukat aikataulut <strong>ja</strong> ylinopeudet.Vastaanotta<strong>ja</strong>n tietoisuus velvollisuuksista asettaa haasteita muun muassa lämmitysöljynturvalliselle toimittamiselle. Liikenteen kasvu jo itsessään uhkaa turvallisuutta.Yhä kireämmin aikataulutetut VAK-kappaletavarakuljetukset ovat erityinenhaaste suuren lähettäjä-, vastaanotta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> kuljetta<strong>ja</strong>joukon vuoksi. Myösturvallisten levähdys- <strong>ja</strong> pysäköintipaikkojen sekä VAK-tarkastuksiin soveltuvienvalvontapaikkojen niukkuus, varsinkin suurten kaupunkien läheisyydessä, onongelma. Maanteiden transitokuljetuksista arviolta 95 prosenttia suorittavat venäläiset<strong>kuljetus</strong>yritykset. Venäläisten kilpailukyvyn taustalla ovat muun muassahalvemmat työvoimakustannukset sekä venäläisen toimintaympäristön osaaminen.Myös <strong>kuljetus</strong>ten suorittajien kansainvälistyminen lisää haasteita, erityisestikieli- <strong>ja</strong> turvallisuuskulttuurierojen vuoksi.Ministeriö panostaa entistä enemmän <strong>ja</strong> kohdennetusti tiedottamiseen niille toimijoille,jotka tietoa eniten tarvitsevat. Ministeriön liikenneturvallisuusohjelmanmukaisesti seurataan raskaan liikenteen valvontasuoritteita poliisin, tullin <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>vartiolaitoksentekemistä VAK-tarkastuksista. LVM:n vision saavuttamiseksi panostetaanerityisesti ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentämiseen <strong>ja</strong> onnettomuuksienseurausten lieventämiseen. LVM tehostaa erityisesti kuormasidontaaa<strong>ja</strong>malla etenkin EU-alueen määräysten harmonisointia.
en26 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202027Rautatie<strong>kuljetus</strong>Meri<strong>kuljetus</strong>Nykytila Vuonna 2011 vaarallisten <strong>aineiden</strong> rautatie<strong>kuljetus</strong>ten määrä oli yhteensä 5,2miljoonaa tonnia. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> osuus kaikkien <strong>kuljetus</strong>ten kokonaismäärästäoli noin 14 prosenttia. Suurin osa kuljetuksista oli luokan 3 palavien nesteidenkuljetuksia (noin 52 %). Seuraavaksi eniten kuljetettiin luokan 2 kaasu<strong>ja</strong>(19 %) <strong>ja</strong> luokan 8 syövyttäviä aineita (17 %). <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> suurimmatkokonais<strong>kuljetus</strong>määrät ovat perinteisesti olleet seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala–Kouvola,Kouvola–Hamina/Kotka sekä Kouvola–Lahti–Sköldvik.Haasteet <strong>ja</strong>tulevaisuuden trenditStrategiset lin<strong>ja</strong>uksetEtenkin transitoliikenteen turvallisuus on huomattavasti parantunut viime vuosinasekä kaluston kunnon että tehostetun <strong>ja</strong> entistä teknisemmän valvonnanansiosta. Muun muassa säteilyturvallisuuteen, katsastussiltoihin <strong>ja</strong> valuma-altaisiinon panostettu voimakkaasti. <strong>Liikenne</strong>virasto on myös hankkinut erilaisiahavainnointijärjestelmiä muun muassa pyörävoimamittauslaitteet <strong>ja</strong> sitä tukemaanRFID-laitteet huonokuntoisen kaluston automaattiseen tunnistamiseen.Laitteiston tavoitteena on tunnistaa <strong>ja</strong> poistaa liikenteestä laakerivialliset vaunutennen akselin katkeamista. Infrastruktuurin ylläpito on kallista <strong>ja</strong> vaatii tietoistakansallista sitoutumista raideliikenteen käyttöön. Yksityisten ratapihojenolemassaolo on ratkaisevaa Suomen rautatiekuljetuksille. Käytännössä kaikkivaltion rataverkolla kuljetettu tavara kulkee <strong>kuljetus</strong>ketjussa teollisuusyritysten,satamien tai logistiikkayritysten yksityisraiteiden kautta tai lähtee niiltä tai päätyyniille. Yksityisraiteiden käyttö, ylläpito <strong>ja</strong> kehittäminen vaikuttavat suoraanrautatie<strong>kuljetus</strong>ten kokonaismäärään <strong>ja</strong> vaarallisten <strong>aineiden</strong> maa<strong>kuljetus</strong>muotojen<strong>ja</strong>kaumaan <strong>Suomessa</strong>.VAK-rautatiekuljetukset ovat lievässä laskussa. Venäjän satamia kehitetään<strong>ja</strong> Venäjän tavoitteena on keskittää kuljetukset omiin satamiinsa. Tämä tuleevaikuttamaan erityisesti transitokuljetuksiin.Suomen VAK-rautatiekuljetuksista huolehtii nykyisin yksi operaattori. Rautatiekuljetuksetovat kuitenkin avautuneet kilpailulle, <strong>ja</strong> tulevaisuudessa <strong>Suomessa</strong>toiminee useampia rautatieyrityksiä.Aiemmin mainittujen ministeriön strategisten VAK-tavoitteiden lisäksi Suomen<strong>ja</strong> Venäjän välistä VAK-rautatiesopimusta pyritään harmonisoimaan RID-määräystenkanssa.Kilpailun avauduttua uusien rautatie<strong>kuljetus</strong>yritysten valinnassa tärkeinä kriteereinäovat yrityksen riskienhallintamenettely <strong>ja</strong> turvallisuusjohtamisjärjestelmät.NykytilaHaasteet <strong>ja</strong>tulevaisuuden trenditStrategiset lin<strong>ja</strong>uksetMeriliikenteeseen vaikuttavat useat kansainväliset säännöstöt. Vuonna 2011 vaarallisten<strong>aineiden</strong> alus<strong>kuljetus</strong>ten määrä oli yhteensä 35,5 miljoonaa tonnia. Kuljetusmääriltäänsuurimmat satamat olivat Kilpilahti, Hamina–Kotka <strong>ja</strong> Naantali,joissa kaikissa käsiteltiin yli kaksi miljoonaa tonnia vaarallisia aineita. Suurinosa aluskuljetuksista koostuu raakaöljyn <strong>ja</strong> öljytuotteiden kuljetuksista (61 %).VAK-toimialaan kuuluvan IMDG-koodin mukaisen kappaletavaran osuus oli noin0,8 miljoonaa tonnia (noin 2 %).Ympäristöturvallisuus on ollut esillä erityisenä kehittämisen aihealueena sekäIMO:ssa että EU:ssa. IMDG-koodin mukaista pakollista koulutusvaatimusta ontäsmennetty. Myös asetus vaarallisten tai ympäristöä pilaavien <strong>aineiden</strong> aluskuljetuksiakoskevasta ilmoitusvelvollisuudesta on päivitetty. Tulevaisuudessa tämänvoidaan katsoa johtavan parempaan meriturvallisuuteen, tehokkaampaanympäristövahinkojen ehkäisemiseen <strong>ja</strong> merenkulkurajoitusten vähentämiseen.Yksi esimerkki teknologian yhä kasvavasta roolista turvallisuuden <strong>ja</strong> tiedonsiirrossa on <strong>Liikenne</strong>viraston ylläpitämä satamaliikenteen tietojärjestelmä Port-Net. Järjestelmään kootaan muun muassa tiedot alusten käynneistä Suomen satamissa.Esimerkiksi vaarallisesta lastista tehdään ilmoitus 24 tuntia ennen satamaansaapumista. Tämä antaa viranomaisille mahdollisuuden selvittää, mitälastia milloinkin kuljetetaan missäkin. Tulevaisuudessa teknologian <strong>ja</strong> telematiikanrooli kasvanee.Toteutetaan aiemmin mainittu<strong>ja</strong> ministeriön strategisia VAK-tavoitteita yhteistyössäLiikenteen turvallisuusviraston Trafin <strong>ja</strong> <strong>Liikenne</strong>viraston kanssa. Trafinvisiossa satamat kehittävät turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä turvallisuusselvitysvaatimustenkannustamina kilpailukykynsä varmistamiseksi. Ympäristöturvallisuuttaparannetaan ennaltaehkäisevin toimin. Meriliikenteen <strong>ja</strong> satamien turvanäkökohdaton otettu huomioon ISPS-vaatimuksissa (International Ship & PortSecurity Code), <strong>ja</strong> ne kattavat myös VAK-liikenteen.
28 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202029Kriittiset menestystekijätTavoitteiden <strong>ja</strong> vision saavuttamisen kriittisiä menestystekijöitäovat ennen kaikkea toimiva yhteistyö <strong>ja</strong> avoin vuorovaikutuseri viranomaisten, hallinnonalojen <strong>ja</strong> elinkeinoelämänvälillä. VAK-strategian päivittämisen yhteydessä ministeriöon huomioinut aktiivisesti eri toimijoiden haasteita <strong>ja</strong> toivomuksia.Strategiatyön ohella yhteistyötä edistetään päivittäisessätyössä eri neuvottelukunnissa <strong>ja</strong> yhteistyöryhmissäsekä alan toimijoiden keskinäisissä vuoropuheluissa.Ilma<strong>kuljetus</strong>NykytilaHaasteet <strong>ja</strong>tulevaisuuden trenditVuonna 2011 vaarallisten <strong>aineiden</strong> kokonaismäärä ilmakuljetuksissa oli yli 1 200tonnia. Finavian vuotta 2011 koskevan lentoliikennetilaston mukaan Suomenlentoasemien kautta kuljetetun rahdin <strong>ja</strong> postin kokonaismäärä oli hieman yli182 000 tonnia. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> osuus oli arviolta noin 0,7 prosenttia. Määräon pieni muiden <strong>kuljetus</strong>muotojen määriin verrattuna, <strong>ja</strong> vain harva lentotoiminnanharjoitta<strong>ja</strong>kuljettaa vaarallisia aineita. Ilmakuljetukset ovat hyvin tiukastisäädeltyjä lentoturvallisuusnäkökulmasta. Useimpien vaarallisten <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>lentorahtina on kuitenkin sallittua edellyttäen, että ICAO-TI-norme<strong>ja</strong> noudatetaan.Eräiden vaarallisten <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> lentorahtina edellyttää poikkeuslupaa.Lupa on saatava kaikilta niiltä valtioilta, joiden ilmatilassa lennetään, sekäkuljetuksen suoritta<strong>ja</strong>n kotivaltiolta. Eräiden vaarallisten <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> lentorahtinaon kielletty kaikissa oloissa. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> lentopostinaon kielletty. Ainoana poikkeuksena ovat eräät tartuntavaaralliset aineet, kuivajääsekä eräät lievästi radioaktiiviset aineet. Vaaralliset aineet ovat eräin poikkeuksinkiellettyjä matkatavarana.Euroopan unionin toimivalta ilmailussa on lisääntynyt <strong>ja</strong> sillä on vaikutustavaarallisten <strong>aineiden</strong> ilmakuljetuksia koskevaan sääntelyyn. Kansallisessa VAKlainsäädännössäon huomioitu EU-OPS -määräykset, jotka kumoutuvat vuoden2012 aikana. Näiden määräysten tilalle tulevat Euroopan lentoturvallisuusviraston(EASA) valmistelemat EASA-OPS-määräykset, jotka annetaan komissionasetuksella. EASA-OPS -määräykset ovat siten suoraan oikeudellisesti sitovaalainsäädäntöä <strong>ja</strong> ne koskevat myös vaarallisten <strong>aineiden</strong> ilmakuljetuksia.Logistiikkaketjun toimivuus <strong>ja</strong> kilpailukykyTurvallisuuden <strong>ja</strong>tkuva edistäminenKoulutus <strong>ja</strong> osaaminenLainsäädännön monimuotoisuus <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuva päivittäminen aiheuttavaterityisongelmia sellaisille toimijoille, joiden ydintoimintaaVAK ei ole. Tietoyhteiskuntakehitys sekä ratkaiseeettä tuottaa uusia haasteita.Eri toimijoiden verkkosivut ovat pääasiallinen tiedon lähde,joilta saatava tieto oletetaan aina a<strong>ja</strong>ntasaiseksi. Kuljetusketjuihinliittyvä tiedonvaihto tapahtuu enenevässä määrinsähköisesti, verkossa oleva tieto on normaalitilanteessakaikkien osapuolien saatavilla. Verkkoon liittyviä haasteitaovat oikean tiedon löytäminen <strong>ja</strong> saatavuus poikkeustilanteessa.Viranomaisten tulee olla aktiivisia toimijoita myösverkossa <strong>ja</strong> vastata a<strong>ja</strong>ntasaisen tiedon saatavuudesta <strong>ja</strong>Ulkomaankaupan suuren merkityksen, maantieteellisen si<strong>ja</strong>innin<strong>ja</strong> kylmän ilmaston vuoksi toimiva logistiikka on Suomelleuseita muita maita tärkeämpää. Suomen kansainvälisenkilpailukyvyn <strong>ja</strong> logistiikkatoimialan kannalta kuljetuksenmahdollisimman häiriötön <strong>ja</strong> ennakoitava toiminta ontulevaisuudessa entistä tärkeämpää. <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong><strong>kuljetus</strong>ketjuun kuuluu paljon erilaisia yrityksiä. Yksittäistentoimijoiden tietämys <strong>ja</strong> varotoimet vaikuttavat suoraan yksittäisenkuljetuksen turvallisuuteen <strong>ja</strong> tehokkuuteen. Esimerkiksi<strong>kuljetus</strong>ten varsinaisen tavaravirran lisäksi logistiikkaanliittyvät rahan- <strong>ja</strong> tiedonsiirron ketjut, jotka voivatolla rakenteeltaan erilaisia kuin varsinainen vaarallisen aineen<strong>kuljetus</strong>ketju. Turvallisuuden takaamiseksi näiden ketjujentulee toimia saumattomasti siten, että kuljetettavaa ainettaseuraa oikea dokumentointi <strong>ja</strong> aineita käsittelevä henkilöstötuntee vastuunsa. Yksittäiset toimi<strong>ja</strong>t voivat kehittääoman toimintansa turvallisuutta <strong>ja</strong> siten vaikuttaa osaltaansuotuisasti alan yleiseen kehitykseen.Turvallisuutta lisätään sekä lainsäädännön voimin että erilaisiahyviä käytäntöjä <strong>ja</strong> yhteistyötä edistämällä. Painopistestrategiakaudella on ennaltaehkäisevässä työssä. Valvonnantehostamista <strong>ja</strong> ulottamista entistä paremmin myös lähettäviinyrityksiin on edistetty. Tavoitteiden saavuttaminen vaatiiaktiivisuutta <strong>ja</strong> sitoutumista. Valvonnan <strong>ja</strong> omavalvonnantehostaminen <strong>ja</strong> koordinointi ovat avainasemassa tavoitteidensaavuttamisessa.näistä tietolähteistä tiedottamisesta. Liikenteen hallinnonalaon toimissaan keskittynyt tiedon tehokkaaseen <strong>ja</strong>kamiseensiten, että tarvittava tieto on toimijoiden saatavilla helposti<strong>ja</strong> ymmärrettävissä <strong>ja</strong> aina a<strong>ja</strong>ntasaista.Liikenteen hallinnonala edistää työssään turvallisuusneuvonantajien<strong>ja</strong> muiden VAK-henkilöiden osaamista. Osaamisenvarmistaminen on kriittistä. Yritysten <strong>ja</strong> viranomaistentulee varmistaa, että osaamista löytyy riittävässä määrinmyös tulevaisuudessa. Yritysten turvallisuusneuvonanta<strong>ja</strong>t<strong>ja</strong> riittävien resurssien varaaminen työlle ovat tässä avainasemassa.Tietämyksen tasoa on parannettava.Strategiset lin<strong>ja</strong>uksetToteutetaan ministeriön strategisia VAK-tavoitteita yhteistyössä Liikenteen turvallisuusvirastonTrafin kanssa. Lentoliikenteen <strong>ja</strong> VAK-<strong>kuljetus</strong>ten kansainvälisiälentoliikennemääräyksiä sekä alan turvallisuus- <strong>ja</strong> liiketoimintatilannetta kehitetään<strong>ja</strong> niihin vaikutetaan ottaen huomioon Suomen erityisolosuhteet.Lainsäädäntö <strong>ja</strong> normistoLähivuosien tavoitteissa <strong>ja</strong> vision saavuttamiseen liittyvässälainsäädäntötyössä painopisteenä on eri <strong>kuljetus</strong>muotojenlainsäädännön harmonisointi sekä globaalilla että EU-tasolla.Venäjän kanssa pyritään allekirjoittamaan <strong>ja</strong> saattamaan voimaanuusi VAK-rautatiesopimus. Jotta ministeriö <strong>ja</strong> Trafi voivatkansainvälisessä työssään tehokkaasti a<strong>ja</strong>a Suomen <strong>kuljetus</strong>-<strong>ja</strong> teollisuusyritysten etu<strong>ja</strong>, on tärkeää varmistaa toimiva<strong>ja</strong> tehokas tiedonkulku yksityisen <strong>ja</strong> julkisen sektorin välillä.Henkiset voimavaratTurvallinen <strong>ja</strong> toimiva VAK vaatii osaavaa henkilöstöä. Työvoimanriittävyydestä, osaamisesta sekä korkeatasoisestakoulutuksesta <strong>ja</strong> tutkimuksesta on pidettävä huolta. VAKosaajille<strong>ja</strong> erityisesti turvallisuusneuvonantajille työn arvostus<strong>ja</strong> johdon tuki ovat tärkeitä <strong>ja</strong>ksamisen <strong>ja</strong> työhyvinvoinninosa-alueita. Yritysten tulee puolestaan huolehtia siitä,että turvallisuusneuvonantajilla <strong>ja</strong> muilla VAK-toimintaanosallistuvilla henkilöillä on riittävästi resursse<strong>ja</strong>, turvallinentyöympäristö <strong>ja</strong> että heidän työtään arvostetaan.
30 <strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong> <strong>Suomessa</strong> VAK-strategia 2012–202031Strategian toteuttaminen<strong>ja</strong> vaikuttavuuden seuranta<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriön VAK-työn erityistavoitteetoman toiminnan kannalta kohdistuvat ennen kaikkea Suomenedunvalvontaan, lainsäädännön valmisteluun <strong>ja</strong> siitätiedottamiseen kohdeyleisölle sekä eri tahojen väliseen yhteistyöhön.Ministeriö vastaa siitä, että Suomen etu<strong>ja</strong> ajetaankansainvälisissä foorumeissa <strong>ja</strong> että Suomen erityisolototetaan riittävästi huomioon kansainvälisissä sopimuksissa.<strong>Suomessa</strong> taas lainsäädännön a<strong>ja</strong>ntasaisuus, yksiselitteisyys<strong>ja</strong> riittävä tiedottaminen ovat jokapäiväisiä haasteita,joihin panostetaan voimakkaasti. Strategiatyöhön kuuluvatolennaisesti <strong>ja</strong>tkuva kehittäminen <strong>ja</strong> toiminnan painopisteidentunnistaminen. Työn <strong>ja</strong>tkumo on esitetty alla.VAK-toiminnan vaikuttavuuden <strong>ja</strong> alan kehittymisen mittaristo tulevaisuudelleStrategian vision <strong>ja</strong> toimien toteutumisesta <strong>ja</strong> tuloksista raportoidaanvaarallisten <strong>aineiden</strong> neuvottelukunnalle vuosittain.Strategian päivityksessä yhteistyössä alan toimijoidenkanssa on tunnistettu seuraavat aihekokonaisuudet, joilletullaan rakentamaan erilliset mittarit. Tavoitteille pyritäänasettamaan toimivat <strong>ja</strong> käytännölliset mittarit tämän strategiakaudenaikana yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Mittaristossatulee olla sekä jo tapahtunutta peilaavia, seuraaviamittareita että tulevaisuuden kehitystä ennakoivia mittareita.Mittariston tulee palvella johtamista <strong>ja</strong> päätöksentekoa,suuntaamalla toiminta siten, että saavutetaan entistäturvallisempi <strong>ja</strong> sujuvampi VAK-toiminta. Erityisesti kerätyntiedon tulee palvella ennaltaehkäisyä, valvonnan <strong>ja</strong> omavalvonnankohdentamista sekä tiedotusta <strong>ja</strong> motivointia.Tunnistetut aihekokonaisuudet ovat:• Tapahtumat, esim. onnettomuudet,läheltä piti -tilanteet, tutkinnat <strong>ja</strong>selvitykset, sakot tai rikkeet sekä<strong>kuljetus</strong>suoritteet• Ennaltaehkäisevä työ, esim.koulutettujen henkilöiden määrä,tienvarsi- <strong>ja</strong> yritystarkastusten määrä,viranomaisten valvontakäyntien tulokset,riskienhallintatoimet• Tietoisuus <strong>ja</strong> motivointi, esim.vapaaehtoisen koulutuksen määrä,tiedonhaut, julkaistut oppaat,toteutettu viranomaistiedotus• Lainsäädäntö <strong>ja</strong> viranomaistoiminta,esim. muutokset lainsäädännössä,kansainvälisissä organisaatioissa tehdytesitykset <strong>ja</strong> ehdotukset, suoritettuvalvonta, valvonnan laatu• Osaaminen <strong>ja</strong> koulutussekä näiden riittävyysLyhenneluetteloADNPrescriptions européennes relatives au transportinternational des marchandises dangerouses par voiede navigation intérieure / European Provisions for theInternational Carriage of Dangerous Goods by InlandWaterway. Eurooppalainen sopimus vaarallisten<strong>aineiden</strong> sisävesikuljetuksista.ADRADR-sopimus (Accord european relatif au transportdes marchandises dangerouses par route / EuropeanAgreement concerning the international carriage ofDangerous goods by Road) eli Eurooppalainen sopimusvaarallisten <strong>aineiden</strong> kansainvälisistä tiekuljetuksista. ADRsopimukseenovat liittyneet lähes kaikki Euroopan valtiot.AVIAluehallintovirastoCLPRegulation on classification, labelling and packagingof substances and mixtures. Euroopan parlamentin <strong>ja</strong>neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 <strong>aineiden</strong> <strong>ja</strong>seosten luokituksesta, merkinnöistä <strong>ja</strong> pakkaamisesta.COTIF-sopimusLa Convention relative aux transports internationauxferroviaires. Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevayleissopimus.EASAEuropean Aviation Safety Agency– Euroopan lentoturvallisuusvirastoECEYK:n alainen Euroopan TalouskomissioEUEuroopan unioniGHS-järjestelmäGlobally Harmonized System on the classification andlabelling of chemicals. Yhtenäinen järjestelmä kemikaalienluokittelemiseksi, merkitsemiseksi <strong>ja</strong> käyttöturvallisuuteenliittyvien tietojen antamiseksi.ICAOInternational Civil Aviation Organization– Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestöICAO-TITechnical Instructions for the Safe Transport of DangerousGoods by Air. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO)vaarallisten <strong>aineiden</strong> ilma<strong>kuljetus</strong>määräykset.IMDGInternational Maritime Dangerous Goods Code(IMDG Code). IMDG-koodi on IMOn hyväksymäkansainvälisissä merikuljetuksissa <strong>ja</strong> satama-alueillaaluksissa sovellettava pakattujen vaarallisten <strong>aineiden</strong><strong>kuljetus</strong>ten määräyskokoelma.IMOInternational Maritime Organization.YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestöISPSInternational Ship & Port Security Code. Kansainvälisenmerenkulkujärjestön IMOn antamat terrorismin vastaisetmääräykset eli ISPS-säännöstö.Kappaletavara-<strong>kuljetus</strong>Kappaletavaraliikenteessä vaarallisia aineita kuljetetaankaikkia <strong>kuljetus</strong>luokkia. Lähetyksen koko voi vaihdellasuuresti yhdestä kollista täyteen kuormattuunajoneuvoyhdistelmään saakka.KENKKemikaalineuvottelukuntaLVM<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriöOCTIKansainvälisten rautatie<strong>kuljetus</strong>ten keskustoimisto (OCTI)OSJDOrganizatsi<strong>ja</strong> Sodrudnichestva Zheleznyh Dorog.Rautateiden yhteistyöorganisaatio Itä-Euroopan <strong>ja</strong> Aasianmaiden välillä.OTKESOnnettomuustutkintakeskusPLMPuolustusministeriöPortNet<strong>Liikenne</strong>viraston ylläpitämä satamaliikenteentietojärjestelmäRFIDRadio Frequence IDentificationeli radiotaajuinen etätunnistusRIDRéglement concernant le transport international ferroviairedes marchandises dangereuses / Regulations concerningthe International Carriage of Dangerous Goods by Rail.RID on COTIF-yleissopimuksen liite C <strong>ja</strong> se sisältäävaarallisten kansainvälistä rautatie<strong>kuljetus</strong>ta koskevatmääräykset. COTIF-sopimukseen ovat liittyneet lähinnäLänsi-Euroopan maat.SMSisäasiainministeriöSMGSKansainvälinen rautatieliikennesopimus, jonka liitteessäII on määräykset vaarallisten <strong>aineiden</strong> kuljetuksesta.1.7.2006 uudistettu liite II on harmonisoitu pitkälleRID-määräysten kanssa. SMGS-sopimukseen ovatliittyneet IVY-maat <strong>ja</strong> useat Itä-Euroopan maatsekä Kiina <strong>ja</strong> Vietnam.STMSosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriöSTUKSäteilyturvakeskusSYKESuomen ympäristökeskusTEMTyö- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriöTENKTurvallisuustekniikan neuvottelukuntaTNATurvallisuusneuvonanta<strong>ja</strong>TrafiLiikenteen turvallisuusvirastoTukesTurvallisuus- <strong>ja</strong> kemikaalivirastoVAK<strong>Vaarallisten</strong> <strong>aineiden</strong> <strong>kuljetus</strong>VMValtiovarainministeriöYKYhdistyneet kansakunnatYMYmpäristöministeriö
<strong>Liikenne</strong>- <strong>ja</strong> viestintäministeriöPL 31, 00023 ValtioneuvostoVaihde: 0295 16001www.lvm.fi