Lataa PDF-muodossa - Sosiaalikollega

sosiaalikollega.fi

Lataa PDF-muodossa - Sosiaalikollega

STRATEGIA 2010–2015JATOIMINTA 2011Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusLapin toimintayksikköPohjois-Pohjanmaan toimintayksikköSaamelaisyksikkö


Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusLapin toimintayksikköMyllärintie 35, 96400 RovaniemiPuh. (016) 337 41, fax. (016) 365 740Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusRovaniemi 2011


Sisällys1 POSKEN TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT ................... 52 POSKEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOS ........... 83 POSKEN PAINOPISTEET 2010–2015 ....................................... 153.1 Vaikutetaan hyvinvointipoliittiseen ohjelmatyöhön sekähyvinvointia koskevaan päätöksentekoon .................................. 153.2 Luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon kestäväkehittämisrakenne ja uudistetaan palvelumalleja .................... 223.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulogistiikan jateknologian kehittäminen ................................................................. 283.4 Kehitetään saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuviahyvinvointipalveluita .......................................................................... 324 TOIMINTA 2011 ............................................................................ 374.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja Poske ............. 374.2 Lapin toimintayksikkö .............................................................. 394.3 Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö ................................... 444.4 Saamelaisyksikkö ....................................................................... 47LIITE


1 POSKEN TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOTLaki osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001) määrittelee osaamiskeskustentehtävät seuraavasti: Kunkin osaamiskeskuksentehtävänä on toimialueellaan turvata:1) Sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminenja välittyminen;2) Peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativienerityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminenja välittyminen;3) Sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen jakäytännön työn monipuolinen yhteys;4) Sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnantoteutuminen sekä5) Muiden 1 §:n 1 momentin tavoitetta palvelevien tehtävientoteutuminen.Lisäksi osaamiskeskusten tehtävänä on turvata valtakunnallistaväestöpohjaa edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujenja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen 5§:ssä tarkoitetussa neuvottelukunnassa erikseen sovittavantyönjaon pohjalta. Posken 1 valtakunnallisena erityistehtävänäon saamelaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen.Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, päämääränä(ajanjaksolla 2010–2015) on hyvinvointitoimijoiden osaamisenja asiantuntijuuden kehittäminen, joka perustuu 1) kansalaistenhyvinvointi- ja palvelutarpeiden muutoksen tunnistamiseen, 2)ajantasaiseen tietoon ja tutkimukseen, 3) sosiaali- ja terveysalojenyhteistoimintaan ja 4) saamelaiserityisten ja saamenkielistenpalveluiden turvaamiseen ja 5) Saamen kieleen ja kulttuuriinpohjautuvien palveluiden kehittämiseen.1Liite 15


Visio:Poske on hyvinvoinnin innovatiivinen kehittäjä.Arvot:YhdenvertaisuusPoske huomioi toiminnassaan alueiden erilaisuuden ja alueellisuuteenliittyvät haasteet kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa:• Alueellinen kattavuus• Alueiden erilaisuus• Hajanaisen kehittämisen kokoaminen• Eri toimijoiden verkostoituminen• Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen• Erityisosaamisen ja -palveluiden turvaaminen• Saamelaisten yhdenvertaisuuden toteutuminenKehittämistoiminnassa huomioidaan alueiden erityisolosuhteetmm. saamelaiset alkuperäiskansana, kielivähemmistöt ja kulttuurisetkysymykset (saamelaiset sekä maahanmuuttajat) sekätoisaalta harvaan asuttujen seutujen problematiikan muttamyös väestökeskittymien haasteet. Poske koordinoi kehittämisverkostoasosiaalialalla. Sosiaalialan, terveydenhuollon sekäkoulutoimen ja varhaiskasvatuksen yhteisillä rajapinnoilla toimitaanyhteisissä kehittämisverkostoissa. Kehittämisverkostotovat valtakunnallisesti vaikuttavia sekä alueiden ja paikallistentoimijoiden tarpeet huomioivia.Luottamus, kumppanuus ja avoimuusLuottamuksella, kumppanuudella ja avoimuudella tarkoitammekaikkia osapuolia hyödyttävää avointa yhteistyötä ja verkostomaistatyötapaa sekä monipuolisia kumppanisuhteita sosiaali- jaterveydenhuollon toimijoiden ja ammattilaisten välillä. Se tarkoittaamyös asiakkaiden mukanaoloa ja osallistumista palvelun6


suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen tasaveroisenaosallistujana.Posken toiminta perustuu avoimeen verkostomaiseen työskentelyyn.Toimijaverkostoina ja yhteistyökumppaneina ovatkeskeiset sosiaali- ja terveysalan toimijat mm. kunnat, kuntayhtymät,ammattikorkeakoulut, yliopistot, järjestöt, Terveyden jahyvinvoinnin laitos, aluehallintovirastot, sosiaali- ja terveysministeriöja Saamelaiskäräjät.Osaamiskeskuksen rooli on mm. suunnittelun koordinointi,kuntien tukeminen kehittämistyön käynnistämisessä ja kehittämistyönkonkreettisena kotipesänä toimiminen. Osaamiskeskustoimii myös asiantuntijana ja verkostoijana, tulosten levittäjänä,asiantuntijan ominaisuudessa sisällön ja kehittämistyönohjaajana, arviointipalvelun antajana, tiedon välittäjänä ja alueellatoiminnan kokonaisuudesta vastaajana.Osallisuus ja hyvinvointivastuuAsiakkaat ja hyvinvointialojen ammattilaiset sekä toimijat ovatmukana kehittämässä alueen toimintaa, sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluita. Asiakkaat ovat mukana suunnittelemassa,kehittämässä, vaikuttamassa ja antamassa palautetta kun palveluitakehitetään. Saamelaisten asiakkaiden osallisuutta vahvistetaanselvittämällä heidän itsensä kokemia näkemyksiä hyvinvoinnistaja kehittämällä saamenkielisiä ja saamelaiskulttuuriinpohjautuvia toimintatapoja, jotka ylläpitävät yhteisöllisyyttä,mahdollistavat perinteisen tietämyksen, elintapojen ja arvojenhuomioonottamisen.Pyrkimys on pohjoisen olosuhteissa toteuttaa mahdollisimmantasapuolista aluekehitystä. Yhteiskunnallisesti merkittäväänpäätöksentekoon tulisi sisällyttää ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointi ja erityisesti sosiaalisten vaikutusten arviointi.7


2 POSKEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SENMUUTOSPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta onvuoden 2002 alkuvaiheiden jälkeen perustunut hankekohtaiseenkehittämistyöhön, jonka suuntaviivat on esitetty Poskentoimintaohjelmissa vuosina 2004–2007. Sosiaalityön ja varhaiskasvatuksenosalta on vuonna 2003 tehty erillinen strategiaohjelma.Hyvinvointistrategisen työn osalta pyrittiin aluksi kokoPohjois-Suomen koskevaan alueen yhteiseen strategiaohjelmaan,mutta viime vuosina päähuomio on ollut maakunnallisessahyvinvointistrategiatyössä ja Poske on osallistunut niin Lapinkuin Pohjois-Pohjanmaankin hyvinvointistrategian työstämiseen.Muutokset toimintaympäristössä ovat luoneet tarpeenPosken strategian jatkotyöstämiseen ja valtakunnalliset työryhmät,joissa Poske on mukana, ovat myös vaikuttaneet Poskenstrategian muotoutumiseen.Yksi keskeisimmistä strategiaan vaikuttavista muutoksista toimintaympäristössäon STM:n luoma Kansallinen sosiaali- jaterveydenhuollon kehittämisohjelma (KASTE), joka ohjaa rahoitustasosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön ja laajoihinkokonaisuuksiin. Pohjois-Suomessa valmistellaan Posken koordinoimanavaiheittain pysyvä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämisrakenne, joka toimii verkostomaisesti(pohjautuen sopimuksellisuuteen). KASTE-ohjelman mukaisestiPohjoisen alueen Kasteessa (PaKaste) pilotoidaan sosiaali- jaterveydenhuollon yhteistä kehittämistä. Posken toimintayksiköidentyöntekijät ovat valmistelleet uutta strategiaa vajaanvuoden verran eri työkokouksissa ja omissa tiimeissä. Poskenyhteistyökumppanit kommentoivat strategiaa 15.2.2010 järjestetyssästrategiaseminaarissa. Posken strategia vuosille 2010–2015 on ollut työstettävänä myös Posken neuvottelukunnassaja Posken Lapin ohjausryhmässä.8


2010-luvun alussa ollaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanteessa,jossa on laaja-alaisia muutostarpeita palvelujen organisoimisessaja tuottamistavoissa. Myös kuntarakenne on voimakkaassamuutoksessa. Muutospaineet heijastuvat sosiaali- jaterveysalan kehittämistyöhön. Seuraavassa luonnehditaan keskeisiämuutoshaasteita, joita Posken toiminnalla on parhaillaanedessään.Muutoshaaste ja alueellinen tilanneGlobaalien markkinoiden, informaatioteknologiaan perustuvantuotantotavan ja logistiikaltaan yhä reaaliaikaisemman tuotantotavanseurauksena, olemme yhteiskunnallisessa tilanteessa,jossa vahvistuu alueellisen kehityksen epätasapaino ja hyvinvointierojenkasvu. Tätä kehitystä voimistaa väestöllinen transitio,joka merkitsee väestörakenteen voimakasta ikääntymistäyhdistyneenä alueelliseen polarisaatioon. Parhaillaan Pohjois-Suomessa on muodostumassa seutuja, jotka ovat ikärakenteeltaanhuomattavan iäkkäitä. Vuoden 2007 kuntien keskimääräisestämediaani-iästä 44 vuotta ollaan siirtymässä kuntarakenteeseen,jossa tuleva 16 vuoden kehitys johtaa kunnissa jopa60 ikävuoden mediaani-ikään. Edellä olevat suuret yhteiskunnallisetmuutokset merkitsevät tilannetta, jossa sekä kunta- japalvelurakenne että hyvinvointipalvelujen tuottamistavat tulevatmerkittävästi muuttumaan.Lisähaasteen ohessa kuvatulle muutokselle aiheuttaa suomalaisensuhteellisen homogeenisen kulttuurirakenteen muuttuminenyhä heterogeenisemmäksi. Voimakkain muutos seuraa venäjänkielisenväestön maahan muutosta ja Euroopan ulkopuoleltatulevista pakolaismaahanmuuttajista. Erityisesti Pohjois-Suomessa maahanmuuton haasteet kohdistuvat pohjoistenkaupunkien osalle, mutta myös koko alueeseen yksittäistenmaahan muuttajien osalta.9


Lapsiperhepalveluiden kehittämisessä on huomioitava perheidenelämäntilanteiden ja perherakenteiden monimuotoistuminensekä monikulttuurisuuden tuomat haasteet. Perheiden japalvelurakenteiden muutokset edellyttävät entistä enemmänmoniammatillista ja ylisektorista yhteistyötä niin palvelujentuottamisessa kuin asiakasperheiden kohtaamisessakin varhaisentuen ja sen tarpeen tunnistamisen näkökulmasta.Pohjois-Suomessa korostuu erityisesti saamenkielisen ja-kulttuurisen erityisosaamisen tarve. Saamelaiset ovat Euroopanunionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia,kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisia onSuomessa Saamelaiskäräjien tietojen (2007) mukaan noin9 350 henkeä, joista noin 38 % asuu saamelaisten kotiseutualueella(Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylänkunnan pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue). Suomessapuhutaan kolmea eri saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaameaja pohjoissaamea.Saamelaisten poismuutto saamelaisalueelta on lisääntynyt viimeisenviidentoista vuoden aikana. Tilastot osoittavat muuttajienolevan useimmiten parhaassa työiässä olevia henkilöitä jalapsiperheitä. Muuttoliikkeen ja yleisten yhteiskunnallisten sekätaloudellisten kehityspiirteiden seurauksena perinteiset saamelaistenhyvinvoinnin ja identiteetin perustat – saamelaiselinkeinotja yhteisöllisyys – ovat uhkaavasti murentuneet. Saamenkielistenpalvelujen tuotanto on muuttunut entistä haasteellisemmaksi,koska ammattitaitoista saamenkielistä henkilöstöäon yhä vaikeampi saada. Vastaavasti saamenkielisten palvelujentarve kasvaa suurimmissa Pohjois-Suomen kaupungeissa japääkaupunkiseudulla. Erityisesti varhaiskasvatuksessa ja vanhustenhuollossatarvitaan saamenkielisiä ja kulttuuriset erityispiirteethuomioon ottavaa palvelutuotantoa. Tarve korostuumyös muissa palveluissa, jotka rakentuvat vahvasti kielellisenkommunikaation varaan, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelut.10


Uudistuva palvelurakenneTulevaisuuden sosiaalipalveluita voidaan tarkastella lähelläasumisympäristöjä olevina lähipalveluina ja pääsääntöisestietäällä asumisympäristöistä olevina, pitkälle menevää ammatillistaosaamista edellyttävinä palveluina. Nykyinen pääasiassaasiakaskohtainen, toimistossa tapahtuva sosiaalipalveluidentuottamistapa tulee voimakkaasti muuttumaan. Samalla kunasiakkuudessa korostuu yhä enemmän ihmisen oma osallisuusja vastuu tarvitsemansa palvelun tuottamisessa ja saamisessa,asiakkuuden perustyyppejä tulee olemaan kuudenlaisia.1) Erilaiset ryhmämuotoiset ohjaus-, neuvonta- ja palvelutapahtumatlisääntyvät. Niiden luonne on ennen muutaennakoiva ja ehkäisevä. Myös kolmannen sektorin asemakorostuu ja vertaistuen merkitys tulee nykyistä useamminosaksi erilaisia palvelutapahtumia.2) Yksilöllinen ohjaus- ja neuvontapalvelu lisääntyy ja korostuu.3) Lähipalveluja tuotetaan laaja-alaisen sosiaalialan osaamisenomaavien ammattilaisten (lähipalveluohjaajat, päivähoidontyöntekijät, perhetyöntekijät) toimesta lähelläasiakkaiden normaaleja elämisympäristöjä. Valtaosa sosiaalipalveluistatuotetaan oheisen mallin mukaisestihyödyntäen informaatioteknologian erilaisia ohjaus-,neuvonta- ja palveluratkaisuja. Kaikkea henkilökohtaisestituotettua palvelutodellisuutta näin tuotetut sosiaalipalveluteivät kuitenkaan voi korvata. Tarvitaan myöspalveluntuottamistapoja, joissa huomioidaan yksilöllisyysja sellainen erityisosaaminen, jota ei ole lähipalveluinajärjestetty.4) Kevein henkilökohtainen palvelumuoto on henkilökohtaisenlähipalvelijan ja asiakkaan yhteistyö, jota täydennetääntarvittaessa etäyhteyksin erityisasiantuntijankonsultaatiolla. Konsultaatio voi tapahtua puhelimitse,nettipalveluna tai asiakkaan luona sen mukaan mikä onvälitön tarve.11


5) Se osa asiakkaistosta, jolle näin tuotettu palvelu on riittämätöntä,saa oman moniammatillisesti tuotetun palvelusuunnitelmanja sen mukaisen palvelukokonaisuuden.6) Vaikeissa ja monialaista erityisosaamista edellyttävissäasiakastilanteissa palvelusuunnitelman toteuttavat ja tekevätyhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssamoniammatilliset osaajatiimit ja verkostot.Palvelujärjestelmän organisoimisen kannalta muodostuu kolmenlaisiatoimija-alueita. Peruskuntatasolla huolehditaan riittävistäresursseista lähipalveluista (esimerkiksi koti- ja perhepalvelut,päivähoito) sisältäen työvoimaresurssit ja tarvittavat informaatioteknologianavulla tuotetut etäpalvelut. Erityisosaaminenetääntyy seudulliseksi, maakunnalliseksi ja sellaisiksi laajoiksierityisosaamisalueiksi kuten yliopistolliset sairaanhoitopiiritovat terveydenhuollossa. Organisoitumistapa on kuntayhtymätai isäntäkuntamalli niillä alueilla, joissa on kehittynyt suurikaupunkikunta (esimerkiksi lastensuojelu, suuri osa vammaispalveluista,päihdepalvelut, ehkäisevä toimeentulotuki).Näin järjestettynä ihmisten normaaleissa elinympäristöissä säilyvätheidän tarvitsemansa lähipalvelut ja erityispalvelut.Tulevaisuuden terveyspalveluissa ennaltaehkäisevä näkökulma,omahoitoisuuden lisääminen, kansansairauksien riskitekijöihinvaikuttaminen, potilaan kokonaistilanteen haltuunotto ja terveyserojenvähentäminen tulee ottaa nykyistä enemmän huomioon.Perusterveydenhuoltoa tulee vahvistaa, perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tulee lisätä ja hoitoketjuistatulee luoda toimivia jatkumoja, joissa varmistetaanpotilaan hoidon jatkuvuus. Hoitoon pääsyä tulee parantaa.Työn- ja vastuunjakoa tulee kehittää sekä varmistaa henkilöstönjaksaminen, osaaminen ja saatavuus.Palveluprosesseja tulee kehittää moniammatilliseen suuntaan jayhteistyötä hyvinvointialan eri toimijoiden välillä on tehostettava.Myös matalan kynnyksen palveluja tulee lisätä osana en-12


naltaehkäisevää toimintaa. Tietotekniikkaa erilaisine sovelluksineentulee hyödyntää paitsi erilaisten potilastietojen kirjaamisessamyös palveluja järjestettäessä, esim. reaaliaikainen konsultaatiomahdollisuuspäivystyksen etäpisteissä.Tulevaisuuden terveyspalvelujen kehittämisessä on huomiotakiinnitettävä myös hallinnon ja johtamisen kysymyksiin sekäkoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.Kehittämistyö ja alueellinen tiedontuotantoMuuttuva palvelurakenne edellyttää paikallisesti, seudullisesti jamaakunnallisesti tuotettua sosiaali- ja terveysalan tietotuotantoa.Ilman sitä kansalaisten palvelutarpeista, palvelujen vaikuttavuudestatai kustannustehokkuudesta ei saada riittävästi tietoa.Tarvitaan tiedontuotantotapoja, jotka huomioivat:1) kansalaisten näkemyksen hyvinvoinnista, palvelutarpeistaja palvelutyytyväisyydestä,2) palvelujen tuottajien näkemyksen palvelutilanteesta,3) reaaliaikaisen rekisteritiedon toteutuneista palvelutapahtumista4) tilastollisen tiedon palvelukokonaisuuksien toteutumisestasekä5) paikkatietoon perustuvan tiedon alueellisesta palveluvarioinnista.Tarvitaan myös tietoa yksilöihin, perheisiin ja pienyhteisöihintoteutettujen interventioiden vaikuttavuudesta. Tällainen vaikuttavuudenarviointi edellyttää pitkäkestoisia kokonaisarviointeja,joissa arviointiasetelmat luodaan sellaisiksi, että voidaanarvioida esimerkiksi yksittäisten palveluinterventioiden merkitystäusean vuoden perspektiivillä. Nyt tällainen arviointi puuttuuja vaikuttaakin joissain tilanteissa jopa siltä, että palvelujärjestelmäylläpitää asiakkuuksia toteuttamatta sellaisia interven-13


tioita, joilla ihmisten elämäntilanteisiin voitaisiin puuttua tavalla,joka myös muuttaisi elämäntilanteita.Hyvinvointialan palvelutuottajien kirjo moninaistuu. Samallatämä aiheuttaa palvelutoiminnan kehittämiselle uudenlaisenhaasteen. Kehittämistoimintaa on pitkäjänteistettävä ja siirryttäväkehittämismalleihin, joissa vahvistuu käytännön, tutkituntiedon ja opetuksen välinen vuorovaikutus. Informaatioohjauksenja ohjelmakehittämisen rinnalle on luotava pitkäkestoisiakonseptiokehittämisen malleja. Pohjois-Suomen sosiaalialankehittämisresurssit ovat rajalliset. Esitettyyn malliin siirtyminenedellyttää keskeisten kuntatoimijoiden, perustettujenja perusteilla olevien kuntayhtymien ja korkeakoulujen tiivistäyhteistyötä koko Pohjois-Suomen alueella.Kehittämisen pitäisi perustua jatkuvaan tiedontuotantoon.Tiedontuotannossa pitäisi huomioida ja resursoida kaikki tasot.Perustyöntekijöiden pitäisi tuottaa tietoa omasta työstään jaasiakkuuksistaan oman työn kehittämisen pohjaksi. Toisaaltatarvitaan myös laajempialaisia tiedontuotannon tapoja (alueellisiahyvinvointiselvityksiä) sekä perinteistä tieteellistä yliopistojaammattikorkeakoulutason tutkimusta. Saamelaisia koskevassatutkimuksessa tulee ottaa huomioon saamelaisten alkuperäiskansa-asemanvaatimat eettiset säännöt.14


3 POSKEN PAINOPISTEET 2010–20153.1 Vaikutetaan hyvinvointipoliittiseenohjelmatyöhön sekä hyvinvointia koskevaanpäätöksentekoonHyvinvointia ajantasaisesti seuraava alueellinen tiedontuotantojärjestelmäPoske on kehittänyt systemaattisesti koko toimintansa ajan hyvinvointiakoskevaa tiedontuotantoa ja hyvinvointistrategistaohjelmatyötä. Toiminnan päätavoitteena on edistää kansalaistenhyvinvointia Pohjois-Suomessa tuottamalla kansalaisten hyvinvointiaja hyvinvointipalveluita koskevaa tutkimustietoa, selvittämällähyvinvoinnin kehittämistarpeita, kehittämällä menetelmällisestihyvinvoinnin mittaamista ja tiedontuotantoa sekävahvistamalla hyvinvointistrategista osaamista ja vaikuttamallaalueelliseen hyvinvointistrategiseen työhön ja päätöksentekoon.Konkreettisesti Poske on kehittänyt teoreettisesti ja menetelmällisestikansalaisten hyvinvoinnin mittaamisen ja analyysintapaa useissa alueellisissa tutkimuksissa vuodesta 2002 lähtienmm. Raahen seudulla, Oulun eteläisen alueella, Oulun seudullaja Kuusamossa. Vuosina 2009–2011 toiminnan painopiste onosallistuminen maakunnalliseen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointi2007–2017 ohjelmaan. Ohjelman kautta muodostuu uudenlainenmaakunnallinen toimintamalli ja -rakenne, jonkakautta hyvinvointia edistetään laajalla yhteistyöllä. Poske toimiiohjelmassa koordinaattorina sosiaalisen näkökulmasta vastuualueenaerityisesti syrjäytymisen ehkäisyn ja osallisuuden toimintalinja.Poske vastaa myös ohjelman vaikutusten arvioinnin,johtamisen ja ohjauksen kehittämisestä.15


Saamelaisväestöä koskevaa ja heitä palvelevaa hyvinvointitietoaei ole riittävästi saatavilla, eivätkä nykyiset käytettävissä olevatindikaattorit kuvaa riittävästi saamelaisten hyvinvoinnin tilaa.Saamelaisille kohdentuvissa hyvinvoinnin indikaattoreissa tuleehuomioida heidän omat arvonsa, perinteensä, kieli, osallisuussekä perinteiset elinkeinot. Saamelaisten kannalta pelkkä liittäminenosaksi valtayhteiskuntaa ei ole riittävää, eikä se poistakaikkia syrjäytymisen ulottuvuuksia. Joissain tapauksissa tämänkaltainentoiminta voi jopa lisätä syrjäytymistä omastakulttuurista ja yhteisöstä. On tärkeää, että valtayhteiskuntaakehitetään monikulttuurisempaan ja moniarvoisempaan suuntaan.Paikallistasolla korostuu kulttuurisen ymmärryksen merkitys.Tällä tarkoitetaan kykyä tunnistaa, soveltaa ja välittääkulttuurisia erityistarpeita valtayhteiskunnan toimintakentässä.Hyvinvointitiedon kokoamisessa huomioidaan saamelaistentarpeet.Osana alueellisen tiedontuotantojärjestelmän pitkäjänteistäkehittämistyötä ja sen viimeisenä vaiheena on Pohjois-Pohjanmaan maakunnalliseen hyvinvointiohjelmatyöhön sekäPPSHP:n hallinnoimaan Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS)-hankkeeseen (Kaste-hanke) vuosina 2009–2011 rakennettavathyvinvoinnin seuranta-, ohjaus- ja arviointimallit, joiden sisällöllisestäja menetelmällisestä kehittämisestä Poske vastaa. Tavoitteinaon kehittää sisällöllisesti ja metodologisesti perusteltuja tarkoituksenmukainen hyvinvoinnin ja terveyden uudenlainenalueellisen tiedontuotannon rakenne ja kokonaisvaltaisenarvioinnin malli. Toteuttaminen edellyttää sisällöllistä jametodologista kehittämistä sekä tiedontuotannon koordinointiin,organisointiin ja systematisointiin liittyviä ratkaisuja.Alueellisesti pitää päästä hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen arviointiin,jossa tarkastellaan kansalaisten hyvinvointia, palvelutoimintaaja toimintaympäristön muutosta moniulotteisesti eriaineistoja ja näkökulmia (tilastoindikaattorit, kansalaisten kokemustieto,palvelutuottajien näkemys) yhdistäen. Tällaisellekehittämistyölle on tällä hetkellä erittäin suuri tarve. Nopeassa16


yhteiskunnallisessa muutoksessa kehittämistarve kytkeytyymm. tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön yhteyteen, vaikuttavuudenarvioinnin ja seurannan tarpeisiin, ennakointitarpeisiin,moniammatillisuuden ja monitieteisyyden korostumiseen,uuden tietoteknologian mahdollisuuksiin sekä johtamisenja erityisesti talouden johtamisen merkityksen kasvuun. Muutosedellyttää alueellisen tiedontuotannon ja arviointivälineidenmonipuolistumista sekä niiden systemaattista sisällöllistä ettämetodologista kehittämistä muutosta vastaavaksi. Kyse onolennaisilta osiltaan uudenlaisesta tiedontuottamistavasta.Uusien ratkaisujen kehittämisessä on tärkeää, että alueilla pystytäänitse ennakoimaan, seuraamaan, mittaamaan ja arvioimaanhyvinvointia ja siihen vaikuttavia muutostekijöitä. Hyvinvoinninedistämisen ja ennaltaehkäisyn kannalta tämä onvälttämätöntä. Erityisesti alueellisen ja seudullisen eriytymiskehityksenprosessien tunnistaminen, vaikutusten ennakointija seurauksiin varautuminen ovat niitä peruskysymyksiä,jotka vaikuttavat tulevaan kehitykseen. Päätöksenteossa pitkänajan hyvinvointinäkökulma ja päätösten sosiaalisten ja terveysvaikutustenarviointi on tällä hetkellä suurelta osin puutteellista.Tämän edellytys on, että on olemassa tätä kuvaavat indikaattoritja systemaattista ja reaaliaikaista alueellista seurantaa.Alueellisen tiedontuotannon kehittämisessä yhteistyö ja verkostoituminenkaikkien alan Pohjois-Suomessa olevien toimijoidenkanssa on olennaista. Osaamisen sekä tutkimuksen,koulutuksen ja käytännön välisen yhteistyön näkökulmista erityisestiyliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteys on välttämätöntä.Alueellinen tiedontuotanto on nähty tehtävänä, jonka merkityskorostuu myös laajemmin sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnassatulevaisuudessa. Syksyllä 2009 sosiaalialan osaamiskeskuksetpäättivät organisoitua Posken johdolla valtakunnalliseksiverkostoksi, joka tulee kehittämään hyvinvointia koskevaaalueellista tiedontuotantoa ja indikaattorityötä osaamis-17


keskusten yhteistyönä. Toiminnassa ovat mukana kaikki sosiaalialanosaamiskeskukset ja mm. iso joukko ammattikorkeakouluja.Kansalaisten palvelutarpeiden arviointiPalvelutarpeiden ja palvelutoiminnan näkökulmasta alueellisentiedontuotannon tarve kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Erilaisetsosiaaliset ilmiöt järjestyvät uusin tavoin paikallisesti,seudullisesti, maakunnallisesti, kansallisesti ja globaalisti. Näilläilmiöillä on suuri vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toisaaltatiedontarvetta kansalaisten palvelutarpeista kasvattavatväestön sosiodemografiset muutokset ja alueellinen erilaistuminensekä palveluorganisaatioiden muutosvaihe, uudet palvelualueet,palveluiden hajautuminen ja palveluntuottajien kirjonmoninaistuminen.Muutosta vastaavien palveluratkaisujen tekeminen edellyttääkansalaisten hyvinvoinnin tilan ja palvelutarpeiden arviointia,jossa on mukana sekä kansalaisten kokemuksellinen tieto ettäpalveluntuottajien näkemys palvelutilanteesta. Palvelutarpeidenarviointi ja ennakointi edellyttävät mm. seuraavien asioidenselvittämistä:‣ Kansalaisten kokema elämäntilanne ja hyvinvointi eri osaalueillaja kokonaisuutena‣ Hyvinvoinnin jakautuminen alueellisesti ja väestöryhmittäin,esimerkiksi ikäryhmittäin‣ Kansalaisten palvelutarpeet ja koetut hyvinvointivajeet‣ Hyvinvointipalveluiden saatavuus ja käyttö‣ Kansalaisten palvelutyytyväisyys/tyytymättömyys, palvelukokemuksetja odotuksetSaamenkielisten ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavienpalveluiden toteutusta, toimivuutta ja tarvetta tulee seurata18


ja arvioida systemaattisesti sekä paikallisen ja alueellisen palvelutuotannonettä valtakunnallisen hyvinvointipalvelujen kehittämisenerityiskysymyksenä.Hyvinvointierojen kaventaminen ja riskiryhmiin kohdistuvattoimet sosiaali- ja terveysalallaPohjois-Suomi on sisäisesti monin tavoin voimakkaasti eriytynytja eriytyvä alue ja kuntien erot ovat suuret. Hyvinvointi jakaantuuväestöryhmien ja kuntien välillä ja nopeasti toteutuvanväestöllisen muutoksen ja polarisoitumisen seurannaisvaikutuksenasyntyy syrjäytymisuhkia niin kasvukeskuksissa kuintaantuvilla ja harvaan asutuilla alueilla. Muutoksessa monet hyvinvointiauhkaavat sosiaaliset ongelmat ja syrjäytymisen riskitovat kärjistyneet ja vaikeutuneet. Syrjäytymisen ehkäisemisenja katkaisemisen näkökulmasta ongelmalliseksi tilanteen tekeepahoinvoivan väestöosan ongelmien kasautuminen ja muuttuminenentistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksins. ilkeiksi ongelmiksi. Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovatesimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, huume- ja päihdeongelmaiset,mielenterveysongelmaiset ja moniongelmaiset. Yhteiskunnanmuutoksessa on syntymässä myös uusia syrjäytymisen riskinmuotoja kuten vuorovaikutus-, informaatio- tai kommunikaatioköyhyyttä.Erikseen tarkastellaan saamelaisväestön syrjäytymisprosessia.Ennaltaehkäisevä työ tulisi nähdä nykyistä selkeämmin painopistealueena.Hyvinvoinnin polarisoitumisen estämisessä javarhaisessa puuttumisessa keskeinen kysymys on, miten riskiryhmättunnistetaan ja huomioidaan palveluiden järjestämisessä.Tämä edellyttää, että tunnistetaan ja ennakoidaan yhteiskunnallisenrakennemuutoksen vaikutukset eriarvoisuudenja erityisesti syrjäytymisen näkökulmasta ja eri ikä- ja väestöryhmissäja alueilla. Ennakoimalla ja suuntaamalla ehkäiseviätoimenpiteitä ja työotteita alueille, joissa muutosta tapahtuu,19


voidaan ehkäistä monien ongelmien kärjistyminen ja monimutkaistuminensekä ongelmanratkaisemisen vaikeutuminenja kallistuminen. On myös tärkeää, että sosiaalinen ja terveysnäkökulmasekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointi vakiintuukaikessa päätöksenteossa ja kaikilla politiikan sektoreilla.Tämä edellyttää tiedontuotannon hyödyntämisen parantamista.Saamelaisten osalta ennaltaehkäisevän työn toimiensuunnittelu edellyttää kattavaa tietoa saamelaisten toimeentulostaja elinoloista kotiseutualueella sekä saamelaisalueen ulkopuolella.Tehokas toiminta edellyttää palvelujärjestelmältä kykyä nopeaanja joustavaan reagointiin ja ennaltaehkäisyn näkemistäkaikkien keskeisten toimijoiden yhteisenä asiana. Lähtökohdaksitulee ottaa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kiinteäja saumaton yhteistoiminta. Muut keskeiset yhteistyötahotovat esimerkiksi kunnan palvelujärjestelmän osalta koulutoimija asuntotoimi. Muutos asettaa myös palvelutoiminnan ohjaukselleja johtamiselle monia haasteita: tarvitaan strategiaosaamistaja monialaisten kokonaisuuksien hallintaa, liiketoimintaosaamista,konseptointi- ja tuotteistusosaamista. Tarvitaan entistälaajempaa sisällön hallintaa hyvinvointipalveluiden kokonaisuudesta(esimerkiksi lähentyvistä terveyshuollon ja sosiaalialanpalveluista) sekä ennakointiosaamista ja moninäkökulmaisentiedon analysointitaitoja.Tehokas toiminta vaatii vastaavaa dynaamista tiedontuotantoa.Alueen kunnissa vain muutamassa on systemaattista sosiaali- jaterveysalan kehittämistoimintaa, tutkimusta ja vaikuttavuudenarviointia. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan erilaistenkehittämistoimijoiden nykyistä koordinoidumpaa yhteistyötä jasosiaali- ja terveysalaa koskevaa reaaliaikaista tietotuotantoa jatutkimustoimintaa.Hyvinvointia ajantasaisesti seuraavan alueellisen tiedontuotantojärjestelmänkehittäminen, kansalaisten palvelutarpeiden arviointisekä hyvinvointierojen kaventaminen ja riskiryhmiin20


kohdistuva toiminta edellyttävät vuoropuhelua ja yhteistyötäkansallisesti ja kansainvälisesti. Saamelaisten osalta edellä mainittujenlisäksi on huomioitava yhteistyö muiden alkuperäiskansojenkanssa.Vaikuttavuuden arviointiKoko väestöä koskevaa hyvinvointia ja palvelutarpeita koskevantiedon lisäksi tarvitaan myös erilaisiin palveluprosesseihinliittyvää tiedontuotantoa sekä vaikuttavuuden arviointia, joidenavulla edistetään tietoon perustuvien käytäntöjen toteuttamistaja kehittämistä. Vaade tietoon perustuvista käytännöistä liittyyerilaisten eettisten, juridisten ja taloudellisten tilivelvollisuuksientäyttämiseen suhteessa palveluiden käyttäjiin, tuottajiinja rahoittajiin. Palveluiden käyttäjillä on oikeus parhaaseenkäytettävissä olevaan tietoon perustuviin palveluihin ja rahoittajilleon pystyttävä osoittamaan, että valituilla toiminnoilla jatoimenpiteillä saadaan aikaan haluttuja vaikutuksia.Palveluprosessien toiminnan ohjaamisessa ja arvioimisessa tarvitaanmonista eri lähteistä saatavaa ja monien eri toimijoidentuottamaa, analysoimaa ja käyttämää tietoa. Palveluprosesseihinliittyvää tietoa on pystyttävä käyttämään yksittäisten asiakasprosessienohjaamisen lisäksi yksittäisten palveluiden sekälaajempien palvelujärjestelmien toiminnan ja kehittämisen ohjaamisessa.Tieteelliset kriteerit täyttävien tutkimusten lisäksitarvitaan yhä enemmän palveluiden käyttäjien ja palveluitatuottavien työntekijöiden tuottamaa ja analysoimaa tietoa. Kehittämistyössätarvittavan tieteellisen tutkimuksen tuottamantiedon palautuminen käytäntöihin on usein ajallisesti pitkä prosessi,jolloin tulokset eivät välttämättä ole hyödynnettävissäkäytännön työssä riittävän nopeasti. Muuttuvissa palveluympäristöissätarvitaankin tieteellisen tutkimuksen lisäksi tiedontuottamisen tapoja, jotka mahdollistavat tiedon nopean palautumisenkäytäntöihin palvelemaan sekä välitöntä asiakastyötäettä palveluiden kehittämistä. Palveluprosesseihin liittyvän tie-21


dontuotannon vaateet kohdistuvatkin tulevaisuudessa yhäenemmän käytännön toimijoiden tuottamaan tietoon.Posken Lapin toimintayksikössä on aloitettu käytännöistä lähtevänja käytännöissä toteutettavan tiedontuotannon ja vaikuttavuudenarvioinnin kokeilu ja kehittäminen vuosina 2006–2009 toteutetussa Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö-hankkeessa. Käytäntöihin liittyvän tiedontuotannon ja vaikuttavuudenarvioinnin kehittämistä jatketaan edelleen aikaisempienkokemusten pohjalta valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaankuuluvassa PaKaste-hankkeessa. Erityisenä haasteena käytännöntoimijoiden toteuttamassa tiedontuotannossa ja vaikuttavuudenarvioinnissa on eri toimijoiden, esimerkiksi asiakkaidenja työntekijöiden, tuottaman ja toimijoita koskevan tiedon yhdistäminen,mikä on välttämätöntä palveluiden vaikuttavienmekanismien todentamisessa. Toimijoihin ja toimintaan liittyvänmäärällisen ja mitattavan tiedon lisäksi tarvitaan myös toimijoidenkokemustiedon entistä laajempaa hyödyntämistä palveluprosessienohjaamisen ja palveluiden kehittämisen välineenä.3.2 Luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon kestäväkehittämisrakenne ja uudistetaanpalvelumallejaPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus painotti kehittämistyötätoimintansa alkuvuosina 2001–2005 vahvasti sosiaalityöhönja varhaiskasvatukseen sekä loi yhteistyörakenteita järjestötoimijoidenkanssa. Pohjois-Suomeen perustettiin Sosiaalialankehittämishankkeen (2005–2008) aikana ja sen rahoituksellasosiaalialan kehittämisyksiköitä. Koko alueella toimi Pohjois-Suomenvammaispalvelujen kehittämisyksikkö ja järjestöyhteistyöhankkeita.Lapissa toimivat Saamelaisten/saamenkielistensosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö, Lapin seniori- javanhustyön kehittämisyksikkö, päihdetyön kehittämisyksikkö ja22


sosiaalityön kehittämisyksikkö sekä järjestöjen yhteistyöhanke.Pohjois-Pohjanmaalla toimivat ikääntyvien palvelujen kehittämisyksikköja Varhis, varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö.Osaamiskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköllä olivahva sidos järjestötoimijoihin kumppanuuskeskuksen kautta.Kehittämisyksikköjen rahoituksen loputtua on kehittämisyksikköjenedustamien sisältöalueiden kehittäminen osin hiipunutja osin siirtynyt Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut– kehittämisrakenne ja toimintamalli -hankkeeseen(PaKaste). Hanke saa rahoituksena Kansallisesta sosiaali- jaterveydenhuollon KASTE-ohjelmasta (2008–2011). Hankkeessakehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä sisältöalueita.Sosiaali- ja terveysalan järjestöt muodostavat substanssialueineenlaajan ja moninaista erityis- ja vertaisosaamista sisältävänkentän. Järjestöedustajat ovat mukana Posken hallinnollisissarakenteissa kuten ohjausryhmässä ja neuvottelukunnassa. Pohjois-Suomessajärjestöt ovat kehittäneet keskinäistä yhteistyötäänsekä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa pitkäjänteisestijo 1990-luvun alusta lähtien. Poske tekee yhteistyötä järjestökeskustenkanssa ja tukee omalla toiminnallaan verkostoyhteistyönkautta tapahtuvaa kehittämistyötä. Pohjois-PohjanmaallaSosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kehittämispäällikkö ontoiminut järjestöyhteistyön koordinaatiohenkilönä ja luontevanatoimintakenttänä yhteistyölle on toiminut lisäksi mm.Kumppanuuskeskus. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne(2010–2011) toimii kiinteästi Pohjois-Suomen sosiaali- jaterveysalan kehittämis- ja tutkimusrakenteessa. Lapin järjestötoiminnankehittämisrakenne koordinoi järjestötoimijoiden yhteistyötäjulkisen sektorin kanssa ja mahdollistaa järjestöjenosallisuutta kehittämistyössä. SámiSoster ry kehittää aktiivisestijärjestötoimintana saamelaiskulttuuriin ja kieleen pohjautuviapalveluita asettamiensa painopisteiden mukaisesti.Sosiaali- ja terveysalan rajapinnat kohtaavat monissa eri palveluissaja eri väestöryhmien osalta, erityisesti vanhustenhuollos-23


sa, vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa, neuvolatyössä,päihdetyössä ja psykososiaalisissa palveluissa sekä terveydenedistämisessä ja perusterveydenhuollossa. Erityisesti näidenosalta tarvitaan asiakkaan kannalta eheää ja yhtenäistä palvelukokonaisuuttasekä koordinoitua kehittämisrakennetta ja toimintamalliaalueille. Asiakkaille/potilaille, jotka käyttävät jokoterveys- tai sosiaalipalveluja erityisen paljon, pitäisi laatia yhteinenhoito- ja palvelusuunnitelma ja palvelusuunnitelman laatimisessaon huomioitava saamelaiserityisyys. Alueelliset hoitojapalveluketjut, jotka liittyvät vanhusten, vammaisten, mielenterveys-tai päihdepotilaiden hoitoon tulisi valmistella yhteistyössäsosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisten kanssa. Palvelujenjärjestämisessä tulisi turvata erityistoimenpitein saamelaistenkielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen.Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalatyhdistävää osaamista että sektorikohtaista osaamista. Tulevaisuudessaoman alan erityisosaamisen lisäksi sosiaali- ja terveysalanerityisosaamisen alueeksi on muodostumassa prosessijaverkosto-osaaminen. Palvelujen kehittämisessä pyritään asiakaslähtöisiin,kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihinsekä siihen, että palvelujärjestelmää kehitetään ennaltaehkäisynja yhteisöllisyyden korostamisen lähtökohdista. Yhteiskunnallisenvastuun rinnalle nousee yhteisöjen vastuu hyvinvoinnintuottajina ja toisaalta kansalaisten oma vastuu palvelumuodonvalinnassa lisääntyy. Palvelujen tuottajien määrä lisääntyytulevaisuudessa ja teknologian kehittyminen mahdollistaapalvelujen tuottamisen fyysisen välimatkan päästä. Osan palveluistakansalaiset pystyvät tulevaisuudessa hankkimaan ja koordinoimaanitse. Erityistä tukea tarvitsevat ne kansalaiset, joillaei ole mahdollisuuksia tai kykyä itsenäiseen selviytymiseen palveluidenkartoittamisessa, hankinnassa ja koordinoinnissa.‣ Pilotoidaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämisrakennetta1) Tuetaan yhteisöllisten työmuotojen käyttöönottoa24


2) Kokonaisvaltaistetaan palveluprosesseja (yhteisetpalvelusuunnitelmat)3) Kehitetään asiakkaiden omatoimisuutta edistäviä,teknologiaan perustuvia palvelumallejaAsiakkaan kokemusasiantuntijuus ja kokemustiedonhyödyntäminenUudet asiakasta osallistavat palvelumuodot nostavat kehittämisenhaasteeksi uudenlaisen palveluparadigman, jossa asiakasnähdään toimijana omissa palvelu- ja tukiprosesseissaan. Sosiaali-ja terveysalalla on vähän hyödynnetty asiakkaiden panostakehittämisessä. Useissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa ontodettu, että asiakkaat haluavat kehittää työtapoja, palveluita jaorganisaatioita. Posken kaikessa kehittämistyössä pyritään siihen,että asiakkaat osallistuvat aktiivisesti toimintaan. Asiakastuo kokemusasiantuntijuutta ja osallisuustietoa kehittämisprosesseihin.Tätä tapaa pyritään siirtämään nyt myös terveysalalle.‣ Palvelutoiminnan työtapoja kehitetään asiakaslähtöisiksija osallistaviksi‣ Luodaan yhteisiä, tasa-arvoisia kehittämisen foorumeitaasiakkaille ja työntekijöille1) Asiakkaita osallistuu palveluprosessien mallinnuksiin2) Asiakkaita ja työntekijöitä koulutetaan yhteiseen kehittämiseen3) Asiakas-kehittäjien palkkaaminen projektityöhönSosiodemografisen muutoksen huomioiminenPalvelujen kehittämisessä on huomioitava yhteiskunnallisetmuutokset, sillä ne vaikuttavat siihen, millaisia palveluja tarvi-25


taan ja millaiselle volyymille niitä on kyettävä tarjoamaan ja mitenpalvelutarjontaa tulee kohdistaa.‣ Ennakointiosaamisen lisääminen‣ Kehittämistyön suuntaaminen‣ Palvelusuunnitteluun vaikuttaminenKonsultaation ja osaamisen (asiantuntijuuden) välittäminenPosken kehittämät sähköinen ammattilaiskonsultaatiopalvelu jaasiakasneuvonta turvaavat sosiaalialan asiantuntemusta ja erityispalvelujakaikkialle Pohjois-Suomeen etäisyyksistä riippumatta.Poske ylläpitää tietokantaa erityisosaajista sekä järjestöjavapaaehtoistoimijoista ja tarjoaa työpariutta erityisosaamistavaativissa työtehtävissä. Erityispalveluita kehitetään kiinteässäyhteydessä kuntien peruspalveluihin. Erityisosaamisen ei sosiaalialallatarvitse etääntyä laajoiksi erityisosaamisalueiksi kutenyliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat terveydenhuollossa. Teknologiankehittyminen mahdollistaa osaamisen välittämisen jaosittaisen erikoistumisen edelleen myös kunta- ja aluetasolla.‣ Luodaan virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus1) Koordinoidaan ammattilaisten konsultaatiota ja tehdäännäkyväksi pohjoissuomalaista erityisosaamista2) Kehitetään ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutustavirtuaalisessa ympäristössäMonikulttuuristen hyvinvointipalveluiden kehittäminenSuomalainen suhteellisen homogeeninen kulttuurirakenne onmuuttumassa yhä heterogeenisemmaksi. Maahanmuuttajien integraatioon noussut sekä eurooppalaisella että pohjoismaisella26


foorumilla keskeiseksi hyvinvointialan kehittämisteemaksi jamaahanmuuttajien yhteiskunnallinen syrjäytyminen on noussutkaikissa Pohjoismaissa eri toiminta-alueiden politiikkaohjelmiin.Osallisuuden vahvistamisesta on tullut edellytys kestävälle, yhdenvertaisuuteenperustuvalle väestö- ja yhteiskuntapolitiikallesekä yhteiskuntarauhalle ja toisaalta yksittäisten ihmisten mielenterveydelle.Maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistäminenedellyttää paikallista ja alueellista yhteistyötä. Enenevässä määrintarvitaan toimia, jotka huomioivat monimuotoisuuden liittyenyksilöiden ja yhteisöjen elämäntapaan ja elinoloihin, terveyteen,koti- ja varhaiskasvatukseen, koulutukseen, työhön,työllistymiseen ja muuhun sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseenosallisuuteen sekä elin- ja asuinympäristöön. Palvelujen kehittämisessäon huomioitava, että maahanmuuttaja saa kokemuksenymmärretyksi tulemisesta ja oikeasta arvioinnista.‣ Maahanmuuttajien hyvinvoinnin tutkiminen‣ Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön monikulttuurisenosaamisen vahvistaminen‣ Maahanmuuttajien palvelutarpeiden ymmärtämisen lisääminenOpetus-, tutkimus- ja kehittämisklinikkatoimintaPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on ollut mukana josuunnitteluvaiheessa kehittäen tulevaa yhteistyötä. Posken näkökulmastaluontevan alustan opetus- ja tutkimusklinikoillemuodostavat sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen asiakastyönrajapinnoissa tapahtuvat kehittämis- ja palveluinnovaatiot,joihin jo nyt ovat liittymässä yliopistollinen sosiaalityön jaammattikorkeakoulujen sosionomien opetus sekä tutkimustoiminta.Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteessa uudistetaansekä palvelumalleja että niiden tuottamisessa tarvittavaa27


monitasoista osaamista. Kehittämistä tukevaa tutkimustoimintaaedistetään kannustamalla ja tukemalla sosiaali- ja terveysalantyöntekijöitä ja opiskelijoita tutkivan työotteen omaksumiseen,oman työn kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen.‣ Tarkoituksena on kytkeä korkeakoulujen käytännön yhteystiiviisti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenteentoimintaan ja olla näin luomassa yhteistyössäkorkeakoulujen kanssa opetusklinikkatoimintaa.3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulogistiikanja teknologian kehittäminenSosiaali- ja terveysalalla tietoteknologian käyttöä edistetäänvaltakunnallisissa ja alueellisissa hankkeissa sekä kuntien omanakehittämistoimintana. Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen(Tikesos-hanke) tärkeimpänä päämääränä on asiakastietojärjestelmienkehittäminen. Asiakirjojen sisältöjä ja rakenteitayhtenäistetään ja asiakirjahallintoa kehitetään. Muita kehitettäviäpainopistealueita ovat muun muassa asiakkaan ja henkilöstöntunnistaminen, suostumusten sähköinen hallinta, erilaistenkoodistojen ja luokitusten laatiminen ja hyödyntäminen sekäsähköisen arkistoinnin kehittäminen. TerveydenhuollossaSuomeen rakennetaan Kansallinen Terveysarkisto (KanTa).KanTa on yhteinen nimitys terveydenhuollon uusille valtakunnallisilletietojärjestelmäpalveluille, joita ovat sähköinen resepti(eResepti), kansallinen Lääketietokanta, sähköinen potilastiedonarkisto (eArkisto) sekä kansalaisen omien resepti- ja potilastietojenkatselu.Lähivuosina uudenlaiset tietojärjestelmäpalvelut mahdollistavatasiakas- ja potilastietojen käytön yli organisaatiorajojen, asiakkaansuostumuksella. Tavoitteena on, että asiakas voi myös itsekatsella omia tietojaan internetin kautta ja osallistua näinparemmin omaan hoitoon tai palveluunsa. Tulevaisuudessa osa28


sosiaalipalveluista, esim. toimeentulotuki, tullee muuttumaansähköiseksi ja tuen hakeminen ja päätös tulevat tapahtumaansähköisen asiointitilin kautta. 2 Tämä kehitys antaa uusia mahdollisuuksiavaltaosalle kansalaisista, mutta osa palveluidenkäyttäjistä tulee tarvitsemaan apua uudella tavalla tuotettujenpalveluiden käytössä. Uudet tietojärjestelmät haastavat myösammattilaisia, sillä rakenteiset tietojärjestelmät muuttavat tietojendokumentointia ja käyttöä sekä mahdollistavat kattavammanja kansallisesti yhtenäisemmän tilastotiedon keräämisen.Osaa palveluista voi tulevaisuudessa käyttää monikanavaisestieli yhtäaikaisesti fyysisten toimintaympäristöjen ja sähköistenkanavien kautta. Asiakkaan näkökulmasta uusista kanavista onhyötyä, jos ne tukevat asiakasta palvelun saavuttamisessa taituovat lisäarvoa verrattuna perinteiseen tapaan käyttää palvelua.Asiakas voisi esimerkiksi käyttää terapiapalveluita kotoaanvideoneuvotteluteitse. Näin asiakkaan mahdollisuudet saadatarpeellista palvelua paranevat.Teknologia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tukenaTeknologian kehittäminen ammattilaisten avuksi perustuu käytännöntarpeisiin, jotka tulevat esille kuntien tai järjestöjenkanssa tehdyssä yhteistyössä. Poskessa sosiaalipalveluihin liittyvänteknologian kehittäminen on ollut pitkäjänteistä työtä jaolemme saaneet hyviä yhteistyökumppaneita sosiaalialan ammattilaisistasekä teknologian tuottajista. Tätä työtä jatketaanedelleen. Terveyspalveluihin liittyvää teknologiaa on kehitettyperusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa eri hank-2Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) tilannekatsausja tarvittavat uudet linjaukset. Valtiovarainministeriö, Talouspoliittinenministerivaliokunta 18.2.2010 Muistion VM038:00/2009 liite 129


keiden kautta (Tellappi, Saulappi, UULA) ja Poske on ollut yhteistyökumppaninaUULAssa.‣ Poske tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisillevirtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ammattilaisosion(eKollegan), jonka kautta voidaan välittää tietoturvallisestikirjallisesti tai videoneuvotteluteitse moniammatillisiakonsultaatiopalveluita. Ammattilaiset saavatkäyttöönsä sähköisen tiedonvälityskanavan eri palvelujenvälille. Ammattilaiset voivat myös sähköisesti tilata muidenasiantuntijoiden sekä tarjota omaa erityisosaamistaeri palveluihin. Virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseenon mahdollista liittää uusia palveluita ammattilaistentarpeiden mukaan. Poske hallinnoi ja ylläpitääjärjestelmää.‣ Sosiaalikollega -sivustoa ja sen julkaisujärjestelmää ylläpitämälläja kehittämällä turvataan ammattilaisille mahdollisuusesitellä tiedontuotantoa ja omaa erityisosaamistaan.Kehittämisen ja tiedontuotannon tukena Poske jatkaaammattilaisten ja asiakasryhmien kanssa tehtävää asiakasjapalveluprosessien kuvaamista sekä vastaa QPR ProcessGuide,QPR ScoreCard sekä portaalin hallinnasta sekävalmistuneiden mallien ja tuloskorttien julkaisemisestaja päivittämisestä.‣ IP-pohjaisten videoneuvottelujärjestelmien hyödyntämistäjatketaan kehittämällä uusia toimintatapoja eri palveluihin,antamalla tukea ammattilaisille ohjelmistojen käyttöönsekä osallistumalla ohjelmistojen kehittämis- ja testaustyöhön.‣ Posken henkilöstön teknistä osaamista tuetaan ja toteutetaaneri tavoin, esim. tarjoamalla koulutusta ohjelmistojenkäyttöön, tietotekniikkaan ja eri sekä tukemallapalveluiden tuottamista sähköisesti.30


Teknologian hyödyntäminen asiakaspalveluissaPoske on kehittänyt yhteistyössä Kemijärven, Rovaniemen jaTornion kaupunkien kanssa perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnanpalvelumallin. Verkkoneuvonta on otettu käyttöönmyös Kemissä, Enontekiöllä ja Inarissa. Verkkoneuvontaon palvelu, jolla laajennetaan asukkaiden mahdollisuuksia asioidasosiaaliviranomaisten kanssa sekä parannetaan heidän tiedonsaantiaansosiaalitoimeen liittyvissä kysymyksissä. Tämäntoimintamallin kehittämistä jatketaan uuden teknologian virtuaalisessasosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa. Ohjaus- ja neuvontapalveluakehitetään myös valtakunnallisesti.‣ Poske tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaidenkäyttöön virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskusjärjestelmän,jonka kautta asiakkaat voivat saada kirjallisiatai videoneuvotteluteitse tuotettuja ohjaus- ja neuvontapalveluitaomasta kunnastaan. Asiointitilin kautta voi asioidatietoturvallisesti sähköisesti. Virtuaalisen sosiaali- jaterveyspalvelukeskuksen kautta on myös mahdollisuusosallistua erilaisiin ryhmätoimintoihin. Asiakkaat voivatantaa palautetta palveluista useilla eri tasoilla ja näin osallistuapalveluiden kehittämiseen. Virtuaaliseen sosiaali- jaterveyspalvelukeskukseen on mahdollista liittää uusia palvelujaasiakastyössä tulevien tarpeiden mukaan. Poskehallinnoi ja ylläpitää järjestelmää. Kunnat vastaavat palveluntuotannostaja sisällöistä.‣ Asiakkaille luodaan mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluitaesim. kyläkeskuksissa, jos asiakkaalla itsellään oletarvittavia valmiuksia (välineitä tai osaamista).‣ Sähköisten palveluiden sisältöjä kehitetään yhdessä eritoimijoiden kanssa.31


Teknologia tiedontuotannossaPalveluiden kehittämiseen teknologian avulla tarvitaan tutkimukseenperustuvaa suunnittelu- ja kehittämistyötä. Kehittäminenei saa päättyä uusien toimintamallien ja tekniikan käyttöönottoon,vaan työn tulisi jatkua vuorovaikutuksellisena kehittämisenä,jossa palvelussa tapahtuvat muutokset antavat aiheentekniikan kehittämiselle ja tekniikan muutokset palvelunedelleen kehittämiselle. Uuden teknologian käyttö vakiintuu hitaastityön ja palveluiden arkeen, joten teknologisten sovellustenkäyttöönotossa tulee tukea käyttäjiä, jotta sovelluksetjuurtuisivat nopeammin arkipäivän työhön ja käyttöön. Kehittämistyössäpitää ottaa myös huomioon sosiaali- ja terveysalanpalvelujärjestelmän sektoroituminen ja sekä tietosuojaan liittyvättekijät.‣ Asiakas- ja asiantuntijatiedon keräämiseen tarjotaan erilaisiasähköisiä järjestelmiä sekä opastetaan henkilökuntaajärjestelmien hyödyntämisessä3.4 Kehitetään saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuviahyvinvointipalveluitaPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Saamelaisyksiköntoiminnan vahvistaminen ja kehittäminenPosken valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisenväestön palvelutarpeiden huomioon ottaminentarpeellisissa tehtävissä. Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivaPosken saamelaisyksikkö toteuttaa sosiaalialan osaamiskeskuksenlakisääteistä erityistehtävää Saamelaiskäräjien asettamientavoitteiden pohjalta.32


Sosiaalialan osaamiskeskukselle myönnetystä valtionavustuksesta1,5 % on tarkoitettu käytettäväksi erityisavustuksenasaamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottamiseksi.Saamelaisyksikössä työskentelee yksi kokopäivätoiminensuunnittelija. Saamelaisyksikön toiminta-alueena on lähinnäsaamelaisalue ja yhteistoimintaverkostoon kuuluvat Poskentoimintayksikköjen lisäksi kunnat, järjestöt, yliopistot ja oppilaitoksetsekä saamenkielisiä alan palveluja tuottavat tahotNorjassa ja Ruotsissa. Saamelaisyksikön suunnittelijan työskentelyalueon maantieteellisesti laaja ja monimuotoinen, suunnittelijanon työskenneltävä vähintään kahdella kielellä (saame,suomi, norja) sosiaalialan sisällöllisen moninaisuuden ja rajaalueyhteistyönkehittämisen Norjan ja Ruotsin kanssa. Yhdensuunnittelijan resurssi on osoittautunut riittämättömäksi.Saamelaisten sosiaali- ja terveysohjelman seurannan ja arvioinnintoteuttaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksenSaamelaisyksikkö. Seuranta ja arviointi tuotavat tietoa siitä, mitenohjelman eri toimenpidekokonaisuudet ovat käynnistyneetja miten ne tukevat asetettujen tavoitteiden saavuttamista.‣ Saamelaisyksikkö säilytetään Saamelaiskäräjien yhteydessä‣ Saamelaisyksikön toiminnalle turvataan riittävä rahoitusja henkilöstöresursointia vahvistetaan‣ Posken eri yksiköiden välillä edistetään yhteistyötä valtakunnallisenerityistehtävän toteuttamista varten ja huomioidaanSaamelaiskäräjien tavoitteet sosiaali- ja terveysalallalaajemmin koko Posken toiminnassa‣ Kehitetään Saamelaisyksikön johtamista‣ Toteutetaan saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmanseuranta ja arviointi33


Saamenkielisten hyvinvointipalvelujen saatavuus ja kehittäminenSaamelaisten hyvinvointi voidaan varmistaa ja turvata mikälipalvelut on mukautettu heidän erityisoloihinsa ja elämäntilanteeseensa.Saamelaisille suunniteltujen palveluiden tulee ollasaatavilla lähipalveluna ja palveluissa on huomioitava saamelaistentaloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriolot. Saamelaisten terveydenedistäminen edellyttää erityistoimenpiteitä.Saamelaisväestön kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksihyvinvointipalvelut tulee järjestää saamelaistenkulttuuri-itsehallinnon perustalta saamelaisten omalla äidinkielellä,suunnitella saamelaisten omista lähtökohdista saamelainenkulttuuritausta, perinteiset arvot sekä elämänmuoto jaajattelutapa huomioiden.Palveluiden järjestäjien ja eri toimijoiden yhteistyöverkoston lisääminenpalvelujen kehittämisessä pyritään kokonaisvaltaisiinasiakaslähtöisiin palvelumalleihin, jotka tukevat ja ylläpitävätsaamelaisten yhteisöllisyyttä ja yhteisön elinvoimaisena säilymistäsekä mahdollistavat perinteisen tietämyksen, elintapojenja arvojen huomioonottamisen ja siirtämisen tuleville sukupolville.Saamelaisten palvelujen kehittämisessä rajat ylittävä yhteistyöparantaa palvelujen saatavuutta ja toimivuutta. Yhteistyöon kuitenkin hidasta ja vaatii resursointia, poliittista ja lainsäädännöllistätukea.Saamelaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi on palvelujentuotannon osalta mahdollistettava systemaattinen ja suunnitelmallinenkehittämistoiminta. Saamelaisten palvelujen toteuttamisessaja sisällöissä on huomioitava saamenkieli, saamelaistenkulttuuri, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa. Palvelujenkäyttäjien osallistumismahdollisuuksia on myös vahvistettavakehittämistyössä.34


‣ Saamenkielisten palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuusturvataan‣ Riittävä resursointi Pohjoismaisen yhteistyön edistämiseen‣ Vahvistetaan järjestöjen toimintamahdollisuuksia hyvinvointihankkeidentoteuttajina‣ Saamelaisten osallisuus palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä‣ Yhteistyön lisääminen palveluiden järjestäjien kanssaSaamelaiserityisen osaamisen kehittäminenSaamelaisten omaan kieleen ja kulttuuriin pohjautuvien palvelujenkehittäminen on vasta aluillaan. Henkilöstön osaamisenvahvistamisella ja saamelaistiedon lisäämisellä luodaan edellytyksetpitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle kehittämiselle.Saamelaiserityisten palvelujen kehittäminen vaatii työntekijöillepaljon tukea, ohjausta, kannustusta ja tietoa. Kulttuuriymmärryksenlisääntymisellä on myönteinen vaikutus saamelaistenpalvelujen kehittymiselle.‣ Luodaan kestävä kehittämisrakenne saamelaisten palvelujenkehittämiseksi‣ Vahvistetaan saamelaisalueen sosiaali- ja terveysalan henkilöstönosaamista‣ Kehitetään palveluprosessejaTutkimus- ja koulutusyhteistyöPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen erityisalueenaon saamenkielisen väestön palvelutarpeen huomioonottamisenlisäksi saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämiseen liittyvätutkimus, koulutus ja arviointi.35


Laajapohjaisen ja kokonaisvaltaisen tiedon tuottaminen saamelaisväestönelinoloista on tärkeää, koska hyvinvointipalvelujenkehittäminen saamelaisten tarpeiden pohjalta vaatii ajankohtaistatietoa, taitoa ja resursseja. Ajantasaista saamelaisten hyvinvoinnistaja elinoloista olevaa tutkimus- ja tilastotietoa eiole saatavilla. Yleisesti käytetyt elinolo- ja hyvinvointiindikaattoriteivät kuvaa riittävästi saamelaisten hyvinvoinnintilaa. Saamelaisille kohdentuvissa hyvinvoinnin indikaattoreissatulee huomioida heidän omat arvonsa, perinteensä, kieli, osallisuussekä perinteiset elinkeinot.Saamelaiserityisten palvelujen kehittämisen haasteena on saamenkielisenkoulutetun henkilöstön saatavuus. Saamenkielistenpalvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata vain, jos palvelujärjestelmässäon riittävästi pätevää henkilöstöä. Koulutettujensaamenkielentaitoisten työntekijöiden saatavuuteen tulee kiinnittäähuomioita jo koulutusvaiheessa. Saamelaisten tulee saadavaikuttaa koulutuksen sisältöihin sekä olla mukana organisoimassaja järjestämässä sosiaali- ja terveysalan koulutusta.‣ Yhteistyö tutkimus-, koulutus- ja kehittämistahojen kanssatiedon tuottamiseksi saamelaisten elinoloista, palvelutarpeisiinvastaamisesta ja kulttuurisensitiivisten palveluidentuottamisesta sekä vaikuttavuudesta‣ Saamelaisen tutkimusohjelman laatiminen‣ Saamelaisten hyvinvointia kuvaavien indikaattorien luominen‣ Edistetään saamelaisista lähtökohdista suunniteltua ammatillistaja korkea-asteen koulutusta järjestetään saamelaistenkotiseutualueella‣ Saamelainen hyvinvointi- ja elinolotutkimus36


4 TOIMINTA 20114.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja PoskeKäynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllinenuudistaminen sekä kunta- ja palvelurakenteita koskevatmuutokset vaikuttavat sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnansuuntaamiseen oleellisesti lähitulevaisuudessa. Muutokset merkitsevätsosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistymistäniin palvelujen järjestämisen kuin tutkimus- ja kehittämisrakenteidenosalta. Kehitys mahdollistaa hajallaan olevien toimintojenja resurssien kokoamista ja suuntaamista uudelleen. Pohjois-Suomessaon keskusteltu yhteisen sosiaali- ja terveysalankehittämis- ja alueellisen tiedontuotannon rakenteen synnyttämisestä.Valmistelua jatketaan tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirien,yhteistoiminta-alueiden ja kuntien kanssa.Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa on jo tehty tiiviistiyhteistyötä terveyden edistämisen hankkeen kanssa. Yhteistyötäjatketaan ja syvennetään. Poske osallistuu omaltaosaltaan 1.5.2011 voimaan tulevan terveydenhuoltolain edellyttämänterveyden ja sosiaalipalveluiden järjestämissuunnitelmanvalmisteluun sekä alueellista tietotuotantoa koskevien yhteistentoimenpiteiden toteuttamiseen. Samalla valmistellaan sosiaali-ja terveydenhuollon kehittämisen ja alueellisen tietotuotannonrakenteita yhteydessä lainsäädännölliseen reformiin. LisäksiPoske on mukana muutostyössä, joka liittyy Oulun seudunlaajaan kuntarakenteen uudistamiseen (Uusi Oulu, Lakeudenyhteistoiminta-alue).Poske koordinoi PaKaste-hanketta, joka on neljän maakunnan(Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) yhteinensosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke. Yhtenä keskeisenätavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteenja yhteisten toimintamallien kehittäminen.PaKasteen henkilöstöstä valittu työryhmä on työstänyt kehit-37


tämisrakennemallia. Yhteisen kehittämisrakenteen työstäminenjatkuu siten, että valmisteluryhmän saatua pohjaesityksen valmiiksise esitellään neuvottelukunnalle ja koko henkilöstölle jaaloitetaan sidosryhmätyöskentely. Peruskuntien edustus tuleeainakin ohjausryhmien/neuvottelukunnan kautta. Isompienkaupunkien ja toimijoiden rooli (mm. Oulu, PPSHP) on käsiteltävämyös omana kysymyksenään. Sidosryhmien kanssa aloitetaanneuvottelut kevään 2011 aikana (osaamiskeskukset, sairaanhoitopiiritja korkeakoulut), muut mukaan tämän jälkeenerikseen sovitusti (mm. järjestöt, maakuntaliitot, ammatillisetjärj.) Kehittämisrakenteen yhteinen tavoite voidaan kiteyttääkahteen näkökulmaan: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidenkehittämisenrakenteeseen sekä 2) alueellisen tiedontuotannonrakenteiden syntymiseen.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa muotoiltavat kehittämis-ja tutkimustoiminnan rakenteet avaavat uusia mahdollisuuksiaja samalla haasteita koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden,sairaanhoitopiirin, kuntien/kuntayhtymien sekä sosiaalialanosaamiskeskuksen väliselle yhteistyölle. Pohjois-Suomenyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys on tärkeä sote-integraation toteutumisessa niin tietoperustan vahvistamisen,arvioinnin, kehittämisen kuin tulevan työvoiman koulutuksenosalta.Avauksia uudenlaisesta opetuksen, tutkimuksen ja käytäntöjenkehittämisen välisestä yhteistyöstä on jo tehty sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapissa. Oulussa Poske on käynnistänyt yhteisenopetuskokeilun, jossa Poske, OAMK ja Diak Pohjoinensekä Oulun ja Lapin yliopistot ovat perustaneet temaattisenlasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tutkivan tutkimusseminaarin.Mukana on korkeakoulujen opetushenkilökuntaa ja sote-alan opiskelijoita (15–18). Toiminnan alkamisen jälkeen mukaanon tullut myös kaksi THL:n tutkijaa Oulusta. Opetus- jatutkimuskokeilun kokemuksia arvioidaan ja yhteistyön sisältöjäja toimintatapoja kehitetään sen pohjalta. Jatkossa sote-integraatio merkinnee muutoksia myös opetussuunnitelmiin.38


Lapissa Kemi-Tornion AMK, ja Lapin yliopisto ovat perustaneetyhteenliittymän, Sociopoliksen, jossa Poske on yhteistyökumppanina.Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmä asettihuhtikuussa 2010 työryhmän sosiaalityön ja -alan koulutusyhteistyönkehittämiseksi. Työryhmän tehtäväksi asetettiin ammattikorkeakoulunsosiaalialan koulutuksen ja yliopiston sosiaalityönkoulutuksen yhteistyön tiivistäminen. Lähtökohtana ontoimijoiden täydentävä työnjako ja profiloituminen. Sociopoliksentoiminta on organisoitumassa vuonna 2011.Poske luo osaltaan edellytyksiä sote -integraation toteuttamisellesosiaali- ja terveysalan ajankohtaisiin koulutustarpeisiinvastaamisessa. Ensimmäinen Lappia ja Pohjois-Pohjanmaatakoskeva opetushanke on Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteinenpäihdeosaamisen erikoistumiskoulutus. Myös maahanmuuttajienosalta valmistellaan vastaavaa erikoistumiskoulutusta.4.2 Lapin toimintayksikköLapin toimintayksikkö kehittää sosiaalialan asiakastyötä, tutkimustaja koulutusta sekä välittää alan erityisosaamista alueidenerityispiirteet huomioiden yhteistyössä alueen eri toimijoidenkanssa. Erityisesti Lapin toimintayksikössä korostuu sosiaalityön,sosiaalialan konsultaation ja teknologian kehittäminen.Lapin toimintayksikössä meneillään olevia hankkeita vuonna2011 ovat TUKEVAn Lapin osahanke – Lasten, nuorten ja lapsiperheidenhyvinvoinnin tukeminen Lapissa, Taatusti turvassa– huolehtiva kyläyhteisö sekä UULA – Uudet palvelu- ja toimintamallitLapissa, joista UULA on yhteistyöhanke Lapin jaLänsi-Pohjan sairaanhoitopiirien kanssa. Suuri osa kehittämistoiminnastavuonna 2011 kiinnittyy KASTE-rahoituksella toimivaanPohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut– Kehittämisrakenne ja toimintamalli 1.3.2009–30.10.201139


-hankkeeseen eli Pohjoisen alueen Kasteeseen (PaKaste). Pa-Kasteen hankekokonaisuus muodostuu neljästä maakunnallisestaosahankkeesta, ja sitä toteutetaan Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Koko hankkeen tavoitteenaon asiakkaan kannalta eheä ja yhtenäinen palvelukokonaisuus.Palvelujen sisältöjen kehittämisen ohella hankkeessaluodaan malli yhteiselle sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteelle.Lapin osahankkeessa kehitetään moniammatillisestija sektorirajat ylittäen sosiaalipalveluita, perusterveydenhuoltoasekä terveyden edistämistä. Lapin osahankkeen työntekijätja kehittämistiimit toimivat eri puolilla Lappia. Hankkeentoimijoina ovat alueen kunnat yhdessä alueella toimivien yliopistojenja ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen koordinoinnistavastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.40


Sosiaalityön kehittäminen‣ Asiakaskehittäjätoiminnan jatkaminen kehittäjäkunnissa‣ Ryhmätyönmenetelmien käyttöönoton tukeminen kunnissa‣ Kuntien lastensuojelusuunnitelmien tukiprosessi ja työkokouksetkunnille‣ Sosiaalityön strategisen johtamisen kehittäminen (sosiaalityönjohtamisen kehittämisen tukirakenne)‣ Opetus-, tutkimus- ja kehittämiskeskustoiminnan aloittaminen‣ Vaikuttavuuden arvioinnin jatkaminen Lapin kunnissaSosiaalialan perus- ja erityisosaamisen ja -palveluidenkehittäminen ja rakenteen luominen Lappiin‣ Sosiaalialan konsultaation jatkaminen ja valtakunnallisenverkkokonsultaation koordinointi‣ Läheisneuvonpidon ja työparityöskentelyn välittäminen‣ Seudullisten vertaiskonsultaatiotapaamisten jatkaminensosiaalialan työntekijöille‣ Sosiaalialan verkkoneuvonnan kehittäminen sähköiseksiasiointipalveluksi‣ Asiakasneuvonnan kehittäminen koko Lapin alueelle‣ Kuva- ja ääniyhteyksillä (AC) toimivien palveluiden pilotointi,kehittäminen ja välittäminen LapissaPerusterveydenhuollon kehittäminen‣ Pilottikuntien ja niiden kehittämistehtävien ja -tiimien tukeminen1) Simo: Hoitaja–lääkäri-työparitoiminta vastaanotolla(sis. päivystys ja ajanvaraus), neuvolassa ja työterveyshuollossa.Erityisesti huomioidaan terveyttä edistävänäkökulma.41


2) Kemi: Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikankehittäminen sisältäen hoitaja–lääkäri-työparitoiminnan,sairaanhoitaja- ja asiantuntijahoitajien vastaanotonkehittäminen, hoitosuunnitelmatyön sekä puhelinliikenteenkehittämisen ja luotu Varhaisen puuttumisenmalli sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönääitiysneuvolaan3) Tornio: Päivystävän sairaanhoitajan työn kokonaisuudenkehittäminen ja puhelinliikenteen kehittäminensekä Neuvolan perhetyön kehittäminen4) Ylitornio: Hoitopolkujen selkiyttäminen henkilökunnalleja asiakkaille5) Kolari: Sähköisen ajanvarausjärjestelmän kehittäminen6) Ranua: Vastaanoton kehittäminen eri ammattiryhmientyönkuvia ja yhteistyötä selkeyttämällä ja reseptikäytänteitäkehittämällä‣ Tuetaan ja seurataan kuntien työskentelyjaksojen etenemistä‣ Osaamisen kehittämisen tueksi järjestetään seminaaripäiviä.Kunnissa toimivia ohjaajalääkäreitä tuettu ohjaustapaamistenavulla tukea tutkimuksen tekemiseenTerveyden edistäminen‣ Terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen1) tuetaan terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden jatyöryhmien toimintaa sekä hyvinvointikertomustentekoa työkokouksin2) tuetaan IVA:n käyttöönottoprosessia pilottikunnissa‣ Elämäntapaohjauksen kehittäminen3) vahvistetaan terveyden edistämisen ryhmätoimintojauusien ohjaajien koulutuksilla ja ryhmänohjaajientyökokouksella‣ Väestöstrategia42


4) levitetään Rytmittömät väestökampanjaa Lapin kuntiinSosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisen kehittämisrakenteenrakentaminen Pohjois-SuomeenAloitetaan työskentely sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistäpiloteista:‣ 18–25-vuotiaiden ryhmä (kehittäjäasiakkaat), miten nuortenkanssa pitäisi tehdä sosiaalityötä ja terveyden edistämistä,terveystarkastukset.‣ Varhain vanhemmaksi -malli neuvolatoimintaan.‣ Hyvinvointiryhmät – Painonhallinta ja savuttomuus. JokaiseenLapin kuntaan tulee hyvinvointiryhmä. Ryhmiä järjestetäänyhteistyössä sos. ja terveystoimen sekä järjestöjenkanssa.‣ Seminaarin järjestäminen, työkokoukset ja palaverit kehittämisrakenteenedistämiseksi‣ Työparityöskentely‣ Kansalaisneuvonta‣ RyhmätyömenetelmätTeknologian hyödyntäminen‣ virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ylläpito jaedelleen kehittäminen1) kansalaisneuvonta (toimeentulo-ongelmat, päihdeneuvonta,palveluohjaus)2) ammattilaisten verkkokonsultaatio3) kuntien verkkoneuvonta ja ohjaus kuntalaisilleen4) työparipyyntö ja läheisneuvonpitotilaus virtuaalisensosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta‣ palveluiden välittäminen asiakkaille videoneuvotteluyhteyksin43


4.3 Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköPosken toiminta Pohjois-Pohjanmaalla keskittyy palvelurakennemuutoksenedellyttämään kehittämistyöhön. Kehittämistyöntulee perustua tutkittuun tietoon. Alueellinen tietotuotanto onollut pirstaleista ja yksittäisistä intresseistä lähtevää. Se ei olemyöskään muodostanut ajallista jatkumoa eikä ajallinen luotettavavertailu ole ollut mahdollista. Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkökehittää alueellista tiedontuotantoa‣ jatkamalla hyvinvointipalveluiden tarpeesta ja hyvinvoinnintilasta kuntalaistutkimusta‣ toteuttamalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointitutkimustaosana TUKEVA -hanketta ja osittain Poskenperustehtävänä‣ tekemällä hyvinvointi-indikaattorien kehittämistyötä mm.Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmatyön osana‣ tekemällä palvelujentuottajatutkimusmallin kehittämistä tiZef- ja Webropol -kyselymenetelmien avulla‣ tekemällä yhteistyötä ja vaihtamalla kokemuksia Sosiaalitaidonja SonetBotnian kanssa vastaavien tutkimushankkeidenkanssa – valmistellaan 2012 alkavaa Jyväskylän,Seinäjoen ja Raahen seutujen sekä Länsi-Uudenmaan yhteistähyvinvointipalvelulogistiikkahanketta‣ koordinoimalla alueellista tiedontuotantoa sosiaalialanosaamiskeskusten kesken‣ valmistelemalla vertailevaa hyvinvointitutkimusta Unkarinja Suomen välillä.Alueellisen toiminnan rinnalla arviointi ja arviointitutkimus onyksi tehtäväalue, jossa Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö onvahvasti mukana. Toiminta on suuntautunut hankearviointiinniin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Jatkossa erityisestiOulun seudun palvelurakenteen muutos on tulos- ja vaikuttavuusarvioinninkohteena.44


Keskeisenä painopistealueena on sosiaalityö. Pohjois-Pohjanmaalla on noin 30 %:n vajaus pätevistä sosiaalityöntekijöistä.Lähivuosina tilanne vielä kärjistyy eläköitymisen seurauksena.Ongelma on pahin alueen pienissä kunnissa. Uusiensosiaali- ja terveysalan kuntayhtymien perustaminen tullee helpottamaansosiaalityön organisointia alueella, mutta ne eivätkykene poistamaan sosiaalityöntekijäpulaa. Alueellista sosiaalityöntietotaitoa ja osaamista sekä työvoiman saantia on kyettäväparantamaan. Tähän pyritään‣ olemalla mukana ja saattamalla loppuun Lapin yliopistonjärjestämä sosiaalityön it-painotteinen maisterikoulutus‣ neuvottelemalla uuden sosiaalityön maisterikoulutuksenaloittamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa‣ jatkamalla sosiaalityön tutkielmaseminaaria ja jatkotutkimusseminaariaOulussa‣ edistämällä sosiaalialan tehtävärakenteiden uudistamistaja erityisosaamisen vahvistamista osana kunta- ja palvelurakenteidenmuutoksia.‣ aloittamalla opetus-, tutkimus- ja kehittämiskeskustoiminta(Pohjoisen hyvinvoinnin Praksis) OAMK:n organisoimanaPohjois-Pohjanmaalla‣ olemalla mukana OAMK:n ylemmän sosionimitutkinnontoteuttamisessa integroimalla opinnäytetöitä kuntien/järjestöjen/yritystensosiaalipalvelujen kehittämiseen jaedistämällä opiskelijoiden tutkimuksellisen kehittämistoiminnanvalmiuksia‣ osallistumalla Pohjois-Suomen monitoimijaisen päihdetyönkoulutuksen järjestämiseen‣ valmistelemalla monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajienkysymyksiin suuntautuvaa erikoistumiskoulutusta yhteistyössäPohjois-Suomen korkeakoulujen kanssa‣ hyödyntämällä etäopetus- ja yhteysmahdollisuuksia Pohjois-Suomenalueella niin korkeakouluopetuksen kuinkäytännön yhteistyön parantamiseksi.Sosiaalialan osaamista ja tietotaitoa kehitetään45


‣ osallistumalla Oulun seudun lastensuojelusuunnitelmienarviointi- ja seurantajärjestelmän sekä lasten, nuorten jalapsiperheiden hyvinvointiohjelman tekoon‣ kehittämällä sosiaalityön aikuissosiaalityön mallia osallistumallaosaltaan Pohjois-Suomea koskevaan aikuissosiaalityönja kuntoutuksen kehittämishankkeeseen (Kaste)vuonna 2011‣ osallistumalla Diakonialaitoksen organisoimaan eettisenneuvottelukunnan työhön ja organisoimalla sosiaali- jaterveysalan kysymyksistä eettistä pohdintaa mm. alanammattilaisille tarkoitetuin työseminaarein ja koulutuksin.Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikön yksi painopistealue onvarhaiskasvatus. Poske tekee yhteistyötä Oulun yliopistonkanssa varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksikoko Pohjois-Suomen alueella. Poske rahoittaa osaltaanKaste-hankkeeseen kuuluvaa varhaiskasvatushanketta.Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointistrategista työtä organisoi Pohjois-Pohjanmaanmaakuntaliitto. Tässä työssä Posken Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on vahvasti mukana. Poske koordinoija vastaa erityisesti hyvinvointistrategian syrjäytymistäehkäisevästä ja syrjäytymisen seurauksien lieventämistä koskevastatoimintalinjasta. Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö ontehnyt hyvinvointistrategisesta työstä sopimuksen maakuntaliitonkanssa ja irrottanut yhden henkilön tähän työhön.Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on vahvasti myös valtakunnallisessasosiaali- ja terveysalan vaikuttamistyössä, muunmuassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön valmistelussa,sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä sosiaalialanhenkilöstöfoorumin työssä ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitonsosiaalibarometrin ja alueellisen toiminnan kehittämisessä.46


OAMK vastaa Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikön taloudellishallinnollisestainfrastruktuurista.4.4 SaamelaisyksikköPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnalliseksierityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestönpalvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä.Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva Saamelaisyksikköhuolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin jaPohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Posken valtakunnallisenerityistehtävän toteuttamista varten edistetään yhteistyötäPosken eri yksiköiden välillä siten, että koko Poskentoiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien tavoitteet sosiaalijaterveysalalla.Tärkeimpinä ajankohtaisina haasteina ovat saamelaisten asemanturvaaminen, saamenkielisten palvelujen saatavuuden jakehittämistyön turvaaminen sekä osaamisen ja asiantuntijuudenvarmistaminen käynnissä olevissa sosiaali- ja terveydenhuollonlainsäädännön uudistustoimissa sekä palvelurakenneuudistuksissa.Tähän liittyen on varmistettava riittävä resurssipohjapalvelujen tuotantoon sekä kehittämiseen. Saamenkielisenammattihenkilöstön saatavuuteen ja koulutukseen on panostettavaerityisin toimenpitein. Inarin- ja koltansaamenkielistenpalvelujen turvaaminen vaativat erityistoimenpiteitä, koskakielet on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Saamenkielisten hyvinvointipalvelujenkestävää kehittämisrakennetta on vahvistettavapitkäjänteisen kehittämistyön turvaamiseksi. Aikaisempinavuosina käynnistyneitä toimia kulttuurisensitiivisten menetelmienkehittämiseksi ja saamenkielisten palvelujen laadun sekävaikuttavuuden parantamiseksi on jatkettava. Lisäksi tarvitaanuusien palvelutuotantomallien kehittämistyötä yhteistyössäkuntien ja kolmannen sektorin kanssa hyödyntäen rajat ylittävänyhteistyön mahdollisuuksia.47


Tiedontuotanto muodostaa oman suuren haasteensa. Ajantasaisentiedon tarve korostuu hyvinvoinnin strategisessa johtamisessa.Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen kunnat tarvitsevatsaamelaisten elinoloja ja hyvinvointia koskevaa tietoa sekäindikaattorien kehittämistä toimintojen kohdentamiseksi japalvelutarpeen ennakoimiseksi. Lisäksi valtion hallinto tarvitseetietoa yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaan. Näitä koskevattoimenpiteet on välttämätöntä saada käyntiin mahdollisimmannopeasti.Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Saamelaisyksiköntoiminnan vahvistaminen ja kehittäminen‣ Saamelaisyksikön toiminnalle tulee turvata riittävä rahoitusja vahvistaa henkilöstöresursointia‣ Saamelaisyksikön johtamista tulee kehittää‣ Posken eri yksiköiden välillä edistetään yhteistyötä Poskenvaltakunnallisen erityistehtävän toteuttamista varten.Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman(2008–2011) arviointi‣ SaameKASTE – Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman(2008–2011) arviointi suoritetaan arviointisuunnitelmanmukaisesti. Saamelaiskäräjien sosiaalijaterveyslautakunta toimii ohjausryhmänä ja arviointimenetelmiensuhteen hyödynnetään Posken osaamista.Saamenkielisten ja kulttuuriin perustuvien palvelujensaatavuuden ja kehittämisen turvaaminenSaamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeelle(SaKaste) on haettu jatkorahoitusta vuosille 2011–2013. Hankeon valmisteltu saamelaisalueenkuntien kanssa käytyjen yh-48


teistyöneuvonpitojen pohjalta. Se on PaKaste II -hankkeen itsenäinenosa-hanke ja tekee suunnitelluin osin yhteistyötä senkanssa.SaKaste -hankkeen tavoitteena on:‣ Juurruttaa ja levittää Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö-hankkeen sekä PaKaste I -hankkeen aikanakehitettyjä toimintamalleja varhaiskasvatuksessa javanhustyössä.‣ Kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä asiakasprosessejaja toimintamalleja1) saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman täytäntöönpano,materiaalipankki, välineet ja menetelmätsaamelaiseen lastenneuvolatoimintaan2) saamelaisvanhusten parissa tehtävä kotipalvelutyö jadementiapotilaan hoitoketju3) kulttuurisensitiiviset menetelmät (PaKaste II -hankkeenkanssa yhteistyössä)‣ Kehittää edelleen ja vahvistaa aiemman hankkeen aikanaluotua saamelaisten sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollonyhteistä kehittämisrakennetta/verkostoa käytännönkehittämistyön vakiintumisen tueksi.‣ Lisätä saamelaisalueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstönosaamista koskien saamen kieltä ja kulttuuria‣ Kehittää tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinninmenetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenteessaja arvioida kehitetyt toimintamallit yhteistyössäPaKaste II -hankkeen kanssa.Saamelaiserityisen osaamisen vahvistaminen‣ ks. SaKaste-hankkeen tavoitteetTutkimus- ja koulutusyhteistyö‣ Yhteistyö tutkimus-, koulutus- ja kehittämistahojen kanssatiedon tuottamiseksi saamelaisten elinoloista, palvelu-49


tarpeisiin vastaamisesta ja kulttuurisensitiivisten palveluidentuottamisesta sekä vaikuttavuudesta‣ Saamelaisten hyvinvointia kuvaavien indikaattorien luominen‣ Edistetään saamelaisista lähtökohdista suunniteltua ammatillistaja korkea-asteen koulutusta järjestetään saamelaistenkotiseutualueellaSaamelaiskäräjien tavoitteiden edistäminen KASTEohjelmassa‣ Saamelaisyksikön suunnittelija osallistuu KASTE-ohjelmanmukaiseen kehittämistyöhön, hankkeiden suunnitteluunja toteuttamiseen sekä pyrkii vaikuttamaan Saamelaiskäräjientoimintaedellytyksiin toteuttaa kehittämishankkeitaja edistää Saamelaiskäräjien asettamia tavoitteita KASTE -ohjelmassa.‣ Saamelaisyksikön suunnittelija on jäsenenä PaKaste –hankkeen ohjausryhmässä ja neuvottelukunnassa sekäosallistuu saamelaiserityisen järjestö- ja sosiaalityön kehittämishankkeenohjaukseen.Yhteistyö saamelaisalueen kuntien kanssa‣ Suunnittelija osallistuu Posken järjestämiin kuulemistilaisuuksiinym. neuvonpitoihin saamelaisalueen kunnissakoskien saamelaisten palvelutarpeita.‣ Saamelaisyksikkö koordinoi SaKaste-hankkeessa saamelaistensosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimus- ja opetustoimintaasekä yhteistoimintaa PaKaste II -hankkeenkanssa. Suunnittelija toimii myös PaKaste II-hankkeen ohjausryhmässäja neuvottelukunnassa.‣ Suunnittelija tarjoaa asiantuntijaosaamista ja pyrkii aktivoimaankuntia saamelaisten hyvinvointipalvelutuotantoaja sen kehittämistä koskevaa hanketoimintaan.‣ Posken toimialaan kuuluu asiantuntijuuden edistämien jatarjoaminen kuntien ja maakunnan hyvinvointistrategises-50


sa työssä. Suunnittelija toimii asiantuntijana saamelaisalueenkuntien hyvinvointikertomuksen saamelaisosion laatimisessa.Pohjoismainen yhteistyö‣ SaKaste -hankkeeseen on kirjattu yhteistyö Tenojokilaakso-kehittämishankkeen kanssa kulttuurisensitiivistenmenetelmien kehittämisessä.‣ THL järjestää 10. Pohjoismaisen KansanterveyskonferenssinTurussa 24.–26.8.2011. Aiheena on ”Terveydenedistäminenorganisaatiotasolla – miten pohjoismainenhyvinvointimalli suoriutuu nykypäivän haasteista”. Konferenssiinjärjestetään saamelaisosio, jonka käytännön järjestelytyöstävastaavat saamelaisyksikön suunnittelija jaSámiSoster ry.Järjestöyhteistyö‣ Posken toimialaan liittyvissä tehtävissä jatketaan yhteistyötäsaamelaisjärjestöjen kanssa.‣ Järjestöyhteistyö on kirjattu keskeiseksi toimintamenetelmäksikolmivuotiseen SaKaste-hankkeeseen, jonka onmäärä käynnistyä vuonna 2011.‣ Edellä kuvattujen toimien lisäksi jatketaan kehittämisenkestävän tukirakenteen luomista SámiSoster ry:n kanssa.51


Henkilöstöresurssit52


Liite 1Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske)Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on osa valtakunnallistaosaamiskeskusverkostoa. Valtakunnallisesti osaamiskeskustoimintaakoskeva laki (1230/2001) ja asetus(1411/2001) on tullut voimaan vuoden 2002 alusta. Poske onLapin yliopiston, Saamelaiskäräjien, Kolpeneen palvelukeskuksenkuntayhtymän ja Oulun seudun ammattikorkeakoulunmuodostama sopimuspohjainen organisaatio, jota ohjaa ja johtaaneuvottelukunta. Poske on yksi yhtenäinen toiminnallinenkokonaisuus, joka muodostuu kolmesta alueellisesta toimintayksiköstä:Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköstä sekäSaamelaisyksiköstä. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaistenhyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomensosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä.Lapin yliopisto toimii Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksenoikeushenkilönä, jonka kautta Pohjois-Suomen osaamiskeskuksenrahoitus välittyy. Lapin yliopisto koordinoi yhteisenneuvottelukunnan avulla Pohjois-Pohjanmaan ja Lapintoimintayksiköiden sekä Saamelaisyksikön toimintaa


Pohjois-Suomen sosiaalialan neuvottelukunta:‣ Edustaa koko Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta‣ Koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksentoimintaa ja päättää sitä koskevista yhteisistä asioista‣ Linjaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksentoiminnan painopisteetToimintayksiköillä on omat alueelliset ohjausryhmänsä, jotkakoostuvat alueiden keskeisimmistä toimijoista. Toimintayksiköidenhallinnoivat tahot (Kolpene, Oulun seudun ammattikorkeakoulu)asettavat määräajaksi toimintayksiköiden ohjausryhmät,jotka valvovat ja ohjaavat toimintaa. Saamelaisyksikönohjausryhmänä toimii Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta.

More magazines by this user
Similar magazines