KAIVOS- OSAAJA SUPRAJOHDE NOBELISTI ROKOTE - Kemia-lehti

Suomalaisella kaivososaajalla riittää vientiäOutotec takoo tulostaMaailman suurin rautarikasteenpelletointilaitos rakenteillaBrasiliaan, maailman suurinrikkihappotehdas valmistumassaSaudi-Arabiaan. Kuparinrikastus- ja jalostuslaitteistojentoimituksia Chileen ja Peruun,teollisuuslaitosten modernisointejaVenäjälle ja Lähi-itään.”Meillä menee hyvin”, kiteyttääOutotecin teknologiajohtajaKari Knuutila.Juha GranathKaivosteollisuuden huonot uutiset ovatOutotecille hyviä uutisia. Kun maailmallamalmioiden mineraalipitoisuudet vähenevät,ilmanlaatu heikkenee, vesipulavaivaa ja ympäristölainsäädäntö kiristyy,Outotecin tilauskirja paisuu.”Outotecin liikevoitto tuplaantui vuodenensimmäisellä puoliskolla viime vuodenvastaavaan verrattuna. Loppuvuosikinnäyttää niin hyvältä, että nostimmeliikevaihto-ohjeistustamme aiemmin arvioidusta1,25–1,35 miljardista eurosta1,45 miljardiin euroon”, kertoo yhtiönteknologiajohtaja Kari Knuutila.Suomalaisen kaivosteknologiayhtiöntoiminta-ajatus on hyödyntää luonnonvaratmahdollisimman tehokkaasti pieninympäristövaikutuksin sekä säästääenergiaa ja investointeja. Näin vakuuttaayritys kuin yritys, mutta kun moni tuskaileetaloudellisessa taantumassa, miksiOutotec onnistuu?Näin se käy.Presidentin kanssaMongoliassaKöyhästä mutta luonnonvaroiltaan rikkaastaMongoliasta levisi syyskuussasuomalaismediaan kuva, jossa riemukkaanpresidentin Tarja Halosen takanaseisoo pyhäpuvuissaan vähintään yhtäiloista suomalaista ja mongolialaistaherrasväkeä.Ilon aihe oli Mongolian valtion ja Outotecinyhteistyösopimus maan mineraalivarantojenhyödyntämisestä. HelsinginSanomien uutisessa Outotecin toimitusjohtajaPertti Korhonen sanoo olevansahyvin tyytyväinen siitä, että ”Stubbja Halonen tasoittivat tietä suomalaisyrityksille”.Toimitusjohtajan kehu valtiojohdollelienee diplomatiaa, sillä Outotec allekirjoittijo viime vuoden lokakuussa Mongoliaansuunniteltavan kuparisulatonselvitystyöstä sopimuksen, joka Knuutilanmukaan oli pohjana tuoreelle yhteistyölle.”Maassa on kevyt valtarakenne, jotensinne on helppo luoda keskusteluyhteydet.Presidentin läsnäolo Mongoliassavei hanketta eteenpäin”, Knuutila vakuuttaa.Kuparisulaton hinta on satoja miljooniaeuroja. Summaan kuuluu myös toimivaninfrastruktuurin rakentaminen.”Me tarjosimme jatkuvatoimista, ilmansulien välituotteiden siirtoja toimivaasulatusta. Se on turvallinen tekniikka,sillä eniten vaaratilanteita sattuu juuriprosessien ylös- ja alasajoissa. Lisäksitekniikka vähentää energiankulutusta,päästöjä ja inhimillisiä virheitä.”Mongolian-sopimus kattaa muun muassamineraalin jalostusketjujen analysoinnin,ympäristövaikutusten arvioinnin,lainsäädännön kehittämisen sekäkaivosteknisen ja metallurgian asiantuntijaviennin.Se, kuinka urakka etenee ja jaetaanOutotecin ja muiden yhtiöiden kanssa,on vielä avoinna. Hyvä lähtökohta on,että Mongoliassa luotetaan suomalaisyritykseen.Firma on tehnyt yhteistyötämongolialaisten ja venäläisten puoliksiomistaman Erdenet-kaivosyhtiön kanssajo 30 vuotta.Mongoliassa käytävä kisa on kuitenkinkova.”Kansainväliset kaivosyhtiöt etsivätkiivaasti malmia ja varaavat valtauksia.Silloin on oltava valmis kun kutsu käy, jame olemme valmiit.”Outotecin tutkimuslaitoksessa Porissatyöskentelevä Rodrigo Grau kuunteleeMongolian uutisia hymyssä suin.Chilestä kotoisin oleva tekniikan tohtorion ratkonut yhtiön asiakkaiden ongelmiaympäri maailmaa, mutta…”Mongoliassa en ole vielä käynyt.”Matkallaan sinne Grau voi poiketaJuha Granathmyös Outotecin uunituoreen asiakkaanluona Venäjällä. Yhtiö sopi syyskuussasuuren pelletointilaitoksen toimittamisestaStary Oskoliin 600 kilometriäMoskovasta etelään. Kaupan arvo on 150miljoonaa euroa.Tutkimusta Porissaja FrankfurtissaChileläisessä Santa Marian yliopistossaja Teknillisessä korkeakoulussa opiskelleenGraun pääaine oli rikastustekniikka.Nyt hänen työhönsä kuuluu jauhatus- jarikastuskokeiden lisäksi mineraloginenkartoitus.Parhaillaan Grau murskaa chileläisestäkuparikaivoksesta louhittuja nyrkinkokoisiamalmimurikoita. Työkaluinahänellä ovat mallintaminen ja mittaaminen.”Lavastan prosessin tietokoneelle jaJatkuu sivulla 9Porilaistuneella Rodrigo Graulla riittääkiireitä ympäri maailmaa, mutta se eichileläissyntyistä tutkijaa kauhistuta.”Jos pärjäät Porissa, pärjäät missävain.”7/2011 KEMIA7