Lastensuojelun työmenetelmien kehittäminen - Oulu
Lastensuojelun työmenetelmien kehittäminen - Oulu
Lastensuojelun työmenetelmien kehittäminen - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lastensuojelu<strong>työmenetelmien</strong> kehittämishankeLoppuraportti(luonnos, hankkeen talouden toteutuma lisätään myöhemmin)12/2006Anna Kärkkäinen20.12.2006
20.12.20062. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet<strong>Lastensuojelun</strong> <strong>työmenetelmien</strong> kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää lastensuojelunpalvelumuotoja ja työmenetelmiä <strong>Oulu</strong>n seudulla siten, että luodaan kuntien ja järjestönkesken vaihtoehtoisia asiakaslähtöisiä palveluntuottamistapoja sekä määritelläänyhteiset tavoitteet lastensuojelutyölle. Kehitettyjen ja käyttöönotettavien <strong>työmenetelmien</strong>on tarkoitus tukea lastensuojelun asiakkuusprosessia ja tehdä siitä suunnitelmallisempi javaikuttavampi.Ensisijaisena tavoitteena hankkeella oli kehittää lastensuojelun avohuollon työmenetelmiä.Muita tavoitteita olivat vaihtoehtoisten palveluntuottamistapojen <strong>kehittäminen</strong> kuntien jajärjestön kesken ja lastensuojelun osaamiskeskittymän kehittämisen käynnistäminen.Hankesuunnitelman mukaan hankkeen lopputavoitteena oli luoda <strong>Oulu</strong>n seudulle lastensuojelunosaamiskeskittymä, joka laajasti konsultoi, kouluttaa ja toimii asiantuntijana kokoseutukunnan alueella. Hankkeen aikana kyseistä tavoitetta tarkennettiin siten, että tavoitteenaoli hankkeen aikana käynnistää osaamiskeskittymän <strong>kehittäminen</strong>. Hankkeellapyrittiin parantamaan asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia omassa asiassaan ja vahvistamaanasiakkaiden, erityisesti lasten äänen kuulumista työskentelyprosessissa.3. Hankkeen organisaatioLastensuojelu<strong>työmenetelmien</strong> kehittämishanketta hallinnoi <strong>Oulu</strong>n kaupunki. Hankkeenprojektipäällikkönä toimi 30.8. 2004 - 19.6. 2006 Anu Tuominen. Tuomisen siirryttyämuihin työtehtäviin hankkeen loppuvaiheen toiminnoista on vastannut projektityöntekijäAnna Kärkkäinen (1.9.2006 alkaen osa-aikaisena). Projektityöntekijän työsuhde alkoi18.5.2006. Hankkeen vastuuhenkilönä on toiminut sosiaalityön tulosyksikön vs. johtajaSirkka-Liisa Olli.Projektipäällikön vastuulla oli hankkeen kokonaisuudesta vastaaminen sisältäen tavoitteidensaavuttamisen ja hankkeen talouden seurannan, tiedottamisen ja yhteydenpidon eriosapuoliin, hankkeen dokumentoinnista ja raportoinnista vastaamisen. Lisäksi projektipäälliköntehtävänä oli raportoida ohjausryhmälle hankkeen etenemisestä ja vastata hankkeenohjaus- ja asiantuntijatyöryhmän kokoontumisista ja niissä käsiteltävistä asioista.4
20.12.2006Projektityöntekijän tehtävänä oli hankkeen dokumentaation tuottaminen ja tulosten varmistaminen.Hankkeen koordinoinnista on vastannut ohjausryhmä. Ohjausryhmään ovat kuulunut henkilöitähankekumppaneiden ja yhteistyötahojen organisaatioista. Ohjausryhmän jäsenetovat sekä lastensuojelun sisältöjen että hallinnon asiantuntijoita. Ohjausryhmän kokoonpano:toimialajohtaja Juha Fränti, Nuorten Ystävät ry. (pj.)vs. sosiaalityön johtaja Sirkka-Liisa Olli, <strong>Oulu</strong>n kaupunkilastensuojelun palveluyksikköpäällikkö Sisko Pirilä-Karlström, <strong>Oulu</strong>n kaupunkisosiaalipalvelujohtaja Timo Kvick, Kempeleen kuntalehtori Marja Salo-Laaka, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskushankekoordinaattori Eija Palsinajärvi-Äikäs, <strong>Oulu</strong>n kaupunkitaloussihteeri Liisa Soronen, <strong>Oulu</strong>n kaupunkisosiaalitarkastaja Timo Mäkelä, <strong>Oulu</strong>n lääninhallitusOhjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja valvoa hankkeen suunnitelman mukaista toteutumista,taloutta ja budjetin toteuttamista sekä vastata hankkeen raportoinnista. Ohjausryhmänvastuulla oli myös hankkeesta tiedottaminen jäsenten omissa organisaatiossa sekä hankkeellejärjestettävä arviointi. Ohjausryhmän keskeinen tehtävä oli hankkeen tavoitteisiinsitoutuminen, riittävän tuen antaminen työntekijöille sekä myönteisen ilmapiirin ylläpitäminenorganisaatiossa. Ohjausryhmä hyväksyi hankkeen tulokset sekä esittää jatkotoimenpiteitä.Ohjausryhmä on kokoontunut 5 kertaa vuodessa.Sisällöllistä toteutusta varten hankkeelle nimettiin asiantuntijatyöryhmä, johon kuuluityöntekijöitä kaikista <strong>Oulu</strong>n kaupungin lastensuojelun sosiaalityön tiimeistä, Kempeleenkunnan sosiaalitoimesta sekä Nuorten Ystävät ry:stä. Asiantuntijaryhmän jäseniä olivataluepäällikkö Sanni Niskala (Nuorten Ystävät ry.), sosiaalityöntekijät Päivi Lauri-Hettula(-25.2.2005), Kaisu Jääskö (-31.8.2006) ja Seppo Heinonen (1.9.-31.12.2006) Kempeleenkunnasta sekä sosiaalityöntekijät Tuula Kivistö-Pyhtilä, Anu Juutilainen, Mirva Makkonenja Anne-Mari Jokinen (<strong>Oulu</strong>n kaupunki). Asiantuntijatyöryhmän jäsenet toimivatalansa asiantuntijoina. Työryhmän tehtävänä oli laatia suunnitelmat ja vastata niiden toteuttamisestaprojektipäällikön antamien tai muutoin sopimuksella määriteltyjen ohjeidenmukaisesti. Työryhmän tehtäviin kuului dokumentoinnista, ohjeiden ja toimintatapojenlaatimisesta sekä työntekijöiden tiedottamisesta vastaaminen. Asiantuntijatyöryhmä kokoontuin. kerran kuukaudessa projektipäällikön johdolla.5
20.12.2006Joulukuussa 2005 projektipäällikön tueksi perustettiin mallinnustyöryhmä, jonka tehtäväksimääriteltiin osaprojektien prosessien mallintaminen siihen vaiheeseen, että ne voimallintaa Process Guide –ohjelmalla valmiiksi. Työryhmään osallistuivat <strong>Oulu</strong>sta lastensuojelunpalveluyksikköpäällikkö Sisko Pirilä-Karlström, projektipäällikkö Anu Tuominen,johtavat sosiaalityöntekijät Eija Laine, Anitta Luukinen, Salme Määttä, Anne-MariaTakkula ja Mirva Ylianttila sekä Kempeleen kunnan sosiaalipalvelujohtaja Timo Kvick.Tavoitteena oli järjestää kuusi mallinnustyöpäivää, joiden aikana osaprojektien mallinnuksetvalmistuvat. Mallinnustyöryhmän kokoontumiset eivät kuitenkaan toteutuneet suunnitellustityöryhmän jäsenten muiden kiireiden takia.Hankkeessa oli kolme Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijaa suorittamassa käytännönopetuksen jaksojaan. Opiskelijat mm. tukivat eri osahankkeiden dokumentointia.4. Hankkeen toteuttaminenHanke käynnistyi 31.8.2004 projektipäällikön aloitettua työsuhteensa. Hankkeen käynnistämisvaiheessakartoitettiin lastensuojelun työntekijöiden kehittämistarpeita. Tätä vartenprojektipäällikkö kävi <strong>Oulu</strong>n kaupungin lastensuojelun tiimeissä, Kempeleen sosiaalitoimistossa,Nuorten Ystävien toimipaikoissa sekä <strong>Oulu</strong>n kaupungin lastenkodeissa. Kehittämistarpeitakartoitettiin myös kyselyn avulla, mutta kyselyn vastausmäärän jäädessä vähäiseksiei sen perusteella voitu päättää yhteistä kehittämisaluetta.Hankkeen vaihtoehtoisiksi toteuttamistavoiksi suunniteltiin käynnistämisvaiheessa koulutus-ja konsultaatiopainotteiset mallit, joista päädyttiin konsultaatiopainotteisen vaihtoehdontoteuttamiseen. Ideana oli, että jokaisella tiimillä on oma kehittämishanke <strong>työmenetelmien</strong>kehittämistä varten. Kehittämistyön ja dokumentaation tukemiseksi tiimeille järjestettiinkoulutusta ja konsultaatiota. Koulutuspäivien aikana esiteltiin eri osahankkeita,ja kouluttajina oli myös ulkopuolisia asiantuntijoita.<strong>Lastensuojelun</strong> osaamiskeskittymää tavoiteltiin työstämällä prosessikuvausta lastensuojelunavohuollon prosessista. Osahankkeissa ja koulutuspäivien aikana nousseet työmenetelmätoli määrä liittää prosessikuvaukseen, samoin dokumentaatio kehittämistyöstä, soveltuvastakoulutuksesta ja konsultaatiosta. Prosessikuvauksen työstäminen oli asiantuntijatyöryhmäntehtävä. Prosessikuvauksen työstäminen oli kuitenkin hidasta, ja hankkeen6
20.12.2006loppupuolella päädyttiin mallintamaan osahankkeissa syntyneet tulokset prosessikuvaustenmuotoon. Mallinnuksiin liitettiin lomakkeita, työvälineitä ja muuta dokumentaatiota, jane julkaistiin internetissä marraskuun 2006 alussa.Tiimien omien kehittämishankkeiden osalta päädyttiin siihen, että tiimit valitsevat jokainenoman kehittämiskohteensa ja sitoutuvat kehittämään työmenetelmiä omien tarpeidensapohjalta. Avohuollon tiimit valitsivat itselleen konsultit kehittämistyön tueksi. Vaikkaosahankkeiden kehittämisalueet ovat moninaisia, ovat asiakkaiden osallisuuden ja lapsenkuulemisen parantaminen olleet kokoavia teemoja.Osahankkeet:• Rajakylän sosiaaliasema: Lapsikeskeisten <strong>työmenetelmien</strong> <strong>kehittäminen</strong>, alkuvaiheentilannearvio• Tuira-Toppilan tiimi: Monikulttuurinen sosiaalityö• Myllyoja-Kontinkankaan tiimi & Nuorten Ystävät ry:n lastenkoti Väliporras: Avohuollonsijoitus on yhteinen juttu• Keskustan sosiaaliasema: verkostopainotteinen perhetyö• Kempele: Kriisitilanteen arviointi lastensuojelussa yhteistyönä mielenterveysneuvolankanssa• Sijaishuolto: huostaanotettujen lasten perhesijoitusprosessi, lyhytaikaisen perhehoidonkoulutus4.1 Osahankkeissa toteutettu toimintaTiimit kehittivät omissa osahankkeissaan valitsemaansa työmenetelmää tai lastensuojeluprosessinosa-aluetta. Kehittämistyön tukena kussakin osahankkeessa oli ulkopuolinenkonsultti. Konsultteina toimivat psykologi Mikko Oranen Ensi- ja turvakotien liitosta (Rajakylä),erityistason perheterapeutit Jukka Mulari ja Pertti Kukkonen Auta Lasta ry:stä(Keskusta), Merja Anis Vasso Oy:stä ja psykologi, vaativan erityistason perheterapeuttiPirkko Tarvainen (Tuira-Toppila), vaativan erityistason perheterapeutti, professori PekkaLarivaara (Myllyoja-Kontinkangas & Väliporras) sekä filosofian tohtori, vaativan erityistasonperheterapeutti Pirjo Keskitalo (Kempele). Osahankkeilla oli käytössään kymmenenkonsultaatiokertaa (4h/ kerta) vuoden 2005 aikana ja viisi kertaa vuoden 2006 aikana.7
20.12.2006<strong>Lastensuojelun</strong> tilannearvio<strong>Lastensuojelun</strong> tilannearviota kehitettiin Rajakylän sosiaaliasemalla. Ajatuksena oli kehittääja kokeilla lasten ja nuorten kuulemiseen liittyviä työmenetelmiä erityisesti lastensuojelunalkuarvioinnin yhteydessä. Konsultaatiotyöskentelyn avulla pyrittiin saamaan käyttöönuusia työvälineitä ja löytämään sekä yhteinen kieli lasten ja nuorten kanssa että tiiminyhteinen linja suhteessa lapsiin ja nuoriin. Toiveena oli, että kaikki asiakkaana olevatlapset tulevat kuulluiksi. Työvälineiden määrän kasvamisen lisäksi toivottiin, että työtäopitaan katsomaan uudesta näkökulmasta. Lapsen näkymistä sosiaalityössä oli tiimissäpohdittu jo ennen hanketta kahden tiimin jäsenen osallistuttua Lapsikeskeisen lastensuojelutyönkoulutukseen vuosina 2004-2005. Koulutuksen aikana tiimissä pohdittiin lapsennäkymistä omalla sosiaaliasemalla. Näiden keskustelujen pohjalta tiimissä luotiin konkreettisialinjoja yhteisille käytännön muutoksille. Konsultaatioissa rakennettiin ohjeistustalapsikeskeiselle työskentelylle. Lapsen kuulemista ja tilannearvion tekemistä työstettiinmyös case-työskentelyn avulla.Rajakylän sosiaaliasemalla kokeiltiin Huoliseula-lomakkeen käyttöä huolen asteen arvioinnissaja ongelmavyyhtien jäsentämisessä. Kaikki tiimin työntekijät täyttivät toukokuussa2005 Huoliseulamittarin ensimmäisen sivun kaikista asiakasperheiden lapsista ja arvioivatsamalla oman huolenasteensa kyseisen lapsen suhteen. Oman huolen analysointiauttaa jäsentämään ongelmia ja pysäyttää pohtimaan jokaisen lapsen tilannetta erikseen.Huoliseulalomakkeiden täyttämisen yhteydessä tiimissä muokattiin huolenvyöhykkeidensisältöjä paremmin lastensuojeluun sopiviksi. Tiimin sosiaalityöntekijä Teija Sulisalo tekiHuoliseulalomakkeiden aineistosta SPSS-ohjelmalla tilastollisia analyyseja, joiden perusteellahän laati raportin alueen lasten tilanteista ja tukitoimista.Tilannearviomallin prosessikuvausta työstettiin hankkeen asiantuntijatyöryhmässä vuoden2005 aikana. Työryhmässä pohdittiin mm. prosessin yhdenmukaisuutta Efficatietojärjestelmänprosessin kanssa sekä niitä menetelmiä, joita tilannearvion tekemisen yhteydessävoidaan käyttää. Tilannearviomallia kehitettiin Helsingin Kohtaavaa lastensuojelua–hankkeessa kehitetyn mallin pohjalta, jota olivat hankkeen järjestämässä Lapset puheeksi–seminaarissa 6.4.2006 esittelemässä Hanna Tulensalo & Sari-Anne Ervast.Tilannearviomallia työstettiin asiantuntijatyöryhmän ja Rajakylän tiimin lisäksi <strong>Oulu</strong>nkaupungin lastensuojelun kehittämispäivän aikana 10.6.2005. Päivän aikana tutustuttiinPesäpuu ry:n työkalupakin lapsilähtöisiin työmenetelmiin ja kuultiin kokemuksia menetelmienkäytöstä. Lisäksi kaikki lastensuojelun tiimit pohtivat alkuarviointia omista näkö-8
20.12.2006kulmistaan. Kehittämispäivän aikana tilannearviomalliin tehtiin useita kehittämisehdotuksia,mm. yhteenvetolomakkeesta. Hankkeen aikana laadittiinkin lomake kirjallisen yhteenvedontekemistä varten. Lomakkeella korostetaan eri osapuolten näkemysten sekäperheen voimavarojen kirjaamista huolen ohella.Monikulttuuriset ryhmätoiminnatMonikulttuurisia ryhmätoimintoja kehitettiin Tuira-Toppilan tiimissä Tuirankartanon sosiaaliasemalla.Tiimin asiakkaina on paljon maahanmuuttajaperheitä, joiden tukemiseksityöntekijät kaipasivat keinoja. Sosiaalityössä ilmenee ongelmia silloin, kun sosiaali- japerhetyöntekijät eivät tunne kulttuurien erityispiirteitä eivätkä pääse tutustumaan perheidenkanssa, eivätkä perheet puolestaan tunne suomalaista yhteiskuntajärjestelmää, lastensuojelulainsäädäntöäja lasten oikeuksia. Lisäksi perheet eivät aina tunne palvelujärjestelmääeivätkä halua ottaa apua vastaan tai tiedä siitä. Perheet voivat myös kokea avun tarjoamisenperheen asioihin puuttumisena. Tuira-Toppilan tiimissä pohdittiinkin mm. kulttuuristenerojen merkityksen huomioimista sosiaalityössä ja lapsen näkökulmaa maahanmuuttajaperheissä.Ryhmämuotoisten toimintojen lisäksi tiimissä suunniteltiin toimintamallinkehittämistä yhteistyöhön maahanmuuttajatoimiston kanssa.Tiimillä oli kaksi konsulttia, joista toinen, Merja Anis Varsinais-Suomen sosiaalialanosaamiskeskuksesta tuotti tiimille paljon tietoaineistoa maahanmuuttajista ja erilaisistakulttuureista. Tietoa kertyi esimerkiksi monikulttuurisen työn kerroksellisuudesta eli yhtäaikaa läsnä olevista monikulttuurisuudesta, yleisestä vieraudesta ja heikosta palvelujärjestelmäntuntemuksesta. Toisen konsultin, Pirkko Tarvaisen kanssa tiimi käsitteli mm. lapsenasemaa monikulttuurisissa perheissä. Tiimissä käytiin läpi alueen monikulttuurisetasiakkaat, ja sen perusteella määriteltiin tavoitteet kehittämistyölle. Tavoitteena oli kehittäätyövälineitä, joiden avulla voidaan ottaa paremmin huomioon monikulttuuristen perheidentarpeita ja erityispiirteitä. <strong>Oulu</strong>n maahanmuuttajatoimiston henkilökuntaa osallistuimyös joihinkin tiimin konsultaatioihin yhteistyön kehittämiseksi.Tiimin kehittämistyö käynnistyi keväällä 2005 tarpeiden ja tavoitteiden määrittelyllä.Tyypillisiksi maahanmuuttajaperheiden lastensuojelullisiksi ongelmiksi todettiin perheväkivaltaja lasten koulunkäyntivaikeudet. Hankkeen alkupuolella painottui konsultaationkoulutuksellinen osuus, ja konsultaatioiden aiheita olivat mm. monikulttuurisuus sosiaalityössäsekä erilaiset näkökulmat monikulttuurisuuteen. Maahanmuuttajaperheitä kohtaavatuudessa asuinmaassa uudet normit, sosiaalisten suhteiden puuttuminen, identiteettikysymyksetsekä käytös- ja kieliongelmat. Usein maahanmuuttajilla on aiemmista kokemuksis-9
20.12.2006ta tai uuteen tilanteeseen sopeutumisesta johtuvaa stressiä. Perheen keskinäinen roolijakovoi muuttua. Perheenpää ei välttämättä saa työtä uudessa kotimaassaan esimerkiksi kielitaidottomuudenvuoksi. Lasten toimiminen tulkkina on usein kulttuurille vieras ilmiö.Tiimissä pohdittiin myös sitä, miten maahanmuuttaja-asiakkaille saadaan selvitettyä viranomaistoimenpiteidenmerkitys, kuten huostaanottoasia. Tavoitteena on tarkoituksenmukainen,perheen tilanteen ja kulttuurin huomioiva palvelujärjestelmä.Työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia maahanmuuttajuudesta ja vieraassa kulttuurissatoimimisesta lisättiin yhteistyössä Setlementin kanssa järjestetyn roolipeli- eli larppauspäivänavulla. Päivän aikana työntekijät joutuivat asettumaan maahanmuuttajien asemaaneri rasteilla, jotka Setlementti järjesti. Kuusi tuntia kestäneen larppauksen toteutuspaikkanaoli Sanginsuu. Larppaus auttoi työtekijöitä eläytymään maahanmuuttajien asemaan jajo ennakkoon pohtimaan maahanmuuttajien elämää uudessa kotimaassaan. Larppauksenaikana työntekijät kokivat eri rooleissaan –pakenevat perheet, sotilaat, rajavartijat- isoavälimatkaa toisiinsa, toisaalta pakolaisperheiden kesken koettiin yhteenkuuluvaisuutta.Käytännön asiakastyön tasolla kehittämisen teemoiksi valittiin maahanmuuttajaasiakkaidenvertaistuen mahdollistaminen ja verkoston mobilisointi. Verkostoa alettiinmobilisoida perheleirien avulla. Perheleireille osallistuminen mahdollistettiin myös suomalaisilleperheille ja viranomaisille, minkä tarkoituksena oli vähentää pelkoa ja ennakkoluulojasekä tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Perheleirien tarkoituksena oli myös tuottaa työntekijöillenäkemyksiä perheiden vuorovaikutussuhteista. Leirit toteutettiin yhteistyössäSetlementin kanssa. Leiritoiminnan lisäksi tärkeänä pidettiin toiminnan jatkuvuutta, jotenperheleirien välille järjestettiin muuta ryhmätoimintaa.Avohuollon sijoitusprosessiAvohuollon sijoitusprosessia kehitettiin Myllyoja-Kontinkankaan tiimin ja Nuorten Ystävätry:n Väliportaan lastenkodin yhteistyönä. Myös <strong>Oulu</strong>n kaupungin omista lastenkodeistaoli henkilöitä mukana työryhmässä syksystä 2005 alkaen. Avohuollon sijoitusten ongelmaksikoettiin se, ettei sijoitusten valmistelua ehditä useinkaan tehdä riittävän systemaattisesti.Ongelmaksi osoittautuu usein myös se, ettei sijoituksella saada aikaan toivottuatulosta tai tulokset jäävät lyhytaikaisiksi. Tavoitteena oli kehittää toimiva malli avohuollonsijoituksen valmisteluun, toteutukseen ja arviointiin yhteistyössä sosiaalityön, laitoksenhenkilökunnan ja asiakkaan kanssa. Malliin sisältyy lapsen kuuleminen, yhteistyövanhempien kanssa sekä erityisesti yhteistyön tiivistäminen sosiaalityöntekijän ja lapsensijoitusyksikön työntekijän kanssa. Tavoitteena oli sekä edistää tiedonkulkua ja palvelu-10
20.12.2006kokonaisuuden suunnittelua asiakkaan tarpeet huomioiden että lisätä sijoituksen suunnitelmallisuuttaja tavoitteen asettelua sekä arviointia. Tavoitteena oli myös kehittää palveluketjuakunnan ja järjestön välisessä yhteistyössä. Koska huostaanottoprosessissa on paljonsamoja piirteitä kuin avohuollon sijoituksessa, sopii malli myös huostaanottotilanteisiinsovellettavaksi.Osana yhteistyön kehittämistä työryhmä käsitteli konsultaatioissa sekä sosiaalityön ettälastenkodin toistensa työhön kohdistamia oletuksia ja ennakkoluuloja. Työskentelyn keinonakäytettiin yhteisen asiakastapauksen perusteellista analysointia, mihin sisältyi työskentelyprosessinkriittisten kohtien ja muutosehdotusten tarkastelu. Konsultaatioissa tehtiinerilaisia toiminnallisia harjoituksia, kuten rooliharjoituksia. Esimerkiksi eräässä rooliharjoituksessakäytiin läpi lastensuojelun asiakastilannetta, minkä jälkeen tapahtumia seuranneetja rooleissa olleet henkilöt kommentoivat näkemäänsä ja kuulemaansa antaen ideoitajatkotyöskentelylle. Rooliharjoituksen myötä tuli näkyviin lastensuojelun sosiaalityöntekijänkaksoisrooli auttajana ja kontrolloijana. Hankkeen aikana tehtiin puolin ja toisinkehittämisehdotuksia olemassa oleviin käytäntöihin. Myös vanhempien roolista sijoitusprosessissaja erityisesti vanhempien tarvitsemasta tuesta keskusteltiin ja todettiinvanhempien vertaisryhmät tärkeiksi tukimuodoiksi.Työryhmä joutui suuren haasteen eteen, kun <strong>Oulu</strong>n kaupungista ei enää sijoitettu nuoriaavohuollon sijoituksina muihin kuin kaupungin omiin lastenkoteihin. Työryhmän ideanakuitenkin oli nimenomaan ollut avohuollon sijoitusprosessin tarkastelu yhteisten asiakkaidenprosessien kautta, joten työryhmä koki kokoontumiset välillä turhauttavina. Myösepätietoisuus hankkeen aikatauluista ja mukana olevien kaupungin omien lastenkotienrooleista aiheutti hämmennystä. Haastavan tilanteen edessä työryhmä näki kuitenkin työskentelylläsaadun paljon hyviä asioita aikaan. Esimerkiksi sijoituksen kriittisten kohtientarkastelu, keskustelun käyminen suunnitelmallisesta sijoittamisesta, toisen työn tuntemaanoppiminen ja tietojen siirtymisen tärkeyden havaitseminen olivat tärkeiksi koettujaasioita. Työryhmä jakautui joulukuussa 2005 kahteen alatyöryhmään (sijoittaja/tilaaja sekätuottaja), jotka kuvasivat sijoituksen valmisteluvaihetta ja sijoitusprosessia laitoksessa.Yhteisen asiakastapauksen tarkastelun yhteydessä tehtiin huomiota työskentelyprosessista.Todettiin, että aiemman asiakashistorian ja toimenpiteiden tarkastelu sekä mahdollistenepäkohtien huomiointi on tärkeää. Eri toimistoissa olevat rinnakkaiset lastensuojeluasiak-11
20.12.2006kuudet 1 vaikeuttavat koko perheen yhtenäistä huomioimista. Neuvotteluissa asioiden eteneminenja sijoituksen tavoitteet pitää nostaa selkeämmin esille ja käsitellä nuoreen jakasvatukseen liittyviä asioita, ei esimerkiksi toimeentulotukiasioita. Asiakasperheen läheisverkostonottaminen mukaan työskentelyyn on punnittava tapauskohtaisesti huomioidenhaitat ja hyödyt sekä ns. hiljaisen tiedon merkitys.Nuoren tullessa laitokseen ja usein koko sijoituksen ajan tieto hänen historiastaan on puutteellinen.Mahdollisia syitä tiedonkulun puutteellisuuteen ovat mm. salassapidon orjallinennoudattaminen ja tietojen salaaminen sijoituspaikan saamisen varmistamiseksi. Ainatietoa ei kuitenkaan ole, esimerkiksi kiireellisissä huostaanotoissa tai sijoittava taho ei tiedostahistoriatiedon merkitystä laitokselle. Avoin tiedonkulku sosiaalityöntekijältä sijoituspaikkaanvähentää mm. jo tiedossa olevien tietojen hankkimista eikä tarvitse tehdä turhaa,päällekkäistä työtä. Väliportaan lastenkodissa käytössä oleva esitietolomake on vähentänyttiedonkulun ongelmia. Laitoksessa puolestaan saadaan valtavasti tietoa nuorenomasta ja hänen lähiverkostonsa elämästä. Saatua tietoa kerrotaan sosiaalityöntekijällemm. kuukausiraporteissa ja huoltosuunnitelmaneuvotteluissa.Sijoitusprosessia kehitettäessä pohdittiin lastenkodin henkilökunnan ja nuoren välistenkeskustelujen merkitystä tilanteen edistämisessä ja asioiden eteenpäin viemisessä. Myöslastensuojelussa tehtävien toimeentulotukipäätösten 2 ongelmallisuutta suhteessa muuhunlastensuojeluasiakkuuteen pohdittiin. Perheen tyytymättömyys tehtyihin toimeentulotukipäätöksiinvoi vaikuttaa negatiivisesti perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Avohuollonsijoitusten ongelmaksi koettiin epätietoisuus sijoitusten kestosta, samoin työntekijöidenvaihtuvuus. Myös avohuollon toimenpiteiden määrä ennen avohuollon sijoitusta herättikeskustelua. Keskeisiksi lastensuojeluprosessin asioiksi määriteltiin lastensuojeluilmoituksenjälkeen tehtävä tilannearvio ja sosiaalityöntekijän aktiivinen työskentely perheenkanssa. Lisäksi pohdittiin sitä, mitä avohuollon sijoituksen työskentelyprosessissa tulisitapahtua, jotta sijoitus toteutuisi nuoren kannalta mahdollisimman hyvin. Keskusteluakäytiin myös sekä vanhempien mukana olosta silloin sosiaalityöntekijän ottaessa yhteyttälaitokseen ja vanhempien ”hoitamisesta” sijoituksen aikana.1 <strong>Oulu</strong>n kaupungissa on aiemmin hoidettu alle 13-vuotiaiden lastensuojeluasiat alueellisessa sosiaalityössä. Yli 13-vuotiaidenasiakkuudet olivat nuorisohuollossa. Vuodesta 2003 alkaen kaikki lastensuojeluasiat on hoidettu alueellisissa lastensuojelutiimeissäja sijaishuollon tiimissä.2 <strong>Oulu</strong>n kaupungin sosiaalityössä toimeentulotukipäätökset on tehty pääasiassa yleisen sosiaalityön palveluna vuoden 2006 keväästälähtien. Aiemmin lastensuojeluasiakkaiden toimeentulotukiasiat hoidettiin osana lastensuojelutyötä.12
20.12.2006Verkostopainotteinen perhetyöVerkostopainotteista perhetyötä kehitettiin Keskustan sosiaaliasemalla kehittämällä toimiviavälineitä perhetyöhön. Verkostotyöskentelyn osalta kehitettiin sekä verkostorakenteita(viranomaisverkosto, asiakasverkosto, asiakkaan lähiverkosto) että verkostotyömenetelmiä(ennakointidialogi, tulevaisuusmuistelut, alue- ja teemaseulat, avoimet dialogit jne.).Huomion kohteena oli myös hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö. Osahanke jakautuikinkahteen osaan. Toisaalta kehitettiin vertaisryhmät ja perheleirit sisältävää kuntouttavaaperhetyötä, toisaalta verkostotyötä, joka kattoi verkostokonsultti-toiminnan, koululla tapahtuvanvertaisryhmätoiminnan kehittämisen ja perheiden tukemisen oppilashuoltotyössäsekä isot alueelliset verkostot. Kouluille kytkeytyvää toimintaa oli myös koululla toimivanohjaajan tekemä perhetyö, mikä mahdollisti joustavan tiedonkulun kodin, koulun ja lastensuojelunvälillä.Perhetyön <strong>kehittäminen</strong>Konkreettisia osahankkeessa kehitettyjä perhetyön välineitä ovat perheleirit ja vertaistukiryhmät.Projekti-ideoina oli verkostokeskeisen työskentelyn <strong>kehittäminen</strong> kouluissa javerkostotyöskentelyn <strong>kehittäminen</strong> kuntouttavassa perhetyössä. Koululle sijoittuvan verkostotyönajatuksena oli yhteistyön lisääminen koulun kanssa ja perheiden tukeminenkoulussa. Kuntouttavan perhetyön ajatuksena oli verkostomainen työskentely eri toimijoidenkanssa perheen tukemiseksi. Perhetyön työpari voi tulla myös toisesta hallintokunnasta.Kuntouttavaan perhetyöhön liittyi myös vertaisryhmien perustaminen lastensuojelunasiakasperheiden vanhemmille. Perhetyöhön liittyen tiimissä käsiteltiin työntekijöiden näkemyksiäperhetyöstä kehittämisen tueksi.Käytännön toiminnan tasolla Keskustan sosiaaliaseman perhetyön kehittämistyönä suunniteltiinja toteutettiin vertaisryhmätoimintaa asiakasperheiden vanhemmille. Perhetyötäkehitettiin myös asiakastilanteissa konsultaation avulla. Konsultit osallistuvat perhetapaamisiintyönohjaajan roolissa. Tarkoituksena oli konkreettisen ohjauksen avulla viedä malliperhetyöhön ja sosiaalityöntekijän työhön. Perhetyössä kehitettiin voimavarakeskeisenperhetyön mallia, joka pohjautuu Auta Lasta ry:n Heinäsalmen lastenkodissa kehitettyynmalliin. Mallia sovelletaan perheen kanssa työskentelyssä case-työskentelynä. Konsultitpitivät koulutuksen voimavarakeskeisestä perhetyöstä lokakuussa 2005 Myllytullin koulullaKeskustan alueen koulujen opettajille ja muulle henkilökunnalle.Lisäksi sosiaaliasemalla kiinnitettiin huomiota vanhemmuuden roolikartta –menetelmäänperehtymiseen. Työntekijöille järjestettiin koulutusta vanhemmuuden roolikartan käytös-13
20.12.2006tä. Mukana koulutuksessa oli asiakkaita, joiden kanssa roolikarttaa käytiin läpi avoimendialogin kautta. Koko Keskustan sosiaaliaseman työryhmä oli istunnoissa mukana. Vanhemmuudenroolikartta oli käytössä myös perheleirillä ja vertaistukiryhmässä.Lastensuojelutyö kouluillaKeskustan sosiaaliaseman toiminta-alueen kouluista kehittämishankkeessa mukana olivatMyllytullin ja Kajaanintullin koulut. Koulujen edustajat osallistuivat myös joihinkin sosiaaliasemankonsultaatiopäiviin. Koululle käynnistettiin ryhmä yksinhuoltajaäitien pojille,jotka kaipaavat toimintaa ja miehen mallia. Kajaanintullin koulussa oppilaille on kehitettyyksilöllisiä kuntoutussuunnitelmia, joiden avulla tuetaan koulunkäyntiä. Lisäksi on kehitettyryhmätoiminnan muotoja. Myös <strong>Oulu</strong>ssa toimivilla erityiskoulujen pajaluokilla onollut lastensuojelun ja nuorisotoimen yhdessä järjestämää ryhmätoimintaa.Yksi sosiaaliaseman lastensuojeluohjaajista on käyttänyt puolet työajastaan verkostotyöhönkahdella koululla, Myllyojan peruskoululla ja Kajaanintullin erityiskoululla. Kouluillatapahtunut työ sisältää koulupäivän aikana pidetyn liikunta- ja muun harrastustoiminnantai sivistävän toiminnan. Myös lastensuojelun erityistyöntekijä ja johtava sosiaalityöntekijäovat käyttäneet määritellyn osan työajastaan opettajan työparina.Kouluyhteistyön taustalla olivat kouluilta tulleet pyynnöt käynnistää vertaisryhmätoimintaaesimerkiksi 7.-luokkalaisille sekä löytää keinoja perheiden tukemiseen, koska monetnuorten ongelmat tulevat esille koulussa. Esimerkiksi Myllytullin koululla on paljon erityistätukea tarvitsevia lapsia, ja tarvetta oli perhetyöntekijälle ja lastensuojeluyhteistyönlisäämiselle. <strong>Lastensuojelun</strong> ohjaaja on toiminut koululla viikoittain yhden päivän. Kohderyhmänäoli alaluokkalaisten (1.-3. luokat) lastensuojelun asiakkaana olevien, yksinhuoltajaäitienlapset. Toiminnan sisältönä oli pääasiassa sosiaalisten taitojen harjoittelua liikunnanavulla. Toimintaa järjestettiin koulupäivän jälkeen, ja toimintatilat olivat joko koulullatai kaupungin muissa tiloissa. Toiminta oli luonteeltaan ennaltaehkäisevää, mieskaveri-tyyppistätoimintaa. Toiminnan toteutukseen osallistui myös nuorisotoimen ohjaaja.Myllytullin koululla on verkostoiduttu usean eri toimijan, kuten nuorisotoimen ja seurakunnankanssa. Tiimin johtava sosiaalityöntekijä on osallistunut alustajana koulun vanhempainiltaan,jossa aiheena ovat olleet vanhemmuuden roolit. Yhteistyössä seurakunnanperhetyön kanssa on pidetty vanhempien ryhmiä. Liikunnallisesta ryhmästä vastannut ohjaajaosallistui Myllytullin koululla oppilashuoltoryhmän ja opettajain kokouksiin kuukausittain.Kokouksiin osallistumisen tarkoituksena oli mahdollisten lastensuojelun asiakkai-14
20.12.2006den saaminen perhetyön tai muun tuen piiriin. <strong>Lastensuojelun</strong> ohjaaja, erityistyöntekijä jajohtava sosiaalityöntekijä käyttivät työaikaansa opettajan työparina.Kajaanintullin koululla koettiin 7.-luokkalaisten olleen väliinputoajaryhmä, joten toiminnallistatekemistä kaivattiin koulun arkeen ryhmää yhdistämään. Keskustan sosiaaliasemanohjaaja toimi hankkeen aikana Kajaanintullin koululla viikoittain yhden päivän. Toiminta7.-luokkalaisten ryhmän kanssa oli liikunnan harrastamista ja muuta harrastustoimintaakoulupäivän aikana. Ryhmää pidettiin yhdessä erityisopettajan kanssa. Lisäksi ohjaajaosallistui koulun oppilashuoltoryhmään ja opettajainkokouksiin kerran viikossa.Ryhmätoiminnan avulla tuettiin koulun opetussuunnitelman tavoitteita, koska työtä tehtiinkoulun ”areenalla”. Ryhmän toimintasuunnitelmaan kuului erilaisten liikuntaharrastustenkokeilua ja muuta toimintaa.<strong>Lastensuojelun</strong> erityistyöntekijä piti yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen sosiaalisen nuorisotyönohjaajan kanssa pajaluokilla opiskeleville tytöille tyttöryhmää. Suurin osa toimintaanosallistuneista oli lastensuojelun asiakkaana. Ryhmään kuuluminen ei aloittanut lastensuojelunasiakkuutta. Tyttöryhmän toiminnalla tuettiin pajaluokkien kasvatustavoitteita,minkä lisäksi ryhmän tavoitteena oli tukea tyttöjen sosiaalisten taitojen kehittymistä.Keskeisiä ryhmätoiminnan teemoja olivat itsensä arvostaminen, yksilöllisyys, ryhmät, ihmissuhteetsekä itseä koskevat valinnat. Ryhmätoiminnan keskeisenä työskentelymenetelmänäkäytettiin Nuiskua eli nuorten ihmissuhdetaitojen kurssia. Ryhmän molemmillavetäjillä on menetelmän käytön edellyttämä koulutus ja oikeus käyttää menetelmää.Tarve järjestää pajaluokkien tytöille ryhmämuotoista tukea syntyi koululla, jonka opettajattoivoivat lastensuojelusta tukea työllensä. Ryhmä toteutettiin kouluaikana kaksi kertaakuukaudessa 2-3 tuntia kerrallaan, joten kaikilla ryhmätoimintaan valittujen luokkien tytöillätuli olla mahdollisuus osallistua toimintaan. Osallistuminen ei ollut pakollista, vaantytöillä oli mahdollisuus jäädä myös luokkaan opettajan ja luokan poikien kanssa. Erityistyöntekijäselvitti ennen toiminnan alkua, onko mukana olevilla tytöillä lastensuojeluasiakkuutta.Jos oli, hän selvitti myös kuka on nuoren oma sosiaalityöntekijä.Kouluissa toteutettavien ryhmätoimintojen arviointia varten tehtiin hankkeen loppuvaiheessaarviointilomake. Lomakkeella nuoret kuvaavat hymiöiden avulla (viisiportainen asteikkohuonosta hyvään) ryhmätoimintojen taustalla olevia tavoitteita. Arvioitavia asioitaovat ryhmässä toimiminen, onnistumisen tunteiden kokeminen, ryhmän kannustavuus,koulunkäynnin sujuminen, itseilmaisu, itsehillintä, keskittyminen, toisten huomioiminen15
20.12.2006sekä sosiaaliset taidot. Liikunnallisiin ryhmiin kuuluvat arvioivat fyysistä kuntoon, kiinnostuneisuuttaurheilusta sekä halua kokeilla uutta lajia. Lomakkeelle oppilaat kirjaavat lisäksijoko odotuksiaan toiminnalle tai kokemuksia siitä arviointiajankohdasta riippuen.Arviointikohteet valittiin ryhmätoimintojen tavoitteiden avulla. Ryhmien tarkoituksena onvahvistaa edellä mainittuja asioita. Ryhmäläiset täyttävät arviointilomakkeen toiminnanalkaessa, lukukausien vaihtuessa sekä toiminnan lopussa. Näin saadaan tietoa nuorten kehittymisestä.Suunnitteilla on arviointilomakkeiden täydentäminen opettajille ja vanhemmillesuunnatuilla lomakkeilla, joilla arvioidaan samoja asioita nuorten edistymisestä.Alueelliset verkostotOsahankkeen yhtenä osa-alueena oli alueellisten verkostojen luominen. Verkostoitumistatapahtuikin työryhmissä niin Kaakkurin, Höyhtyä-Nokela-Lintula-Kaukovainion kuinKeskustankin alueilla. Kaakkurin koululla käynnistyneessä työryhmässä on ollut mukanakolme tiimin sosiaalityöntekijää. Kaakkuri on uusi, laaja asuinalue, joten sinne haluttiinluoda toimiva ja yhtenäinen viranomaisverkosto hoitamaan lasten ja nuorten asioita. Alueellaon ollut huolta lasten, nuorten ja perheiden asioista. Hankkeen aikana kartoitettiinalueen toimijat, tehtiin toimintasuunnitelma työryhmän toiminnalle, nimettiin vastuuhenkilöteri toimijoilta sekä saatiin työryhmä toimimaan itsenäisesti. Alueen toimijoista muodostettiinmoniammatillinen työryhmä, jonka työskentelyn kohteena ovat lapset ja nuoret.Tavoitteena oli työryhmän avulla aloittaa lastensuojeluasiakkuudessa olevien lasten januorten ohjaaminen alueen palvelujen piiriin.Keskustan tiimissä tehtiin konsulttien avulla PowerPoint-ohjelmalla kuvaukset vanhempientoiminnallisesta vertaisryhmästä, voimavarakeskeisestä perhetyöstä, lastensuojelunverkostoarvioinnin prosessissa sekä ohjatun perhetyön prosessista yhteistyössä koulunkanssa. Lapin Posken kanssa mallinnettiin vanhempien vertaisryhmätoimintaa ja pajaluokkientyttötyötä. Projektityöntekijä mallinsi sosiaaliaseman ohjaaja Pasi Anttilan kanssakoululla pidettäviä poikien liikunnallisia ryhmätoimintoja.<strong>Lastensuojelun</strong> kriisitilanteen arviointi<strong>Lastensuojelun</strong> kriisitilanteen arviointia kehitettiin Kempeleen sosiaalitoimessa yhteistyössäKempeleen mielenterveysneuvolan kanssa. Sosiaalitoimessa havaittiin tarve kehittääuusia työvälineitä kriisitilanteessa olevien asiakkaiden auttamiseen. Pulmaksi koettiinasiakkaiden sellaiset kriisiytyneet tilanteet, jotka tulevat tietoon vasta sitten kun ongelmat16
20.12.2006ovat jo suuria. Tilanteet ovat tällöin yleensä vaikeita, tilanteen rauhoittaminen vie aikaaeikä yhteistyön käynnistäminen ole helppoa. Kriisillä tarkoitetaan äkillistä ja kaaosmaista,runsaasti viranomaishuolta sisältävää tapahtumaa tai käyttäytymistä. Osahankkeessa haluttiinkinkehittää työvälineitä akuuttiin kriisitilanteeseen, jotta tilanteita voidaan selvitellärauhassa. Keskeistä kriisitilanteiden selvittelyssä on luottamuksellisen suhteen rakentaminenasiakkaan kanssa. Kriisitilannetyöskentelyä kehitettiin tarkastelemalla casetyöskentelynavulla työskentelyn kriittisiä kohtia ja yhteistyömahdollisuuksia Kempeleenkunnassa.Kehittämistyön aikana pohdittiin kriisitilanteissa työskentelyä erilaisista näkökulmista.Yhtenä näkökulmana esillä oli perheen tilanteen arviointi lapsilähtöisesti. Myös perhe- javerkostotyön resurssointi osaksi työskentelyä oli esillä. Kriisitilannetta olisi hyvä arvioidamonipuolisesti, sillä kriisit näyttäytyvät eri tavalla riippuen perheenjäsenistä tai lapsen/perheen kanssa työskentelevien näkökulmista. Kriisitilannetta arvioitaessa on selvitettävä,millainen kriisi on kyseessä, miten tilanne rauhoitetaan ja millaisia työvälineitä on käytössä.Kriisitilanteen selvittelyn yhteydessä on huomioitava myös muut perheen kanssa toimivattahot.Hankkeen aikana kriisitilanteen arviointimallia pilotoitiin kunnassa. Mielenterveysneuvolankanssa sovittiin sellaisesta järjestelystä, että joku sen työntekijöistä toimii päivystäjänä,jolla on mahdollisuus lähteä yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa kriisissä olevan asiakasperheenkotiin kotikäynnille. Päivystysjärjestely on välttämätön, koska muuten yhteisiäaikoja ei löydy. Koska kriisitilanteita ei kunnassa ole usein, sovittiin, että toimintamalliaarvioidaan mielenterveysneuvolan kanssa sen jälkeen kun kriisitilanteita on mallin mukaisestiarvioitu viisi kertaa. Arviointia varten kerätään palautetta myös asiakkailta.Perhehoidon sijoitusprosessiPerhehoidon sijoitusprosessia tarkasteltiin <strong>Oulu</strong>n kaupungin sijaishuollon tiimissä. Tiimilläei ollut käytössään konsulttia, vaan kehittämistyötä tehtiin projektipäällikön johdolla.Kehittämisen välineinä käytettiin perhehoidon sijoitusprosessin analyysia, ja tiimi mallinsisijoitusprosessia yleisellä tasolla kokonaisuudessaan. Osana kehittämistyötä valmisteltiintyöntekijöiden käyttöön uusia lomakkeita, kuten tiedonsiirto- ja virkaapupyyntölomakkeetsekä pohja huostaanottoihin ja sijaishuoltopaikan muutoksiin liittyviinkuulemiskutsuihin. Varsinaisessa tarkemmassa prosessimallinnuksessa keskityttiinhuostaan otettujen lasten perhesijoitusten valmisteluvaiheeseen, joka todettiin sijoitusprosessinonnistumisen kannalta kriittiseksi vaiheeksi. Valmisteluvaiheeseen liittyy asiakkuu-17
20.12.2006den siirtäminen avohuollon sosiaalityöstä sijaishuoltoon, mihin taas liittyy asiakkaan tietojensiirtäminen sijaishuoltoon sekä lapseen ja biologisiin vanhempiin tutustuminen ja heidänkuulemisensa. Jotta sijoitusprosessi olisi onnistunut ja toteutuisi kohtuullisessa ajassa,täytyy tietojen siirtyä ajallaan.Perheväkivaltaa kohdanneiden nuorten ammatillisesti ohjattu vertaisryhmätoimintaHankkeen puitteissa toteutettiin suunnitelma poikkihallinnollisesta <strong>Oulu</strong>n mallista perheväkivaltaakohdanneiden nuorten vertaisryhmätoiminnasta. Suunnitelman tekivät omiinerikoistumisopintoihinsa liittyen Rajakylän sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä Mirva Makkonen,Keskustan sosiaaliaseman lastensuojelun erityistyöntekijä Tuula Hautamäki januorisoasiainkeskuksen sosiaalisen nuorisotyön ohjaaja Sanna Mustonen. Suunnitelmaryhmätoiminnasta liittyi tuolloin käynnissä olleeseen valtakunnallisen Sopuavain –projektin <strong>Oulu</strong>n hankkeeseen SO! –<strong>Oulu</strong>un ja ko. työryhmän toimintaan. Toiminnan tiedotusvaihekäynnistettiin kehittämishankkeen aikana ja tiedotusta yhteistyötahoille tiivistettiinedelleen syksyllä 2005. Ryhmätoimintaan ohjautuvien nuorten kartoitukset on aloitettualkuvuonna 2006 ja ensimmäiset ryhmät aloittanevat toimintansa alkuvuonna 2007.Toiminnasta tehtiin esitteet sekä nuorille että yhteistyötahoille. Tarkoitus oli myös toteuttaaryhmätoimintaa ja työstää kokemusten perusteella käsikirja, mutta ryhmää ei saatukäynnistettyä hankkeen aikana mahdollisten osallistujien vähyyden takia. Kartoitusta jahaastatteluja nuorille ryhmän aloittamista varten on tehty koko ajan, ja ryhmä käynnistyneemyöhemmin.Vertaisryhmän toteutus jakautuu neljään vaiheeseen, joita ovat tiedottaminen, kartoitus,toiminta ja arviointi sekä seuranta. Tiedotusvaiheessa ryhmätoiminnasta tiedotetaan nuortenkanssa toimivia yhteistyötahoja, jotka ohjaavat nuoria ryhmiin. Lisäksi tiedotetaannuoria sekä nuorten vanhempia ryhmätoiminnasta. Arvioivan kartoituksen vaiheessa kartoitetaanhaastattelujen avulla nuoren väkivaltahistoriaa, nykyistä elämäntilannetta ja soveltuvuuttaryhmätyöskentelyyn. Kartoitusvaiheessa varmistetaan myös, että nuoren elämäon turvattua eikä väkivallan akuuttia uhkaa enää ole. Kartoitusvaihe kestää noin puolivuotta, riippuen mm. nuoren elämäntilanteesta sekä työskentelyyn osallistuvien verkostojenmäärästä. Muodostettavien ryhmien koko rajataan 3-6 nuoreen/ryhmä. Kartoitusvaiheessamenetelminä käytetään kartoituslomakkeita ja elämänviivatyöskentelyä.Kun ryhmän ohjaajat ovat kartoittaneet nuorten elämäntilanteet aloitetaan ryhmätoiminnantoteutusvaihe. Ryhmä toiminta kestää noin vuoden, ja sen aikana nuoret täyttävät 1-3 ker-18
20.12.2006taa arviointilomakkeen, jolla seurataan nuoren elämänhallinnan ja tuen tarpeen kehitystäsekä väkivaltaan liittyvien ajatusten muuttumista. Arviointi- ja seurantavaiheessa arvioidaantoteutuneen ryhmän eri vaiheita sekä tarkastellaan puolen vuoden sisällä ryhmänloppumisesta tarvetta toteuttaa jatkoryhmä. Arviointia tapahtuu vertaisryhmän edetessäsen kaikissa vaiheissa. Ensimmäisen ryhmän jälkeen kootaan kokemuksia ryhmästä ja sentoiminnasta.Lyhytaikainen perhehoitoSijaishuollon tiimissä kehitettiin myös lyhytaikaisen perhehoidon mallia ja koulutusprosessia.Hankkeen aikana koulutusprosessi ehti valmistua lähes kokonaan, mutta työ jäikesken sijaishuollon tiimissä tapahtuneiden työntekijävaihdosten myötä. Lyhytaikaisellaperhehoidolla tarkoitetaan lyhytaikaista kriisihoitoa perheissä vaihtoehtona lastenkotisijoituksille.Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea sekä perheiden selviytymistäkriiseistä että lapsen/nuoren kasvua ja kehitystä turvallisessa ympäristössä. Lyhytaikaisessaperhehoidossa tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon jaläheisiin ihmissuhteisiin. Hoidolla pyritään edistämään lapsen perusturvallisuutta ja sosiaalistakehitystä.Lyhytaikaisen perhehoidon kehittämiseen sisältyy lyhytaikaiseen perhehoitoon halukkaidenja sopivien perheiden löytäminen, kriisiperhetoiminnan koulutuksen/ valmennusmallin<strong>kehittäminen</strong> ja riittävän tuen järjestäminen perheille. Hankkeen aikana kehitetty lyhytaikaiseenperhehoitoon sitoutuvien perheiden koulutusprosessi sisältää kahdeksan vaihetta.Ensimmäisessä vaiheessa tiedotetaan toiminnan käynnistymisestä ilmoittamalla lehdissäja www-sivuilla. Olemassa olevia sijaisperheitä tiedotetaan toiminnasta. Perhehoitajaksihaluavat perheet lähettävät sijaishuoltoon perustietolomakkeen ja tarpeelliset liitteet(rikosrekisteriote ym.).Lyhytaikaisen perhehoidon koulutusprosessiin kuuluu 3-4 koulutettavien perheiden ryhmätapaamistaja 2-3 perheiden omaa tapaamista. Yksi perhetapaamisista toteutetaan kotikäyntinä.Ryhmätapaamisten aikana käsitellään mm. perheiden muutoksia yhteiskunnassa,perheiden kriisejä ja lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaiden tulevien perheiden tuen tarpeita.Lapsen asemaan ja tarpeisiin sekä lasten kokemuksiin perheen kriisitilanteissa kiinnitetäänerityistä huomiota. Myös perhehoitoon liittyvää keskeistä lainsäädäntöä, perhehoidonsopimuksia ja korvauksia sekä koulutusasioita käydään läpi.19
20.12.2006Perheiden omissa tapaamisissa tarkastellaan heidän taustaansa ja toimintaan osallistumisenmotivaatiota sekä selvitetään perheen asuinolosuhteita ja –ympäristöä, vanhemmuuttaja parisuhdetta sekä muiden perheenjäsenten suhtautumista perhehoitajuuteen. Perhehoitajuudenalkaessa sovitaan perheiden tukemisesta jatkossa ja vahvistetaan sopimus perhehoitajuudesta.Jatkossa perhehoitajien toimintaa seurataan tapaamisten ja kotikäyntienavulla. Perhehoitajille järjestetään tukea, kuten työnohjausta ja vertaisryhmiä.4.2 TiedottaminenHankkeen tiedotussuunnitelmaan kuului sekä sisäisen että ulkoisen tiedottamisen toteuttaminen.Sisäistä tiedottamista oli hankkeeseen osallistuville toimijoille tiedottaminen jaulkoista muille tahoille tiedottaminen. Sisäisen tiedottamisen keinoja olivat projektipäällikönvierailut eri tiimeissä kertoen hankkeen etenemisestä sekä eri työryhmien kautta tapahtunuttiedottaminen. Esimerkiksi ohjausryhmän jäsenet ovat tiedottaneet hankkeestaomissa verkostoissaan. Sisäistä tiedottamista on tapahtunut myös seminaareissa ja kaikkientyöntekijöiden yhteisissä työkokouksissa. Hankkeesta on tiedotettu <strong>Oulu</strong>n kaupunginhenkilöstölehti Posterissa hankkeesta tammikuussa 2005, ja hankkeen tulokset esiteltiinsamassa mediassa marraskuussa 2006.Ulkoista tiedottamista on toteutettu mm. esitteen, tapahtumien, lehdistön ja internetinavulla. Hankkeen alussa painettiin hanke-esite, jota jaettiin eri yhteyksissä. Hankkeelle perustettiinwww-sivut osaksi <strong>Oulu</strong>n kaupungin internetsivuja osoitteeseenwww.oulu.ouka.fi/sote/lastensuojelu%5Fhanke2005/. Hankkeesta tiedotettiin yhteistyökumppaneidenkokouksissa ja Nuorten Ystävät ry:n lehdessä. Suomenmaa-lehdessä olijuttu Keskustan sosiaaliaseman osaprojektin käynnistymisestä. elokuussa 2005. Hankkeenmallinnukset julkaistiin internetissä osoitteessa www.sosiaalikollega.fi , ja samalla sivustollajulkaistiin myös uutinen mallien julkaisusta. Mallinnuksista on tiedotettu yhteistyökumppaneitaja muita tahoja eri yhteyksissä.Projektipäällikkö kertoi hankkeesta Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Helsingissä 9.-10.3.2006. Johtavat sosiaalityöntekijät ja palveluyksikköpäällikkö esittelivät hanketta Perheterapiapäivillämaaliskuussa 2006. Rajakylän sosiaaliaseman lapsikeskeisestä työstätehtiin uutinen TV1:n uutisiin. Projektityöntekijä esitteli hanketta dokumentoinnin kehittämisennäkökulmasta Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestämässä koulutuksessa19.9.2006.20
20.12.20064.3 Seminaarit, koulutuksetKehittämishankkeen aikana on järjestetty kolme seminaaria ja yksi kehittämispäivä.6.4.2006 järjestettiin <strong>Oulu</strong>ssa Lapset puheeksi lastensuojelussa –seminaari. Siihen osallistui80 sosiaali- ja perhetyöntekijää hankekumppaneiden organisaatioista ja lähikunnista.Kokonaispalaute seminaarista oli myönteinen.Lapset puheeksi lastensuojelussa –seminaarin palautteen pohjalta <strong>Oulu</strong>n kaupungin lastensuojelussajärjestettiin 10.6.2005 kehittämispäivä, jossa työstettiin yhteistä mallia alkutilanteenarviointiin. Tavoitteena oli kehittää yhteistä toimintamallia kumppaneiden käyttöön.Toimintamalli jäsentää jatkossa lastensuojelun arviointivaiheen työprosessia ja tarjoaasiihen soveltuvia työvälineitä. Kehittämispäivään osallistui 40 kaupungin sosiaali- japerhetyöntekijää. Päivän aikana saatiin työstettyä alkutilanteen arviointiin soveltuvaatyömallia eteenpäin.Hanke järjesti 16.11.2005 työseminaarin, johon osallistui 80 henkilöä. Seminaarissa lastensuojeluntiimit kertoivat osaprojektissa käynnistyneestä kehittämistyöstä, minkä lisäksiideoitiin osahankkeiden kehittämistyötä workshop-työskentelynä. Luento-osuuden aiheenaoli lapsiperheiden kohtaaminen moniammatillisissa verkostoissa. Luennoitsijana oli psykologi,vaativan erityistason perheterapeutti Pirjo Keskitalo.Hankkeen loppuseminaari järjestettiin 12.10.2006 Rokualla, Rokuanhovissa. Loppuseminaariinosallistui 63 henkilöä hankekumppaneiden organisaatioista ja ympäristökunnista.Seminaarissa kukin tiimi esitteli oman osahankkeensa tuotokset prosessikuvaustenavulla. Mikko Oranen Ensi- ja turvakotien liitosta piti kaksi kommenttipuheenvuoroa.4.4 MallinnuksetHankkeessa oli alun perin tavoitteena mallintaa koko lastensuojelun avohuollon työprosessi.Prosessien mallintaminen aloitettiin alkutilanteen arvioinnin mallinnuksesta. Malliatyöstettiin kehittämispäivän 10.6.2005 aikana ja asiantuntijatyöryhmän kokouksissa. Prosessinmallintaminen oli kuitenkin hidasta, ja tavoitteita mallintamisen suhteen päädyttiintarkistamaan. Kaikkien osahankkeiden tulokset päätettiin mallintaa prosessikuvaustenmuotoon. Mallinnukseen päätettiin hankkia teknistä tukea Pohjois-Suomen sosiaalialan21
20.12.2006osaamiskeskuksen Lapin toimintayksiköstä, jossa on tehty useita mallinnuksia Lapin alueellatehtävästä sosiaalialan työstä. Mallinnussopimukseen sisältyi myös mallien julkaisuPosken internet-sivuilla osoitteessa www.sosiaalikollega.fi .Hankkeen tuotosten kuvaamisen tavaksi valittiin työskentelyprosessien mallintaminen,koska näin voidaan hahmottaa hankkeen tuloksena syntyneistä prosesseista niiden keskeiset,kriittiset vaiheet sekä tehdä näkyväksi eri toimijoiden vastuualueet. Asiakkaiden asemaatyöskentelyprosessien aikana voitiin korostaa myös grafiikan keinoin. Myös lastensuojeluprosessieneri vaiheisiin ja toimintoihin kuluvia aikoja voidaan mallinnusten avullahahmottaa selkeällä tavalla.Prosessit muodostuvat tukiprosesseista ja ydinprosesseista. Ydinprosesseilla tarkoitetaanniitä työsuorituksia, jotka toteuttavat perustehtävää ja tuottavat sitä palvelua, jota vartenollaan olemassa. (Salminen 2005, 114-115). Hankkeen tuotosten prosessimallinnuksissaydinprosesseiksi valittiin pääasiassa sellaiset keskeiset toiminnot, joissa asiakkaat ovatmukana. Esimerkiksi vertaisryhmätoimintojen prosessikuvauksissa myös suunnitteluvaiheon ydinprosessi, koska asiakkaat voivat osallistua siihen. Toiminnan suunnittelu suhteessaasiakkaiden tarpeisiin on myös koko toiminnan onnistumisen kannalta kriittinen vaihe.Prosessikuvausten avulla yritetään ymmärtää keskeisten tavoitteiden saavuttamisenkannalta kriittisiä asioita, mikä auttaa kohdistamaan kehittämistä toiminnan oikeisiinvaiheisiin (Laamanen 2001, 37 - 41)Prosessien kuvaaminen edellytti prosessien tunnistamista ja prosessien alun ja päättymisenmäärittämistä. Prosessien alut ja päättymiset määriteltiin asiakasrajapintojen sekäsuunnittelu- ja arviointivaiheiden avulla. Malleihin kuvattiin, millaisia tarpeita asiakkaillaja työntekijöillä on toiminnan alussa, ja millainen tilanne on toiminnan päättymisenjälkeen. Esimerkiksi tilannearviomallissa lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus, jossakuvataan lapsen elämään liittyvää huolta. Tilannearvio päättyy siihen, että lapsellakatsotaan olevan tarve asiakkuuteen tai tarvetta ei ole. Erityisesti vertaisryhmätoimintojenmallinnuksessa prosessien alkuun kuuluu toiminnan suunnittelu, ja loppuvaiheeseentoiminnan arviointi. Prosessikuvausten avulla saatiin esille näiden molempien vaiheidentärkeys varsinaisen toiminnan ohella. (kts. Laamanen 2001, 52-53)Oman työn tutkiminen ja siitä kirjoittaminen toimivat sosiaalityön asiakasprosessien jäsentäjinäja antavat näkyvän merkityksen paikallisten työkäytäntöjen kehittymiselle. Työprosessienkuvaaminen johtaa oman työn kehittämiseen ja tutkimiseen, ja mallin avullatyöntekijä näkee oman työnsä vahvuudet ja kehittämisen paikat. Prosessikuvausten kautta22
20.12.2006sosiaalityö tulee läpinäkyväksi paljastaen sosiaalityön merkityksellisyyden ja laajaalaisuuden.(Kostamo-Pääkkö, 2004,1-2). Prosessikuvaukset toimivat paitsi hankkeessasaavutettujen tulosten kuvaajina, myös työn kehittämisen välineinä. Mallinnuspäivien aikanatiimeissä vielä keskusteltiin yhteisistä toimintatavoista ja sovittiin työkäytännöistä.Työprosessien ollessa näkyviä voidaan niitä kehittää myös jatkossa testaten nyt tehtyjämallinnuksia. Prosessikuvauksia voidaan tarvittaessa päivittää, joten <strong>työmenetelmien</strong> <strong>kehittäminen</strong>saadaan myös jatkossa näkyväksi.Sosiaalityön prosessien mallinnukset selkiyttävät sosiaalityön toimintaprosesseja. Mallinnuksessasosiaalityön asiakkuusprosessit pystytään kuvaamaan kokonaisvaltaisesti, omanammattilaistoiminnan kulku pystytään kuvaamaan suhteessa muihin ammatteihin, ja saadaanhahmotettua sosiaalityön laajuus, moninaisuus ja syvyys. Prosessin mallinnus auttaatunnistamaan kriittiset kohdat asiakasprosessissa. Mallinnusta voidaan käyttää työvälineenä,kun asiakkaan kanssa yhdessä arvioidaan prosessin tuloksellisuutta tai kipukohtia.(Niskala 2004, 132-144).Mallinnuspäiviä osahankkeilla oli pääsääntöisesti kaksi. Ensimmäiset päivät pidettiin touko-kesäkuussa. Mallinnuksissa hyödynnettiin projektipäällikön tiimien kanssa työstämiä,PowerPoint –esitysgrafiikalla tehtyjä kuvauksia toimintojen keskeisistä vaiheista. Tämämahdollisti sen, että prosessikuvaukset saatiin tehtyä kahdessa päivässä. Mallinnuspäiviinosallistuivat kaikki tiimien työntekijät lukuun ottamatta avohuollon sijoitusprosessia työstänyttäryhmää. Tällä ryhmällä mallinnuspäiviä oli kolme, ja aloituskerralle valittiin työskentelemäänpienempi työryhmä. Tilannearvion mallintamiseen käytettiin vain yksi päivä,koska pohjatyötä oli tehty sekä tiimissä että asiantuntijaryhmässä ja yhteisen kehittämispäivänaikana.5. TuloksetHankkeen tuloksena syntyivät mallit tilannearvion toteuttamiseen lastensuojelunalkuvaiheessa ja kriisitilanteissa, vertaisryhmätoiminnot lastensuojelun asiakasperheidenvanhemmille ja maahanmuuttaja-asiakkaille, ryhmätoimintoja kouluille sekä kuvauksethyvin toimivista avohuollon sijoituksen ja perhehoidon sijoitusten valmistelunprosesseista.23
20.12.20065.1 <strong>Lastensuojelun</strong> tilannearvioTilannearvio alkaa lastensuojeluilmoituksen tai -hakemuksen vastaanottamisen jälkeenaloitustapaamisella. Jos lastensuojeluilmoituksen tekee toinen viranomainen, esimerkiksikoulun tai sairaalan edustaja, usein ilmoituksen tekemisen yhteydessä kutsutaan sosiaalityöntekijämukaan lapsen asian tiimoilta koottuun verkostopalaveriin. Verkostopalaveritoimii tällöin aloitustapaamisena. Muussa tapauksessa sosiaalityöntekijä kutsuu lapsen japerheen aloitustapaamiseen. Aloitustapaamisen aikana käsitellään lastensuojeluilmoituksessatai –hakemuksessa esille tuotua huolta ja arvioidaan perheen kokonaistilannetta.Aloitustapaamisessa sovitaan myös jatkotyöskentelystä, jos tarvetta tilanteen tarkemmalleselvittämiselle ja asiakkuuden aloittamiselle on. Perheelle kerrotaan tilannearviotyöskentelynetenemisestä ja sovitaan aikataulusta. Asiakkuutta ei aloiteta, jos ei nähdä tarvetta selvitellätilannetta enempää eikä lapsi tarvitse lastensuojelun asiakkuutta.Kuva 1. Tilannearvion eteneminenJatkotapaamisten aikana tavataan lasta 2-4 kertaa ja vanhempia vähintään kerran. Yksi tapaamisistapyritään tekemään kotikäyntinä, jolloin on mahdollista saada tärkeää tietoa lapsenelinympäristöstä ja kodin olosuhteista. Lisäksi kartoitetaan lasta ja vanhempia jo auttavattahot ja kutsutaan tarvittaessa koolle verkosto. Tapaamisten tavoitteena on saada kokonaiskuvalapsen ja perheen tilanteesta. Lapsen tapaaminen ja kuuleminen on yksi tilannearvionkeskeisimmistä seikoista. Sosiaalityöntekijä harkitsee lapsen iän ja kehitystasonperusteella, milloin lasta voidaan tavata itsenäisesti ja milloin vanhemman kanssa. Yli 4-vuotiasta voidaan useimmiten tavata yksin. Tapaamiset tulee toteuttaa hienovaraisesti, lastajärkyttämättä ja lapsen läheisiä ihmissuhteita kunnioittaen. Tapaamisten aikana käydäänläpi lapsen arkea keskustellen ja erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla. Keskustelunvirittämiseksi voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia kortteja ja leluja.24
20.12.2006Vanhempia tavataan yleensä yhdessä, mutta esimerkiksi perheväkivalta- tai muissa ristiriitatilanteissaheitä tavataan erikseen. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsesta ja kuullaanvanhempien kokemuksia ja käsityksiä lapsen arjen sujumisesta. Vanhempien kanssa keskustellaanmyös heidän vanhemmuuskokemuksistaan. Tapaamisen aikana selvitetään sekävanhempien näkemyksiä lapsen yksilöllisistä tarpeista mutta myös heidän kykyään vastataniihin. Jos perheessä on pieniä lapsia, pyritään vanhempien tapaaminen järjestämään perheenkotona, jolloin voidaan havainnoida vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta.Tilannearvio päättyy sosiaalityöntekijän tekemään kirjalliseen yhteenvetoon tilannearvionaikana esille tulleista asioista ja jatkotyöskentelyehdotuksista. Yhteenveto annetaan vanhemmilleja lapsen kehitystasosta riippuen myös lapselle. Yhteenveto käydään läpi lapsenja perheen kanssa yhteenvetotapaamisessa, jossa myös keskustellaan tilannearvion aikanaesille tulleista asioista. Tapaamisen aikana sovitaan asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä.Jos asiakkuus jatkuu, sovitaan jatkotyöskentelystä ja huoltosuunnitelman tekemisestä.Tilannearvion prosessimallinnukseen on koottu keskeiset dokumentointikäytännöt. Näinpystyttiin tekemään näkyväksi, miten lastensuojeluasian vireilletulo ja asiakkuuden alkukirjataan siten, että merkintä asiakkuudesta tulee vain todellisille asiakkaille. Tilannearvionlopussa asiakkuus saattaa myös päättyä, jos lapsella ei ole tarvetta asiakkuuteen. Tilannearviontekemisen myötä sekä asiakasperheelle että työntekijöille selkiytyy asiakkuudenalkaminen ja päättyminen, ja tämä saadaan myös tietojärjestelmään kirjattua oikein.Malliin liitettiin myös erilaisia lomakkeita ja muita työvälineitä, joita tilannearvion tekemisenaikana voi hyödyntää. Lomakkeita voi käyttää tukemaan esimerkiksi lapsen taivanhempien kuulemista. Kaikki malliin liitetyt työvälineet ovat sellaisia, joita Rajakyläntiimissä on käytetty tilannearvion tekemisessä, ja ne on havaittu toimiviksi menetelmiksi.Lomakkeisiin sisältyy esimerkiksi yhteenvetolomake, päihdemittari sekä ajankäyttöneliötja –ympyrät.Jotta tilannearviomalli saataisiin käyttöön koko kaupungin alueella lastensuojelun työmenetelmänä,laadittiin siitä Rajakylän tiimissä käsikirja. Käsikirjassa käsitellään tilannearvionkeskeisiä periaatteita ja selostetaan tilannearvioprosessin vaiheet.25
20.12.20065.2 Tilannearvio kriisitilanteissa<strong>Lastensuojelun</strong> kriisitilanteen arviointi käynnistyy, kun sosiaalitoimi tai mielenterveysneuvolasaa tiedon kriisissä olevasta asiakkaasta. Jos kriisissä on kyse äkillisestä psyykkisestäkriisistä, lapsen tai vanhemman vakavasta rikoksesta, pahoinpitelystä/ äkillisestäperheväkivallasta tai lapsen päihteiden käytöstä (akuutti kriisi tai vakava, pitkäkestoinenkäyttö), aletaan kriisitilanteessa työskennellä sosiaalitoimen ja mielenterveysneuvolan yhteistyönä.Yhteistyötä tehdään myös lapsen karkaamisen, heitteillejätön ja seksuaalisenriiston epäilyn yhteydessä silloin, kun perhe on jo mielenterveysneuvolan asiakkaana.Kuva 2. <strong>Lastensuojelun</strong> kriisitilanteen arviointiYhteinen työskentely alkaa työparipyynnön jälkeen tarkistamalla, onko perheellä asiakkuuttamielenterveysneuvolassa ja onko näin olemassa aiempaa tietoa asiasta. Työparinkanssa sovitaan, milloin ja missä asiakasperhe tavataan. Mielellään mennään perheen kotiin,mutta tarvittaessa tapaaminen sovitaan toimistolle. Perheelle ilmoitetaan tapaamisesta.Ennen perheen tapaamista asiakkaan kohtaamista valmistellaan yhdessä keskustelemallatyöntekijäosapuolten intresseistä, kertaamalla tapaamisen syy ja huolen aihe sekä sopimalla,kuka työntekijöistä vastaa tapaamisen etenemisestä ja kuka lasten osallisuudesta.Perheen tapaamisen aikana rauhoitetaan aluksi tilanne esittäytymällä ja kuulemalla kaikkienperheenjäsenten näkemys tilanteesta. Kaikki perheenjäsenet pyydetään samaan tilaantai ainakin ”kuulolle”, jos esimerkiksi lapset eivät halua olla samassa tilassa. Lasten ei tarvitseolla koko aikaa läsnä tapaamisessa. Tapaamisen aikana pyritään muodostamaan yhteistänäkemystä siitä, mitä on tapahtunut. Perheelle annetaan ohjausta ja neuvontaa, jatarvittaessa tehdään päätökset välittömistä lastensuojelutoimista ja arvioidaan muun hoi-26
20.12.2006don tarvetta. Tarpeen mukaan konsultoidaan lääkäriä. Työntekijät voivat käydä läpi eritoimintavaihtoehtoja perheen kuullen reflektoiden, jolloin toiminta säilyy avoimena javaihtoehdoista keskustellaan riittävästi. Tapaamisen lopuksi tehdään yhteenveto tilanteestaja sovitaan jatkotyöskentelystä perheen kanssa.5.3 Monikulttuurinen ryhmätoimintaMonikulttuuriseen ryhmätoimintaan pyydettiin mukaan seitsemän perhettä, joista neljä olimaahanmuuttajataustaisia. Kaikki perheet olivat lastensuojelun ja perhetyön asiakkaina, jakaikissa oli erilaisia lasten kasvatukseen liittyviä ongelmia. Edellytyksenä toimintaan osallistumiselleoli, että perheessä on joku suomenkielentaitoinen henkilö. Tulkkeja ei toimintaanotettu mukaan. Perheiltä kysyttiin henkilökohtaisesti halukkuutta osallistua toimintaan,ja kaikki pyydetyt olivatkin halukkaita osallistumaan.Kuva 3. Monikulttuurisen ryhmätoiminnan toteutusToiminta käynnistyi Setlementin Ystävyystalolla pidetyllä tilaisuudella 13.9.2005. Tapaamisentarkoituksena oli tutustua ja tutustuttaa ihmisiä toisiinsa ja keskustella perheleirinohjelmasta.Ensimmäinen perheleiri pidettiin 29.-30.10.2005 Jäälin Pihlajarannassa. Ennen leiriä työntekijätpohtivat perheiden erilaisuutta, erilaisia kulttuuritaustoja ja kielivaikeuksia. Myösleirille osallistuvat työntekijät tulivat eri organisaatioista, sillä mukana oli sekä Tuira-Toppila –tiimin että Setlementin väkeä. Leirin ohjelmassa oli mm. ryhmätoimintoja vanhemmilleja eri-ikäisille lapsille. Vanhempien ryhmien aiheina oli mm. keskustelu lapsenkasvattamisesta monikulttuurisessa ympäristössä. Leirillä vieraili myös psykologi PirkkoTarvainen vanhempien keskusteluryhmän alustajana. Aikuiset osallistuivat aktiivisesti27
20.12.2006keskusteluun lasten kasvatuksesta. Palautteen perusteella vanhemmat olivat tyytyväisiäkeskusteluihin ja vertaistukeen. Nuorten ryhmässä keskusteltiin mm. koulusta, tulevaisuudestaja toiveista voimavarakorttien avulla.Perheleirin jälkeen järjestettiin mukana olleelle ryhmälle jouluinen toimintapäivä11.12.2005. Toimintapäivän aikana askarreltiin ja leivottiin, laulettiin joululauluja ja syötiinriisipuuroa. Vuodenvaihteen jälkeen toiminta jatkui kokkikurssilla yhteistyössä <strong>Oulu</strong>nMarttapiirin kanssa. Kokkikurssi kokoontui viisi kertaa. Kurssilla valmistettiin erilaisia,eri kulttuureiden ruokia. Setlemetti järjesti kurssin aikana pikkulasten hoidon omissa tiloissaan,kurssi järjestettiin Marttapiirin tiloissa Marttalassa.Toiminta päättyi toiseen perheleiriin 31.3.-2.4.2006 Pikkusyötteellä. Leiri järjestettiin jälleenyhteistyössä Setlementin kanssa. Leirin ohjelmaan kuului mm. toimintaa ryhmissä,ulkoilua ja lapsille hiihtokoulun käymistä. Leirin lopuksi mukana olleet täyttivät palautelomakkeen,jonka avulla arvioitiin leiriä, siellä viihtymistä ja kokemuksia työntekijöidentyöskentelystä. Lisäksi lomakkeelle sai kirjoittaa kokemuksia hyvistä, huonoista ja yllättävistäasioista leirillä.Perheleirin järjestelyjen osalta toiminnan aikana todettiin, että leiripaikan valinta vaikuttaaleirin onnistumiseen. Esimerkiksi lasten leikeille ja askarteluille on hyvä olla omat paikkansa,joista ei tarvitse kerätä tavaroita kesken kaiken pois muun toiminnan tieltä. Paikanvalinnassa on huomioitava rauhallisuus. Jos samassa paikassa on leirin lisäksi muuta toimintaa,tuo se oman haasteensa leiriläisten toimimiselle ryhmänä. Myös henkilökunnanmäärään on kiinnitettävä huomiota. Iltaisin on usein mahdollista käydä antoisia keskustelujaperheiden vanhempien kanssa, joten työtekijöitä on hyvä olla riittävästi paikalla. Yhteistyötyöntekijöiden kesken organisaatiorajoja ylittävänä onnistui hyvin. Leirien aikataulujenosalta on huomioitava, että ohjelmaan tulee riittävästi taukoja. Toisaalta suunnittelemattomalletekemiselle ei saa jäädä liikaa aikaa.Kehittämishaasteeksi jäi toiminnan arvioinnin <strong>kehittäminen</strong> toiminnan yksittäisten osaalueidenpalautteiden mutta myös toimintakokonaisuuden arvioinnin osalta. Tiimissä pohdittiinsopivia arviointimenetelmiä, mm. tapauskohtaista arviointia ja Bikva-menetelmää.Myös palautelomaketta kehitettiin, mutta työ on vielä kesken mm. erilaisten kielellisten jakäsitteellisten haasteiden takia. Toiminnan jatkuvuuden kannalta haasteena on myös yhteistyötahojenja resurssoinnin pohtiminen sekä rahoituksen että työajan osalta. Jos leireilläon mukana paljon lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia, vievät ne paljon työaikaresursseja,etenkin kun leirit usein on lasten koulu- ja vanhempien työjärjestelyjen ta-28
20.12.2006kia tarkoituksenmukaista järjestää viikonloppuisin. Yhteistyö sosiaalialan oppilaitosten jajärjestöjen kanssa jäi vielä mietittäväksi.5.4 Vanhempien vertaisryhmätoiminnotEnsimmäinen lastensuojelun asiakkaina olevien perheiden vanhempien vertaisryhmäkäynnistyi syksyllä 2005 ja toiminta jatkuu edelleen. Ensimmäiseen ryhmään osallistuivain äitejä, toiseen myös isiä. Ensimmäiseen ryhmään osallistui noin kymmenen äitiä.Ryhmään ohjautui jäseniä perheleireiltä. Ryhmä oli avoin, joten siihen oli mahdollista liittyämukaan myös toiminnan aloittamisen jälkeen. Toinen ryhmä käynnistyi Kaakkurinalueella keväällä 2006. Ryhmiä ovat ohjanneet pääasiassa lastensuojelun ohjaajat, muttamyös sosiaalityöntekijät ovat olleet jonkin verran mukana. Sosiaaliaseman perhetyötä tekevätohjaajat pohtivat tarvetta kehittää ryhmämuotoista toimintaa perhetyön asiakkainaoleville äideille, koska äideillä oli samankaltaisia ongelmia ja lisäksi heidän sosiaalinenverkostonsa oli heikko. Ryhmässä äidit saavat tukea muilta samassa tilanteessa olevilta äideiltäja heidän sosiaalinen verkostonsa laajenee.Kuva 4. Vanhempien vertaisryhmän ohjatun toiminnan vaiheetTarpeiden kartoittamisen jälkeen vanhempainryhmä käynnistyi toiminnan suunnittelulla.Suunnitteluvaiheessa lähetettiin kutsukirje aloitustapaamiseen sellaisille äideille, joidenohjaajat arvioivat hyötyvän ryhmätoiminnasta. Kriteereinä ryhmään kutsumiselle lastensuojeluasiakkuudenlisäksi oli lasten samanikäisyys ja äidin heikko sosiaalinen verkosto.Lisäksi perheessä ei saanut olla vakavaa, akuuttia päihdeongelmaa. Suunnitteluvaiheessasovittiin myös ryhmän toiminnasta ja tarvittavista tiloista sekä toiminnan kuluista.Ensimmäiseen vertaisryhmätoteutukseen ohjaajat hankkivat ryhmätoimintaan yhteistyökumppaniksiMarttapiiriliiton, jonka kanssa äideille järjestettiin kokkikurssi ryhmätoiminnanensimmäisessä vaiheessa. Kokkikurssi päätettiin järjestää heti toiminnan alussa, koskatoiminnan ja yhdessä tekemisen keinoin haluttiin ryhmäyttää ja tutustuttaa äitejä toisiinsa.29
20.12.2006Tutustumisvaihe kesti neljä kokoontumiskertaa. Tutustumisvaiheen pituus riippuu kuitenkinaina siitä, ovatko osallistujat ennestään tuttuja. Joskus asiakkaana olevat vanhemmattutustuvat toisiinsa esimerkiksi perheleireillä. Kokkaamisen lisäksi tutustumisvaiheessa olierilaisia tutustumisharjoituksia ja liikuntatuokioita.Tutustumisvaiheen jälkeen ryhmätoiminta siirtyi ohjattuun vaiheeseen, joka kesti samoinneljän kokoontumiskerran ajan. Ohjatun toiminnan aikana äitien kanssa keskusteltiin vanhemmuudestaerilaisten teemojen ja menetelmien, kuten vanhemmuuden roolikartan avulla.Lisäksi oli myös yhteistä toimintaa elokuvissa ja kylpyläkäynnin muodossa. Ohjatuntoiminnan jakso päättyi viikonlopun kestäneeseen perheleiriin.Ohjatun toiminnan jakson jälkeen ryhmä siirtyi noin puolen vuoden ajaksi vertaisryhmätoiminnanvaiheeseen. Yksi ryhmän jäsenistä siirtyi ryhmän vetäjäksi ohjaajien siirtyessätaustalle. Ohjaajat vastasivat kuitenkin toiminnan käytännön järjestelyistä, kuten tilavarauksista.Vertaisryhmässä vieraili luennoitsijoita alustamassa keskustelua äitien toivomistaaiheista, kuten vanhempana jaksamisesta, lapsen masennuksesta ja päihteistä perheessä.Vertaisryhmävaiheen lopussa sovitaan ohjaajien roolin päättymisestä, minkä jälkeen ryhmäjää toimimaan täysin itsenäisesti. Ryhmän muuttuessa itsenäiseksi ohjaajat keräävätryhmäläisiltä palautetta toiminnasta. Itsenäisen toiminnan aikana äitejä voidaan tarvittaessatukea toimeentulotuen avulla, jos ryhmätoimintaan kuuluu jotain maksullista.Ryhmätoiminnasta ei tehdä erillistä dokumentointia, vaan tiedot kirjataan omien asiakkaidentietoihin. Ohjaaja ei kerro ryhmässä esille tuotuja asioita sosiaalityöntekijöille. Josryhmässä tulee esille lastensuojelullinen huoli, ohjaaja keskustelee asiasta myöhemminasiakkaan kanssa ja ohjaa asiakasta keskustelemaan oman sosiaalityöntekijän kanssa.Kehittämishaasteeksi vertaisryhmätoiminnalle jäi ryhmän ohjaajien kouluttaminen ryhmä<strong>työmenetelmien</strong>käyttöön. Myös toiminnan arviointia ja palautteen keräämistä tulee vieläkehittää. Hankkeen aikana toteutuneen ryhmän toiminnasta saatiin palautetta Keskustansosiaaliasemalle tehdyn opinnäytetyön avulla. Työssä on tutkittu äitien kokemuksia vertaistuesta:miten äitiryhmä on vaikuttanut elämään ja vastannut odotuksiin, miten toimintaavoitaisi kehittää.30
20.12.20065.5 Ryhmätoiminta kouluillaMyllytullin koululla oppilaiden ryhmätoiminta alkoi marraskuussa 2005 ja päättyi toukokuussa2006. Ryhmä kokoontui kerran viikossa koulupäivän jälkeen tunnin kerrallaan.Toimintaan osallistui kuusi lasta. Toimintaa järjestettiin aluksi Värtön liikuntasalilla, muttatilojen käytyä ahtaaksi toimintapaikkaa vaihdettiin. Liikunnallisen ryhmätoiminnanideana oli opettaa ja ohjata lapsia harrasteiden pariin. Säännöllinen kerhotoiminta puuttuilasten arjesta. Toiminta oli erityisesti tarkoitettu sellaisille lapsille, joilla on ollut vaikeuksiasitoutua tai lähteä mukaan yleiseen harrastustoimintaan. Toiminnassa korostui myöskasvatusnäkökulma, ja esimerkiksi hyviä käytöstapoja sekä toisten huomioimisen tärkeyttäkorostettiin.Ryhmän ensimmäiselle tapaamiskerralle pyydettiin mukaan myös lasten vanhemmat, joilleesiteltiin toimintasuunnitelmaa ja kerrottiin ryhmätoiminnan pelisäännöistä. Jatkossavanhempiin pidettiin yhteyttä kirjeitse tai tekstiviestein. Liikuntaryhmän ensimmäisilläkerroilla kiinnitettiin erityistä huomiota rajoihin, sääntöihin, kielenkäyttöön ja lasten kinasteluihin.Onnistuneesta ja esimerkillisestä toiminnasta annettiin lapsille myönteistä palautetta.Eri lajeihin tutustuminen eri liikuntapaikoilla osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Lukuvuodenaikana ryhmä kokeili salibandyn lisäksi keilaamista, sulkapalloa ja squashia, luistelua,seinäkiipeilyä, jousi- ja ilmapistooliammuntaa sekä yleisurheilua. Muita harrastetoimintojaolivat mäenlaskuretket Virpiniemeen, kylpylässä käynti, retki pieneläinpuisto 4HanheenPateniemeen, vierailu Tietomaassa, elokuvissa käynti, Limingan lintutornilla käynti ja keväänlopussa toiminnan päättäminen retkellä Ranuan eläintarhaan. Harrastamisen kauttalapset saivat kokemuksia pysyvästä ryhmästä ja siinä toimimisesta sekä onnistumisistaryhmän jäsenenä. Yhteistyötahoina ryhmätoiminnan järjestämisessä olivat <strong>Oulu</strong>n kaupunginnuorisotoimi, järjestöt, urheiluseurat ja <strong>Oulu</strong>n kaupungin omat palvelupisteet.Kajaanintullin koululla ryhmätoiminnan aloitusvaiheessa lastensuojelun ohjaaja suunnittelitoimintaa yhdessä luokan opettajan ja oppilaiden kanssa. Oppilaiden kanssa päätettiinryhmän pelisäännöistä ja heitä kannustettiin kertomaan omat kiinnostuksen kohteensa, jottane voitaisi toiminnan suunnittelussa huomioida. Toimintaa suunniteltiin alustavasti kokosyksylle, ja jatkossa ohjaaja sopi edeltävällä viikolla opettajan kanssa suunnitelmankäytännön toteutuksesta seuraavalla viikolla. Toiminnan alkuvaiheessa oli varattu noinkuukausi tutustumiseen, jotta ohjaaja pääsisi luokan toimintaan mukaan. Tutustumisenkeinona käytettiin ohjaajan osallistumista luokan liikuntatunneille. Varsinaiseen toiminta-31
20.12.2006vaiheeseen kuului koulupäivän aikana tapahtuvaa liikunta- ja harrastustoimintaa sisältäenoppilaille uusiin lajeihin tutustumista. Toimintavaiheen aikana ohjaaja sopi opettajankanssa edellisellä viikolla tulevan viikon toiminnasta huomioiden oppilaiden kiinnostuksenkohteet.Oppilaita toimintaan osallistuneella luokalla oli lähes koko ajan neljä. Toiminnan aikanaoppilasryhmässä tapahtui muutoksia, myös luokan opettaja vaihtui kevätlukukaudella.<strong>Lastensuojelun</strong> asiakkuus ei ollut edellytyksenä toimintaan osallistumiselle. Ryhmän toimintaansisältyi lukuvuoden aikana mm. luistelua, melontaa, golfia, kiipeilyä, tennistä,kuntosalia, mikroautoilua, kuntonyrkkeilyä, jousiammuntaa ja laskettelua. Muita harrastustoimintojaolivat mm. luontoretki <strong>Oulu</strong>nsalon Koppanaan, vierailu Tietomaahan, retkiTornioon, Haaparantaan ja Kemin Lumilinnaan sekä lennokinrakentelu. Toiminnan lopuksiryhmä teki pidemmän retken Alahärmään Mika Salo Circuiten mikroautoradalle.Yhdellä oppilaalla oli lisäksi ohjaajan tekemää yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan perustuvaaperhetyötä. Perhetyön tapaamisia oli viikoittain. Näin ohjaajalla oli mahdollisuusviikoittain välittää oppilaan kotiin kuulumisia koulutapahtumista. Perhetyö sisälsi yhteydenpitoalapsen molempiin vanhempiin ja perhetapaamisia, joihin osallistui myös toinenlastensuojelun ohjaaja. Lisäksi osaksi perhetyötä oli suunniteltu ohjaajan ja nuoren yhteisiäharrastehetkiä iltaisin ja viikonloppuisin, mutta ne eivät onnistuneet nuoren oman harrastuksentakia.Pajaluokkien tyttöjen ryhmän toiminnan suunnitteluvaiheessa lastensuojelun ja nuorisotoimentyöntekijät esittelivät toiminta-ajatuksen luokkien opettajille, minkä jälkeen toimintaesiteltiin yhdessä opettajien kanssa luokkien tytöille. Alustavan ideoinnin pohjaltasuunniteltiin yhdessä teemat toimintakerroille. Suunnittelun jälkeen tytöt saivat päättää,osallistuvatko toimintaan. Käytännön asioista, kuten aikatauluista ja tarvittavista tiloistasopimisen jälkeen toiminnasta tiedotettiin tyttöjen vanhemmille koulun vanhempainillassa.32
20.12.2006Kuva 5. Tyttöryhmän suunnitteluvaiheTyttöryhmän tapaamiset olivat tytöille osa koulutyötä. Tapaamisia oli koulun syyslukukaudellakuusi ja kevätlukukaudella kymmenen. Tapaamisten aikana Nuisku-menetelmäänsisältyvien harjoitusten lisäksi käsiteltiin ihmissuhteita elokuvan kautta ja käytiin tutustumassalöytöeläinkotiin. Jokaiseen toimintaan liittyi toiminnan mukainen keskusteluteema.Esimerkiksi löytöeläinkotivierailun yhteydessä tyttöjen kanssa käytiin keskustelua vastuustatoisista ja hoivaamisesta. Ryhmän toiminta päättyi yhteiseen leiripäivään kesäkuussa.Leiripäivä pidettiin <strong>Oulu</strong>nsalon Koppanassa. Toiminnan päättyessä tytöiltä pyydettiinpalautetta ohjaajille kirjoittavien kirjeiden muodossa.5.6 Avohuollon sijoitusprosessiAvohuollon sijoitusprosessi kuvattiin ihannemallina, joten siinä ovat näkyvissä työryhmäntyöskentelyn aikana esille nostamat kehittämiskohteet ja pohdinnat palvelun parantamiseksi.Kokonaisuudessaan ihanteellisena avohuollon sijoituksena pidetään noin yhtä vuotta.Prosessi jakautuu sijoituksen valmistelun, aloituksen, hoidon ja kasvatuksen sekä sijoituksenpäättämisen vaiheisiin. Avohuollon sijoitusta edeltää usein perheen kriisitilanne jalapsen kiireellinen huostaanotto.33
20.12.2006Kuva 6. Avohuollon suunnitelmallinen sijoitusSijoituksen valmisteluvaiheessa selvitellään lapsen elämään liittyvää huolta keskustelemallalapsen/nuoren kanssa kahden kesken ja kuulemalla myös vanhempien mielipiteitä.Muilta yhteistyötahoilta pyydetään tarvittaessa lausuntoja ja pidetään verkostopalavereita.Sijoitusta valmisteltaessa tarkistetaan lapsen/nuoren huoltosuunnitelma. Lapselle sopivasijoituspaikka päätetään lapsen iän, sijoituksen syiden ja erityistarpeiden, kuten terapianperusteella. Kun mahdolliseen sijoituspaikkaan ensimmäisen kerran otetaan yhteyttä, täytetäänyksikössä perustietolomake lapsen/nuoren tarpeista. Sijoituspaikkaan tutustutaanlapsen/nuoren ja vanhempien kanssa joko ennen tai jälkeen sijoituspäätöksen. Samalla lastensuojeluyksikönhenkilökunta tutustuu lapseen ja perheeseen. Sijoituspäätös lähetetääntiedoksi vanhemmille ja lapselle.Sijoituksen alkaessa sosiaalityöntekijä täyttää lapsen lastensuojeluhistoriasta tiedonsiirtolomakkeenja toimittaa muun tarpeellisen tiedon yksikköön. Esimerkiksi lausunnot lastenpsykiatriantyöntekijöiltä voivat tuoda lisätietoa lapsesta. Sosiaalityöntekijä ja vanhemmatsaattavat nuoren lastensuojeluyksikköön. Yksikössä esitellään yksikön toimintaa keskustelunja esitteiden avulla. Myös yksikön säännöt voidaan antaa kirjallisena. Yhteydenpidostalapsen ja vanhempien välillä sovitaan ja mietitään vanhempien kanssa, mitä tukea he tarvitsevat(esim. vanhempien vertaisryhmätoiminta). Kahden viikon kuluessa lapsen/nuorensaapumisesta lastensuojeluyksikköön pidetään ensimmäinen neuvottelu, jossa tehdään lapsellehoito- ja kasvatussuunnitelma sekä päivitetään huoltosuunnitelmaa. Neuvottelua vartenon hyvä tehdä kirjallinen esityslista ja kysyä nuorelta ja vanhemmilta, haluavatko heottaa joitakin asioita esille. Neuvottelussa sovitaan sijoituksen alustava kestoja arviointiajankohdatsekä tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Huoltosuunnitelma sekä hoito-ja kasvatussuunnitelma annetaan lapselle ja vanhemmille.34
20.12.2006Sijoituksen hoito- ja kasvatusvaiheen aikana avohuollon sosiaalityöntekijän roolina on eritoimijoiden tekemän työn koordinointi sekä verkostotyö lapsen ja perheen asioissa. Sosiaalityöntekijäpitää perheeseen ja lapseen yhteyttä tarpeen mukaan ja tekee tarvittaessa yhteistyötäesimerkiksi koulun ja neuvolan kanssa. Tapaamisia lapsen ja perheen kanssa onpääasiassa huoltosuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä kolmen kuukauden välein. Neuvottelujenyhteydessä sosiaalityöntekijä tapaa lasta myös kahden kesken. Sosiaalitoimen perhetyöperheen kotona voi jatkua, jos perheessä on sijoitetun lapsen lisäksi muita lapsia.Lastensuojeluyksiköstä toimitetaan sosiaalityöntekijälle kuukausittain lapsen sijoitusajansujumista ja tavoitteiden saavuttamista kuvaava raportti. Lastensuojeluyksiköstä ollaan sosiaalityöntekijäänyhteydessä, jos nuoren kohdalla ilmenee äkillisiä ongelmia kuten karkaaminentai päihteidenkäyttöä. Näissä tilanteissa sosiaalityöntekijä arvioi kiireellisenhuostaanoton perusteiden täyttymistä ja pyytää tarvittaessa virka-apua poliisilta karanneennuoren löytämiseksi ja palauttamiseksi. Lastensuojeluyksikön perhetyötä toteutetaan kotikäynneilläja yksikössä. Ohjaava perhetyö on Nuorten Ystävät ry:n kehittämä perhetyönmuoto, jossa suunnitelmallisesti, jatkuvasti arvioiden ja vuorovaikutteisesti työskennellenmotivoidaan, tuetaan ja ohjataan perheitä heidän arjessaan. Lisäksi lastensuojeluyksikönperhetyöntekijä voi tehdä yhdessä avohuollon sosiaalityöntekijän kanssa kotikäyntejä perheenkotiin. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaneuvotteluissa lapsen/nuoren omaohjaaja tukeelasta ottamaan haluamiaan asioita esille. Lapsen kanssa keskustellaan ennen neuvotteluaniistä asioista, joita neuvottelussa on hyvä käydä läpi.Sijoituksen päättäminen tapahtuu tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin perusteella yhteisessäneuvottelussa. Nuoren mielipide tavoitteiden saavuttamisesta selvitetään etukäteenja laitoksen henkilökunta arvioi tavoitteiden saavuttamista. Sosiaalityöntekijä kokoaa ennenneuvottelua tietoa tavoitteiden saavuttamisesta sekä nuoren ja vanhempien sitoutumisestatukitoimiin. Saadun tiedon perusteella päätetään jatkosta. Avohuollon sijoitus voipäättyä joko lapsen/nuoren palaamiseen takaisin kotiin, itsenäistymiseen omaan elämääntai huostaanoton valmistelun aloittamiseen. Jos lapsi/ nuori palaa takaisin kotiin, sovitaanperheen tukemisesta. Jos nuori itsenäistyy omaan asuntoon, sovitaan yhteistyöstä nuorenmuun verkoston kanssa ja järjestetään tukea siihen saakka, kun nuori on täysi-ikäinen.35
20.12.20065.7 Perhehoidon sijoitusprosessiKuva 7. Perhesijoitusten valmisteluPerhesijoituksen valmistelu alkaa huostaanottoa valmisteltaessa, kun avohuolto konsultoisijaishuollon sosiaalityöntekijää perhesijoituksen mahdollisuudesta. Samalla sijaishuoltosaa tiedon mahdollisesti huostaan otettavasta lapsesta, ja sopivaa sijaisperhettä voidaanalustavasti pohtia sijaishuollon tiimissä. Huostaanottopäätöksen tekemisen jälkeen sijaishuollonjohtava sosiaalityöntekijä saa tiedon päätöksestä, ja päätöksen valmistellut avohuollonsosiaalityöntekijä käy sijaishuollon tiimipalaverissa kertomassa lapsen tilanteesta.Avohuollon työtekijä valmistelee sijaishuoltoon siirrettävät dokumentit ja täyttää tiedonsiirtolomakkeen,jolle kootaan tiiviiseen muotoon keskeiset tapahtumat, huolenaiheet javoimavarat lapsen asiakkuuden ajalta. Tiedonsiirtolomake kehitettiin hankkeen aikana,jotta tarvittava tieto saadaan siirrettyä selkeässä ja helposti luettavassa muodossa lapsenasiakkuutta hoitavalle taholle. Lomake on pdf-muotoinen, ja se siirretään vastaanottajallepaperimuodossa. Lomaketta ei voi täytettynä tallentaa tietojärjestelmään eikä tietokoneille.Sijaishuollon tiimissä sovitaan, kuka sosiaalityöntekijöistä vastaa lapsen asioista. Tämänjälkeen sovitaan aika siirtopalaverille, johon osallistuvat avo- ja sijaishuollon sosiaalityöntekijöidenlisäksi biologiset vanhemmat ja lastenkodin henkilökuntaa, jos lapsi on lastenkodissa.Lapsi osallistuu palaveriin ikä- ja kehitystasosta riippuen. Ennen siirtopalaveriasijaishuollon sosiaalityöntekijä tutustuu lapsen asiakirjoihin ja tapaa lasta tutustuakseen36
20.12.2006tähän. Myös lapsen näkökulmasta on hyvä tutustua uuteen työntekijään ja kertoa toiveistaanja sijoitukseen liittyvistä mielikuvistaan.Siirtopalaverissa avohuollon työntekijä käy läpi huostaanottoon liittyvät asiat ja sijaishuollontoimintaperiaatteet esitellään. Palaverissa kuullaan vanhempien sijoitukseen liittyviätoiveita ja kysymyksiä. Lastenkodin työntekijä kertoo lapsesta ja hänen elämästään lastenkodilla.Perheelle kerrotaan, miten lapsen sijoitus tapahtuu ja miten sijoitusprosessissaedetään.Perhehoidon sijoitusprosessin valmisteluvaiheen prosessikuvaukseen sisältyviä elementtejä,kuten tiedonsiirtolomakkeen käyttöä ja siirtopalavereja toteutettiin jonkin verran kehittämishankkeenaikana. Prosessi suunniteltiin sijaishuollon näkökulmasta toimivaksi, muttamyös avohuollon sosiaalityöntekijöiden ja lastenkotien näkökulmaa saatiin nostettua jonkinverran esille. Prosessia käytiin joitakin kertoja läpi lastensuojelun tiimien johtavien sosiaalityöntekijöidenkanssa, jolloin heidän ajatuksiaan avohuollon työntekijöiden tarpeistaja mallin toimivuudesta voitiin ottaa huomioon.6. Hankkeen kustannukset ja rahoitusHankkeen toteuttamista varten <strong>Oulu</strong>n kaupungille myönnettiin valtionavustusta 200 000€.Hankkeen valtionavustukseen oikeuttavat kokonaismenot olivat 400 000€. Hankkeeseenosallistuvien kuntien omarahoitusosuus oli 200 000€, joka koostuu laskennallisista työpanos-,vuokra- ja atk-kuluista. Työpanoksen laskentaperusteena käytettiin kunkin työntekijäntuntipalkkaa ja hankkeelle tehtyä työtuntien määrää. Työtunteja kertyi 31.5.2006mennessä kaikkiaan 9694,5. Laskennalliset vuokra- ja atk-kustannukset on <strong>Oulu</strong>n kaupungissalaskettu käyttäen keskimääräisiä neliövuokria lastensuojelun työntekijöille vuokratuistatiloista ja keskimääräisiä atk-järjestelmien kustannuksia. Kempeleen kunnassalaskennalliset vuokrakulut on laskettu sosiaalitoimen kuukausittaisten tila- ja atkkustannustenperusteella. Hankkeella oli resursseja työpanoksen muodossa myös NuortenYstävät ry:ltä, jonka henkilöstöä on osallistunut hankkeen ohjaus- ja asiantuntijaryhmientyöskentelyyn. Lisäksi järjestön lastenkoti Väliportaan henkilökunta on osallistunut avohuollonsijoitusprosessin kehittämiseen <strong>Oulu</strong>n kaupungin Myllyoja-Kontinkangas -alueenlastensuojelutiimin kanssa.37
20.12.2006Suurimpia kustannuksia hankkeella olivat henkilöstömenot ja palvelujen ostot. Palvelujenostoja olivat konsulttipalvelut tiimien kehittämistyön tukena sekä mallinnuspalvelun ostaminenPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksiköstä. Seuraavassataulukossa on esitetty hankkeelle ostetut asiantuntijapalvelut.Tehtävä Palveluntuottaja Yhteisö/ Yritys TarjouspvmSopimuspvmkonsultti Oranen Mikko Ensi- ja turvakotien 28.1.2005 15.2.2005liittokonsultti Keskitalo Pirjo Ihme ja kumma Oy 12.12.2004 15.2.2005konsultti Mulari Jukka ja Auta Lasta ry./ HeinäsalmikotiKukkonen Pertti118.1.2005 15.2.2005konsultti Anis Merja Vasso Oy. 24.2.2005 16.5.3006konsultti Tarvainen Pirkko tmi Pirkko Tarvainen 12.1.2005 24.5.2005konsultti Larivaara Pekka Famsystems Oy 19.1.2005 15.2.2005työpajakonsulttiYlönen Kristiina Vaasan AMK21.12.2004mallintaja Pirttijärvi Maarit Poske/ Lapin toimintayksikkö14.3.2006-7.6.2006# Lisätään taulukot rahoituksesta ja kustannuksista (myös laskennallinen rahoitus ja kustannukset)kirjanpidon valmistuttua7. Hankkeen raportit ja julkaisutHankkeen puitteissa on tehty useita raportteja ja opinnäytetöitä. Rajakylän sosiaaliasemanosahankkeeseen (lastensuojelun tilannearvio) liittyen aseman sosiaalityöntekijä Teija Sulisaloon tehnyt raportin Huoliseula-lomakkeen käytöstä sosiaalityöntekijän huolen arvioinninapuvälineenä ja tilastollisista menetelmistä alueen asiakastilanteiden arvioinnissa. Raportissaon kuvattu alueen lastensuojelun asiakasperheiden lapsiin liittyviä huolenaiheitaja tukitoimia tilastollisten analyysimenetelmien avulla. Sosiaalityön opiskelija AnnikaKarvinen on tehnyt raportin Tuira-Toppila –tiimin monikulttuuristen ryhmätoimintojenperheleirin ja toimintapäivän palautteista. Palautteet kerättiin haastattelemalla toimintaanosallistuneita asiakkaita ja työntekijöitä.38
20.12.2006Hankkeeseen liittyviä opinnäytetöitä on tehty sekä Lapin yliopistolla, <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulullaettä <strong>Oulu</strong>n Diakonia-ammattikorkeakoululla. Lapin yliopiston opiskelijoidenHarriet Tervosen ja Seija Niinikosken pro gradu –työ käsittelee Huoliseulalomakkeenkäyttöä ja lapsilähtöistä työtä Rajakylän sosiaaliasemalla. Työ valmistuneevuoden 2006 aikana. <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyö käsitteleelapsikeskeisyyttä <strong>Oulu</strong>n kaupungin lastensuojelun perhetyön ohjaajien työssä.Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Sanna Hyrkäs, Anu Heikkinen ja Laura Hiltunentutkivat opinnäytetyössään Rajakylän sosiaaliaseman sosiaalityöntekijöiden kokemuksialastensuojelun tilannearviomallin käytöstä. <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulun sosiaalialankoulutusohjelman opiskelijat Hanna Hautaniemi, Piritta Heikkinen, Miia Heikuraja Kati Viinikangas ovat toteuttaneet hankkeen rahoituksen avulla projektityön opintoinaanryhmätoimintakokonaisuuden väkivaltaisille tytöille ja koonneet toiminnasta loppuraportin.8. Arviointi<strong>Lastensuojelun</strong> <strong>työmenetelmien</strong> kehittämishankkeen arviointi toteutettiin itsearviointina.Koska hankkeelle haetaan jatkorahoitusta <strong>työmenetelmien</strong> levittämistä ja juurruttamistavarten, keskityttiin tämän hankkeen arvioinnissa hankkeen tulosten ja toteutusprosessinarviointiin. Arvioinnilla haluttiin saada tietoa työntekijöiden kokemuksista hanketyöskentelystäheidän työnsä ja <strong>työmenetelmien</strong> kehittämisen tukena. Hanketyöskentelyn arviointija työntekijöiden kokemukset ovat tärkeitä, jotta tulevissa hankkeissa voidaan hyödyntääarviointitietoa ja toteuttaa hankkeiden toimeenpano palautteen mukaisesti paremmin.Toimeenpanoprosessin arviointiaineistoa on kerätty kyselylomakkeella hankkeeseen osallistuneiltatyöntekijöiltä ja tuotosaineistoa sähköpostikyselyn avulla hankkeen ohjausryhmältä.Lomakkeita palautettiin yhteensä 29 kappaletta. Kyselylomakkeessa on käytettysekä numeerisia asteikkoja että avoimia kysymyksiä. Asteikkokysymyksiä oli kymmenen.Kyselylomakkeella kerättiin tietoa hankkeen sisällöllisestä toteuttamisesta, kehittämisprosessistasekä projektin hallinnasta. Numeerinen aineisto analysointiin TAKarviointijärjestelmänavulla. Jokaiselle arviointikohteelle laskettiin vastausvaihtoehtojenfrekvenssit ja aritmeettinen ”keskiarvo”. Jokainen osahanke arviointiin erikseen, mutta tuloksistakoottiin TAK-järjestelmän yhdistämistoiminnon avulla myös yhteinen analyysi.39
20.12.2006Tulosten ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnista vastasi ohjausryhmä. Arviointi toteutettiinohjausryhmän päättökokouksessa 12.12.2006.8.1 Hankkeen toteutusprosessiHankkeen toimeenpanoa arvioitiin jokaisen osahankkeen kohdalla erikseen. Osahankkeistasaatujen vastausten perusteella koostettiin yhteinen aineisto koko hankkeen toteutuksenarvioimiseksi. Vastaajat vastasivat arviointikysymyksiin omista lähtökohdistaan käsin, elimissään kysymyksissä ei pyydetty arvioimaan koko hankkeen toteutusta yleisesti.Hankekokonaisuuden osalta toteutusprosessi onnistui jokseenkin hyvin. Parhaiten onnistuneenatoteuttamisen osa-alueena pidettiin tuotosten kuvaamista prosessimallinnuksina,mitä keskimäärin pidettiin melko hyvin onnistuneena. Vaikutusmahdollisuuksiaan hankkeenrahojen käyttöön työntekijät pitivät sen sijaan jokseenkin huonoina. Muut osa-alueeteli organisointi, aikataulutus, tiedottaminen ja konsultointi onnistuivat jokseenkin hyvin,samoin perustyön ja sen vaikuttavuuden tukeminen hankkeen avulla, työn <strong>kehittäminen</strong>samanaikaisesti perustyön kanssa ja hankkeen tuloksiin vaikuttaminen.Hankkeen tuloksia kuvaavia mallinnuksia pidettiin selkeinä ja yksinkertaisina kaavioinatoiminnan eri vaiheista. Mallinnuksiin avattiin toiminnan sisältöjä, ja keskeinen tieto onlöydettävissä niistä. Tuloksen kuvaaminen mallinnuksena oli työteliästä, mutta lopputulosoli hyvä ja tekee työn näkyväksi. Mallintamisen nähtiin kuitenkin myös vieneen turhanpaljon aikaa, ja kommentoitiin myös sekavaksi ja vaikeasti luettavaksi. Mallinnus selkeyttääsijoitusprosessia ja antaa kokonaiskuvan prosessista. Lisäksi se hoksauttaa eri toimintojenolemassaolosta ja tärkeydestä. Mallinnuksessa näkyy esimerkiksi sijoitusprosessinasiakaslähtöisyys.Konsultaatioita pidettiin pääosin onnistuneina. Konsulteiksi löydettiin asiantuntijoita,joiden avulla hanke eteni hyvin, ja heiltä saatiin tietoa, näkökulmia ja mahdollisuuksiapohdintaan ja kehittämiseen. Konsultoinnilla oli merkitystä etenkin hankkeen alkuvaiheessa,kun käytiin läpi vaikeita tilanteita ja näki, mitä toisen osapuolen työhön kuului.Yhdessä osahankkeessa konsulttien koettiin hankkeen loppuvaiheessa ”hävinneen” hankekuviosta.Lisäksi konsultaatiotapaamisiin kaivattiin tasapuolisempaa puheenvuorojenjakoa.40
20.12.2006<strong>Lastensuojelun</strong> tilannearviota kehittäneessä tiimissä koettiin tilannearviomallista tulleenperustyöhön uuden välineen ja kehittämisen myötä opitun käyttämään erilaisia työmenetelmiä.Tilannearvio on sosiaalityöntekijöiden käytettäväksi suunnattu menetelmä, jotenkäytäntö ei näkynyt ohjaajien työssä. Kuitenkin tilannearvion kehittämisestä oli myös ohjaajillehyötyä <strong>työmenetelmien</strong> oppimisen muodossa. Tilannearvio on loistava menetelmäja apu lastensuojelun avohuollon työhön, ja se toimii silloin kun on aikaa tehdä se kunnolla.Jos tilannearvion aikana aihetta huoleen ja asiakkuuteen ei ilmene, ajankäyttö voi tuntuaturhalta.Hanke antoi paljon perustyölle, mutta ajanpuute koettiin ongelmaksi. Hankepäivät koettiinosittain aikaa vieviksi. Muista osahankkeista saatiin tietoa hankkeen loppuseminaarissa.Enemmän olisi pitänyt huomioida ohjaajien osallistumista hankkeeseen sosiaalityöntekijöidenohella, eikä keskittyä sosiaalityöntekijöiden <strong>työmenetelmien</strong> kehittämiseen. Tietoahankkeen etenemisestä olisi voitu jakaa sosiaaliaseman omissa tiimeissä. Hankkeen aloituksenkoettiin viivästyneen, se olisi voinut olla nopeampi.Monikulttuurista ryhmätoimintaa toteuttaneessa ryhmässä koettiin hankkeen myötä saadunkäyttöön uusia työvälineitä ja rohkeutta toimia maahanmuuttajaperheiden kanssa.Ryhmätoiminnan ja perustyön asiakkaat olivat samoja, joten hankkeessa mukana oleminenja perustyö tukivat toisiaan. Hankkeen suunnittelu ja järjestely veivät aikaa. Yhteistyökumppaneiltasaatiin paljon hyödyllisiä näkökulmia ja toimintatapoja hankkeeseen japerustyöhön, ja heidän osaamisena oli hyvin käytössä. Yhteistyötahojen maahanmuuttajataustaisettyöntekijät olivat suurena apuna sekä perheille että työntekijöille.Hankkeen etenemisestä tiedotettiin tiimin palavereissa sekä suunnittelu- ja purkupalavereissayhteistyökumppaneiden kanssa. Projektin organisoinnista oli aluksi epätietoisuutta,johtuen työntekijöiden vaihtuvuudesta ja sitoutumisesta, mutta myöhemmin jokaisella olioma vastuualueensa osahankkeen toteutuksessa. Projektin aloitus myöhästyi, koska käynnistämisvaihevaati pohdintaa ja suunnan löytämistä. Työvaiheet saatiin jaettua tarkoituksenmukaisestikoko ajanjaksolle, ja tuloksena oli tasapainossa oleva mallinnus menetelmästä.Käytännössä kehitetty menetelmä toimii hyvin, ja kokonaisuus on muidenkin toimijoidentoteutettavissa. Menetelmä tukee eri tahojen työskentelyä. Menetelmässä toimivaa ontyöntekijöiden ja asiakkaiden ”erilainen” eli toimistotilanteista poikkeava kohtaaminen jatyöskentely. Ryhmätoiminnalla mahdollistettiin vertaistuki aikuisille ja lapsille, ja tavoitteellisettoimintaryhmät olivat tärkeitä. Jatkotyöskentely perheiden kanssa helpottui. Toi-41
20.12.2006minnan aikana tapahtui eri kulttuurien kohtaamista: maahanmuuttajilla oli mahdollisuustyöskennellä ja viettää vapaa-aikaa suomalaisten perheiden kanssa ja päinvastoin. Tieto erikulttuurien kasvatusperiaatteista ja perhedynamiikasta lisäsi kaikkien ymmärrystä. Asiakkaatvoimaantuivat, ja heidän uskalluksensa osallistua kodin ulkopuolisiin toimintoihin lisääntyi.Leiri lähensi työntekijöitä ja asiakkaita, ja työntekijät saivat asiakkaista sellaistatietoa, mitä muuten ei olisi saatu.Toiminnan aikana alustuksia perheitä kiinnostavista aiheista olisi voinut olla enemmän.Lopetuksen osalta jotain jäi puuttumaan, ja yhteistyökumppanit jäivät syrjään. Hankkeenrahojen käyttöön vaikutettiin sekä pyytämällä tarjouksia palvelujen tuottajilta ja vertailemallatarjouksia ja pohtimalla palvelun sopivuutta hankkeen tarkoituksiin. että tekemälläyhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa.Perhe- ja verkostotyötä kehittänyt työryhmän mukaan perustyön ja sen vaikuttavuudenkehittämiseen liittyy asiakaslähtöisyyden lisääminen. Hanke tuotti uuden työvälineen jatyöskentelymallin asiakastyöhön. Ryhmätoiminnan käynnistäminen toi alkuvaiheessa lisätyötä.Koulujen ja sosiaalityön yhteistyömuoto selkiytyi. Työskentelystä tuli suunnitelmallisempaa.Kehittäminen toi positiivisen haasteen perustyöhön. Ajanpuute vaivasi myöstässä osahankkeessa.Yhteiset mallinnuspäivät avasivat muiden osahankkeiden tilannetta. Omalla toiminnallavaikuttaminen oli mukana olemista ryhmien käynnistämisessä, suunnittelussa ja toiminnassa.Projektin organisoinnissa johto oli mukana ja hyvin sitoutunut projektiin. Aikataulutusonnistui hyvin alusta loppuun. Tiedottaminen onnistui sähköisesti hyvin. Kehitetytmenetelmät ovat osa perustyötä. Ryhmätoiminta toimii hyvin ja on osoittanut tarpeellisuutensa.Hankkeen rahoitusta olisi pitänyt selkeyttää, sillä ajoittain tuotti epäselvyyttä, mistätoiminnat maksettiin.Avohuollon sijoitusprosessia kehittäneessä osahankkeessa koettiin vuoropuhelu sosiaalityöntekijöidenja laitosten työntekijöiden välillä arvokkaaksi. Odotuksia ja tarpeita puolinja toisin käytiin hankkeen aikana läpi. Hankkeen aikana sosiaalityöntekijät ja laitos lähentyivätihmisten oppiessa paremmin tuntemaan toistensa työnkuvaa. Hanke rakensi perustyötäselkiyttämällä asioita ja tekemällä sekä menetelmät että prosessin avoimemmaksi.Perustyön ja kehittämistyön samanaikainen toteuttaminen vaati kuitenkin järkeistämistä,ja näin tehtiinkin prosessin aikana pienentämällä hankkeeseen osallistuvaa ryhmää. Laitoksenkoko henkilökunnan ollessa mukana laitos pyöri sijaisten voimin. Myös ajanpuuteja akuutit asiakastilanteet hankaloittivat hanketyöstä.42
20.12.2006Avohuollon menetelmien työstäminen oli hankalaa, koska <strong>Oulu</strong>n kaupunki ei hankkeenaikana ole sijoittanut nuoria Väliportaaseen, eivätkä kaupungin omat lastenkodit olleet aktiivisestimukana. Mallia ei näin ollen voitu testata, eikä konkreettista näyttöä mallin toimivuudestaole. Yhteisen asiakkaan kautta <strong>kehittäminen</strong> olisi ollut konkreettisempaa. Mallion ideaali ja hyvä, mutta käytännössä asiat menevät usein toisin. Esimerkiksi sijoitusprosessinsuunnitelmallisuus on hyvä asia, joskin sijoitukset ovat yleensä akuutimpia.Kaupungin lastensuojelutiimissä mallin toimivuutta on kuitenkin testattu ja arvioitu kaupunginomiin lastenkoteihin tehdyissä sijoituksissa. Mallia toteutettaessa työskentely onollut sujuvampaa ja on löytynyt luottamus.Projekti oli kestoltaan pitkä, työskentelyyn osallistuneiden henkilöiden määrä oli suuri japrojektiin osallistuvat henkilöt olivat ajoittain paljonkin poissa työskentelypäiviltä. Projektipäällikönirtisanoutuminen kesken hankkeen veti vähän mattoa jalkojen alta ja tuntuisiltä, että jouduttiin tekemään samoja asioita uudelleen. Suunnitteluvaiheessa olisi pitänytvarmistaa, että hanke voi edetä muutenkin kuin teoreettisesti. Työryhmän kokoonpanonolisi ollut hyvä pysyä samana alusta loppuun, sillä henkilöiden vaihtuminen vaikeutti asioidenetenemistä. Mallia olisi pitänyt suunnitella yhdessä kaupungin lastenkotien henkilökunnankanssa. Jatkoa ajatellen hankkeesta on varmasti hyötyä, ja mukana olleet pystyväthyödyntämään opittuja menetelmiä. Hankkeen tuotosten löytyminen netistä koetaan hyväksi.Sijaishuollon tiimissä pidettiin perhehoidon sijoitusprosessin mallinnusta hyvin onnistuneena.Kehittämistyön tekeminen rinnakkain perustyön kanssa onnistui aika huonosti:hankkeeseen liittyviä tehtäviä oli mahdollista tehdä vain erikseen varattuina aikoina. Perhehoidonsijoitusprosessin mallinnus saattaa toimia uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.8.2 Hankkeen tuloksetOhjausryhmän arvioinnin mukaan kaikkien osahankkeiden tulokset ovat asiakaslähtöisiä.Kriisitilanteiden arviointimallin idea on asiakaslähtöinen ja lapsen osallisuus huomioidaan.Toimintatapa on jäsentynyt. Monikulttuurinen ryhmätoiminta on erilainen tapa toimiaasiakkaiden kanssa. Perheillä on mahdollisuus tutustua toisiin perheisiin. Toimintanähdään tärkeänä myös maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta. Vanhempien vertais-43
20.12.2006ryhmät ovat hyvin asiakaslähtöistä toimintaa, ja ne tähtäävät asiakkaiden voimaantumiseenja omien resurssien käyttöön. Asiakkaat osallistuvat toimintojen suunnitteluun. Yhdessävanhempien ryhmässä ryhmän vetäjä nousi ryhmäläisten joukosta ohjaajien jäädessäsivuun. Avohuollon sijoitusprosessin lähtökohtana ovat lapsen tarpeet, ja sekä lapsen ettävanhempien näkemyksiä selvitetään. Prosessin tarkoituksena on tuottaa jatkossa hyviä sijoituksia,eli sellaisia ettei sijoituspaikkaa tarvitse vaihtaa. Toimintatapojen selkiyttäminentuo prosessiin läpinäkyvyyttä, jolloin asiakas tietää missä toiminnassa on mukana. Perhehoidonsijoitusprosessin osalta asiakaslähtöisyys toteutuu toiminnassa. Jatkossa kuitenkinon hyvä miettiä, voisiko asiakaslähtöisyys toteutua vielä paremmin aloittamalla sijaishuollontyöntekijöiden työskentely perheen kanssa jo ennen huostaanottopäätöksen tekemistä.Kouluilla toteutettava ryhmätoiminta on myös ollut asiakaslähtöistä, mutta toiminnan tavoitteetja saavutukset lastensuojelutyön kannalta jäävät epäselviksi.Vaihtoehtoisten palveluntuottamistapojen tavoite kuntien ja järjestön kesken toteutui vertaisryhmätoiminnoissaja avohuollon sijoitusprosessissa. Ryhmätoiminnoissa järjestöt olivatmukana palvelun järjestämisessä. Avohuollon sijoitusprosessia kehitettiin yhdessäNuorten Ystävät ry:n lastenkoti Väliportaan kanssa. Malli on siirrettävissä myös muidentoimijoiden, kuten yritysmuotoisten sijoitusyksiköiden käyttöön.Osahankkeissa edistettiin myös lastensuojelun seudullisen osaamiskeskittymän käynnistämistä.<strong>Lastensuojelun</strong> tilannearviomallissa on seudullista osaamista lisääviä elementtejä,ja malliin sisältyvä materiaali on laajasti hyödynnettävissä. Kriisitilanteiden arviointimallissaon myös aineksia osaamisen kehittämiseen. Yhteistyön tekeminen mielenterveysneuvolankanssa on tärkeää. Monikulttuurisen ryhmätoiminnan toimintatapa kehittää osaamistaseudulla, kun viedään eteenpäin hankkeen aikana opittua. Malli on hyödynnettävissälaajemminkin. Ulkomaalaistaustainen väestö on keskittynyt <strong>Oulu</strong>un, mutta myös muuallaon maahanmuuttajia. Koulujen ryhmätoiminta on osa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä.Avohuollon sijoitusprosessista on mahdollista tulla elävä toimintamalli. Esimerkiksisosiaalityöntekijän ja laitoksen yhteinen perhetyö ja kotikäynnit ovat hyviä. Perheidenhuomiointi sijoituksen aikana on iso edistysaskel. Perhehoidon sijoitusprosessin valmisteluvaiheenmallintaminen edistää osaamiskeskittymää siltä osin, että jatkossa sijaishuollonkokonaisuutta on järkevä miettiä seutukunnallisesti keskittäen osaamista ja voimavaroja.Projektityötekijän arviointi:Asiakkaiden osallisuuteen ja erityisesti lasten kuulemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.Molemmat on tuotu hankkeen tuloksia prosessimallinnuksia kuvattaessa esille. Mallei-44
20.12.2006hin on kirjattu ne asiakasprosessien vaiheet, joissa lasten ja vanhempien kuuleminen onerityisen tärkeää. Esimerkiksi lastensuojelun tilannearviossa on useita lapsen ja sosiaalityöntekijänkeskinäisiä tapaamisia, minkä lisäksi on kiinnitetty huomiota lasten kanssatyöskentelyssä vuorovaikutusta tukevien menetelmien käyttöön. Asiakkaiden asemaa parantaamyös tilannearvion selkeys ja suunnitelmallisuus. Heti ensimmäisen kohtaamisenaikana asiakkaille voidaan kertoa, miten lastensuojeluprosessi käynnistyy ja miten tilannearvioetenee. Tilannearvio lisää myös tietoisuutta asiakkuuden alkamisesta ja päättymisestä.Asiakkaiden osallisuus näkyy myös vertaisryhmätoimintojen kehittämisessä. Esimerkiksinuorten ryhmissä ryhmän jäsenet saavat osallistua toiminnan suunnitteluun, myös vanhempienryhmässä ryhmän jäsenten toiveet huomioidaan. Vanhempien vertaisryhmissätarkoituksena on, että ryhmä alkaa toimia itsenäisenä vertaisryhmänä, jolloin ryhmän jäsentenvastuu ryhmän toiminnasta korostuu. Koska ryhmässä ei ole työntekijöitä jatkuvastiläsnä, asiakkaat voivat vaikuttaa vahvasti ryhmätoiminnan muodostumiseen. Sijoitusprosessienyhteydessä on huomioitu lapsen ja sosiaalityöntekijän kahdenkeskinen kohtaaminen.Hankkeen aikana pohdittiin, ja prosessikuvauksiin kirjattiin niitä tilanteita, joissasosiaalityöntekijän on hyvä järjestää aikaa ja tilaa lapsen tapaamiselle.Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lastensuojelun osaamiskeskittymän kehittämisen käynnistäminen<strong>Oulu</strong>n seudulle. Osaamiskeskittymälle luotiinkin hankkeen aikana hyvä perusta.Jotta osaamiskeskittymä voisi toimia ja sen toimintaan voisi kuulua koulutusta ja konsultointia,täytyy sosiaalityön prosesseja avata ja tutkia käytössä olevia työmenetelmiä niidenkehittämistä unohtamatta. Osaamiskeskittymän ja pysyvien kehittämisen rakenteiden kannaltaedistystä on tapahtunut, koska hankkeen aikana työntekijät saivat kokemusta paitsisäännöllisestä ja suunnitelmallisesta oman työnsä kehittämisestä, myös uusien <strong>työmenetelmien</strong>ja suunnitelmallisen sosiaalityön kokeilusta ja toteuttamisesta. Osaamiskeskittymänedellytyksenä on myös lastensuojelun palveluprosessien tunnistaminen ja eri toimijoidenverkostoituminen. Hankkeessa pystyttiin jo nyt toteuttamaan kunnan sosiaalitoimenja järjestöjen välistä yhteistyötä perheiden ryhmätoimintojen toteuttamisen ja avohuollonsijoitusprosessin tutkimisen myötä.Ennalta ehkäisevällä sosiaalityöllä ja tukitoimilla, kuten vertaisryhmillä ehkäistään raskaidentukitoimien tarvetta. Huolellisella ja suunnitelmallisella tilannearviolla ehkäistään pitkiäja epämääräisiä asiakkuuksia. Suunnitelmallisella avohuollon sijoitusprosessilla ja lapsenkuulemisella voidaan ehkäistä huostaanottoja.45
20.12.20068. JatkotoimenpiteetHankkeen aikana kehitettyjen menetelmien ja –mallien arviointiin ja käyttöönoton edistämiseenei ehditty kiinnittää riittävästi huomiota. Arviointi toteutettiin itsearviointina hankkeenohjausryhmän ja lastensuojelun esimiesten toimesta. Työskentelymallit ovat käytössälähinnä niissä tiimeissä, joissa mallia on kehitetty. Jatkohaasteena onkin hankkeen tulostenlevittäminen ja juurruttaminen pysyviksi käytännön työskentelymenetelmiksi. Uudet menetelmäteivät tule itsestään työntekijöiden jokapäiväiseen käyttöön, vaan se vaatii monimuotoistatukea ja asioiden esille pitämistä.Kehitettyjen menetelmien käyttöönotossa ja toiminnan vakiinnuttamisessa vastuu on lastensuojelunesimiehillä, jotka johtavat ja linjaavat lastensuojelutyötä. Hankkeen tuloksenasyntyneiden työskentelymenetelmien ja –mallien levittämiseksi ollaan myös hakemassarahoitusta uudelle hankkeelle, jonka tarkoituksena on levittää ja juurruttaa kehitetyt työskentelymenetelmätkäyttöön sekä hankkeen osallistuneiden toimijoiden että laajemmin<strong>Oulu</strong>n seudun kuntien sosiaalitoimiin. Jatkohankkeessa toteutetaan myös laaja arviointitutkimus,jossa selvitetään menetelmien asiakasvaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä asiakkaiden,työntekijöiden ja sosiaalijohdon näkökulmasta. Arviointitutkimus ostetaan ulkopuoliseltatoimijalta. Projektityöntekijä valmistelee jatkohankkeen suunnitelmaa.46
20.12.2006VIITTEETKostamo-Pääkkö, Kaisa 2004. Sosiaalityöhön paikallista näkyvyyttä. Teoksessa Asta Niskala(toim.) Sosiaalityön paikallisten käytäntöjen mallinnus. Pohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskus. <strong>Oulu</strong>. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 15.Laamanen, Kai 2001. Johda liiketoimintaa prosessien verkkona. Ideasta käytäntöön. SuomenLaatukeskus Koulutuspalvelut Oy. Helsinki.Niskala, Asta 2004. Sosiaalityön prosessien rakentuminen harvaan asutulla maaseudulla.Teoksessa Asta Niskala (toim.) Sosiaalityön paikallisten käytäntöjen mallinnus. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. <strong>Oulu</strong>. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksenjulkaisusarja 15.Salminen, Matti 2005. Johtaminen, henkilöstön hyvinvointi ja sijaishuollon laatu. TeoksessaLaaksonen Sari ja Kemppainen Martti (toim.). Oljista, risuista vai tiilestä? Artikkeleitahoidon laatua tukevista tekijöistä sijaishuollosta. Laituri-projekti. <strong>Lastensuojelun</strong>Keskusliitto. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 20. Jyväskylä.47
20.12.2006Lastensuojelu<strong>työmenetelmien</strong> kehittämishanke 2004-2006 LIITE 1Hankkeen toteuttamisprosessin arviointiTiimi/osahanke: ___________________________Valitse asteikolta 1-5 numero, joka mielestäsi parhaiten kuvaa hanketyöskentelyn onnistumista.(1= erittäin huonosti, 2 = melko huonosti, 3 = ei hyvin, ei huonosti, 4 = melko hyvin 5 = todellahyvin). Arvioi omaa kokemustasi toimimisesta hankkeessa.Projektin sisältö1. Miten hanke on tukenut perustyösi tekemistä ja sen vaikuttavuutta? 1 2 3 4 52. Miten perustyön tekeminen ja työn <strong>kehittäminen</strong> on onnistunut samanaikaisesti? 1 2 3 4 5Perustelut: ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Projekti kehittämisprosessina3. Miten tiedonsaaminen muista osahankkeista on toteutunut? 1 2 3 4 54. Miten konsultointi onnistui kehittämistyön tukena? 1 2 3 4 55. Miten olet omalla toiminnallasi voinut vaikuttaa hankkeen tuloksiin? 1 2 3 4 56. Miten hankkeen tuotoksen kuvaaminen mallinnuksena onnistui? 1 2 3 4 5Perustelut: _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Projektin hallinta7. Miten projektin organisointi on onnistunut? 1 2 3 4 58. Miten projektin aikataulu on onnistunut (aloitus, käynnistys, työvaihe, lopetus)? 1 2 3 4 59. Miten työntekijänä olet voinut vaikuttaa hankkeen rahojen käyttöön? 1 2 3 4 510. Miten tiedottaminen hankkeen etenemisestä on onnistunut? 1 2 3 4 5Perustelut: _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________48
20.12.2006Arviointia osahankkeessa kehitetyn menetelmän toimivuudesta:_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Mitä hankkeessa olisi pitänyt tehdä toisin:_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Muuta: _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________49
20.12.2006LIITE 2Hankekumppaneiden hankkeeseen osallistuneettyöntekijät:Rajakylän sosiaaliasemaLaine Eija, johtava sosiaalityöntekijäJussila Ritva, ohjaajaKalliopohja Sam, sosiaalityöntekijäKarjalainen Aini, sosiaalityöntekijäKesti Maarit, sosiaalityöntekijäLahdenperä Hanne-Leena, erityistyöntekijäMakkonen Mirva, sosiaalityöntekijäPöykkö Annukka, sosiaalityöntekijäReiniharju-Päätalo Pirkko, sosiaalityöntekijäRounioja Katja, sosiaalityöntekijäSulisalo Teija, sosiaalityöntekijäTuirankartanon sosiaaliasema/ Tuira-Toppilan tiimiYlianttila Mirva, johtaja sosiaalityöntekijäAnttila Marita, sosiaalityöntekijäAnttila Marjo, sosiaalityöntekijäCollan Eeva-Liisa, ohjaajaHuovinen Ritva, sosiaalityöntekijäHyvärinen Tarja, ohjaajaJuutilainen Anu, sosiaalityöntekijäKarvinen Annika, sosiaalityöntekijäKarttunen Seija, ohjaajaKorkala Raija, ohjaajaKoskinen Paula, sosiaalityöntekijäLähteenmäki Saila, ohjaajaPikkarainen Liisa-Mari, ohjaajaPärssinen Briitta, sosiaalityöntekijäRounioja Katja, sosiaalityöntekijäTiainen Mervi, sosiaalityöntekijäTyyskä Mari, sosiaalityöntekijäTuirankartanon sosiaaliasema/ Myllyoja-Kontinkankaan tiimiLuukinen Anitta, johtava sosiaalityöntekijäHeikkinen Kaarina, sosiaalityöntekijäKinisjärvi Minna, sosiaalityöntekijäKivistö-Pyhtilä Tuula, sosiaalityöntekijäKuisma Carita, sosiaalityöntekijäPesonen Eija, ohjaajaVandell Helena, ohjaajaYlisuutari Jaana, sosiaalityöntekijäKeskustan sosiaaliasemaTakkula Anne-Maria, johtava sosiaalityöntekijäAnttila Pasi, ohjaajaHautamäki Tuula, erityistyöntekijäHoppania Eeva-Leena, sosiaalityöntekijäHärkönen Risto, ohjaajaJokinen Anne-Mari, ohjaajaJärvelä-Piitulainen Briitta, sosiaalityöntekijäKalliorinne Kaisu, ohjaajaKiljo Sanna, sovittelusihteeriManninen Hilkka, sosiaalityöntekijäMarttinen Seija, ohjaajaPärssinen Briitta, sosiaalityöntekijäRoukala Hannele, sosiaalityöntekijäScheib Sari, sosiaalityöntekijäUllner Matleena, sosiaalityöntekijäVeteläinen Sanna, ohjaajaWilson Melanie, sosiaalityöntekijäSijaishuoltoFimushkin Marjatta, johtava sosiaalityöntekijäAnttila Raija, kanslistiHuovinen Ritva, sosiaalityöntekijäKemppainen Pirjo, sosiaalityöntekijäKnobloch Pirjo, sosiaalityöntekijäMattila Tellu, ohjaajaMäättä Salme, sosiaalityöntekijäParkkinen Pirjo, sosiaalityöntekijäKempeleen kunnan sosiaalitoimistoKvick Timo, sosiaalipalvelujohtajaHeinonen Seppo, sosiaalityöntekijäJuupaluoma Sauli, sosiaalityöntekijäJääskö Kaisu, sosiaalityöntekijäKangas-Korhonen Riitta, sosiaalityöntekijäLauri-Hettula Päivi, sosiaalityöntekijäNurmi-Antila Anne, sosiaalityöntekijäRuikka Pia, sosiaalityöntekijäNuorten Ystävät ry./ Lastenkoti VäliporrasHietaniemi Jori, vastaava ohjaajaKolehmainen Anne, perhetyöntekijäMatilainen Jouko, vastaava ohjaajaVetämäjärvi Jaakko, ohjaaja..ja muut Väliportaan ohjaajat50Moisanen Hanna-Kaisa, Sanginsuun lastenkotiTurunen Tiina, Onnelan lastenkoti